Ota yhteyttä Kirjaudu Avautuu uuteen välilehteen
Hae sivustolta

Kestävä rahoitussuunnittelu, osa 2: Turun rahoitussuunnittelu elää ajassa, raamien rajoissa

Kaupungin rahoituksen suunnittelu on pääasiallisesti kahden henkilön harteilla. 

– Suunnittelu on hyvin ajassa liikkuvaa. Kassapäällikkö suunnittelee lyhyen aikavälin rahoitusta kolmen kuukauden syklillä. Hän kerää tietoa konsernin rahoitustarpeista, tuloista ja menoista. Lyhyen aikavälin tilanne vaikuttaa myös pidempiaikaisiin rahoitustarpeisiin, joiden suunnittelu puolestaan on minun vastuullani, rahoituspäällikkö Kim Moisiolinna kertoo. 

Moisiolinnan vastuulla on koko konsernin pitkän aikavälin rahoitus eli konserniemon lisäksi konsernin tytäryhtiöiden rahoitus. Turun kaupungin talous on alijäämäinen. 

– Se on selvää, että velkaantuminen jatkuu. Mutta kuinka voimakkaana, sitä on vielä vaikea sanoa. 

Suunnitelmaa seuraten, huolellisesti hajauttaen

Rahoitussuunnittelun liittyviä linjauksia on neljässä eri asiakirjassa: kaupungin talousarviossa, sijoitustoiminnan periaatteissa, konserniohjeissa sekä lainannosto- ja sijoitussuunnitelmassa. Kaupungin talousarviossa on määritelty lainanoton maksimimäärät neljäksi vuodeksi eteenpäin. Lisäksi dokumentissa on eritelty konsernin tytäryhtiöille antama antolainaus yhtiöittäin. Kaupunginvaltuuston hyväksymistä rahoitus- ja sijoitustoiminnan periaatteista löytyvät linjaukset rahoituslähteille sekä riskienhallinnalle. 

Tärkein Moisiolinnan työtä ohjaava asiakirja on kaupunginhallituksen hyväksymä lainannosto- ja sijoitussuunnitelma. 

– Vuosittain tehtävässä suunnitelmassa käydään yksityiskohtaisesti läpi kyseisen vuoden lainannostoa, rahoitusta ja suojauksia sekä markkinanäkemystä ja hintatasoa. Tämän dokumentin määrittelemissä rajoissa nostan lainoja, teen suojauksia ja myönnän lainoja tytäryhtiöille, Moisiolinna kertoo. 

Kaupunginvaltuuston hyväksymissä konserniohjeissa taas määritellään, miten tytäryhtiöiden tulee toimia konsernirahoituksen piirissä ja mitä keinoja niillä on käytössään. 

Rahoitussuunnittelun ohjausta kehitetään koko ajan. Moisiolinna on toiminut tehtävässään vuoden alusta ja huomannut tarpeen esimerkiksi korkosuojausten tarkemmalle määrittelylle. 

– Suojausasteen määrittely pitkälle tulevaisuuteen on haasteellista nykyisillä tunnusluvuilla. Lainannostosuunnitelmassa suojauksia ei katsota riittävästi tulevaisuuteen, se kertoo vain nykytilanteen, siitä kuinka paljon meillä on kiinteä- ja kuinka paljon vaihtuvakorkoista lainaa. Meillä on työn alla skenaarioanalyysi ja tunnuslukujen määrittäminen, joiden avulla suojausta pystyisi tarkastelemaan pidemmälle tulevaisuuteen. 

Jokaisessa neljässä rahoitussuunnittelua ohjaavassa dokumentissa on kirjauksia myös riskeihin liittyen. Hajauttaminen on Turun kaupungin riskienhallinnan avainsana.  

– Pyrimme hajauttamaan lainojen erääntymistä, eli jälleenrahoitusriski on ajallisesti hajautettu. Mitään valuuttariskiä emme ota, kaikki lainat ovat euromääräistä ja korkoriski taklataan ottamalla tällä hetkellä kiinteäkorkoisia lainoja. Toki kiinteäkorkoisiin lainoihin liittyy hinnanmuutoksen riski, mutta tätä ei tarvitse ilmoittaa taseen liitetiedoissa. Aiemmin on myös nostettu vaihtuvakorkoisia lainoja, jotka on kiinnitetty koronvaihtosopimuksilla, mutta tällä hetkellä ne eivät ole kilpailukykyisiä, koska rahoittajat määrittelevät viitekoron tason vähintään nollaksi, vaikka ne ovat negatiivisia. Kunnan tulisi saada vaihtuvakorkoista rahoitusta negatiivisella viitekorolla, mutta näin ei tapahdu, Moisiolinna kuvailee. 

Vastapuoliriski minimoidaan sijoittajapohjan hajauttamisella. 

”Investointiameeba” elää ajassa

Moisiolinna tunnistaa haasteita sekä lyhyen että pitkän aikavälin rahoitustarpeen ennustamisessa. 

– Konsernin kassan likviditeetin ennustaminen on haasteellista. Maksut kassasta saattavat kuukauden aikana olla jopa sata miljoonaa euroa, joten tulot ja menot pitäisi pystyä ennustamaan päiväkohtaisesti. Jos monen tytäryhtiön ennuste on pielessä, on hyvin vaikea optimoida kassan tasoa. Olemme harkitsemassa Kuntarahoituksen kassaennustesovelluksen käyttöönottoa, jotta maksuvalmiuden ennustaminen olisi helpompaa. Koska lyhytaikainen rahoitus on ilmaista kunnille, korkotulojen menettämisestä ei ole suurta pelkoa. Toisaalta liian suurta kassaa ei kannata pitää, koska tietyn saldon yrittävästä osasta joutuu nykyään maksamaan sakkokorkoa pankille. Lyhytaikaisten sijoitusten tuotot ovat myös sulaneet, niitäkään ei ole järkeä pitää. 

Pitkän aikavälin suunnittelua vaikeuttaa hankkeiden epävarmuus. 

