Ota yhteyttä Kirjaudu Avautuu uuteen välilehteen
Hae sivustolta

Aku Dunderfelt: Asuntorakentamisen koronanotkahdusta on paikattava yleishyödyllisellä asuntotuotannolla

Tänään julkaistun Asuntotuotantotarve 2020–2040 -tutkimuksen mukaan Suomen suurten kaupunkien asuntotarve jatkaa kasvuaan. Samaan aikaan koronapandemian aiheuttama talouskriisi uhkaa romahduttaa entuudestaan laskusuhdanteessa olleen asuntotuotannon.

VTT:n tuoreen tutkimuksen mukaan Suomen kasvavilla kaupunkiseudulla tarvittaisiin kahden seuraavan vuosikymmenen aikana jopa yli 700 000 uutta asuntoa. Viime vuosikymmeninä toteutunut tuotantomäärä on ollut keskimäärin 32 000 asuntoa vuosittain. Jos yhden aikuisen kotitalouksien määrä jatkaa kasvuaan, seuraavina vuosikymmeninä uusia asuntoja tarvitaan 35 000 joka vuosi. Tästä lähes puolet on rakennettava pääkaupunkiseudulle.

Koronapandemian aiheuttama talouskriisi saattaa pahimmillaan romahduttaa asuntotuotannon samalla tavalla kuin finanssikriisi reilu vuosikymmen sitten. Jos aiempien talouskriisien kaava toistuu, muuttoliike kasvukeskuksiin kiihtyy entisestään. Asuntotuotantotarve saattaa siten kohdistua ennakoituakin vahvemmin suuriin kaupunkeihin.

Yhtälö ei ole helppo. Julkinen sektori joutuu nykytilanteessa ottamaan ison roolin talouden aktiviteetin ja työllisyyden varmistamisessa, eikä asuntorakentaminen ole tässä poikkeus, päinvastoin.  

Valtion tukemaa yleishyödyllistä asuntotuotantoa lisäämällä voi ja kannattaa lieventää koronakriisin rakennustoimialalle aiheuttamaa iskua. Yleishyödyllisellä asuntotuotannolla tarkoitetaan sekä kohtuuhintaista vuokra-asuntotuotantoa että erityisryhmille – esimerkiksi vammaisille, opiskelijoille tai ikäihmisille – suunnattua asuntorakentamista.

On selvää, että kasvukeskuksissa uusia asuntoja tarvitaan talouden suhdanteista riippumatta. Kun vapaarahoitteinen rakentaminen hiipuu, yleishyödyllisen asuntotuotannon merkitys korostuu. Rakentaminen on kotimarkkina- ja työvoimavaltainen ala, johon käytetyt elvytyseurot leviävät laajasti talouteen. Yleishyödyllisen asuntotuotannon lisäämisellä on merkittävä työllisyyttä ylläpitävä vaikutus, kun vapaarahoitteisen asuntotuotannon määrä liukuu alamäkeä.

Hallituksen lisäbudjettiin sisältyy monta tervetullutta aloitetta yleishyödyllisen asuntotuotannon tukemiseksi nykyisenä taloudellisesti vaikeana aikana. Suurten kaupunkien MAL-sopimukset mahdollistavat kasvukeskusten asuntotuotannon jatkuvuuden ja ARAn korkotukivaltuuden kasvattaminen on tärkeä edellytys sen pitämiseksi riittävällä tasolla.

Valtion tukeman asuntotuotannon ehtoja olisi edelleen kehitettävä vuokra-asuntorakentamisen riittävän määrän varmistamiseksi. On hyvä muistaa myös se, että väestön ikääntyessä erityisesti esteettömien senioriasuntojen tarve kasvaa, täysin suhdanteista riippumatta.

Aku Dunderfelt

Kirjoittaja on Kuntarahoituksen rahoituksesta vastaava johtaja.

Lisätietoja tutkimuksesta:

VTT:n Asuntotuotantotarve 2020–2040 -tutkimusraportin voi lukea täältä. Kuntarahoitus on yksi tutkimuksen rahoittajista. Tutkimuksen toimeksiantajia ovat Kuntarahoituksen lisäksi Rakennusteollisuus RT, ympäristöministeriö, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ja Suomen Hypoteekkiyhdistys.

Lue myös:

Suurten kaupunkien asuntotarve kasvaa edelleen: heikon taloussuhdanteen aiheuttamaan asuntotuotannon laskuun ei ole varaa

KuntarahoitusNäkökulmatTalous

Skenaario havainnollistaa – pieni muutos, pitkä vaikutus

Talousennustesovelluksen tarjoamista mahdollisuuksista innostuttiin Kuopiossa vuosisuunnittelun yhteydessä helmikuussa, jolloin koronapandemian valtavia vaikutuksia ei osattu edes aavistella. Talouden skenaarioita päätettiin työstää yhdessä Kuntarahoituksen asiantuntijoiden kanssa huhtikuussa, jolloin Kuopion eri palvelualueiden kuten sosiaali- ja terveyspalvelujen, tilapalvelujen sekä oppimisen ja kulttuurin taloushallinnon edustajat kokoontuivat virtuaaliseen Talous tulevaisuudessa -työpajaan. 

Työpajassa päivitettiin yhdessä 2019 tilikauden toteutuneita lukuja ja osin jo koronan vaikutusarvioita talousennustesovellukseen ja rakennettiin talouden skenaarioita. 

–  Saman pöydän ääressä, tällä kertaa virtuaalisesti, pallottelimme eri vaihtoehtoja. Meillä palvelualueet ovat hyvin itsenäisiä ja keskittyvät omaan tekemiseensä. Oli silmiä avaavaa yhdessä huomata, miten pienetkin liikkeet eri palvelualueilla muuttavat talouden kokonaiskuvaa ja voivat heijastua pitkälle tulevaisuuteen, Kuopion kaupungin taloussuunnittelupäällikkö Jaana Kuuva kertoo.

Varsinaisia yllätyksiä työpaja ei tuonut esiin, mutta talouden ennustamiseen suunnitellun talousennustesovelluksen hyödyt nousivat esiin. 

– Työkalu tuo dynaamisesti ja havainnollisesti esiin erilaisten muutosten vaikutukset. Jos itse pusaa erilaisia exceleitä, ei vaihtoehtoisten laskelmien ja oletusten havainnollistaminen kovin helposti onnistu, Kuuva sanoo. 

– Samalla saimme työpajassa jaettua laajemmalle joukolle ymmärrystä siitä, että kaupungin taloudessa on vaikeita aikoja edessä, miten laivan kääntymiseen voidaan vaikuttaa ja minkälaisista asioista päättäjien pitäisi päästä keskustelemaan, Kuuva jatkaa. 

Korona kurittaa, mutta kasvu jatkuu 

Koronapandemiasta johtuvan heikon ennustettavuuden vuoksi tulevan vuoden talouden raamien hahmottaminen on Kuopiossakin siirtynyt keväältä alkusyksyyn. Kuuva aikoo hyödyntää valmisteluissa talousennustesovellusta työpajassa saadun opastuksen pohjalta. 

