MustRead kutsui lukijoikseen kaikki kunnanjohtajat – kuntien parhaat käytännöt pääsevät parrasvaloihin Tämä toimii! -juttusarjassa

– Jossakin Suomen kunnassa keksitään tänäänkin jokin uusi ja toimiva tapa tehdä asioita ja parantaa kuntalaisten hyvinvointia. On tärkeää, että tieto näistä innovaatiosta leviää mahdollisimman nopeasti muihinkin kuntiin. Juuri tässä auttaa uusi juttusarjamme Tämä toimii! Sarjassa esitellään kuntien toimivia ja innovatiivisia toimintatapoja koko Suomesta – liikenteestä koulutukseen ja terveydenhuollosta kuntatalouteen, kuvailee MustReadin strategi, VTT Heikki Pursiainen.

Tämä toimii! -juttusarja on käynnistynyt MustReadissa tänään maanantaina 20. tammikuuta. Sarjan ensimmäinen osa sijoittuu Vaasaan ja kertoo kaupungin toimintaa läpitunkevasta rohkeasta kokeilukulttuurista.  Jutun on kirjoittanut MustReadin toimituspäällikkö Hanna Säntti ja se on avoimesti maksutta kaikkien luettavissa, kuten muutkin Tämä toimii! -sarjan jutut.

Tämä toimii! on koko vuoden 2020 kestävä lahjoitusjournalismin projekti. Se toteutetaan MustReadissa ulkopuolisella rahoituksella siten, että lahjoittajina ovat Kuntaliitto ry ja Kuntarahoitus Oyj. 

– Lahjoittajat toimivat projektissa mesenaatteina, joiden kanssa on kehitelty sarjan raaka perusidea. Lahjoittajilla ei kuitenkaan ole journalistista päätösvaltaa, joka on täysin MustReadin toimituksella. Esimerkiksi päätökset siitä, mitkä  kunnat ja käytännöt sarjaan lopulta valikoituvat tehdään MustReadin tavanomaisessa toimituksellisessa prosessissa. Lahjoittajien mukana olo on kuitenkin täysin avointa. Tuomme lahjoittajat esiin jokaisen sarjassa ilmestyvän jutun yhteydessä, kertoo Heikki Pursiainen.

Molemmilla Tämä toimii! -sarjan lahjoittajilla on intressi tuoda kunta-alaa esiin myönteisellä, uutta luovalla ja innovatiivisella tavalla.

– Lähdimme mukaan yhteistyöhön, koska kunnissa tapahtuu nyt paljon ja Kuntaliitto haluaa edistää keskustelua kunnille tärkeistä asioista. Toivomme paljon kuuntelijoita podcasteille ja lukijoita juttusarjalle! toivoo Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen.

Kuntarahoitus Oyj:n toimitusjohtaja Esa Kallio muistuttaa, että kunnilla on keskeinen rooli Suomen hyvinvoinnin rakentamisessa.

– Tulevaisuuden menestystä ajatellen on tärkeää nostaa esiin onnistumisia ja jakaa käytännönläheistä tietoa toimivista ratkaisuista. MustRead on suomalaisessa mediakentässä kiinnostava laatujournalismin tekijä ja odotan uteliaana, millaisia ilmiöitä se nostaa keskusteluun. MustReadin missiona on auttaa Suomea tekemään maailman parhaita päätöksiä, ja Kuntarahoituksen työllä on sama tavoite. Toivottavasti tämä juttusarja osaltaan edistää sitä, lausuu Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio.

MustRead toteutti sarjaa varten kyselytutkimuksen kunnille. Kyselyssä selvisi, että kunnat ovat parhaimmillaan ketteriä yhteiskunnallisia kokeilijoita, jotka pystyvät tehokkaasti tarttumaan aikamme suuriin, monesti luonteeltaan myös paikallisiin haasteisiin. 

Tämä toimii! -sarjan sisällöt  ilmestyvät kerran kuukaudessa, eli yhteensä juttuja tulee 12. Ne tuottaa MustReadin toimitus, johon kuuluu tällä hetkellä kahdeksan journalistia. Osa sisällöistä ilmestyy podcast-muodossa.

Sarjan kunniaksi MustRead on kutsunut lukijoikseen kaikki Suomen 310 kunnan johtajat sekä kunnanvaltuustojen ja kunnanhallitusten puheenjohtajat. 

– Meistä on todella hienoa viedä MustRead myös maakuntiin, Heikki Pursiainen innostuu.

– Kunnanjohtajat ja kunnallisten luottamuselinten puheenjohtajat ovat meille todella merkittävä kohderyhmä, ja nyt he pääsevät jatkossa lukemaan maksutta kaikkia MustReadin sisältöjä.

Pursiainen korostaa, että kyseessä on yhteiskunnallisessa verkkomediassa aivan uudenlainen hanke, jossa on pyritty myös osallistamaan kohderyhmää eli suomalaisia kuntia.

Tämä toimii! -sarjaan voi edelleen ehdottaa käytäntöjä.

– Jos tiedät omasta tai naapurikunnasta jonkin toimivan käytännön, ilmianna se meille vaikkapa sähköpostilla!

MustRead – jotta Suomi tekisi maailman parhaat päätökset.

Lisätiedot:

Strategi, VTT Heikki Pursiainen, MustRead
Puh. 040 706 8267

Viestintäjohtaja Miia Välikorpi, Kuntaliitto ry
Puh. 0400 417 974

Viestintä- ja yhteiskuntavastuupäällikkö Soili Helminen, Kuntarahoitus Oyj
Puh. 0400 204 853

Kuntarahoituksen markkinakatsaus 1/2020

Valtaosa viimeisimmistä maailmantalouden ennusteista piirtää varsin yhdenmukaisen kuvan suhdannekehityksestä: maailmantalouden kasvu on ohittamassa hitaimman vaiheensa ja piristyy asteittain vuotta 2021 kohden.

Riskimarkkinoiden vahvuus sekä korkotason lievä nousutrendi kertovat markkinoiden luottamuksesta suhdannekuvan vakautumiseen. Maailmankaupan ja globaalin teollisuustuotannon heikkous pitää suhdanneriskit kuitenkin yhä koholla.

Yhdysvalloissa työllisyyskasvu ja kotimainen kulutus jatkuivat 2019 vahvoina, mutta loppuvuotta kohden kotimaisessa loppukysynnässä alkoi näkyä hidastumisen merkkejä. Tammikuun lopulla julkaistavat USA:n BKT-luvut vuoden 2019 viimeiseltä neljännekseltä ovat koko maailmantalouden näkymien kannalta erityisen kiinnostava tilastojulkaisu.