– Turkuun on suunnitteilla muun muassa ratikka, joka toteutuessaan toisi mukanaan satojen miljoonien investointitarpeet. Hankkeiden epävarmuudesta johtuen pidemmän aikavälin suunnittelu on haasteellista. Pari vuotta eteenpäin sitä voidaan tehdä melko realistisesti, mutta siitä eteenpäin näkyvyys on aika sumuinen, Moisiolinna sanoo. 

Esimerkiksi kaavavalitukset voivat viivästyttää hankkeiden käynnistymistä tai hankkeiden valmistuminen voi muista syistä viivästyä.  

– Meillä voi olla suunnitelma, mutta sitä joudutaan jatkuvasti muuttumaan. Voisi sanoa, että investointitynnyri on kuin ajassa liikkuva ameeba, jonka pitkän aikavälin liikkeitä on vaikea ennustaa, Moisiolinna kuvailee. 

Hän myös kokee, että pitkän aikavälin strategialle ja suunnittelulle on arjessa niukasti aikaa. 

– Aikaa menee esimerkiksi osavuosikatsaukseen, johdannaisten miettimiseen, sijoitusten hallintaan ja juoksevien asioiden hoitamiseen. Pitkän aikavälin suunnittelulle olisi hyvä olla enemmän aikaa, hän sanoo. 

Suunnittelussa hyödynnetään Kuntarahoituksen digitaalisten palveluiden laina- ja sijoitussalkkusovelluksia ja rinnalla Exceliä. Markkinan seurantaan ja korkokauppoihin Moisiolinna käyttää Bloombergin päätettä. 

– Lainaa otetaan tarpeen mukaan. Hinnan lisäksi tarkastelemme maturiteettia: mikä on meille kustannustehokas laina-aika ja mikä sopii meidän tilanteeseemme. Jälleenrahoitukseen haemme pääsääntöisesti tällä hetkellä yli kymmenen vuoden lainoja, koska pitkät korot ovat todella matalalla tasolla. 

Nousevatko korot, tuleeko sote?

Moisiolinna näkee, että halpojen korkojen aika jatkuu vielä pitkään. 

– Tilanne rahoitusmarkkinoilla on todella erikoinen. Jos keskuspankit eivät olisi pelastamassa, maailmantalous olisi jo kriisiytynyt pahasti. Mutta miten ja milloin tästä tilanteesta päästään ulos, se on täysi kysymysmerkki. Mihin negatiivisten korkojen aika johtaa, hän pohtii. 

Ilmainen raha ei hänen mielestään ohjaa investointeja oikealla tavalla. 

– Pitkällä aikavälillä rahan halpa hinta voi johtaa ongelmiin ja kupliin pääomamarkkinoilla. Jos korot vaikka kymmenen vuoden päästä ovat nousseet kolmeen prosenttiin, kestääkö talous? Ei meillä ole oikein näkyvyyttä siihen, minkälaiset rahoituskulut toiminnan rahavirta tulevaisuudessa kestää. 

Kuntien taloudessa on monta liikkuvaa osaa, jotka vaikeuttavat ennustamista. Yksi kuuma peruna on sote-uudistus, joka vaikeuttaa Turunkin taloudellista tilannetta. 

– Kunnat ovat jo valmiiksi talouskriisissä, sote-uudistus vie meidän tapauksessamme karkeasti puolet toiminnan volyymista pois. Velat jäävät, mutta velanhoitokyky heikkenee olennaisesti. Ei ole oikein selkeää käsitystä, onko mahdollista saada rahoitusta yhtä kustannustehokkaasti kuin nyt, jos velanhoitokyky heikkenee dramaattisesti, Moisiolinna sanoo.


Artikkelisarjan ensimmäisessä osassa valtion lainanotosta vastaavan Valtiokonttorin toimialajohtaja Teppo Koivisto sekä Kuntarahoituksen Pääomamarkkinat-toiminnosta vastaava johtaja Joakim Holmström avaavat organisaationsa rahoitussuunnittelua. Artikkelin voit lukea täältä.

Teksti: Hannele Borra
Kuva: haastateltava

KuntarahoitusTalousVarainhankinta

Kuntarahoitus uudistaa organisaatiotaan ja toimintamalliaan tavoitteenaan parantaa asiakaskokemusta

Näillä toimilla pyritään erityisesti luomaan entistä parempia edellytyksiä asiakaskokemuksen parantamiseen. Lisäksi pyritään sujuvoittamaan toimintaa ja parantamaan laatua. Tavoitteena on myös henkilöstökokemuksen parantaminen. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi uusi organisaatio pohjautuu aiempaa vahvemmin yhtiön toiminnan ydinprosesseihin eli asiakkaiden rahoittamisen ratkaisuihin ja pääomamarkkinaprosesseihin. Organisaatiomuutokset tulevat voimaan 1.1.2021.

Yhtiön kehittämistoimintaa tuodaan lähemmäksi liiketoimintaa perustamalla liiketoimintaan kehittämistä tukevia tehtäviä. Kehittämisen kokonaisuuden hallinnan tueksi perustetaan uusi Kehitys- ja HR-palvelut -toiminto, jolla tuetaan myös muutoksen hallintaa. Uuden Kehitys- ja HR-palvelut toiminnon johtajaksi on 1.1.2021 alkaen nimitetty konsernin nykyinen HR-johtaja Minna Mäkeläinen, joka toimii jatkossa myös johtoryhmän jäsenenä.

Johtoryhmän kokoonpano 1.1.2021 alkaen on seuraava:

  • Esa Kallio, toimitusjohtaja
  • Mari Tyster, lakiasiat ja viestintä, toimitusjohtajan sijainen
  • Aku Dunderfelt, asiakasratkaisut
  • Toni Heikkilä, riskienhallinta ja compliance
  • Joakim Holmström, pääomamarkkinat ja vastuullisuus
  • Rainer Holm, IT ja teknologia
  • Harri Luhtala, talous
  • Minna Mäkeläinen, kehitys- ja HR-palvelut

– Uudistuksen tavoitteena on joustava ja sujuva toimintamalli, joka varmistaa Kuntarahoitus-konsernin asiakaslähtöisen toiminnan myös pidemmällä aikavälillä ja siten jatkuvan kyvykkyyden mukautua toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Uudessa organisaatiossa korostuu myös henkilöstökokemus, jota olemme halunneet parantaa madaltamalla organisaatiotasoja ja kehittämällä prossien toimivuutta. Muutostoimenpiteillä siirrymme osin tietojärjestelmälähtöisestä kehittämisestä enemmän prosessit ja kehittämisen kokonaisuutena paremmin huomioivaan toimintamalliin, kertoo Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio. 

