Ota yhteyttä Kirjaudu Avautuu uuteen välilehteen
Hae sivustolta

Kuntarahoituksen markkinakatsaus 08/20

BKT:n pudotus alkuvuonna historiallisen jyrkkää mutta huomattavaa toipumista jo tapahtunut

Koronapandemia on aiheuttanut maailmantaloudessa syvän taantuman. Vuoden kahden ensimmäisen neljänneksen aikana bruttokansantuote on useissa maissa laskenut jyrkemmin kuin kertaakaan toisen maailmansodan jälkeen. BKT:n supistuminen on ollut historiallisen voimakasta mutta sittenkin melko lailla odotusten mukaista, eivätkä kaikkein synkimmät skenaariot ole toteutuneet. Talouden pohjakosketus ajoittui jo huhtikuulle.

Toukokuusta lähtien aktiviteetin taso on alkanut palautua, ja kesän aikana kasvun viriäminen on ollut entistä laaja-alaisempaa. Epidemiatilanteen paheneminen on kuitenkin yhä merkittävä lyhyen aikavälin uhka taloudelle. Yhdysvalloissa tautitapausten lisääntyminen on jo selvästi jarruttanut kysynnän elpymistä, ja vastaava kehitys, joskin lievemmässä mittakaavassa, lienee edessä myös Euroopassa.

Korkomarkkinat ennakoivat heikkoa talouskasvua pitkällä aikavälillä

Vaikka taloudessa on kesän aikana tapahtunut myönteistä kehitystä, korot ovat samanaikaisesti laskeneet lähelle pandemian alkuvaiheen pohjatasoja. Korkomarkkinoiden kehitys todennäköisesti heijastelee koronakriisin sekä kauppapolitiikan jännitteiden pitkän aikavälin vaikutuksia talouden kasvupotentiaaliin.

Euroopan keskuspankin mittavat pankkijärjestelmän likviditeettiä tukevat toimet ovat purkaneet euribor-koroista ylimääräisen riskihinnoittelun, ja euriborit ovat palautuneet jo lähelle maaliskuun matalimpia tasoja. Rahapolitiikan odotetaan pysyvän vuosia hyvin kevyenä, ja markkinat hinnoittelevat negatiivisten korkojen jatkuvan ainakin vuosikymmenen puoliväliin saakka. Merkittävistä makroriskeistä huolimatta pörssikurssien trendinomainen toipuminen on kesäkuukausina jatkunut. Osakemarkkinat arvioinevat, että talouden pahin sukellus on jo ohi ja rokotteesta saadaan viimeistään ensi vuonna apua pandemian hallinnassa. Viruksen toinen aalto on keskeisin riskitekijä myös omaisuusarvojen kannalta.

Rajoitustoimien purkaminen on useissa maissa johtanut tartuntamäärien kasvuun – teollisuusmaista vaikein tilanne USA:ssa

Q1–Q2/2020 talous on supistunut jyrkästi – toipumista kuitenkin tapahtunut jo toukokuusta lähtien


PMI-ostopäällikköindeksit seuraavat teollisuuden ja palvelualojen trendiä (kysely yrityksille) ja toimivat hyvinä indikaattoreina talouskasvusta:
PMI > 50 : sektorin odotetaan kasvavan
PMI < 50: sektorin odotetaan supistuvan

Epidemiatilanne ratkaisee loppuvuoden kehityksen
– uudet rajoitustoimet voisivat pysäyttää elpymisen

USA:n työllisyyden toipuminen hidastui heinäkuussa. Työllisyys on edelleen noin 13 miljoonaa alempana kuin helmikuussa.

Euroalueella talousluottamus kohentunut – investointihyödykkeiden kysynnässä tosin ei ole pohjaa vielä ohitettu.

Raha- ja finanssipoliittisen elvytyksen mittaluokka täysin poikkeuksellista – elvytys kanavoituu aiempaa suoremmin reaalitalouteen

Teollisuusmaissa julkisen talouden nettovelanotto vuonna 2020 pelkästään jo tehdyillä elvytyspäätöksillä yleisesti yli 10 prosenttia BKT:sta. Yhdysvallat on velkaelvytyksen kärjessä, ja alijäämä voi kasvaa jopa lähelle 20 prosenttia BKT:sta. Uusista tukipaketeista vielä neuvotellaan. EU sopi heinäkuussa 750 miljardin yhteisestä elvytysrahastosta, joka tukee jäsenmaiden toipumista 2021 alkaen.

EU:n elvytyspaketti ja USA:ta vakaampi epidemiatilanne tukeneet euroa ja inflaatio-odotuksia

EKP:n toimet purkaneet kevään riskihinnoittelun euribor-koroista – pitkien korkojen lasku kertoo pessimistisistä tulevaisuuden kasvuodotuksista

Osake- ja yrityslainamarkkinat uskovat pahimman olevan taloudessa ohi – negatiiviset (reaali-)korot tukevat myös riskinottohalukkuutta

Suomi selvisi koronakeväästä hyvin – epidemian sekä viennin kehitys ratkaisevat toipumisvauhdin

Suomi selvisi koronapandemian ensimmäisestä aallosta keskimääräistä vähäisemmin vaurioin sekä kansanterveyden että talouden näkökulmasta. Merkittävä osa koronan negatiivisista vaikutuksista välittyy Suomeen kuitenkin vasta viiveellä, kun investoinnit maailmanlaajuisesti hidastuvat. Vientiteollisuuden ongelmat saattavatkin olla pahimmillaan vasta loppuvuonna tai ensi vuoden alkupuolella. Samanaikaisesti kotimainen uudisrakentaminen vähenee. Rakentamisen jäähtymisen sekä teollisuuden jälkisyklisyyden vuoksi Suomen toipuminen kriisistä voi kestää monia verrokkimaita pidempään.

Kevään BKT-pudotus ei Suomessa liene ollut aivan niin jyrkkä kuin vielä alkukesästä näytti. Toisaalta kansainvälisen kysynnän hiipuminen voi pitää elpymisen odotettua hitaampana. Kesäkuisen suhdanne-ennusteemme mukaan Suomen BKT supistuu 7 % vuonna 2020 ja kasvaa noin 3 % vuonna 2021. Päivitämme suhdanne-ennusteemme syyskuussa.

Koronatartunnat olleet Suomessakin elokuun vaihteesta lievässä nousussa –testauskapasiteetin ylläpito tärkeää

Suomen talous lienee supistunut alkuvuonna noin 6–7 prosenttia
– teollisuus reagoi jälleen viiveellä

Kuluttajien luottamus toipunut sangen nopeasti – talouden elpymisvauhti on kiinni viennistä

Myös rakentaminen vaikuttaa elpymistahtiin – julkista elvytystä tarvitaan, mutta on seurattava tarkkaan, mitä kysyntää ”puuttuu”

Elvytys 1: Terveyskriisin torjunta. Investoinnit hoitokapasiteettiin. Investoinnit tehokkaaseen testaus-jäljitysketjuun.

Elvytys 2: Tuotantokyvyn ylläpito. Tuotannon ja kulutuskysynnän suora tukeminen akuutin kriisin yli. Haasteita: Mikä on ”terve yritys”? Kuinka suureksi teollisuuden tukitarpeet muodostuvat?

