Ota yhteyttä Kirjaudu Avautuu uuteen välilehteen
Hae sivustolta

Kulissien takana: Eerika seurasi toimitusjohtaja Esa Kallion työpäivää

Mitä päivän ohjelmaan on kuulunut?

– Olemme tavanneet palavereissa vieraita, joista monet ovat halunneet myydä Esalle omia juttujaan. Kuntarahoituksesta mukana on ollut Esa ja joku palaverin aiheeseen liittyvä asiantuntija. Lisäksi ohjelmassa oli Kuntarahoituksen tytäryhtiön Inspiran hallituksen kokous, jossa käytiin läpi yhtiön strategiaa ja ensi vuoden toimintasuunnitelmaa, Eerika summaa.

– Päivä on ollut hirveän mielenkiintoinen. Kuntarahoituksessa tehdään isoja asioita. Odotin että täällä olisi tylsempää – ja aika hiljaista. Kaikki ihmiset eivät ole nuoria, mutta ajatukset ovat nuorekkaita. Yhtiö haluaa selvästi pysyä kilpailukykyisenä. Rahoitusala on kiinnostava, tykkään luvuista. Tuli sellainen fiilis, että haluan ymmärtää näitä asioita paremmin.

– On hemmetin virkistävää jutella nuoren ihmisen kanssa ja nähdä oma työ hetken ajan ulkopuolisin silmin, Esa Kallio puolestaan sanoo.

Mihin minun kannattaisi sinun mielestäsi suunnata urallani? Eerika kysyy Esalta.

– Sinulla on aito kiinnostus asioihin ja uteliaisuus uuteen. Olisit hyvä sellaisissa hommissa, joissa olet ihmisten kanssa tekemisissä. Sinulla on terve itsetunto, joten uskallat laittaa itsesi tuleen ja hakeutua aina yhtä tasoa ylemmäs, Esa analysoi.

Menestyvä kahvilayrittäjä

Eerika kunnosti Kukkakievarin musiikkikahvilan tilat itse, yhdessä sisartensa kanssa.

Eerika pyörittää Varkaudessa 16-vuotiaan sisarensa Eliinan kanssa Kukkakievarin musiikkikahvilaa, jossa on töissä myös heidän pikkusiskonsa Meeri.

Mistä ajatus kahvilan perustamisesta sai alkunsa?

– Minulla on jo pitkään ollut takaraivossa ajatus, että haluaisin joskus omistaa ravintolan, jossa esitetään musiikkia. Olen soittanut pianoa jo 11 vuotta, ja esiinnyn sisarteni kanssa myös kahvilassa.

Alkusysäys kahvilan perustamiseen tuli kuitenkin naapureilta, jotka toivoivat tyhjillään oleville piharakennuksilleen hyötykäyttöä. He tarjosivat niitä Eerikan ja hänen sisartensa yritystoiminnan perustaksi.

– Asuin viime vuonna melkein yhdeksän kuukautta Pohjois-Amerikassa, koska halusin oppia paremmin englantia. Kanadassa ollessani äiti soitti ja kysyi, haluaisinko pitää sisarusteni kanssa kahvilaa naapureiden piharakennuksessa. Naapurit tuntevat meidät hyvin ja he ajattelivat meidän olevan kiinnostuneita ideasta.

Miten bisnes sitten on sujunut?

– Todella hyvin. Nuori Yrittäjyys -ohjelman puitteissa voi tienata kymmenentuhatta euroa. Meille se raja tuli täyteen kolmessa viikossa, joten siinä vaiheessa jouduin perustamaan oman toiminimen.

Asiakkaat Eerika siskoineen tavoitti median kautta.

– Ilmoitin kahvilan perustamisesta alueen maakunta- ja paikallislehdille ja neljä lehteä tuli tekemään kahvilasta juttuja. Kun toimittajat tajusivat, mistä on kyse, he olivat tosi kiinnostuneita. Myös Facebook ja Instragram ovat olleet tärkeitä kanavia sanan leviämisessä.  

Yrittäjyys ja esimiestehtävät kiinnostavat

– Olemme Eliinan kanssa lukiossa, joten kahvila on nyt tauolla. Jotta pysyisimme asiakkaiden mielessä, olemme suunnitelleet joulutapahtumaa, ehkä konserttia. Keväällä tarkoitus on taas jatkaa kahvilan pyörittämistä viikonloppuisin ja kesäloman aikana joka päivä maanantaita lukuun ottamatta, Eerika sanoo.

Eerika sisaruksineen ei aio tyytyä jo hyväksi nähtyyn konseptiin. Suunnitelmissa on joko kasvattaa kahvilatoimintaa ketjuksi tai laajentaa bisnestä pitopalvelun tai bed & breakfast -toiminnan suuntaan.

– Ensi viikolla olen menossa tapaamaan paikallista ravintolaketjuyrittäjää pyytääkseni neuvoja ja kuullakseni hänen kokemuksistaan. Ennen ajattelin, etten tiedä tarpeeksi, mutta Nuori Yrittäjyys -kokemuksista olen oppinut, että aina voi kysyä muilta neuvoa, Eerika kertoo.

Eerika siskoineen löysi Nuori Yrittäjyys -ohjelman uusyrityskeskuksen kautta. NY-ohjelma on auttanut erityisesti yrittäjyyden suunnittelemisessa ja byrokratian hallitsemisessa. Se on myös avannut monia uusia ovia, kuten nyt tilaisuuden osallistua Job Shadow -päivään.

– Haluan työskennellä esimiestehtävissä, ja siksi aion mennä yliopistoon. Tällä hetkellä suunnitelmissa ykkösenä on kauppatieteiden opiskelu, se antaa mahdollisuuksia niin moneen. Tykkään tehdä töitä ihmisten kanssa. Joskus haluan työskennellä henkilöstöjohtajana. 

Kuntarahoitus on Nuori Yrittäjyys ry:n pääyhteistyökumppani

– Eerika on ulospäinsuuntautuva, yrittäjähenkinen nuori – jos hänen kaltaisiaan olisi 15 prosenttia suomalaisista, niin Suomen tulevaisuus ja kilpailukyky ovat loistavassa jamassa, Esa Kallio sanoo.