– Nyt työkalun arvo joutuu todelliseen testiin. Kesälomakauden jälkeen on tarkoitus katsoa yhdessä tilannetta, testata näkymiä ja skenaariovaihtoehtoja, jotta saadaan syksyn suunnittelu vauhtiin ja esityksiä päättäjille. 

Koronan vaikutukset ovat jo alkaneet näkyä kaupungin taloudessa. 

– Huhtikuun numeroissa näkyy tiettyjen palvelutulojen loppuminen, kun kulttuuri-, joukkoliikenne- ja normaalit terveydenhuoltopalvelut jouduttiin laittamaan kiinni. Verotulojen vähentymisen määrä tulee näkyviin vasta myöhemmin. Toivottavasti ihmiset lähtevät kuitenkin järkevästi käyttämään palveluja ja sitä myötä talous kasvamaan rajoitusten purkamisen myötä. Pahoin pelkään, että menee useampi vuosi ennen kuin Suomessa päästään viime vuoden tasolle. On erittäin valitettavaa, jos työttömien määrä nousee pitkäksi aikaa korkeisiin lukemiin koronan seurauksena, Kuuva harmittelee. 

Kaikesta huolimatta Kuopiossa uskotaan tulevaisuuteen ja kaupungin kehittäminen jatkuu suunnitelmien mukaan. Muun muassa uuden keskustan kylkeen nousevan Savilahden alueen rakentaminen jatkuu aikataulussa. 

– Kasvavassa kaupungissa, kuopiolaisittain hyvän elämän pääkaupungissa, tarvitaan asuntoja ja palveluja. Savilahti on tämän kasvun kärkihanke Kuopiossa.

Talousennustesovellus
Talousennustesovelluksessa voi ennustaa kunnan taloutta ja luoda skenaarioita tulevista tapahtumista. Sovelluksessa hyödynnetään yleisistä lähteistä saatavia taloustietoja, joiden päälle asiakkaat voivat rakentaa omia skenaarioitaan esimerkiksi investointien ja eri rahoitusvaihtoehtojen vaikutuksesta kunnan talouteen pidemmällä aikavälillä.  



Teksti: Hannele Borra
Kuva: Jesse Karjalainen

KuntarahoitusTalous

”Rakennamme yhteiskuntaa paremmaksi hanke hankkeelta” – asiakkuuspäällikkönä kuntasektorin näköalapaikalla

Hallitus on suositellut etätyötä jatkettavaksi ainakin kesän yli. Sitä, milloin tavallinen toimistoelämä alkaa kunnolla normalisoitua ja onko vanhoihin rutiineihin enää täysin paluuta, ei tiedä tarkasti kukaan. 

Antti Luotolan mielestä sekä hänen omat kollegansa että asiakkaat ovat sopeutuneet uuteen tilanteeseen hienosti. Hän pohtii, voiko työelämän muuttuneista tavoista tulla arkipäivää kriisin jälkeenkin. 

– Työn sisältöhän ei ole varsinaisesti muuttunut miksikään, vain tapa tehdä asioita on kehittynyt. Ainakin omassa työnkuvassani etäily on toiminut todella hyvin.  

Kuntarahoitus on poikkeustilanteen aikana järjestänyt asiakkailleen Teamsin välityksellä niin sanottuja koronabriiffejä, eli jakanut räätälöidysti eri asiakasryhmille ajankohtaista tietoa poikkeustilanteesta ja sen vaikutuksista. Luotolan mukaan briiffit on otettu ilolla vastaan. 

–  Ehkä vastaavista tilaisuuksista Teamsissa voi tulla tapa myös tilanteen normalisoiduttua. 

Näköalapaikka ja markkinajohtaja

Luotola aloitti Kuntarahoituksella vuoden 2019 elokuussa. Tätä ennen hän työskenteli Nordean sijoituksissa ja yrityspuolella asiakasvastuullisena johtajana reilut 12 vuotta.  

– Olen aina tykännyt tehdä töitä asiakasrajapinnassa. Pidin kovasti silloisesta työstäni Nordealla, mutta halusin haastaa itseäni. Kun Kuntarahoituksen paikka tuli avoimeksi, en miettinyt asiaa hetkeäkään. Ajattelin, että nyt pystyn yhdistämään sekä asiakaskontaktissa olemisen että laajentamaan osaamistani kuntasektorille. Koen olevani tässä hommassa täysin kotonani, Luotola sanoo.  

Niin asiakkuuspäällikön työ kuin Kuntarahoitus työnantajana ovat ylittäneet Luotolan odotukset.  

– Kuntarahoitus on varsinainen näköalapaikka ja markkinajohtaja kuntasektorilla. Sen maine alalla on erinomainen.  

Tavoitteista tärkein

Valtiotieteiden maisteriksi Turun yliopistosta valmistunut Luotola on asiakkaidensa ensisijainen yhteyshenkilö. Yhdeksän hengen tiimin asiakkaina ovat kunnat, kuntayhtymät ja kuntien määräysvallassa olevat yhtiöt.  

– Pyrin työssäni sekä itse että yhdessä asiantuntijakollegoiden kanssa ratkaisemaan asiakkaiden lainantarpeita, auttamaan heitä haasteissaan sekä etsimään uusia vaihtoehtoja ja ratkaisuja, jos aiemmat eivät toimi. Näin sitä voisi kuvailla tiiviisti, hän naurahtaa.  

Mikä tärkeintä, hän kokee työnsä arvokkaaksi ja merkitykselliseksi.  

– Kuntarahoituksella tuntee tekevänsä konkreettisesti tärkeää työtä. Olemme mukana esimerkiksi koulujen rakentamishankkeissa, eli hanke hankkeelta rakentamassa suomalaista yhteiskuntaa paremmaksi paikaksi.  

Viitasaarelta lähtöisin olevan Luotolan vapaa-aika kuluu pitkälti perheen parissa. Kotona on kaksi pientä tytärtä ja pari kissaa, joten menoa piisaa.  

– Pyrin käymään ulkoilemassa ja lenkkeilemässä. Pidän myös pubivisailusta, hän kertoo harrastuksistaan.


ANTTI LUOTOLA
○ Kuntarahoituksessa asiakkuuspäällikkönä elokuusta 2019.
○ Lähtöisin Viitasaarelta. Opiskellut Turun yliopistossa.
○ Työskenteli aiemmin 12 vuotta Nordean sijoituksissa ja yrityspuolella asiakasvastuullisena johtajana.
○ Harrastaa mm. ulkoilua ja pubivisailua.


