Ota yhteyttä Kirjaudu Avautuu uuteen välilehteen
Hae sivustolta

Markkinakatsaus 10/2020

Koronapandemia yhä akuutti riski maailmantaloudelle

Koronakevät suisti maailmantalouden syvään taantumaan. Voimakkaimmin bkt supistui alkuvuonna maissa, joissa epidemiatilanne oli vaikein ja riippuvuus palvelusektorista suuri. Maailmantalouden pohja saavutettiin kuitenkin melko nopeasti jo huhti–toukokuussa. Kesäkuukausista alkaen yksityinen kulutus, teollinen tuotanto ja maailmankauppa ovat selvästi piristyneet.

Teollisuuden globaali toipuminen jatkuu, mutta tartuntojen uusi aalto painaa palvelualoja

Koronatartuntojen lisääntyminen ja uudet paikalliset rajoitukset vaikeuttavat erityisesti palvelualojen toipumista. Makrotalouden riskit ovat yhä alasuuntaiset. Suurin riski liittyy koronapandemian mahdolliseen uuteen eskaloitumiseen, jolloin uudet rajoitustoimet voisivat pysäyttää elpymisen ja kääntää maailmantalouden uudelleen laskuun. Muita keskeisiä lähiajan riskitekijöitä ovat USA:n vaalit, jotka voivat vaikuttaa kotimaan elvytyspolitiikan suuntaan ja kansainvälisten kauppasuhteiden kehitykseen, sekä EU:n ja Iso-Britannian neuvottelut tulevista kauppasuhteista. EKP ennustaa euroalueen bkt:n supistuvan 8 % vuonna 2020 ja kasvavan 5 % vuonna 2021.

Korko-odotukset laskeneet, vaikka elvytys kanavoituu aiempaa suoremmin reaalitalouteen

Koronakriisin pitkittyminen on johtanut korko-odotusten laskuun entistäkin alemmaksi. Euron vahvistuminen on lisännyt lyhyen aikavälin deflaatioriskejä. Julkistalouksien velkataakat kasvavat merkittävästi, mikä voimistaa tarvetta pitää politiikkakorot matalalla. EKP:n elvytystoimet – erityisesti pankkien rahoituksen saatavuutta tukeva TLTRO-ohjelmat – ovat painaneet euribor-korot hyvin mataliksi ja lyhyet jopa EKP:n talletuskoron alapuolelle.

Pandemian sitkeyden vuoksi EKP saattaa lähikuukausina yhä lisätä elvytystä. Lisäkoronlaskut eivät kuitenkaan enää vaikuta todennäköisiltä. Toisaalta EKP:n korkopolitiikassa ei odoteta myöskään kiristyksiä ennen kuin aikaisintaan vuoden 2023 paikkeilla ja senkin jälkeen korkojen odotetaan nousevan hyvin hitaasti. Käytännössä rahamarkkinakorkojen uskotaan pysyvän negatiivisina 2020-luvun puolivälin yli.

Korko-odotukset voivat muuttua nopeasti mikäli inflaatio- tai kasvunäkymässä tapahtuu positiivista kehitystä. Toisin kuin finanssikriisin jälkeen, nyt merkittävä osa elvytyksestä kanavoituu valtioiden koronatukien kautta suoraan reaalitalouteen – siksi mahdollisuudet kysyntäinflaation elpymiselle ovat paremmat. Mikäli EU:n elvytyspaketin avulla onnistutaan vauhdittamaan talouden rakennemuutosta, pitkän aikavälin kasvupotentiaali vahvistuu ja tasapainokorot voivat sitä kautta kääntyä nousuun.

Pandemian toinen aalto on pitänyt osakemarkkinat ja yrityslainojen riskilisät sivuttaisliikkeessä.

Suomen talous on toistaiseksi selvinnyt koronakriisistä hyvin – vaara ei kuitenkaan ole ohi

Suomen bkt selvisi kevään kriisistä suhteellisen pienin vaurioin, koska epidemia ja talouden rajoitustoimet pysyivät maltillisina. Toisaalta maailmanmarkkinoiden heikkous välittyy meille viiveellä ja siksi Suomen elpyminen on verrokkimaita hitaampaa.

Viennin ja investointien vaikeudet ovat pääosin vasta edessä. Pandemian pitkittyminen hidastaa myös kuluttajien luottamuksen toipumista.

Talouteen jää pitkäkestoisia arpia – Suomen pitkän aikavälin kasvupotentiaali 1,5 prosentin tuntumassa

Tämän hetken perustrendien perusteella voimakasta uutta bkt-pudotusta ei olisi enää tulossa. Varmaa se ei kuitenkaan ole, sillä osa koronavaikutuksista voi kyteä piilossa ja kasautua. Jollain toimialoilla voidaan nähdä konkurssiaaltoja. Koronakriisi jättää talouteen pitkäaikaisia arpia. Työttömyys saavuttaa huippunsa vasta ensi vuonna, ja palautuminen kriisiä edeltävälle työllisyyden tasolle kestää vuosia.

Julkinen talous velkaantuu voimakkaasti, vuosina 2020–2022 jopa yli 40 miljardia euroa, jolloin julkisen talouden velkasuhde nousee lähivuosina voimakkaasti. Velkaantuminen on perusteltua ja tarpeellista talouden toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja suurtyöttömyyden estämiseksi. Kansainvälisessä vertailussa velkasuhde pysyy edelleen kohtuullisen maltillisena. Velkaantuminen painottuu valtiontalouteen kuntien saadessa valtiolta merkittävää koronatukea. Velkaantuminen saadaan aikanaan hallintaan mikäli osaamista, työllisyyttä ja julkisten palveluiden tuottavuutta parantavia rakenneuudistuksia kyetään riittävästi tekemään.

Kuntataloudelle merkittävää koronatukea 2020–2021 – vaikuttaa rahoitusalijäämään pienentävästi

Kuntatalouden näkymä on valtion uusien koronatukien ansiosta vuosien 2020–21 osalta hieman aiempia arvioita parempi. Kuntatalouden velkaantumisvauhti pysyy pidemmällä aikavälillä kuitenkin 2–2,5 miljardin haarukassa. Mittavia sopeutustoimia tarvitaan ja kuntaliitoksia nähdään.

