Ota yhteyttä Kirjaudu Avautuu uuteen välilehteen
Hae sivustolta

Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste: Elpyminen ylitti odotukset, osa-aikatyöt pönkittävät työllisyyslukuja – Kuntarahoitus nostaa bkt-ennustettaan

Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste, syyskuu 2021Lataa
Taulukko: Kuntarahoituksen ennuste Suomen talouden keskeisimpien tunnuslukujen kehityksestä vuosina 2020–2023.

Kotimainen kysyntä on elpynyt rivakasti maaliskuun sulkutilan jälkeen, arvioi pääekonomistimme Timo Vesala Kuntarahoituksen vuoden kolmannessa suhdanne-ennusteessa. Pandemiaa edeltänyt bkt-taso saavutettiin ennakoitua nopeammin, ja myös investointirohkeus on toipunut vauhdilla.

Alkuvuoden odotettua voimakkaamman kasvuhumauksen vuoksi nostamme arviotamme vuoden 2021 bkt-kasvusta 3,2 prosenttiin. Kuluvan vuoden kasvuperinnön siivittämänä bkt-kasvun odotetaan yltävän 3,0 prosenttiin vuonna 2022 ja hidastuvan 1,8 prosenttiin vuonna 2023.

Kansainvälisesti näkymä ei ole yhtä seesteinen: maailmantalouden suhdannekuvaajat ennakoivat, että kasvuhuippu on jo ohitettu. Kyse ei välttämättä silti ole dramaattisesta muutoksesta, pääekonomisti Vesala huomauttaa.

– Näyttää siltä, että maailmantalous toipui pandemiasta odotettua etupainotteisemmin. Toisaalta voi olla, että talouden tarjontapuolen ”palautumiskitkoja” on aliarvioitu.

Osa-aikaiset työtehtävät selittävät työllisten määrän nopeaa toipumista – työtunneissa palautuminen vielä kesken

Työllisyys on ollut talousvuoden suurimpia yllättäjiä. Työllisyysasteen trendiluku on noussut pandemiaa edeltäneelle huipputasolle 72,7 prosenttiin, ja avoimia työpaikkoja on ennätysmäärä. Rivakkaa elpymistä selittää osa-aikaisten työtehtävien kasvu, kertoo pääekonomisti Vesala.

– Kokonaisuutena tehdyt työtunnit ovat edelleen pandemiaa edeltäneen tason alapuolella. Työ jakaantuu siis useammalle tekijälle.

Talouden nopea toipuminen on luonut työmarkkinoille merkittäviä pullonkauloja: monilla aloilla akuutti työvoimapula rajoittaa jo tuotannon kasvua.

– Osittain kyse on osaamisvajeesta. Pandemian aikana hävinneiden työpaikkojen tilalle syntyy uusia, mutta hieman erilaisia työpaikkoja. Samalla osaamisvaatimukset muuttuvat, Vesala kertoo.

Talouden uudistuminen voi vauhdittaa alueiden eriytymistä

Kartta: Avoimien työpaikkojen määrä maakunnittain, 12 kk liukuva keskiarvo. Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälityksen kuukausitilasto.

Työvoiman tarpeessa on myös alueellisia eroja. Työmarkkinoiden imu on muuta maata vaimeampaa Kaakkois-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa, kun taas väestöpohjaan suhteutettuna eniten avoimia työpaikkoja on Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla, Kainuussa sekä Lapissa. Kunnissa ja kuntayhtymissä työvoiman tarve on viimeisen vuoden aikana kasvanut jopa yksityisiä aloja enemmän.

– Pohjanmaalla kyse on nimenomaan työvoimapulasta, sillä työttömyys on koko maan keskiarvoa selvästi matalampi. Kainuussa ja Lapissa työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmat näyttävät erityisen vaikeilta: avoimia työpaikkoja on paljon, mutta niin on myös työttömiä.

Kun talous uudistuu, alueiden erot voivat kasvaa entisestään.

– Alueet, joilla on paljon koulutettua aktiiviväestöä, saavat alkavasta nousukaudesta eniten irti, Vesala arvioi.

Soten käytännön kysymykset sotkevat kuntatalouden näkymää

Suhdannetilanteen koheneminen heijastuu positiivisesti myös kuntatalouteen: työllisyys ja palkkasumma ovat kehittyneet odotettua paremmin, ja verotuloja kertyy ennakoitua enemmän. Vaikka suhdannetilanne on suotuisa, eivät kuntien rakenteelliset haasteet ole hävinneet mihinkään, muistuttaa toimitusjohtajamme Esa Kallio.

– Väestön ikärakenteen voimakas muutos ja aktiiviväestön väheneminen ovat monissa kunnissa krooninen uhka talouden kantokyvylle.

Myös sote-uudistus ja sen käytännön läpivienti ovat kuntataloudelle iso urakka.