Yritystoimintaan rohkaiseminen ja nuorten syrjäytymisen estäminen ovat avaintekijöitä kuntien tulevalle menestykselle. Sen vuoksi koulutuksen tukeminen, nuorten talous- ja yhteiskunnallisen osaamisen edistäminen ja yrittäjämäiseen asenteeseen rohkaisemisen ovat keskeisessä osassa Kuntarahoituksen yhteiskuntavastuutyössä.

Kuntarahoitus on Nuori Yrittäjyys ry:n pääyhteistyökumppani vuosina 2019–2020. Kouluissa osana opetusta toteutettavat Nuori Yrittäjyys -ohjelmat tukevat nuorten yrittäjyysasennetta, työelämätaitoja ja taloudenhallintaa. Kuntarahoituksella on myös oma #Huomisentekijät Signature Award -palkintokategoria NY:n Uskalla Yrittää -yrittäjyyskilpailussa keväällä 2020.

Nuori Yrittäjyys ry:n lisäksi Kuntarahoitus tekee yhteistyötä Talous ja nuoret TATin Yrityskylän kanssa. Yrityskylissä kuudesluokkalaiset perehtyvät työelämään, talouteen ja yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.

Lisätietoja

Lue lisää Nuori Yrittäjyys ry:n Job Shadow -tapahtumasta

Lue myös: Santeri Simonen seurasi Esa Kallion työpäivää nuorena varjona

Teksti: Soili Helminen
Kuvat: Soili Helminen ja Eerika Nissilä

KuntarahoitusTöihin meilleVastuullisuus

Talousennustesovellus auttaa ymmärtämään investointien vaikutuksia

Kun Juha Jokitalo aloitti Keski-Suomessa sijaitsevan noin 2 800 asukkaan Konneveden kunnanjohtajana nelisen vuotta sitten, kunnassa oli käynnissä 13 miljoonan euron kouluinvestointi. Samaan aikaan sosiaali- ja terveyspuolen palvelurakenteita kehitettiin soteuudistusta silmällä pitäen. Päätösten vaikutuksia talouteen pitkällä aikavälillä oli vaikea hahmottaa.

­– Kun aloitin kunnanjohtajana, kunnan nykyinen velkakuorma oli jo olemassa. Samaan aikaan teimme sotepuolen uudistuksia ja valtionosuuksia oli leikattu. Monien muuttujien vaikutusta kunnan talouteen oli vaikea hahmottaa ja totesimme, että tarvitsemme siihen työkalun, Juha Jokitalo kertoo.

Talousennustesovellus otettiin käyttöön alkuvuodesta 2019. Jokitalon mukaan talousennustesovellus palvelee yhteistyötä niin rahoittajan kuin päättäjienkin kanssa. Apollo kerää tarvittavat tiedot eri tietokannoista, mikä vähentää käsityötä.

– Sovellus parantaa keskusteluyhteyttä rahoittajan ja kunnan välillä. Molemmilla on sama näkymä suunnitelmiin, skenaarioihin ja eri vaihtoehtojen vaikutuksiin kunnan talouteen pitkällä aikavälillä. Palvelu on helppokäyttöinen sellaisillekin, joilla ei ole taloushallinnon taustaa. Se auttaa ymmärtämään talouden isoa kuvaa paremmin kuin pelkät numerot taulukossa.

Visualisoitujen skenaarioiden avulla suunnitelmia ja niiden vaikutuksia on helpompi esitellä päättäjille.

– Otetaan esimerkiksi asukashankinta: sovelluksen avulla voimme laskea vaikkapa viisihenkisen perheen vaikutukset kunnan talouteen verotulokertymineen kaikkineen. Työkalu on erinomainen, Jokitalo hehkuttaa.

Jokitalo näkee Konneveden pienestä asukasmäärästä huolimatta isojen mahdollisuuksien kuntana.

– Kunnan sijainti biotalouden ja luontomatkailun näkökulmasta on erinomainen. Visualisointien avulla on helpompi kertoa päättäjille, miksi strateginen työskentely ja esimerkiksi matkailuun panostaminen ylipäätään kannattaa. Visualisoinneilla pystytään osoittamaan, millaisia tuloksia erilaisilta investoinneilta odotetaan ja mitkä ovat niiden vaikutukset pitkällä aikavälillä.

Toistaiseksi Konnevedellä on käytössä talousennustesovellus, mutta digitaalisten palveluiden käyttöä ollaan laajentamassa. Myös Keski-Suomen sairaanhoitopiiri on ottanut talousennustesovelluksen hiljattain käyttöön.

– Nyt yhteisen käsityksen muodostaminen KSSHP:n kanssa on helpompaa, kun puhumme samoilla graafeilla, Jokitalo kiittelee.

Kuva: Arkkitehtipalvelu Oy

Digitaaliset palvelutKuntarahoitus

Apollossa voi nyt vertailla kuntien talousennusteita keskenään

Onko sinun kunnassasi varauduttu esimerkiksi verotulojen putoamiseen? Tiedetäänkö vaikutukset kunnan talouteen pidemmällä aikavälillä? Miltä muiden saman kokoisten kuntien ennusteet näyttävät?

Elokuusta alkaen Kuntarahoituksen maksullista Apollo-palvelua käyttävät asiakkaat ovat voineet vertailla oman kuntansa lukuja toisten kuntien tai kuntayhtymien lukuihin. Oman kunnan kehitysennusteen voi rakentaa palveluun itse. Muiden kuntien tai kuntayhtymien luvut haetaan Tilastokeskuksen tilinpäätösluvuista.

– Tulevaisuuden ennusteet muille näytettäville kunnille tai kuntayhtymille perustuvat valtionvarainministeriön kuntatalousohjelmassa koko sektorille yleisesti rakennettuun ennusteeseen. Toisten kuntien itse tekemiä ennusteita palvelussa ei voi nähdä, Kuntarahoituksen apulaisjohtaja Lauri Pekkilä kertoo.

Apollon Vertailutyökalussa voi verrata esimerkiksi asukaskohtaista korollista vieraspääomaa toisten kuntien lukuihin.

Apollon Vertailutyökalussa voi verrata esimerkiksi asukaskohtaista korollista vieraspääomaa toisten kuntien lukuihin. Sovellus kertoo myös, mitä mittareita käytetään kriisikuntakriteereissä.

