Ota yhteyttä Kirjaudu Avautuu uuteen välilehteen
Hae sivustolta

Näkökulma: Talouden kasvuluvut saattavat näyttää liiankin hyviltä

Talouden kehitys on aina epävarmaa ja usein ikävimmät yllätykset tulevat suunnista, joita ei ole osannut ajatellakaan. Silti on todettava, että vuodelle 2022 tiedossa olevien riskitekijöiden kavalkadi on poikkeuksellisen vaikuttava: Inflaatio on korkeampi kuin vuosikymmeniin, korona kuormittaa yhä sairaaloita ja Kiina kamppailee pahasti ylikuumentuneen kiinteistösektorinsa kanssa. Samaan aikaan rahapolitiikan elvytyksessä kalkkiviivat pölisevät. Ultramatalien korkojen aika voi olla päättymässä tilanteessa, jossa omaisuuserien arvostukset ovat pilvissä ja velkasuhteet korkeita.

Vuodessa 2022 on seikkailun tuntua. Vähän kuin oltaisiin Himalajalle lähdössä – ilman lisähappea. Kaiken epävarmuuden keskellä odotukset ovat kuitenkin yhä varsin selväpiirteiset: bkt-kasvu säilyy perusuraa nopeampana, inflaatiopaineet voimakkaina ja keskuspankit kiristävät rahahanoja kiihtyvään tahtiin. Tämä konsensusnäkemys suorastaan kutsuu pientä ravistelua. Pöyhäisy on hyvä aloittaa pohtimalla, mitä viime vuonna oikeastaan tapahtui.

”Vuodessa 2022 on seikkailun tuntua. Vähän kuin oltaisiin himalajalle lähdössä – ilman lisähappea.”


Talousvuoden 2021 tarinan voi tiivistää kutakuinkin näin: Kysyntä elpyi paljon nopeammin kuin tuotanto- ja toimituskyky. Erirytmisyys kohotti energian, raaka-aineiden ja erilaisten komponenttien hintoja sekä nosti kuljetuskustannuksia. Energian hintoihin vaikuttivat myös epäsuotuisat sääolosuhteet ja muut tuotantovaikeudet. Lyhytkestoiset mutta toistuvat koronasulut siirsivät kulutuksen painopistettä palveluista tavaroihin, jolloin ”aineellisessa” taloudessa hinnat nousivat entisestään. Toimitusketjujen häiriöt pistivät firmat kasvattamaan omia varmuusvarastojaan, mikä osaltaan pahensi komponenttipulaa ja kiihdytti inflaatiota. Just-in-time -ajattelun muuttuminen just-in-case -toiminnaksi lihotti varastoja – ja samalla bruttokansantuotetta.

Koska suuressa osassa länsimaita sekä bkt että työllisyys ovat jo suunnilleen pandemiaa edeltäneellä tasolla, kysynnän elpymisvauhti jäänee tänä vuonna selvästi viime vuotta hitaammaksi. Ehkäpä tuotantokapeikotkin alkavat siten hiljalleen helpottaa. Mikäli näin on, vähenee myös motiivi tilailla välituotteita tai valmistavaroita varastoon. Yritykset saattavat pikemminkin alkaa purkaa ylimääräisiä varastojaan. Samalla tarjontakitkoista johtuvat kustannuspaineet helpottaisivat, mikä osaltaan hillitsisi inflaatiota.

Tällaisilla teknisiltä kuulostavilla käyttäytymismuutoksilla voi lyhyellä aikavälillä olla yllättävän suuria vaikutuksia bkt-kehitykseen. Esimerkiksi Yhdysvalloissa viime vuoden kolmannella neljänneksellä varastojen kerryttäminen selitti bkt:n 2,3 prosentin kasvuvauhdista jopa 2,2 prosenttiyksikköä. Pinnalta katsottuna syksyn bkt-luvut näyttivät siis Yhdysvalloissa ehkä vähän liiankin hyviltä. Ylimääräinen kerma arvatenkin myös vahvisti hyvää fiilistä ja nosti odotuksia.

Tänä vuonna saatamme nähdä liikettä toiseen suuntaan: varastojen purkaminen voi hidastaa bkt-kasvua. Toki on katsottava varastosyklin läpi ja arvioitava aidon loppukysynnän kehitystä. Otsikkotason tekniset kasvupettymykset voivat kuitenkin olla haitallisia, mikäli ne vaikuttavat laajan yleisön talousluottamukseen.

Edellä kuvattu teoria toimitusketjujen pullonkaulojen oikenemisesta on kieltämättä altis monenlaisille epävarmuuksille. Ei vähiten siksi, että koronan omikronmuunnos vaikeuttaa edelleen talouden normaalia toimintaa.

Joka tapauksessa odotukset rahapolitiikan kiristystahdista ovat viime viikkoina nousseet ehkä vähän turhankin nopeasti. Talouden kasvuodotukset voivat olla viritetty liian koviksi. Euroalueen inflaatiossa avainkysymys on jo pitkään ollut, meneekö energian hintapiikki talven aikana ohi. Jos menee, euroalueen inflaatiovauhti voi jo loppuvuodesta palata EKP:n kahden prosentin tavoitetason alapuolelle.

Kirjoitus on julkaistu alun perin Kuntarahoituksen Kauppalehden kumppaniblogissa 31.1.2022.

KuntarahoitusNäkökulmatPääekonomistiTalous

Kuntarahoituksen tuloswebinaari järjestetään 9.2.2022

Tilaisuuden puheenvuorot:

  • Esa Kallio, toimitusjohtaja
  • Timo Vesala, pääekonomisti
  • Joakim Holmström, johtaja, pääomamarkkinat ja vastuullisuus

Esitysten jälkeen on mahdollisuus esittää kysymyksiä.

Kuntarahoituksen tuloswebinaari

Aika: 9.2.2022 klo 14.00

Paikka: Microsoft Teams

Ilmoittaudu tapahtumaan täällä.

Lähetämme linkin tapahtumaan ilmoittautumisen vahvistusviestissä. Tapahtuma tallennetaan. Tilaa tallenne täällä.

