Sotekiinteistöjen tulevaisuus – onko edessä purkutalkoot?
Soteuudistuksen voimaantulosta on kulunut yli vuosi, mutta sen jälkijäristykset kuntatalouteen jatkuvat vielä pitkään. Hyvinvointialueet ovat sitoutuneet vuokraamaan toimitiloja siirtymävaiheen ajan, mutta kuntien tulee keksiä tyhjäksi jääville tiloilleen käyttöä sen jälkeen.
Hyvinvointialueet suunnittelevat parhaillaan tulevaisuuden palveluverkkojaan. Kuntaliiton kyselytutkimuksen mukaan ainakin noin kolmasosa tiloista uhkaa jäädä tyhjilleen, mutta osalla alueista tilatarpeen arvioidaan supistuvan sitäkin rajummin: tietyillä alueilla vähennystarve voi olla jopa yli 50 prosenttia.
Inspiran johtava konsultti Ville Riihinen kiittelee sitä, että kunnilla on katse visusti tulevaisuudessa tila-asioiden suhteen.
– Nyt kuntakentässä valmistaudutaan yhtiöittämisvelvoitteen voimaantuloon. Toisaalta kunnat miettivät myös sitä, miten siirtymäkauden jälkeen lähdetään tekemään yhteistyötä hyvinvointialueiden kanssa. Osapuolten etu on tehdä hyviä vuokrasopimuksia, joiden kanssa voidaan elää pidempään.
Yksille taakka, toisille mahdollisuus
Sotekiinteistöjen tyhjeneminen ei välttämättä muodostu yhtä suureksi ongelmaksi kaikille kunnille. Kunnat, joissa on moderneja, muuntojoustavia kiinteistöjä, voivat hyvinkin löytää uusia käyttötarpeita tiloilleen. Kasvukeskukset saattavat jopa saada ratkaisuehdotuksia kiinteistösijoittajilta, jos tyhjäksi jäävät tilat sijaitsevat hyvällä paikalla.
– Kunnat, jotka ovat 10 viime vuoden aikana rakentaneet hyvinvointikeskuksensa, saattavat hyötyä tulevissa karsintaoperaatioissa. On vaikeampaa luopua tiloista, jotka ovat moderneja, tehokkaita ja joissa palveluja pystyy tuottamaan pitkälle tulevaisuuteen.
Suurempiin ongelmiin joutuvat pienet muuttotappiokunnat, joissa ei ole löydetty käyttöä korjausvelkaisille kiinteistöille. Jos uutta omistajaa tai käyttötarkoitusta ei löydetä, viimeiseksi vaihtoehdoksi jää lopulta purkaminen. Tyhjät tilat ovat turha kustannustaakka kunnille, sillä ylläpitoon ja lämmittämiseen kuluu jatkuvasti rahaa. Siksi purkaminen on monissa tilanteissa käytännöllisin ratkaisu.
Ratkaisuja tilojen tulevaisuuteen
Kuntien eriytyminen näkyy myös tyhjenevien tilojen haasteessa. Siinä missä kasvukeskuksille vuokraisännän rooli saattaa avata uusia mahdollisuuksia, muuttotappiokunnissa vähenevät vuokratulot aiheuttavat suuren loven jo valmiiksi heikkenevään rahoituspohjaan.
Helppoja ratkaisuja ei ole tarjolla, mutta ongelmaan on havahduttu valtionhallinnossa. Valtiovarainministeriö aloitti viime vuonna julkisen sektorin tilaohjelman, jossa haetaan ratkaisuja juuri näihin kysymyksiin.
Soteuudistuksen heijastusvaikutukset kuntakenttään tulevat olemaan pitkäkestoisia. Ville Riihinen arvioi, että tila-asiat saattavat olla tapetilla vielä vuosikymmenen ajan, ennen kuin päästään seuraavaan vaiheeseen. Kuntien ja hyvinvointialueiden tilatarve voi toisaalta näyttää erilaiselta jo 5–10 vuoden kuluttua.
– Toimintaympäristö on alati muuttuva. Vaikka nyt saadaan sorvattua joku ratkaisu hyvinvointialueiden palveluverkkojen suhteen, se ei tarkoita sitä, etteikö joidenkin vuosien kuluttua sitä tarvitsisi taas muuttaa johonkin suuntaan. Koulupuolella on hyviä esimerkkejä siitä, että on menty eri suuntaan ja taas vähän takaisin päin avoimien oppimisympäristöjen osalta tai todella suurien koulukeskusten suhteen, Riihinen muistuttaa.
Kuuntele myös:
Huomisen talous: Sotekiinteistöjen kohtalo – hylätyt tilat, autiot pihat
Teksti: Taru Inkinen
Kuva: Nina Karlsson
