Hämeenlinna haluaa sijoituksistaan ajantasaista raportointia ja helppoa hallittavuutta

– Meillä on useita sijoitussalkkuja, joiden hallinnointiin ja raportointiin kaivattiin helpotusta. Kuntarahoituksen tarjoama tuki oli lisäksi iso syy valintaan, kertoo sovelluksen hankinnasta ja käyttöönotosta vastannut laskenta- ja rahoituspäällikkö Jenni Lanki.

Lanki aloitti Hämeenlinnassa 2019, jolloin Kuntarahoituksen palveluiden käytön laajentamisen pohdinta oli jo käynnissä.

– Nykyinen järjestelmä oli tulossa tiensä päähän, ja tuki siihen oli loppumassa. Oli selvää, että uuden palvelun hankkimisesta keskustellaan Kuntarahoituksen kanssa, koska kokemukset lainasalkkusovelluksesta ovat olleet hyviä.

Hämeenlinnan yhdeksän hengen vahvuisesta taloustiimistä sijoitussalkkusovellusta käyttää Lankin lisäksi lainasalkkusovelluksen pääkäyttäjä Anneli Orumets. Kumpikaan ei ole aiemmin juuri työskennellyt sijoitusten parissa, joten samalla käyttöönotto on ollut heille uuden oppimista.

– Olemme molemmat positiivisin mielin uuden äärellä. Monta kertaa jo olemme päässeet iloitsemaan, kun asiat ovat edistyneet, Lanki sanoo.

Helppo käyttöönotto

Sovelluksen hankinta lähti käyntiin palvelun esittelystä, jossa sovittiin samalla käyttöönotosta. Lankin mukaan yhteistyö digitaalisten palveluiden asiantuntijoiden kanssa sujui mutkitta, ja käyttöönotto oli kaupungille helppo.

– On iso plussa, että Kuntarahoitus perustaa salkut sovellukseen. Asiantuntijat ovat ammattitaitoisia ja auttavat ongelmatilanteissa. Tarvittaessa etsitään yhdessä myös vaihtoehtoisia toimintatapoja.

Salkkujen ja historian viennin sovellukseen hoiti Kuntarahoituksen digitaalisten palveluiden asiantuntija Jaakko Suhonen.

– Käytännössä perustin salkut ja vein historiatiedot vuodesta 2018 alkaen sovellukseen. Asiakkaan tehtäväksi jäi pyytää raportit eri varainhoitajilta, joita oli Hämeenlinnan tapauksessa useita. Ainoa haaste oikeastaan oli se, että kaupungin vanhan järjestelmän tiedot olivat puutteellisia, eivätkä varainhoitajien raportit olleet tarpeeksi yksityiskohtaisia arvopapereiden ostojen osalta. Jouduimme siis tekemään pari lisäselvityspyyntöä, Suhonen kertoo.

Suhosen mukaan usein asiakkaiden vanhat järjestelmät eivät pysy salkkujen kehityksen mukana, jolloin ollaan täysin varainhoitajien toimittamien raporttien armoilla.

– Eri varainhoitajien raporttien vertaaminen on hankalaa, kun raportteja ei ole yhteismitallistettu. Sijoitussalkkusovelluksessa langat pysyvät asiakkaan käsissä ja kokonaisuutta voidaan tarkastella helposti. Sijoitussalkkusovelluksen säilyttäessä täsmällisen historiatiedon myös varanhoitajien vaihtaminen on turvallisempaa ja helpommin hallittavissa.

– Juuri tietojen ajantasaisuus sekä niistä raportointi olivat meille tärkeimpiä kriteerejä sovelluksen valinnassa, Lanki lisää.

Käyttöönoton ja historian viennin jälkeen asiakas aloittaa itse ylläpitämään salkkujaan ja tallentaa tulevat tapahtumat. Käyttöönottoon kuuluu myös sijoituskirjanpidon tilien ja kirjauskäytäntöjen määrittäminen.

Sijoitussalkun arvon kehitystä voi seurata sovelluksen analyysi- ja raportointityökaluilla.

Monipuolinen kokonaisuus

Lanki on ollut tyytyväinen Kuntarahoituksen digitaalisten palveluiden monipuolisuuteen ja oman organisaation toiminnan tehostumiseen niiden avulla.

– Palvelut muodostavat hyvän kokonaisuuden. Päällekkäisyyksiä poistuu ja aikaa säästyy, kun kommunikointi helpottuu palvelujen keskittämisellä. Eri osa-alueet täydentävät toisiaan, ja työnkuvia selkeyttää, kun varat ja velat ovat samassa palvelussa.

Lankin mukaan myös vasta aloitetut verkkokoulutukset ovat tervetullut lisä palveluihin.

– Webinaarit ovat olleet hyviä täsmäiskuja, jotka mahtuvat hyvin työpäiviin. Osallistuimme koulutukseen takausten hallinnasta, ja vaikka takausten tallentaminen onkin tuttua, saimme hyviä käytännön vinkkejä, Lanki kertoo.

Seuraavaksi robotteja, antolainoja ja kassaennustamista

Robotiikka on Lankin mukaan Hämeenlinnassa päivän sana. Ensimmäinen taloustiimin robotti tulee työskentelemään arvonlisäverotarkastusten parissa. Muutenkin kehittäminen keskittyy vahvasti nyt prosesseihin.

Seuraavaksi suunnitelmissa on laajentaa lainasalkkusovelluksen käyttöä kaupungin antolainoihin, joiden on määrä olla vietynä palveluun kesän aikana. Syksyllä on mahdollisesti kassaennustamisen kehittämisen vuoro.

– Kuntarahoituslaiset esittelivät meille uutta palvelua, ja se vaikutti oikein toimivalta, Lanki sanoo.

Kuntarahoituksen yhteistyössä Analyste Oy:n kanssa tarjoama kassaennustesovellus on tulossa osaksi digitaalisia palveluita vuoden 2020 aikana. Sovelluksessa asiakas pystyy optimoimaan kassaennustettaan sekä suunnittelemaan maksuvalmiuttaan.

