Viitekorkouudistus on maailmanlaajuinen hanke, jolla pyritään joko uudistamaan viitekorkojen laskentatapaa tai korvaamaan viitekorot uusilla, vakaammilla vaihtoehtoisilla viitekoroilla. Uudistus koskee pankkien välisiä korkoja eli IBOR-viitekorkoja (Interbank Offered Rate) ja sillä on merkittävä vaikutus rahoitusmarkkinoihin.
Esimerkkejä IBOR-viitekoroista ovat:
EONIA (EUR)
EURIBOR (EUR)
LIBOR (GBP, USD, CHF, EUR, JPY)
Kaupankäynti pankkien välisillä markkinoilla on vähentynyt ja IBOR-viitekorkojen määräytyminen perustuu pitkälti pankkien ilmoittamiin noteerauksiin. Todellisten transaktioiden puuttuminen on luonut mahdollisuuden korkojen manipulointiin, johon esim. LIBOR-viitekorkoja noteeraavat paneelipankit syyllistyivät jo 2010-luvun alussa. Tämä loi tarpeen ottaa käyttöön vakaammat ja läpinäkyvämmät viitekorot, jotka niin pitkälti kuin mahdollista perustuvat pankkien ilmoittamien noteerausten sijaan toteutuneisiin transaktioihin.
EU:n vertailuarvoasetus, jota alettiin pääosin soveltaa vuonna 2018, sääntelee viitekorkojen hallinnointia, tietolähteitä ja käyttöä. Asetuksella pyritään varmistamaan viitekorkojen määritystavan tarkkuus, vakaus sekä koskemattomuus. Jos olemassa olevan viitekoron määritystavan muuttamisen ei katsota olevan mahdollista, vertailuarvoasetuksen vaatimusten täyttämiseksi tulisi ottaa käyttöön uusi, vakaampi viitekorko.
Uudistuksen seurauksena yllä mainituista viitekoroista EONIA-koron sekä LIBOR-korkojen noteeraus tulee päättymään ja ne korvataan uusilla vakaammilla viitekoroilla. EURIBOR-viitekoron määritysmenetelmää on parannettu. Uudistettu EURIBOR täyttää viitearvoasetuksen vaatimukset ja sen noteeraus tulee jatkumaan.
Viitekorkouudistus Kuntarahoituksen näkökulmasta
Kuntarahoitus kerää markkinoilta varoja lainattavaksi asiakkailleen. Osa näistä varainhankinnan sopimuksista on sidoksissa poistuviin LIBOR-viitekorkoihin. Kuntarahoitus on jo pitkään valmistautunut viitekorkouudistukseen muuttamalla sopimuksiaan sekä kehittämällä järjestelmävalmiuksiaan, jotta uudistus sujuisi mahdollisimman vaivattomasti.
Miten tämä vaikuttaa Kuntarahoituksen asiakkaisiin?
Tällä hetkellä viitekorkouudistuksella ei ole tunnistettu olevan vaikutusta Kuntarahoituksen ja sen asiakkaiden välisiin rahoitussopimuksiin. Kuntarahoituksen ja asiakkaiden välisissä rahoitussopimuksissa käytetään EURIBOR-viitekorkoa, joka täyttää EU:n vertailuarvoasetuksen vaatimukset ja jonka noteeraus tulee jatkumaan toistaiseksi.
Seuraamme uudistuksen etenemistä ja olemme asiakkaisiin yhteydessä, mikäli uutta tiedotettavaa tulee tai voimassa oleviin rahoitussopimuksiin tulisi tehdä muutoksia.
Euroopan komissio julkisti lokakuun lopussa esityksensä lopullisten Basel III -pankkisääntelystandardien toimeenpanemisesta EU:ssa. Uudistus vaikuttaa pankkien vakavaraisuuslaskentaan ja uhkaa nostaa suomalaistenkin pankkien pääomavaateita erityisesti luottoriskien osalta. Kuntarahoituksen luottoriskeille laskettavaan pääomavaatimukseen uudistus ei vaikuta.
– Pääomavaatimusten muutokset koskevat sellaisia pankkeja, joissa käytetään sisäisiä malleja tai muuta kuin nollariskipainoa luottoriskeille allokoitavan pääoman laskennassa. Kuntarahoituksen liiketoimintamalli perustuu tällä hetkellä vain nollariskiluokituksen saavaan luotonantoon eikä tähän ole tulossa muutoksia Basel III -paketin toimeenpanossa. Siksi uudistus ei vaikuta meidän luotonantomme pääomavaatimuksiin tai luotonantokykyymme, Kuntarahoituksen lakiasioista ja viestinnästä vastaava johtaja Mari Tyster sanoo.