Poliittinen epävarmuus on edelleen suurta. Ison-Britannian ja EU:n tulevien kauppasuhteiden neuvotteluista odotetaan vaikeita. Lähi-idän geopoliittinen jännite on myös noussut merkittäväksi poliittiseksi riskiksi.

Rahapolitiikka jatkuu toistaiseksi kevyenä – EKP:n tai FED:n korkopolitiikkaan ei vuoden 2020 aikana odoteta merkittäviä muutoksia. Keskuspankkien arvopaperiostot tukevat markkinoiden likviditeettiä ja tunnelmaa.

Markkinakorkojen taso nousee suhdanteiden vahvistuessa, mutta vain maltillisesti. Pitkien swap-korkojen odotetaan lähivuosinakin pysyvän 0–1 prosentin haarukassa. Lyhyiden markkinakorkojen odotetaan nousevan nollan yläpuolelle vasta vuonna 2024.

Teollinen suhdanne edelleen hyvin heikko – kotitalouksien kulutuskysyntä useimmissa maissa keskeisin kasvun ajuri

OECD:n ennakoivien indikaattoreiden perusteella globaali kasvu olisi asteittain piristymässä vuoden 2020 aikana

Osakemarkkinoiden vahvuus kertoo markkinoiden luottamuksesta suhdannekuvan paranemiseen – markkinoiden tunnelmat toipuneet jopa liiankin nopeasti

Pitkien korkojen loiva syklinen nousu jatkuu – swap-korkojen odotetaan lähivuosina kuitenkin pysyvän 0–1 %:n haarukassa 

EKP:ltä ei enää odoteta merkittäviä lisäkoronlaskuja, positiiviset korot silti vielä kaukana – markkinat odottavat euriborien nousevan nollan yläpuolelle vasta 2024

Myöskään USA:ssa ei odoteta merkittäviä muutoksia FEDin korkopolitiikkaan vuonna 2020 – arvopaperiostot kuitenkin tukevat markkinoiden likviditeettiä ja tunnelmaa

Suomen talouden näkymä

Maailmantaloutta vaivannut suhdannekuoppa ei vielä 2019 aikana välittynyt Suomeen – kasvu jopa kiihtyi vuoden keskivaiheella.

Myönteisistä yllätyksistä huolimatta talouskasvu on vääjäämättömästi hidastumassa. Teollisuuden tilaukset ja tavaraviennin trendi alkoivat vuoden 2019 loppupuolella selvästi heikentyä. Globaali teollinen taantuma näyttäisi siis olevan tarttumassa myös Suomeen, joskin tällä kertaa poikkeuksellisen pitkällä viiveellä.

Kotimaassa rakentamisen volyymi laskee ensi vuonna tuntuvasti. Rakentamisen merkitys talouskasvulle on kuluvan nousukauden aikana ollut poikkeuksellisen suuri.

Työllisten määrä kasvoi vielä hieman vuonna 2019, mutta työmarkkinoiden imu on jo selvästi vaimentunut. Talven työmarkkinakierros on työllisyyden kehityksen kannalta erittäin merkityksellinen.

Viime vuoden positiiviset yllätykset vahvistivat ensisijaisesti vuoden 2019 kasvulukuja. Nostimmekin joulukuussa viime vuoden kasvuennustettamme varsin tuntuvasti 1,1 prosentista 1,6 prosenttiin.

Myös lähtökohdat alkaneelle vuodelle ovat jonkin verran parantuneet. Nostimme joulukuun suhdannekatsauksessa ennusteemme vuoden 2020 BKT-kasvusta 0,7 prosentista 0,9 prosenttiin. Vuoden 2021 BKT-ennusteemme pidimme ennallaan 1,0 prosentissa.

Kuntatalouden tila on heikentynyt voimakkaasti. Manner-Suomen kuntien vuosikate laski vuoden 2019 kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana noin kahdella miljardilla eurolla edellisen vuoden vastaavaan jaksoon verrattuna. Samaan aikaan kuntien investointitarpeet ovat kasvaneet, mikä on johtanut velkaantumisvauhdin kiihtymiseen.

Suomen BKT-kasvu yllättäen piristynyt 2019

Työllisyys kasvoi hieman vielä 2019

Teollisuustuotanto kasvaa yhä, mutta uusien tilausten ja tavaraviennin supistuminen kertovat suhdanneongelmien tarttumisesta myös Suomeen

Rakentamisen jäähtyminen painaa väistämättä BKT-kasvua 2020–2021

Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste

Hyvästä suhdannetilanteesta huolimatta julkisen sektorin velkaantuminen alkanut uudelleen kiihtyä – kuntataloudessa käänne erityisen dramaattinen

Kuntarahoituksen markkinakatsaus 12/2019

Ennakoivien suhdannekuvaajien perusteella maailmantalouden kasvu ohittaa hitaimman vaiheensa talven aikana. Kasvu näyttäisi hieman piristyvän jo vuonna 2020, mutta maailmankaupan hitaan toipumisen vuoksi talouskasvun merkittävämpi vauhdittuminen ajoittunee vasta vuoteen 2021.

Talouden toteutuneissa luvuissa ei selväpiirteistä käännettä parempaan ole vielä tapahtunut ja suhdannetilanne on yhä riskialtis. Kasvunäkymän vakautumisen kannalta kriittisintä on, ettei teollisuuden alavire kovin voimakkaasti tarttuisi työvoimavaltaisille palvelualoille. Tartunnasta on jo saatu orastavia merkkejä, joten teollisen syklin pitäisi lähikuukausina alkaa selvemmin elpyä, jotta laajemmilta suhdanneongelmilta vältyttäisiin.

Muita maailmantalouden keskeisiä riskejä ovat USA ja Kiina. Mikäli USA:n suhdanne koukkaa odotettua syvemmältä, negatiiviset yllätykset voivat käynnistää isoja markkinaliikkeitä, jotka ovat aina riski myös reaalitaloudelle. Myös näytöt Kiinan elvytyspolitiikan tehosta ovat toistaiseksi jääneet vaatimattomiksi.

Osakemarkkinoiden vahva kehitys ja yrityslainojen riskilisien kapeneminen 2019 tukevat käsitystä ohimenevästä suhdannekuopasta.