– Epävarmuutta liittyy niin kuntakohtaisiin vaikutusarvioihin kuin toimintojen siirtoon. Samalla kuntien pitäisi kiinnittää verotuksen taso jo uudistuksen jälkeiseen aikaan, vuodelle 2023 asti. Tämä on erittäin hankala tehtävä. Uudistus ei myöskään vähennä kuntien investointitarpeita läheskään niin paljon kuin se pienentää käyttötaloutta. Jatkossa kuntien pitkän aikavälin investointikyvystä huolehtiminen on entistä tärkeämpää, Kallio tiivistää.


Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste, syyskuu 2021Lataa


Lisätietoja:

Heidi Penttinen, viestintäpäällikkö
heidi.penttinen@kuntarahoitus.fi
puh. 045 139 3229

KuntarahoitusPääekonomistiTalous

Koronvahvistusten postittaminen päättyy

Kuntarahoitus luopuu 1.10.2021 alkaen korkovahvistusten lähettämisestä lainoissa, joissa korko on sidottu lyhyeen viitekorkoon (euribor-korot sekä Kuntarahoituksen 3, 6 ja 12 kk:n viitekorot).

Koron vahvistuttua uudelle lyhelle korkojaksolle on arvo tarkistettavissa Digitaalisen palvelun kautta, tästä mahdollisuudesta saat lisätietoa asiakkuustiimiltäsi.

Pitkään viitekorkoon (swap-korko) tai kiinteään korkoon sidotuista lainoista lähetämme korkovahvistuksen entiseen tapaan lainan noston sekä korontarkistuspäivän yhteydessä.

Kuntarahoitus

Vuoden toinen viitelaina Yhdysvaltain dollareissa rikkoi ennätyksiä

Transaktio mandatoitiin maanantaina 25. elokuuta ja sen hinnoittelua tiukennettiin heti merkintäkirjojen auettua seuraavana aamuna. Valtava sijoittajakysyntä johti lopulta ennätyksellisen korkeaan 3,4 miljardin Yhdysvaltain dollarin merkintäkirjaan ja tiukkaan hinnoitteluun. Lopullinen hinta lukittiin +2 korkopisteeseen (Mid swaps +2bps). Viitelaina on kaikkien aikojen ylimerkityin ja tiukimmin hinnoiteltu viitelainamme Yhdysvaltain dollareissa.

– Pystyimme reagoimaan nopeasti meille suotuisiin markkinaolosuhteisiin, mikä takasi huikean menestyksen, kertoo Kuntarahoituksen varainhankinnasta ja vastuullisuudesta vastaava Antti Kontio.

Sijoittajia merkintäkirjaan osallistui yli 80. Jopa 90 prosenttia merkintäkirjasta allokoitui keskuspankeille ja muille instituutionaisille sijoittajille sekä pankeille. Maantieteellisesti suurin osa allokoitui Eurooppaan (53 %).

Tämän liikkeeseenlaskun jälkeen olemme saavuttaneet 75 prosenttia tämän vuoden 10-11 miljardin euron varainhankinnan tavoitteestamme.

Transaktion tiedot

Issuer:Municipality Finance Plc (“MuniFin”)
Ratings:Aa1 / AA+ (both Stable) by Moody’s / S&P
Format:RegS/144A
Coupon:% Fixed S/A, 30/360
Size:USD 1 billion
Pricing Date:25th August 2021
Payment Date:2nd September 2021 (T+5)
Maturity Date:2nd September 2026
Coupon:0.875%, semi-annual
Reoffer Spread:MS + 2 bps | CT5 + 11.31 bps
Joint BookrunnersCiti / J.P. Morgan / Nomura / RBC Capital Markets

Lisätietoja

Joakim Holmström, johtaja, pääomamarkkinat ja vastuullisuus, puh. 09 6803 5674

Antti Kontio, yksikönjohtaja, varainhankinta ja vastuullisuus, puh. 09 6803 5634

KuntarahoitusVarainhankinta

Kuntarahoitus muuttaa lainojen koronmääritystavaksi kokonaiskoron nollalattian – uusi malli tuo merkittävän edun velkakirjalaina-asiakkaillemme

Tällä hetkellä yleisenä markkinakäytäntönä ja myös Kuntarahoituksen myöntämissä lainoissa noudatetaan viitekoron nollalattiaa, jossa lainojen viitekorko on vähintään nolla (eikä koskaan negatiivinen),jolloin laina-asiakkaalta on aina veloitettu vähintään viitekorkoon lisätty asiakasmarginaali. Tämän vuoksi asiakkaamme eivät ole aiemmin saaneet suoraa hyötyä mahdollisen negatiivisen viitekoron ja nollan välisestä erosta, mutta nyt tilanne muuttuu.

Kuntarahoitus on tehnyt päätöksen velkakirjaluottojen osalta kokonaiskoron nollalattiaan siirtymisestä. Tällöin negatiivisen korkoympäristön korkohyöty siirretään aiempaa laajemmin laina-asiakkaiden eduksi.