Jälleen uusi, järkälemäinen sääntelypaketti lisää pankkien työmäärää ja tulee vaikuttamaan Kuntarahoituksenkin laskentamenetelmiin ja viranomaisraportointiin.
– Viime vuosina regulaatio on lisääntynyt ja kiristynyt jatkuvasti. Sääntely on välttämätöntä, mutta vaatimuksiin vastaaminen vaatii yhä enemmän työtä ja nostaa toiminnan kustannuksia. Mikäli Basel III toimeenpannaan komission nyt ehdottamalla tavalla, se kohtelee eriarvoisesti pankkeja EU:n sisällä ja epäreilusti suomalaisia pankkeja, joiden vakavaraisuus on vahva, Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio jatkaa.
Suomalainen finanssiala on tuonut esiin huolen Basel III -sääntelyn vaikutuksista pankkien asunto- ja yritysluottoihin. Uudistus ei Baselin komitean toimeksiannon mukaan saisi merkittävästi nostaa pankkien pääomavaatimuksia. Arvioiden mukaan pääomavaatimusten nousu Suomessa olisi kuitenkin jopa 15–10 prosenttia.
Syksyn budjettiriihen jälkeen valtiovarainministeri Saarikko väläytti mahdollisuutta ansiotuloverojen kevennyksiin vielä tällä vaalikaudella. Monet avaus yllätti kuin oikea koukku. Tuoreeltaan ehdotus kirvoitti kriittisiä arvioita suhdannepoliittisesta näkökulmasta: ennusteiden mukaan vuonna 2023 ollaan korkeasuhdanteessa ja resurssien käyttöaste lähestyy rakenteellista kattoa, jolloin ajoitus veronalennuksille ei ole paras mahdollinen.
Mutta ei nyt takerruta suhdannepoliittiseen säätöön vaan puhutaan pitkän aikavälin tavoitteista. Tällä hetkellä Suomi on suhteellisen korkean tuloverotuksen maa, jossa tuottavuuden kasvu on ollut pitkään hidasta ja taloudellisen huoltosuhteen heikkeneminen vaikeuttaa oleellisesti annettujen hyvinvointilupausten lunastamista. Varmasti monet meistä haluaisivat elää toisenlaisessa talouden tasapainossa, jota luonnehtisi korkeampi työllisyys, rivakampi hyvinvoinnin kasvu ja hyvässä lykyssä myös hieman keveämpi tuloverotus. Moinen tasapainosiirtymä on kuitenkin kovan ja vaikean työn takana.
Matalampi tuotantopanosten verotus toki parantaa kannustimia, mutta käytettävissä olevien resurssien absoluuttiset rajat tulevat äkkiä vastaan. Jos ei ole työvoimaa ja riittävää henkistä pääomaa, siirtymä dynaamisempaan tasapainoon jää toteutumatta. Talouden rakenteelliset perusongelmat on joka tapauksessa ratkaistava, ja monet niistä vaativat isoja satsauksia.
Lista on pitkä. Työmarkkinoille siirtyvien ikäluokkien keskimääräinen koulutustaso on Suomessa jo nyt vajonnut OECD-maiden keskiarvon alapuolelle. Toisen asteen koulutukseen ja yliopistojen aloituspaikkoihin pitäisi investoida huomattavasti lisää. Tutkimus- ja tuotekehityspanostusten bkt-suhde tuskin itsestään nousee neljään prosenttiin vaan tavoitteen saavuttaminen todennäköisesti edellyttää myös suurempia julkisia t&k-panostuksia. Emme myöskään houkuttele riittävästi ulkomaisia osaajia emmekä saa maahan jo muuttaneiden työvoimapotentiaalista parasta tehoa irti. Kotouttaminen kaikkine vieraskielisine palveluineen vaatii – yllätys, yllätys – lisää julkista rahaa.
Eivätkä investointitarpeet tähän lopu. Edessämme on ennennäkemätön väestöllinen keinulauta, jossa seuraavan parinkymmenen vuoden aikana alle 15-vuotiaiden määrä merkittävästi vähenee ja yli 75-vuotiaiden määrä puolestaan kasvaa aivan valtavasti, lähes 60 prosenttia. Julkinen palvelurakenne on viritettävä täysin uuteen uskoon, mikä alkuvaiheessa nielee resursseja. Kustannussäästöt tulevat vasta paljon myöhemmin, kuten sote-uudistuksesta tiedämme.
Ja sitten on tietysti ilmastonmuutos, joka on yhteiskunnille suorastaan eksistentiaalinen riski. Sen torjuntaan kannattaa, pitää ja on pakko investoida. Kaiken päälle tulevat vielä kymmenen miljardin hävittäjähankinnat.