Sijoitussalkkusovellus

  • Sijoitustenhallinta yhdessä tai useammassa salkussa
  • Sijoitusinstrumentit kuten osakkeet, rahastot, ETF:t, bondit, osakeoptiot sekä transaktioiden seuranta
  • Yhtiötapahtumat ja niiden vaikutukset salkkuun
  • Raportointi positioista, transaktioista, arvonkehityksistä, tuotoista ja siirtyvistä koroista
  • Sijoituskirjanpidon tilit ja kirjauskäytännöt määritettävissä asiakaskohtaisesti
  • Hinnoittelu riippuu sijoitussalkun koosta

Teksti: Jenni Heikkilä

Kuntarahoituksen #Huomisentekijät-palkinto oululaistiimille – Momo’s Bubbles valloittaa aitoudellaan ja omaperäisyydellään

Oululaisen Momo’s Bubblesin tiimissä ovat mukana Oulun kansainvälisen koulun yhdeksäsluokkalaiset Lucrezia Adora Ng, Raya Amokachi, Raha Torabihaghighi ja John Joseph.

Momo’s Bubblesin tuote on taiwanilainen kuplatee, maitopohjainen teejuoma, jonka pohjalla on pureskeltavia tapiokapalloja. Maailmalla supersuosittu juoma on Suomessa vielä eksoottinen. Oulussa Momo’s Bubbles on ensimmäinen kuplateetä tarjoava yritys.

Persoonallinen, erottuva brändi ja innostunut ote toi voiton

Nuori Yrittäjyys ry:n kumppaniyritysten edustajista koostuva tuomaristo piti Momo’s Bubblesin liikeideaa ajankohtaisena. Erityisesti heidät vakuuttivat vahva, autenttinen ja persoonallinen brändi sekä tiimin asenne yritystoimintaan.

– Momo’s Bubbles suorastaan kuplii iloa. Tiimin energisyys tarttuu herkästi asiakkaisiin, mutta myös varsinainen tuote eli kuplatee on saanut asiakkailtaan erinomaista palautetta. Tiimi on yrittäjyysohjelman aikana kehittänyt juoman tuotantoprosessia, eri makuja ja erikoisruokavalioihin sopivia vaihtoehtoja kunnianhimoisella tavalla, sanoo Kuntarahoituksen tuomarina finaalissa toiminut osastonjohtaja Kirsi Räbinä.

– Tiimin esiintyminen on erittäin luontevaa, ja iloinen brändi-ilme on tekijöidensä näköinen. Liikeidealla on paljon kehityspotentiaalia ja myös laajenemismahdollisuuksia yhteistyösopimusten tai lisensioinnin kautta, tuomaristo arvioi. Vaikka markkinoilla on paljon erilaisia juomia tarjoavia ketjuja, tuomaristo uskoi Momo’s Bubblesin pystyvän erottumaan kilpailijoistaan positiivisella tavalla.

Hyvä kiertämään

Momo’s Bubblesin logo kuvaa sen maskottia, Momo-laiskiaista. Yritys lahjoittaa kymmenesosan liikevaihdostaan hyväntekeväisyyteen. Tuotoilla tuetaan Amazonin sademetsäpaloissa uhanalaisiksi joutuneita laiskiaisia.

– Momo’s Bubblesin tiimi tulee pääsemään vielä pitkälle. Voittajatiimillä on vahvasti eteenpäin pyrkivä asenne ja halu vaikuttaa ympäröivään maailmaan, Kirsi Räbinä sanoo.

Kuntarahoituksen #Huomisentekijät-palkinnon voittava tiimi saa palkinnokseen Jennysvoices-tubekanavalta tutun Jenny Pitkäsen sparraussession. Pitkänen on itse NY-toiminnan alumni, jonka oma NY-yritys pääsi aikoinaan Uskalla yrittää -kisan valtakunnalliseen finaaliin.

Sosiaalinen media on ollut keskeisessä roolissa Jenny Pitkäsen oman uran rakentumisessa, ja hän on lupautunut antamaan voittajatiimille vinkkejä heidän yrityksensä somemarkkinointiin. Sparraussession tarkempi sisältö sovitaan yhdessä voittajajoukkueen kanssa.

Katso Momo’s Bubblesin yritysesittely tästä:


Nuorten osaamisen tukeminen ja syrjäytymisen estäminen ovat tärkeä osa Kuntarahoituksen yhteiskuntavastuuta. Kuntarahoitus on Nuori Yrittäjyys ry:n pääyhteistyökumppani, minkä lisäksi tuemme myös Talous ja Nuoret TATin Yrityskylä-toimintaa.

Lue myös:
Löydä oma äänesi – yhteistyö Jennysvoices-tubettajan kanssa tavoittelee opintojaan ja uraansa suunnittelevia nuoria

Kuntarahoituksen miljardin euron viitelaina oli jättionnistuminen koronakriisin poikkeusolosuhteissa

Kuntarahoitus mandatoi viisivuotisen viitelainan tiistaina 14.4. ja merkintäkirjat avattiin seuraavana aamupäivänä. Alustava hintaindikaatio oli 20 korkopistettä yli vastaavan koronvaihtosopimuskoron. Kun lainan kysyntä kasvoi tunnissa kahteen miljardiin euroon, indikaatiota tiukennettiin +18 korkopisteeseen. Lopulta merkintäkirja kasvoi 3,6 miljardiin euroon ja viitelainan hinnoittelu tiukentui lopulta +16 korkopisteeseen.

Laina-allokaatiossa 46 % merkinnöistä jakautui keskuspankeille ja julkisille instituutioille, 45 % pankeille, 7 % rahastonhoitajille ja 2 % vakuutus- ja eläkerahastoille. 76 % sijoittajista tuli Pohjoismaiden ulkopuolisesta Euroopasta, 19 % Pohjoismaista, 4 % Amerikoista ja 1 % Aasiasta.

– Viitelainan menestys on loistava saavutus tällaisessa markkinatilanteessa. Poikkeuksellista oli sekin, että miljardin euron transaktio toteutettiin täysin etäyhteyksien kautta, sekä Kuntarahoituksen että järjestäjäpankkien toimesta. Tämä on hyvä osoitus siitä, että Kuntarahoitus hoitaa perustehtävänsä eli asiakkaidensa rahoituksen jatkuvuuden kaikissa tilanteissa, sanoo Kuntarahoituksen toimintaa pääomamarkkinoilla luotsaava Joakim Holmström.

– Kuntarahoituksen vuoden 2020 toinen euromääräinen viitelaina on vaikuttava suoritus. Järjestelyyn kohdistui erittäin laajaa sijoittajakiinnostusta hyvin haastavassa markkinatilanteessa. Liikkeeseenlasku ylimerkittiin moninkertaisesti, mikä kertoo Kuntarahoituksen vakiintuneesta sijoittajakunnasta, kommentoi Citi-pankin julkisen sektorin liikkeeseenlaskuista vastaava johtaja Philip Brown. Citi toimi yhtenä lainan järjestelijäpankeista.