Lataa markkinakatsaus

Kuntarahoituksen markkinakatsaus 10/2020Lataa

Lisätietoja

Timo Vesala, pääekonomisti
p. 050 5320 702

KuntarahoitusPääekonomistiTalous

Kuntarahoitus laski liikkeeseen vihreän joukkovelkakirjalainan – ennätykselliset 55 prosenttia allokoitui vihreille sijoittajille

Kuntarahoitus laski liikkeeseen 6.10.2020 10-vuotisen 500 miljoonan euron vihreän joukkovelkakirjalainan, Kyseessä on Kuntarahoituksen neljäs vihreä joukkovelkakirjalaina, joka nosti liikkeeseen lasketun määrän yhteensä noin kahteen miljardiin euroon. Vahva sijoittajakysyntä nosti transaktion merkintäkirjan ennätykselliseen 3,4 miljardiin euroon.

Transaktio mandatoitiin maanantaina 5.10.2020 ja merkintäkirjat avattiin seuraavana aamuna. Merkintäkirjan nopeasti kasvaessa hinnoittelua päivitettiin aloitustasosta.

Merkintäkirjaan osallistui 104 sijoittajaa, joista valtaosa on eurooppalaisia institutionaalisia sijoittaja. Maantieteellisesti suurin osuus (33 %) allokoitiin Saksaan, Itävaltaan ja Sveitsiin. Pohjoismaiden osuus oli 21 %, Benelux-maiden 10 %, Etelä-Euroopan 10 %, Ranskan 9 %, Amerikoiden 8 % ja muiden alueiden 10 %. Keskuspankit ja muut viralliset instituutiot merkitsivät 33 % transaktiosta, varainhoitajat 30 %, pankkien varainhoitajat 28 % ja vakuutus- tai eläkerahastot 9 %. Vastuulliseen sijoittamiseen keskittyvien tahojen määrä nousi 55 prosenttiin, mikä on ennätys Kuntarahoituksen vihreiden joukkovelkakirjojalainojen allokaatioissa.

Kuntarahoituksen vihreiden joukkovelkakirjalainojen viitekehys jakaa asiakkaille myönnettävän vihreän rahoituksen seitsemään kategoriaan, joista kestävä rakentaminen ja julkinen liikenne ovat suurimmassa roolissa. Rahoitusta voi hakea investointeihin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia ympäristölle hyödyllisiä vaikutuksia.

–  Olemme erittäin tyytyväisiä lopputulokseen. Melkein seitsemänkertaisesti ylimerkitty tilauskirja sekä kahden korkopisteen vihreä hinnoitteluetu osoittavat, että vastuullisuus todella kannattaa. Tämä vuosi on ollut poikkeuksellinen, mutta olemme iloksemme pystyneet olemaan vahvasti läsnä vastuullisilla joukkovelkakirjalainamarkkinoilla. Nyt liikkeeseen lasketun vihreän bondin lisäksi laskimme tänä syksynä liikkeeseen myös ensimmäisen yhteiskunnallisen joukkovelkakirjalainan, sanoo Kuntarahoituksen varainhankinnasta vastaava Antti Kontio.

Transaktion tiedot:

Issuer:Municipality Finance Plc (MuniFin)
Rating:Aa1 / AA+ (Moody’s/S&P – both stable)
Issue size:EUR 500mn (no-grow)
Payment date:14th October 2020 (T+6)
Maturity date:14th October 2030
Coupon:0.0%
Re-offer price:101.992%
Re-offer yield:-0.1970%
Re-offer vs. mid swaps:+2bps
Re-offer vs. benchmark:DBR 0% 08/2030 + 30.7bps
Lead managers:Danske Bank, NatWest Markets, Nomura, Nordea
Tiedote 6.10.2020 MuniFin: EUR 500 million 0% Green Bond due 14th October 2030Lataa

Lisätietoja:

Joakim Holmström, johtaja, pääomamarkkinat, puh. 09 6803 5674

Antti Kontio, osastonjohtaja, varainhankinta, puh. 09 6803 5634

KuntarahoitusVarainhankintaVastuullisuus

Kuntarahoitus suunnittelee toimintamallin ja organisaation uudistamista

Muutoksella pyritään luomaan entistä parempia edellytyksiä asiakas- ja työntekijäkokemuksen parantamiseen, toiminnan sujuvoittamiseen sekä laadun parantamiseen.

– Keskeisenä tavoitteena alustavasti suunnitelluissa muutoksissa on joustava ja sujuva toimintamalli, joka varmistaa Kuntarahoitus-konsernin asiakaslähtöisen toiminnan myös pidemmällä aikavälillä, taustoittaa Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio.

Kuntarahoitus käynnistää suunnitelmien käsittelemiseksi yhteistoimintaneuvottelut, jotka koskevat koko Kuntarahoitus Oyj:n ja sen tytäryhtiön Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy:n henkilöstöä. Alustavasti suunnitellut toimenpiteet voivat toteutuessaan johtaa muutoksiin tehtävänkuvissa sekä enintään 15 työsuhteen päättymiseen. 

Lisätietoja

Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio, puh. 050 3377 953

Kuntarahoitus

Kahden miljardin kaupunginosa – Kuopion Savilahti hakee Suomesta vertaistaan

Savilahden alueella Kuopion keskustan länsilaidalla on jo pitkään toiminut yksi kaupungin merkittävimmistä osaamiskeskittymistä. Kuopion keskussairaalan rakentaminen silloiseen Savilahden maalaismiljööseen aloitettiin jo 50-luvulla, ja alue on toiminut myös Kuopion yliopistoelämän kotina jo viidettä vuosikymmenettä.

Vuosikymmenien saatossa Savilahden alue on houkutellut entistä enemmän opetus- ja koulutusorganisaatioita sekä yritystoimintaa. Tätä nykyä Savilahti on koti lähes 240 yritykselle ja kolmelle eri koulutusasteelle. Tämä on kuitenkin vasta alkua: Vuoteen 2030 mennessä Savilahden alueelle tavoitellaan yli seitsemää tuhatta uutta asukasta, kuutta tuhatta työpaikkaa ja seitsemää tuhatta opiskelijaa. Alueelle rakennetaan yli 600 000 kerrosalaneliömetriä uutta tilaa.