Lue juttusarjan aiemmat osat:


Teksti: Pihla Hakala
Kuva: Sami Lamberg

KuntarahoitusMeillä töissä

Kuntarahoituksen suhdannekatsaus: Koronakriisin teollisuudelle aiheuttaman peräaallon voima ratkaisee Suomen toipumisnopeuden

Koronavirus on aiheuttanut globaalissa taloudessa poikkeuksellisen voimakkaan äkkipysähdyksen. Koronapandemia on iskenyt suoraan reaalitalouden ytimeen ja työllisyyden heikkeneminen on monissa maissa ollut historiallisen nopeaa.

Talouden tuotantokyvyn ylläpito edellyttää terveiden yritysten tukemista koronakriisin yli. Tukitoimien oikea viritys on kuitenkin vaikea tehtävä, koska vielä ei tiedetä, miten pitkään tukea tarvitaan ja kuinka voimakkaasti teollisuuden tukitarpeet tulevat kasvamaan.

Teollisuuteen iskevä peräaalto on Suomen kannalta kriittisin vaihe

Koronaviruksen ensivaiheen talousvaikutukset ovat Suomessa jäämässä jonkin verran Keski-Eurooppaa pienemmiksi. Ennakoivasti toteutettujen rajoitustoimien ansiosta epidemiatilanne on meillä pysynyt verrattain rauhallisena eikä äärimmäisiin sulkutoimiin ole tarvinnut turvautua.

Suomen talouskehityksen kannalta erityisen merkityksellinen kysymys on se, miten pahasti ja pitkäkestoisesti koronakriisi hyydyttää globaalin investointikysynnän. Monen suomalaisen teollisuusyrityksen liiketoiminta kiinnittyy investointitavaroita tuottaviin kansainvälisiin arvoketjuihin.

– Pelkona on se, että kilpailijamaissa tuotantokustannukset tarvittaessa joustavat Suomea nopeammin, jolloin suhteellinen kilpailukykymme heikkenee ja menetämme markkinaosuuksia. Toisin kuin paikallisessa kuluttajapalvelutuotannossa, teollisuudessa kilpailukenttä on globaali ja heikentynyt kilpailukyky voi johtaa pitkäkestoisiin ja jopa pysyviin tuotantomenetyksiin, arvioi Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala.

Talouden pohjalle syöksyttiin nopeasti, ylös kiipeäminen kestää pidempään

Kuntarahoituksen Suomen talouden ennustelaskelma perustuu skenaarioon, jossa tuotannon pohja ohitettiin huhti–toukokuussa.

– Rajoitustoimien purkaminen elvyttää hiljalleen kulutuskysyntää jo toisen vuosineljänneksen loppua kohden. Koronan vaikutukset teollisuuteen kuitenkin levittäytyvät pidemmälle ajalle ja painottuvat vuoden 2020 jälkipuoliskolle. Pisimpään alavireisyys jatkuu investoinneissa. Rakennusinvestointien volyymissa pohja ohitetaan vasta ensi vuonna, Vesala arvioi.

Yksi ennustelaskelman keskeinen taustaoletus on, että talouden äkkipysähdykseen johtavilta voimakkailta sulkutoimilta jatkossa vältytään eikä mahdollisten uusien epidemia-aaltojen aikana tarvita uusia, koko maata koskevia joukkorajoituksia.

Korona iskee ensin kaupunkeihin

Koronakriisi iskee akuutisti voimakkaimmin kaupunkeihin, koska niissä elinkeinorakenne on erityisen palveluvaltainen ja rahoituspohja nojaa pääosin omiin verotuloihin. Vaikutus kuitenkin leviää valtionosuuksien tasausjärjestelmän kautta myös pienempiin kuntiin ensi vuodesta alkaen. Jo entuudestaan vaikeassa taloustilanteessa olleiden kuntien talouteen korona aiheuttaa siten uuden iskun, josta toipuminen on entistä vaikeampaa.

Myös kuntayhtymien vuosikate on heikentynyt selvästi, koska elektiivisen hoidon lykkäämisten kautta sairaanhoitopiireissä on jäänyt tuottoja saamatta. Samaan aikaan koronavirukseen varautuminen on lisännyt kustannuksia merkittävästi. 

– Pitkällä aikavälillä kuntatalouden kestävyyteen voimakkaimmin vaikuttavat megatrendit ovat kuitenkin ikääntyminen ja kaupungistuminen, ja niihin pandemian vaikutukset lienevät kaikesta huolimatta vähäisiä. Muuttotappiokuntien osalta nämä trendit heikentävät talouden pitkän aikavälin kestävyyttä, mikä vahvistaa kuntarakenteen muutostarvetta harvenevan asutuksen seuduilla, Vesala sanoo.

Kriisi on uuden alku

– Velkaantumisen kasvulta ei voi nykytilanteessa välttyä. Julkisten investointien jatkaminen tässä tilanteessa on myös tärkeä keino pitää yllä työllisyyttä ja talouden toimeliaisuutta, Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio sanoo.

Investoinnit on kuitenkin suunnattava kestävällä tavalla, siten että ne edistävät kasvun edellytyksiä ja vihreää siirtymää. Myös työllisyysvaikutuksiltaan merkittävää rakentamista kannattaa vauhdittaa yleishyödyllisen asuntotuotannon kautta, kun yksityinen rakentaminen laskusuhdanteessa vähenee.

– Koronapandemian aiheuttamat lisävaikeudet kuntataloudelle alleviivaavat myös rakennemuutosten tarvetta. Nyt on korkea aika edistää rakenteellisia uudistuksia muun muassa työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmien ratkaisemiseksi, osaamisen vahvistamiseksi, sote-palvelujen tuotannon tehostamiseksi ja kuntien tehtävien priorisoimiseksi. Uudistuksilla on kiire, eivätkä ne saa enää viivästyä, Kallio huomauttaa.

Korona-ajan kokemuksista voi kuitenkin löytyä myös avaimia kestävyysvajeen ratkaisemiseen.

– Korona-aikana nähty opetuksen ja sote-alan digiloikka on hyvä osoitus siitä, että monessa kohtaa voi säästää palvelujen laadun kärsimättä. Nykyisiä julkisia palveluja olisi tarkasteltava myös vaikuttavuuden näkökulmasta. Esimerkiksi terveydenhoidon ennaltaehkäisyyn panostaminen voi samanaikaisesti lisätä hyvinvointia ja tuoda kustannussäästöjä, Kallio sanoo. 

Kuntarahoituksen suhdannekatsaus kesäkuu 2020Lataa

Lisätietoja

Esa Kallio, toimitusjohtaja, puh. 050 337 7953

Timo Vesala, pääekonomisti, puh. 050 532 0702

KuntarahoitusPääekonomistiTalous

Uutta kassaennustesovellusta kehitetään yhdessä asiakkaiden kanssa

Digitaalisissa palveluissa työskentelevän Okko Rostedtin mukaan pilotointi on käynnistynyt positiivisessa hengessä. Kiinnostusta on ollut paljon, ja noin 10 asiakasta on jo käyttöönottanut sovelluksen pilottivaiheen ensimmäisten viikkojen aikana.