Transaktion tiedot:

Issue Size:       EUR 1 billion
Settlement Date: 22 April 2020
Maturity Date:  22 April 2025
Coupon:   0% Fixed coupon
Re-offer Price:  100.476%
Re-offer Yield:  -0.095%
Re-offer vs Mid Swaps: +16 bps
Lead Managers:    Barclays / Citi / Morgan Stanley / Nordea

Lisätietoja:

Joakim Holmström, johtaja, pääomamarkkinat, puh. 09 6803 5674
Antti Kontio, osastonjohtaja, varainhankinta, puh. 09 6803 5634

Kuntarahoituksen markkinakatsaus 4/2020

Koronakriisin aiheuttama talouden äkkipysähdys vastaa mittaluokaltaan vähintäänkin vuosien 2008–2009 kokemusta.

2008 finanssikriisi vaikutti ensi vaiheessa voimakkaimmin investointeihin ja vasta viiveellä kuluttajasektoriin, nyt vaikutukset koko talouteen tulevat nopeammin. Myös työttömyys nousee samanaikaisesti lähes kaikkialla.

Talouspolitiikan elvytystoimissa on edetty ennennäkemättömän ripeästi ja mittavasti. Epidemian akuutissa vaiheessa suurikaan elvytys ei tosin nopeasti auta, koska tavara ei liiku eivätkä kuluttajat kykene kuluttamaan palveluja normaalisti. Ensivaiheessa tukitoimien keskeisin tehtävä on vähentää voimakkaimpien rajoitustoimien tarvetta ja kestoa sekä kannatella talouden perusrakenteita akuutin kriisin yli. Myöhemmässä vaiheessa elvytystoimilla pyrittävä tukemaan talouden kasvupotentiaalin toipumista.

Suurin epävarmuus koskee sitä, miten kauan akuutti pandemia kestää ja tuleeko uusia epidemia-aaltoja. Toimitusketjut ja maailmankauppa toipuvat vasta, kun pandemia on globaalisti selätetty. Vaikka epidemian hidastamisessa ja tartuntaketjujen jäljittämisessä onnistuttaisiinkin niin, että eristystoimia voitaisiin alkaa purkaa, uhka eristystoimien uudesta kiristämisestä haittaa talouden toiminnan normalisoitumista.

Maailmantaloudessa erittäin jyrkkä käänne heikompaan suuntaan – syvä, mutta toivottavasti lyhytaikainen taantuma on väistämätön

Koronakriisin ensimmäinen isku tuntuu nopeasti työmarkkinoilla

IMF:n tuoreet ennusteet – BKT supistuu samanaikaisesti sekä kehittyneissä että kehittyvissä talouksissa

Elvytystoimien kolme vaihetta

Elvytys 1: Poikkeustila niin lyhyt kuin mahdollista
Investoinnit terveydenhuollon kapasiteettiin, varusteisiin, tartuntaketjujen selvittämiseen jne.

Elvytys 2: Pyritään säilyttämään tuotantokyky niin hyvässä iskussa kuin mahdollista
Yritysten rahoituksen turvaaminen
Suora julkinen tuki

Elvytys 3: Akuutin kriisin jälkeen tuetaan talouden kasvupotentiaalia Arvioitava tarkkaan kysynnän ja tarjonnan elpymistä, ettei julkista kulutusta kasvateta liikaa talouden tuotantokykyyn nähden (inflaatioriski)

Keskuspankkien tukitoimet vahvistavat luotonvirtausta reaalitalouteen ja tukevat julkistalouksien velanottokykyä

Euriborien noususta huolimatta pitkän aikavälin korko-odotukset hyvin maltilliset – talouden elpyessä tosin inflaatio-odotusten merkitys korkonäkymälle kasvaa

EKP:n hätärahoitusohjelma (PEPP) vakautti eurovaltioiden lainamarkkinoita – lisätoimia tarvitaan

Osake- ja yrityslainamarkkinat ovat viimeisen parin viikon aikana hieman rauhoittuneet

Suomen talouden näkymä

Koronakriisi on muuttanut täysin myös Suomen talouden näkymän. Tutkimuslaitosten perusskenaarioissa Suomen BKT supistuu 4–6 % vuonna 2020, ja erilaisissa pitkittyneen taantuman skenaarioissa BKT:n on arvioitu supistuvan jopa yli 10 %.

OECD:n maakohtaisissa arvioissa Suomen tuotantorakenne on teollisuusmaiden joukossa keskimääräistä vastustuskykyisempi eristystoimien suorille talousvaikutuksille. Toisaalta kansainvälisen talouden yhtäaikainen taantuma on historian valossa Suomen vientiteollisuudelle erityisen suuri riski. Myös rakentaminen oli jo ennen koronakriisiä muuttumassa kasvun lähteestä jarruksi.

On oletettavaa, että talouden toimintaa haittaavia eristystoimia voidaan purkaa vain asteittain, ja mikäli tartuntamäärät kääntyvät liian voimakkaaseen kasvuun, niitä voidaan joutua ajoittain uudelleen tiukentamaan. Epidemian hallintaan liittyvä epävarmuus heikentää kuluttajien luottamusta ja hidastaa talouden elpymistä.

Koronakriisin välttämättömissä torjuntatoimissa Suomen julkisen talouden rahoitusasema heikkenee merkittävästi. Valtion tuki varsin pitkälle kompensoi koronan vaikutukset kuntatalouteen vuonna 2020, mutta ensi vuoden osalta näkymä on vielä auki.

OECD:n arvio suorista vaikutuksista: yksi kuukausi eristystoimia leikkaa 2020 BKT-kasvusta keskimäärin noin kaksi prosenttiyksikköä

Suomessa eristystoimien suorat vaikutukset ovat hieman keskimääräistä vaimeampia. Silti tuotantomenetysten arvo on noin 150 miljoonaa euroa päivässä, noin miljardi euroa viikossa, yli neljä miljardia euroa kuukaudessa ja noin 13 miljardia euroa vuosineljänneksen aikana.