KuntarahoitusPääekonomistiTapahtumat

Rohkeasti rahoituksen maailmaan – Jeren kesätyöpesti Kuntarahoituksessa jatkui riskienhallinnan monipuolisissa työtehtävissä

Moi Jere! Miten olet viihtynyt Kuntarahoituksessa? 

”Aika on mennyt kuin siivillä. Hain Kuntarahoitukseen, kun valmistuin Oulun yliopistosta taloustieteen tiedekunnasta, ja nyt vuoden täällä työskennelleenä voin vain suositella tänne hakemista. 

Aloitin työni jaettuna resurssina riskienhallinnan ja analytiikan sekä luottoriskitiimin välillä. Luottamus on ollut alusta lähtien läsnä: täällä uskotaan siihen, että myös kesätyöntekijät osaavat hommansa. Sen ansiosta olen päässyt kehittämään osaamistani laajasti vuoden aikana.” 

Millaisista tehtävistä työpäiväsi koostuvat? 

”Keskeisimpiin tehtäviini kuuluu markkina- ja sopimusdatasta huolehtiminen sekä raportoinnin ja seurannan kehittäminen. Kosketuspintaa on hyvin erilaisiin osa-alueisiin, ja myös omat kiinnostuksenkohteeni määrittävät työn suuntaa – työpäiviini mahtuu siis monenlaista! 

Vuoden varrella tietyt perustehtävät ovat pysyneet pitkälti samana, mutta työaikaa jää myös muulle. Olenkin saanut vastuulleni erilaisia kehitystehtäviä. Esimerkiksi markkinadatan kontrolloinnin kehittäminen erilaisten työkalujen avulla on ollut mielenkiintoista.” 

Mikä työssäsi on ollut kiinnostavinta tähän mennessä? 

”Työssä minua motivoi jatkuva oppiminen. Onneksi tiimissäni pääsee omaksumaan paljon uutta. Riskienhallinta on kiinnostanut minua jo pitkään ammatillisesti, ja nyt olen päässyt kurkistamaan aiheeseen pintaa syvemmälle. Kehitystehtävien myötä olen myös syventynyt erilaisiin järjestelmiin, mikä on ollut erityisen mieluisaa. Töitä tehdessä ajatteluni on kehittynyt niin, että alan automaattisesti pohtia miten tekemistä voisi kehittää ja automatisoida. Se on ollut kiinnostavaa huomata.” 

Miksi kannattaa hakea juuri Kuntarahoitukseen kesätöihin? 

”Kuntarahoitus toimii kiinnostavalla alalla ja meillä on rento ilmapiiri. Perinteiseen pankkiin verrattuna henkilöstöä on vähemmän ja siksi jokainen saa työskennellä varsin laajalla kentällä. Tässä työssä ei aika käy pitkäksi.  

Riskienhallinta ja analytiikka -yksikössä pääsee kehittämään niin teknistä kuin teoreettista osaamista. Yksi parhaista puolista onkin ollut se, että olen päässyt hyödyntämään laajasti erilaisia järjestelmiä, kuten SQL, Power BI ja Bloomberg Terminal. Kesätyöntekijälle tämä on siis mielenkiintoinen kokonaisuus, eikä tehtävässä joudu tekemään vain yhtä asiaa koko kesää.” 

Mitä vinkkejä haluaisit antaa nuorille ammattilaisille, joita kiinnostaa työ finanssialalla – tai nimenomaan Kuntarahoituksessa? 

”Kannattaa hakea rohkeasti! Alalla ja Kuntarahoituksessa on monia urapolkuja ja mahdollisuuksia. Suosittelen myös harkitsemaan Kuntarahoitusta potentiaalisena työnantajana, vaikka ei asuisi vielä pääkaupunkiseudulla. Itse olen Rovaniemeltä kotoisin ja opiskelin Oulussa. Uuteen kaupunkiin muuttaminen kannattaa mielestäni nähdä seikkailuna.

Hakijoille painottaisin myös sitä, että tärkeintä on osoittaa oma halu oppia ja kehittyä. Minullakaan ei ollut kauheasti kokemusta rahoitusmarkkinoiden parissa työskentelystä aloittaessani, mutta itse työ opettaa. Siitä on apua, että ymmärtää rahoitusmarkkinoiden perusteet ja tuntee perustermistön, mutta innostus ja positiivinen asenne ratkaisevat.”


Kuntarahoituksen kesätyöhaku on nyt auki. Tutustu avoimiin kesätyöpaikkoihimme ja hae 9.2. mennessä!

KuntarahoitusTöihin meille

Talouden vahvaa perustrendiä varjostaa liuta riskitekijöitä – saavatko keskuspankit inflaation kuriin? Kuntarahoituksen markkinakatsaus 01/2022 on julkaistu

Kuntarahoituksen markkinakatsaus, tammikuu 2022Lataa

Maailmantalouden kasvu hidastuu, mutta suhdannekuva säilyy varsin myönteisenä, arvioi Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala yhtiön vuoden ensimmäisessä markkinakatsauksessa. Työllisyys kasvaa ja yritysten investointiaikeet elpyvät samalla kun kotitaloudet kuluttavat säästöjään. Talouden vetoa varjostaa kuitenkin liuta toisiinsa kytkeytyviä riskitekijöitä.

– Omikron-virusmuunnoksen aiheuttama voimakas tartunta-aalto lisää väestön samanaikaista sairastavuutta ja voi aiheuttaa häiriöitä tuotannossa. Kiinassa tiukka koronapolitiikka johtaa myös helposti toimitusketjuja häiritseviin sulkutoimiin. Maan kiinteistösektorin ongelmat ovatkin jo oma suhdanneriskinsä, Vesala arvioi.

Pääekonomistin mukaan häiriöt tuotannossa ja toimitusketjuissa voivat kiihdyttää kustannusinflaatiota, mikä saattaa nopeuttaa rahapolitiikan kiristymistä. Korkotason nousu on haaste erityisesti velkaisimmille maille.

Ennusteiden villi kortti on Ukraina, jonka geopoliittisessa kriisissä on potentiaalia ainakin merkittävään markkinahäiriöön.