Antti Niskanen vastaa Savilahden alueen kehittämisestä laajan kumppaniverkoston voimin. ”Maaliin mennään yhdessä”,
Niskanen toteaa.

Näihin neliöihin lukeutuu myös Savon ammattiopiston uusi kampusalue, joka on osin Kuntarahoituksen rahoittama.

Vastaavan kokoluokan hankkeita ei Suomessa montaa ole, ja valmistuessaan Savilahden alueen kehittämiseen on investoitu arviolta puolestatoista kahteen miljardia euroa.

Kuopion kaupungin hankejohtaja Antti Niskanen vastaa alueen kehittämisestä ja kunnianhimoisista tavoitteista. Niskasen mukaan erityisen Savilahdesta tekee sen keskeisyys: alueelta on vapautunut puolustusvoimien ja kaupungin puutarhojen tontteja, joiden sijainti ei jätä toivomisen varaa.

– On aivan ainutlaatuista, että tällaista kokonaisuutta päästään rakentamaan aivan keskustan kupeeseen – käytännössä torin viereen, Niskanen kuvaa. – Alue on paitsi optimaalinen työpaikoille, myös asumiselle. Asuminen onkin aivan uusi toiminto, joka Savilahdelle nyt rakennetaan. Konseptiajatuksena meillä on ollut se, että alueelle tiivistyvät kaikki elämän eri osa-alueet; koulutus, työ, asuminen ja vapaa-aika, Niskanen jatkaa.


Kestävät ratkaisut vastuulliseen kaupunginosaan 

Savilahden alue on yksi Kuopion seudun tärkeimmistä kärkihankkeista. Ainutlaatuisen alueesta tekee sen monimuotoisuus ja keskeisyys, mutta myös upea luonto ja järvimaisema.  

–  Teemme paljon kehitysprojekteja paitsi fyysiseen kaupunkiympäristöön, mutta myös bisnekseen liittyen. Pidämme ovet avoinna tulevaisuutta varten, Niskanen kertoo. – Esimerkiksi Kuopion Energia rakentaa alueelle laajaa kiinteistöjen jäähdytysjärjestelmää, joka toimii läheisen järven syvänteistä saatavalla viileällä vedellä. Myös katuinfraa on uudistettu laajasti tulevia kevyen liikenteen väyliä ja julkista liikennettä silmällä pitäen.


On aivan ainutlaatuista, että tällaista kokonaisuutta päästään rakentamaan aivan keskustan kupeeseen – käytännössä torin viereen.


Savilahden alueen suunnittelutyötä ohjaa kolmiosainen visio, jonka alueen eri toimijat ovat työstäneet yhdessä. Vision kolme pääteemaa ovat uniikki yhdistelmä, yhdessä enemmän ja inspiroiva ympäristö.

Uniikilla yhdistelmällä kuvataan Savilahden tapaa yhdistää kaikki elämän osa-alueet – työ, opiskelu ja vapaa-aika – yhteen kaupunginosaan. Vision toinen osa-alue, yhdessä enemmän, puhuu alueen yhteisöllisyyden puolesta. Yhteisöllisyys ilmenee esimerkiksi alueen lukuisissa yhteiskäyttöratkaisuissa: siinä, miten koulutuskeskusten jaetut liikunta- ja väestönsuojatilat rakentuvat vanhoihin puolustusvoimilta vapautuneisiin kalliobunkkereihin sekä siinä, miten alueen pysäköintihaasteisiin on vastattu yhteiskäyttöisellä vuoropysäköinnillä. Vision kolmas kantava teema, inspiroiva ympäristö, koostuu Savilahden tunnusomaisesta urbaanin kaupunkielämän ja puhtaan pohjoissavolaisen järvimaiseman sekoituksesta.


Luonto on aina läsnä uudistuvalla Savilahden alueella.


Alueen yhteisöllinen suurhanke  

Valmiille Savilahden alueelle kaavaillaan tilaa yli seitsemälle tuhannelle asukkaalle. Koulujen ja yliopiston läheisyyteen rakentuvat opiskelija-asunnot tuovat Savilahteen paljon uutta väkeä seudun ulkopuolelta, mutta myös kuopiolaisia uusi alue kiinnostaa varmasti. Alueesta halutaan monipuolinen ja moni-ikäinen, ja sen palvelut rakentuvat toimimaan kaikenikäisille.  

Savilahtea suunnitellaan ja rakennetaan laajan yhteistyö- ja kumppanuusverkoston voimin. Yhteisöllisiä työtapoja ovat esimerkiksi olleet työpajat, mielipidekyselyt sekä Iloa ja valoa -tapahtuma, jossa kuopiolaiset ovat saaneet tutustua suurhankkeen suunnitelmiin ja Savilahden kehityksestä vastaavat toimijat kuulla näkemyksiä suoraan kaupunkilaisilta. 

– Näin valtavaa hanketta on mahdotonta tehdä yksin. Jokainen päivä tuo uudet haasteet, mutta kaikesta selvitään toimivan yhteisön ja kumppaniverkoston avulla, Niskanen summaa. – Kantava ajatus koko suunnittelussa on ollut, että alueesta halutaan tehdä yhteinen juttu – sitä kautta olemme saaneet sitoutettua laajan porukan mukaan hankkeeseen, ja maalia kohti mennään yhdessä, Niskanen kehuu.



Teksti: Elisa Korhonen & Roope Huotari
Pääjutun kuvat: Arkkitehtitoimisto AJAK & Sanna Pietikäinen, Kuopion kaupunki
Kainalojutun kuva: Työyhteenliittymä LUON Savilahti

AsiakastarinatAsuntotoimijoiden asiakastarinatKuntarahoitusKuntien asiakastarinat

Timo Vesala: Talouden uudistuminen käynnistyy kunnolla vasta pandemian jälkeen – uudistumiskykyä silti vahvistettava jo nyt

Koronapandemian talousvaikutusten lievittämisessä on toistaiseksi keskitytty tuotantokapasiteetin varjelemiseen. Pyrkimyksenä on ollut, että talouden perusrakenteet eli yritykset ja työpaikat saataisiin säilymään epidemian yli edes suunnilleen samanlaisessa iskussa kuin kriisiin tultaessa.