Suomenkin työmarkkinoiden näkymä nopeasti heikentynyt – tavaraviennin laskussa korona ei vielä edes juuri näy

Myös rakentaminen oli muuttumassa kasvun jarruksi jo ennen koronakriisiä

Asuntomarkkinoilla kauppavolyymit usein joustavat nopeammin ja enemmän kuin hinnat – mikäli taantuma on lyhytkestoinen, hintakorjaukset voivat jäädä maltillisiksi

Koronakriisin vaikutukset julkistalouteen – mittaluokka oletettavasti finanssikriisin kokemuksia vastaava

Valtion ja kuntien nettovelanotto kasvaa kahdessa vuodessa noin kymmenen prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen eli noin 25 miljardia euroa. Koronakriisissä vaikutukset tulevat hieman etupainotteisemmin kuin finanssikriisissä, isku on voimakkaimmillaan vuonna 2020.

Koronakriisin vaikutukset kuntatalouteen valtionapu huomioiden

8.4. julkistettu yli miljardin tukipaketti ja kuntien verotulojen tasaaminen 2020–2021 kesken vaimentavat merkittävästi koronaviruksen vaikutuksia kuntatalouteen vuonna 2020:

  • Sairaanhoitopiireille aiheutuvien lisäkustannusten korvaus
  • Peruspalvelujen valtionosuuksien ja harkinnanvaraisen VOS:n määräaikainen korotus
  • Kuntien yhteisövero-osuuden määräaikainen korotus
  • Paine kuntatalouteen ilman tukea vuonna 2020 n. 1,5–2 miljardia – tukien jälkeen arviolta 0–400 miljoonaa
  • Kuntien verotulomenetysten korvaus liittyen verotuksen maksujärjestelyihin (547 milj.) on valtiolle kustannusneutraali 2020 2021 eli vastaava vähennys kunnille vuonna 2021.

Kuluvaa vuotta suurempi vaikutus kuntatalouteen voi tullakin vasta vuonna 2021, koska verotulomenetyksiä on edelleen ja sairaanhoitopiirien kustannukset painottuvat elektiivisen hoidon lykkäämisen vuoksi vasta 2021.

Hallituksen 8.4. linjauksen mukaan olisi loogista, että syksyn budjettiriihessä sairaanhoitopiireille osoitetaankin uusi tukipaketti vuodelle 2021. Tämä todennäköinen tukikin huomioiden kuntatalouden velanottotarve voi koronan vuoksi kasvaa lähes miljardilla vuonna 2021.

Lisätietoja

Timo Vesala, pääekonomisti, Kuntarahoitus
puh. 050 5320 702

Löydä oma äänesi – yhteistyö Jennysvoices-tubettajan kanssa tavoittelee opintojaan ja uraansa suunnittelevia nuoria

Yhteistyössä tuotetulla YouTube-videolla Jenny Pitkänen kertoo tarinansa oman äänensä löytämisestä. Polku ei ole aina ollut helppo.

– Olen tavoitellut omaa unelma-ammattiani eli ääninäyttelemistä jo pitkään. Seitsemän vuotta sitten kävin ensimmäisessä äänitestissäni. Lähdin sieltä pois itkien: ajattelin etten osaa tätä ollenkaan. Olin tosi kokematon ja meinasin luovuttaa saman tien.

Pitkänen päätti kuitenkin rakentaa uraansa sosiaalisen median kanavien avulla. Nykyisin hänen Jennysvoices-kanavansa tunnetaan erityisesti dubbaamisvideoistaan ja sillä on yli 125 000 tilaajaa. Ammattitaito rakentuu harjoittelun kautta.

– Ajattelen että joka ikinen dubbausvideo, jonka julkaisen kanavallani, on harjoittelua kohti ääninäyttelijän ammattia, Pitkänen sanoo. Nykyisin hän on päässyt toteuttamaan unelma-ammattiaan lukuisissa sarjoissa ja elokuvissa.

Opetusohjelmista eväitä pitkälle elämään

Jenny Pitkänen osallistui itse Nuori Yrittäjyys ry:n Vuosi yrittäjänä -ohjelmaan vuonna 2012 kotikaupungissaan Kajaanissa. Hän perusti tuolloin yhdessä luokkansa kanssa media-alan palveluita tarjoavan yrityksen, joka jatkoi toimintaansa usean vuoden ajan.

– Ohjelmasta opin monia asioita, joita hyödynnän vielä nykypäivänäkin. Ennen kaikkea olen kerännyt itsevarmuutta siitä, mitä osaan, mihin pystyn ja miten voin tuoda osaamistani esille. Sitä kautta sain ammennettua rohkeutta lähteä hakemaan ääninäyttelijäksi, Pitkänen kertoo.

Nopeasti muuttuvassa maailmassa toisen asteen opintojen ulkopuolelle jääminen on merkittävä syrjäytymisen riskitekijä. Kuntarahoitus haluaa tukea nuoria auttamalla heitä tunnistamaan omat vahvuutensa opinnoissa ja työelämässä menestymiseen.

Kuntarahoituksen tuella toteutetussa osaamisen kehittämisen moduulissa nuoret pääsevät muun muassa hahmottamaan unelmakarttaa ja pohtimaan konkreettisesti, voisiko omien unelmien inspiroimana syntyä toimiva bisnesidea. Oppikokonaisuus on saanut käyttäjiltään positiivista palautetta. Oppimisportaalin sisällöt löytyvät osoitteesta vuosiyrittajana.fi/osaaminen.

– Nuorten osallisuus ja onnistumisen kokemukset, yrittäjyyden suosion lisääminen mutta myös laajemmin motivoitunut ja aktiivinen asenne työntekoon ovat Suomen ja suomalaisten kuntien menestymisen edellytys. Kuntarahoitus haluaa kannustaa nuoria löytämään omat vahvuutensa, ja tämän vuoksi tuemme nuorten talous- ja työelämätaitoja tukemalla Nuori Yrittäjyys ry:n toimintaa, Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio kertoo.

Uskalla yrittää -kisa huipentuu huhtikuussa

Kuntarahoitus on kumppanina myös Nuori Yrittäjyys ry:n Uskalla yrittää -kilpailussa, jossa se palkitsee kisassa parhaan perusasteen yrityksen omalla #Huomisentekijät-palkinnollaan.  

Koronakriisin takia Suomen parhaat NY-yritykset valitaan tänä vuonna verkossa. Alkukevään aikana yli 450 NY-yritystä ja yli 1400 opiskelijaa osallistui Uskalla Yrittää -semifinaaleihin 14 paikkakunnalla. Finaaliin on valittu yhteensä noin 75 NY-yritystä.

Uskalla yrittää -kisan voittajat julkaistaan torstaina 23.4.2020 järjestettävässä palkintojenjakotilaisuudessa klo 9.30–11.30. Palkintojenjako tapahtuu suorana live-lähetyksenä osoitteessa uskallayrittaa.fi.