Mitä tästä kaikesta pitäisi siis ajatella? Kestävä siirtymä vahvempaa kasvua tukevaan tasapainoon edellyttää pitkäjänteistä politiikkaa sekä rohkeita uudistuksia ja investointeja, eikä onnistuminen sittenkään ole varmaa. Tavoitteiden saavuttaminen vie väistämättä vuosia, ellei vuosikymmeniä. Valitettavasti vaadittavat satsaukset voivat ensi vaiheessa kasvattaa julkisen talouden alijäämiä niin paljon, että tarvitaan myös säästöjä. Voimme joutua väliaikaisesti tinkimään joistain eduista, jotta talouden kantokykyä vahvistava siirtymä olisi mahdollista. Tässä kontekstissa veronalennusten perustelu ei ole ihan helppoa.
Kaiken kaikkiaan edellä kuvattu rakenteellinen korjausvelka pistää veronalennuskeskustelua perspektiiviin. Mikäli yleisö ei usko, että useamman vaalikauden mittaisiin uudistusohjelmiin pystytään sitoutumaan, veronalennukset uhkaavat jäädä yksittäiseksi karkkipäiväksi, jonka seuraava hallitus voi hyvinkin peruuttaa. Mitään oleellista muutosta silloin tuskin tapahtuu.
Kirjoitus on julkaistu alun perin Kauppalehden yhteistyöblogissa täällä. Löydät Timo Vesalan myös Twitteristä!
Seitsemättä kertaa järjestetyssä Job Shadow -päivässä 30 eri alan johtajaa saivat nuoren työparikseen päivän ajaksi. Nuoret ovat eri puolelta Suomea ja he ovat kaikki osallistuneet Nuori Yrittäjyys ry:n Vuosi yrittäjänä -ohjelmaan. Toista vuotta Etu-Töölön lukiota käyvä Adiel Mekonen pääsi tutustumaan Kirsi Räbinän työpäivään toimistollamme.
Aamu alkoi tutustumalla Kuntarahoituksen vastuulliseen rahoitukseen vihreästä ja yhteiskunnallisesta rahoituksesta vastaavan Rami Erkkilän opastuksella.
— Oli hienoa huomata, että Kuntarahoituksessa panostetaan niin paljon ilmastonmuutoksen torjumiseen sekä yhteiskunnan kehittämiseen. Useissa yrityksissä nämä asiat ovat vain sanahelinää, Mekonen kertoo.
— Itse ilahduin siitä, että lukion opetuksessa puhutaan nykyään vastuullisuudesta. Omina kouluaikoina sanaa ei tainnut vielä olla edes olemassa. Ehkä meillä on kuitenkin vielä nuorten ansiosta toivoa, vaikka ilmastotavoitteisiin pääsy onkin hankala haaste, Räbinä sanoo.
Päivään mahtui myös palavereja, jotka sattuivat kaikki onneksi olemaan fyysisiä palavereita toimistolla Teams-palavereiden sijaan.
— Osallistuimme esimerkiksi asiakkuustiimin suunnittelupäivään sekä tiimini viikkopalaveriin, jossa käytiin läpi laina- ja leasingtiimien ajankohtaisia asioita, Räbinä kertoo.
— Lounaalla seuraamme liittyi Heli Kärki, jolta sain kuulla Treasuryn sijoitustoiminnasta sekä siitä, miten Kuntarahoitus hankkii varansa kansainväliltä pääomamarkkinoilta. Kuntarahoituksen toiminnan monipuolisuus yllätti täysin, se ei olekaan pelkkää rahan lainaamista kunnille, sanoo Mekonen.
Kirsi Räbinä vastaa työssään Kuntarahoituksen rahoituspalveluista, eli kaikkiin rahoitustuotteisiin sekä digitaalisiin palveluihin liittyvistä prosesseista, asiakaspalvelusta ja kehityksestä. Toimenkuvaan kuuluu suuressa roolissa henkilöstöjohtaminen sekä tiimin työtyytyväisyydestä huolehtiminen.
— Isosta tiimistä ja useasta tuotteesta ja palvelusta vastaaminen vaikuttaa mielestäni haasteelliselta tehtävältä, sanoo Mekonen.
— Minullakin on sama tunne, että sumplittavaa riittää ja aina on monta palloa yhtä aikaa ilmassa. Tylsää päivää ei ainakaan ole tähän mennessä ollut, Räbinä hymyilee.
Mekonen on ollut aina kiinnostunut yrittäjyydestä ja valitsi lukionsa juuri yrittäjyyskurssien monipuolisuuden takia.
— Kursseja Etu-Töölön lukiossa oli toistakymmentä erilaista, joista valitsin tämän Vuosi yrittäjänä -kurssin. Sen kautta pääsin osallistumaan Job Shadow -päivään. Osallistuimme aiemmin Cool Candy -suklaayrityksellämme Uskalla yrittää -kilpailuun, ja kokemus oli opettavainen. Yrittäjyys voi olla stressaavaa, ja siinä tulee huomioida todella laajasti eri asioita, mikä sai harkitsemaan myös muita uravaihtoehtoja.