Elvytys 3: Tuetaan kasvupotentiaalin vahvistumista. Terveyskriisin akuutin vaiheen jälkeen pääpaino pitkävaikutteisissa investoinneissa ja rakenneuudistuksissa. Seurattava tarkkaan, minkä tyyppisestä kysynnästä vajausta – kotimainen elvytys ei auta vientiä.

Kevään BKT-pudotus voi jäädä odotuksiamme pienemmäksi mutta toipuminen hitaammaksi

Lataa markkinakatsaus

Kuntarahoituksen markkinakatsaus 08/2020Lataa

Lisätietoja

Timo Vesala, pääekonomisti, Kuntarahoitus
puh. 050 5320 702

KuntarahoitusPääekonomistiTalous

Timo Vesala: Koronakevät oli maailmantaloudessa historiallisen synkkä, mutta toipumista on jo tapahtunut

Koronapandemia on aiheuttanut maailmantaloudessa syvän taantuman. Vuoden kahden ensimmäisen neljänneksen aikana bruttokansantuote on useissa maissa laskenut jyrkemmin kuin kertaakaan toisen maailmansodan jälkeen. Yhdysvalloissa BKT on supistunut vuoden alusta kumulatiivisesti lähes 11 prosenttia, Saksassa 12, Ranskassa 19 ja Espanjassa peräti 23 prosenttia. Alustavien ennakkotietojen mukaan Ruotsin kokonaistuotanto olisi alkuvuoden aikana alentunut noin 9 prosenttia. Suomen huhti–kesäkuun tilinpitolukuja ei ole vielä raportoitu, mutta erilaisten BKT-indikaattoreiden perusteella Suomen talouden luisu näyttäisi alkuvuonna olleen kutakuinkin Ruotsin kehityksen kaltaista.

Talouden syöksy on ollut historiallisen jyrkkää mutta sittenkin melko lailla odotusten mukaista, eivätkä kaikkein synkimmät talousskenaariot ole toteutuneet. Kotitalouksien maksukorttitapahtumien sekä erilaisten luottamuskyselyiden perusteella talouden pohjakosketus ajoittui jo huhtikuulle. Toukokuusta lähtien aktiviteetin taso on alkanut palautua, ja kesän aikana kasvun viriäminen on ollut entistä laaja-alaisempaa.

Epidemiatilanteen paheneminen on kuitenkin yhä merkittävä lyhyen aikavälin uhka taloudelle. Yhdysvalloissa tautitapausten lisääntyminen on jo selvästi jarruttanut kysynnän elpymistä, ja vastaava kehitys, joskin lievemmässä mittakaavassa, lienee edessä myös Euroopassa.

Suomeen koronakriisi välittyy osin viiveellä

Suomi selvisi koronapandemian ensimmäisestä aallosta keskimääräistä vähäisemmin vaurioin sekä kansanterveyden että talouden näkökulmasta. Merkittävä osa koronan negatiivisista vaikutuksista välittyy Suomeen kuitenkin vasta viiveellä, kun investoinnit ja ulkomaankauppa globaalisti hidastuvat. Vientiteollisuuden ongelmat saattavatkin olla pahimmillaan vasta loppuvuonna tai ensi vuoden alkupuolella. Kun samanaikaisesti kotimainen uudisrakentaminen vähenee, Suomen toipuminen kriisistä voi kestää monia verrokkimaita pidempään.

Kesäkuukausina korot ovat jatkaneet laskevalla trendillä

Vaikka taloudessa on kesän aikana tapahtunut myönteistä kehitystä, korot ovat samanaikaisesti laskeneet lähelle pandemian alkuvaiheen pohjatasoja. Korkoliike on sikäli yllättävää, että talouden voimakas elvytys on jo jonkin verran piristänyt alamaissa olleita inflaatio-odotuksia. Korkomarkkinoiden kehitys todennäköisesti heijastelee koronakriisin pitkän aikavälin vaikutuksia talouden kasvupotentiaaliin. Riski epidemian uusista aalloista sekä epävarmuus kulutuskäyttäytymisen kehityksestä ovat jo vähentäneet investointihaluja. Yritysten investointirohkeuden tyrehtyminen on tuotantorakenteen uudistumisen ja tulevaisuuden tuottavuuskasvun näkökulmasta erityisen huono uutinen.

Euroopan keskuspankin mittavat, pankkijärjestelmän likviditeettiä tukevat toimet ovat purkaneet euribor-koroista ylimääräisen riskihinnoittelun, ja euriborit ovat palautuneet jo lähelle maaliskuun matalimpia tasoja. Rahapolitiikan odotetaan pysyvän vuosia hyvin kevyenä, ja markkinat hinnoittelevat negatiivisten korkojen jatkuvan ainakin vuosikymmenen puoliväliin saakka.

Merkittävistä makroriskeistä huolimatta pörssikurssien trendinomainen toipuminen on kesäkuukausina jatkunut. Osakemarkkinat arvioivat, että talouden pahin sukellus on jo ohi, ja rokotteesta saataneen viimeistään ensi vuonna apua pandemian hallinnassa. Negatiiviset (reaali-)korot ovat myös ylläpitäneet markkinoiden riskinottohalukkuutta. Viruksen toinen aalto on silti omaisuusarvojenkin kannalta keskeisin riskitekijä.

Timo Vesala

Kirjoittaja on Kuntarahoituksen pääekonomisti.

Lue Vesalan aiempia kommentteja ja blogikirjoituksia:

KuntarahoitusNäkökulmatPääekonomistiTalous

Korpien kuiskintaa ja jylhien järvien loiskintaa – Saija Suonpään etäkonttori löytyy Kainuun maisemista

Kuntarahoituksen sisäisestä tarkastuksesta vastaava Saija Suonpää vastaa puheluun mökkinsä terassilla Kainuussa. Taustalla humisevat koivut ja aallot lyövät rantakiviin. Käsillä on tämän kesän helteisin viikko. Suonpää tosin on viihtynyt mökkimaisemissa poikkeuksellisesti jo maaliskuun puolivälistä asti, jolloin koronaviruksen vuoksi suurin osa Kuntarahoituksen henkilöstöstä siirtyi etätöihin.

Hei Saija! Miten etätyöt mökillä ovat sujuneet? Onko eteen tullut yllättäviä tilanteita?

Etätöihin solahtaminen on tapahtunut yllättävänkin hyvin. Siihen tietysti vaikuttaa myös se, että omassa toimenkuvassani etätyöskentelyn järjestäminen käy melko helposti. Olen myös edellisissä tehtävissäni tottunut liikkuvaan ja matkustavaan työtapaan, jolloin en ole ollut sidottuna mihinkään tiettyyn paikkaan. Tässä kohtaa haluan myös kiittää omaa IT-organisaatiotamme, jolla on ollut tärkeä rooli sujuvan etätyön mahdollistajana. Olen varma, että haasteita on ollut, mutta ne eivät ole näkyneet lainkaan loppukäyttäjälle.

Kerrotko vielä, mitä tarkkaan ottaen teet Kuntarahoituksessa?

Työskentelen tarkastusjohtajana eli vastaan yrityksen sisäisestä tarkastuksesta. Finanssialan sääntely määrittää, että sisäinen tarkastus on luottolaitoksessa pakollinen toiminto. Kahden hengen tiimissämme vastaamme omalta osaltamme, että kaikki prosessimme toimivat niin kuin on tarkoitus, ja että toimintamme vastaa sääntelyä.

Millaista mökillä työskentely käytännössä on toimistotyöskentelyyn verrattuna?