Toimintamallin ja organisaation kehittämisen yhteydessä käytiin koko konsernin henkilöstöä koskeneet yhteistoimintaneuvottelut, jotka on nyt saatu päätökseen. Uudelleenorganisointi johtaa 10 tehtävän päättymiseen.

Lisätietoja:

Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio, puh. 050 3377 953

Kuntarahoitus

Kestävä rahoitussuunnittelu, osa 1: Opportunistista toimintaa vai harkittua hajauttamista?

Valtiokonttori vastaa valtion velanhallinnasta. Sen tehtävänä on turvata Suomen valtion maksuvalmius eli pitää huolta siitä, että valtion kassassa on riittävästi rahaa maksuvelvoitteiden hoitamiseksi.

Tänä vuonna valtion bruttomääräinen lainanottotarve on noin 40 miljardia euroa. Määrä on koronapandemian aiheuttamien lisämenojen sekä tulojen pudotuksen vuoksi lähes kaksinkertainen edellisiin vuosiin verrattuna. Kuntarahoitus puolestaan tekee pitkäaikaista varainhankintaa noin 7 miljardia euroa vuodessa. Tänä vuonna määrän odotetaan kasvavan yli 10 miljardiin euroon. Kummassakin organisaatiossa lainanottoa suunnitellaan pitkäjänteisesti ja sitä määrittävät erilaiset strategiat, politiikat ja ohjeistukset.

Valtion velanoton keskeinen raami on määritelty jo Suomen perustuslaissa.

– Perustuslain mukaan valtion lainanoton tulee perustua eduskunnan suostumukseen. Tällä hetkellä eduskunta on valtuuttanut valtioneuvoston ottamaan lainaa niin, että valtionvelka saa nousta enintään 150 miljardiin euroon. Tänä vuonna valtionvelan arvioidaan kasvavan noin 125 miljardiin euroon, Valtiokonttorin toimialajohtaja Teppo Koivisto kertoo.

Velanhallinnan ja lainanoton strategisen ohjeistuksen Valtiokonttori saa valtiovarainministeriöltä. Dokumentissa kuvataan lainanoton tavoitteet ja periaatteet, mitä instrumentteja lainanotossa voidaan käyttää ja asetetaan rajat riskeille. Valtiovarainministeriö on valtuuttanut Valtiokonttorin toteuttamaan lainanoton ja myös valvoo ohjeistuksen noudattamista.

Laadukas toteutus vaatii hyvän taustatyön

Kuntarahoituksen koko toiminnan perusta on rahoituksen turvaaminen. Holmström korostaa raamien ja pelikentän määrittelyn tärkeyttä rahoitussuunnittelussa.

– Kun on etukäteen hyväksytty politiikka tai ohjeistus, varainhankinnan toteuttaminen on helpompaa. Silloin on selkeää, miten työtä tehdään käytännössä.

Kuntarahoituksen varainhankintaa ohjaavat yhtiön strategia ja varainhankintastrategia sekä riskiviitekehys.

– Riskiviitekehys ulottuu kaikkeen toimintaamme, ei pelkästään varainhankintaan. Tämä ohjeistus tulee yhtiön hallitukselta ja siinä on keskeisiä rahoitukseen liittyviä mittareita, kuten maksuvalmiusvaatimus ja likviditeetin riittävyys. Osa mittareista tulee regulaatiosta, osa on yhtiön hallituksen määrittelemiä, Holmström kuvailee.

Rahoitussuunnittelua Kuntarahoituksessa tehdään vuosi kerrallaan likviditeetti- ja varainhankintasuunnitelman muodossa. Se on osa koko liiketoiminnan ohjausta ja toimintasuunnittelua. Varainhankintaa sekä likviditeetin riittävyyttä tarkastellaan 3–4 vuotta eteenpäin.

– Ennen varsinaista suunnittelua muodostetaan ensin näkemys markkinoiden tulevasta kehityksestä. Tässä pääekonomistillamme on tärkeä rooli, Holmström kuvailee.

Hän korostaa makro- ja markkinanäkemyksen tärkeyttä hyvän suunnittelun perustana.

– Skenaario markkinoiden kehityksestä on pohjana eri asiantuntijoidemme arvioidessa sitä, miten esimerkiksi korot, marginaalit, valuuttakurssit ja asiakkaiden rahoitustarpeet kehittyvät tulevaisuudessa. Nämä kaikki näkemykset tarvitaan, jotta suunnittelu on mahdollisimman laadukasta.

Varainhankintaa toteutetaan hallituksen hyväksymän likviditeetti- ja varainhankintasuunnitelman mukaisesti. Toteutuksesta raportoidaan kvartaaleittain, tarpeen mukaan suunnitelmaa päivitetään. Näin tapahtui esimerkiksi keväällä 2020 koronaepidemian ravisuttaessa rahoitusmarkkinoita.

Ei kaikkia munia samaan koriin

Sekä Valtiokonttoria että Kuntarahoitusta voi kuvailla riskinotossa konservatiiviseksi. Organisaatiot hahmottavat riskejä hieman eri tavoin.

Valtiokonttori tarkastelee rahoitusriskiä kahtena komponenttina, lyhytaikaisena maksuvalmiusriskinä ja pitkäaikaisena jälleenrahoitusriskinä.

– Meidän on varmistettava valtion maksuvalmius kaikissa olosuhteissa. Jos kassassa on ylimääräisiä varoja, niitä voidaan sijoittaa tai tarvittaessa ottaa lyhytaikaista lainaa rahamarkkinoilta, Koivisto kertoo.

Maksuvalmiutta ja lyhyttä lainanottotarvetta pyritään ennakoimaan kassaennustejärjestelmän avulla, johon kaikki valtion tilivirastot syöttävät tulo- ja menoennusteensa.