– Yleisen luottamuksen heikkenemisen kautta Ukrainan tilanteesta voi koitua myös laajempia talousvaikutuksia, Vesala lisää.

Suomessa velkaantuminen vähenee, mutta vain hetkellisesti

Suomen talouskasvu jatkui loppuvuonna 2021 vahvana. Vaikeasta koronatilanteesta huolimatta vuoteen 2022 lähdetään varsin hyvistä asemista.

– Erityisesti työllisyyden elpyminen on lyönyt kaikki odotukset laudalta, vaikka pitkäaikaistyöttömyydestä onkin kehkeytymässä oma sitkeä ongelmansa, Vesala pohtii.

Teollisuudessa tuotantomäärät ovat jatkaneet tasaista kasvuaan, ja uusien tilausten määrä on pysynyt erittäin hyvällä tasolla. Viimeisimpien ennusteiden perusteella Suomi ylittää jo kuluvana vuonna bkt:n kehitysuran, jolla olimme ennen koronapandemiaa.

Voimakas talouskasvu on kääntänyt julkisen talouden velkasuhteen laskuun, mutta suunnanmuutos uhkaa jäädä väliaikaiseksi.

– Rakenteelliset rajoitteet painavat Suomen talouskasvua samalla kun väestö ikääntyy ja julkisten menojen kasvu voimistuu. Muutaman vuoden sisällä bkt:n kasvutrendi vajoaa 1,0–1,5 prosentin tuntumaan ja velkaantuminen jatkuu.

Rahapolitiikan suunta on muuttunut – Yhdysvalloissa Fed jo kiristää vyötä, EKP seuraa hiljalleen perässä

Keskuspankkipolitiikassa on viime kuukausina tapahtunut selvä suunnanmuutos. Yhdysvalloissa inflaatio on kiihtynyt jo seitsemään prosenttiin, ja hintojen nousu on varsin laaja-alaista. Työmarkkinoilla on huomattavaa työvoimapulaa, ja palkat nousevat nopeasti. USA:n keskuspankki Fed on jo aloittanut rahapolitiikan kiristämisen vähentämällä arvopaperiostoja markkinoilta.

– Arvopaperien netto-ostot loppunevat kokonaan jo kevään aikana, ja vuoden edetessä Fedin taseen annetaan myös supistua. Fed itse arvioi nostavansa ohjauskorkoa kolmesti vuoden 2022 aikana, mutta markkinat ennakoivat hieman nopeampaa korkopolitiikan kiristymistä, Vesala kertoo.

Euroalueella inflaatio on toistaiseksi pysynyt maltillisempana ja kapea-alaisempana kuin Yhdysvalloissa.

– Mikäli energian hintapiikki menee alkuvuoden aikana ohi, euroalueen inflaatiovauhti voi loppuvuodesta palata EKP:n tavoitetason alapuolelle. Heikkenevä euro kuitenkin tukee talouden elpymistä. Rahapolitiikan suunnanmuutos on tapahtumassa myös Euroopassa.

Vesala arvioi, että EKP supistaa epätavanomaisia elvytystoimiaan merkittävästi jo kuluvan vuoden aikana. Ensimmäiset koronnostot nähtäneen vuonna 2023.

– Käänne rahapolitiikan suunnassa vahvistaa näkymää korkotason nousevasta trendistä.

Kuntarahoituksen markkinakatsaus, tammikuu 2022Lataa

KuntarahoitusPääekonomistiTalous

Vuosi 2021 – negatiiviset korot asiakkaiden hyödyksi, soteen liittyvillä palveluilla kysyntää

Syksyllä pystyimme tekemään hinnoittelussamme asiakkaitamme merkittävästi hyödyttävän ja jo pitkään odotetun uudistuksen, kun siirryimme velkakirjaluotoissa negatiivisen viitekoron huomioivaan koronlaskentatapaan. Lokakuun alusta asiakkaamme ovat päässeet hyötymään negatiivisista koroista entistä paremmin.

Aiemmin Kuntarahoitus noudatti yleistä markkinakäytäntöä, jossa lainan viitekorko oli vähintään nolla, ja sen lisäksi veloitettiin viitekorkoon lisätty asiakasmarginaali. Muutoksen myötä asiakasmarginaali lisätään todelliseen korkoon ja luoton kokonaiskorko voi painua jopa nollaan.

– Yleensä tällaiset lievennykset tehdään uusiin sopimuksiin, me siirsimme hyödyn kaikille asiakkaillemme, myös jo tehtyihin sopimuksiin. Taloudellisesti hyöty näkyy tuntuvammin asiakkaillemme tämän vuoden puolella, sillä koron laskutavan muutos tuli voimaan lainan seuraavan korontarkastuksen yhteydessä 1.10.2021 jälkeen. Joillekin asiakkaillemme hyöty voi olla miljoonia euroja vuodessa, Kuntarahoituksen asiakasratkaisuista vastaava johtaja Aku Dunderfelt kertoo.

Muutoksen teki mahdolliseksi kesäkuun lopussa voimaan astunut pankkien vakavaraisuussääntely, jonka myötä Kuntarahoitus on julkinen kehitysluottolaitos (public development credit institution). Tämä muutos madalsi merkittävästi Kuntarahoituksen vähimmäisomavaraisuusasteen pääomavaadetta.

Vastuullisen rahoituksen kysyntä kasvaa – raportointiin uusia vaatimuksia

Vastuullisen rahoituksen kysyntä jatkoi kasvuaan myös vuonna 2021.

– Yhä useammat maailman kaupungit, myös meidän asiakkaamme, haluavat entistä vahvemmin profiloitua vastuullisuuden soihdunkantajiksi. Edelläkävijänä haluamme tukea vastuullisen rahoituksen kanavoitumista asiakkaidemme erinomaisiin investointeihin, yksikönjohtaja Jukka Leppänen sanoo.