Tämä on hyvä peruslinjaus niin kauan kuin pandemian akuutti vaihe jatkuu – tarpeetonta konkurssiaaltoa ja työttömyyden nousua on nykyisessä suhdannetilanteessa järkevää torjua. Samanaikaisesti on kuitenkin siirrettävä katse myös pandemian jälkeiseen aikaan. Koronakriisi voi pysyvästi muuttaa monia kulutustottumuksia ja talouden toimintamekanismeja. Siksi tuotantorakennetta ei voi pitkäkestoisesti yrittää jäädyttää pandemiaa edeltäneeseen muotoonsa vaan talouden uudistuminen on saatava käyntiin.

Tuottavuuskasvua ja kestävää kehitystä edistävillä julkisilla investoinneilla on eittämättä oma roolinsa, samoin panostuksilla ihmisten osaamiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn. Lisäksi erityistä huomiota on kiinnitettävä tuotantorakenteen markkinaehtoiseen uudistumiskykyyn. Yksityisten yritysten teknologiavalintoja ja liiketoimintamalleja ei voi julkisen vallan taholta liikaa ohjailla. Tarmoa kannattaa keskittää siihen, että yritysten innovaatio- ja investointitoiminnalle olisi mahdollisimman otolliset olosuhteet.

Suomessa yritysrakenteen uudistumiskyky tarvitsee tuekseen toimintaympäristön uudistuksia. Rakenneuudistusten tarve kohdistuu ainakin sosiaali- ja terveyspalveluihin, sosiaaliturvaan, verotukseen, koulutusjärjestelmään sekä työmarkkinoihin. Tehtävää siis riittää eikä onnistuminen ole helppoa. Poliittisesti rakenneuudistusten vaikeusastetta lisää, että lyhyellä aikavälillä reformit saattavat heikentää joidenkin väestöryhmien asemaa mutta tuottavat koko yhteiskuntaa hyödyttäviä tuloksia vasta ajan kanssa. 

Lähivuosien tärkeimpiä kysymyksiä onkin, missä määrin uudistuspolitiikassa onnistutaan. Koko Euroopan tasolla on ilmeinen riski, että finanssipolitiikka päätyy samanlaiseen pattitilanteeseen, johon rahapolitiikka on jo ajautunut. Rakenteita säilyttävästä syömävelkakierteestä ei luovuta, koska siitä ei lyhyen aikavälin haasteiden vuoksi uskalleta päästää irti. Puhutaan Japanin tiestä: talouden kasvupotentiaali kuihtuu ja velkataakka kasvaa.

EU:n elvytyspaketti tarjoaa jäsenmaihin satojen miljardien edestä uutta pelivaraa seuraavien kolmen vuoden aikana. Näiden varojen järkevä, tulevaisuuden kasvuedellytyksiä vahvistava käyttö on EU-maille todellinen näytön paikka. Toivokaamme, että Euroopassa talouden uudistuminen saa vihdoin kaipaamansa piristysruiskeen.

Merkittävistä makroriskeistä huolimatta pörssikurssien trendinomainen toipuminen on kesäkuukausina jatkunut. Osakemarkkinat arvioivat, että talouden pahin sukellus on jo ohi, ja rokotteesta saataneen viimeistään ensi vuonna apua pandemian hallinnassa. Negatiiviset (reaali-)korot ovat myös ylläpitäneet markkinoiden riskinottohalukkuutta. Viruksen toinen aalto on silti omaisuusarvojenkin kannalta keskeisin riskitekijä.

Timo Vesala

Kirjoittaja on Kuntarahoituksen pääekonomisti.


Lue Vesalan aiempia kommentteja ja blogikirjoituksia:

KuntarahoitusNäkökulmatPääekonomistiTalous

”Miksi ei?” – Tämän kysymyksen lopputuloksena Äänekoskelle syntyi maailman ensimmäinen nollaenergiajäähalli

Vastavalmistuneen Äänekosken Suolahden jäähallin energiatehokkuus on maailman paras. Alansa edelläkävijähankkeena tunnettu jäähalli rahoitettiin Kuntarahoituksen vihreällä lainalla ja sen tuottamalla ylijäämäenergialla lämpenevät myös viereinen koulu ja uimahalli.

Äänekoskella tippui kiekko jäähän elokuun viimeisenä perjantaina. Parissa tunnissa loppuunmyyty hallillinen pääsi seuraamaan, kun liigajoukkueet JYP ja Pelicans ottivat toisistaan mittaa harjoitusottelussa Suolahden uuden jäähallin avajaisissa.

– Halli saatiin aikataulussa maaliin ja avajaiset olivat menestys poikkeusajasta huolimatta. Liigamatsi laittoi jään heti tositestiin kovimpaan mahdolliseen kulutukseen, kertoo jäähallin rakennuttajan Proavera Oy:n toimitusjohtaja Antti Virmanen.

Suolahden jäähalli on odotettu panostus Äänekosken urheilutoimintaan. Uusi halli korvaa vuosikymmeniä palvelleen kylmän pressuhallin ja tuo laadukkaat liikuntatilat kaupunkilaisille. Jäähalli ei itsessään ole mikään ihme, sillä Suomessa niitä on totuttu näkemään lähes joka pitäjässä. Erityisen kiinnostavan Suolahden jäähallista kuitenkin tekee sen suunnittelu-, rakennus- ja toimintatapa, jonka takia hallia kutsutaan kuvaavasti nollaenergiajäähalliksi.  

– Käytännössä se tarkoittaa sitä, että jäähalli muuttuu energian käyttäjästä sen tuottajaksi. Jäähalli kuluttaa valtavasti energiaa. Se on kuin valtava jääkaappi, jossa varsinaisen jäähdytysprosessin lopputuloksena syntyy lauhdelämpöä. Perinteisessä jäähallissa tämä hukkaenergia pusketaan jääkaapin tapaan ulos harakoille, mutta nollaenergiajäähalli varastoi ja hyödyntää energian, Virmanen kertoo.