Euroalueella korkotaso on elokuun ”paniikkitasoilta” selvästi korjaantunut ylemmäksi, mutta trendinomainen nousu ei vielä ole alkanut. Markkinat odottavat rahamarkkinakorkojen pysyvän negatiivisina 2024 jälkipuoliskolle saakka.

Euroopan keskuspankissa on käynnissä rahapolitiikan strategian uudelleenarviointi. Arvioinnin kohteena ovat ainakin: 1) onko negatiivisista koroista ja EKP:n taseen jatkuvasta kasvusta jo enemmän haittaa kuin hyötyä, 2) miten inflaatio-odotuksiin voitaisiin vaikuttaa aiempaa tehokkaammin ja 3) voisiko EKP:llä olla jonkinlainen rooli esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjunnan edistämisessä ja eriarvoisuuden vähentämisessä

USA:ssa työllisyyskasvun jatkuminen vahvana puoltaa Fedin näkemystä, ettei lisäkoronlaskuja toistaiseksi tarvita. Suhdanneheikkouden vuoksi markkinat kuitenkin odottavat Fediltä yhtä ohjauskoron laskua vuonna 2020.

Maailmantalouden kasvussa tapahtunut 2019 selvä tasopudotus, mutta kehitys on hiljalleen vakautumassa

OECD:n ennakoivien indikaattoreiden perusteella kasvu ohittaa hitaimman vaiheensa seuraavan 6 kk:n aikana

Osakemarkkinoiden vahvuus ja yrityslainojen riskilisien kapeneminen kertovat markkinoiden luottamuksesta, ettei maailmantalous ole luisumassa taantumaan

Teollisen taantuman pitäisi kuitenkin melko pian helpottaa, jottei tartunta palvelualoille alkaisi nostaa työttömyyttä

Pitkien korkojen palautuminen elokuun pohjatasoilta linjassa riskien vähenemisen kanssa – tuleville vuosille odotuksissa kuitenkin vain hyvin loivaa nousutrendiä

EKP:ltä ei enää odoteta merkittäviä lisäkoronlaskuja – markkinat kaipaavat uudenlaisia toimia inflaatio-odotusten elvyttämiseksi

USA:n taloudessa on yhä merkittäviä suhdanneriskejä, mutta työmarkkinoiden vahvuuden vuoksi odotukset Fedin lisäkoronlaskuista vähäiset

Suomen talouden näkymä

Maailmantaloutta vaivannut suhdannekuoppa ei toistaiseksi ole Suomeen vielä kovinkaan voimakkaasti tarttunut. Talouden kasvuvauhti on kuluvan vuoden aikana jopa piristynyt.

Odotusilmapiiri on kuitenkin Suomessakin heikentynyt, mikä näkyy erityisesti kuluttajien ja teollisuuden luottamuskyselyissä.

Vaikka työllisyyskasvu on aivan viime aikoihin saakka jatkunut, työmarkkinoiden tulevaisuuden näkymä on muuttunut selvästi aiempaa epävarmemmaksi. Talven työmarkkinakierros on työllisyyden kehityksen kannalta erittäin merkityksellinen.

Talouden positiiviset yllätykset vahvistavat ensisijaisesti vuoden 2019 kasvunäkymää. Olemmekin nostaneet kuluvan vuoden kasvuennustettamme varsin tuntuvasti 1,1 prosentista 1,6 prosenttiin.

Myönteisistä yllätyksistä huolimatta talouskasvu on vääjäämättömästi hidastumassa. Vientinäkymä on heikentynyt, vaikkei pelättyä voimakasta pudotusta olekaan tulossa. Kotimaassa rakentamisen volyymi laskee ensi vuonna tuntuvasti.

Vuoden 2019 kasvuyllätys kuitenkin parantaa jonkin verran myös ensi vuoden lähtökohtia. Olemme nostaneet ennusteemme vuoden 2020 BKT-kasvusta 0,7 prosentista 0,9 prosenttiin. Vuoden 2021 BKT-ennusteemme säilyy ennallaan 1,0 prosentissa.

Kuntatalouden tila on heikentynyt voimakkaasti. Manner-Suomen kuntien vuosikate laski vuoden 2019 kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana noin kahdella miljardilla eurolla edellisen vuoden vastaavaan jaksoon verrattuna. Samaan aikaan kuntien investointitarpeet ovat kasvaneet, mikä on johtanut velkaantumisvauhdin kiihtymiseen.

Suomen BKT-kasvu yllättäen piristynyt 2019

Työllisyys kasvanut vielä tänä vuonna – työmarkkinoille virtaa jälleen myös uusia työnhakijoita

Luottamusmittarit kuitenkin kertovat kasvavasta epävarmuudesta

Suomen yllättävän vastustuskyvyn mahdollisia selityksiä ovat satunnaisvaihtelu ja/tai poikkeuksellisen pitkä reagointiviive, tuoteportfolio, muun muassa risteilylaivatilausten suuri merkitys nykyisessä tilanteessa, kohentunut kustannuskilpailukyky tai se, että kansainvälisen talouden suhdanneongelmia yliarvioitu tai ne ovat ymmärrettyä pistemäisempiä.

Tavaravienti oireilee jo maailmantalouden suhdanne-ongelmien välittymistä Suomeen, myös teollisuustuotannon kasvu hidastumassa

Rakentamisen merkitys ollut nykyisessä noususuhdanteessa poikkeuksellisen suuri – ensi vuonna rakentaminen jäähtyy selvästi

Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste: Kasvu hidastuu 2020 nettoviennin ja investointien vaimenemisen vuoksi

Varsin hyvästä taloustilanteesta huolimatta julkisen sektorin velkaantuminen alkanut uudelleen kiihtyä

Kuntataloudessa verokertymän ”rytmihäiriö” iso ongelma 2019, mutta tärkein syy heikkenevään trendiin ovat menopaineet

Väestön ikääntymisen vuoksi työllisyydessä on juostava kovempaa, jotta pysyisimme edes paikallamme

Vaikka työllisyysaste on korkeimmillaan lähes 30 vuoteen, ikääntymisen vuoksi taloudellinen huoltosuhde on yhä pitkän aikavälin keskiarvon (1962-2018 n. 118) yläpuolella.

Kuntarahoituksen vapaaehtoiset jakavat joulumieltä lapsille ja vanhuksille

Tänä vuonna henkilöstön joulunalusajan hyväntekeväisyyskohteiksi valikoituivat Hope – Yhdessä & Yhteisesti ry:n toiminta vähävaraisten perheiden lasten hyväksi sekä Siskot ja Simot -vapaaehtoistoiminnan kampanja, jossa ilahdutetaan ikäihmisiä joulutervehdyksillä.