Eli jatkossa mahdollinen negatiivisen viitekoron noteeraus huomioidaan kokonaiskoron laskennassa negatiivisesta arvostaan, mutta kuitenkin siten, että luoton kokonaiskorko (viitekorko + asiakasmarginaali) on aina vähintään nolla (eikä koskaan negatiivinen). Tämä Kuntarahoituksen päättämä muutos koskee kaikkia olemassa olevia ja uusia lyhyisiin vaihtuviin viitekorkoihin sekä pitkiin viitekorkoihin sidottuja velkakirjalainoja, ja tarkoittaa käytännössä laina-asiakkaalle alempaa kokonaiskorkoa silloin, kun viitekoron arvon noteeraus on negatiivinen.

Kuntarahoituksen kannalta muutoksen mahdollistaa kesäkuun lopussa voimaan tullut pankkien vakavaraisuussääntely ja siihen liittyen Kuntarahoituksen asema julkisena kehitysluottolaitoksena, mikä alentaa merkittävästi Kuntarahoituksen vähimmäisomavaraisuusasteen pääomavaadetta. Käytännössä muutos siis mahdollistaa Kuntarahoituksen laina-asiakkaille nykyistä edullisemman rahoituksen tarjoamisen.

Uusien velkakirjalainojen osalta muutos tulee voimaan 1.10.2021 alkaen myönnettävissä luotoissa ja olemassa olevien velkakirjalainojen osalta 1.10.2021 jälkeen luottokohtaisesti aina ko. lainan seuraavan korontarkistuksen yhteydessä.

Uusi tapa määrittää lainakorko koskee kaikkia vaihtuvakorkoisia velkakirjalainoja (myös vaihtuvakorkoisia korkotukilainoja) ja kaikkia asiakkaita. Kuntarahoitus huolehtii kaikkien vanhojen velkakirjaluottojen korkoehdon konvertoinnin kokonaiskoron nollalattialle, jolloin asiakas saa hyödyn mahdollisimman laajasti kaikkiin lainoihinsa.

Asiakkaana sinun ei tarvitse tehdä mitään tähän muutokseen liittyen ja muut luottojen ehdot säilyvät ennallaan. Hoidamme Kuntarahoituksessa muutokset puolestasi ja lähetämme erikseen virallisen tiedon muuttuneesta korkoehdosta sen käyttöönoton yhteydessä. Kiinteäkorkoisiin luottoihin muutos ei vaikuta, sillä niissä negatiiviset korot on huomioitu koronmäärityksen yhteydessä jo aikaisemmin.

Esimerkki kokonaiskoron nollalattiasta vaihtuvakorkoisissa lainoissa:

Oletetaan velkakirjalainan viitekoron olevan 6 kk euribor (-0,523 % per 27.7.2021) ja Kuntarahoituksen marginaalin 0,50 %. Viitekorko tarkistetaan lainassa 6 kk välein. Aiemmin asiakas on maksanut lainasta Kuntarahoitukselle viitekoron 0 % (tällä hetkellä lainojen viitekorko vähintään 0 %) + marginaalin 0,50 % = 0,50 %. Kokonaiskoron nollalattian tullessa voimaan asiakas maksaa viitekoron -0,523 % + marginaalin 0,50 % = 0 %.

Lisätietoja kokonaiskoron nollalattiasta ja sen voimaantulosta saat omalta asiakastiimiltäsi tai yksikönjohtaja Jukka Leppäseltä, jukka.leppanen(at)kuntarahoitus.fi.

KuntarahoitusTalous

Kesätöissä Kuntarahoituksessa: rahoituksen yhteys globaaleihin markkinoihin teki vaikutuksen tuoreeseen kauppatieteilijään

Kertoisitko alkuun hieman itsestäsi?

”Olen Jere Rytkönen, Rovaniemeltä kotoisin oleva ja tänä vuonna 27 vuotta täyttävä kauppatieteiden maisteri. Valmistuin keväällä Oulun yliopistosta pääaineena taloustiede ja kesätyöhakemuksen kautta pääsin mukaan Kuntarahoituksen tiimiin. Aiemmin olen ehtinyt toimia OP Yrityspankissa parina kesänä luottoriskianalyytikkona.”

Millaisissa tehtävissä työskentelet Kuntarahoituksella?

”Toimin jaettuna resurssina riskienhallinnan ja analytiikan sekä luottoriskitiimin välillä. Nyt kesän aikana olen tuurannut monia lomailevia kollegoita, joten tehtäväpaletti on ollut varsin monipuolinen. Kesä- ja heinäkuussa pääsin mukaan tekemään kuukausittaista riskiraporttia ja vastaamaan sen kannattavuus- ja vakavaraisuusosiosta.