Mökillä työskentely on siinä mielessä vapaampaa, että voin vaihtaa työpistettä aina niin halutessani – tykkään erityisesti tehdä töitä mökkirannassa. Myös kävelypalaverit ovat tuoneet vaihtelua päiviin. Moneen meistä on vahvasti juurtunut ajatus siitä, että ihminen on kaikkein tehokkaimmillaan, kun istuu tukevasti omassa työtuolissaan. Todistettavasti asia ei aina ole näin. Teams-palaverien välissä tehty pulahdus järveen virkistää kummasti!

Onko etätyöskentely mökillä opettanut jotain?

Tietyllä tavalla ainakin armollisuutta. Mökkeily on meille usein tarkoittanut erilaisia projekteja, remontteja ja pihahommia. Nyt kun mökillä on viettänyt jo pidemmän aikaa, keskeneräisyyttä on oppinut sietämään. Uskon, että tämän ansiosta osaan kesälomallakin ottaa vähän rennommin.

Monesti neuvotaan, että etätöissä pitäisi pitää hyvin tiukat rajat työn ja vapaa-ajan välillä. Itselleni tällainen tiukka kahtiajako ei kuitenkaan oikein sovi, sillä parhaassa tapauksessa työ joustaa molempiin suuntiin. Sadepäivinä mökillä tulee helposti tehtyä pitkää päivää, jolloin aurinkoisista päivistä voi vuorostaan nauttia vapaammin. Olen myös luonteeltani iltavirkku ja saan eniten aikaan juuri iltaisin. Etätyöskentely mahdollistaa tällaisen joustavuuden, mikä sopii omiin työskentelytapoihini mainiosti.

Kiitos Saija ja oikein ihanaa mökkikesän jatkoa Kainuuseen!


Lue juttusarjan aiemmat osat:


Teksti: Anne Laiho
Kuva: haastateltavalta

KuntarahoitusTöihin meille

Työpaikan hyvä yhteishenki pelaa myös yhteisessä harrastuksessa

– Counter-Strike eli CS on mielenkiintoinen, taktinen strategiapeli, joka tarjoaa jännitystä ja itsensä haastamista perinteisen joukkueurheilun tavoin. Tärkeää pelissä on joukkueen sisäinen kommunikaatio ja yhdessä tekeminen, jossa auttaa paljon se, että tuntee hyvin pelikaverinsa, Kuntarahoituksen Development Specialist Jori Kaipio kertoo.

Joukkueen hyvä henki siirtyy myös töihin.

– Meillä on Kuntarahoituksella niin hyvä henki, että harrastamme mielellämme yhdessä myös työn ulkopuolella. Tunnemme toisten vahvuudet ja heikkoudet niin joukkueessa kuin töissä. Samat kiinnostuksen kohteet yhdistävät, jatkaa kollega, IT Service Manager Taneli Mastokangas.

Counter-Strike on yksi maailman suosituimmista taktisista peleistä, jota on julkaistu jo 20 vuotta. Se on tunnettu peli myös siitä, että ammattilaisliigoissa sitä pelataan isoista rahasummista sponsoreiden kera. Esports tarkoittaa videopelien pelaamista kilpailullisesti, ja on tänä päivänä yksi rahakkaimmista urheilulajeista.

Kanaliiga taas on suomalainen, yritysten välinen harrasteliiga, jossa nykyään pelaa yli 200 joukkuetta viidellä eri sarjatasolla. Rahapalkintoja siinä ei jaeta.

Kaikki tervetulleita mukaan

Kuntarahoituksen joukkue muodostui helposti samanhenkisten ihmisten työskennellessä tiiviisti yhdessä. Nyt tiimissä pelaa ainakin kuusi aktiivista pelaajaa, ja kausia on takana jo useita. Menestystä Kuntarahoituksen tiimille on tullut vaihtelevasti, mutta vaikka voittaminen onkin kivaa, ensisijainen tavoite on kuitenkin pitää hauskaa yhdessä tiimin kanssa.

– Pelaaminen on meille tärkeä ja rakas harrastus, joten voittamisella tai palkinnoilla ei sinänsä ole väliä. Paras sijoitus taisi olla playoffsien viides sija, kun divisioonassa oli 32 muuta joukkuetta, eli aika hyvä suoritus, Kaipio kehuu. 

Kanaliigassa kausia pelataan vuodessa kaksi tai kolme, ja ne kestävät noin kahdesta kolmeen kuukautta. Kausien välillä joukkueella treenataan jopa fyysisesti yhdessä tai kotikoneilta, kommunikoiden mikkien välityksellä. Kauden aikana pelejä voi olla jopa pari kertaa viikossa, joten silloin harjoittelu muuttuu liigan otteluiksi.

– Tulevaan kauteen valmistaudutaan kokoamalla joukkue kasaan. Vaikka itse pelissä on mukana joukkueen viisi jäsentä, mitä enemmän tiimiin saadaan jäseniä, sen parempi. Matseissa pelaajia vaihdellaan, Mastokangas kertoo.

– Kaikki ovat tervetulleita pelaamaan joukkueeseemme. Meitä kuntarahoituslaisia aktiivijäseniä joukkueessa on neljä–viisi, ja tiimimme täydentyy kahdella vakituisella freelancerilla.

Kanaliiga Season 5 kokoonpano

Aktiiviset jäsenet
Jori ”jori” Kaipio – IGL (ingame leader)
Taneli ”taneli.” Mastokangas (Joukkueen kapteeni)
Mikko ”Nilegård” Laakso
Joona ”VentedChalice48” Torniainen
Topi ”Pepso” Laine
Rami ”Snowsplitter” Laine

Passiiviset jäsenet
Joonas ”JohnnyKroisantti” Greus
John “Noble1csgo” Doe

KuntarahoitusTöihin meille

Pohjoisen tytär ei haasteita pelkää

Transaktiopalveluiden osastonjohtaja Minna Saonegin on ehtinyt urallaan nähdä laaja-alaisesti erilaisissa rooleissa niin kotimaista kuin kansainvälistäkin pankkimaailmaa. Haasteet ja uudet kokemukset ovat aina houkuttaneet Saoneginia, jonka työn suolana toimivat hänen omien sanojensa mukaan ”lähes päivittäin eteen tulevat pähkinät purtavaksi”.

– Olen aina ollut kiinnostunut uusista asioista ja aina pitää olla uutta pohdittavaa – harmaat hiuksetkaan eivät haittaa! Intohimonani on uuden oppiminen ja asioiden, ihmisten sekä itseni kehittäminen ja kokonaisuuksien ja korrelaatioiden hahmottaminen. Transaktiopalveluiden poikkileikkaavat prosessit kansainvälisestä varainhankinnasta kotimaiseen asiakasrahoitukseen sekä sopimushallinnasta maksuliikenteeseen mahdollistavat isompien kokonaisuuksien kehittämisen.

Monikansallisissa yrityksissä ja erilaisissa kehitysprojektitehtävissä työskennellyt Saonegin sai ensikipinän Kuntarahoitukseen työskennellessään edellisessä tehtävässään institutionaalisessa ratkaisumyynnissä, joka kattoi myös kunta- ja valtiosektorin. Yhteiskunnallisesti aidosti merkityksellinen työ kansainvälisine varainhankintoineen sekä pienten yksikkökokojen mahdollistama asioiden laaja oppiminen saivat Saoneginin hyppäämään osaksi Kuntarahoituksen porukkaa.