Kuulostaa simppeliltä, ja sitä se loppujen lopuksi onkin. Suolahden jäähallia kuvataan edelläkävijäksi, mutta sen energiatehokkuuden aikaansaava teknologia ei ole mitään uutta. Vaikka vihreydestä puhutaan paljon, ei se edelleenkään ole oletusarvo uusien rakennushankkeiden suunnittelussa. Suurin oivallus Äänekoskella on tapahtunut korvien välissä.

– Me yksinkertaisesti päätimme tehdä asiat toisin. Investointi oli tehtävä joka tapauksessa, joten miksi emme olisi tehneet asioita kestävämmin? Kannattaa tarkastella kriittisesti ilmeisintä toimintatapaa ja pohtia, miten sitä voisi parantaa. Silloin ollaan oikeilla jäljillä, Virmanen summaa.

Energiatase hallintaan – hukkaenergian myynnistä lisätuloja

Energiatehokkuus kantavana ajatuksena kalskahtaa kalliilta. Jäähallin rakentaminen on iso projekti missä tahansa kunnassa jo ilman suunnittelun ja toteutuksen miettimistä uusiksi. Virmanen myöntää, että nollaenergiajäähallin alkuinvestointi tuli Äänekoskellakin kalliimmaksi kuin perinteinen jäähalli, mutta vain vähän. Kustannusten tarkastelussa on kuitenkin olennaista suunnata katse pidemmälle kuin projektin alkumetreille.

Suunnittelua ja rakentamistakin merkittävämpi tekijä jäähallin kaltaiselle pitkän elinkaaren hankkeelle on kokonaisenergiatalous, jossa painavat ylläpito- ja käyttökustannukset. Suolahden jäähallin tuottamalla energialla katetaan koko hallin oma lämmöntarve ja käyttöveden lämmitys. Tämän lisäksi energiaa riittää jaettavaksi muillekin.

– Meillä on ollut tavoitteena saada energiataseemme hallintaan eli halli pyörimään mahdollisimman kevyellä käyttötaloudella. Siksi paitsi hyödynnämme, myös myymme tuottamaamme energiaa eteenpäin. Haluamme olla yliomavaraisia eli tuottaa energiaa yli oman tarpeemme ja tehdä energiamyynnistä kannattavaa liiketoimintaa hallille. Jo nyt hukkaenergiallamme lämpiävät myös viereinen koulu ja uimahalli – näin hukkaenergiasta tulee hyötyenergiaa, Virmanen kertoo.

Vihreä rahoitusta myöten

Maailman ensimmäinen nollaenergiajäähalli on rahoitettu Kuntarahoituksen vihreällä lainalla. Vihreää rahoitusta voi hakea hankkeeseen, jossa syntyy selkeitä ja mitattavia ympäristölle hyödyllisiä vaikutuksia. Isossa kuvassa Suolahden jäähalli kuluttaa jopa puolet vähemmän energiaa kuin verrokkijäähallit. Myös yksityiskohtiin on panostettu: kylmäaineena käytetään ympäristöystävällistä hiilidioksidia, jäänhoitokoneet toimivat sähköllä ja sisään ostetaan vain uusiutuvista energialähteistä tuotettua sähköä. Pitkällä ollaan jo, mutta Virmasen tehtävälistalle ilmestyy jatkuvasti uusia ideoita.

– Tässä kokonaisuudessa kaikenkokoisilla asioilla on merkitystä. Seuraava iso projektimme liittyy omavaraisuusasteemme kasvattamiseen. Ensi keväänä vähennämme ostetun sähkön määrää, kun asennamme hallin katolle omat aurinkopaneelimme, Virmanen sanoo.

Suolahden jäähallissa mitataan kaikkea mitä voidaan. Puolitoista tuhatta mittauspistettä tuottaa dataa muun muassa energiatoimituksesta eli siitä, kuinka monta kilo- tai megawattia lauhdetta saadaan tuotettua ja energiaa myytyä. Omat mittarinsa on myös ostetun energian määrälle, jotta sen kehitystä voidaan seurata pitkällä aikavälillä.

Jäähallit ovat alkaneet vihertää

Suolahden jäähalli on ensimmäinen konkreettinen esimerkki vihreästä jäähallista Suomessa ja tiettävästi koko maailmassa. Äänekoski ei kuitenkaan ole ainoa paikka, jossa energiatehokkuutta pohditaan, vaan kiinnostus on kovalla kasvukäyrällä.

– Sellainen fiilis on, että kohta vihertää muuallakin. Hihasta vedetään ja vinkkejä kysytään lähes jokaisella pelireissulla, mikä on vain hienoa. Sanon aina, että kopioikaa vapaasti ja tehkää vielä paremmin, Virmanen kannustaa.

Mitä hanke maksoi ja mitkä ovat toteutustavan valintaperusteet?

Lue lisää hankkeesta Kuntarahoituksen ratkaisupankista.

Ratkaisupankki

Mitä hanke maksoi ja mitkä ovat toteutustavan valintaperusteet? Lue lisää Ratkaisupankista.

AsiakastarinatKuntarahoitusKuntien asiakastarinat

Kuntarahoitus avasi kaupankäynnin Nasdaq Helsingissä Suomen ensimmäisen social bondin kunniaksi

Kuntarahoituksen social bond on Nasdaq Helsingin ensimmäinen yhteiskunnallinen joukkovelkakirjalaina. Se on myös ensimmäinen julkisyhteisön liikkeeseenlaskema yhteiskunnallinen joukkovelkakirjalaina Pohjoismaissa. 500 miljoonan euron 15-vuotisella lainalla on Kuntien takauskeskuksen takaus. Lainan liikkeeseenlaskupäivänä 3. syyskuuta bondi ylimerkittiin lähes nelinkertaisesti.


Kuntarahoituksen Antti Kontio ja varainhankinnan analyytikko Miia Palviainen.