Peilaan tämänhetkisiä töitä tietysti jonkin verran pankkimaailmaan, koska aiempi työkokemus on sieltä. Pankkipuolella on yleisempää, että jokaisella on tarkka kehikko, jonka sisältä henkilön tehtävät löytyvät. Kuntarahoituksella olen saanut kosketusta hyvin vaihteleviin tehtäviin ja osa-alueisiin: kukin tiimissä tekee monipuolisesti erilaisia asioita.”

Mikä sai sinut hakemaan Kuntarahoitukselle?

”Riskienhallinta kiinnosti ammatillisesti: halusin päästä siinä ja datan parissa työskentelyssä pintaa syvemmälle. Lisäksi olin kiinnostunut mahdollisuuksista päästä perehtymään finanssi-instituutioiden kokonaisriskin mallintamiseen ja arvioimaan, kuinka eri hankkeiden ja kokonaisuuksien taustalla kulkevat riskit mahdollisesti voivat kehittyä. Työn parissa pääsee perehtymään moniin aiheisiin kuten markkinakäyrien kehitykseen, valuuttakurssien muutoksiin ja ulkomaan markkinoihin.”

Mikä työssäsi on ollut kiinnostavinta tähän asti?

”Vaikea nostaa esiin vain yhtä asiaa, mutta ehkä strukturoidun rahoituksen avautuminen on ollut yksi antoisimpia ja kiinnostavimpia osia tätä kesää. On ollut hienoa päästä kurkistamaan kulissien taakse ja oppia yksityiskohtaisemmin, miten Kuntarahoitus hankkii rahoitusta suomalaisia kuntia varten.

Tuntui hätkähdyttävältä huomata, että kuntien hankkeisiin kanavoituvan pääoman juuret saattavat olla monesti hyvin kaukana kotimaasta, esimerkiksi Japanin markkinoilla asti. Siinä näkee, kuinka tiiviisti Suomikin on kiinni globaalissa taloudessa ja kuinka raha virtaa maailmalta meille ja toisinpäin.”

Mitä vinkkejä haluaisit jakaa nuorille ammattilaisille, joita kiinnostaa työ finanssialalla – tai nimenomaan Kuntarahoituksen palveluksessa?

”Jos vertaa opiskeluaikaa ja työelämää, kauppatieteen opinnoissa ei kerry vielä paljonkaan suoraa kokemusta ja osaamista erilaisista tietojärjestelmistä. Niihin ja johdannaisiin kannattaa perehtyä itsenäisesti. Samalla tulee osoittaneeksi kiinnostusta ja aloitteellisuutta aiheeseen ja se on varmasti aina plussaa työnantajan silmissä.”

Millaisiin tehtäviin haluaisit finanssialalla jatkossa suuntautua – ja miksi?

”Urani on toki vielä varhaisessa vaiheessa ja katselen aika ennakkoluulottomasti erilaisia juttuja; etsin sitä, mikä kiinnostaa eniten. Mutta jo nyt olen huomannut, että datan ja tiedon parissa työskentely sekä riskienhallinta kiinnostavat. Olen opiskellut taloustieteiden ohessa ohjelmointia: looginen ongelmanratkaisu ja lukujen parissa työskentely ovat itselle mukavaa ja antoisaa tekemistä. Tässä työssä olen päässyt syventymään tietokantoihin ja työskentelemään niiden kanssa. Uskon sen olevan kiinnostava suunta myös jatkon kannalta.”


Lue myös:


Teksti: Tuomas Mäkinen
Kuva: haastateltava

KuntarahoitusMeillä töissä

Kuntarahoituksen asiakastyytyväisyys on ennätyksellisen korkea

Alkukesästä 2021 toteutetussa kyselyssä saimme asiakkailtamme erittäin hyvää palautetta. Vastauksissa korostuivat asiakaspalvelumme laatu, erityisen tyytyväisiä oltiin henkilökohtaiseen palveluun, joka toteutuu Kuntarahoituksessa asiakaskohtaisesti nimetyissä asiakkuustiimeissä. Tiimin kautta asiakas saa tuekseen mahdollisimman laajan osaamisen sekä tutut henkilöt.

Saimme asiakkailta kiitosta lisäksi sitoutuneisuudesta, asiantuntijuudesta ja tavoitettavuudesta. Myös perinteistä suositteluhalukkuutta mittaavalla NPS-mittarilla (Net Promoter Score) arvioituna Kuntarahoitus saa poikkeuksellisen korkeita tuloksia muuhun rahoitusalaan verrattuna – seitsemän asiakasta kymmenestä kertoo, että suosittelisi Kuntarahoitusta erittäin todennäköisesti.

Olemme Kuntarahoituksessa ylpeitä näistä tuloksista, ja pyrimme jatkuvasti hiomaan palvelutasoamme entistäkin sujuvammaksi.