– Olemme pieni organisaatio, jolla on kyvykkyys tehdä nopeitakin muutoksia ketterästi. Meillä tehdään kuitenkin myös liiketoimintakehitysprojekteja, joista yhtenä esimerkkinä on parhaillaan käynnissä oleva antolainaelinkaarijärjestelmän uusiminen. Projekti on ollut käynnissä nyt poikkeustilan aikana, mikä on tuonut tekemiseen oman mielenkiintoisen lisänsä. Projektitiimissä on jäseniä esimerkiksi Aasiasta, manner-Euroopan maista, Briteistä kuin Suomestakin. Normaalitilanteessa avainhenkilöt istuisivat meillä Helsingissä määritysvaiheen ajan. Etäyhteyksien avulla on kuitenkin onnistuttu olosuhteisiin nähden erittäin hyvin, projektissa liiketoimintaomistajana toimiva Saonegin kertoo.

Arvot osana arkea

Asiakaskeskeisyys on sana, joka nousee toistuvasti esiin Saoneginin kanssa jutellessa. Ihmisten kanssa toimiminen ja asiakkaiden auttaminen tuntuvatkin olevan lähellä hänen sydäntään.

– Asiakas menee kaiken edelle, prosessin alku- ja loppupäässä on asiakas. Olen tehnyt pääsääntöisesti töitä suoraan asiakkaiden kanssa, enkä ole urallani koskaan ollutkaan kovinkaan kaukana asiakasrajapinnasta. Asiakaskeskeisyys on myös yksi Kuntarahoituksen arvoista ja minulle se tarkoittaa erityisesti End-to-end -arvoketjun ymmärtämistä ja sen sujuvuuden ja tehokkuuden varmistamista asiakaspalvelun laadusta tinkimättä.

Myös muut Kuntarahoituksen arvot ovat vahvasti läsnä Saoneginin työarjessa.

– Avoimuus arvona tarkoittaa minulle avointa kommunikaatiota ja läpinäkyvyyttä halki organisaation. Tällainen avoimuuden kulttuuri luo myös hyvää työilmapiiriä. Vastuullisuus taas on läsnä kaikessa Kuntarahoituksen tekemisessä ulottuen aina vihreästä ja yhteiskunnallisesta rahoituksesta varainhankintaan. Sanoisin, että vastuullisuus löytyy jo jokaisen kuntarahoituslaisen selkäytimestä!

On varsin kuvaavaa, että haasteita rakastava Saonegin suhtautuu intohimoisesti myös muutosjohtamiseen. Saoneginin mukaan muutos on aina mahdollisuus, ei uhka.

– Käytän puhuessani paljon vertauskuvia, joten olen usein verrannut muutosmatkaa kirkkovenesoutuun. Jos veneessä on vääränlaiset airot tai perämies ei hoida hommiaan, mikään ei suju. Jos taas veneessä on reikä pohjassa, uppoaa se väkisinkin äyskäröidessäkin jossain vaiheessa. Muutostilanteessa on siis tärkeää saada koko porukka soutamaan samaan suuntaan. Muutokset eivät välttämättä ole helppoja, mutta ne lähtevät aina yksilöstä. Siksi kaikkien osallistuminen on tärkeää.

Poikkeuskevät toi mukanaan onnistumisia

Myös Saoneginin osasto on koronaviruspandemian aikana joutunut sopeutumaan uudenlaisiin toimintatapoihin, kun poikkeusolot ovat pakottaneet ihmiset pitkälti etätöihin.

– Edellytykset etätyöhön eivät ole transaktiopalveluiden kaltaisessa prosessoivassa työkentässä itsestäänselvyyksiä. Olemme kuitenkin onnistuneet tekemään läpi talon hienoa työtä digitalisaation saralla. Olemme esimerkiksi ottaneet sähköisen allekirjoituksen käyttöön entistä laajemmin asiakasrajapinnassa, ja etärekrytointikin on sujunut hyvin. Transaktiomäärät ovat myös olleet kasvussa, ja toimintaa on mitoitettu vastaamaan kasvaneeseen kysyntään.

Saonegin haluaakin lopuksi käyttää tilaisuuden hyväkseen ja kiittää julkisesti kaikkia tilanteessa joustaneita kollegojaan. Palaverit ovat Saoneginin mukaan hoituneet tehokkaasti etäyhteyksilläkin, mutta pikkuhiljaa mieli on alkanut kaivata jo takaisin toimistolle oman työyhteisön pariin. Työyhteisön, jossa kaikki soutavat samaan suuntaan.

MINNA SAONEGIN
○ Kuntarahoituksessa syksystä 2017
○ Päätynyt Torniosta Espoon Niittykumpuun
○ Kuvailee itseään energiseksi, dynaamiseksi ja suorapuheiseksi
○ BBA-esimiesuraa takana yli 15 vuotta
○ Perheeseen kuuluu koulutaivalta aloittava poika
○ Harrastaa musiikkia, matkailua, ulkoilua sekä visaisten tehtävien ratkaisua – ilman stressiä

Teksti: Anne Laiho
Kuva: Sami Lamberg

KuntarahoitusTöihin meille

Inarin kunnan historian suurin investointi rakentuu Kuntarahoituksen vihreällä rahoituksella

Ivalojoen rantaan kohoava kaksikerroksinen koulukeskus käsittää lähes 9 000 kerrosneliömetriä ja tarjoaa valmistuessaan puitteet 500 esikoululaisen, peruskoululaisen ja lukiolaisen opetukselle.

Energiatehokkuutensa ansiosta rakennus hyväksyttiin vihreän rahoituksen piiriin, ja se on Kuntarahoituksen pohjoisin vihreän rahoituksen kohde. Kuntarahoitus myöntää edullista vihreää rahoitusta investointikohteille, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia ympäristölle hyödyllisiä vaikutuksia. 

Kunnanjohtajan Toni K. Laineen mukaan uusi koulukeskus on ensisijaisesti sijoitus kunnan tulevaisuuteen.

– Alueen koulukanta alkaa olla käyttöikänsä päässä, ja monissa rakennuksissa on ollut ongelmia esimerkiksi sisäilman kanssa. Keskittämällä toiminnot uusiin, nykyaikaisiin puitteisiin saavutamme sekä kustannushyötyjä että takaamme lapsille ja nuorille laadukkaat, toimivat opetustilat. 

Elinkaarimalli kustannustehokkuuden ja laadun takeena 

45,5 miljoonan euron investoinnista 25,3 miljoonaa euroa käytetään rakennuskustannuksiin ja loput koulukeskuksen elinkaaren aikaisiin palvelumaksuihin. Hankkeen toteutustavaksi valittiin elinkaarimalli, jossa rakennusliike vastaa sekä kohteen rakentamisesta että sen ylläpidosta kahdenkymmenen vuoden ajan. 

Joustavan kiinteistöleasingin suosio on viime vuosina kasvanut nopeasti, etenkin merkittävissä investointikohteissa. Kuntarahoituksen rahoituspäällikkö Daniel Eriksson arvioi tämän johtuvan toteutustavan kevyemmästä kustannustaakasta tavalliseen lainaan verrattuna.