Vastuulliseen rahoitukseen liittyy merkittäviä seuranta- ja raportointivaatimuksia. Nämä vaatimukset kiristyivät viime vuonna entisestään, kun EU:n kestävän kehityksen taksonomia-asetusta vahvistettiin huhtikuussa julkistetulla kestävän kehityksen rahoituspaketilla. Paketti laajensi raportoinnin vaatimuksia – yritysten täytyy raportoida viimeistään vuoden 2022 loppuun mennessä taksonomia-asetuksen vaatimusten mukaisesti.

– Asiakkaillemme Kuntarahoituksen myöntämän vihreän rahoituksen hyöty näkyy edullisemman marginaalin lisäksi raportoinnissa, jonka me hoidamme asiakkaan puolesta, Leppänen jatkaa.

Sote-uudistus ravistelee kuntien identiteettiä

Pitkään valmisteltu sote-uudistus nytkähti eteenpäin, kun eduskunta kesäkuussa hyväksyi siihen liittyvän lakipaketin. Kunnille tämä tarkoitti kiireellistä käytännön asioiden valmistelua, mutta myös epävarmuutta talouteen. Kuntarahoituksen tytäryhtiön Inspiran sote-vaikutuksiin liittyvät neuvontapalvelut olivat syksyllä kysyttyjä.

– Sote-uudistus muokkaa kuntien identiteettiä ja rahoituspohjaa. Tehtäväkentän kapenemisesta huolimatta kunnat tulevat jatkossakin olemaan keskeisessä roolissa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitäjinä ja rakentajina, Dunderfelt painottaa.

Soten lisäksi kuntien tulevaisuuteen vaikuttavat muun muassa jo pitkään huolenaiheena ollut väestön ikääntyminen sekä muutto maalta kaupunkeihin. Tutkimme kuntien eriytyviä teitä ja mahdollisia tulevaisuuksia kuntavaalien alla julkaistussa, Demos Helsingin kanssa yhteistyössä toteutetussa keskustelupaperissamme.

– Halusimme nostaa keskusteluun kuntien tulevaisuuteen vaikuttavia tekijöitä ja ratkaisuja, joita esimerkiksi kestävään talouteen ja elinvoiman ylläpitämiseen liittyen on kunnissa löydetty. Tähän teemaan liittyvää keskustelua tulemme jatkamaan myös tänä vuonna, Dunderfelt kertoo.

Digitaalinen lainaprosessi asiakkaiden käyttöön 2022

Vuoden 2021 aikana Kuntarahoituksessa on kehitetty hartiavoimin digitaalista asiointia. Kehitystyön tulokset alkavat näkyä asiakkaille vuoden 2022 alkupuoliskolla, kun lainaa voi alkaa hakea digitaalisen palvelun kautta.

– Ensimmäisenä asiakkaillemme avautuu mahdollisuus hakea kuntatodistusta verkossa. Suunnitelmissa on jatkaa palveluiden kehitystä ja jatkossa tuoda myös tukea rahoituksen kilpailuttamiseen, Jukka Leppänen kertoo.

Palvelujen digitalisoinnin tavoitteena on asioinnin helpottaminen ja nopeuttaminen. Henkilökohtainen palvelu ja tuki eivät kuitenkaan ole katoamassa mihinkään.

– Täysin automatisoitu palvelu tai palveluautomaatit eivät sovi meidän toimintaamme ja palveluumme. Oma asiakastiimi tulee tukemaan asiakkaitamme digitaalisen prosessinkin aikana, Leppänen korostaa.

Kuntarahoitus

Sekasin-chat kuuntelee nuoria myös jouluna

Sekasin-chatissa nuori voi keskustella anonyymisti sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten sekä monista eri järjestöistä tulevien vapaaehtoisten kanssa. Diagnoosia tai lähetettä ei tarvita: oma tunne keskustelun tarpeesta riittää.

Sekasin-chat sai alkunsa vuonna 2016 osana Ylen samannimistä mielenterveyskampanjaa ja tv-sarjaa. Chat avattiin ensin tilapäisesti, mutta yhteydenottojen määrä kasvoi nopeasti. Tarve pysyvämmälle palvelulle oli ilmeinen, joten toiminta jatkui.

Chattia tuottaa ja ylläpitää useiden toimijoiden muodostama, alkuvuodesta 2021 perustettu Sekasin Kollektiivi. Kollektiivin toimintaa koordinoivat pääasiassa MIELI Suomen Mielenterveys ry, Suomen Punainen Risti, Setlementtiliitto sekä SOS-lapsikylä.

Korona on koetellut nuorten jaksamista

Sekasin Kollektiivin toiminnanjohtaja Satu Raappanan mukaan useimmat chat-keskustelut lähtevät liikkeelle nuorten pahasta olosta. Monet nuoret kertovat ahdistuksesta, masennuksesta, peloista, tai vain epämääräisestä pahan olon tunteesta. Noin joka kymmenes keskustelu liittyy itsetuhoisiin ajatuksiin, tunteisiin tai tekoihin.

Vuonna 2020 Sekasin-chattiin otettiin yhteyttä ennätykselliset 170 000 kertaa. Päivittäisten yhteydenottojen määrä liikkuu 400:n ja 700:n välillä, mutta kaikki keskusteluapua kaipaavat eivät valitettavasti pääse läpi. Erityisen kiireistä on alkuvuodesta sekä syksyllä koulujen alkaessa, mutta hiljaisia kausia Sekasin-chatilla ei käytännössä ole: paha olo on yhtä yleistä keskikesällä kuin syystalven pimeydessäkin.

– Viimeisten kahden vuoden aikana arjessa selviytymiseen liittyvät kysymykset ovat korostuneet: työt, opiskelu, ihmissuhteet, Raappana kertoo. – Korona-aikana moni nuori on joutunut olosuhteiden pakosta muuttamaan takaisin vanhempiensa luokse. Myös ennestään mielenterveyshaasteista kärsineet nuoret ovat kokeneet suurta kuormitusta: osa pärjäsi helpommin ennen poikkeusajan alkua, mutta nykytilanne käy heidän voimilleen.

Raappanan mukaan useimmat aikuiset pystyvät suhteuttamaan poikkeusajan koettelemukset elämänkokemuksen tuoman perspektiivin avulla. Nuorille näköalan löytäminen poikkeusajan yli on haastavampaa. Monien usko tulevaisuuteen on ollut koetuksella.