Ennakointi sekä investointien ja päätösten pidempiaikaisten vaikutusten ymmärtäminen on nyt erityisen ajankohtaista.

– Iso osa kuntakentän haasteista on valtio- tai maakuntatasoisia, yksittäisen kunnan vaikutuspiirin ulkopuolella. Verotuloja on kertynyt ennakoitua vähemmän ja sotekulut ovat kasvaneet voimakkaasti. Nyt, kun sekä verotulojen kasvun että talouskasvun yleisesti oletetaan hidastuvan, kannattaisi suunnitteluhorisontti pitää avoimena ja säilyttää mahdollisuus reagoida nopeisiinkin muutoksiin, Pekkilä painottaa.

Työkalussa voi valita kunnat, joihin oman kunnan lukuja halutaan vertailla.


Uusia ominaisuuksia jatkuvasti

Talousennustesovelluksen etusivuun on hiljattain lisätty myös räätälöintimahdollisuus. Käyttäjä voi nyt itse valita, mitä muuttujia etusivulla näytetään ja miten. Myös joustavuutta on lisätty: aikajänteen, jolla tietoja näytetään, voi valita haluamakseen. Ennusteita voi tarkastella jopa 40 vuoden aikajänteellä.

– Kymmenien vuosien päähän ulottuvat ennusteet eivät tietystikään ole yhtä tarkkoja kuin lyhyemmän aikavälin ennusteet. Niistä kuitenkin saa kuvan kulujen ja tuottojen kumulatiivisista vaikutuksista pitkällä aikavälillä. Meidän tavoitteenamme on nimenomaan tarjota kunnille työkaluja pidemmän aikavälin suunnittelun tukemiseksi ja elinvoiman vahvistamiseksi, Pekkilä sanoo.

Apolloon kehitetään jatkuvasti uusia ominaisuuksia. Nyt pohdinnassa on ominaisuus, jolla investoinnin toteutus- ja rahoitusmalleja voisi vertailla ja tehdä laskelman siitä, kuinka paljon investointi tietyllä rahoitusmallilla tulisi maksamaan.

–Rahoitusmuotojen vertailun työkalu tulisi yhdistämään talousennusteen ja lainasalkun toisiinsa. Talousennustesovelluksessa voi ensin miettiä talousnäkymän, vertailutyökalussa sitten suunnitella investoinnit ja niiden toteuttamisen. Näiden kahden yhdistelmällä selviäisi kunnan pidemmän aikavälin rahoitustarve.

Myös uutta työkalua on tarkoitus kehittää tiiviissä yhteistyössä asiakkaiden kanssa.

– Asiakkaat on tarkoitus ottaa mukaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta sovellus saadaan palvelemaan heidän tarpeitaan.

Apollo on Kuntarahoituksen digitaalinen ratkaisu rahoitussalkun hallintaan ja talouden suunnitteluun. Palvelua käyttää tällä hetkellä noin 200 kuntaa tai kuntayhtymää.


Teksti: Hannele Borra
Kuvat: Sami Lamberg ja Kuntarahoitus Apollo

Digitaaliset palvelutKuntarahoitusTalous

Kuntarahoituksen suhdannekatsaus: Taloudessa edessä erittäin hitaan kasvun vaihe, työllisyyden kehityksessä saatetaan olla vedenjakajalla

Kansainvälisen talouden suurimmat heijastusriskit Suomen näkökulmasta liittyvät Kiinan ja Yhdysvaltain kauppasodan etenemiseen ja sen mahdollisesti eskaloituviin vaikutuksiin kotimaan vientiteollisuuteen.

”Toistaiseksi vaikutukset Suomen teollisuustuotantoon ovat olleet odotettua pienempiä ja tuotannon kehitys kesän aikana oli ennakoitua parempaa. Kaiken kaikkiaan Suomen talouskasvu on alkuvuonna säilynyt jopa yllättävän vahvana. Keskeisten vientimarkkinoiden ongelmat sekä työllisyyskasvun tyrehtyminen kuitenkin viittaavat kasvun selvään hidastumiseen”, sanoo Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala.

”Perusnäkemyksemme mukaan maailmantalouden suhdannetilanne on heikoimmillaan kuluvan vuoden jälkipuoliskolla ja ensi vuoden alussa. Tämän jälkeen elvyttävä politiikka alkaa hiljalleen tukea talouden kysyntätekijöitä”, Vesala arvioi.

Kuntarahoitus arvioi kasvun lähes pysähtyvän kuluvan vuoden jälkipuoliskolla ja BKT-kasvun jäävän kuluvana vuonna 1,1 prosenttiin. Ensi vuonna BKT:n odotetaan kasvavan 0,7 prosenttia ja vuonna 2021 1,0 prosenttia. ”Sanomattakin on selvää, että perusnäkemyksemme riskit ovat alasuuntaisia, eli kehitys saattaa kääntyä myös ennakoimaamme heikommaksi. Yksittäiset tapahtumat voivat laukaista itseään ruokkivan negatiivisen kierteen, joka lopulta johtaa taantumaan”, Vesala sanoo.

Suomen talouden ennuste, syyskuu 2019

Määrän muutos, % 2018 2019e 2020e 2021e
Tarjonta        
BKT 1,7 1,1 0,7 1,0
Tuonti 4,1 1,5 1,0 1,5
Kysyntä        
Yksityinen kulutus 2,0 0,6 1,2 1,0
Julkinen kulutus 1,4 1,5 0,5 1,0
Investoinnit 3,1 0,5 0,5 1,0
Vienti 1,1 2,5 0,5 1,5
Muut ennusteet*        
Työttömyysaste (15-74-v.) 7,4 6,6 6,5 6,4
Työllisuusaste (15-64-v.) 71,7 72,4 72,5 73,0
Kuluttajahintainflaatio 1,1 0,9 1,2 1,5

* Ennuste vuosikeskiarvoina.
Lähde: Tilastokeskus, Kuntarahoitus

Työllisyyskehitys ratkaisee myös kuntatalouden suunnan

Makrotalouden mittareita kannattaa seurata myös kunnissa, kun vuoden 2020 talousarvioita tehdään. Kuntien kannalta hyvä uutinen on se, että valtionosuusleikkaukset päättyvät ja valtionosuudet kasvavat yli 1,1 miljardia euroa vuonna 2020. Valtaosa lisäyksestä menee kuitenkin tiedossa olevien menolisäysten tai tulomenetysten katteeksi. Työllisyysrahaston esitys työnantajien työttömyysvakuutusmaksun alentamiseksi sen sijaan on kuntataloutta yksiselitteisesti vahvistava tekijä.