– Palvelu likviditeetin hallintaan tulee selkeästi tarpeeseen, Rostedt iloitsee.

Asiakkaat ovat mukana kehittämässä uutta sovellusta, kun kokeilujakson aikana vastaan tulevia haasteita ratkotaan yhdessä.

– Pilotoinnin avulla vahvistamme käyttökokemusten pohjalta palvelun soveltuvuuden asiakkaillemme, ja selvitämme mahdolliset jatkokehityksen tarpeet, Rostedt sanoo.

Toivakka rohkeasti ensimmäisten joukossa

Yksi ensimmäistä piloteista oli Toivakan kunta Keski-Suomesta.

– Kuulin tulevasta kassaennustesovelluksen esittelystä, ja nostin heti käden ylös: Toivakka tulee pilotoimaan! Osui kyllä tarpeeseen, sanoo Toivakan kunnan talous- ja hallintosihteeri Henna Breilin.

– Breilin oli ensimmäisten joukossa yhteydessä meihin luettuaan uutisen uudesta sovelluksesta. Sovimme heti verkkotapaamisen palvelun käyttöönottamista varten, Rostedt kertoo.

Breilinin mukaan Toivakassa ei ole aiemmin ollut apuvälineitä tai prosessia kassaennustamiseen, joten suunnitelmallisuus ja ennakointi on jäänyt puutteelliseksi. Usein asiat ovat olleet muistin varassa.

– Eihän sitä enää hetken päästä muista, mitä on katsonut. Konkretia on jäänyt vähemmälle, kun on omassa päässään pyöritellyt asiaa. Olen usein miettinyt, että kunpa olisi joku työkalu tähän, Breilin sanoo.

Rostedtille suurin yllätys on ollut se, kuinka vähän asiakkailla ollut järjestelmiä käytössä kassaennustamiseen.

– Henkilöriski pienenee, kun tietoja hallinnoidaan sovelluksessa eivätkä asiat ole muistin varassa. Sovellus myös poistaa Excelin käyttöön liittyvät riskit kaavojen rikkoutumisesta ja tietojen katoamisesta, Rostedt sanoo.

Palvelu käyttövalmiiksi yhdessä verkkotapaamisessa

Kuntarahoituksen digitaalisten palveluiden käytössä Toivakka on jo pitkällä. Käytössä on nyt lainasalkku-, talousennuste- sekä uutena kassaennustesovellus. Lainasalkkusovelluksen aktiivisesta käytöstä oli hyötyä myös kassaennusteen käyttöönotossa.

– Käyttöönotto sujuu helposti, kun lainasalkkusovelluksesta tuodaan organisaatioyksiköt ja käyttäjät valmiiksi. Pilottiasiakkaiden kanssa ollaan saatu tunnin Teams-palaverissa sovellus käyttövalmiiksi. Eli minimissään olemme tuoneet ennusteelle tilitiedot ja saldot, Rostedt sanoo.

– Käyttöönotossa luotiin pankkitilit, syötettiin saldot tietystä päivästä alkaen sekä lisättiin toistuvaissuorituksia. Tarkistimme myös lainasalkun ennusteelle tuomat tiedot, Breilin tarkentaa.

Rostedt on huomannut käyttöönotoissa, että jokainen organisaatio tekee asioita vähän omalla tavallaan. Esimerkiksi lainojen laskutus kulkee osalla ostoreskontran kautta, mikä pitää huomioida lainasalkkusovelluksen tietojen siirrossa päällekkäisyyksien välttämiseksi.

Suurimmat käyttöönotoissa eteen tulleet haasteet ovat Rostedtin mukaan olleet lähinnä reskontran datan saatavuudessa ja laadussa. Tiedostomuodot vaihtelevat, ja tietoja voidaan joutua käsin siistimään.

– Monella reskontra ei ole omissa käsissä, vaan sitä hallinnoi ulkoistettu taloushallinto. Se voi lisätä prosessiin kuuluvien selvitysten määrää, Rostedt sanoo.

Sujuvuutta arjen tekemiseen

Kassaennusteen tietojen päivittämisen vaivattomuus oli Breilinille iloinen yllätys.

– Ennusteiden syöttäminen on varsin näppärää. Ennusteen voi tarkistaa päivittäin viidessä minuutissa. Sovellus on todella helppo käyttäjälle.

Sovelluksen käytön tärkeimpänä etuna on myös Rostedtin mukaan juuri käytön sujuvuus. Suuri osa tiedoista saadaan tuotua automaattisesti eri lähteistä. Palvelu mahdollistaa lisäksi yksikkötason sekä konserni- ja konsernitilitason kassaennustamisen.

Uudet pilottiasiakkaat ovat tervetulleita mukaan vielä kesän ja syksyn ajan. Kunnan koolla ei ole väliä, sillä kassaennustaminen on Rostedtin mukaan tärkeää kaikille.

– Yhteisenä tavoitteenamme on, että meillä olisi tämän vuoden loppuun mennessä mahdollisimman hyvä uusi palvelu osana Kuntarahoituksen digitaalisten palveluiden ekosysteemiä, Rostedt sanoo.

Teksti: Jenni Heikkilä
Kuva: Sami Lamberg

AsiakastarinatDigitaaliset palvelutKuntarahoitus

Kuntarahoituksen markkinakatsaus 5/2020

Epidemian hallinnassa ollaan siirtymässä vaikeimpaan vaiheeseen, jossa rajoitustoimia puretaan ja yritetään samalla pitää tartuntamäärät aisoissa. Talouden investointi- ja kulutusrohkeus sekä kansainvälisen kaupan toimitusketjut toipuvat lopullisesti vasta kun pandemia globaalisti selätetty.

Talouden äkkipysähdys on ollut odotettuakin voimakkaampi. Kulutus, tuotanto, työllisyys ja tulevaisuuden odotukset ovat heikentyneet nopeammin ja enemmän kuin kertaakaan toisen maailmansodan jälkeen.

Koronaviruksella on pitkäkestoinen vaikutus moneen toimialaan eikä talous todennäköisesti palaa normaaliteholleen pariin kolmeen vuoteen. Ennusteissa oletetaan pahimman pudotuksen kuitenkin olevan alkukesään mennessä ohi ja elpymisen uskotaan käynnistyvän vuoden 2020 jälkipuoliskolla.

Julkiset taloudet velkaantuvat voimakkaasti, koska tuotantokapasiteetin ja työllisyyden varjelemiseksi valtiot joutuvat ottamaan merkittävän osan koronatappioista kontolleen.