Kuntarahoituksessa on jo pitkään eri tavoin tuettu lasten ja lapsiperheiden avustustyötä tekevän Hope ry:n toimintaa. Tänä vuonna henkilökunta osallistuu keräykseen, jossa hankitaan joululahjoja vähävaraisten perheiden lapsille. Viime vuonna yhtiön joulumuistamisiin varatut varat lahjoitettiin suoraan yhdistykselle ja toteutettiin 50 lapsen lahjatoiveet. Tänä vuonna hankintalistalla oli yhteensä 60 lapsen lahjatoiveet.

Keräyksen järjestää Kuntarahoituksen henkilöstökerho Kursi, mutta yksittäisten lahjojen hankkimisesta vastaavat kuntarahoituslaiset vapaaehtoisesti ja omista varoistaan.

– Reilussa viikossa lähes kaikki joululahjatoiveet oli merkitty toteutettaviksi. Ihan mahtavaa, että tämä hyväntekeväisyystempaus otettiin tänäkin vuonna näin hyvin vastaan henkilöstön toimesta, kertoo Kursin jäsen Eeva Toivonen.

Kursi varmistaa että kaikki listan lahjat tulevat kerätyksi ja toimittaa ne Hope-yhdistykselle, joka huolehtii lahjat eteenpäin saajilleen. Joululahjatempaus on yksi yhdistyksen toteuttamista hyväntekeväisyysteoista, jonka toiminnalla halutaan mahdollistaa Suomessa tasa-arvoiset ja hyvät mahdollisuudet arkeen kaikille lapsille. Vuonna 2018 Hope ry auttoi yli 8300 perhettä, ja apua saaneiden lasten määrä oli lähes 20 000.

Tänä jouluna Kursi on valinnut myös toisen hyväntekeväisyyskohteen. Henkilöstö osallistui Siskot ja Simot -vapaaehtoistoiminnan Jouluposteljooni-kampanjaan, jossa henkilöstö haastetaan kirjoittamaan joulukorttitervehdyksiä ikäihmisille. Yhteensä kortteja lähetettiin 75 kappaletta.

– Ehdotus joulukorttitempauksesta tuli henkilökunnalta ja halusimme ehdottomasti tarttua toteuttamaan sitä. Edellisinä vuosina keräyksiä on järjestetty myös kodittomien eläinten hyväksi, ja vaikka en itse ole virallisessa vapaa-ajan toimikunnassa mukana enää ensi vuonna, aiotaan tätäkin tärkeää perinnettä jatkaa. On mukava ajatella, että pienillä teoilla voi saada paljon hyvää aikaiseksi, Toivonen sanoo.

Yhtiön joululahjoihin ja -kortteihin varatut rahat lahjoitetaan tänä vuonna WWF:n ilmastotyöhön.

Teksti ja kuva: Jenni Heikkilä

Urautuminen ei uhkaa

Kuntarahoituksen laskennan ja raportoinnin osastonjohtaja, omien sanojensa mukaan ”helsinkiläistynyt turkulainen” Erika Fredman on ollut monessa mukana uransa aikana. Tärkeän käänteen teki vuosi 2006, jolloin hän oli mukana perustamassa S-Pankkia. Vähintään yhtä merkityksellinen siirto tapahtui lokakuussa nelisen vuotta tämän jälkeen.

Tuolloin Fredman aloitti Kuntarahoituksessa business controllerina. Päätös vaihtaa työnantajaa oli lopulta nuorelle ammattilaiselle helppo: hän oli kuullut Kuntarahoituksesta positiivisia juttuja, hyvä maine oli kiirinyt alalla laajalle.                    

Sillä tiellä Fredman on edelleen. Rooli on matkan varrella muuttunut ja tiimi kasvanut viidestä hengestä 17 henkeen. Työpaikalla on lämmin ja avoin ilmapiiri, joka kannattelee vaikeissakin tilanteissa, hän kiittelee.

– Erityisen hienoa on mielestäni se, että kollegat pystyvät nauttimaan pienistäkin onnistumisista yhdessä. Osataan tarttua hetkeen ja antaa tunnustusta kaverille. Koen itse olevani ekstrovertti, mutten kaipaa tämän isompaa työyhteisöä ympärilleni. Suurissa paikoissa hukkuu helposti vain osaksi massaa. Kuntarahoituksessa saa olla sellainen kuin on, Fredman sanoo.

EKP:n valvovan silmän alla

Työpäivien sisältö vaihtelee, mitä Fredman pitää rikkautena. Laskenta ja raportointi vastaa laaja-alaisesti Kuntarahoituksen talouden prosesseista sekä taloudellisesta ja vakavaraisuusraportoinnista konsernin johdolle sekä ulkoisille sidosryhmille, kuten pankkivalvontaviranomaisille.

– Yleensä perinteinen työpäivä menee pitkälti erilaisissa palavereissa edustamassa omaa osastoa. Työ on kuitenkin täynnä yllätyksiä ja nopeaa reagointia vaativia käänteitä, eli päivän päätteeksi saattaa huomata tehneensä jotain aivan muuta kuin alkuperäinen tarkoitus oli, hän kertoo.

Fredmanin luotsaamalla osastolla tehdään esimerkiksi paljon kehitysprojekteja, joissa saattaa olla useitakin ulkopuolisia toimijoita mukana. Pakan pitää pysyä kasassa, sillä Euroopan keskuspankki valvoo tekemisiä tarkasti.

– EKP:n valvonta tarkoittaa käytännön tasolla ennen kaikkea sitä, että sääntely lisääntyy ja uudistuu jatkuvasti. Sama tapahtuu vaatimusten osalta. Johtamisen on pysyttävä ajan tasalla ja on kyettävä huomioimaan monenlaisia tarpeita. Tämä vaatii joustoa. Toisaalta yllätyksellisyys on työn parasta antia. Ei ainakaan ole urautunutta, ja mielenkiinto pysyy yllä, Fredman naurahtaa.

Tulevaisuuteen hän suhtautuu rauhallisin mielin.

 – Tärkeintä on pitää asiakas fokuksessa koko ajan. Teemme tätä ennen kaikkea asiakkaille ja omistajille. Tällaiselle varainhankinnan kanavalle on varmasti tila ja tarve jatkossakin. On ollut hienoa seurata Kuntarahoituksen kasvua näin tiiviisti ja kehittyä itse mukana.