Siirtyminen hyvin hitaan kasvun vaiheeseen merkitsee kuitenkin sitä, että hallituksen työllisyystavoite karkaa ja valtion ja kuntien velanottotarve nousee ennakoitua suuremmaksi. 

”Työmarkkinoilla mennään nyt mahdollisella vedenjakajalla. Työllisyysaste on pysynyt samana viime vuoden lopulta alkaen eikä kokoaikaisten työsuhteiden määrä ole nettomääräisesti kasvanut enää yli vuoteen. Mikäli kauppasota ja Saksan talouden vaikeudet alkavat voimakkaammin heijastua myös Suomen vientiteollisuuteen, työllisyyden, palkkasumman ja kuntien verotulojen kasvu voi jäädä odotettua vaisummaksi”, Vesala arvioi.

Suhdannevaihtelusta huolimatta katse on syytä pitää talouden pitkän aikavälin kasvuedellytysten tukemisessa ja hallitsemattoman velkaantumisen estämisessä.

”75 prosentin työllisyysaste vuoteen 2023 mennessä on lyhyen aikavälin tavoitteena jopa ylikorostunut. Tärkeintä olisi pyrkiä varmistamaan työllisyysasteen kestävä nousutrendi pitkävaikutteisilla koulutusjärjestelmän, sosiaaliturvan ja työmarkkinoiden uudistuksilla”, Vesala sanoo.

Katse pitkän aikavälin kasvuedellytysten tukemiseen

”Vaikka valtion lainakorot ovat tällä hetkellä negatiiviset, markkinoiden luottamus pitää jatkuvasti ansaita. Jotta julkista velkaa voidaan tulevaisuudessakin rahoittaa alhaisella korolla, kestävyysvajeongelma on kyettävä uskottavasti ratkaisemaan. Suhdannevaihtelusta huolimatta katse on syytä pitää talouden pitkän aikavälin kasvuedellytysten tukemisessa ja hallitsemattoman velkaantumisen estämisessä”, sanoo Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio.

”Kuntien kulut kasvavat nykyisellään vuodessa noin neljä prosenttia tuloja enemmän. Pelkästään nykyisen palvelutason ylläpitäminen vaatii kunnilta tulevina vuosina mittavia investointeja joka puolella Suomea. Yhtälö on vaikea, vaikkei taantumaan ajauduttaisikaan. On erittäin tärkeää, että kuntataloutta parantavat lupaukset pidetään eikä uusia kuntataloutta heikentäviä muutoksia tehdä”, Kallio jatkaa.

Talouden rakenteiden uudistaminen on erityisen tärkeää siksi, ettei Suomen velkaantumiskyky ole yhtä vahva kuin suuremmilla ja vähemmän suhdanneherkillä mailla.

”Myös rakentamisen suhdannekäänteen jyrkkyyttä on seurattava tarkasti, koska se tulee määrittelemään merkittävällä tavalla muun talouden kehitystä. Vapaarahoitteisen rakentamisen jäähtymisellä on laajat säteilyvaikutukset moniin toimialoihin ja se vaikuttaa myös kuntien tonttimyynnin näkymiin. Paine uudisrakentamiseen säilyy suhdanteen heikkenemisestä huolimatta korkeana kasvukeskuksissa, missä vapautunutta rakennuskapasiteettia pitää ohjata valtion tukemaan sosiaaliseen asuntotuotantoon”, Esa Kallio sanoo.

Kuntarahoituksen suhdannekatsaus: syyskuu 2019Lataa

Lisätietoja:

Esa Kallio, toimitusjohtaja, puh. 050 337 7953
Timo Vesala, pääekonomisti, puh. 050 532 0702

Kuntarahoitus julkaisi historiansa ensimmäisen suhdannekatsauksensa 18.9.2019. Jatkossa katsaus julkaistaan neljännesvuosittain.

KuntarahoitusPääekonomistiTalous

Kuntarahoituksesta Climate Bonds Initiativen kumppani

Kuntarahoitus toi markkinoille ympäristöinvestointien rahoitukseen suunnatun vihreän rahoituksen vuonna 2016 ja laski samana vuonna markkinoilla liikkeeseen ensimmäisen vihreän bondin. Tämän jälkeen yhtiö on laskenut liikkeeseen kaksi julkista vihreää bondia ja järjestänyt yhden suunnatun liikkeeseenlaskun yksityiselle sijoittajalle. Vihreiden hankkeiden portfolio on ylittänyt 1,2 miljardia euroa.

Kuntarahoitus on ottanut aktiivisen roolin rohkaistakseen asiakkaitaan entistäkin kunnianhimoisempiin valintoihin ilmastolle edullisten investointien tekemisessä. Yhtiö myöntää marginaalialennuksen vihreisiin hankkeisiin. Tämä on kansainvälisestikin harvinaista vihreille rahoitustuotteille.

“Meidän on kasvatettava dramaattisesti ilmastonmuutosta estävien investointien määrää – niin globaalilla, alueellisella, kansallisella kuin yhteisöjenkin tasolla. Kuntarahoitus kanavoi globaaleja sijoituksia Suomen ilmastoinvestointeihin ja sillä on siksi keskeinen rooli ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen tähtäävissä kuntien hankkeissa”, sanoo Manuel Adamini, Climate Bonds Initiativen Head of Investor Engagement.

“Tietoisuuden lisääminen vihreiden investointien tarpeesta on yksi tavoitteistamme. Haluamme auttaa asiakkaita niihin siirtymisessä tarjoamalla käytännön esimerkkejä jo toteutuneista hankkeista. Uskomme, että Climate Bonds Initiative auttaa meitä tässä työssä”, sanoo Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio.