Keskuspankkien voimakkaan elvytyksen ansiosta rahoitusolosuhteet ovat säilyneet kohtuullisina – korkotason odotetaan pysyvän pitkään hyvin alhaisena. Euroopan keskuspankki on voimakkaasti tukenut pankkien edullista rahoituksen saantia, mikä on pysäyttänyt euribor-korkojen nousun sekä edistänyt luotonvirtausta reaalitalouteen. EKP:n uusin arvopaperien osto-ohjelma PEPP tukee pahiten koronaepidemiasta kärsivien maiden velanottoa yhdessä euroryhmän ja koko EU:n tukitoimien kanssa.  Saksan perustuslakituomioistuimen päätös vaatia EKP:ltä lisäperusteluja massiivisille arvopaperiostoille on kuitenkin merkittävä epävarmuustekijä, jolla voi olla vaikutuksia EKP:n tulevaan toimintakykyyn.

Epidemiatilanne vakautunut, mutta taudin aisoissa pitäminen on yhä suuri haaste

Maailmantaloudessa erittäin jyrkkä käänne heikompaan – palvelualat kärsivät ensin, mutta myös teollisuudessa suhdanneodotus selvässä laskussa

Korona näkyy voimakkaasti jo Q1/2020 BKT-luvuissa, vaikka pääosa vaikutuksista tulee vasta Q2/2020

USA:ssa korona on pyyhkäissyt 10 vuoden työllisyys-kasvun miltei kokonaan pois – työttömyysaste lähes 15 %

Vaikka koronavaikutukset tuntuvat vielä pitkään, ennusteissa elpymisen odotetaan käynnistyvän vuoden 2020 aikana

Julkinen velkaantuminen on käytännössä ainoa vaihtoehto, mutta kestääkö julkistalouksien velkakapasiteetti?

Kehittyneiden talouksien tapauksessa vastaus on pääsääntöisesti ”kyllä”, kun maiden varat ja velat ovat samassa valuutassa. Parhaassa asemassa ovat ne, joilla oma keskuspankki ja valuutalla reservivaluutan asema, kuten USA ja Japani.

Euroalueella yhteisvaluutta luo omat haasteensa. Mitä eroa on omalla ja yhteisellä valuutalla ja keskuspankilla? Entä mikä vaikutus on Saksan perustuslakituomioistuimen linjauksilla? Viime kädessä markkinoiden luottamus ratkaisee.

Suurimmassa vaarassa ovat kehittyvät taloudet, joiden veloista suuri osa on vieraassa valuutassa.

Keskuspankkien tukitoimet vahvistavat luotonvirtausta reaalitalouteen ja julkistalouksien velanottokykyä

Saksan perustuslakituomioistuimen päätös kuitenkin varjostaa luottamusta EKP:n tulevaisuuden toimintakykyyn: Etelä-Euroopan maiden korkojen vakauttaminen edellyttää lisää tukitoimia.

EKP:n pankkien rahoitusolosuhteita helpottavat toimet ovat pysäyttäneet euribor-korkojen nousun

Markkinat odottavat euribor-korkojen palautuvan matalammalle tasolle ja pysyvän negatiivisina koronakriisiä seuraavina toipumisen vuosinakin.

Pitkät korko-odotukset pysyneet myös hyvin alhaisina, mutta 08/2019 ja 02/2020 pohjatasoja ei näillä näkymin aliteta

Osakemarkkinat luottavat V-tyylin elpymiseen, yrityslainoissa riskilisät ovat kuitenkin jääneet roikkumaan koronakriisiä edeltävää tasoa korkeammalle

Suomen talouden näkymä

Tuotantorakenteen erojen vuoksi koronakriisin alkuvaiheen vaikutukset voivat jäädä Suomessa euroalueen keskiarvoa maltillisemmiksi.

Kansainvälisen talouden yhtäaikainen jäähtyminen on kuitenkin Suomen vientiteollisuudelle merkittävä riskitekijä – teollisuuden peräaalto iskee investointitavaroiden arvoketjuihin viiveellä.

Myös rakentamisen kasvukontribuutio kääntyi jo vuoden 2019 jälkipuoliskolla negatiiviseksi. Korona hidastaa aloitettuja rakennusprojekteja sekä lykkää uusien käynnistämistä. Koronavaikutukset rakentamiseen voivatkin olla suurimmillaan vasta ensi vuonna.

Suomen talousennusteiden erityispiirre on hidas elpyminen, mitä selittävät ennen kaikkea koronaepidemian vientiin viiveellä iskevät vaikutukset. Valtiovarainministeriön ennusteissa BKT supistuu vuonna 2020 5,5 % ja kasvaa vain 1,3 % vuosina 2021–2022. Vesa Vihriälän työryhmän BKT-arvio on vielä synkempi: 2020 -9%, 2021 +0,8% ja 2022 +1,3%.

Koronakriisin välttämättömissä torjuntatoimissa julkisen talouden rahoitusasema heikkenee merkittävästi. VM:n painelaskelmissa valtion ja kuntien velka kasvaa noin 60 miljardilla vuoteen 2024 mennessä ja velkasuhde nousee lähelle 80 prosenttia. Vihriälän työryhmä ehdottaa kolmevaiheista selviytymisstrategiaa, jossa julkisen talouden tasapainotus pitäisi aloittaa viimeistään vuonna 2023.

Valtiovarainministeriö ja Vihriälän työryhmä ennustavat Suomen taloudelle hidasta toipumista

Talousluottamus heikentynyt erityisesti kulutussektorilla mutta myös teollisuudessa ja rakentamisessa – tavaravienti yski jo ennen koronakriisiä

Rakentamisen kasvukontribuutio kääntyi negatiiviseksi 2019 lopulla – asuntoaloitukset piristyivät lämpimän talven ansiosta, mutta jatkossa korona iso epävarmuustekijä

Työllisyyden heikkenemisen odotetaan jäävän maltilliseksi – lomautusjärjestelmä toimii lyhyessä mutta terävässä taloussokissa hyvänä puskurina

Koronakriisi iskee julkistalouteen vähintään finanssikriisin voimalla – velkasuhde nousee uudelle tasolle

Valtion ja kuntien nettovelanotto kasvaa 2020–2024 arviolta noin 60 miljardilla eurolla.

Vihriälän työryhmän kolmivaiheinen selviytymisstrategia

  1. Vahinkojen minimointi
    Yritysten suoran tuen lisääminen ja työllisyyden tukeminen akuutissa epidemiavaiheessa
  2. Kysyntää tukeva finanssipolitiikka, kun talouden toiminta alkaa normalisoitua
    Ei vero- ja tulonsiirtopolitiikan säätämistä vaan julkisia investointeja: infra, asuntorakentaminen, koulutus, innovaatiot, green transition -investoinnit
  3. Tuotantopotentiaalin vaurioiden korjaaminen ja julkisen talouden vakauttaminen
    Talouden rakenteelliset uudistukset (osaaminen, työmarkkinat, julkisen palvelutuotannon tehokkuus) sekä ”kipupaketti” julkisten menojen sopeuttamiseksi ja tulopohjan vahvistamiseksi.