”Mummoilusta” energiaa

Vaativa työ tarvitsee rinnalleen palauttavaa vapaa-aikaa ja nollausta. Fredmanille tämä tarkoittaa aikaa rakkaiden ”mummoharrastusten” parissa.

– Rakastan esimerkiksi ristipistoja ja neulomista, ja etenkin sukkien neulomista, eli kunnon mummoilujuttuja. Myös moottoriveneily kesäisin on rakas harrastus, mutta sitä en laske mummoiluksi, hän nauraa.

Jotain Fredmanin tehokkuudesta kertonee myös sijoitus kansainvälisissä sukanneulomisen nopeuskilpailuissa.

– Parhaimmillaan olen ollut kymmenen parhaan joukossa kisoissa, joihin osallistui varmaan tuhat neulojaa ympäri maailmaa. Sen verran on kuitenkin pakko huomauttaa, että suomalaiset ovat noin yleisesti ottaen aika nopeita neulojia. Saan sukkaparin kasaan alle vuorokaudessa, jos ihan pakko on.


ERIKA FREDMAN
○ Kuntarahoituksessa syksystä 2010
○ KTM Turun yliopistosta, pääaineena laskentatoimi, erikoistui rahoitukseen
○ Muutti 2000-luvun alussa Turusta Helsinkiin
○ Harrastaa veneilyä ja ”mummojuttuja”, kuten neulomista ja ristipistoja
○ Kotona toyvillakoirat Carlo ja Urho


Teksti: Pihla Hakala
Kuva: Annukka Pakarinen

Kuntarahoituksen suhdannekatsaus: Maailmantaloudessa vakautumisen merkkejä, kotimaassa kuntatalous heikkenee yleistä taloustilannetta rajummin

Maailmantalouden kasvu on vuosien 2018–2019 aikana hidastunut varsin voimakkaasti, mutta suhdannekuva näyttäisi olevan hiljalleen vakautumassa. Kovin selväpiirteistä käännettä parempaan ei kuitenkaan vielä ole tapahtunut, vaan kasvunäkymä on edelleen hauras.

Poliittiset riskit ovat onneksi hieman vähentyneet: Britannian sopimukseton EU-ero on aiempaa selvästi etäisempi riski ja kauppasodassakin saatetaan olla siirtymässä tasaisempaan vaiheeseen.

– Odotamme maailmantalouden kasvun olevan hitaimmillaan vuoden 2019 jälkipuoliskolla ja ensi vuoden alussa. Asteittainen elpyminen piristää globaalia kasvua hieman jo vuoden 2020 aikana, mutta palautuminen pitkän aikavälin perusuralle ajoittuu vasta vuoteen 2021, arvioi Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala.

– Kasvun vakautumisen kannalta kriittisintä on, ettei teollisuuden alavire kovin voimakkaasti tarttuisi työvoimavaltaisille palvelualoille. Tartunnasta on jo saatu orastavia merkkejä, joten teollisen syklin pitäisi lähikuukausina alkaa elpyä, jotta laajemmalta taloustaantumalta vältyttäisiin, Vesala arvioi.

Muita maailmantalouden keskeisiä riskejä ovat Yhdysvallat ja Kiina. Mikäli Yhdysvaltojen suhdanne koukkaa odotettua syvemmältä, negatiiviset yllätykset voivat käynnistää isoja markkinaliikkeitä, jotka ovat aina riski myös reaalitaloudelle. Myös näytöt Kiinan elvytyspolitiikan tehosta ovat toistaiseksi jääneet vaatimattomiksi.

Euroalueen rahapolitiikassa kriittinen keskustelu tarkoituksenmukaisesta suunnasta on selvästi voimistunut. On kyseenalaistettu, voidaanko negatiivisilla koroilla ja arvopaperiostoilla yhä elvyttää taloutta vai alkavatko toimien negatiiviset sivuoireet ylittää suotuisat vaikutukset.

EKP tuskin tekee nopeaa suunnanmuutosta, mutta rahapolitiikan pidemmän aikavälin ennakoitavuus saattaa vaikeutua. Tulevaisuuden korko-odotukset ovat syksyn pohjatasoilta jo hieman nousseet, joskin rahamarkkinakorkojen odotetaan yhä pysyvän useita vuosia negatiivisina.

Suomen talous on jatkanut yllättävän vahvassa vedossa, kasvun hidastuminen silti vääjäämätöntä

Kuntarahoitus: Suomen talouden ennuste, joulukuu 2019
Määrän muutos, % 2019e 2020e 2021e
Tarjonta      
BKT 1,6 0,9 1,0
Tuonti 2,5 1,8 1,5
       
Kysyntä      
Yksityinen kulutus 1,2 1,5 1,0
Julkinen kulutus 1,5 1,2 0,5
Investoinnit 0,8 0,5 1,0
Vienti 3,5 1,0 2,0
       
Muut ennusteet*      
Työttömyysaste (15-74-v.) 6,6 6,5 6,4
Työllisyysaste (15-64-v.) 72,5 72,8 73,0
Kuluttajahintainflaatio 1,1 1,3 1,5

Maailmantaloutta vaivannut suhdannekuoppa ei toistaiseksi ole Suomeen vielä kovinkaan voimakkaasti tarttunut. Talouden kasvuvauhti on kuluvan vuoden aikana jopa piristynyt.

– Suomen talouden yllättävälle vastustuskyvylle on useita mahdollisia selityksiä. Kyse voi olla puhtaasta satunnaisvaihtelusta ja poikkeuksellisen pitkästä viiveestä, jolla globaali kasvun hidastuminen välittyy Suomeen, Timo Vesala arvioi.

– Toisaalta on mahdollista, että teollisen tuoteportfoliomme suhdanneherkkyys on tällä kertaa normaalia alhaisempi. Esimerkiksi risteilyalustilaukset luovat laajan kotimaisen alihankintaketjun kautta talouteen pitkäkestoista ja varsin suhdanneriippumatonta kysyntää. Kohentuneella kustannuskilpailukyvylläkin voi olla oma merkityksensä. Kansainvälisen talouden suhdanneongelmia on myös voitu yliarvioida tai ne ovat ymmärrettyä pistemäisempiä ja rajoittuneet sittenkin varsin kapea-alaisesti vain tietyille teollisuuden sektoreille.