Kuntarahoituksen #Huomisentekijät-palkinnon voittava tiimi saa palkinnokseen Jenny Pitkäsen sparraussession. Sosiaalinen media on ollut keskeisessä roolissa Pitkäsen oman uran rakentumisessa ja hän on lupautunut sparraamaan voittajatiimiä joko heidän yrityksensä somemarkkinoinnissa tai tiimin jäsenten oman someosaamisen kehittämisessä. Sparraussession tarkempi sisältö sovitaan yhdessä voittajajoukkueen kanssa.

Nuori Yrittäjyys ry:n lisäksi Kuntarahoitus tukee myös Talous ja Nuoret TATin Yrityskylä-toimintaa. Maailman parhaana koulutusinnovaationa palkitussa suomalaisessa oppimiskokonaisuudessa kuudesluokkalaiset koululaiset oppivat käytännön taitoja työelämästä, taloudesta ja yhteiskunnasta.

Kuva: Noora Tiihonen

Vuosaaren uusi lukio haastaa opetuksen ja hankesuunnittelun vallitsevia käytäntöjä

Vuosaaren keskustaan kohoaa vauhdilla uusi maamerkki. Valmistuessaan moderni ja näyttävä Vuosaaren lukio edustaa muuttuvan kaupunginosan uutta identiteettiä parhaimmillaan: rakentamisen ja arkkitehtuurin laatuun on kiinnitetty erityistä huomiota, ja rakennuksen vehreät kattopihat tuovat palan luontoa keskelle urbaania kaupunkimaisemaa.

Hankkeen projektinjohtaja Arja Törmä uskoo Vuosaaren uuden lukion olevan tärkeä lisäys kehittyvän kaupunginosan imagoon.

Tontin pieni koko ja keskeinen sijainti metroaseman kupeessa ovat poikineet monta luovaa tilaratkaisua. Monikerroksisen koulurakennuksen kaksi ulkoilutilaa sijaitsevat rakennuksen katolla, ja niille kuljetaan lukion ulkoreunusta kiertävän portaikon kautta. Pihat ovat puolijulkisia tiloja ja siten osittain kaikkien vuosaarelaisten käytössä.

Uuden lukion myötä lukiolaisten määrä Vuosaaressa lähes kaksinkertaistuu. Vanha yksikerroksinen lukio puretaan ja tilalle rakennetaan asuintaloja.

– Rakennus alkaa olla käyttöikänsä päässä sekä teknisesti että toiminallisesti. Käytävämallista koulua ei alun perin edes suunniteltu lukiokäyttöön, kertoo hankkeen projektinjohtaja Arja Törmä Helsingin kaupungilta.


Nykyaikaiset tilat nykyaikaiselle opetukselle

Uudesta ja vanhasta lukiosta ei montaa samankaltaisuutta löydy. Perinteiset käytävät ja luokkahuoneet vaihtuvat nykyaikaisiin, joustaviin opetustiloihin, ja myös opetuksessa puhaltavat uudet tuulet. Päivitetyn opetussuunnitelman mukaisesti tilasuunnittelun avainsanana on monikäyttöisyys.

– Opetustiloja voidaan tarpeen mukaan yhdistää tai jakaa verhoilla ja kalusteilla pienempiin työskentelytiloihin. Myös ryhmätyöhuoneiden määrää on kasvatettu tuntuvasti, kertoo Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan johtava arkkitehti Viivi Snellman.


Uuden lukion tilasuunnittelua ohjaa monikäyttöisyys.


Snellmanilla on ollut tärkeä rooli uuden lukion suunnittelussa. Hankkeen aikana hän on toiminut tulkkina lukion käyttäjien – opettajien, oppilaiden ja henkilöstön – sekä rakennuttajien välillä. Snellmanin tehtävänä on ollut huolehtia siitä, että käyttäjäkunnan toiveet löytävät tiensä arkkitehdin piirtopöydälle ja lopulta rakennustyömaan ohjeisiin.

Snellmanin mukaan suurin haaste ei ole niinkään ollut tilojen vaan ajattelutavan muutos. Uudessa opetussuunnitelmassa työtavat ja ryhmäkoot vaihtuvat lennosta. Tiloilta, kuten opettajiltakin, vaaditaan joustavuutta.

– Ihannetilanteessa ensin kehittyisi opetus ja sitten tilat. Mutta eihän opetusta voi kehittää, jos tilat eivät sitä salli. Ajatus työtapojen muuttamisesta tuntui monesta aluksi vieraalta, mutta nyt opettajakunnalta suorastaan tulvii hyviä ideoita. Myös oppilaat ovat kiinnostuneet uuden lukion kehittämisestä, Snellman iloitsee.


Uudet tilat mahdollistavat entistä monipuolisemman opetuksen. Myös opettajilta vaaditaan joustavuutta.


Opetustapojen ja -tilojen muutos ei kuitenkaan tarkoita, että luokkahuoneet jäisivät historiaan.

– Ei luokkahuoneista tulla luopumaan. Luokkahuoneopetus on jatkossakin tapa muiden joukossa – se ei enää vain ole ainoa tapa, Snellman huomauttaa.

Lukio-opetuksen lisäksi Vuosaaren uusi lukio tarjoaa puitteet taide- ja musiikkiopiston toiminnalle, ja uudessa monitoimisalissa voidaan järjestää laajasti erilaisia konsertteja ja liikuntatapahtumia.

Kun tilat joustavat, myös opetus on entistä monipuolisempaa. Lukion kurssivalikoimassa on runsaasti monen oppinaineen yhdistäviä kokonaisuuksia, kuten kurssi hiilineutraalista Helsingistä.

– Uusissa tiloissa tällaisia kursseja voidaan opettaa esimerkiksi kolmen opettajan voimin: välillä jakaannutaan eri tiloihin ja sitten taas yhdistetään opetustilat yhdeksi saliksi. Myös ulko- ja sisätilojen välinen yhteys on pyritty tekemään mahdollisimman sujuvaksi. Esimerkiksi luonnontieteiden tiloista on suora käynti tutkimuspihalle kasvatuslaatikoineen, Snellman kuvaa.


Vuosaaren lukio on Helsingin kaupungin ensimmäinen uusi lukio vuosikymmeniin.


Uusi hankemalli haastaa tutut toimintatavat

Vuosaaren lukio on monella tavalla ainutlaatuinen. Se on Helsingin kaupungin ensimmäinen elinkaarihanke sekä kaupungin ensimmäinen uusi lukio vuosikymmeniin.