Lukion jälkeen Mekonen suunnittelee käyvänsä armeijan ja haaveilee ensihoitajan työstä.
— Viime aikoina olen ollut enemmän ja enemmän kiinnostunut ensihoitajan työstä. Haluaisin, että tuleva työni on liikkuvaa.
Adiel Mekonen
Opiskelee toista vuotta Etu-Töölön lukiossa
Asuu Helsingin Alppikylässä
Harrastaa yleisurheilua: juoksua, kiekonheittoa ja kuulantyöntöä
Nuorten osaamisen tukeminen ja syrjäytymisen estäminen ovat tärkeä osa Kuntarahoituksen yhteiskuntavastuuta. Kuntarahoitus onNuori Yrittäjyys ry:nyhteistyökumppani, minkä lisäksi tuemme myös Talous ja Nuoret TATinYrityskylä-toimintaa.
Eriytymiskehitys on ollut jo pitkään laajalti tunnistettu ilmiö suomalaisessa kuntakentässä, ja tulevaisuudessa kunnat muistuttavat yhä vähemmän toisiaan. Kuntien menestymiseen vaikuttavat paitsi ulkoiset tekijät, kuten sääntelyn tuomat vaatimukset ja taloudellinen kehitys, myös kuntien omat valinnat.
Miten Suomen pienissä ja keskisuurissa kunnissa on onnistuttu sitouttamaan kunnanvaltuusto elinkeinopolitiikkaan, kehitetty työllisyyttä ja turvattu laadukkaat palvelut? Muun muassa näihin kysymyksiin vastasivat Närpiön henkilöstöpäällikkö Marjo Österdahl, Kärsämäen kunnanvaltuuston puheenjohtaja Esko Ristinen, Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio, Pyhtään kunnanjohtaja Jouni Eho, Hangon kaupunginjohtaja Denis Strandell ja Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja Joona Räsänen Kuntarahoituksen keskustelutilaisuudessa 21.10.2021.
Katso tapahtuman tallenne ja ota ideat talteen!
Lisää asiantuntijanäkemyksiä siitä, miltä tulevaisuuden kunta näyttää, voit lukea Kuntarahoituksen ja Demos Helsingin keskustelupaperista. Lataa julkaisu käyttöösi täällä.
Vuoden 2023 alussa kuntien omistuksessa olevat perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon sekä sosiaali- ja pelastustoimen tilat siirtyvät vuokrasopimuksella hyvinvointialueiden hallintaan kolmeksi vuodeksi. Kolmen vuoden jälkeen hyvinvointialueilla on mahdollisuus jatkaa vuokrasopimusta yhdellä vuodella niin halutessaan. Maakuntien tilakeskuksen arvion mukaan kunnilta on siirtymässä hyvinvointialueiden vuokrattavaksi noin 4 500 kunnan omistamaa rakennusta. Hyvinvointialueille vuokrattaviksi siirtyvissä tiloissa arvioidaan olevan yli neljä miljoonaa huoneistoneliömetriä. Mitä kuntien omistuksessa oleville sote-kiinteistöille tapahtuu siirtymäajan jälkeen?
Inspiran senior konsultti Juho Paananen
– Pahimman skenaarion mukaan kuntien käsiin jää iso kasa sote-kiinteistöjä. Mutta kiinteistöihin liittyen on vielä paljon epävarmuuksia. Hyvinvointialueiden palveluverkot ja palvelutuotantomuotojen suunnitelmat ja näin ollen myös kiinteistöjen tarve tarkentuvat myöhemmin. Myös lakiin odotetaan ja toivotaan tarkennuksia, Inspiran senior konsultti Juho Paananen sanoo.
Kunnan omaan käyttöönsä vuokraamien tilojen ennen vuotta 2016 tehdyt sopimukset siirtyvät hyvinvointialueille. Vuodesta 2016 alkaen laajoihin ja pitkäkestoisiin sopimuksiin sote-palvelujen ja tilojen hankkimisesta on pitänyt sisällyttää irtisanomisehto. Tällä on haluttu turvata, että hyvinvointialueella on mahdollisuus toteuttaa sote-palveluja tarkoituksenmukaisesti. Pelastustoimea laissa ei ole erikseen mainittu.
– Joidenkin tulkintojen mukaan pelastustoimen tilat siirtyvät hyvinvointialueille ilman irtisanomisoikeutta, Paananen kertoo.
Palveluntarjoajasta kiinteistösijoittajaksi?