Setlementtiasuntojen toimitusjohtaja Heli Kotilainen ja Hoasin toimitusjohtaja Matti Tarhio. Setlementtiasuntojen ja Hoasin kohteet lukeutuvat ensimmäisiin Kuntarahoituksen rahoittamiin yhteiskunnallisen rahoituksen hankkeisiin.
Setlementtiasuntojen toimitusjohtaja Heli Kotilainen ja Hoasin toimitusjohtaja Matti Tarhio. Setlementtiasuntojen ja Hoasin kohteet lukeutuvat ensimmäisiin Kuntarahoituksen rahoittamiin yhteiskunnallisen rahoituksen hankkeisiin.


Yhteiskunnallisilla joukkovelkakirjalainoilla rahoitetaan asumiseen, hyvinvointiin ja koulutukseen liittyviä hankkeita. Niillä edistetään yhdenvertaisuutta, yhteisöllisyyttä, hyvinvointia tai kuntien ja alueiden elinvoimaa. Ensimmäiset yhteiskunnallisen rahoituksen hankkeet valittiin kesäkuussa. 

Yhteiskunnallinen rahoitus laajentaa Kuntarahoituksen vastuullisten sijoituskohteiden kirjoa. Kuntarahoitus oli myös ensimmäinen vihreiden joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija vuonna 2018. 

Katso tallenne Nasdaq Helsingin kellonsoittotapahtumasta!


Kuntarahoituksen social bond on Nasdaq Helsingin ensimmäinen yhteiskunnallinen joukkovelkakirjalaina. Se on myös ensimmäinen julkisyhteisön liikkeeseenlaskema yhteiskunnallinen joukkovelkakirjalaina Pohjoismaissa.


Lue myös:


Kuvat: Nasdaq Helsinki / Kimmo Kauppinen

KuntarahoitusVastuullisuus

Kuntarahoitus listaa Suomen ensimmäisen yhteiskunnallisen joukkovelkakirjalainan Nasdaq Helsinkiin

Kuntarahoitus on listannut ensimmäisen yhteiskunnallisen joukkovelkakirjalainansa eli social bondin Nasdaq Helsingin vastuullisten joukkovelkakirjalainojen markkinalle. Kuntien takauskeskuksen takaama joukkovelkakirjalaina on 500 miljoonan euron 15-vuotinen laina.

Kuntarahoituksen liikkeellelaskema yhteiskunnallinen joukkovelkakirjalaina on Nasdaq Helsingin ensimmäinen yhteiskunnallinen joukkovelkakirjalaina, ja Pohjoismaiden ensimmäinen julkisyhteisön liikkeellelaskema yhteiskunnallinen joukkovelkakirjalaina.

Kuntarahoitus on ollut aktiivinen vihreiden joukkovelkakirjalainojen liikkeellelaskija jo neljä vuotta ja laajentaa tarjontaansa nyt myös yhteiskunnallisiin joukkovelkakirjalainoihin.

Joukkovelkakirjalainalla rahoitettavat hankkeet sisältyvät jollekin Kuntarahoituksen yhteiskunnallisen rahoituksen viitekehyksen osa-alueista, joita ovat asuminen, hyvinvointi ja koulutus. Niillä edistetään yhdenvertaisuutta, yhteisöllisyyttä, hyvinvointia tai kuntien ja alueiden elinvoimaa. Ensimmäisten rahoitettujen yhteiskunnallisen rahoituksen kohteiden joukossa on sairaaloita ja hyvinvointikeskuksia, kouluja ja erityisryhmien asuntoja.

– Olemme ylpeitä siitä, että olemme Pohjoismaiden ja Euroopan mittakaavassa vastuullisen rahoituksen edelläkävijöitä. Vaikka jokaisen rahoittamamme investoinnin voi katsoa rakentavan suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa, yhteiskunnallinen rahoitus on erityisesti keino, jolla vaikutetaan laaja-alaisesti yksilöiden elämään ja yhteiskuntaan kunnallisten investointien ja valtion tukeman asuntotuotannon rahoituksen avulla, sanoo Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio.

– Sijoittajien kiinnostus ensimmäiseen yhteiskunnalliseen joukkovelkakirjalainaan oli hyvin myönteinen. Yhä useampi sijoittaja haluaa sijoittaa kohteisiin, jotka ovat yhteiskunnan kannalta kestäviä ja kestävää kehitystä tukevia, Kallio sanoo.

– Kuntarahoituksen ja muiden liikkeellelaskijoiden ansiosta Nasdaq on kehittynyt merkittäväksi vastuullisten sijoitusten markkinaksi Euroopassa. Meillä on yli 230 joukkovelkakirjalainaa listattuna Nasdaqin vastuullisten joukkovelkakirjalainojen markkinalle Euroopassa. Monet kansainväliset ensimmäiset liikkeellelaskut, kuten Vasakronanin ensimmäinen vihreä yritysjoukkovelkakirjalaina ja Göteborgin kaupungin liikkeelllelaskema joukkovelkakirja, ovat tulleet Pohjoismaista ja olemme erityisen iloisia siitä, että saamme taas listoillemme pohjoismaisilta markkinoilta lajissaan ensimmäisen vastuullisen joukkovelkakirjalainan, sanoo Nasdaqin Euroopan velkakirjalainamarkkinoista vastaava johtaja Ann-Charlotte Eliassson.

– Olemme iloisia voidessamme toivottaa Kuntarahoituksen ensimmäisenä yhteiskunnallisen bondin likkeellelaskijana Suomessa, sanoi Nasdaq Helsingin toimitusjohtaja Henrik Husman.

– Kuntarahoitus oli ensimmäinen vihreiden joukkovelkakirjalainojen liikkeellelaskija vuonna 2018, ja meillä on nyt viisi vihreää bondia listattuna Nasdaq Helsingissä. Toivomme myös muiden liikkeellelaskijoiden seuraavan tätä kehityssuuntaa, Husman sanoo.

Lähde: Nasdaq Helsinki

KuntarahoitusVarainhankintaVastuullisuus

Suomen ensimmäinen social bond oli jättimenestys: Kuntarahoituksen yhteiskunnallisen rahoituksen avulla vauhditetaan laaja-alaisesti vaikuttavia investointeja

Kuntarahoituksen yhteiskunnallisen rahoituksen avulla tuodaan esiin investointeja, joilla on laaja-alaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia ja joissa on huomioitu esimerkillisesti palvelujen käyttäjien tarpeet.