Jälleenrahoitusriski pyritään minimoimaan hajauttamalla varainhankintaa eri maturiteetteihin ja instrumentteihin. Lisäksi tähdätään siihen, että valtiolle lainaavat tahot edustavat eri sijoittajatyyppejä ja maantieteellisiä alueita.

– Eri juoksuaikoihin hajauttamisella pyritään välttämään lainojen erääntymisen keskittyminen. Sijoittajatyyppien hajonta ja maantieteellinen hajauttaminen puolestaan auttavat valtion viitelainojen jälkimarkkinaa. Kun on ostajia ja myyjiä, jotka haluavat käydä kauppaa lainoilla eri aikaan, saadaan riskiä tasoitettua.

Myös Holmström korostaa hajauttamista jälleenrahoitusriskin hallinnassa.

– Ei pidä laittaa kaikkia munia samaan koriin. Kunnankin kannattaa yhden ison talousarviolainan sijaan hajauttaa velka useisiin lainoihin ja eri maturiteetteihin.

Kuntarahoituksen riskinottoa määrittää jo aiemmin mainittu riskiviitekehys. Jälleenrahoitusriskin kannalta yksi keskeinen mittari on likviditeetin riittävyys.

– Meillä täytyy olla koko ajan riittävästi likviditeettiä eli valmiutta hoitaa uusi antolainaus ja velkojen takaisinmaksu ainakin 12 kuukautta eteenpäin, Holmström painottaa.

Riskienhallintaperiaatteidensa mukaisesti Kuntarahoitus suojaa korko-, valuuttakurssi- ja muut markkina- ja hintariskit johdannaisilla.

Perusta kuntoon hyvinä aikoina

Valtion pitkä, yli vuoden mittainen varainhankinta nojautuu viitelainastrategiaan, jossa pääpaino on euromääräisissä viitelainoissa. Koivisto kertoo valtion olevan tylsä liikkeeseenlaskija, mikä on sijoittajien näkökulmasta hyvä asia.

– Meidän toiminnassamme tarve läpinäkyvyyteen ja ymmärrettävyyteen korostuu. Sijoittaja haluaa ymmärtää, millä todennäköisyydellä saa rahansa takaisin lainan erääntyessä. Me toistamme vuodesta toiseen saman tyyppistä varainhankinnan strategiaa, joka ei aiheuta yllätyksiä. Läpinäkyvyys, ymmärrettävyys ja luottamus kulminoituvat sijoittajan silmissä pitkäjänteisyyteen, Koivisto painottaa.

Myös Kuntarahoitukselta odotetaan läpinäkyvyyttä ja ymmärrettävyyttä.

– Suunnitelmallisuus ja ennustettavuus ovat sijoittajille tärkeitä, mutta pitkäjänteisyys ja pidempi horisontti myös helpottavat omaa suunnittelua, Holmström sanoo.

Sekä Kuntarahoituksessa että Valtiokonttorissa varainhankinnan kanaviin liittyvät järjestelyt ovat keskeinen osa rahoituksen suunnittelua. Niin valtion maksuvalmius kuin Kuntarahoituksella rahoituksen saatavuus pitää pystyä turvaamaan myös markkinoiden tai talouden stressitilanteissa.

– Kanavia täytyy rakentaa hyvinä aikoina. Kattavalla kanavavalikoimalla mahdollistetaan sijoittajapohjan hajauttaminen sekä se, että valittavana on eri tilanteisiin sopivia sijoitusinstrumentteja, Koivisto korostaa.

Erääntymisprofiilin suunnittelu korostuu kummankin haastateltavan puheessa useaan kertaan.

– Kun velan määrä kasvaa nopeasti, erääntymisiä joudutaan väistämättä ulottamaan entistä pidemmälle tulevien veronmaksajien maksettavaksi. Hyvällä suunnittelulla pyritään välttämään yksittäisiä päiviä, kuukausia tai vuosia, jolloin lainoja tulee maksettavaksi suuria määriä. Tasaisuus on tärkeää! Ja sitä myös luottoluokittajat valtion osalta seuraavat, Koivisto sanoo.

Valtio pyrkii aina kustannustehokkaimpaan ratkaisuun varainhankinnassa, mutta silloin ei aina ole kysymys hinnasta.

– Päivän hinta ei välttämättä ole pitkällä aikavälillä kustannustehokkain. Halpa hinta voi tulla pitkällä aikavälillä kalliiksi. Jos aina otettaisiin lainaa hinta edellä, se voisi johtaa konsentraatioon eli lainat olisivat aina samassa maturiteetissa ja samoilta sijoittajilta. Tällöin voi syntyä lainojen erääntymispiikkejä ja sijoittajapohja voi jäädä kapeaksi, mikä voi pidemmällä aikavälillä kostautua. Kustannustehokkuutta täytyy tarkastella myös riskien näkökulmasta, Koivisto painottaa.

Kuntarahoitus taas pyrkii optimoimaan kustannustehokkuuden ja rahoituksen saatavuuden varmistamisen. Varainhankintaohjelman perustana ovat julkiset viitelainamarkkinat, joiden kautta varmistetaan rahoituksen saatavuus kaikissa markkinaolosuhteissa. Kustannussäästöjä haetaan taktisten, enemmän räätälöityjen, transaktioiden kautta.

– Velanotto on joka tapauksessa pitkäaikainen sitoumus. Se mitä tekee tänään, vaikuttaa huomisenkin tekemiseen, Holmström muistuttaa.

Korona ravisti markkinaa

Koivisto kuvaa kevään tilannetta rahoitusmarkkinoilla tyypilliseksi shokkitilanteeksi. Mutta samalla hyvin poikkeukselliseksi.

– Maalis-huhtikuussa pyrimme kasvattamaan kassapuskurin mahdollisimman suureksi koronamenojen ja toisaalta putoavien verotulojen vuoksi. Ensivaiheessa merkittävä osa varainhankinnasta oli lyhytaikaista. Pidempien viitelainojen liikkeeseen lasku oli haastavampaa kuin normaalissa markkinatilanteessa.

Holmström sanoo tilanteen vaikutusten Kuntarahoituksen varainhankinnalle olleen jälkikäteen katsottuna vähäinen.