Climate Bonds Initiativen tehtävänä on lisätä vihreisiin bondeihin liittyvän tiedon saatavuutta ja markkinakysyntää. Voittoa tavoittelematon organisaatio antaa suosituksia tehokkaista politiikkamalleista ja julkisen sektorin toimenpiteistä, tarjoaa ja analysoi markkinatietoa ja arvioi alan parhaita käytäntöjä.   

“On hienoa yhdistää voimat Kuntarahoituksen kanssa suomalaisten ilmastoinvestointien lisäämiseksi. Yhtiö on yksi vihreiden bondien markkinan pioneereista”, Adamini sanoo.

Climate Bonds Initiativen kumppaniohjelma on suunnattu pankeille ja rahoituslaitoksille, institutionaalisille sijoittajille, yrityksille ja voittoa tavoittelemattomille yhteisöille sekä julkisen sektorin edustajille.

KuntarahoitusVarainhankintaVastuullisuus

Kuntarahoituksesta Nuori Yrittäjyys ry:n pääyhteistyökumppani

Yhteistyöhön kuuluu koululaisille suunnatun oppimateriaalin tuottamisen ohella oma palkintokategoria NY:n yrittäjyyskilpailussa.

Toisen asteen opintojen ulkopuolelle jääminen on merkittävä syrjäytymisen riskitekijä. Voittoa tavoittelematon Nuori Yrittäjyys ry (NY) tukee lapsille ja nuorille suunnattua yrittäjyyskasvatusta, jonka tavoitteena on auttaa nuoria tunnistamaan ja hyödyntämään omat kykynsä tekemällä oppien. Kuntarahoitus on Nuori Yrittäjyys ry:n pääyhteistyökumppani vuosina 2019–2020. Kouluissa osana opetusta toteutettavat Nuori Yrittäjyys -ohjelmat tukevat nuorten yrittäjyysasennetta, työelämätaitoja ja taloudenhallintaa.   

– Nuorten osallisuus ja onnistumisen kokemukset, yrittäjyyden suosion lisääminen sekä motivoitunut ja aktiivinen asenne työntekoon ovat Suomen ja suomalaisten kuntien menestymisen edellytys. Juhlavuotemme kunniaksi haluamme kannustaa ja tukea nuoria löytämään omat vahvuutensa, ja tämän toteuttamiseksi tiivistämme kumppanuuttamme valtakunnallisesti toimivan Nuori Yrittäjyys ry:n kanssa, Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio kertoo.

Kuntarahoituksen tarjoama Vuosi yrittäjänä -portaaliin toteutettu oppimiskokonaisuus auttaa nuoria löytämään omat vahvuutensa sekä kiinnostuksen kohteensa. Portaalin sisällöt on suunnattu erityisesti peruskoulunsa päättäville yhdeksäsluokkalaisille.

Kuntarahoituksella on myös oma #Huomisentekijät Signature Award -palkintokategoria NY:n Uskalla Yrittää -yrittäjyyskilpailussa keväällä 2020. Uskalla Yrittää on NY:n järjestämä SM-kilpailu Pikkuyrittäjät- ja Vuosi yrittäjänä -ohjelmien yrityksille.

Uusia verkostoja ja asiantuntemusta

Viime lukuvuonna 35 % Suomen kouluista ja oppilaitoksista käytti Nuori Yrittäjyys -ohjelmia. Ohjelmat tavoittavat nuoria Ivalosta Hankoon. Ne tarjoavat kaikille samanlaiset mahdollisuudet omien vahvuuksien löytämiseen sekä talous-, työelämä- ja yrittäjyystaitojen oppimiseen jo alakoulusta lähtien. Vuosi yrittäjänä -ohjelmaan osallistuneista jopa 15 % työllistää itsensä yrittäjänä välittömästi ohjelman jälkeen.

– Yhtäläisten mahdollisuuksien tarjoaminen kaikille on yksi suomalaisen yhteiskunnan tärkeimpiä peruskiviä. Yhteiskuntana meillä ei ole varaa antaa yhdenkään nuoren syrjäytyä, Esa Kallio painottaa.

Yhteistyö Kuntarahoituksen kanssa avaa Nuori Yrittäjyys ry:lle uudenlaisen väylän tuoda toimintaansa esiin eri puolilla Suomea.

– On hienoa saada merkittävä finanssialan toimija ja kuntakentässä vaikuttava organisaatio mukaan toimintaan. Nuoret saavat yhteistyön kautta uusia verkostoja ja asiantuntemusta, mahdollisuuden olla #huomisentekijä. Parhaimmillaan yhteistyömme vähentää nuorten syrjäytymistä. Se on tärkeä missio, NY:n toiminnanjohtaja Virpi Utriainen kertoo.

Koulutuksen tukeminen on keskeinen osa Kuntarahoituksen yhteiskuntavastuutyötä. Nuori Yrittäjyys ry:n lisäksi Kuntarahoitus tekee yhteistyötä Talous ja nuoret TATin Yrityskylän kanssa. Yrityskylissä kuudesluokkalaiset perehtyvät työelämään, talouteen ja yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.

Kuva: Nuori Yrittäjyys ry

KuntarahoitusVastuullisuus

Kuntarahoituksen uudistuminen näkyy myös uutena ilmeenä

Uudistunut yhtiö haluaa olla aiempaa laajemmin asiakkaidensa tukena muuttuvassa maailmassa.

Menneiden perään ei yleensä kannata haikailla, mutta 30-vuotiaan Kuntarahoituksen kohdalla voi tehdä nyt poikkeuksen ja vilkaista vähän takapeiliin, niin merkittäviä ovat pari viime vuotta olleet koko sen toiminnalle.

Parin viime vuoden aikana Kuntarahoitus on uudistanut strategiansa, visionsa, toiminta-ajatuksensa arvonsa ja brändinsä – kuin henkinen nuorennusleikkaus, kuten toimitusjohtaja Esa Kallio kuvailee.

– Maailma on muuttunut ja Kuntarahoitus on viime vuosina kasvanut, uutta henkilöstöä on tullut paljon lisää. Halusimme kääntää katseen tulevaisuuteen ja laajentaa näkökulmaamme, Kallio kertoo uudistuksien taustoista.

Työ tehtiin asiakkaita ja muita sidosryhmiä kuunnellen.