Lataa markkinakatsaus

Kuntarahoituksen markkinakatsaus 05-2020Lataa

Osallistu markkinakatsauksen esittelyyn verkkotapahtumassa 20.5.2020

Toukokuusta 2020 alkaen Kuntarahoitus esittelee kuukausittain tuoreimman markkinakatsauksen tärkeimpiin huomioihin pääekonomisti Timo Vesalan johdolla Teams-tapahtumassa.

Ensimmäinen markkinakatsaustapahtuma järjestetään 20.5.2020 klo 10.00-10.45. Lisätietoja ja ilmoittautumislinkin löydät tästä >.

Tilaisuus on maksuton, mutta kapasiteettia on rajoitetulle osallistujamäärälle.

Lisätietoja

Timo Vesala, pääekonomisti, Kuntarahoitus
puh. 050 5320 702

KuntarahoitusPääekonomistiTalous

Tehokas kehitysasiantuntija ylläpitää positiivisuutta poikkeusoloissa

Kun Kuntarahoituksen HR:n ja viestinnän kehitysasiantuntija Tiina Lammin kanssa keskustelee, pistää merkille hersyvän huumorintajun ja positiivisen asenteen. Iloa ja energiaa riittää, vaikka vallitseva poikkeustilanne aiheuttaa muutoksia Kuntarahoituksenkin arkeen: jokapäiväinen työ tärkeät asiakaskontaktit mukaan lukien hoidetaan nyt toistaiseksi etänä kotitoimistoilta käsin. 

Lammilla on etätyön sujuvuudessa keskeinen rooli, sillä hän vastaa osaltaan talon sisäisen viestinnän kokonaisuuden hallinnasta, kuten viestintävälineistä, sisällöntuotannosta ja tiedottamisesta. 

– Aamu alkaa tietenkin aina kahvilla. Käyn heti päivän alussa läpi kaikki viestinnän käytössä olevat kanavat ja sähköpostit. Etenkin näin poikkeustilanteessa on tärkeä pysyä jatkuvasti ajan tasalla siitä, että kaikki viestintävälineet toimivat, ja niitä osataan myös käyttää. Yhteisessä statuspalaverissa käydään kaikki olennaiset asiat läpi, Lammi kertoo työpäivänsä kulusta. 

Työviikko koostuu pitkälti erilaisista suunnittelu- ja työpalavereista. Lammi työskentelee paljon myös erilaisten kehitysprojektien parissa. 

– Yrityksen ja sen osaajien pitää pystyä kehittymään jatkuvasti. Pyrin omassa työssäni mahdollistamaan kehityksen läpivientiä viestinnän avulla. 

Hyvä ja tiivis fiilis

Tiina Lammi tuli talon vastaanottoon assistentiksi vuonna 2011. Henkilökohtainen urapolku nykyiseen pisteeseen on hyvä esimerkki siitä, millainen työnantaja Kuntarahoitus on ja haluaa olla. 

– Kuntarahoituksessa on todella hyvä oma Kuntarahoitus-henkensä. Taloon on tullut paljon porukkaa näiden vuosien aikana, mutta pienen firman tuntu on edelleen vahvasti tallella. Olen saanut upeita tilaisuuksia tehdä erilaisia työtehtäviä, mistä olen kiitollinen. Meillä on aidosti mahdollisuus vaikuttaa omaan työnkuvaan, mikä on todella arvokasta työntekijän näkökulmasta, Lammi kiittelee. 

Kiitos lähtee myös työyhteisön suuntaan. 

– Parasta työssäni ovat ehdottomasti ihanat työkaverit. Olen vuosien mittaan saanut paljon rakkaita ystäviä, joiden kanssa olemme tekemisissä vapaa-ajallakin. Kuntarahoitus on työyhteisö, jossa saa sanoa ääneen vaikeitakin asioita. 

Kuntarahoitus on muutaman viime vuoden aikana panostanut vahvasti arvotyöhön ja yhteisiin arvoihin: avoimuuteen, vastuullisuuteen ja asiakaskeskeisyyteen. Varsinkin kaksi ensimmäistä toimivat selkeinä ohjenuorina Lammin työssä. 

– Haluan olla helposti lähestyttävä ja avoin tyyppi niin yrityksen sisällä kuin ulos viestittäessä. Kun pankkisektorilla toimitaan, on vastuullisuus selkärangassa. Kaikki työ, mitä tehdään, on asiakkaan hyväksi. Oma tehtäväni on huolehtia, että asiakasrajapinnassa työskentelevillä asiantuntijoilla on parhaat mahdollisuudet tuottaa parhaita mahdollisia ratkaisuja asiakkaille. Viestintä on tässä avainasemassa, Lammi sanoo. 

Hän tekee tiiviisti työtä myös työnantajakuvan kehittämiseksi. Tässä Lammi näkee Kuntarahoituksen osalta pelkkiä mahdollisuuksia. 

– Mielikuva alasta on hieman sellainen, että kaikki rahoitusalan ihmiset edustavat automaattisesti stereotyyppistä pankki-ihmistä. Tämä ei pidä paikkaansa. Kuntarahoituksessakin on paljon eri alojen ihmisiä ja monenlaiselle osaamiselle on kysyntää. Poikkitieteellisyydestä on pelkkää hyötyä. Tehtävien kirjo on laajentunut varsinkin digitalisaation myötä moneen suuntaan, itse kansainvälistä liiketaloutta opiskellut Lammi toteaa.


Tiina Lammi ja mäyräkoiransa Salli ja Pottu
Metsälenkit mäyräkoirien Sallin ja Potun kanssa tuovat vastapainoa etätyöläisen arkeen.


Vastapainoa tarvitaan

Nyt etäviikkoja on kertynyt jo useita. Lammin mukaan ensimmäinen viikko meni järjestäytymiseen ja erilaisen työtavan omaksumiseen, päivät pitivät sisällään runsaasti koulutuksia etätyövälineistä ja muuta ohjeistusta henkilökunnalle. Alkuhämmennyksen jälkeen uudet rutiinit alkoivat asettua uomiinsa.

– Pari viime viikkoa hommat ovat pyörineet jo business as usual. Viestinnän merkitys on korostunut entisestään, kun kaikki työskentelevät hajallaan. Olemme yhdessä yrittäneet ylläpitää hyvää fiilistä, ja johdolle haluaisin antaa erityiskiitoksen aktiivisesta viestinnästä, Lammi sanoo. 

– Tämä on ollut pakollinen digiloikka kaikille. Ehkä uudet tavat tehdä työtä jäävät elämään kriisin jälkeenkin, hän jatkaa.  

Lammi haluaa pitää kiinni itselleen tärkeistä vapaa-ajan rutiineista poikkeusaikanakin. Pitkät metsälenkit rakkaiden mäyräkoirien, Sallin ja Potun, kanssa, omakotitaloasumisen askareet miehen kanssa Vantaan Vallinojalla, maastopyöräily ja lukeminen tuovat kaivattua vastapainoa etäkonttorin kiireisiin. 

– Metsäreitti alkaa heti takapihaltamme, joten luonnon rauhaa ei tarvitse kaukaa hakea.