Tämänhetkisen lainsäädännön valossa kunnista tulisi siis 3–4 vuoden kuluttua kiinteistöjen sijoittajaomistajia. Mitä vaihtoehtoja yksittäisellä kunnalla olisi tässä tilanteessa?
– Kunta voisi yrittää tarjota kiinteistöjä hyvinvointialueelle huokeammalla hinnalla, mutta tällöin se ei pystyisi kattamaan omia kulujaan ja riskejään. Kunta voisi myös myydä kiinteistöt tai kehittää kiinteistöjä ja yrittää vuokrata ne tuottavasti, Paananen sanoo
Jos kunta haluaa toimia vuokranantajana kilpaillulla kiinteistömarkkinalla, omaisuus täytyy yhtiöittää siirtymäajan kuluessa. Yhtiöittäminen on yksinkertainen toimenpide, mutta kunnan maksettavaksi tulisi 4 prosentin varainsiirtovero.
– Vuokramarkkinoilla toimimiseenkin liittyy monta kysymystä: kuuluuko kunnan tehtäviin toimia kiinteistösijoittajana, onko siihen osaamista ja kannattaako tällaiseen toimintaan liittyviä riskejä ottaa? Myyminenkin voi olla hankalaa, sillä hyvin harva sijoittaja on kiinnostunut ostamaan kuntien sote-kiinteistöjä juuri nyt, Paananen pohtii.
Monessa kunnassa ehkä pohditaan, voiko kunta vaikuttaa kiinteistöjä omistamalla siihen, missä hyvinvointialue järjestää palveluntuotantonsa.
– Jos tilat ovat hyvät ja vuokrasopimus on hyvinvointialueelle suotuisa, tällöin ehkä voi. Mutta tässäkin on hyvä miettiä, kannattaako tällaista riskiä kantaa ja onko hyvinvointialueen päätöksiin todellisia mahdollisuuksia vaikuttaa, Paananen jatkaa.
Kesäkuussa hyväksytyn lakipaketin valossa vapaaehtoisten sote-kuntayhtymien tilanne on vielä monimutkaisempi. Niiden kiinteistöomistuksia käsitellään kyllä siirtymäkauden ajan kuten kuntien kiinteistöjä, mutta omaisuuden mahdollinen yhtiöittäminen siirtymäajan päätyttyä ei onnistu yhtä suoraviivaisesti kuin kuntien tapauksessa.
– Kuntayhtymä on kuntalain alainen organisointimuoto. Sitä ei voi muuttaa suoraan osakeyhtiöksi vaan yhtymä pitää purkaa. Kuntayhtymän muuttaminen kiinteistökuntayhtymäksi on mahdollista, mutta kiinteistöjen vuokraaminen kilpailuilla markkinoilla siirtymäajan jälkeen edellyttää kuntayhtymän kiinteistöjen yhtiöittämistä, Paananen sanoo.
Kuntien kädet ovat sidotut, mutta niin ovat hyvinvointialueidenkin.
– Hyvinvointialueiden lainanottovaltuudet ja investointimahdollisuudet ovat hyvin rajalliset. Toisaalta niiden on varmistettava, että niillä on myös vuodesta 2027 alkaen riittävästi sote-palvelujen tiloja käytössään. Perusterveydenhuollon palvelut pitänee jatkossakin toteuttaa verrattain lähellä palveluja tarvitsevia asiakkaita. Tämä takaa ainakin osalle kunnista ihan kohtuulliset neuvottelumahdollisuudet, Paananen puntaroi.
Vuokrat kohdilleen
Vielä ei kuitenkaan olla edellä kuvatussa tilanteessa. Sote-uudistus astuu voimaan vuoden 2023 alussa ja sen jälkeenkin uudistukseen liittyviin lakeihin on toivottavasti tulossa täydennystä kiinteistöjen osalta. Mitä kuntien kannattaa nyt tehdä?
– Nyt kuntien kannattaa käydä läpi omien yhtiöidensä kanssa tehtyjen vuokrasopimusten ja sisäisten vuokrien tasot ja varmistaa, että vuokra on oikealla tasolla ja kattaa kiinteistön todelliset kustannukset. Olemassa olevat vuokrasopimukset siirtyvät ja sisäisiä vuokria tullaan oletettavasti käyttämään hyvinvointialueiden vuokrien määrittelyssä. Tähän kunnilla on aikaa 28.2.2022 asti, täydennyksiä voi tehdä 30.6.2022 asti, Paananen sanoo.
Kuluvan syksyn aikana odotetaan asetusta, jossa määritetään laskennallinen vuokrataso ja asetetaan vuokrille katto. Paanasen mukaan omaisuusjärjestelyihin ei vielä kannata ryhtyä, kun ei ole varmaa, mitä tapahtuu. Valmisteluja voi kuitenkin tehdä.