Hanke on toteutettu kilpailullisella neuvottelumenettelyllä, joka on kaupunkisuunnittelun ketterää kehitystä. Kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä rakennusliikevetoiset ryhmittymät kehittävät omaa suunnitteluratkaisuaan yhdessä pedagogisten asiantuntijoiden ja arkkitehtien kanssa kaupungin asiantuntijoiden ohjauksessa.

Inspiran Ville Riihisen mukaan kilpailullinen neuvottelumenettely on työläs, mutta lopputulos sen arvoinen.

Kuukausien mittaisen neuvotteluprosessin päätteeksi kaikkien tarjoajien ehdotukset ovat hyviä – lopuksi täytyy vain valita paras. Vuosaaressa palveluntuottajaksi valittiin YIT:n ja Caverionin ryhmittymä. Arkkitehtisuunnittelusta vastaa Verstas Arkkitehdit. Päätöstä ohjasivat tasapuolisesti hinta ja laatu.

– Kilpailullinen neuvottelumenettely on hieman työläs, mutta tulokset puhuvat puolestaan. Menettelyn avulla monimutkainen ja haastava hanke saatiin muotoon, johon kaikki osapuolet voivat olla tyytyväisiä, kertoo Helsingin kaupunkia kilpailutuksessa avustaneen Inspiran projektista vastaava johtaja Ville Riihinen.

Kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä hankkeen sidosryhmiä kuullaan laajasti. Myös elinkaarimalli vaatii kaupungin toimialoilta tiivistä yhteistyötä. Vanhat toimintatavat eivät tähän taipuneet, ja esimerkiksi kilpailuasiakirjoja kehitettiin yhteistyössä kaupunkiympäristön ja kasvatuksen ja koulutuksen toimialojen välillä.

– Perinteisesti Helsingissä vastaavia hankkeita on tehty hyvin lineaarisesti. Kukin osapuoli vuorollaan antaa oman panoksensa, ja prosessi liikkuu eteenpäin tarvesuunnittelusta hankesuunnitelmaan, suunnitteluun ja toteutukseen. Elinkaarihankemalli ei etene samalla tahdilla ja vaatii uudenlaisten asiakirjojen ja sopimusten kehittämistä. Projekti vaatii tarkkaa koordinointia ja avointa yhteistyötä eri toimialojen välillä, projektinjohtaja Arja Törmä tiivistää.

Tie ei ole ollut yksioikoinen, mutta elinkaarimallin ja kilpailullisen neuvottelumenettelyn hyötyihin on Helsingissä herätty. Vuosaaren lukiohankkeen jälkeen kaupunki on käynnistänyt kolme uutta elinkaarihanketta ja viisi kilpailullisen neuvottelumenettelyn hanketta.

– Asiakirjojen, ohjeiden ja säännösten yhtenäistämisen eteen on tehty paljon työtä. Iso laiva kääntyy hitaasti, mutta suunta on oikea, Törmä arvioi.


Teksti: Roope Huotari
Kuvat: Verstas Arkkitehdit, haastateltavat

Järvimaiseman keskelle nouseva sote-keskus toimii vahvasti digitaalisuus edellä

Varkauden vanhassa aluesairaalassa oli ollut remontin tarvetta jo pitkään: rakennuksessa oli sisäilmaongelmia, eivätkä vanhat tilat enää palvelleet modernin terveydenhuollon tarpeita. Kaupunki halusi rakentaa tilalle kokonaan uuden sairaalan parantaakseen ennen kaikkea asiakaslähtöisyyttä, energia- ja toimintatehokkuutta ja palveluiden muuntojoustavuutta.  

Hanke lähti etenemään hitaasti mutta varmasti. Kesäkuussa 2017 sosiaali- ja terveysministeriö myönsi poikkeusluvan uuden sairaalan rakentamiselle, tammikuussa 2019 Varkauden kaupunginvaltuusto näytti hankkeelle vihreää valoa, ja muutamaa kuukautta myöhemmin käynnistyivät varsinaiset rakennustyöt. Pääurakoitsijaksi valikoitu Lujatalo Oy, rahoitus tulee Kuntarahoitukselta. 

Kampus nousee vuoden 2020 aikana Varkauden Kommilan kaupunginosaan, luonnonläheisesti järven rannalle. Varsinaisen käyttöönoton on tarkoitus ajoittua keväälle 2021. Samaan rakennukseen sijoitetaan niin perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, suunterveydenhuolto, sosiaalityö, tukipalvelut kuin päivystys – erikoisaloja on yhteensä 18. Vastaavanlaista kokonaisuutta ei Suomessa ole. 

Terveyskampus toteutetaan niin sanotulla elinkaarimallilla, jossa toteuttaja sekä suunnittelee että rakentaa kokonaisuuden sekä kantaa vastuun sovitun ylläpitojakson ajan. Uuden kampuksen osalta ylläpitojakso on 20 vuotta. 

Hankkeen projektipäällikkö Jukka Koskinen

Hankkeen projektipäällikkö Jukka Koskinen kuvailee elinkaarimallia humoristisesti määräaikaiseksi avioliitoksi.

– Yhteistyö toteuttajan kanssa on niin tiivistä, että on kuin olisi naimisissa parikymmentä vuotta.  

Elinkaarimalli takaa sen, että suunnittelija ja toteuttava urakoitsija joutuvat jo suunnitteluvaiheessa miettimään menetelmät, materiaalit ja rakentamistavan tavanomaistakin tarkemmin, koska vastuu on ylläpitojakson ajan täysin heidän käsissään, Koskinen sanoo.

Kyseessä on kaupungin koko historian merkittävin investointi, jonka hintalappu hankekustannuksineen on noin 40 miljoonaa euroa. Elinkaarimalli on myös taloudellisesti järkevä vaihtoehto. 

– Rakennuksen tekninen arvo olisi 20 vuoden päästä ilman elinkaarimallia 60 prosenttia alkuperäisestä tasearvosta, mutta elinkaarimallin ansiosta luku nousee noin 85 prosenttiin. 

Asiakaskokemusta yhden luukun periaatteella 

Palveluketjujen integraatiosta tulee erittäin vahva etenkin sosiaalipuolen palveluihin. 

– Sosiaalipalvelut tuodaan aiempaa lähemmäs muita terveydenhuollon palveluja. Kaikki tarvittava on saatavilla saman katon alla. Näin yhden luukun periaate näkyy loppuasiakkaalle aivan eri tavalla kuin ennen, Koskinen sanoo. 