Teksti: Pihla Hakala 
Kuvat: Sami Lamberg

KuntarahoitusMeillä töissä

Datan kokoava malli valaisee kuntakiinteistötaloutta Kirkkonummella

Kirkkonummen kunta omistaa noin 200 kiinteistöä. Iso osa rakennuksista on rakennettu 1970-luvulla, korjausvelkaa on paljon ja suuria investointeja edessä.  

Alun perin hankeen tarkoituksena oli mallintaa kunnan suorassa omistuksessa olevien vuokra-asuntojen taloutta ja kannattavuutta. Tarkoitus oli myös tarkastella kunnan sisäisten vuokrien tason oikeellisuutta sekä vertailtavuutta markkinoihin. 

Koko kiinteistömassaan kohdistuva malli sai sysäyksen aiemmin toisen kumppanin kanssa toteutetusta kiinteistösalkutuksesta, pitkän aikavälin omistusstrategiasta, jossa kiinteistöt jaettiin neljään eri salkkuun: ylläpidetään, säilytetään ja kehitetään, luovutaan jollain aikavälillä sekä selvitetään (sote-kiinteistöt). 

– Salkutus sai meidät pohtimaan toisarvoisten, myytävät- ja purettavat-salkuissa olevien rakennusten kustannuksia kunnalle. Vuokra-asunnoille laadittu malli oli toimiva, joten se päätettiin laajentaa kattamaan kunnan kaikki kiinteistöt, Kirkkonummen kunnan toimitilajohtaja Jarno Köykkä kertoo. 

Talousvaikutukset näkyviin

Inspiran toteuttaman mallin taustalla on paljon dataa, jota Kirkkonummella on määrätietoisesti kerätty viime vuosina.  

– Olemme satsanneet paljon omaisuuden nykyisen kunnon selvittämiseen, minkä ansiosta tietoa pystytään nyt jalostamaan tällaiseen malliin. Ennen kuin mallinnusta pystytään tekemään, pohjatyöt täytyy tehdä huolella, Köykkä painottaa. 


Kirkkonummen tarpeisiin räätälöity malli kokoaa kunnan kiinteistösalkun nykytilan sekä arvion tulevasta kehityksestä yhteen näkymään.


Malliin pohjaksi koottiin kaikki saatavilla oleva oleellinen tieto kiinteistöistä, kuten tekniset arvot, pinta-alatiedot, käyttöasteet ja vuokrat. 

Mallilla voidaan havainnollistaa esimerkiksi investointien vaikutuksia kunnan talouteen, tarkastella tai vertailla kohteita tai vaikka mallintaa rakennusten tavoitellun kuntotason nostamisen tai heikentämisen taloudellisia vaikutuksia. Kohteita voi myös vertailla keskenään, tietyntyyppisiä kiinteistöjä voi katsella kokonaisuutena tai vaikka kiinteistöjä alueittain.

– Kiteytettynä voitaisiin sanoa, että malli kertoo, miltä kokonaiskiinteistötalous, tuotot ja kulut, kassavirta, investointi- ja lainanhoitokyky näyttävät nyt ja miten erilaiset skenaariot tai päätökset niihin vaikuttaisivat, Inspiran apulaisjohtaja Matias Vitie kuvailee. 

Malli syntyi muutamassa kuukaudessa tiiviissä yhteistyössä kunnan kanssa. Alkuun aikaa meni datan kokoamiseen ja relevantin datan poimimiseen. Ratkaisu on Kirkkonummen tarpeisiin räätälöity ja sitä on työstetty tiiviissä yhteistyössä Kirkkonummen kanssa. 

– Realistinen aika tällaiseen työhön on yhdestä kahteen kuukautta, mikäli tarvittava data on valmiiksi kerättynä. Olemme aiemmin toteuttaneet vastaavia ratkaisuja asuntopuolen toimijoille, tämä on ensimmäinen kunnan kaikki kiinteistöt kattava malli, Vitie kertoo. 

Päätöksiä tiedon pohjalta

Inspiran apulaisjohtaja Matias Vitie
Inspiran apulaisjohtaja Matias Vitie

Jarno Köykkä odottaa mallilta tukea tulevaisuuden suunnitteluun ja korjausten ajoittamiseen. 

– Meillä on paljon 1970-luvulla ja 2000-luvun alussa rakennettuja kiinteistöjä. Nyt maksamme isoa hintaa siitä, ettei 70-luvun rakennuksia korjattu ajallaan. Toivon, että mallilla pystymme numeroiden kautta havainnollistamaan, että peruskorjausikään tulevien rakennuksen korjaus kannattaa tehdä oikea-aikaisesti. 

Malli myös auttaa tekemään päätöksiä uusista kiinteistöhankkeista, kun pystytään yhdistämään sekä uudet, että olemassa olevat kiinteistöt samaan kokonaistarkasteluun ja arvioimaan uusien investointien vaikutuksia kokonaistalouteen.  

– Kunnan taloutta täytyy tasapainottaa ja miettiä tarkkaan, mihin rahat käytetään. Kokonaiskiinteistötalouden malli auttaa meitä tekemään kiinteistöjen osalta taloudellisesti järkeviä päätöksiä, Köykkä kertoo. 

– Koronapandemia lisää entisestään kuntien taloushaasteita. Tällainen malli, jossa kiinteistötaloutta pystyy suunnittelemaan kokonaisuutena, voi olla yksi työkalu talouden tasapainon hakemisessa, Vitie jatkaa. 

Vaikka malli sisältää paljon dataa, se on kuitenkin pyritty pitämään mahdollisimman kevyenä ja nopeana poimimalla mukaan vain oleellinen tieto. Malli on helppokäyttöinen, läpinäkyvä ja avoin, se on toteutettu taloudellisen mallinnuksen FAST-standardin mukaisesti.


Mikä Inspira?
Kuntarahoituksen tytäryhtiö Inspira tarjoaa talouden ja rahoituksen neuvonantopalveluita kunnille ja niiden yhtiöille, kuntayhtymille sekä yleishyödyllisen asuntotuotannon toimijoille. Yhtiön vahvuutena on kuntasektorin erityispiirteiden tuntemus yhdistettynä syvälliseen talouden ja rahoituksen osaamiseen. Inspiran neuvonantopalvelut koskevat muun muassa kuntataloutta, investointeja sekä palvelutuotannon ja omaisuuserien uudelleenjärjestelyjä. Lisätietoa palveluista saat Inspiran asiantuntijoilta.


Teksti: Hannele Borra
Kuvat: Haastateltavilta

Digitaaliset palvelutInspiraKuntarahoitus

Sähköinen allekirjoittaminen on uusi askel kohti digitaalista rahoitusprosessia

Vetovastuu hankkeen edistämisestä, toimittajavalinnasta sekä vaatimusmäärittelyistä oli Kuntarahoituksen Business Information Solutions -toiminnossa kehitysasiantuntijana työskentelevällä Jori Kaipiolla.