– Kaikkien velanottajien korot ja marginaalit kasvoivat sijoittajien varovaisuuden ja pankkien epäluottamuksen takia. Kunnille suurimmat haasteet olivat lyhyessä varainhankinnassa, Kuntarahoitus oli keväällä lähes ainoa kuntatodistusten ostaja.

Euroopan keskuspankki EKP kuitenkin reagoi nopeasti ja toi markkinoille mittavia tukitoimia, jolloin tilanne alkoi parantua.

– Keskuspankkien toimet palauttivat luottamuksen, mikä sai marginaalit ja korot laskuun. Marginaalit eivät kuitenkaan ole vielä palanneet kriisiä edeltävälle tasolle.

Holmström uskoo, että EKP tulee tekemään kaikkensa, että kevään kaltaista markkinahäiriötä ei tule, vaikka tauti edelleen jyllää maailmalla.

– Asiakkaamme voivat nukkua yönsä rauhassa. Rahoituksen saatavuus on turvattu, enkä usko, että marginaaleissa nähdään massiivisia liikkeitä lähiaikoina.


Artikkelisarjan seuraavissa osissa Joensuun kaupungin talousjohtaja Satu Huikuri ja Turun kaupungin rahoituspäällikkö Kim Moisiolinna kertovat oman organisaationsa rahoitussuunnittelusta.

Teksti: Hannele Borra
Kuvat: Valtiokonttori ja Annukka Pakarinen

KuntarahoitusTalousVarainhankinta

Vertailulaskurilla läpinäkyvyyttä eri rahoitusmallien kustannuksiin

Vertailulaskurin avulla käyttäjä voi nopeasti selvittää mitä toteutus- ja rahoitusvaihtoehtoja hankkeelle on olemassa. Lähtötiedoiksi hankkeelle valitaan koko, takaisinmaksuaika, korko sekä muut muuttujat, jolloin laskuri mallintaa sopivien rahoitusmallien vaihtoehtoiset kustannukset. Laskuri kertoo myös eri rahoitusmallien tärkeimmät erot ja ominaisuudet sekä ehdottaa hankekuvauksia luettavaksi ratkaisupankista.

Vertailulaskuri auttaa hahmottamaan hankkeen eri rahoitusmallien kustannukset. 

Idea lähti asiakastapaamisista 

Alkuperäinen idea vertailulaskurista syntyi asiakastapaamisissa käydyissä keskusteluissa. 

– Halusimme antaa asiakkaillemme mahdollisuuden itse konkretisoida eri rahoitusmallien kustannuksia jo investoinnin suunnitteluvaiheessa, kertoo Kuntarahoituksessa uutta palvelua suunnittelemassa ollut Lauri Pekkilä. 

Uuden palvelun tavoitteena oli Kuntarahoituksen asiakkaiden prosessien suunnitelmallisuuden ja läpinäkyvyyden tukeminen. Vertailulaskuri on samalla visuaalinen keskustelun apuväline niin hankkeiden suunnittelusta vastaavien henkilöiden välillä kuin myös Kuntarahoituksen ja asiakkaiden välillä. 

–Aiemmin käytimme vastaavaa laskuria Excelissä vertaillessamme laina- ja leasingrahoitusta. On valaisevaa nähdä kunnan oman kouluhankkeen euroilla, mitä eri vaihtoehdot loppupeleissä maksavat. On hienoa, että vertailulaskuri on tuotu verkkosivuillemme nyt kaikkien asiakkaidemme saataville, kertoo Kuntarahoituksen asiakkuuspäällikkö Karl Lintukangas.

–Vertailulaskuri on arvokas lisä digitaalisten palveluidemme tarjoamaan. Se kulkee käsi kädessä juuri lanseeratun ratkaisupankin kanssa, jonka avoin hanketietokanta kokoaa yhteen monipuolisen joukon hankkeita ympäri Suomea sekä avaa parhaita käytäntöjä uusien investointien suunnitteluun ja päätöksentekoon, Pekkilä lisää.

Tutustu vertailulaskuriin täällä. 

Digitaaliset palvelutKuntarahoitus

Kuntarahoituksen markkinakatsaus 11/20 on julkaistu – ”Rokoteuutinen tuo valoa ensi vuoteen”

Lataa Kuntarahoituksen-markkinakatsaus-11-2020Lataa

Osakekursseja heiluttaneen Yhdysvaltojen presidentinvaalitaiston jälkeen tilanne markkinoilla on tasaantunut ja huomio kiinnittyy jälleen koronapandemian terveys- ja talousvaikutuksiin. Loppuvuoden keskeinen kysymys on, miten hyvin Eurooppa ja Yhdysvallat selviävät ennakoitua pahemmaksi äityneestä toisesta aallosta.

– Euroopassa tulemme näkemään miinusmerkkisen viimeisen neljänneksen, ja talvi on vaikea. Taloudet ovat kuitenkin jo ehtineet sopeutua toimimaan epidemian oloissa, ja oletettavasti tuotantoa kyetään toisen tartunta-aallon aikana pitämään paremmin yllä. Kevään kaltaista jyrkkää pudotusta tuskin on luvassa, analysoi Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala.

Myös talous tarvitsee rokotetta

Taloudessa elää rinnakkain kaksi kehityskulkua: pandemia kiihtyy ja aiheuttaa epävarmuutta, mutta viime päivien positiiviset rokoteuutiset tuovat valoa ensi vuoden näkymiin.

– Rokoteuutinen luo toivoa, mutta ei pelasta toiselta aallolta. Uutisilla on ensi vuoden kannalta kuitenkin suuri merkitys, sillä ne valavat yrityksille uskoa liiketoiminnan palautumiseen ja voivat antaa rohkeutta tehdä investointeja. Koska tulevaisuudennäkymillä on suuri merkitys sekä yritysten että kuluttajien taloudellisille päätöksille, positiivisia vaikutuksia voi alkaa näkyä jo alkuvuodesta eli selvästi ennen kuin rokote saadaan laajasti jakoon, Vesala sanoo.

Pandemian aiheuttama epävarmuus ei ole ohi

Aika näyttää, miten toimet pandemian hillitsemiseksi toimivat ja miten syvältä taloudessa joudutaan vielä koukkaamaan ennen kuin rokote tuo helpotuksen. Koronaiskun todellinen mittaluokka Suomen teollisuuteen ja vientiin on myös vielä epävarma.