Noin 21 000 asukkaan Varkaus kuuluu kolmen keskuksen seudulliseen sote-malliin yhdessä Kuopion ja Iisalmen kanssa. Jatkossa palveluja keskitetään juuri Varkauteen. Terveyskampuksesta halutaan alueelle merkittävä vetovoima- ja elinvoimatekijä. 

– Varkaudessa on paljon kansainvälistä teollisuutta, joten toivottavasti saamme jatkossakin korkeakoulutettua väkeä tänne. Tuskin hyvistä palveluista ainakaan haittaa on muuttopäätöstä tehdessä, hän naurahtaa.  

Terveyskampuksen teknologiset ratkaisut on tehty asiakaslähtöisyys edellä. 

– Digitaalisuuteen mennään vahvasti niin tilojen kuin palvelujen osalta. Keskuksen monipalvelujärjestelmät ovat nykyaikaiset, jolloin kustannustehokkuuskin paranee. Samalla saamme digin yhä merkittävämmäksi osaksi myös kotihoidon palveluita, Koskinen kertoo.


Teksti: Pihla Hakala
Kuvat: Maria Ronkainen / Terveyskampus-hanke 

Kuntarahoituksen palvelut jatkuvat poikkeusoloissakin lähes normaalisti: Aku Dunderfeltin ohjeet asiointiin

1. Rahoituksen saatavuus on turvattu

Kuntarahoitus on varautunut likviditeetinhallinnassaan äkillisiin taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin sokkeihin, ja puskureita poikkeustilanteiden varalta on kasvatettu suuremmiksi kuin koskaan aiemmin. Pystymme siksi vastaamaan asiakkaidemme rahoitustarpeisiin, eikä asiakkaiden rahoituksen saatavuus ole vaarassa.

2. Asiakaspalvelu on siirtynyt sähköisiin kanaviin

Kuntarahoituksen henkilökunta on siirtynyt etätyöskentelyyn. Aiemmin puhelimitse käytyä lyhytaikaisen rahoituksen kuntatodistus- ja kuntayritystodistuskauppaa käydään nyt sähköpostitse osoitteessa kuntatodistus (at) kuntarahoitus.fi.

Suosittelemme muutenkin asioinnissa käytettäväksi yhteisiä sähköpostiosoitteita:

Pitkäaikainen rahoitus: antolainaus (at) kuntarahoitus.fi
Lyhytaikainen rahoitus: kuntatodistus (at) kuntarahoitus.fi
Leasingrahoitus: leasing (at) kuntarahoitus.fi
Digitaaliset palvelut: apollo (at) kuntarahoitus.fi

Tapaamisia on edelleen mahdollista järjestää etäyhteyksien välityksellä ja myös digitaalisten palvelujen käyttötukea on tarjolla Teams- tai Skype-palavereina. Ota yhteyttä asiakasvastaavaasi tai johonkin yllämainituista yhteissähköposteista, jos haluat sopia tapaamisen.

Jos tarvitset asioinnin tukea puhelimitse, löydät asiantuntijoidemme matkapuhelinnumerot verkkosivujemme yhteystiedoista.

3. Asioinnissa kannattaa varautua pieniin viiveisiin rahoitushakemusten käsittelyssä

Etenkin lyhytaikaisen rahoituksen osalta asiakaskyselyitä tulee tällä hetkellä paljon. Tämän vuoksi asioinnissa voi olla pieniä viiveitä. Pyrimme kuitenkin vastaamaan kaikkiin yhteydenottoihin viimeistään seuraavan asiointipäivän aikana.

Omia rahoitustarpeita kannattaa ennakoida. Myös lyhytaikaista rahoitusta on mahdollisuuksien mukaan hyvä hakea kaksi asiointipäivää ennen suunniteltua maksupäivää.

4. Rahoitusta ei ole tarpeen hankkia varmuuden vuoksi

Rahoituksen saatavuus ei ole vaarassa. Jotta rahoituksen käsittelyprosessi ei kuormitu liiaksi, toivomme kuitenkin, ettei rahoitusta hankita tai rahoituslimiittejä nosteta varmuuden vuoksi vaan aidon rahoitustarpeen mukaan. Lyhytaikaisen rahoituksen osalta suosittelemme hankkimaan rahoitusta arvioidun kuukauden rahoitustarpeen verran.

5. Koronasta johtuvien väliaikaisten talousongelmien vuoksi yhtiöiden on mahdollista sopia lyhennysvapaasta

Poikkeusolosuhteet aiheuttavat osalle asiakkaitamme tarpeita joustoihin lainojen takaisinmaksun aikatauluissa. Lyhennysvapaasta on mahdollista sopia. Pyrimme etsimään koronaepidemian takia vaikeisiin tilanteisiin joutuville asiakkaillemme järkevät ja yhteiseen näkemykseen perustuvat järjestelyt.

Lainanhoitojoustoja koskevat pyynnöt voi lähettää omalle asiakasvastaavalle tai osoitteeseen antolainaus (at) kuntarahoitus.fi. 

6. Varmista, että tämä viesti tavoittaa omassa organisaatiossasi kaikki ne tahot, jotka hoitavat rahaliikennettä, laskujen maksua ja muita rahoituksen suunnitteluun ja järjestämiseen liittyviä tehtäviä.

Kuntarahoitus turvaa rahoituksen välittömän saatavuuden läpi kriisiajan, jotta asiakkaamme voivat keskittyä omien palvelujensa ja toimintansa jatkuvuuden turvaamiseen.

Aku Dunderfelt

Kirjoittaja on Kuntarahoituksen rahoituksesta vastaava johtaja.

Eeva Toivonen: Mistä on nuoret yrittäjät tehty?

Sain kunnian olla mukana tuomaroimassa Nuori Yrittäjyys ry:n Uskalla Yrittää -kilpailun semifinaaleja. Kilpailussa nuoret perustavat oman yrityksen ja vievät sen ideasta toteutukseen. Kyse ei ole simulaatiosta, vaan nuoret sijoittavat omaa rahaa firmansa pyörittämiseen ja huolehtivat itse yritystoiminnastaan; hinnoittelusta, taloudesta, tuotannosta, markkinoinnista ja viestinnästä sekä asiakashankinnasta. Mikä olisikaan parempi tapa oppia kuin itse tekemällä?