– Kiinteistöleasingillä rahoitetussa elinkaarihankkeessa investointi kuoletetaan yleensä kahdessakymmenessä vuodessa puoleen kohteen jäännösarvosta. Taselainassa investointi kuoletettaisiin tänä aikana kokonaan. Menot jaksottuvat pidemmälle aikavälille, ja kuntatalouteen kohdistuu pienempi paine. Korjausvelkakaan ei pääse syntymään, kun elinkaarimallissa rakennusyhtiö huolehtii kohteen ylläpidosta, Eriksson kommentoi. 

Hankkeen valmistelussa ja kilpailutuksessa Inarin kuntaa avusti Kuntarahoituksen tytäryhtiö Inspira.

 – Elinkaarimallissa rahoituksesta ja kohteen ylläpidosta solmitaan pitkäaikaisia kumppanuuksia, jotka voivat olla sopimusteknisesti haastavia. Olemme todella tyytyväisiä siihen asiantuntijuuteen, mitä Kuntarahoitus ja Inspira ovat meille tarjonneet hankkeen valmistelun ja toimeenpanon aikana. Yhteistyö on toiminut erittäin hyvin, Laine kiittää.

Inspiran hankkeesta vastaavan johtajan Ville Riihisen mukaan ympäristö kannattaa huomioida jo kilpailutusvaiheessa.

– Inspiran toteuttamissa kilpailutuksissa ympäristökriteerit huomioidaan yleensä jo alustavassa tarjouspyynnössä. Monessa hankkeessa tähtäämme alusta alkaen vihreään rahoitukseen, joka on paras vaihtoehto niin ympäristön kuin talouden kannalta, Riihinen kertoo.

Inarin kunta ja rakennusliike Lehto Group allekirjoittivat sopimuksen uuden koulukeskuksen rakentamisesta torstaina 10.6.2020. Rakentamisen on määrä alkaa loppukesästä ja kestää noin kaksi vuotta.


Lisätietoja: 

Toni K. Laine
kunnanjohtaja, Inarin kunta
toni.k.laine@inari.fi
puh. 040 753 0894 

Daniel Eriksson
rahoituspäällikkö, Kuntarahoitus
daniel.eriksson@kuntarahoitus.fi
puh. 050 595 8422 

Ville Riihinen
johtaja, Inspira
ville.riihinen@inspira.fi 
puh. 050 067 7299 


Kuva: Lehto Group

KuntarahoitusKuntien asiakastarinat

Rami Erkkilä: Varhaisen välittämisen malli vaatii rohkeutta – myös ilmastotaistelussa

Työelämässä puhutaan usein varhaisen välittämisen mallista. Se on toimintatapa, jonka avulla pyritään tunnistamaan inhimilliset ongelmat mahdollisimman aikaisin ja estämään niiden kärjistyminen pitkäaikaisiksi sairauksiksi, työkyvyttömyydeksi ja ylipäätään inhimilliseksi kärsimykseksi. Kyse on nimensä mukaisesti välittämisestä, jota on parhaimmassa tapauksessa toteuttamassa koko yksilöä ympäröivä yhteisö.

Samaa analogiaa voidaan soveltaa myös koronapandemian tarkastelussa. Varhaisella välittämisellä ja oikein kohdistetuilla toimilla Suomi ja suomalaiset ovat onnistuneet verrattain hyvin välttämään viruksen aiheuttaman katastrofin niin yhteiskunnallisella kuin inhimilliselläkin tasolla. On ollut jopa hämmentävää huomata, miten yksittäiset ihmiset ovat luopuneet vapaaehtoisesti vapauksistaan ja oikeuksistaan yhteisen terveyden ja turvallisuuden puolesta.

Virus saadaan aikanaan hallintaan ja elämä palautuu taas uomiinsa. On kuitenkin monia asioita ja toimintatapoja, joita kulunut kevät on pakottanut tekemään toisin – tapoja, joiden oletettiin olevan mahdottomia tai hankalasti toteutettavia, mutta jotka osoittautuivatkin mahdollisiksi.

Valitettavasti eräs tekijä on kuitenkin edelleen uhkaavuudessaan muuttumaton. Toteutuessaan ilmastonmuutos tulee aiheuttamaan enemmän kärsimystä ja taloudellista vahinkoa kuin mikään ihmiskuntaa aiemmin kohdannut kriisi. Se ei pysähdy maanosien, valtioiden tai maakuntien rajoille, eikä siltä suojaa käsidesi tai kasvomaski.

Ilman välitöntä uhkaa asiat harvoin muuttuvat. Liian usein moni merkittävä muutos on edellyttänyt mustien joutsenten ilmaantumista pihoillemme. Liian usein pakko on rajannut päätösvaihtoehdot vertauskuvaan valinnasta ruton ja koleran välillä. Liian usein akuutti kriisi on kaventanut päätöksentekijöiden näkökentän kapeaksi putkeksi, jossa paras, mitä voidaan saada aikaan, on valita vähiten huono vaihtoehto.

Ilmastonmuutos on kiistaton uhka, ja samalla salakavala ja viheliäinen. Se on tappavaan virukseen verrattuna liian epämääräinen ollakseen välitön uhka olemassaololle, mutta itämisajaltaan liian pitkä vaikuttaakseen tarpeeksi tänään tehtäviin päätöksiin. Silti meidän tulisi kohdata se samalla tavalla kuin meneillään oleva pandemia; muuttaa toimintatapojamme, luopua totutusta ja löytää uutta. Osata säilyttää vanhasta se, mikä on kestävää ja elinkelpoista, mutta samalla omaksua uusia tapoja ja menetelmiä, joiden avulla sopeudumme paremmin ja turvallisemmin tuleviin muutoksiin.

Koronakriisin jälkeinen globaali elvytys tarjoaa ennennäkemättömät mahdollisuudet muuttaa kehityksen suuntaa. Mutta onko meillä uskallusta, kykyä ja halua luopua eilisen tavoista huomisen hyväksi? Ilmastonmuutoskriisissä meillä on keinot vielä pääosin omissa käsissä – tarvitaan vain varhaista välittämistä ja rohkeutta toimia.

Kirjoittaja on Kuntarahoituksen vihreästä rahoituksesta vastaava asiakkuuspäällikkö.

KuntarahoitusNäkökulmatVastuullisuus

Vihreällä rahoituksella nouseva Nokian Fabriikki tuo asukkaat yhteen

Kohteen rakennuttajan Toivo Group Oy:n hankekehitysjohtajan Tuomas Hemmilän ja rahoitus- ja riskienhallintajohtajan Aleksi Kallion mukaan rakennusprojekti on sujunut hienosti, ja kiitos siitä kuuluu hyvälle suunnittelutyölle ja taitaville tekijöille.

Parhaillaan rakennetaan neljättä kerrosta, ja kohteen odotetaan valmistuvan ensi vuoden maaliskuussa. Kohteen rakentajana toimii Tikirak Oy:n tiivis neljän hengen porukka, joka on taikonut taloon kerroksia tiuhaan, melkein yhden kerroksen, viikkotahtiin.

– Nokian Fabriikki on ollut tähän asti yksi meidän parhaista hankkeistamme tarkan suunnittelun ansiosta. Kaikki on edennyt aikataulussa. Kaikki sidosryhmät vaikuttavat innostuneilta, Kallio sanoo.

– Tällaisessa hankkeessa on miljoona yksityiskohtaa. Suunnittelu tehtiin nopeasti, mutta äärimmäisen huolellisesti, sanoo Hemmilä.