Kilpailukykyinen hinta ja vastuullisuus ovat asiakkaiden arvostamia vahvuuksia

Tutkimuksessa kartoitettiin myös niitä ominaisuuksia, joita asiakkaat eniten arvostavat rahoituskumppanissaan. Kärkeen sijoittuivat kilpailukykyinen hinta, vastuullisuus, asioinnin helppous sekä asiakkaiden toiminataympäristön ja tarpeiden ymmärtäminen. Hintatason koki Kuntarahoituksen vahvuudeksi 82 % vastaajista. Tätä tulee varmasti entisestään lujittamaan lokakuussa Kuntarahoituksessa voimaan tuleva kokonaiskoron nollalattia, joka tuo merkittävän edun velkakirjalaina-asiakkaillemme.

Digitaalisia palveluja toivotaan lisää

Asiakkaamme arvostavat sekä digitaalisten palveluiden helppoutta että niiden tuomaa laajempaa näkymää kunnan tai yrityksen kokonaistalouteen. Kyselyymme vastanneista 49 % näki digitaaliset palvelut Kuntarahoituksen vahvuudeksi. Halumme lisätä asiakastyytyväisyyttä tälläkin osa-alueella, ja siksi meillä on jo meneillään useita hankkeita liittyen digitaalisiin palveluluihin sekä sähköisen asioinnin kehittämiseen.

Kuntarahoituksen asiakaskokemuskysely toteutettiin 19.5.-17.6.2021 sähköpostikyselynä ja puhelinhaastatteluina, ja siihen vastasi vajaat 300 kuntien ja yleishyödyllisten asuntoyhtiöiden taloudesta ja rahoituksesta vastaavaa henkilöä. Tutkimuksen toteutti EPSI Rating Group.

Kuntarahoitus

Kuntarahoituksen puolivuosikatsaus on julkaistu: luottokannan kasvuvauhti normalisoitui, konsernin tulos parani

Kuntasektorin luottokysyntä jäi ennakoitua matalammaksi odotettua paremman talouskehityksen ja valtion vuonna 2020 myöntämien väliaikaisten koronatukien vuoksi. Yleishyödyllisen asuntotuotannon rahoituksen tarve kasvoi hieman. Luottokannan kasvu normalisoitui edellisestä vuodesta, jolloin se oli koronapandemian vuoksi poikkeuksellisen vahvaa. Kuntarahoituksen uusi luotonanto oli katsauskaudella 1 601 miljoonaa euroa ja pitkäaikainen rahoitus katsauskauden lopussa 28 582 miljoonaa euroa. Konsernin liikevoitto kohosi 127 miljoonaan euroon.

Vastuullisten rahoitustuotteiden kysyntä jatkoi kasvua. Kesäkuun lopussa ympäristövaikutuksiltaan kestävien investointien rahoitukseen tarkoitettua vihreää rahoitusta oli 2 120 miljoonaa euroa ja yhdenvertaisuutta ja yhteisöllisyyttä edistävää yhteiskunnallista rahoitusta 833 miljoonaa euroa. Rahoituksen määrä kasvoi 24,3 % vuoden vaihteesta.

– Asiakkaamme ovat ottaneet erinomaisesti vastaan viime vuonna markkinoille tuomamme yhteiskunnallisen rahoituksen. Ilmastotavoitteiden saavuttamisessa kuntien rooli on keskeinen, ja ne ovatkin tehneet edistyksellistä työtä hiilidioksidipäästöjen rajoittamiseksi, Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio sanoo.

Eduskunnan kesäkuussa hyväksymä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ei oleteta vaikuttavan merkittävästi Kuntarahoituksen toimintaan tai taloudelliseen kehitykseen lähivuosina. Kuntien talouteen uudistus sen sijaan vaikuttaa monin tavoin. Sote-uudistus ei juurikaan pienennä kuntien investointitarvetta, ja lisäksi rakenteelliset ongelmat odottavat yhä ratkaisua.

– Väestön ikääntyminen ja muuttoliike kasvukeskuksiin ajavat monia kuntia taloudellisesti ahtaalle. Elokuussa aloittavilla uusilla kunnanvaltuutetuilla on vastuullinen tehtävä muun muassa etsiessään uusia yhteistyömuotoja kuntien välillä näiden rakenteellisten ongelmien aiheuttamien haasteiden ratkaisemiseksi. Samalla on tehtävä työtä ekologisesti ja sosiaalisesti kestävämmän kunnan rakentamiseksi, Kallio muistuttaa.

Tutustu puolivuosikatsaukseen täällä.Lataa tiedosto

KuntarahoitusTalous

Kesätöissä Kuntarahoituksessa: Dina Fattah analysoi ilmastonmuutoksen riskejä

Esittelisitkö itsesi?