Viime kuukausien aikana semifinaaleja järjestettiin yhteensä 14 paikkakunnalla ympäri Suomen, ja niihin osallistui mykistävä määrä yrityksiä ja nuoria: yhteensä yli 450 yritystä ja 1230 nuorta, joista yli 80 yritystä kisailee SM-finaalissa huhtikuussa. Viime vuonna tapahtuman kruunasi Kampissa järjestettävä messupäivä ja tänä vuonna palkintogaala toteutetaan kaikille avoimena online-gaalana 23.4.2020. Kuntarahoitus palkitsee finaalissa parhaan perusasteen yrityksen #huomisentekijät-palkinnolla.

Pitää vain uskaltaa yrittää

On ollut upea kokemus päästä mukaan semifinaalikiertueelle tapaamaan nuoria yrittäjiä. Kuluneen kevään aikana tuomarointi ympäri Suomen sujui ympäristöystävällisesti junalla matkustaen. Sain kokea lumettoman Oulun keskitalvella, Seinäjoen hipihiljaiset kadut jo kello kahdeksalta illalla, noustua kotiseutuni eli Tampereen Koskikeskuksen lavalle (ja vedettyä rastin omaan bucketlistiin) sekä nähtyä Helsingin kauppakeskus Kaaren käytävät tupaten täynnä. Jokaisessa semifinaalissa sain todistaa yrittäjien älynväläyksiä ja mahtavaa tekemisen meininkiä. Toivon sydämeni pohjasta, että sparrailuistani ja tsempistäni on ollut heille apua.

Jotkut olivat tehneet harrastuksesta tai taidoistaan tavan tuottaa elantoa, ja jotkut olivat hypänneet täysin tuntemattomaan ja perustaneet esimerkiksi vaate-alan yrityksen. Toiset olivat löytäneet ulkomailla menestyneen tuotteen tai palvelun ja brändänneet sen Suomen markkinoille, ja toiset taas olivat keksineet ryhmän kesken yhteisen jutun ja alkaneet viedä ideaa eteenpäin. Oli ilo nähdä useiden yritysten ottaneen agendalleen myös yhteiskunnallisen vaikuttavuuden: ne suuntaavat osan tuotoistaan hyväntekeväisyyteen, työllistävät pitkäaikaistyöttömiä, hyödyntävät kiertotalousajattelua tai panostavat vastuullisuuteen. Selkeästi sekä oman työn merkitys että yrityksen vaikuttavuus ovat monessa menestyskonseptissa ajavat voimat.

Kilpailun lopputuotokset ovat myös erinomainen esimerkki siitä, miten oman jutun voi löytää jostain yllättävästä asiasta. Yksikin poikaporukka Seinäjoen semifinaalissa myi leipomiaan kakkuja. Todetessani heille, että tykkäävät ilmeisesti leipoa, pojat katsoivat hetken toisiaan ja myhäilivät, ettei se ole ehkä heidän suurin vahvuutensa. Kuitenkin he olivat yhteistuumin leiponeet ja vieläpä herkullisen näköisiä kakkuja myyntiin jo useampana iltana. Ja kuten usein yrittämisessä, hekin olivat kohdanneet haasteita – tiikerikakun raitoja oli vaikea saada näkyviin. Keskustelu hymyilytti. Niinhän se on, että asenne ratkaisee ja pitää vain uskaltaa yrittää. Ja sinnikkyydellä ne tiikerikakun raidatkin saa näkyviin.

Paras hetki tuomaroinnissa on ehdottomasti se, kun voittajatiimit julkistetaan. Silloin käännyn aina katsomaan tiimiä, joka julkistetaan hetken kuluttua voittajaksi. Kun tiimi kuulee nimensä, heidän kasvoilleen välähtää vilpitön yllätys, innostus ja riemu. Siinä ei voi kuin itsekin hymyillä.

Eeva Toivonen

Kirjoittaja työskentelee Kuntarahoituksen yhteiskuntavastuu-tiimissä analyytikkona.

Kuntarahoitus on mukana Nuori Yrittäjyys ry:n Uskalla Yrittää -kilpailussa pääyhteistyökumppanina. Yhteistyö on osa Kuntarahoituksen 30-vuotisjuhlavuotta, jonka teemana ovat nuoret ja omien vahvuuksien löytäminen.

Esa Kallio: Korona on kova testi rahoitusjärjestelmän toimintavarmuudelle – kuntien ja yleishyödyllisen asuntotuotannon rahoitus ei ole uhattuna

Rahoitusmarkkinat ovat olleet erittäin hermostuneita, eivätkä kaikki rahoituslaitokset ole pystyneet nykytilanteessa vastaamaan rahoituksen kysyntään.

Myös Kuntarahoituksen asiakkaiden keskuudesta on tullut kasvavassa määrin kyselyitä rahoitustilanteesta. Lupauksemme on, että pystymme vastaamaan asiakkaiden rahoitustarpeisiin niin pitkä- kuin lyhytaikaisenkin rahoituksen osalta.

Yleinen likviditeettitilanne kansainvälisillä pääomamarkkinoilla on tällä hetkellä heikko. Kuntarahoitus on kuitenkin pystynyt jatkamaan kansainvälisiä varainhankinnan järjestelyjä myös tässä poikkeustilanteessa. Lisäksi olemme pitkäjänteisesti varautuneet likviditeetinhallinnassamme rahoituksen jatkuvuuden varmistamiseen kaikissa olosuhteissa.

Rahoitusala on tiukasti säännelty ala, ja yhtenä sääntelyn tarkoituksista on ollut nimenomaan rahoituslaitosten toimintakyvyn varmistaminen myös nykyisenkaltaisissa poikkeusolosuhteissa. Vuoden 2019 lopussa Kuntarahoituksen kokonaislikviditeetti riitti kattamaan keskeytymättömän liiketoiminnan jatkamisen lähes 14 kuukaudeksi, vaikka uutta varainhankintaa ei tehtäisi lainkaan.

Kuntarahoitus perustettiin 30 vuotta sitten tilanteessa, jossa silloinen pankkisektori ei pystynyt tarjoamaan kunta-asiakkaille rahoitusta, ja rahoituksen saatavuus haluttiin varmistaa oman kunta-alaan erikoistuneen rahoittajan avulla.

Poikkeusolosuhteet ovat juuri niitä tilanteita, joissa Kuntarahoituksen asiakaslupaus testataan. Teemme kaikkemme, että pystymme lunastamaan tämän lupauksen, vaikka kriisi pitkittyisikin.

Esa Kallio

Kirjoittaja on Kuntarahoituksen toimitusjohtaja.