– Ihan aluksi sekä myös prosessin eri vaiheissa kartoitimme asiakkaiden mielipiteitä ja kokemuksia, kysyimme Kuntarahoituksen heikkouksia ja vahvuuksia heidän näkökulmastaan. Kuntarahoituksesta mukana oli johdon lisäksi asiakas- ja sijoittajarajapinnassa sekä yhteiskuntasuhteiden parissa työskenteleviä asiantuntijoita.

Digi vahvasti tukena

Jotta asiakkaamme menestyisivät muuttuvassa maailmassa. Näin tiivistyy Kuntarahoituksen brändilupaus.

Tulevaisuuden ennakointi korostuu muuttuvassa maailmassa. Investointipäätöksiä on pystyttävä tekemään kestävästi niin taloudellisesti kuin ympäristön kannalta. Uudistuksilla ei ole merkitystä, elleivät ne ulotu toimintaan asti. Kallio palaakin jatkuvasti palveluiden kehittämiseen ja entistä laajempaan asiantuntemuksen jakamiseen.

– Toimimme entistä konsultatiivisemmin ja haluamme olla varhaisemmassa vaiheessa ja laajemmin mukana ratkaisemassa asiakkaidemme haasteita. Tässä meitä tukevat jatkuvasti kehittyvät digitaaliset palvelumme, Kallio summaa.

Myös yhtiön uudistuneet arvot, asiakaskeskeisyys, avoimuus ja vastuullisuus, vilahtavat Kallion puheessa toistuvasti.

– Haluamme ottaa erilaista ja selkeästi aiempaa vahvempaa roolia. Vahvistunut rooli tarkoittaa meille myös vastuun kasvattamista niin sisäisesti, asiakkaiden kesken kuin yhteiskunnallisella tasolla kokonaisvaltaisesti, Kallio sanoo.

Viime vuosina tehdyn strategia- ja brändityön luonnollisena jatkeena uudistettiin Kuntarahoituksen visuaalinen ilme.

– Entinen ilmeemme ei enää kuvastanut toimintaamme. Ilmettä on suoraviivaistettu, yhtenäistetty ja raikastettu. Uudistettu Kuntarahoitus.fi palvelee nyt koko konsernin asiakkaita ja siltä löytyvät kootusti koko konsernin palvelut ja ratkaisut rahoitusprosessin eri vaiheisiin, Kallio iloitsee.

Brändiuudistus on toteutettu yhteistyössä SEKin kanssa.

– Brändityötä on tehty pieteetillä ja pitkäjänteisesti. On ilahduttavaa, että Kuntarahoitus on tehnyt uudistukset keskustellen laajasti sidosryhmien kanssa, sanoo SEKin viestintätiimin vetäjä Tiina Hosiokoski.

Kuntarahoituksella strategia ja brändi ovat kirkastuneet käsi kädessä. Vahvalle pohjalle on ollut hyvä rakentaa.

– On ollut todella hienoa olla mukana uudistamassa Kuntarahoituksen kaltaista toimijaa, jolla on merkittävä rooli suomalaisen yhteiskunnan rakentajana, Hosiokoski jatkaa.

Ensin Kuntarahoituksen strategia myllättiin perusteellisesti ja johdonmukaisesti. Strategian pohjalta kiteytettiin visio ja missio. Samalla muutos näkyy uutena visuaalisena ilmeenä ja uudistuneena verkkosivustona.

Kaiken takana ovat uudet arvot, joita terävöitettiin vastaamaan modernin rahoitusmaailman tarpeita.

– Keskeisimpiä arvojamme ovat asiakaskeskeisyys, vastuullisuus ja avoimuus. Asiakkaiden kannalta tärkeitä toimintaperiaatteita ovat myös pitkäjänteisyys ja ennustettavuus, Esa Kallio kertoo.

Asiantuntijuus näkyy uudistuksessa kautta linjan.

– Jatkossa aiomme jakaa asiantuntijuuttamme vielä aktiivisemmin ja kantaaottavammin kuin aiemmin, Kallio päättää.

Teksti: Pihla Hakala

Kuntarahoitus

Kuntarahoitus tukee ja kannustaa koululaisia yrittäjyyteen ja omien vahvuuksien löytämiseen

Yhteistyöhön kuuluu koululaisille suunnatun materiaalin tuottamisen ohella palkintokategoria NY:n yrittäjyyskilpailussa.

Voittoa tavoittelematon Nuori Yrittäjyys ry (NY) tukee yrittäjyyskasvatusta, jonka tavoitteena on saada nuoret tunnistamaan ja hyödyntämään omat kykynsä – tekemällä oppien. Kuntarahoitus tuottaa yhdessä NY:n kanssa yläkouluikäisille nuorille suunnattuja materiaaleja, jotka auttavat omien vahvuuksien tunnistamisessa sekä löytämään oman suunnan opintoihin ja työelämään.

Kuntarahoituksella on lisäksi oma #huomisentekijät -palkintokategoria NY:n Uskalla Yrittää -yrittäjyyskilpailussa. Viime vuonna kilpailun voitti kolmen hämeenlinnalaisen nuoren perustama AVOT NY, joka pakkaa kaupassa asiakkaiden ostoksia. Vaikka yritys viettää tällä hetkellä lukiokiireiden vuoksi hiljaiseloa, tulevaisuuteen katsotaan rohkeasti Vuosi yrittäjänä -ohjelman kattavien oppien turvaamina.

– AVOT perustettiin yhdeksännen luokan Vuosi yrittäjänä -ohjelmassa ja idea yritykseen syntyi konkreettisesta tarpeesta – miten kaupassa käynti helpottuisi. Syntyneen idean jälkeen siitä jalostettiin kannattava liiketoiminta, Aatu Veikkola, AVOT:n perustaja ja toimitusjohtaja kertoo.

–Ohjelma oli erittäin opettavainen ja apua sai kaikkeen jo ihan käytännönkin asioissa, kuten yritysidean pitchaamisessa ja puheluiden soittamisessa. Kannustan muita oppilaita kokeilemaan yrittäjyyttä kurssin kautta, koska yrittäminen ei ole ollenkaan niin hankalaa, kuin mitä siitä puhutaan. Sitä paitsi on aika mahtavaa olla oman itsensä pomo, Veikkola iloitsee.