”Olen Dina Fattah, 20-vuotias taloustieteiden opiskelija Mannheimin yliopistosta. Olen asunut koko ikäni Saksassa, mutta äitini on suomalainen ja vietän usein kesät täällä. Tällä hetkellä asun Helsingissä ja suoritan kuukauden mittaista harjoittelua Kuntarahoituksessa.”

Mitä työsi pitää sisällään?

”Pääsääntöisesti analysoin ilmastonmuutokseen liittyviä riskejä ja sitä, miten ne vaikuttavat asiakkaisiimme. Kuntarahoitukselle on tärkeää tietää, millaisia riskejä asiakkaamme tulevaisuudessa kohtaavat, ja miten voimme auttaa heitä niihin varautumaan. Työssäni etsin tapoja pienentää kuntien hiilijalanjälkeä ja osaltani tuen Suomen hiilineutraaliustavoitteita – todella mielenkiintoista!”

Mikä sai sinut hakemaan Kuntarahoitukselle?

”Uskon, että tekemällä oppii parhaiten. Opiskelu yliopistossa antaa valtavan määrän tietoa, mutta tarjoaa valitettavan vähän tilaisuuksia soveltaa oppimaansa. Rahoitusala ja kestävä kehitys ovat aina kiinnostaneet minua, ja siksi Kuntarahoitus tuntui sopivalta työympäristöltä. Olen jo oppinut valtavasti Suomen poliittisesta kentästä ja kuntien roolista suomalaisessa yhteiskunnassa – sijoittamisesta, rahoituksesta ja riskienhallinnasta puhumattakaan. Harjoittelun myötä opin varmasti paljon myös itsestäni ja siitä, mihin haluan työllistyä valmistumisen jälkeen.”

Mikä on ollut parasta työssäsi?

”Pidän siitä, että saan tehdä työtä yhteisen hyvän eteen. Koen, että teen jotain aidosti merkityksellistä, kun työskentelen kestävän kehityksen projekteissa. Vaikka olenkin harjoittelija, työpanoksestani on todellista hyötyä ja sitä arvostetaan.”

Mitä vinkkejä antaisit muille, jotka etsivät harjoittelupaikkaa finanssialalta?

”Moni jättää hakematta avoimiin paikkoihin, koska ei koe tuntevansa alaa tarpeeksi perinpohjaisesti tai täyttävänsä kaikkia vaatimuksia. Maailma kuitenkin muuttuu vauhdilla, ja koulussa opitut asiat vanhenevat tai menettävät merkitystään. En usko, että korkeakoulussa oppii mitään aihetta niin läpikotaisesti, että olisi mestari valmistuessaan. Siellä opitaan perusteet ja töissä loput. Jos ura finanssialalla kiinnostaa, kannattaa laittaa hakemusta rohkeasti vetämään.”

Miten näet finanssialan tulevaisuuden? Entä oman urasi?

”Kestävien rahoitusratkaisujen, kuten vihreän ja yhteiskunnallisen rahoituksen, suosio varmasti jatkaa kasvuaan. Näen myös itseni työskentelemässä vastuullisuusasioiden parissa tulevaisuudessa – ehkä jopa täällä Suomessa.”

Mitä harjoittelustasi on jäänyt päällimmäisenä mieleen?

”Ensinnäkin se, miten hyvä työkulttuuri Suomessa on. Töissä on rentoa, ja ihmiset arvostavat työn ja vapaa-ajan tasapainoa. Silti työt tehdään kunnolla, ja asiat hoituvat sutjakkaasti. Yllätyin myös siitä, miten hyvin pärjäsin töissä suomeksi, vaikka en ole koskaan asunut täällä tai lukenut suomen kieltä. Vastaanotto oli todella lämmin, eikä minun tarvinnut jännittää sitä, puhunko aina täydellistä suomea. Voisin hyvin kuvitella työskenteleväni Suomessa ja suomalaisella rahoitusalalla tulevaisuudessa, etenkin täällä Kuntarahoituksessa.”


Kuva: haastateltavalta

KuntarahoitusMeillä töissäVastuullisuus

Talous nyt: Positiivinen vire jatkuu, vaikka virusvariantit sekoittavat pakkaa

Euroopan komissio julkaisi vastikään uudet ennusteensa EU-maiden talousnäkymistä. Komission odotus vuosien 2021–22 kehityksestä on hyvin samanhenkinen kuin muutkin viime kuukausina julkaistut ennustepäivitykset. Sekä bkt- että inflaatioennusteita on tarkistettu ylöspäin – ensiksi mainittua tuntuvammin ja jälkimmäistä hieman maltillisemmin. Komissio iloitsee EU-maiden päässeen jo vahvasti takaisin kasvun syrjään kiinni. Alkuvuoden tartunta-aallosta johtunut pieni takapakki näyttäisi sekin jääneen pelättyä vaimeammaksi.  