Talouden positiiviset yllätykset vahvistavat ensisijaisesti vuoden 2019 kasvunäkymää. Kuntarahoitus onkin nostanut kuluvan vuoden kasvuennustetta varsin tuntuvasti 1,1 prosentista 1,6 prosenttiin.

– Yksityinen kulutus oli vuoden 2019 keskivaiheilla erittäin vahvaa. Vuoden kolmannella neljänneksellä isot veropalautukset lisäsivät kotitalouksien kulutusmahdollisuuksia. Yksityinen kulutus pysyy BKT-kasvun keskeisimpänä ajurina myös jatkossa, vaikka työllisyyskasvun hidastuminen vaimentaakin kulutuskysynnän vetoa ennustejakson loppua kohden, Vesala toteaa.

Kuluvan vuoden kasvuyllätys parantaa jonkin verran myös ensi vuoden lähtökohtia. Ulkomaankauppa näyttää pitävän pintansa Kuntarahoituksen aiempaa ennustetta paremmin. Hallituksen etupainotteiset menolisäykset puolestaan kasvattavat julkista kulutusta, mikä sekin tukee vuoden 2020 BKT-kasvua.

Odotusilmapiiri on silti Suomessakin heikentynyt, mikä näkyy erityisesti kuluttajien ja teollisuuden luottamuskyselyissä.

– Vaikka työllisyyskasvu on aivan viime aikoihin saakka jatkunut, työmarkkinoiden tulevaisuuden näkymä on muuttunut selvästi aiempaa epävarmemmaksi. Talven työmarkkinakierros on työllisyyden kehityksen kannalta erittäin merkityksellinen, Vesala sanoo.

– Myönteisistä yllätyksistä huolimatta talouskasvu on vääjäämättömästi hidastumassa. Vientinäkymä on heikentynyt, vaikkei pelättyä voimakasta pudotusta olekaan tulossa. Kotimaassa rakentamisen volyymi laskee ensi vuonna tuntuvasti. Rakentamisen osuus talouskasvusta on vuonna 2015 alkaneessa noususuhdanteessa ollut poikkeuksellisen suuri, joten rakennusaktiviteetin jäähtyminen näkyy väistämättä BKT-kasvussa, Vesala jatkaa.

Kuntarahoitus on nostanut ennusteensa vuoden 2020 BKT-kasvusta 0,7 prosentista 0,9 prosenttiin. Vuoden 2021 BKT-ennuste säilyy ennallaan 1,0 prosentissa.

Kuntatalouden tilanne on kiristynyt

Kuntatalouden tila on vuoden 2019 aikana heikentynyt voimakkaasti. Manner-Suomen kuntien vuosikate eli tulojen ja toimintamenojen erotus laski vuoden 2019 kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana noin kahdella miljardilla eurolla edellisen vuoden vastaavaan jaksoon verrattuna.

– Kuntien tilinpäätökset vuoden 2019 osalta tulevat olemaan huonoimmat vuonna 1997 käyttöönotetun kuntien kirjanpidon historiassa. Samaan aikaan kuntien investointitarpeet ovat kasvaneet, mikä on johtanut velkaantumisvauhdin kiihtymiseen, sanoo Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio.

Kuluvan vuoden kehityksessä näkyy verokortti- ja verorekisteriuudistuksista johtuva odottamaton verokertymän vajaus, jonka vaikutus kuntatalouteen aikaa myöten tasoittuu. Talousongelmien juurisyy on kuitenkin toimintamenojen kasvussa. Kuntayhtymien toimintamenot kasvoivat tammi–syyskuussa 2019 yli kahdeksan prosenttia edellisvuoden vastaavasta jaksosta, mikä heijastelee sairaanhoitopiirien kustannusten nousua. Tämä näkyy poikkeuksellisen isona kasvupaineena kuntien menoissa.

– Kuntatalouden heikkenemisen pysäyttäminen vaatii vuositasolla noin 250 miljoonan euron toimia eli keskimääräinen säästötarve on 45 euroa per asukas. Kuntien tilanteet ja siten myös niiden tarvitsemat säästöt, tehostamistoimet ja investoinnit ovat toki hyvin erilaisia, Kallio sanoo.

Pikaratkaisuja kuntien talousongelmiin ei silti ole, vaan kuntien tiukka taloustilanne näyttää tulleen jäädäkseen.

– Pitkällä aikajänteellä avainasemassa ovat kunnallisverotuoton kasvattaminen työllisyysastetta nostamalla sekä palvelutuotannon tehokkuuden lisääminen ja palveluverkon kehittäminen. Sotekuluja voi saada kuriin, kun keskitytään ennaltaehkäisyyn ja voidaan vähentää kalliiden palvelujen tarvetta esimerkiksi erikoissairaanhoidossa tai lastensuojelussa, Kallio sanoo.

Lue suhdannekatsaus

Lisätietoja

Esa Kallio, toimitusjohtaja, puh. 050 337 7953
Timo Vesala, pääekonomisti, puh. 050 532 0702

Kuntarahoituksen seuraava suhdannekatsaus julkaistaan 5.3.2020.

Vuodenvaihteessa asiakkaille toimitettavat todistukset

Asiakkaille toimitettavat asiakirjat:

  • saldotodistus, jossa vahvistamme lainojenne saldot sekä siirtyvät korot per 31.12.2019
  • todistus vakuuksista
  • kunta- tai kuntayritystodistusohjelman mukaisten sopimusten saldot sekä siirtyvät korot per 31.12.2019
  • kuntajohdannaissopimusten pääomat, siirtyvät korot sekä markkina-arvostukset per 31.12.2019

Leasingsopimusten vastuuraportin voi tulostaa leasingpalvelusta. Leasingpalvelutunnuksia voi tilata tarvittaessa sähköpostitse osoitteesta leasing (at) kuntarahoitus.fi.

Asiakkaiden tulee itse toimittaa tarvittavat todistukset edelleen kolmansille tahoille kuten tilitoimistolle, tilintarkastajille tai isännöitsijöille. Kuntarahoitus toimittaa pyynnöstä ylimääräisiä todistuksia esimerkiksi tilintarkastajille, mutta näistä veloitetaan 25 euron kappalekohtainen palvelumaksu.

Takaajille vahvistamme vuodenvaihteessa voimassa olevat takausvastuut.