Asuntoja Nokian Fabriikkiin tulee 49 kappaletta: yksiöitä, kaksioita ja kolmioita. Hemmilän mukaan asunnot ovat kohtuuhintaisia, mutta viimeistellyin yksityiskohdin suunniteltuja kaupunkiasuntoja. Rakentaminen tapahtuu kestävän kehityksen periaatteet huomioiden.

– Toivo-yhteisön arvoissa korostuu vastuullisuus, asukkaiden hyvinvointi ja ympäristön huomioiminen, sanoo Hemmilä.

Arvot eivät jää sanahelinäksi, vaan näkyvät myös käytännön toteutuksessa. Rakennus on energiatehokkuudeltaan A-luokassa, ja se rahoitetaan Kuntarahoituksen vihreällä rahoituksella.

–  Vihreää rahoitusta voi hakea investointihankkeeseen, jossa syntyy selkeitä ja mitattavia ympäristölle hyödyllisiä vaikutuksia. Vihreän rahoituksen hankkeet saavat käyttää vihreän rahoituksen tunnusta osoituksena investoinnin ympäristöystävällisyydestä, ja se on asiakkaalle tavallista lainaa edullisempaa, kertoo Kuntarahoituksen rahoitusasiantuntija Päivi Petäjäniemi.

Yleishyödyllisenä kohteena Nokian Fabriikki toteutetaan Petäjäniemen mukaan ARA:n lyhytaikaisena korkotukilainana, joten asukasvalintaa ohjaavat ARA:n kriteerit asunnon tarpeen kiireellisyydestä, hakijan varallisuudesta sekä tuloista.

– Yhteistyö Kuntarahoituksen, ARA:n, Nokian kaupungin ja muiden tahojen kanssa on sujunut todella mutkattomasti, Hemmilä lisää.

Onnistuneen rakennusprojektin takana on tarkka suunnittelutiimi ja taitavat tekijät.
Vasemmalta oikealle: Heikki Myllymäki ja Tuomas Hemmilä (Toivo Group Oy), Jouni Walden ja Jaakko Ahvenvaara (Tikirak Oy), Aleksi Kallio (Toivo Group Oy).

Yhteisöllisiä tiloja yksinäisyyttä vastaan

Kallio muistelee lämpimästi lapsuudestaan taloyhtiön talkoiden tunnelmaa. Toivo Group on tilaratkaisuillaan halunnut mahdollistaa samankaltaista yhteisöllisyyttä, askareilla tai ilman.

– Paras tunne tulee siitä, kun työmaakäynnilläkin jo näkee, että tästä saa 49:n asunnon asukkaat hienon kodin, sanoo Kallio.

Nokian Fabriikkiin on suunniteltu poikkeuksellisen hienot yhteistilat. Asukkaiden käyttöön tulee yhteisparvekkeita, kattoterassi, saunaosasto, petanquekenttä, viljelypiha omenapuineen sekä esimerkiksi etätyöskentelyyn tai lasten syntymäpäivien viettoon sopiva tila keittiöineen.

– Syrjäytyminen on nykyään suuri ongelma. Yhteistiloilla pyritään vähentämään yksinäisyyttä. Esimerkiksi petanquekentän ja kesägrillausmahdollisuuden toivotaan tuovan asukkaita yhteen, sanoo Kallio.

– Nokian Fabriikille tulee myös oma asukkaiden ja kiinteistön hyvinvoinnista vastaava työntekijä. Isännöinnin ja vuokrasuhteiden ylläpidon lisäksi tehtäviin kuuluu järjestää yhteisiä tapahtumia asukkaille, Hemmilä lisää.

Hemmilän mukaan talo on suunniteltu kestämään aikaa ja mukautumaan muuttuviin tarpeisiin.

– Asukkaat ja heidän tarpeensa ovat erilaisia, joten me rakennuttajana pyrimme tarjoamaan toimivaa asumista vielä 50 vuoden päästäkin. Vaikka kyseessä ei ole varsinainen perhekohde, on yhteistilassa mahdollisuus järjestää tulevaisuudessa vaikka lasten päivähoitoa.

Vihreitä valintoja

Nokian Fabriikki edustaa Petäjäniemen mukaan edellä käyvää rakennuttamisen osaamista.

–  Energiatehokkuudeltaan se on A-luokassa, ja lisäksi edistää asukkaiden mahdollisuutta vaikuttaa ympäristöönsä, mistä esimerkkinä ovat yhteiskäyttöön tulevat viljelylaatikot ja komposti. Kohde on hieno osoitus siitä, miten hyvällä suunnittelulla saadaan aikaan jotain vähän erilaista, ympäristö ja asukkaat huomioiden, sanoo Petäjäniemi.

Yksi merkittävimmistä vihreyttä edistävistä valinnoista Nokian Fabriikissa on Hemmilän mukaan maalämpö. Lisäksi huoneistokohtainen ilmanvaihto, parhaan energialuokan laitteistot ja valaisimet, vedenkäytön suunnittelu sekä rakennusmateriaalit ovat syy siihen, miksi rakennus on energiatehokkuudessaan A-luokassa.

–  Insinööritoimisto Vesitaito Oy on sparrannut meitä hienosti suunnittelussa ja auttanut meitä simuloimaan kohteen hiilijalanjälkeä, kertoo Kallio.

Toivo Groupille Nokian Fabriikki on ensimmäinen Kuntarahoituksen rahoittama kohde.

–  Tämä on meille hieno avaus Kuntarahoituksen ja vihreän rahoituksen kanssa. Näen, että tämä kannustaa myös meitä organisaationa työskentelemään paremman huomisen eteen. Tämä on meille tietynlainen merkkipaalu pitkässä juoksussa, Kallio iloitsee.

FAKTA: VIHREÄ RAHOITUS

Kuntarahoituksen vihreä laina ja leasing on suunnattu ympäristöystävällisten investointien rahoittamiseen.

Rahoitusta voi hakea isompiin tai pienempiin investointihankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia ympäristölle hyödyllisiä vaikutuksia.

Rahoitettavien hankkeiden on kuuluttava johonkin näistä osa-alueista:

– uusiutuva energia
– julkinen liikenne
– kestävä rakentaminen
– vedenpuhdistus ja jätevesien käsittely
– energiatehokkuus
– jätteenkäsittely
– ympäristönhallinta ja luonnonsuojelu

Vihreän rahoituksen ehdot ovat muutoin samat kuin Kuntarahoituksen muussakin rahoituksessa, mutta vihreä rahoitus on asiakkaalle tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa.

Teksti ja kuvat: Jenni Heikkilä

Luonnoskuva rakennuksesta: Toivo Group Oy

AsiakastarinatAsuntotoimijoiden asiakastarinatKuntarahoitusVastuullisuus

Kuntarahoituksen markkinakatsaus 6/2020

Maailmantalouden näkymät

Koronavirus on aiheuttanut taloudessa poikkeuksellisen voimakkaan äkkipysähdyksen estämällä kotitalouksien normaalin kulutuskäyttäytymisen. Talousvaikutusten ensimmäinen aalto on iskenyt erityisesti kuluttajia lähellä olevaan palvelusektoriin.

Kotitalouksien loppukysynnän horjuminen vaikuttaa laajasti arvoketjuihin. Käynnissä on hyvin yhtäaikainen maailmantalouden pikataantuma, joka ohentaa nopeasti myös teollisuusyritysten tilauskirjoja.