Suomen talous selvisi viime vuodesta hyvin, mutta jatkossa valahdamme EU:n keskikastin alapuolelle 

EU-komission laskelmissa vuoden 2021 maakohtaiset kasvuennusteet vaihtelevat Suomen 2,7 prosentin ja Romanian 7,4 prosentin välillä. Kuluvana vuonna Suomi on siis jäämässä 27 EU-maan joukossa peränpitäjäksi.  

Suomen ei toki voi odottaakaan kasvavan yhtä nopeasti kuin maat, joissa vuoden 2020 koronakuoppa oli paljon syvempi kuin meillä. Toisaalta EU-komission ennusteiden kokonaistarkastelu paljastaa, ettei Suomi yllä vuosien 2020–22 kumulatiivisessa bkt-kehityksessä EU:n keskimääräiselle tasolle. Pandemiaa edeltäneeseen tasoon verrattuna Suomen bkt-kasvu oli viime vuonna EU:n kuudenneksi parasta. Elpymisvaiheen aikana kuitenkin valahdamme jälleen alempaan keskikastiin ja Suomen bkt:n kumulatiivinen kehitys vuosina 2020–22 oikeuttaa 27 EU-maan sisäisessä vertailussa vasta sijalle 18. 

Kalenterivuosille laskettavat kasvuennusteet vetävät mutkia suoriksi 

Vuositason bkt-ennusteet pyrkivät hahmottamaan ”isoa kuvaa”, jolloin talouden lyhyen aikavälin värinä tasoittuu siistiltä näyttäväksi trendiksi. Yleensä bkt-uran nyanssien puuttuminen ei erityisemmin haittaa, pikemminkin päinvastoin. Koronavirus on kuitenkin ollut taloudelle niin merkittävä shokki, että tällä kertaa vuosineljännestason värinä voi olla normaalia voimakkaampaa, ja siksi myös talouden ennusteriskit ovat poikkeuksellisen suuria.  

Yksi kompastuskivi saattaa olla olettamus, että pandemian hellittäessä talouden aktiviteetti palautuu nopeasti kutakuinkin entiselleen ja työnsä väliaikaisesti menettäneet pääsevät kitkattomasti takaisin työelämään mukaan. Yrityksille korona on kuitenkin ollut kuin pakollinen tuumaustauko, jonka aikana on voinut rauhassa miettiä oman liiketoiminnan syvintä olemusta. Samalla on pitänyt pohtia, miten digiloikat muuttavat kuluttajien käyttäytymistä ja miten omaa bisnestä voisi pyörittää tehokkaammin.  

Koronapandemia on hyvinkin saattanut kylvää entistä voimakkaamman tuottavuuskasvun siemenen, mikä pitkällä aikavälillä parantaa hyvinvoinnin edellytyksiä. Ensivaiheessa tuotannon tehostuminen ja uudistuminen voivat kuitenkin näkyä osaamistarpeiden muuttumisena, työmarkkinoiden pahentuneina kohtaanto-ongelmina ja odotuksia hitaampana työllisyyskasvuna. Mikäli palkkasumman kasvu hidastuu, myös kysynnän toipuminen voi pettää odotukset, kunnes alkuvaiheen kitkatekijöistä päästään yli. Emme myöskään ole vielä kovin hyvin selvillä, miten suuri lasku koronasta lopulta lankeaa yritysten konkursseina ja pankkien luottotappioina.  

Toinen talousennusteisiin liittyvä ilmiselvä riskitekijä on edelleen itse koronapandemia. Positiivinen uutinen on, että Euroopassa ja Yhdysvalloissa rokotekattavuus alkaa jo olla varsin korkealla tasolla. Koska parhaat rokotteet näyttäisivät tehoavan hyvin myös virusmuunnoksiin, terveyskriisi saataneen länsimaissa lähikuukausina hallintaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö talous voisi edelleen kohdata vakaviakin häiriöitä. Kehittyvät maat ovat yhä kaukana riittävästä rokotekattavuudesta. Virus kiertää maailmalla vielä pitkään ja paikalliset epidemia-aallot voivat jatkossakin aiheuttaa monenlaista haittaa globaaleille toimitusketjuille.  

Varoittavatko korkomarkkinat jo kasvun (väliaikaisesta) hidastumisesta? 

Pitkät korot ovat viime viikkoina laskeneet erityisesti Yhdysvalloissa, jossa pitkien korkojen aleneminen alkoi jo maaliskuussa. Näinkin voimakas suunnanmuutos voi äkkiseltään tuntua yllättävältä, sillä samanaikaisesti inflaatio on ylittänyt odotukset ja reaalitalouden kasvuennusteita on systemaattisesti tarkistettu ylöspäin.  

Markkinat ehkä kertovat, että alkuvuoden korkojen nousu oli talouden perustekijöihin nähden hieman liian nopeaa eikä elpyminen ehkä olekaan niin tasaista ja vahvaa kuin vuositason bkt-ennusteet antavat ymmärtää. Korkoliike kertoo myös, ettei pandemia ole ohi vaan elämme yhä sen keskellä. Vaikka länsimaissa terveyskriisi alkaisikin jo olla hallinnassa, maailmanlaajuisesti ei tautia ole vielä selätetty. 