Lisätietoja:

Kuntarahoituksen transaktiopalvelut
puh. 09 6803 5624 tai 09 6803 5610

Kuntarahoituksen rahoitus
puh. 09 6803 5630

Posti- ja logistiikka-alan lakko päättyi, viiveet postinjakelussa saattavat jatkua jonkin aikaa

Jos haluat varmistaa, onko Kuntarahoitus lähettänyt organisaatiollesi paperisia laskuja tai vahvistuksia, jotka eivät lakon aikana ehdi perille ajoissa tai haluat varmistuksen laskusi eräpäivästä, olethan yhteydessä asiakaspalveluumme, puhelimitse numeroon 09 6803 5630 tai sähköpostitse osoitteeseen antolainaus (at) kuntarahoitus.fi.

Lähetämme pyydettäessä tarvitsemastasi dokumentista kopion sähköpostitse.

Lakon vaikutukset eivät heijastu konekielisesti välitettyihin verkkolaskuihin, vaan ne toimivat normaalisti.

Huomioithan myös, että meille postitse lähettämäsi dokumentit ovat saattavat myöhästyä lakon vaikutuksesta. Kiireellisissä asioissa suosittelemme dokumenttien toimittamista toimipisteeseemme Helsingissä henkilökohtaisesti tai muiden logistiikkapalvelujen tarjoajien kautta.

Kuntarahoituksen markkinakatsaus 11/2019

Maailmantalouden kasvu on kuluvana vuonna hidastunut varsin voimakkaasti. Ennakoivien suhdannekuvaajien viimeaikaisen kehityksen perusteella kasvu näyttäisi kuitenkin olevan hiljalleen vakautumassa.

Kovin selväpiirteistä käännettä parempaan ei vielä ole tapahtunut, mutta talouden uutisvirta ei enää systemaattisesti heikkene. Myös poliittiset riskit ovat vähentyneet: Britannian sopimukseton EU-ero näyttää tällä hetkellä varsin epätodennäköiseltä ja kauppasodassakin saatetaan vihdoin olla siirtymässä lientyvään vaiheeseen.

Valtaosa viimeisimmistä maailmantalouden ennusteista piirtääkin varsin yhdenmukaisen kuvan suhdannekehityksestä. Kasvun odotetaan olevan hitaimmillaan vuoden 2019 jälkipuoliskolla ja ensi vuoden alussa.  Asteittainen elpyminen piristää maailmantalouden kasvua hieman jo 2020, mutta palautuminen pitkän aikavälin trendiuralle ajoittunee vasta vuoteen 2021.

Makrotalouden perustekijöiden vakautuminen on näkynyt positiivisena vireenä mm. osakemarkkinoilla ja korkotasojen varsin selvänä nousuna elokuun puolivälin pohjatasoilta.

Myös rahapolitiikan elvytysodotukset ovat maltillistuneet, mikä on heijastunut korkojen tulevaisuuden näkymiin. Korkojen ennakoidaan nousevan hieman aiempia odotuksia ripeämmin. Tästä huolimatta rahamarkkinakorkojen odotetaan yhä pysyvän negatiivisina aina vuoteen 2024 asti!

Marraskuun alussa EKP sai Christine Lagardesta uuden pääjohtajan. Johtajanvaihdos osuu mielenkiintoiseen saumaan, sillä keskustelu euroalueen rahapolitiikan suunnasta on selvästi voimistunut. Ristiveto kohdistuu harjoitetun politiikan tehoon: onko negatiivisilla koroilla ja arvopaperistoilla yhä saavutettavissa luotonantoa ja inflaatio-odotuksia elvyttäviä vaikutuksia, vai alkavatko näiden toimien sivuoireet ylittää suotuisat vaikutukset?

Suhdanne-epävarmuuden vuoksi myös USA:n keskuspankki Fed on laskenut kesän jälkeen ohjauskorkoa kolmesti. Fedin mukaan kyse on ”vakuutusluotoisista” ja väliaikaisista koronlaskuista. Markkinaodotukset ovat varsin hyvin linjassa Fedin viestinnän kanssa eikä lisäkoronlaskuja enää odoteta kuin korkeintaan yksi vuoden 2020 loppuun mennessä.

BKT-kasvussa on 2019 tapahtunut selvä tasopudotus, mutta alasuuntainen paine näyttäisi jo vaimentuneen

Ennakoivien indikaattoreiden perusteella kv-talouden kasvu ohittaa hitaimman vaiheensa seuraavan 6 kk:n aikana

PMI-ostopäällikköindeksit seuraavat teollisuuden ja palvelualojen trendiä (kysely yrityksille). Ne toimivat hyvinä indikaattoreina talouskasvusta:
PMI > 50: sektorin odotetaan kasvavan
PMI < 50: sektorin odotetaan supistuvan

Viime viikkojen markkinaliikkeet heijastelevat myös kauppasotaan ja Brexitiin liittyvien riskien helpottamista

Pitkissä koroissa loppukesän ”ylilyönnin” purkautuminen on jatkunut – myös odotukset maltillisessa nousussa

On kuitenkin useita syitä siihen, miksi korkotaso pysyy rakenteellisesti matalana:

  1. Huoltosuhteen nousu lisää säästämistä ja muuttaa kysyntärakennetta
  2. Pitkäkestoisesti matalista koroista on voinut tulla itseään ruokkiva ilmiö?
    – Alhaisten tuottotasojen vuoksi säästämistavoitteisiin yltäminen edellyttää korkeampaa säästämisastetta
    – Matalat korot aiheuttavat tehottomia investointeja ja heikentävät tuottavuutta
  3. Velkaantuneet julkistaloudet eivät ”kestä” merkittävästi korkeampaa korkotasoa

Lagarden kausi EKP:ssa alkaa ristipaineessa: negatiivisten korkojen sekä arvopaperiostojen hyödyt ja haitat puntarissa

Markkinat ”ylihinnoittelivat” EKP:n halukkuutta laskea talletuskorkoa ja euriborit ovat selvästi nousseet elokuun pohjilta.

Keskustelu negatiivisten korkojen ja jatkuvan QE:n mielekkyydestä voimistuu. Lagarde tuskin ajaa korkopolitiikkaan kovin nopeaa suunnanmuutosta, mutta EKP:n toimien pidemmän aikavälin ennakoitavuus saattaa vaikeutua. Ruotsin keskuspankki on jo ilmoittanut luopuvansa negatiivisista koroista, vaikka Ruotsissa kasvu ja työllisyys selvästi heikkenevät.