– Teollisuuden tilaukset ja tuotanto eivät ole kääntyneet nousuun, ja siellä piilee vielä negatiivisten yllätysten mahdollisuus. Onneksi tärkeimmillä vientimarkkinoillamme, kuten Saksassa, Kiinassa ja USA:ssa, tilanne on kohentunut, joten perusedellytykset toipumiselle ovat meilläkin olemassa, Vesala kertoo.

Millaisia vaikutuksia koronalla on ollut kuntatalouteen ja miltä kuntatalous näyttää juuri nyt? Lue Kuntarahoituksen marraskuun markkinakatsauksesta.

Kuntarahoituksen-markkinakatsaus-11-2020-1Lataa

Lisätietoja

Timo Vesala, pääekonomisti
p. 050 5320 702

KuntarahoitusPääekonomistiTalous

Job Shadow -päivä esitteli Elia Luukkoselle Kuntarahoituksen toimintaa kansainvälisillä pääomamarkkinoilla

– Oli makeaa päästä näkemään, miten Kuntarahoitusta johdetaan. Päivän ohjelmassa kiinnostavin oli tapaaminen Crédit Agricole CIB:n velkapääomamarkkinoita edustavan johtajiston kanssa. Sain kuulla normaalin kokousagendan ulkopuolella myös Crédit Agricolen johtajien taustoista ja työn arjesta, Elia Luukkonen kertoo.   

Kansainvälisen yhteistyöpankin tapaamisen lisäksi Luukkonen tutustui muun muassa Kuntarahoituksen luottoluokitusprosessiin. Hän perehtyi luottoluokituslaitos S&P:n edelliseen Kuntarahoitusta koskevaan raporttiin ja osallistui tulossa olevaan luottoluokittajatapaamisen valmisteluun. Lisäksi hän tapasi Kuntarahoituksen pääekonomistin Timo Vesalan kanssa keskustellen makrotalouden näkymistä.

– Timon kanssa juttelimme muun muassa koronapandemian aiheuttamista vaikutuksista ja ongelmista sekä Yhdysvallan presidentinvaaleista. Seuraan tiiviisti kansainvälistä politiikkaa, ja uskon että Joe Bidenin valinta olisi parempi vaihtoehto Euroopan taloudelle. Hän toisi maailmanpolitiikkaan ja -kauppaan vakautta, kun taas Donald Trumpin jatkokausi kärjistäisi kauppasotia, Luukkonen analysoi.

– Elia on erittäin fiksu ja määrätietoinen kaveri. Omasta sijoittamisesta alkanut kiinnostus varmasti vaikuttaa siihen, miten hyvin hän pystyi omaksumaan päivän aikana esiin tulleita uusia aihepiirejä. Halusin, että hän saisi käsityksen siitä, miten Kuntarahoituksen tapaiset toimijat hankkivat varansa, miten pääomamarkkinat toimivat, ketkä meihin sijoittavat ja millaista yhteistyötä teemme kansainvälisten pankkien kanssa, sanoo Joakim Holmström.

– Minulle itselleni päivä oli hauskaa vaihtelua työhön. Enemmänkin aikaa olisi voinut palaverien sijaan varata yhteiselle juttelulle ja ajatustenvaihdolle. On tosi hienoa huomata kuinka fiksuja ja kunnianhimoisia nuoret ovat, Holmström sanoo.

Yrittäjyys verissä

Elia Luukkonen opiskelee toista vuotta Oulun lyseon lukiossa. Hän osallistui Nuori Yrittäjyys ry:n Vuosi yrittäjänä -ohjelmaan lukuvuonna 2018–2019 ollessaan yläasteella Kempeleessä yrittäjyysluokalla. Hänen ja hänen ystäviensä yritys Peto NY teki käsityönä puukkoja.

– Olin perustanut puukkoyrityksen jo edellisenä vuonna, joten NY-yrityksemme rakentui jo alkaneen toiminnan kehittämiselle. Liiketoimintasuunnitelma oli jo valmiina, samoin puukkojen valmistukseen tarvittavat laitteet kuten pöytäsirkkelit, hiomakoneet ja taltat. Idea firmasta sai alkunsa, kun kaupasta ostamani puukot olivat niin huonolaatuisia, että päätin tehdä itse paremman. Kun olin saanut oman puukkoni valmiiksi, pappa pyysi tekemään sellaisen myös hänelle. Silloin tajusin, että niitähän voisi myydä muillekin, Luukkonen sanoo.

– Olen yrittäjäperheestä, joten yrittäminen tuntuu luontevalta valinnalta. Myös yrityksen Peto-nimen keksin yhdessä vanhempieni kanssa. Se oli meistä hyvä, tehokas nimi, eikä sen nimisiä firmoja löytynyt ennestään.

– Parasta oman yrityksen pyörittämisessä on se, että pääsee tekemään asioita itse ja joutuu miettimään, miten saa myyntiä tarpeeksi kannattavuutta ajatellen. Pidän myös ihmisten tapaamisesta ja myymisestä: Vuosi yrittäjänä -ohjelmassa nautin eniten messupäivistä, Luukkonen kertoo.

Tulokset näkyivät: Peto NY voitti lukuvuonnaan Pohjois-Suomen parhaan NY-yrityksen palkinnon ja valtakunnallisesti yrittäjähenkisimmän tiimin palkinnon.

Lukio vie nykyisin niin paljon Luukkosen aikaa, ettei hän tällä hetkellä ehdi pyörittämään yritystoimintaa. Lukion jälkeen suunnitelmissa on opiskella Vaasan yliopistoon kansainvälistä johtamista, johtamispsykologiaa sekä myyntiä ja markkinointia.

– Haluaisin työskennellä ison kansainvälisen yhtiön johtajana. Isojen asiakokonaisuuksien hallitseminen motivoi.

Tavoitteellisuudestaan huolimatta Luukkonen ei stressaa tulevasta.

– Minulla on elämänsuunnitelma, jonka voi jakaa välietappeihin. Kun keskityn välitavoitteisiin, ei ole muuta vaihtoehtoa kuin onnistua.