Kirjoittaja on Kuntarahoituksen pääekonomisti.

KuntarahoitusNäkökulmatPääekonomistiTalous

Esa Kallio: Kestävä kunta ponnistaa paikallisista vahvuuksista

Pandemian alle hautautuneet rakenteelliset ongelmat odottavat yhä ratkaisemistaan ja huomiota on vaatimassa myös tiukasti aikataulutettu sote-uudistus, mikäli eduskunta ehtii sen ennen kesälomia hyväksyä. 

Maailmanlaajuiset trendit, kuten teknologinen murros, kaupungistuminen ja väestörakenteen muutos, kohtelevat kuntia hyvin eri tavoin ja vauhdittavat kuntien keskinäistä erilaistumista. Ihmisten ja taloudellisen elinvoiman keskittyminen asutuskeskuksiin vaikuttaa joka ikiseen kuntaan. 

Toukokuussa julkaistussa keskustelupaperissamme pohdimme kuntien vaihtoehtoisia tulevaisuuksia. Julkaisussa jaoimme kunnat kasvun mahdollisuuksien näkökulmasta kolmeen kategoriaan: ilmiselviin kasvajiin, työvoittajiin ja uuden tien tavoittelijoihin. Kasvavat kaupunkiseudut kilpailevat myös kansainvälisten verrokkien kanssa, ja erityisesti kahden muun ryhmän pitäisi löytää se kunnan omaleimainen asia tai vahvuus, jolla asukkaat saataisiin pidettyä ja luotua tai houkuteltua uutta liiketoimintaa. 

Kasvu ei ole itseisarvo tai taloudellisen vakauden mittari, eikä kutistuva talous tarkoita ikuista alamäkeä. Suomessa on nähty tuhkasta yhä uudelleen nousevia feenikslintuja, joiden vuosikausia rakentama hyvinvointi on toimintaympäristön muutosten vuoksi lyhyessä ajassa romahtanut. Nämä paikkakunnat, esimerkiksi Oulu ja Salo, ovat kuitenkin aina tehneet uuden tulemisen, eikä se ole sattumaa. Onnistuneen käännöksen taustalla saattaa olla kaupungin- ja poliittisen johdon hyvä paikallinen keskusteluyhteys sekä yhdessä määritetty pitkäjänteinen maali. Pitkälle aikavälille laadittua strategiaa myös toteutetaan määrätietoisesti. Kaupungeissa ymmärretään yritysten tarpeita, ja päätöksenteko on loogista ja läpinäkyvää. Nämä periaatteet kannattaa uusien kuntapäättäjienkin painaa mieleensä. 

Joissain kunnissa positiivista näkyvyyttä on pystytty luomaan kunnanjohtajan persoonan peliin laittamisella ja seutukunnan vahvalla yhteistyöllä. Kroonistuneen taloustilanteen ratkaisu vaatii myös valtiotasoisia uudistuksia, mutta osin sen ja monen muunkin ratkaisun avaimet voivat löytyä kunnan omasta yhteisöstä ja verkostoista. Yhteistyö kantaa hedelmää kaikille, mikäli se on avointa, tavoite on yhteinen ja osaoptimointi ja politikointi unohdetaan. 

Kaikissa kunnissa uusien asukkaiden tai uuden yritystoiminnan houkuttelu ei syystä tai toisesta ole mahdollista. Sekin on tärkeää myöntää. Tällöin katseen kääntäminen kunnan omiin vahvuuksiin voi olla ratkaiseva tekijä ja jopa ainoa vaihtoehto elinkelpoisuuden säilyttämiseksi. Mitkä ovat niitä asioita, jotka sitouttavat asukkaat kuntaan? Mitkä asiat ovat heille merkityksellisiä? Mikä paikkakunnan erityisominaisuus lisää heidän elämänlaatuaan? Mistä syntyy se kotiseuturakkaus ja mikä saa heidät palaamaan muualla vietettyjen vuosien jälkeen? 

Tosiasioiden tunnustaminen voi olla kipeää, mutta kestävää tulevaisuutta ei synny ilman sitä. Keskittyminen huonosti oleviin asioihin harvoin kannustaa luovuuteen tai uudistumiseen. Siksi kannattaa keskittyä vaalimaan ja kasvattamaan olemassa olevaa hyvää. Näin vähenevän väkimäärän kunnalla voi tulevaisuudessakin olla edellytykset toteuttaa päätehtävänsä erinomaisesti – olla hyvä paikka asua. 

Esa Kallio 
Kirjoittaja on Kuntarahoituksen toimitusjohtaja

Kestävä kuntaKuntarahoitusNäkökulmatVastuullisuus