Kuntarahoitus lanseerasi yhteiskunnallisen rahoituksen tuotteen erityisen vaikuttavien ja laaja-alaista yhteiskunnallista hyötyä tuottavien hankkeiden rahoitukseen keväällä 2020. Nämä hankkeet rahoitetaan nyt liikkeeseen lasketulla, kansainvälisille sijoittajille suunnatulla yhteiskunnallisella joukkovelkakirjalainalla. Kuntarahoitus on Pohjoismaiden ensimmäinen julkisyhteisötaustainen yhteiskunnallisen joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskija.

– Kuntarahoitus on rakentanut itselleen vahvan maineen vastuullisuuden alueella, ja se näkyy vastuullisten sijoittajien kiinnostuksena sitä kohtaan ja yhtiön erinomaisena osaamisena liikkeeseenlaskun järjestelyssä. Kuntarahoituksen yhteiskunnallisten joukkovelkakirjalainojen viitekehys ja ensimmäinen liikkeeseenlasku asettaa esimerkkitason muille pohjoismaisille liikkeeseenlaskijoille, kommentoi liikkeeseenlaskua BNP Paribas -pankin Robert Matthews. BNP Paribas oli yksi lainan järjestäjäpankeista yhdessä Credit Agricole CIBin, DZ Bankin ja SEBin kanssa.

Yli 91 prosenttia merkinnöistä allokoitiin eurooppalaisille sijoittajille: tästä lähes kolmasosa Euroopan saksankieliselle alueelle ja lähes viidennes Pohjoismaihin. Varainhoitajien osuus kasvoi lähes puoleen kaikista sijoituksista ja myös vastuullisiin kohteisiin erikoistuneiden SRI-sijoittajien osuus oli huomattava.

– Hurja sijoittajakiinnostus ei tullut yllätyksenä. Yhä useampi sijoittaja haluaa sijoittaa kohteisiin, jotka ovat yhteiskunnan kannalta kestäviä ja kestävää kehitystä tukevia. Kuntarahoitus on suurin kuntasektorin ja yleishyödyllisen asuntotuotannon rahoittaja Suomessa: jokaisen rahoittamamme investoinnin voi katsoa rakentavan suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Yhteiskunnallisen rahoituksen kautta haluamme nostaa esiin hankkeita, jotka erityisesti edistävät yhdenvertaisuutta, yhteisöllisyyttä, hyvinvointia tai kuntien ja alueiden elinvoimaa. Olimme Suomen ensimmäinen vihreän rahoituksen tarjoaja, ja asiakaskuntamme huomioon ottaen yhteiskunnallisen rahoituksen tarjoaminen oli meille luonteva seuraava askel, sanoo Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio.

Investointien vaikuttavuus näkyväksi

Kuntarahoituksen yhteiskunnallista rahoitusta voivat saada kuntasektorin yhteisöt sekä valtion tukeman yleishyödyllisen asuntotuotannon toimijat. Rahoitettavat hankkeet sisältyvät jollekin Kuntarahoituksen yhteiskunnallisen rahoituksen viitekehyksen osa-alueista, joita ovat asuminen, hyvinvointi ja koulutus.

Yhteiskunnallisen rahoituksen kohteet hyväksyy kolmejäseninen arviointiryhmä, johon kuuluvat toiminnanjohtaja Jouni Parkkonen Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät KOVA ry:stä, kuntatutkija Jenni Airaksinen Tampereen yliopistolta ja yhteiskunnallisen rahoituksen tuotevastaava, rahoituspäällikkö Päivi Petäjäniemi Kuntarahoituksesta.

Tähän mennessä rahoitettujen yhteiskunnallisen rahoituksen kohteiden joukossa on sairaaloita ja hyvinvointikeskuksia, kouluja ja erityisryhmien asuntoja. Ensimmäiset yhteiskunnallisen rahoituksen hankkeet hyväksyttiin toukokuussa ja viimeisimmät neljä elokuussa.

Elokuussa portfolioon hyväksyttiin mukaan Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin Majakkasairaala, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin Sairaala Nova, Virkkulankylä Oy:n ikääntyneiden yhteisöllisen asumisen kohde Hausjärven Virkkula sekä Äänekosken Asumispalvelusäätiön Eerolankadun asumispalveluyksikkö muistisairaille vanhuksille.

– Hankkeet ovat keskenään hyvin erilaisia, mutta niitä kaikkia yhdistää kunnianhimoisesti asetetut tavoitteet tuottaa vaikuttavia ja kohderyhmän tarpeet huomioivia palveluita. Yksilön ja yhteisön hyvinvointiin vaikuttavat monet erilaiset tekijät, ja tämä on huomioitu rahoitetuissa hankkeissa poikkeuksellisen laaja-alaisesti, Päivi Petäjäniemi sanoo.

Tähän mennessä rahoitetut yhteiskunnallisen rahoituksen hankkeet:

  • Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö HOAS: useita opiskelija-asuntokohteita
  • Karstulan kunta: Karstulan yhtenäiskoulu
  • Keski-Suomen sairaanhoitopiiri: Sairaala Nova
  • Setlementtiasunnot: Jousenpuistonkadun vuokra-asuntokohde, jossa osa asunnoista erityisryhmäasuntoja lievästi kehitysvammaisille ja mielenterveyskuntoutujille
  • Sodankylän kunta: Hyvinvointikeskus Sopukka
  • Turun Ylioppilaskyläsäätiö: opiskelija-asuntokohde Tyyssija
  • Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri: Tyks Majakkasairaala
  • Versonsilmu Oy: kehitysvammaisten lasten ja nuorten ryhmäasuntokohde Versokoti
  • Virkkulankylä Oy: ikääntyneiden yhteisöllisen asumisen kohde Hausjärven Virkkula
  • Äänekosken Asumispalvelusäätiö: muistisairaiden asumispalveluyksikkö Eerolankatu

Lisätietoja

Esa Kallio
toimitusjohtaja
puh. 050 337 7953

Päivi Petäjäniemi
yhteiskunnallisen rahoituksen tuotevastaava, rahoituspäällikkö
puh. 040 761 7665

KuntarahoitusVarainhankintaVastuullisuus

Koronakriisi vahvisti Kuntarahoituksen asemaa asiakkaidensa luotetuimpana kumppanina

Koronakriisi on laittanut myös kuntatalouden näkymät uusiksi. Jo valmiiksi haastavassa tilanteessa olevat kunnat ovat joutuneet sopeuttamaan äkillisesti toimintaansa tilanteessa, jossa menot kasvavat ja tulot tippuvat radikaalisti. Talouskriisin aiheuttama epävarmuus näkyi myös Kuntarahoituksen asiakaskokemuskyselyssä, johon vastasi 340 kuntien ja yleishyödyllisten asuntoyhtiöiden taloudesta ja rahoituksesta vastaavaa henkilöä touko–kesäkuussa.