– Kunnissa kannattaa tehdä skenaarioita sote-kiinteistöistä, jotka mahdollisesti jäävät kunnan käsiin siirtymäkauden jälkeen. On hyvä laskea, miten kiinteistöjen vuokraaminen kokonaan tai osittain vaikuttaisi kunnan talouteen, ja varautua kunnan taloudenpidossa myös epäsuotuisien skenaarioiden mahdollisuuteen. Lisäksi on hyvä määrittää tahtotila – mitä kiinteistöille halutaan tehdä. Näin kunnassa ollaan valmiina toimimaan, kun siirtymäajan loppu lähenee, hyvinvointialueiden suunnitelmat selviävät, tai kun lakiin tulee tarkennuksia, Paananen suosittelee.
Epävarmaa tai ei, kuntien pitäisi pystyä tekemään talouteen liittyviä suuria päätöksiä jo ensi vuoden talousarvioita laatiessaan. Talousarviossa vuodelle 2022 määritettävä veroprosentti muodostaa pohjan myös vuoden 2023 verotukselle. Päätös on hankala, eikä vähiten siksi, että sote-uudistuksen myötä hyvinvointialueille siirtyvien nettokustannusten määrään liittyy suurta epävarmuutta. Kuntakohtaisista vaikutuksista on olemassa vain karkeita arvioita ja todellisuus voi olla jotain aivan muuta. Lisäksi koronapandemian lopulliset kustannukset ja valtion niihin liittyvät korvaukset ovat vielä hämärän peitossa.
Varmaa ja myönteistä kuntien kannalta on, että jatkuvasti kasvava ja kaikkein vaikeimmin ennakoitava kuluerä siirtyy pois niiden kontolta. Etenkin ikääntyvät muuttotappiokunnat voivat hyötyä siitä, että vastuu sosiaali- ja terveyspalveluista siirtyy leveämmille hartioille. Jos kunnan veropohja kuitenkin on lähtökohtaisesti heikko, tulot tuskin lähtevät rakettimaiseen nousuun sote-uudistuksen jälkeenkään. Koko julkisen sektorin näkökulmasta mikään ei muutu, ellei uudistuksella pystytä saamaan aikaiseksi tehostumista sote-sektorilla.
Varmaa on myös, että kuntien rahoituspohja muuttuu radikaalisti. Menojen ja tulojen rakenteen vaihtumisella voi olla suuri merkitys talouden pitkän aikavälin kehitykselle. Aiemmin verotulojen kannalta omavaraiset kunnat ovat sote-uudistuksen jälkeen riippuvaisempia valtionosuuksista, mikä tarkoittaa oman päätäntävallan vähenemistä. Rahoituspohjan muuttuminen voi johtaa investointikyvyn heikkenemiseen. Mahdollisuudet parantaa oman alueen elinvoimaa ja infrastruktuuria voivat rapistua, kun riittävän vuosikatteen ylläpitäminen ei enää ole kunnan omissa käsissä.
On esitetty arvioita, joissa kuntien investointitarpeet pienenisivät sote-uudistuksen seurauksena merkittävästi. Nämä arviot ovat kuitenkin liian optimistisia. Kunnille jää edelleen mittavat investointitarpeet. Uusinvestointien tarpeen lisäksi infrastruktuurissa sekä kiinteistöissä on runsaasti korjausvelkaa. Tämä korjausvelka ei soten myötä poistu, vaikka ehkä pieneneekin vähän. Lisäksi kuntien omistuksessa olevien kiinteistöjen kohtalo siirtymävaiheen jälkeen on auki. Perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaali- ja pelastustoimen tilat siirtyvät vuoden 2023 alussa vuokrasopimuksella hyvinvointialueen hallintaan kolmeksi vuodeksi. Hyvinvointialue voi halutessaan pidentää sopimusta vuodella, mutta tämän jälkeen kunnilla ei ole tiloissa varmaa vuokralaista. Maakuntien tilakeskus Oy:n arvion mukaan kunnat hallinnoivat noin 7,3 miljoonaa neliömetriä sosiaali- ja terveyspalveluiden tiloja.
Kun hyvinvointialueet pakotetaan taloudelliseen tasapainoon, mahdolliset alijäämät jäävät kuntien maksettavaksi. Millä nämä alijäämät sitten katetaan? Sote-palvelujen poistumisen jälkeen kuntien suurimmaksi menoeräksi jää koulutus ja kulttuuri. Koulutuksesta säästäminen on kuin ampuisi itseään jalkaan, liikuntapalveluista ja kulttuurista nipistäminen taas kasvattaa terveydenhuollon kustannuksia.