– Moni nuori on joutunut elämään valtaosan opinnoistaan etäkoulun, epävarmuuden ja sulkutilojen ristipaineessa. Nuoruus on aikaa, jolloin ihmisen identiteetti muovautuu ja kehittyy. Nyt tavallinen arki on vaihtunut usean nuoren mielessä huoliin siitä, valmistuuko hän ajoissa tai kuinka kaverisuhteet kestävät sosiaalisen kontaktin puutteessa.

Matalan kynnyksen keskustelukanavia tarvitaan

Mielenterveystyö tarvitsee matalan kynnyksen kanavia, Raappana kertoo. Monelle pahasta olosta kärsivälle ensimmäinen yhteydenotto on hyvin vaikeaa.

– Ihmisestä ei useimmiten näe, onko hän ahdistunut tai henkisesti uuvuksissa. Siksi myös oman voinnin ottaminen puheeksi voi olla nuorille vaikeaa, Raappana kuvailee. – Sekasin-chatin tarkoitus on tehdä keskustelu mahdollisimman helpoksi: nuori voi kertoa tilanteestaan anonyymisti ja luottamuksellisesti sillä hetkellä, kun on siihen itse valmis.

Sekasin-chat toimii vuoden ympäri ja pitää linjansa auki normaaliin tapaan myös jouluna. Monille chattiin yhteyttä ottaville joulu tarjoaa tervetulleen hengähdystauon, mutta toisille se tuo uusia paineita. Miten pärjätä stressaavan juhlakauden yli? Uskaltaako isovanhempia tai muita riskiryhmään kuuluvia läheisiä tavata kasvotusten?

Raappana haluaa valaa uskoa siihen, että jokainen saa viettää itsensä näköistä joulua.

– Sekin on sallittua, jos haluat unohtaa suorituspaineet, istua kotisohvalla verkkareissa ja syödä maksalaatikkoa. Ei ole yhtä oikeaa tapaa viettää pyhiä: hyvä joulu on se, joka tuntuu itsestä hyvältä.


Lahjoitukset mahdollistavat Sekasin-chatin toiminnan ja kehittämisen. Lahjoituksia voi tehdä mm. MIELI Suomen Mielenterveys ry:n verkkosivujen kautta tai osana Pidä huolta -kampanjaa. Myös kaikki Spotify-suoratoistokorvaukset kampanjan versioimasta Pave Maijasen Pidä huolta -kappaleesta ja sen musiikkivideon YouTube-katselukerroista menevät toiminnan tukemiseen.

Sekasin-chat on avoinna 12–29-vuotiaille nuorille ja nuorille aikuisille arkisin klo 9–24 ja viikonloppuisin klo 15–24 osoitteessa sekasin.fi.


Teksti: Tuomas Mäkinen
Kuva: Mia Järvisalo

KuntarahoitusVastuullisuus

Esa Kallio: Hyvän talouskehityksen jatkuminen edellyttää rakenteita ravisuttavia muutoksia

Sekä kulunut että edellinen vuosi olivat kuntasektorille talouden näkökulmasta hyviä. Valtio auttoi kuntia ansiokkaasti ja aiheellisesti koronapandemian aiheuttamissa akuuteissa ongelmissa. Myös Suomen taloudella on mennyt jopa yllättävänkin hyvin, mutta vauhti on jo hidastumassa. Tämän vuoden viimeisessä suhdanne-ennusteessamme arvioimme bruttokansantuotteen kasvuksi tänä vuonna 3,5 % ja ensi vuonna 2,6 %. Vuodelle 2023 ennustamme kasvua enää 1,8 %.

Olisi mukava pysäyttää aika tähän talouden näkökulmasta kohtalaisen hyvältä näyttävään nykyhetkeen. Kuntien talouden ennakoinnissa kaksi vuotta on kuitenkin lyhyt aika, on katsottava paljon pidemmälle tulevaisuuteen. Siellä itsestään muistuttavat pandemian väliaikaisesti alleen hautaamat pitkän aikavälin ongelmat. Suomen väestö ikääntyy, muuttoliike kaupunkeihin jatkuu, ilmastonmuutoksen hidastamiseksi on tehtävä jotain heti ja huomenna.

Suomen eurooppalaista keskiarvoa heikompi talousnäkymä tuo kuntien talouteen valitettavan vähän apuja. Talouden heikko kasvu-ura tuskin riittää kannattelemaan nykyisenlaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Myös sisäinen muuttoliike ravisuttaa kuntien taloutta ja rakenteita. Vähentyvän väkimäärän kunnissa veronmaksajien ja koulutettavien lasten määrä vähenee, kun taas muuttovoittokaupungeissa tarvitaan uusia asuinalueita ja investointeja infrastruktuuriin.

Samalla resursseja pitäisi riittää koulutukseen, jonka tason laskemista Suomen tulevaisuus ei kestä. Jo nyt Suomi on pudonnut korkeakoulutettujen osuudessa alle OECD-maiden keskiarvon. Sote-uudistuksessa kuntien tehtäväkenttä puolittuu ja uhkana on, että taloutta joudutaan tasapainottamaan juuri opetustoimen kustannuksella.

Kuntien tiet tosiaankin eriytyvät entisestään. Mutta ratkaisujakin kunnissa etsitään aktiivisesti, niistä kertoo muun muassa tässä kuussa startannut Kuntien uudet tiet -artikkelisarjamme.

Oli kunnan tilanne tai tie mikä tahansa, kesäkuussa eteenpäin nytkähtänyt sote-uudistus muuttaa sen rahoituspohjaa. Kunnat, joilla on ollut vahva veropohja, tulevat aiempaa riippuvaisemmaksi valtion tulonsiirroista. Heikkenevän veropohjan kunnat taas jäävät entistä enemmän omien verotulojen varaan. Tämä tarkoittaa lisääntyvää epävarmuutta paikalliseen päätöksentekoon ja vaatii uusien ajattelutapojen omaksumista.