Markkinaodotukset euroalueen rahamarkkinakorkojen tulevasta kehityksestä ovat elokuun stressijaksolta sopeutuneet jo jonkin verran ylemmälle tasolle – kuitenkin rahamarkkinakorkojen odotetaan yhä pysyvän negatiivisina vuoden 2024 tietämille asti.

Fedin viestintä ”väliaikaisista” koronlaskuista linjassa makrotalouden odotusten kanssa

Fed on kesän jälkeen laskenut ohjauskorkoa kolmesti. Fedin mukaan kyse on ollut varotoimista, eikä talouden äkkijarrutusta pidetä kovin todennäköisenä.

Markkinoiden odotuksissa on korkeintaan yksi koronlasku vuoden 2020 loppuun mennessä.

Suomen talouden näkymä

Maailmantaloutta vaivannut suhdannekuoppa ei toistaiseksi ole Suomeen kovin voimakkaasti tarttunut, vaan talouden kasvuvauhti on vuoden 2019 aikana jopa piristynyt. Maailmankaupan tyrehtymisestä huolimatta teollisuustuotannon kasvu on säilynyt Suomessa selvästi positiivisena.

Myös työllisyys on kääntynyt pienen suvantovaiheen jälkeen uudelleen nousuun. Kotimarkkinoilla vähittäiskauppa ja myös asuntokauppa ovat jatkaneet hyvässä vedossa.

Odotusilmapiiri on kuitenkin Suomessakin heikentynyt, mikä näkyy erityisesti kuluttajien ja teollisuuden luottamuskyselyissä.

Maailmantalouden heikkous on tällä kertaa välittymässä Suomeen poikkeuksellisen pitkällä viiveellä. Viennin ja investointisyklien vaimeneminen painaa Suomen talouskasvua toden teolla vasta vuonna 2020. Ensi vuoden BKT-ennusteita onkin syksyn mittaan systemaattisesti alennettu.

Myönteisestä suhdannevaiheesta huolimatta julkisen talouden velkaantuminen on kuluvana vuonna uudelleen kiihtynyt. Erityisesti kuntataloudessa vaikeudet ovat kärjistyneet. Osittain kyse on verokertymään liittyvästä väliaikaisesta vajeesta, joka alkaa tasoittua viimeistään ensi vuonna. Toisaalta kuntien menojen rakenteellinen nousupaine on ollut odotettuakin voimakkaampaa.

Hallituksen etupainotteisten menolisäyksien vuoksi julkisen talouden tasapainotus vuoteen 2023 mennessä on lipunut entistä kauemmaksi ja se on entistä enemmän riippuvainen työllisyystavoitteen toteutumisesta.

Suomen BKT-kasvu säilynyt kohtalaisena ja yllättäen jopa hieman piristynyt 2019

Teollisuustuotannon vahvuus on ”positiivinen mysteeri” – työllisyyskin kääntynyt uuteen nousuun

Luottamusmittarit viittaavat kuitenkin maailmantalouden suhdannestressin tarttuvan ennen pitkää myös Suomeen

Suomen talouden yllättävän resilienssin todennäköisin syy on satunnaisvaihtelu ja/tai poikkeuksellisen pitkä reagointiviive.

Myös positiiviset selitykset ovat mahdollisia:
1. Kohentunut kustannuskilpailukyky?
2. Kansainvälisen talouden suhdanneongelmia on yliarvioitu tai ne ovat ymmärrettyä pistemäisempiä?

Globaali teollinen matalasuhdanne näkyy jo Suomenkin ulkomaankaupassa – jatkossa viennin veto todennäköisesti edelleen heikkenee

Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste: kasvu hidastuu 2020 nettoviennin ja investointien vaimenemisen vuoksi

Varsin hyvästä taloustilanteesta huolimatta julkisen sektorin velkaantuminen on alkanut uudelleen kiihtyä

VM:n tuore talousennuste varoittaa velkaantumisesta, ellei työllisyyskasvu piristy odotettua enemmän

Valtiovarainministeriö alensi talouden ja työllisyyden kasvuennusteitaan: uuden ennusteen mukaan ilman lisätoimia työllisyysaste jää 73,1 prosenttiin vuonna 2023. Tähän perusuraan suhteutettuna tarvitaan noin 65 000 uutta työllistä 75 prosentin työllisyysasteen saavuttamiseksi.

Julkinen talous ei näillä näkymin ole tasapainottumassa vaan julkisyhteisöjen kokonaisalijäämä on 1,4 % vuonna 2023.

Valtion ja kuntien nettovelanoton BKT-osuus pysyy koko ennustejakson 2,1–2,2 %:n tuntumassa. Euromääräisesti velanottotarve kasvaa vuoden 2019 4,9 miljardin tasosta 5,4 miljardiin vuonna 2023.

Julkisen talouden velkasuhde kääntyy 2021 uudelleen nousuun ja ylittää 60 % vuonna 2022.

Vuoden 2020 alusta Kuntarahoitus ottaa panttikirjoja vastaan vain sähköisessä muodossa

Kun Kuntarahoitus palauttaa sähköisen panttikirjan takaisin kiinteistön omistajalle, omistaja saa paperin sijaan sähköpostitse tiedon, että se on merkitty rekisteriin sähköisen panttikirjan saajaksi. Halutessaan saajatiedon voi vielä tarkistaa rasitustodistukselta tai Maanmittauslaitoksen järjestelmästä osoitteessa www.kiinteistoasiat.fi.

Panttikirjan muunnoksen sähköiseksi voi tehdä lähettämällä Maanmittauslaitokselle sekä hakemuksen että kirjallisen panttikirjan. Panttikirja muutetaan sähköiseksi myös kiinnitykseen kohdistuvien muutosten yhteydessä.

Sähköisten panttikirjojen etuna on panttikirjan saajaa koskevan tiedon entistä helpompi ajantasaisuus. Lisäksi panttikirja on helppo löytää, sillä se on Maanmittauslaitoksen sähköisessä kiinnitysrekisterissä.

Kuntarahoitus on vuoden 2017 alusta lähtien ottanut vastaan sähköisiä panttikirjoja, ja lähes kaikki aiemmin myönnettyjen lainojen vakuutena olleet paperiset panttikirjat on muunnettu yhtiössä sähköiseen muotoon.

Panttikirjojen digitoimisessa on kyse laajasta digitointiprojektista, jossa lähes kaikki maan rahoituslaitokset ovat toimittaneet panttikirjoja koskevat aineistonsa Maanmittauslaitokseen konvertoitaviksi.