– Projekti käynnistettiin osana sähköisen asioinnin kehittämistä. Sähköinen allekirjoittaminen on yksi askel kohti asioinnin digitalisoimista, Kaipio sanoo.

Kaipion mukaan ennen projektin aloittamista pohdittiin sähköisen asioinnin isoa kuvaa ja hahmoteltiin kehitystyökarttaa eri vaiheille. Sähköisen allekirjoittamisen edistäminen valikoitui seuraavaksi tehtäväksi.

– Keräsimme vaatimuksia koko yhtiön laajuisesti. Haimme sellaista teknologista ratkaisua, jolla voimme vastata niin tämän hetken kuin tulevaisuuden automaattisemman maailman tarpeisiin.

Kaipion mukaan oli yllättävää, että yritysten välisissä sopimuksissa sähköinen allekirjoittaminen ei ole vielä kovin yleistä. Tämä myös hankaloitti sopivan palvelun löytymistä, sillä useimmat allekirjoituspalvelut on rakennettu yritysten ja henkilöasiakkaiden välisen asioinnin tarpeisiin.

–  Loppupeleissä muutama potentiaalinen vaihtoehto löytyi, ja niistä päädyimme TeliaSign-palveluun, Kaipio sanoo.

Koronatilanteen takia allekirjoituspalvelun käyttöönoton aikataulua kiritettiin, jotta Kuntarahoituksen dokumentaation ja asiakkaiden etätyöskentelymahdollisuuksia saadaan parannettua.

– Oli hienoa huomata, miten joustavasti ja sujuvasti saimme projektin etenemään poikkeusoloissa, Kaipio sanoo.

Sähköisen allekirjoittamisen projektin vetovastuussa ollut Jori Kaipio työskentelee kehitysasiantuntijana Kuntarahoituksessa.

Etätyön mahdollistaja

Projektissa rahoitusdokumentaation edustajana oli Susanna Alaviuhkola, jonka vastuulla ovat lainojen nostot ja niiden elinkaaren hallinta. Alaviuhkola on ollut mukana huolehtimassa siitä, että käytännön työt tulevat huomioiduiksi.

– Projekti on edennyt todella sujuvasti, vaikka suurin osa tiimistä on työskennellyt etänä ja fyysisesti eri paikoissa. Yllätyin, miten helposti ja nopeasti näin iso muutos saatiin aikaiseksi, Alaviuhkola iloitsee.

Alaviuhkola on osa tiivistä viiden henkilön tiimiä, joka on aiemmin työskennellyt pääosin toimistolla.

– Korona-aikana olemme vuorotelleet etä- ja toimistovuoroja. Sähköinen allekirjoitus edistää ehdottomasti etätyömahdollisuuksia.

Sähköisen allekirjoittamisen käyttöönotto helpottaa sopimustenkäsittelyä, kun dokumentteja ei tarvitse enää postittaa tai arkistoida. Sopimukset tallentuvat allekirjoittamisen yhteydessä sähköisesti.

– Uusien tapojen tultua tutuiksi tämä tulee olemaan meille erittäin positiivinen muutos. Ja erityisen paljon ilahduttaa se, että tämä helpottaa myös asiakkaiden työtä, Alaviuhkola sanoo.

Kohti digitaalisempaa asiointia

Yhtiön digitaalisista palveluista vastaava Jukka Leppänen painottaa sähköisen allekirjoittamisen roolia osana yhtiön pitkän aikavälin tavoitteita digitalisoida rahoituksen hakeminen ja rahoituksesta sopiminen. Digitaaliset palvelut ja niiden kehittäminen ovat hänen mukaansa yksi keskeisempiä strategisia tavoitteita.

– Palveluita on kehitetty siitä lähtökohdasta, että ne toisivat mahdollisimman hyviä työkaluja asiakkaiden arkeen. Esimerkkinä tästä ovat sovellukset lainojen ja sijoitusten hallintaan sekä talouden suunnitteluun. Tällä hetkellä pilotoimme asiakkaidemme kanssa kassaennustesovellusta likviditeetin hallintaan.

Samalla kehitetään myös yhtiön ydinliiketoimintaa eli rahoituksen hakemista ja sopimista.

– Iso harppaus prosessin digitalisoimisessa on mahdollisuus sähköiseen allekirjoittamiseen ja vahvaan tunnistautumiseen.

Leppäsen mukaan prosessin alkupäässä rahoituksen hakeminen voisi olla seuraava kehityskohde.

– Pitäisi luoda keino hakea rahoitusta sähköisesti, mikä vaatisi myös hinnoittelun automatisointia. Tässä voitaisiin hyödyntää asiakkaille jo tuttua digitaalisten palveluiden alustaa.

Tulevaisuudessa hän haluaisi, että asiakkaalla on mahdollisuus aloittaa rahoituksen hakeminen useasta eri kohdasta sovelluksissa.

– Prosessin voisi käynnistää kassavarojen uhatessa huveta suoraan kassaennustesovelluksen ennusteesta tai lainasalkkusovelluksesta, jossa asiakas on luonut salkkuunsa optimaalisia simuloituja talousarviolainoja. Asiakas voisi helposti käynnistää sujuvasti soljuvan paperittoman prosessin, aina allekirjoittamiseen ja dokumentin arkistoitumiseen asti, Leppänen maalailee.

Teksti: Jenni Heikkilä

Digitaaliset palvelutKuntarahoitus

Sähköinen allekirjoitus käyttöön 4.5.2020

Kuntarahoitus ottaa käyttöön sähköisen allekirjoittamisen nopeutetulla aikataululla koronatilanteesta johtuen. Käyttöönotto tapahtuu maanantaina 4. toukokuuta. Asiakirjojen sähköisellä allekirjoittamisella haluamme edistää asiakkaidemme ja henkilökuntamme etätyömahdollisuuksia. 

Allekirjoittajille tulee jatkossa sähköposti uusista asiakirjoista. Viestissä on ohjeet allekirjoittamiseen, joka tapahtuu mobiilivarmenteella tai pankkitunnuksilla.

Sähköiseen allekirjoittamiseen siirrytään vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa sähköinen allekirjoittaminen otetaan käyttöön laina-asiakirjoissa sekä digitaalisten palveluiden palvelusopimuksissa. Muiden dokumenttien osalta käyttöönotto tapahtuu myöhemmin.

Nopeutetun aikataulun takia käyttöönoton alkuvaiheessa saattaa olla väliaikaisia teknisiä ongelmia. Voimme joutua myös pyytämään fyysisen asiakirjan allekirjoittamista. Toivomme asiakkailtamme ymmärrystä mahdollisissa ongelmatilanteissa.

Sähköiseen allekirjoittamiseen liittyvät kysymykset ja tukipyynnöt voi lähettää osoitteeseen apollo@kuntarahoitus.fi.

Digitaaliset palvelutKuntarahoitus