Koronakriisi on erityislaatuinen taloussokki, jonka juurisyy ei ole talouden epätasapainoissa vaan viruksessa. Pandemian saaminen uskottavasti hallintaan voisi nopeasti muuttaa talouden näkymän huomattavasti positiivisemmaksi. Riskinä on pandemian pitkittyminen, jolloin yksityistalouksien investointi- ja kulutuskyky voisivat pitkäkestoisesti vaurioitua.

Talouden synkin hetki koettiin huhtikuussa – elpymisvauhti edelleen suuri kysymysmerkki

Talouden pohjakosketus todennäköisesti ohitettiin huhtikuussa. Elpymisvauhdin määrittelee se, miten nopeasti kulutuskysyntä normalisoituu sekä miten syvä ja pitkäkestoinen investointikysynnän ja maailmankaupan notkahduksesta tulee.

Keskuspankkien ja valtioiden voimakkaan elvytyksen ansiosta rahoitusmarkkinoiden tilanne on rauhallinen ja sijoittajien riskinottohalukkuus toipunut. Epävarmuus on kuitenkin yhä suurta. EKP on voimakkaasti tukenut pankkien edullista rahoituksen saantia ja kasvattanut uusimman arvopapereiden osto-ohjelmansa (PEPP) kokoa yhteensä 1350 mrd euroon ja kestoa ainakin kesään 2021 asti. EU:n aiempien yli 500 miljardin tukitoimien lisäksi valmistelussa on 750 miljardin elpymis- ja jälleenrakennusrahasto.

Pandemiakeskus on siirtynyt Etelä-Amerikkaan – Euroopassa tilanne merkittävästi helpottunut

Tartuntatilanne 14.6.2020

BKT supistuu 2020 alkupuoliskolla erittäin jyrkästi – toipuminen käynnistyy Q2:n loppua kohden



EKP odottaa inflaation pysyvän pitkään hitaana, mikä
antaa odottaa lisää keskuspankin elvytystoimia.

Koronakriisin ensimmäinen isku osui palvelusektoriin, mutta teollisuuden tilanne on heikentynyt nopeasti – edessä syvin globaali taantuma sitten 1930-luvun

Talouden pohjakosketus ajoittui todennäköisesti huhtikuulle



PMI-ostopäällikköindeksit seuraavat teollisuuden ja palvelualojen trendiä (kysely yrityksille). Ne toimivat hyvinä indikaattoreina talouskasvusta:
PMI > 50 : sektorin odotetaan kasvavan
PMI < 50: sektorin odotetaan supistuvan

Raha- ja finanssipoliittisen elvytyksen mittaluokka on rauhanajan oloissa täysin poikkeuksellista



Nykytiedoilla valtioiden nettovelanotto kasvaa vuonna 2020 selvästi IMF:n huhtikuisia ennusteita suuremmaksi.

EKP:n ja EU:n toimet ovat rauhoittaneet valtioiden lainamarkkinat – myös pitkän aikavälin inflaatio-odotukset hieman toipuneet 

Euroalueen korkotason odotetaan pysyvän vielä vuosia hyvin matalana

Osakemarkkinat ovat maaliskuusta toipuneet selvästi, mutta epävarmuus viruksen toisesta aallosta kalvaa

Miltä näyttää Suomen talous?

Koronan ensivaiheen vaikutukset ovat Suomessa jäämässä hieman euroalueen keskiarvoa pienemmiksi. Epidemiatilanne on pysynyt verrattain rauhallisena eikä äärimmäisiin sulkutoimiin ole tarvinnut turvautua.

Suomen talouskehityksen kannalta ratkaisevaa on, miten pahasti ja pitkäkestoisesti koronakriisi vaikuttaa Suomen viennin kannalta tärkeään globaaliin investointikysyntään.

Pelkona jälleen on, että kilpailijamaissa tuotantokustannukset tarvittaessa joustavat Suomea nopeammin, jolloin suhteellinen kilpailukykymme heikkenee ja menetämme markkinaosuuksia.

Kuntarahoituksen uuden suhdanne-ennusteen mukaan Suomen BKT supistuu 7 % vuonna 2020. Loppuvuotta kohden talous alkaa hiljalleen toipua, ja vuonna 2021 talous kasvaa noin 3 %.

Kulutuskysynnän asteittainen elpyminen on jo käynnistynyt. Viennissä ja investoinneissa ongelmat jatkuvat kuitenkin pidempään. Rakentamisessa pohja ohitetaan vasta ensi vuonna.

Koronakriisi koettelee kuntataloutta vielä pitkään 

Kuntatalous kärsii koronakriisistä voimakkaasti verotulomenetysten ja lisääntyvien sairaanhoitomenojen vuoksi. Valtion noin 1,5 miljardin tukipaketti kompensoi kohtuullisesti vuoden 2020 koronavaikutuksia, mutta verotulojen heikkous ja hoitosumien purkamisesta aiheutuvat lisäkustannukset heikentävät kuntataloutta vielä lähivuosinakin.

Epidemiatilanteen, elinkeinorakenteen ja rahoituspohjan vuoksi korona iskee aluksi eniten suuriin kaupunkeihin. Koronavaikutukset kuitenkin leviävät myöhemmin koko kuntakenttään. Kuntatalouden pitkän aikavälin kestävyyden kannalta ikääntyminen sekä maan sisäinen muuttoliike ovat edelleen voimakkaimmat ja tärkeimmät megatrendit.

Suomi oli jo ennen koronaa taantumassa – koronakriisin ensivaiheen vaikutukset jäämässä euroalueen keskiarvoa maltillisemmiksi

Vientiteollisuudessa pelätään 2010-luvun toisintoa: investointilamaa ja kilpailukyvyn rapautumista

Finanssikriisin jälkeiseen aikaan verrattuna lähtötilanne on nyt parempi: kiky-eroa on kurottu umpeen eikä Nokian romahduksen kaltaista shokkia ole näköpiirissä.

Elvytyksen kaava on yksinkertainen, mutta vaikea toteuttaa

Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste

Valtio kompensoi kuntatalouden koronavaikutuksia 2020 melko hyvin, vaikutukset jatkuvat kuitenkin pidempään

Epidemiatilanteen, elinkeinorakenteen ja rahoituspohjan vuoksi korona iskee aluksi eniten suuriin kaupunkeihin. Koronavaikutukset kuitenkin leviävät myöhemmin koko kuntakenttään

Isossa kuvassa kuvassa kuntatalouden kestävyyden kannalta ikääntyminen ja kaupungistuminen ovat edelleen voimakkaimmat ja tärkeimmät megatrendit. Korona-ajan digiloikkien hyödyntäminen voi kuitenkin tuoda säästöjä ja tehokkuutta palvelutuotantoon. Tärkeää on myös vaikuttavuuteen panostaminen: esimerkiksi terveydenhoidon ennaltaehkäisyyn panostaminen voi samanaikaisesti lisätä hyvinvointia ja tuoda kustannussäästöjä.