NY-ohjelmia tarjotaan kouluissa eri ikäisille lapsille ja nuorille. Yläkoulun yhdeksännen luokan oppilaille suunnattu Vuosi yrittäjänä -ohjelma on lukuvuoden tai lukukauden kestävä projekti, jossa oppilaat perustavat oikealla rahalla toimivan yrityksen omien mielenkiintojensa mukaan. Ohjelmaa vetävät opettajat koulutetaan opetussuunnitelmaan kuuluvilla materiaaleilla, ja heidän roolinsa on ennen kaikkea innostaa työelämätaitojen harjoitteluun, omien vahvuuksien löytämiseen ja yrittäjyyteen.

Hämeenlinnalaisen Nummen yhtenäiskoulun opettaja Marketta Hulkko-Lassila on opettanut NY-ohjelmia jo 2000-luvun puolesta välistä ja erityisesti ysiluokkalaisille suunnattua Vuosi yrittäjänä-kokonaisuutta. Kouluille ja opettajille opetusohjelmat antavat valmiita materiaaleja eri oppiaineisiin ja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin alakoulusta korkea-asteelle.

– Yrittäjyyden opiskelussa on kaikille sopivaa ja mielenkiintoista ohjelmaa, Hulkko-Lassila kertoo.

 – Talouteen ja yrittämiseen liittyvien asioiden oppimisen lisäksi ohjelmat sisältävät erittäin tärkeitä asioita kuten ryhmätyötaitoja sekä ongelmien ratkaisua. Nuoret pitävät kursseista, koska niissä on sopivasti haastetta ja ne motivoivat ajattelemaan tulevaa.

Nuori Yrittäjyys -ohjelmat ovat kouluille valtaosin maksuttomia ja kaikki niitä käyttävät opettajat saavat asianmukaisen ja perusteellisen koulutuksen. Vuosi yrittäjänä -ohjelmassa on oppilaiden rekisteröintimaksu.

­– Suosittelen kaikkia kouluja kokeilemaan NY:n eri ohjelmia, sillä ne toteuttavat opetussuunnitelmien mukaisia tavoitteita sekä innostavat oppilaita myös tulevaan työelämään, Hulkko-Lassila kehottaa.

Kuntarahoitus tekee Nuori Yrittäjyys ry:n kanssa aiempaa tiiviimpää yhteistyötä 30-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi.

–Yksi suomalaisen yhteiskunnan peruskiviä on ollut tarjota yhtäläiset mahdollisuudet kaikille. Meillä ei yhteiskuntana ole varaa antaa yhdenkään nuoren syrjäytyä. Haluamme omalta osaltamme olla tukemassa sitä, että nuorilla on mahdollisuus löytää omat vahvuutensa ja suuntansa ja toisaalta oppia yrittäjyyttä ja työelämätaitoja. Kumppanuus NY:n kanssa tarjoaa tähän hienon mahdollisuuden, Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio kertoo.

Teksti: Elisa Korhonen
Kuva: Nuori Yrittäjyys, AVOT NY

KuntarahoitusVastuullisuus

”Rahoitusala elää nyt ennennäkemätöntä murrosta”

Dunderfelt on työskennellyt pitkään rahoitusalalla eri tehtävissä, viimeksi konttorinjohtajana Handelsbankenin Tapiolan konttorissa.

Hän suhtautuu uuteen tehtävään innolla.

– Kuntarahoitus on vahva asiantuntijaorganisaatio ja oman alueensa merkittävin rahoitustoimija. Koen myös erittäin mielekkääksi ajatuksen siitä, että työllämme kuntasektorin kumppanina olla auttamassa löytämään parhaat rahoitusratkaisut ja -mallit kuntien hankkeisiin, on suora vaikutus kaikkien suomalaisten päivittäiseen elämään ja hyvinvointiin, Dunderfelt sanoo.

Hänen mukaansa rahoitusala elää nyt ennennäkemätöntä murrosta, kun epänormaali negatiivisten korkojen aika näyttää vain jatkuvan, toiminta digitalisoituu vauhdilla, ja samaan aikaan regulaatio on merkittävästi lisääntynyt.

– Näköpiirissä onkin toimijoiden strategioiden eriytymistä tietyn alueen vahvaan erityisasiantuntijuuteen tai toisaalta ylivertaiseen prosessitehokkuuteen nojaaviin toimijoihin.  Haasteena tässä markkinassa kaikilla toimijoilla on varmistaa, että vaikeasta markkinatilanteesta huolimatta oma tarjoama ja palvelumalli puhuttelevat asiakkaita.

Työlle tarvitaan toki vastapainoa. Dunderfeltin vapaa-aika menee pääsääntöisesti 10- ja 14-vuotiaiden poikien jalkapalloharjoituksissa, joissa hän kertoo ”yrittävänsä valmentaa”.

–  Kesäisin yritetään päästä myös golfpalloa lyömään, hän kertoo.

KuntarahoitusTöihin meille

Toimistolta toimintaan – Kuntarahoituslaisten päivä Hollolassa

On aurinkoinen ja lämmin tiistaiaamu, kun minibussi täynnä innokkaita kuntarahoituslaisia lähtee matkaan kohti Hollolaa. Kohteina ovat paikallinen pelastusasema sekä Heinsuon yhtenäiskoulu, joista molemmat ovat Kuntarahoituksen rahoittamia kohteita. Mukana on kollegoita ympäri taloa eri toiminnoista. Osa ei ole tavannut kyseisiä asiakkaita ennen, saati käynyt edes tutustumassa rahoittamiimme rakennuksiin.

Heinsuon yhtenäiskoulu kiiltelee edelleen uutuuttaan, vaikka sen valmistumisesta on jo parisen vuotta. Pihakin on loistavassa kunnossa. Näin kesälomien aikaan 700 oppilaan koulu on hiljainen.

Hollolan Tilapalvelu Oy:n rakennuttamispäällikkö Tuomo Vesikko toivottaa meidät tervetulleiksi. Esittelyjen ja kahvittelun jälkeen Vesikko ja Heinsuon yhtenäiskoulun rehtori Anssi Vidman kertovat kouluprojektin vaiheista.

Kahta en vaihtaisi: elinkaarimalli ja kiinteistöleasing

Vesikko aloittaa ylistämällä elinkaarimallia ja kiinteistöleasingiä.