KuntarahoitusVastuullisuus

Kuntarahoitus liittyi YK:n Global Compact -verkoston jäseneksi

Global Compactin välityksellä yritykset sitoutuvat noudattamaan työoloihin, ihmisoikeuksiin, ympäristöön ja lahjonnan ehkäisyyn liittyviä velvoitteita, jotka yhdessä muodostavat Global Compactin kymmenen periaatetta.

– Olemme halunneet omalla liiketoiminnallamme osoittaa, että rahoituksen avulla voidaan aidosti ohjata yhteiskunnan kehitystä. Global Compact -jäsenyys on meille tapa osoittaa oma sitoutumisemme yritys- ja yhteiskuntavastuun jatkuvaan kehittymiseen ja hakeutua verkostoon, jossa voimme vahvistaa osaamistamme, Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio kertoo.

Kuntarahoitus on profiloitunut vastuullisten rahoitustuotteiden edelläkävijänä tuomalla ensimmäisenä Suomessa markkinoille vihreän ja yhteiskunnallisen rahoituksen tuotteet. Se on saanut hyviä tuloksia myös kansainvälisten vastuullisuusluokittajien arvioissa. Muun muassa maailman suurin vastuullisuusluokittaja Sustainalytics on arvioinut maailmanlaajuisesti 947 pankin vastuullisuutta, ja Kuntarahoitus on tässä joukossa sijalla 28.

– Vastuullisuuden kehittäminen on pitkäjänteistä työtä ja myös sidosryhmien odotukset yritysten vastuullisuudelta kasvavat koko ajan. Sen takia meidän on koko ajan arvioitava omaa toimintaamme ja etsittävä asiakaskuntamme näkökulmista tärkeimpiä kehityskohteita, Kallio sanoo.

– On hienoa, että merkittävä, jo vuosia vastuullisuutta edistänyt rahoitustoimija tulee mukaan YK:n yritysvastuualoitteeseen. Sitoutumalla Global Compactiin Kuntarahoitus pääsee mukaan maailman suurimpaan yritysvastuuverkostoon ja mukaan aloitteisiin ja ohjelmiin, joiden avulla vastuullisuutta ja kestävää kasvua voi vahvistaa edelleen, kertoo Global Compact Network Finland pääsihteeri Lenita Toivakka.

Suomen Global Compact -verkostossa on reilut sata jäsenorganisaatiota.

Kuntarahoitus on myös muun muassa yritysvastuuverkosto FIBSin Pro-jäsen, vastuullisen sijoittamisen yhdistyksen Finsifin jäsen, Climate Bonds Initiativen kumppani sekä WWF:n sertifioima Green Office.

KuntarahoitusVastuullisuus

Tapahtuma: millaisilla investoinneilla yhteiskunnallista vaikuttavuutta?

Tilaisuudessa Tampereen yliopiston kunta- ja aluejohtamisen yliopistonlehtori ja yhteiskunnallisen rahoituksen arviointiryhmän jäsen Jenni Airaksinen konkretisoi kuntien roolia yhteiskunnallisten muutosten ajureina ja kertoo, mitä kannattaa ottaa huomioon aidosti vaikuttavien hankkeiden suunnittelussa.

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin Sairaala Novasta vastaava projektijohtaja Mikko Jylhä kertoo, millaisin periaattein Keski-Suomen kaikkien aikojen suurin sairaala rakentuu ja miten uudet toimintatavat edistävät toiminnan vaikuttavuutta.

Rahoituspäällikkö Päivi Petäjäniemi avaa lopuksi Kuntarahoituksen yhteiskunnallisen rahoituksen kriteereitä.

Aika: keskiviikkona 28.10. klo 13.00–14.00
Paikka: Microsoft Teams
Ilmoittautuminen: Ilmoittaudu mukaan täällä. Tilaisuuden esitysmateriaali lähetetään kaikille tapahtumaan osallistuville tilaisuuden jälkeen. Jos et pääse mukaan tapahtumaan, voit tilata esitysmateriaalin täällä.

KuntarahoitusTapahtumat

Ratkaisupankista parhaat käytännöt kuntien investointien suunnitteluun

Mikä toteutustapa soveltuu parhaiten kouluhankkeeseen? Miksi naapurikunnan kaupungintalo rahoitettiin leasingilla eikä lainalla? Kannattaako kilpailullinen neuvottelumenettely pienessä kunnassa? Kuntarahoituksen ratkaisupankki tarjoaa ajantasaista tietoa kuntien investointihankkeista ja tukea päätöksentekoon.

Kuntarahoitus laajentaa digitaalisten palveluiden tarjoamaansa tuomalla verkkosivuilleen ratkaisupankin. Avoin hanketietokanta kokoaa yhteen monipuolisen joukon hankkeita ympäri Suomea sekä avaa parhaita käytäntöjä uusien investointien suunnitteluun ja päätöksentekoon.

Kehitetty asiakkaiden toiveista

Kunnissa ja niiden vuokra-asuntoyhtiöissä on suunnitteilla tälläkin hetkellä tuhansia investointihankkeita. Vaikka tieto hankkeista on pitkälti julkista, käytännön kokemukset ja hankkeiden opit ovat huonosti löydettävissä. Ratkaisupankki vastaa ongelmaan tuomalla hankkeisiin liittyvät tiedot ja opit jäsennellysti yhteen paikkaan.

– Hankkeiden toteuttamisessa tietoa ja kokemuksia tarvitaan monessa vaiheessa aina suunnittelusta ja kilpailuttamisesta rahoituksen valintaan ja toteutusvaihtoehtoihin. Kiinteistöinvestoinnit ja niihin liittyvät pohdinnat ovat kunnissa pitkälti samankaltaisia, ja kokemusten jakamisessa on ollut iso hyödyntämätön kehityspotentiaali, kertoo Kuntarahoituksen toiminnan kehityksestä vastaava apulaisjohtaja Lauri Pekkilä.