Valmistelut palveluiden siirtämiseksi hyvinvointialueille ovat pitäneet kunnat kiireisenä koko syksyn ja tulevat varmasti jatkumaan koko ensi vuoden. Valmisteilla olevien lakitäydennyksien odotetaan tuovan tukipalveluidenkin järjestelyihin lisää aikaa. Kuntarahoituksessa odotamme voivamme toimia myös hyvinvointialueiden uusien investointien rahoittajana.

Toiseen suureen asiakasryhmäämme, yleishyödyllisen asuntorakentamisen tarjoajiin, koronapandemia ei juurikaan ole vaikuttanut. Asiakkaamme ovat jatkaneet panostuksiaan yhä kestävämmän rakentamisen edistämiseksi. Pilviä horisonttiin tuovat kuitenkin kasvanut työvoimapula rakennusalalla sekä raketin lailla kohonneet rakennuskustannukset. Niiden kasvun jatkuminen voi vaarantaa mahdollisuudet tuottaa kohtuuhintaista ja moniarvoista asumista tulevaisuudessa.

Haluan kiittää asiakkaitamme jälleen yhteistyöstä ja luottamuksesta! Erityisen iloinen olen siitä, että pystyimme tekemään rahoituksestamme entistäkin edullisempaa lokakuusta alkaen. Olemme tänäkin vuonna poikkeuksellisista olosuhteista huolimatta pystyneet turvaamaan asiakkaidemme rahoitushuollon ja keskeytyksettä olemaan asiakkaidemme apuna.

Lisäksi olen ylpeä siitä, miten olemme Kuntarahoituksessa vuoden aikana kehittäneet toimintatapojamme ketterämmiksi ja tehokkaammiksi, jotta pystyisimme jatkossakin luomaan aiempaakin suurempaa asiakashyötyä entistäkin vastuullisemmin. Kuntarahoituslaiset ovat laajan asiantuntemuksensa lisäksi erittäin muutoskykyinen joukko. Kiitos teille jaksamisestanne ja panostuksestanne, teidän kanssanne on ilo työskennellä.

Esa Kallio
Kirjoittaja on Kuntarahoituksen toimitusjohtaja

KuntarahoitusNäkökulmat

Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste: Koronatilanne nakertaa talven talouskasvua, omikronin vaikutuksia vasta arvaillaan – Kuntarahoitus laskee vuoden 2022 bkt-ennustettaan

Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste, joulukuu 2021Lataa
Taulukko, jossa Kuntarahoituksen ennuste Suomen talouden tarjonnan ja kysynnän sekä työttömyyden ja kuluttajahintainflaation kehityksestä vuosina 2020, 2021, 2022 ja 2023. Lähde: Tilastokeskus, Kuntarahoitus.

Kuntarahoituksen vuoden viimeinen suhdanne-ennuste julkaistaan poikkeukselliseen aikaan, sanoo yhtiön pääekonomisti Timo Vesala. Maailmantalouden kasvu jatkuu, mutta lyhyen aikavälin suhdanneriskit ovat koholla. Etelä-Afrikassa havaittu koronaviruksen omikron-muunnos nostaa epävarmuuden uudelle tasolle. Virusmuunnoksen vaarallisuudesta, leviämisnopeudesta tai sen kyvystä kiertää rokotesuojaa on vasta hyvin alustavia tietoja, minkä vuoksi omikronin talousvaikutuksia on hankala arvioida.

– Ennusteluvuissa on huomioitu koronapandemian viimeaikainen voimistuminen, mutta niihin ei sisälly arviota uuden muunnoksen vaikutuksesta. Jos käy ilmi, että rokotteiden tarjoama suoja omikron-muunnosta vastaan on oleellisesti heikompi, voidaan joutua turvautumaan tiukempiin rajoituksiin. Silloin myös talouskasvussa otetaan takapakkia, Vesala kertoo.

Toinen ajankohtainen suhdanneriski liittyy Kiinaan, jossa ylikuumentunut kiinteistösektori jäähtyy nopeasti. Rakennusinvestoinneilla on ollut Kiinan talouskasvussa poikkeuksellisen suuri merkitys.

– Voimakas talouskasvun hidastuminen Kiinassa heijastuisi epäilemättä myös muualle maailmantalouteen, Vesala arvioi.

Toimintaympäristöä haittaa myös kustannusten nousu. Inflaation kiihtyminen heikentää kuluttajien ostovoimaa ja osaltaan verottaa talouden aktiviteettia.

Suomessa suurin ongelma on pitkän aikavälin kasvu-ura

Suomessa koronan talousvaikutukset ovat jääneet kansainvälisesti vertaillen maltillisiksi. Bruttokansantuote ylitti koronapandemiaa edeltäneen tason jo kuluvan vuoden toisella neljänneksellä. Myös työllisyys on palautunut rivakasti, ja työllisten kokonaismäärä on kohonnut jopa kaikkien aikojen ennätyslukemiin.

Odotuksia vahvemman toteutuneen kehityksen ansiosta Kuntarahoitus tarkentaa kuluvan vuoden kasvuennustettaan 3,5 prosenttiin (ed. ennuste 3,2 %). Lisääntyneen koronaepävarmuuden ja kustannusten nousun vuoksi arvio ensi vuoden bkt-kasvusta lasketaan 3,0 prosentista 2,6 prosenttiin. Kuntarahoitus pitää vuoden 2023 kasvuennusteensa 1,8 prosentissa, mikä on edelleen hieman Suomen pitkän aikavälin kasvupotentiaalia ripeämpi vauhti.

Pääekonomisti Vesala arvioi, että Suomen talouden suurin ongelma on pitkän aikavälin kasvu-ura, joka ei riitä kannattelemaan nykyisen kaltaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Korona-ajan vahinkoja minimoivasta puolustustaistelusta on vähitellen palattava talouden rohkeaan uudistamiseen.

– Meidän on luotava näkymä, jossa inhimillistä pääomaa riittää yritysten käyttöön. Ilman sitä pienen kansantalouden on vaikea houkutella kasvuinvestointeja. Tämä tarkoittaa panostuksia koulutukseen, tutkimukseen ja ulkomaisen työvoiman houkuttelemiseen. Myös vihreän siirtymän edistämisessä kannattaa olla etujoukoissa, Vesala tiivistää.