– Asiakkaan näkökulmasta elinkaarimalli näkyy mutkattomuutena. Takuukorjaukset ovat sujuneet kiistelemättä ja ripeästi. Yhteistyö on toiminut kaikin puolin.

Elinkaarimallissa rakennuksen suunnittelu, rakentaminen ja ylläpito hankitaan yhtenä kokonaisuutena. Urakoitsija vastaa kohteen käyttökunnon ylläpitämisestä.

Kiinteistöleasing puolestaan on asiakkaalle huoleton rahoitusmalli, jossa Kuntarahoitus huolehtii kohteen rakennuttamisen rahoittamisesta ja alkaa sen valmistuttua veloittaa asiakkaalta leasingvuokraa. Leasingkauden päätyttyä asiakas voi jatkaa leasingsopimusta, lunastaa kohteen itselleen jäännösarvolla tai osoittaa sille ostajan.

Urakoitsijan valinnassa käytettiin kilpailullista neuvottelumenettelyä, minkä ansiosta Vesikko arvioi kunnan säästäneen Heinsuon ja samoihin aikoihin toteutetun Kalliolan koulun hankkeissa kolme miljoonaa euroa. Tiloja saatiin tehostettua tuhannella neliöllä luopumalla turhista varastoista ja käytävistä.

Liikuntahallista on moneksi. Neljälohkoisen hallin näyttämön voi avata tapahtumia varten. Oven ollessa kiinni, toimii näyttämö ylimääräisenä tilana vaikkapa baletille.

Avoin oppimisympäristö vaatii tiloilta joustavuutta

Opetussuunnitelmauudistus ja koulun tilasuunnittelu sattuivat samaan hetkeen, jolloin niitä voitiin pohtia rinnakkain. Käyttäjät sitoutettiin mukaan suunnitteluun, ja kokeneet arkkitehdit takasivat toimivan lopputuloksen. Joustavat tilat auttavat sopeutumaan tulevaisuudessa mahdollisesti vähenevän oppilasmäärän vaatimiin muutoksiin.

Vidman kertoo, että yhtenäiskoulun suunnittelun lähtökohtana oli avoimeen oppimisympäristöön sopivat tilat. Käytävien puuttuessa liikkuminen koulussa sujuu suoraan tilasta toiseen. Seiniä on korvattu verhoilla ja liukuovilla. Tämä lisää joustavuutta ja muunneltavuutta.

Perinteisiä luokkia ei juurikaan ole, vaan ne on korvattu oppimisalueilla. Vidman kertoo, että yhdessä tilassa saattaa olla kaksi tai kolmekin opettajaa samaan aikaan. Tarvittaessa väliin voi vetää verhon. Seinät ja ovet ovat pitkälti lasia, mikä tuo valoa ja tilantuntua syvärunkoiseen kouluun. Puupulpetteja ei koulussa näy.

Aulasta löytyvät fussball- ja pingispöydät, jotka ovat koululaisten ehdottomia suosikkeja.

Seuraavaksi lähdemme tutustumaan pelastusasemaan.

Laskeutumistanko taukotiloista kalustohalliin nopeuttaa pelastustehtäviin lähtöä.

Puhdasta pelastamista

Pelastusasemalla meidät vastaanottaa vastaava ruiskumestari Mika Tervala. Siirrymme neuvottelutiloihin. Ei kuitenkaan kulu paria minuuttia pidempään, kun kovaääninen hälytys menee päälle. Ruiskumestari kertoo kyseessä olevan kiireellinen tehtävä ja rientää paloauton kyytiin. Noin minuutissa hälytyksestä palomiehet ovat jo matkalla.

Paikalla oleva palotarkastaja Tarja Asikainen jatkaa kanssamme kierrosta.

Palomiesten viihtyvyyttä on mietitty pitkälle. Heillä on käytössään iso kuntosali, lepohuoneet, saunatilat ja terassi kaasugrillillä. Ei hassumpaa.

Naapurilaitokselta vierailulle tullut palomies kehuu Hollolan tiloja.

– Rahoittakaa näitä lisää, kiitos!

Huomiomme kiinnittyy osassa ovista olevaan puhdas puoli -merkintään. Mitä se tarkoittaa? Palotarkastajan mukaan puhtaalle puolelle ei saa mennä sammutustehtävistä palatessa. Puhdas paloasema -käytäntö suojelee palomiesten terveyttä. Vaatteissa kantautuu vaarallisia kemikaaleja ja savutuhkaa. Ilmanvaihto on myös paineistettu niin, että haitta-aineet eivät kulkeudu puhtaalle puolelle. Mielenkiintoista!

Ruiskumestari palaa pelastusasemalle kierroksemme päättyessä. Ruuanlaitto oli palvelutalossa aiheuttanut aiheettoman hälytyksen. Kiitämme kierroksesta ja toivotamme jaksamista juhannuskiireeseen. On aika lähteä takaisin Helsinkiin.

Mitä jäi käteen?

Bussissa keskustelemme päivän kulusta.

– Parasta oli päästä todistamaan se suuri innostus ja ilo porukassa, kun he näkevät omin silmin kuinka suuri merkitys meidän toiminnallamme on asiakkaille, matkan ideoinut Lauri Pekkilä sanoo.

– Todella upeaa nähdä, kuinka asiakkaat olivat innoissaan uusista hienoista tiloistaan. Kiinnostava yksityiskohta oli ulkomailla asti noteerattu puhdas paloasema -käytäntö. Näitä pitäisi tuoda enemmän meidän ja asiakkaidemme tietoon, dokumentaation parissa työskentelevä Sari Litja lisää.

Tytäryhtiössämme Inspirassa analyytikkona työskentelevä Pauliina Haro taas ilahtui nähdessään elinkaarimallin hyödyt käytännössä.

– Monella tasolla aivan mahtava reissu. Tein monia omalle työlleni tärkeitä havaintoja elinkaarimallista. Hienoa päästä pois toimistolla ja näkemään millainen merkitys työlläni on asiakkaille.

Markkinoinnista vastaavalla Sirpa Kestilällä on mielessään jo seuraava kohde.

– Milloin mennään katsomaan Suomen kauneinta kunnantaloa?

AsiakastarinatKuntarahoitus