Vastauksia hankesuunnittelun miten ja miksi -kysymyksiin

Ratkaisupankissa kuka tahansa pääsee tutustumaan hankkeisiin ja suodattamaan niistä omiin tarpeisiin sopivimmat muun muassa investointikohteen ja -tyypin, toteutustavan ja euromääräisen koon perusteella. Tiiviit kuvaukset tuovat esiin hankkeen lähtötilanteen eli tarpeen, toteutustavan ja rahoitusmallin valintaperusteineen sekä hankkeen keskeiset hyödyt ja opit.

– Keskiössä on tiedon vaihtoehtojen helppo vertailtavuus. Käytännön kokemukset hankkeissa tehdyistä päätöksistä, kuten rahoitusratkaisuista, ovat kullanarvoista tietoa uutta investointia suunnittelevalle. Avoimuus hyödyttää kaikkia ja mahdollistaa entistäkin onnistuneempia investointeja ympäri Suomea, Pekkilä täsmentää.

Ratkaisupankin hankevalikoimaa kehitetään palvelemaan monipuolisesti erilaisten kunta- ja yleishyödyllisen asuntosektorin tarpeita. Päivittyvästä palvelusta löytyy pienten ja suurten kuntien kouluja, hyvinvointikeskus, jäähalli, pelastusasema, keskussairaala, jätevedenpuhdistamo ja erikokoisia yleishyödyllisiä asuntohankkeita.

Tutustu ratkaisupankin hankkeisiin täällä.

Digitaaliset palvelutKuntarahoitus

Sijoitussalkkusovelluksen käyttöliittymä uudistuu

Kuntarahoituksen digitaalisten palveluiden sijoitussalkkusovelluksen käyttöliittymä uudistuu. Tämä tekee raportoinnista entistäkin sujuvampaa ja lisää automaatiota tapahtumien tallentamisessa. Sovelluksen avulla varallisuuden kehitystä voi seurata reaaliaikaisesti.

Haastattelimme digitaalisten palveluiden asiantuntijaa Jaakko Suhosta: mistä sovelluksessa oikein on kyse ja mikä muuttuu?

Jaakko, mikä on sijoitussalkkusovellus?

”Kuntarahoituksen sijoitussalkkusovellus on palvelu kuntien sijoitusten hallintaan. Sillä voidaan hoitaa kunnan omia sijoituksia, eli esimerkiksi varanhoitajien hoidossa olevia tai lahjoituksena saatuja varoja. Palvelun avulla käyttäjä voi seurata ja raportoida sijoitussalkkunsa kehitystä. Tarjoamme palvelua asiakkaillemme yhteistyössä suomalaisen FA Solutionsin kanssa.”

Miten sovellusta käytetään?

”Sovellus on osa Kuntarahoituksen digitaalisia palveluita ja sitä käytetään samoilla käyttäjätunnuksilla kuin muitakin palveluitamme: lainasalkku-, talousennuste-, ja kassaennustesovellusta. Digitaaliset palvelumme eivät vaadi asennuksia, vaan niitä käytetään samassa pilvipalvelussa.”

Millaisille käyttäjille sijoitussalkkusovellus sopii?

”Sovellus sopii kaikenkokoisille asiakkaillemme, joilla on sijoituksia. Sovellus mahdollistaa transaktioiden automatisoinnin, mutta myös täysin manuaalisen käytön riippuen asiakkaan omista tavoitteista. Toisin sanottuna: jos on tarve itse seurata varallisuutensa kehitystä, silloin on myös tarve tälle palvelulle. Hinnoittelu riippuu hallinnoitavan varallisuuden määrästä.”

Millaisiin sijoitustenhallinnan tarpeisiin palvelu vastaa?

”Sovellus mahdollistaa varallisuuden kehityksen reaaliaikaisen seurannan ja raportoinnin. Sovelluksen avulla voidaan vertailla ja yhteismitallistaa eri sijoitussalkkujen keskinäistä suoriutumista. Jos asiakkaalla on salkkuja useammilla varainhoitajilla ja lisäksi itse hoidettuja sijoituksia, nämä saadaan palvelun avulla vertailukelpoisiksi keskenään. Sovellus myös tekee mahdolliset varainhoitajien vaihdot turvallisemmiksi käyttäjän omistaessa kaiken historiatiedon. Sieltä saadaan myös kirjanpitoaineistot, mikä on ollut useille asiakkaillemme tärkein syy ottaa sovellus käyttöön.”

Miten käyttöönotto tapahtuu?

”Käyttöönotto on asiakkaalle vaivaton, sillä se tapahtuu Kuntarahoituksen toimesta. Asiakkaan tehtäväksi jää pyytää ja toimittaa sijoituksistaan sovitun ajankohdan mukaiset positiot ja tapahtumat. Koulutamme käyttäjät lisäämään tulevat tapahtumat käyttöönottokoulutuksessa, ja meiltä saa veloituksetta tukea käyttöön myös jatkossa.”

Miten sovelluksen käyttöliittymä on uudistunut?

”Uudessa versiossa on kehittyneempi tapahtumien tallennus sekä mahdollisuus lisätä automaatiota. Olemme myös laajentaneet raporttikirjastoa, josta varmasti löytyy sopiva raporttimalli vaativimpiinkin tarpeisiin.”

Miksi käyttöliittymä päätettiin päivittää?

”Kehitämme palveluitamme jatkuvasti asiakaspalautteen perusteella. Tulevaisuudelta kannalta tärkein uudistus löytyy kuitenkin konepellin alta: jatkopäivitykset pystytään tekemään nopeammin ja yksinkertaisemmin, mikä on valtava etu niin meille kuin käyttäjillekin.”

Sijoitussalkkusovellus

– Sijoitustenhallinta yhdessä tai useammassa paikassa
– Sijoitusinstrumentit, kuten osakkeet, ETF:t, joukkovelkakirjalainat, osakeoptiot sekä transaktioiden seuranta
– Yhtiötapahtumat ja niiden vaikutukset salkkuun
– Raportointi positioista, transaktioista, arvonkehityksestä, tuotoista ja siirtyvistä koroista
– Sijoituskirjanpidon tilit ja kirjauskäytännöt määritettävissä asiakaskohtaisesti
– Hinnoittelu riippuu sijoitussalkun koosta

Lue lisää

Digitaaliset palvelutKuntarahoitus