Fedin koronnostoja odotetaan jo ensi vuonna, Euroopassa edetään hitaammin

Syksyn mittaan inflaatio on kiihtynyt merkittävästi. Rahapolitiikan perussuuntaus Yhdysvalloissa ja Euroopassa on sama, mutta keskuspankit etenevät eri tahtiin. Yhdysvalloissa riski talouden ylikuumenemiseen on suurempi.

– Mikäli pandemiatilanteen heikkeneminen ei merkittävästi huononna lyhyen aikavälin näkymää, Fed joutunee nostamaan ohjauskorkojaan jo ensi vuonna, pääekonomisti Vesala ennakoi.

Inflaatioon liittyvä epävarmuus on selvästi kasvanut myös euroalueella. Vesala kuitenkin arvioi, että taustalla vaikuttavat yhä pääosin tilapäiset tekijät, kuten energian hintapiikki ja häiriöt toimitusketjuissa.

– Kun pullonkaulat purkautuvat, hintoja kohottava vaikutus voi nopeasti kääntyä laskupaineeksi ja inflaatio palata alle EKP:n tavoitteen. Keskuspankin uusi inflaatiotavoite antaa sille pelivaraa viivyttää koronnostoja ja uskon, että EKP tämän liikkumatilan käyttää.

Vesala arvioi, että EKP supistaa epätavanomaisia elvytystoimiaan jo vuoden 2022 aikana. Korkopolitiikan maltillinen normalisointi voisi alkaa vuoden 2023 lopulla.

Avokätisyyden aika on ohi, kunnille jaetaan pian niukkuutta

Lähes kaikki kuntatalouden keskeiset tunnusluvut ovat paremmassa asennossa kuin ennen koronapandemiaa ennakoitiin. Valtio on kantanut päävastuun koronan talousvaikutuksista ja varmistanut, ettei kuntatalous joudu pandemian keskellä pinteeseen.

Kriisissä julkinen talous on velkaantunut, mutta jatkossa velkasuhdetta on vakautettava.

– Avokätinen tukipolitiikka on epäilemättä vaihtumassa niukkuuden jakamiseksi, arvioi Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio.

Kuntatalouden ennustettavuutta heikentää myös sote-uudistus, joka muokkaa kuntien rahoitusrakennetta merkittävästi. Vahvan veropohjan kunnat menettävät suhteessa enemmän veroeuroja kuin kunnat, joissa veropohja on ollut heikko. Lopputulos on Kallion mukaan nurinkurinen.

– Kunnat, jotka voisivat luottaa omien verotulojensa kasvuun, ovat sote-uudistuksen jälkeen riippuvaisempia valtion tulonsiirroista. Sen sijaan heikkenevän veropohjan kunnissa omien verotulojen painoarvo kasvaa. Molemmissa ryhmissä vaihdetaan varmempi tulonlähde epävarmempaan.

Sote-uudistuksen yhteydessä on myös kiinnitettävä huomiota pitkän aikavälin kasvuedellytyksiin. Nuorten koulutustaso laskee, ja korkeakoulutettujen osuudessa Suomi on pudonnut alle OECD-maiden keskiarvon. Koulutuksen järjestäminen on edelleen pitkälti kuntien vastuulla. Monissa kunnissa syntyvyyden lasku aiheuttaa oppilaskatoa, ja opetuksen yksikkökustannukset uhkaavat nousta.

– Kun sote-uudistus vielä puolittaa kuntien tehtäväkentän, vaarana on, että sopeutukset kohdistuvat juuri opetustoimeen. Kunnat tarvitsevat lisää pelimerkkejä. Toistaiseksi on epäselvää, mistä ne saadaan, Kallio tiivistää.

Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste, joulukuu 2021Lataa

Lisätietoja:

Heidi Penttinen, viestintäpäällikkö
heidi.penttinen@kuntarahoitus.fi
puh. 045 139 3229


Pääekonomistimme Timo Vesala avaa suhdanne-ennusteen taustoja ja vuodenvaihteen talousnäkymiä Huomisen talous -podcastin syyskauden päätösjaksossa. Kuuntele jakso ja lue lisää! (linkki)

IlmiötKuntarahoitusPääekonomistiTalous

Rahoitusta hyvinvoinnin rakentajille

Kuntarahoitus myöntää yhteiskunnallista rahoitusta hankkeisiin, jotka tuottavat laaja-alaista yhteiskunnallista hyötyä. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa yhteiskunnallista rahoitusta on tarjottu vuodesta 2020. Kuntarahoitus on ensimmäinen yhteiskunnallista rahoitusta tarjoava rahoituslaitos Pohjoismaissa. Myös yhteiskunnallisten joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskijana yhtiö on ensimmäisten eurooppalaisten rahoituslaitosten joukossa.

Yhteiskunnallisen rahoituksen hankkeet jaetaan kolmeen osa-alueeseen, joita ovat asuminen, hyvinvointi ja koulutus. Rahoitettavien hankkeiden joukossa on niin kouluja ja päiväkoteja kuin erityisryhmien asuntoja, kohtuuhintaista vuokra-asumista sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tiloja. Yhteistä hankkeissa on, että ne edistävät yhdenvertaisuutta, yhteisöllisyyttä, hyvinvointia ja alueiden elinvoimaa.

– Yhteiskunnallisilla investoinneilla on paljon laajempia vaikutuksia kuin usein ajatellaan. Esimerkiksi kirjasto tai uimahalli vaikuttaa monin eri tavoin ihmisten kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja alueensa yhteisöön, kertoo Kuntarahoituksen rahoituksesta vastaava johtaja Aku Dunderfelt.

Videolla Sairaala Novan johtajaylihoitaja Heljä Lundgrén-Laine, MVH-Kiinteistöhallinnointi Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Vanhala ja Setlementtiasunnot Oy:n kehityspäällikkö Marja Mesimäki esittelevät yhteiskunnallisen rahoituksen kohteita ja kertovat niiden merkityksestä alueella.