Epävarmuustekijät eivät liity pelkästään talouteen. Esimerkiksi tukitoiminnoista voi olla hankalaa määrittää, mitkä toiminnot tai ketkä henkilöt siirtyvät hyvinvointialueen palvelukseen. Kunnista voi myös siirtymässä poistua osaamista, ja kuntiin jääviä toimintoja ja henkilöresursseja voidaan joutua organisoimaan uudelleen. Lisäksi viime aikoina otsikoihin noussut työvoimapula vaivaa yhä enemmän kuntia. Samaan aikaan työttömien määrää ei saada laskuun, kun työ ja potentiaalisten tekijöiden osaaminen eivät kohtaa.
Kovin mielelläni jakaisin joidenkin näkemyksen, jossa sote-uudistus tuo valoa kuntien talouden tulevaisuuteen. Sote-uudistuksen tavoiteaikataulu on tiukka ja uudistuksen jälkeiseen aikaan ulottuvia päätöksiä pitäisi pystyä tekemään jo nyt vajavaisilla tiedoilla. Pandemian tilapäisesti alleen hautaamat rakenteelliset ongelmat kuten väestön vanheneminen ja kaupungistuminen vaativat myös huomiota ja heiluttavat talouden tasapainoa. Ei ole helppo urakka kuntien viranhaltijoille ja päättäjille!
Esa Kallio Kirjoittaja on Kuntarahoituksen toimitusjohtaja
Koronapandemian vuoksi Euroopan keskuspankki (EKP) antoi 15.12.2020 valvomilleen pankeille suosituksen noudattaa syyskuun 2021 loppuun asti äärimmäistä varovaisuutta päättäessään osingonjaosta. Kuntarahoituksen varsinainen yhtiökokous 25.3.2021 valtuutti hallituksen päättämään osingosta, jonka suuruus on enintään 0,52 euroa osakkeelta ja yhteensä enintään 20 313 174,96 euroa ja sen maksuajankohdasta, yhdessä tai useammassa erässä, ja huomioiden voimassa olevat viranomaissuositukset. EKP päätti 23.7.2021, ettei osingonjakoa koskevaa suositusta jatketa syyskuun lopun jälkeen.
Muutos yhtiökokouksen kutsuihin
Kuntarahoitus Oyj:n vuoden 2021 varsinainen yhtiökokous päätti muuttaa yhtiöjärjestyksen yhtiökokouskutsua koskevaa 13 pykälää siten, että kutsu yhtiökokoukseen toimitetaan kirjallisesti julkaisemalla kutsu yhtiön verkkosivuilla, lähettämällä se osakkeenomistajien yhtiölle ilmoittamiin sähköposti- tai postiosoitteisiin tai julkaisemalla se hallituksen määräämässä lehdessä.
Vuoden 2021 varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka kutsu yhtiökokoukseen on lähetetty osakkeenomistajille postitse sekä julkaisemalla se yhtiön verkkosivuilla. Koska yhtiöjärjestys ei enää edellytä kutsujen postittamista perinteisellä postilla, siirrymme mahdollisesti käyttämään sähköpostia kutsujen toimittamiselle vuoden 2022 yhtiökokouksesta alkaen. Yhtiökokouskutsu julkaistaan kuitenkin jatkossakin aina myös yhtiön verkkosivuilla.
Mikäli yhtiökokouskutsut tullaan lähettämään sähköpostitse, tulemme lähettämään kuntaomistajien kutsut kuntien kirjaamoihin, ellei kunta ilmoita viimeistään 20.10.2021 muuta osoitetta.
Muita kuin kuntaomistajia pyydämme ystävällisesti ilmoittamaan viimeistään 20.10.2021 sähköpostiosoitteen, johon kutsu jatkossa lähetetään. Huomioittehan, että pyyntö koskee jokaista osakkeenomistajaa (pois lukien kunnat), koska kutsuja ei ole virallisesti aiemmin toimitettu sähköpostitse. Mahdollisten henkilöstövaihdosten takia pyytäisimme, että ilmoitatte vähintään yhden ryhmäsähköpostiosoitteen.
Ilmoituksen sähköpostiosoitteesta voi tehdä tällä lomakkeella. Palautusohjeet löytyvät lomakkeesta.
Vastuullisuus on toimintamme ytimessä. Tarjoamallamme rahoituksella mahdollistamme yhdessä asiakkaidemme kanssa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan jatkuvuuden ja kehityksen.
– Olemme aktiivinen ja kansainvälisesti tunnustettu vihreiden ja yhteiskunnallisten joukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskija, jonka rahoituksella rakennetaan ympäristön kannalta kestäviä ja yhteiskunnallisesti vastuullisia kohteita, kuten julkisen liikenteen hankkeita, kestävää rakentamista, sairaaloita ja terveyskeskuksia, päiväkoteja ja kouluja sekä erityisryhmien asumista. Nyt julkaistu viitekehys konkretisoi läpinäkyvästi myös sijoitustoimintamme vastuullisuuden periaatteet ja vahvistaa entisestään asemaamme vastuullisena toimijana, kertoo yksikönjohtaja Pasi Heikkilä Treasury ja pääomamarkkinapalveluista.