–  Alkushokin luoma epävarmuus oli kouriintuntuvaa ja tiedontarve valtava. Kun liikepankit yksi toisensa jälkeen vetäytyivät rahoittamasta kuntasektoria, huoli rahan saatavuudesta kasvoi ja näkyi äkillisenä piikkinä sekä pitkän että lyhyen rahoituksen kysynnässä, kertoo Kuntarahoituksen rahoituksesta vastaava johtaja Aku Dunderfelt.

Puolivuosittain toteutettavassa tutkimuksessa kartoitetaan asiakaskokemusta ja rahoittajien asemoitumista markkinoilla. Kuntarahoituksen asiakastyytyväisyydessä on tapahtunut huomattavaa kehitystä viime vuosina, ja sama kasvu jatkuu tuoreimmissa tuloksissa. Kuntarahoituksen asiakastyytyväisyyden keskiarvo oli 6,1 asteikolla 1–7, kun puoli vuotta aiemmin vastaava luku oli 5,7.

Koronakriisi testasi luottamuksen rahoituskumppaniin

Kyselyssä korostui luottamus rahoituskumppaniin koronakriisin hoidossa, mikä Kuntarahoituksella oli huomattavan korkea, 6,3, asteikolla 1–7, kun yleinen luottamus pankkien toimintaan oli keskiarvoltaan 5,4. Jopa 86 % kyselyyn vastanneista nimesi juuri luotettavuuden Kuntarahoituksen vahvuudeksi.

–  Asiakastyytyväisyydessämme on tapahtunut erinomaista kehitystä viime vuosina. Poikkeusolosuhteet kuitenkin todistivat uudella tavalla, että kriisissä asiakaslupaukset todella mitataan. Pystyimme vastaamaan rahan- ja tiedontarpeeseen nopeasti ja tarjoamaan asiakkaillemme edellytykset kriisistä selviytymiseen, mikä näkyy huomattavana piikkinä asiakkaidemme sitoutumisessa meihin. Toimiva varainhankintamme ja proaktiivinen asiakaspalvelu kriisin keskellä ovat avainasemassa asiakastyytyväisyytemme takana, Dunderfelt kommentoi.

Rahoittajassa arvostetaan asioinnin helppoutta ja kilpailukykyistä hintaa – Kuntarahoituksen suositteluhalukkuus korkealla

Positiivinen asiakaskokemus näkyy myös Kuntarahoituksen suositteluhalukkuudessa. NPS (Net Promoter Score) jakaa asiakkaat suositteluhalukkuuden mukaan suosittelijoihin, neutraaleihin ja arvostelijoihin. Kuntarahoituksen NPS-luku on kasvanut tasaisesti viime vuosien aikana, mutta koki tuoreimmassa tutkimuksessa hurjan hyppäyksen 71:een, siinä missä pankkialan keskiarvo on 22. Tutkimuksen mukaan Kuntarahoitusta suosittelee mielellään jopa seitsemän kymmenestä asiakkaasta sekä kunta- että asuntosektorilla.

– Kuluneen vuoden aikana asiakaskokemuksen ja -palvelun laadukas varmistaminen on ollut rahoitusalalla erittäin haastavaa. On poikkeuksellista, miten Kuntarahoitus on kuitenkin edelleen kyennyt vahvistamaan asemaansa erityisesti luotettavuudessa. Kaula on melkoinen jopa viime vuonna parhaiten onnistuneeseen pankkialan toimijaan, joka ylsi NPS-lukuun 54, kertoo tutkimuksen toteuttaneen EPSI Rating Groupin maajohtaja Heidi Laitinen.

Suositteluhalukkuuden lisäksi tutkimuksessa kartoitettiin, mitä asiakkaat arvostavat eniten rahoituskumppanissa. Kärkisijoille kipusivat kilpailukykyinen hinta, asioinnin helppous, sopivat rahoitusratkaisut ja vastuullisuus, joissa myös Kuntarahoituksen arvioitiin olevan vahvimmillaan.

Tarve kokonaisvaltaiselle talouden tarkastelulle kasvaa

Kyselystä selviää, että tärkeä osa sujuvaa asiakaskokemusta on sähköinen asiointi. Asiointia Kuntarahoituksen kanssa pidetään sujuvana ja sähköisten palveluiden ja työkalujen kehitystä hyvänä: 47 % vastaajista näkee yhtiön digitaaliset palvelut vahvuutena ja 49 % alan tasoa vastaavina. Digitaaliset palvelut vahvuutena näki jopa 15 % enemmän vastaajista viime tutkimukseen verrattuna.

Odotukset digitaalisia työvälineitä kohtaan ovat kasvussa. Asiakkaat arvostavat sähköisen asioinnin helppoutta ja uusien talouden mallintamisen työkalujen tuomaa laajempaa linssiä kunnan talouden kokonaiskuvaan. Myös rahoituskumppanilta odotetaan aiempaa konsultatiivisempaa otetta talouden suunnitteluun.

Kuntarahoituksen asiakaskokemuskysely toteutettiin 29.5.–26.6.2020 välisenä aikana sähköpostikyselynä, ja siihen osallistui 340 kuntien ja yleishyödyllisten asuntoyhtiöiden taloudesta ja rahoituksesta vastaavaa henkilöä. Tutkimus toteutetaan puolivuosittain yhteistyössä EPSI Rating Groupin kanssa.


Teksti: Heidi Penttinen

Kuva: George Atanassov

Kuntarahoitus