Katso video ja tutustu hankkeisiin Kuntarahoituksen Ratkaisupankissa:



Lue lisää Kuntarahoituksen yhteiskunnallisesta rahoituksesta:

Tutustu myös:

KuntarahoitusVastuullisuusYhteiskunnallinen rahoitus

Kuntarahoituksessa Business Controllerin arki on kansainvälistä ja eteenpäin katsovaa

Antti toimii talousorganisaatiossa tiedonhallinta ja yrityssuunnittelu -tiimissä Business Controllerina.

– Business Controllerina teen paljon tulevaisuuteen kohdistuvaa suunnittelutyötä. Tuotan tietoa ja ennusteita johdon tarpeisiin, joiden perusteella he voivat tehdä strategiaa ohjaavia linjauksia, Antti kertoo.

Business Controllerina Antin työhön kuuluu myös organisaation eri osastojen raportoinnin kehittämistä sekä ylläpitoa. Power BI -raporttien pohjalta eri puolilla organisaatiota voidaan seurata liiketoiminnan kehitystä itsenäisesti.

– Loppuvuosi on perinteisesti vuosisuunnittelun aikaa, jolloin teen myös budjetointia eri osastoille. Vuoden vaihteen jälkeen alkaa sitten budjetin seuranta. Myös nopeaa reagointia vaativaa työtä on jonkin verran, kun joku tarvitsee käyttöönsä tiettyjä lukuja nopealla aikataululla.

Merkityksellistä ja vastuullista työtä suomalaisille

Kuntarahoituksen asiakkaat ovat suomalaisia kuntia ja yleishyödyllisiä asuntotoimijoita, mutta toiminta on myös hyvin kansainvälistä. Kuntarahoitus hakee rahoitusta globaaleilta pääomamarkkinoilta, ja kansainvälinen toiminta näkyy eri tehtävissä läpi organisaation.

– Kansainvälinen toiminta on läsnä myös omassa tehtävässäni. Teen muun muassa paljon yhteistyötä konsulttien ja muiden kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa, Antti kertoo.  

Vastuullisuusteemat ovat myös monien huulilla, ja Kuntarahoitus onkin vastuullisuudessa alan edelläkävijä. Kuntarahoitus rahoittaa yhteiskunnallisesti merkittäviä kohteita esimerkiksi kouluja ja päiväkoteja, ja tavoitteena on rakentaa kestävää yhteiskuntaa yhdessä asiakkaiden kanssa.

– Kuntarahoituksella jokaisessa tehtävässä pääsee osalliseksi vastuullisuusteemoja. Joten jos vastuullisuuden kokee itselle tärkeäksi arvoksi, niin kannattaa hakea meille töihin. Olemme esimerkiksi ensimmäinen suomalainen vihreiden joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija, Antti kertoo.

Tiivis työyhteisö ja itsenäinen rooli

Kuntarahoituksella työskentelee noin 170 asiantuntijaa, ja toimisto heillä kaikilla sijaitsee erinomaisella paikalla Kampissa, Helsingin keskustassa. Antti pitää Kuntarahoituksen henkilöstömäärältään pientä kokoa ehdottomasti positiivisena asiana.

– Pienehkö henkilöstömäärä takaa sen, että käytävillä näkyy paljon tuttuja kasvoja. Täällä voit kävellä työkaverin työpisteelle ja kysyä mieltä painavista asioista. Organisaatio on myös hyvin litteä, joten voit olla tekemisissä johdon kanssa vaikka päivittäin.

Kuntarahoituksen pienehkö organisaatio mahdollistaa myös sen, että töitä pääsee tekemään hyvin laaja-alaisesti. Antti näkeekin ehdottomana plussana sen, että hänellä on mahdollisuus päästä osaksi kokonaisprosessia eikä vain tiettyä osaa siitä.

-Työssäni parasta on hyvin itsenäinen asiantuntijan rooli, jossa pääsen itse kehittämään parhaat tavat tehdä työtäni ja vaikuttamaan toteutukseen. Esihenkilötasolla on valmentava ote johtamiseen, ja täällä luotetaan, että asiantuntijoilla on paras osaaminen omaan työhönsä.

Kiitosta saa myös tiivis työyhteisö, jossa asioita edistetään yhdessä, sekä avoin keskustelukulttuuri.

– Kun organisaatio on matala, pääsee täällä tarvittaessa keskustelemaan asioista suoraan niistä päättävien henkilöiden kanssa. Asiat eivät kierrä monen mutkan kautta, vaan tiedonkulku on avointa.

Urapolkuja ja kehittymismahdollisuuksia

Antti on viihtynyt Kuntarahoituksella nyt neljä vuotta. Alun perin hän tuli Kuntarahoitukselle tekemään viranomaisraportointia, jota hän teki kolmen ja puolen vuoden ajan.

– Business Controllerin työ on aika lähellä viranomaisraportointia, mutta näkökulma on eri. Olen saanut uuden tehtävän myötä uusia kokemuksia ja vaihtelevuutta työhön, Antti kertoo.

Hakiessaan Kuntarahoitukselle ensimmäisen kerran, Antin kiinnostuksen herätti mielenkiintoinen työtehtävä.

– Kuntarahoitus oli silloin vielä hyvin tuntematon toimija, joten minulla ei oikeastaan ollut ennakko-odotuksia. Tutustuin Kuntarahoitukseen hakuprosessin aikana ja sain todella hyvän kuvan.

Urapolkujen lisäksi Kuntarahoituksella kannustetaan urakehitykseen koulutusten kautta. Myös etätyöt ovat tulleet jäädäkseen kuntarahoituslaisten arkeen.

– Kuntarahoituksella on mukauduttu todella hyvin korona-ajan etätyökäytäntöihin, ja jatkossakin teemme joustavasti töitä hybridimallilla, Antti summaa.

Meillä töissä –sisältösarja kertoo kuntarahoituslaisten arjesta ja siitä, millaista on työskennellä yhdessä Suomen vaikuttavimmista luottolaitoksista. Lue lisää Kuntarahoituksesta työnantajana Töihin Kuntarahoitukseen -verkkosivuiltamme.

KuntarahoitusTöihin meille