Julkaisemamme viitekehys määrittelee kolme pääperiaatetta vastuulliselle likviditeetinhallinnalle vastuullisuuspolitiikkaamme pohjautuen. Ensimmäinen periaate on sijoituskohteiden seulonta, jossa sijoituskohteiden valintakriteerinä on niiden ESG-arvo, jonka on portfoliotasolla ylitettävä markkinoiden vastaava keskimääräinen viitearvo. Toiseksi poissuljemme sijoituskohteet, jotka eivät ole vastuullisuusperiaatteidemme mukaisia. Kolmantena sijoitamme tietyn osuuden erityisen vastuullisiin sijoituskohteisiin, joilla edistetään kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista.
– Vastuullisuutemme jatkuva kehittäminen on strategiamme pääperiaatteita. Vastuullisen sijoittamisen viitekehyksen julkaiseminen on yksi näkyvä osoitus tästä pitkäjänteisestä työstä. Sen avulla lisäämme avoimuutta ja edistämme vastuullista sijoittamista toimialallamme. Seuraavaksi keskitymme sijoituksiemme ESG-riskien hallinnan kehittämiseen, kertoo Kuntarahoituksen vastuullisuuspäällikkö Kalle Kinnunen.
Sote-uudistus toteutuu vuoden 2023 alusta. Tämä aiheuttaa kunnissa ja kuntayhtymissä runsaasti töitä ja asioiden uudelleenjärjestelyjä, jotka on suunniteltava ja toteutettava hyvin lyhyessä ajassa.
Talous- ja rahoitussuunnittelun rooli korostuu jo vuoden 2021 aikana. Kunnan laatima vuoden 2022 talousarvio määrittää suurelta osin uuden kunnan tulopohjaa myös vuoden 2023 osalta: talousarviossa tehtävin päätöksin veroprosentti kiinnitetään vuodeksi 2023. Kunnanvaltuuston on määrättävä vuoden 2023 tuloveroprosentiksi vuoden 2022 tuloveroprosentti vähennettynä uudistuksessa siirtyvällä kunnallisveron prosentilla.
Arviot sote-siirron talousvaikutuksista ja kunnan uudesta veroprosentista tulevat täsmentymään. Tällä hetkellä seuraavia valtakunnallisia laskelmapäivityksiä odotetaan kevääseen 2022 mennessä. Tarve vaikutuslaskennan ajantasaistamiselle on kuitenkin jo syksyllä vuoden 2022 talousarviota laadittaessa. Kuntarahoituksen tytäryhtiö Inspira voi auttaa kuntia talouden suunnittelussa ja rahoitusvaikutusten arvioinnissa.
Onko tavoitteena ainoastaan siirtää sote-toiminta? Vai luoda perusta uudelle kunnalle?
Soteen liittyvän työ onnistuminen edellyttää hyvää ennakkovalmistelua. Tärkeää on pitää katse tulevaisuudessa. ja turvata kunnan toimintaedellytykset pitkällä aikavälillä. Se tarkoittaa taloussuunnitteluun panostamista jo nyt – nimenomaan uuden kunnan näkökulmasta.
Me Kuntarahoituksessa uskomme sote-vaikutusten käsittelyyn kokonaisuutena, osana kunnan muuta talouskehitystä. Laadukas työ tulevan talouskehityksen ennakoimiseksi antaa toimivalle johdolle, hallitukselle ja valtuustolle realistisen pohjan tehdä päätöksiä tulevasta.
Inspiran palvelut sote-vaikutuksiin liittyen:
Laadimme yhdessä asiakkaan kanssa näkemyksen kunnan talouden tasapainon ja investointikyvyn kehityksestä pitkällä aikavälillä.
Ennuste laaditaan skenaariotyönä. Siinä arvioidaan tulevaa kehitystä ja tarvittavia toimenpiteitä laajemmin kuin perinteisissä painelaskelmissa. Asiakas saa laaditut laskelmat ja skenaariot käyttöönsä Kuntarahoituksen talousennustepalvelun kautta.
Työ sisältää:
Sote-uudistuksen vaikutukset vuosina 2023-2027
Toiminnan tuottojen ja kulujen kehityksen
Vero- ja valtionosuuskehityksen
Toteutettavat investoinnit ja omaisuusmyynnit
Selkeän viestinnällisen materiaalin vaikutusten konkretisointiin
Tuen vaikutusten viestintään esim. valtuustolle ja hallitukselle
Ota meihin yhteyttä, niin voimme keskustella lisää asiasta.