Lataa markkinakatsaus

Markkinakatsaus 06_2020Lataa

Lisätietoja

Timo Vesala, pääekonomisti, Kuntarahoitus
puh. 050 5320 702

KuntarahoitusPääekonomistiTalous

Kuntarahoituksen ensimmäiset yhteiskunnallisen rahoituksen hankkeet on valittu: mukana erityisryhmien asuntoja, hyvinvointikeskus ja yhtenäiskoulu

Yhteiskunnallista rahoitusta voivat saada Kuntarahoituksen asiakkaat eli kuntasektorin yhteisöt sekä valtion tukeman yleishyödyllisen asuntotuotannon toimijat. Rahoitettavien hankkeiden on sisällyttävä jollekin Kuntarahoituksen yhteiskunnallisen rahoituksen viitekehyksen osa-alueista, joita ovat asuminen, hyvinvointi ja koulutus. Hankkeiden on edistettävä yhdenvertaisuutta, yhteisöllisyyttä, hyvinvointia tai kuntien tai niiden alueiden elinvoimaa.

– Kuntarahoituksen asiakkaat vastaavat merkittävästä osasta suomalaisen yhteiskunnan rakentamisen ja infrastruktuurin investoinneista. Investointien tarvetta, hyötyjä ja taloudellisia vaikutuksia on tarkasteltava pitkällä aikavälillä ja laajasti paitsi taloudellisten, myös sosiaalisten ja ympäristövaikutusten näkökulmasta, sanoo Kuntarahoituksen rahoituksesta vastaava johtaja Aku Dunderfelt.

– Yhteiskunnallisilla investoinneilla on paljon laajempia vaikutuksia kuin usein ajatellaan. Esimerkiksi kirjasto tai uimahalli vaikuttaa monin eri tavoin ihmisten kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja alueensa yhteisöön, Dunderfelt havainnollistaa.

Ensimmäiset yhteiskunnallisen rahoituksen hankkeet hyväksyttiin toukokuun lopussa. Hankkeet hyväksyy kolmejäseninen arviointiryhmä, johon kuuluvat toiminnanjohtaja Jouni Parkkonen Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät KOVA ry:stä, kuntatutkija Jenni Airaksinen Tampereen yliopistolta sekä yhteiskunnallisen rahoituksen tuotevastaava Päivi Petäjäniemi Kuntarahoituksesta.

– Ensimmäiset hyväksytyt yhteiskunnallisen rahoituksen hankkeet ovat hyviä esimerkkejä vaikuttavien investointien kirjosta. Esimerkiksi koulujen ja opiskelija-asuntojen hyvällä suunnittelulla voidaan vaikuttaa laaja-alaisesti lasten ja nuorten turvallisuudentunteeseen ja yhteisöllisyyteen. Se lisää hyvinvointia, mutta myös ehkäisee syrjäytymistä, Päivi Petäjäniemi sanoo.

Hyväksytyt yhteiskunnallisen rahoituksen hankkeet

  • Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö Hoas, useita kohteita
    Rakennusten pitkään elinkaareen panostaminen on ympäristön kannalta kestävää kaupunkirakentamista. Opiskelijoiden yhteisöllisen ja laadukkaan asumisen avulla tuetaan nuoria heidän elämänsä merkittävässä nivelvaiheessa, millä luodaan edellytyksiä aktiivisen ja hyvinvoivan arjen rakentumiselle ja estetään syrjäytymistä.
  • Karstulan yhtenäiskoulu, Karstula
    Toimivat, terveelliset ja turvalliset varhaiskasvatuksen ja opetukset tilat ovat perusta lasten, nuorten ja opetushenkilökunnan hyvinvoinnille. Turvallisuutta ja yhteisöllisyyttä tukevat ratkaisut voivat vaikuttaa merkittävästi lasten ja nuorten itsetuntoon ja myöhempään elämään. Koulun käyttö kyläkeskuksena tuo kylätaajamaan elävyyttä ja vahvistaa yhteisöllisyyttä ja lisää kunnan vetovoimaa.
  • Setlementtiasunnot, Jousenpuistonkatu, Espoo
    Setlementtiasuntojen asumiskonsepti on erittäin ansiokas, monipuolistaa normaaliuden käsitettä, integroi erityisryhmiin kuuluvia muuhun yhteiskuntaan ja tukee kaikkien asukkaiden yhteisöllisyyden vahvistumista.
    Yhteisöllisten asumisratkaisujen myötä erityisryhmät pääsevät osallisiksi tavallista asuinyhteisöä, mikä vähentää yksinäisyyttä, lisää osallisuutta ja estää syrjäytymistä ja vähentää laitosmaisen asumisen ja hoidon tarvetta. Osa kohteen asukkaista on maahanmuuttajia, minkä vuoksi hanke voi syvällisesti edistää asukkaiden integroitumista.
  • Sodankylän kunta, Hyvinvointikeskus Sopukka
    Hankkeen perusteluja pidettiin erittäin painavina. Pohjois-Suomen olosuhteet ovat poikkeuksellisia pitkien välimatkojen vuoksi ja alueelliset haasteet mittavia. Hyvinvointikeskus Sopukan toimintamalli tehostaa asiantuntijaresurssien käyttöä, tehostaa hoitoketjuja, parantaa merkittävästi alueen asukkaiden turvallisuutta ja lisää alueen vetovoimaisuutta. 
  • Turun Ylioppilaskyläsäätiö, Tyyssija, Turku
    Kohde on kokonaisuudessaan kunnianhimoinen kestävän kehityksen hanke, jossa on monipuolisia ympäristön ja yhteisöllisyyden kannalta vaikuttavia elementtejä. Opiskelijoiden yhteisöllisen ja laadukkaan asumisen avulla tuetaan nuoria heidän elämänsä merkittävässä nivelvaiheessa, millä luodaan edellytyksiä aktiivisen ja hyvinvoivan arjen rakentumiselle ja estetään syrjäytymistä.
  • Versonsilmu Oy, Versokoti
    Toimivien ja turvallisten asuinratkaisujen myötä kehitysvammaisten lasten ja nuorten koulunkäyntimahdollisuudet paranevat. Lähellä palveluita asuminen lisää omatoimisuutta ja aktiivisuutta, mikä lisää merkittävästi henkistä ja fyysistä hyvinvointia. Myös integroituminen muuhun yhteiskuntaan helpottuu, millä on pitkäkantoisia vaikutuksia asukkaiden tilanteeseen aikuisiällä.

Vastuullisen rahoituksen edelläkävijä Suomessa

Kuntarahoitus toi vuonna 2016 ensimmäisenä rahoituslaitoksena Suomeen vihreän rahoituksen. Yhteiskunnallisen rahoituksen tarjoajana se on ensimmäinen rahoituslaitos Pohjoismaissa.

Vastuulliset sijoituskohteet ovat yhä halutumpia kansainvälisillä pääomamarkkinoilla. Varat yhteiskunnalliseen rahoitukseen hankitaan kohdennetuilla yhteiskunnallisilla joukkovelkakirjalainoilla, ja niihin kohdistuu suuri sijoittajakysyntä. Kuntarahoitus oli vuonna 2016 Suomen ensimmäinen ympäristöinvestointeihin kohdennettujen joukkovelkakirjojen eli vihreiden bondien liikkeeseenlaskija. Myös yhteiskunnallisten joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskijana se on eurooppalaisten rahoituslaitosten eturintamassa.

Lisätietoja:

Päivi Petäjäniemi
yhteiskunnallisen rahoituksen tuotevastaava, Kuntarahoitus
puh. 040 761 7665

Soili Helminen
viestintä- ja yhteiskuntavastuupäällikkö, Kuntarahoitus
puh. 0400 204 853

Yhteiskunnallinen rahoitus

KuntarahoitusVastuullisuusYhteiskunnallinen rahoitus