Ota yhteyttä Kirjaudu Avautuu uuteen välilehteen
Hae sivustolta

Lisää asiakashyötyjä ja panostuksia vastuullisuuteen – Kuntarahoituksen vuosikertomus 2021 sekä vihreä vaikutusraportti ja yhteiskunnallinen vaikutusraportti on julkaistu

Kuntasektorin rahoituskysyntä oli vuonna 2021 maltillista ja ennakoitua alhaisempaa. Tämä johtui talous- ja työllisyystilanteen odotettua paremmasta tilanteesta sekä valtion kunnille suuntaamista koronatuista. Koronapandemian vaikutukset yleishyödyllisen asuntotuotannon kysyntään ovat olleet vähäisiä koko pandemian ajan, ja rahoituksen kysyntä kasvoi maltillisesti. Uuden pitkäaikaisen rahoituksemme määrä vuonna 2021 oli 3,7 miljardia euroa.

Millainen oli Kuntarahoituksen vuosi 2021?

Vihreän ja yhteiskunnallisen rahoituksemme vaikutukset julkaisemme tänä vuonna erillisinä raportteina. Julkaisuissa kuvataan ympäristöinvestointeihin suunnatun vihreän rahoituksen sekä erityisen vaikuttaville ja laaja-alaista yhteiskunnallista hyötyä tuottaville hankkeille suunnatun yhteiskunnallisen rahoituksen vaikutukset.

VIhreän vaikutusraportin kansi, jossa vasemmalla sähköauto latautumassa, oikealla tyttö koira sylissään paikallaan olevassa autossa takapenkillä.
Yhteiskunnallisen vaikutusrportin kansi, jossa vasemmalla puuverhoiltu asuintalo, oikealla iloinen kehitysvammainen nainen kuulokkeet päässä kotonaan.

Vastuullisuus ja uudet toimintatavat osaksi arkea

Vastuullisuus nivoutuu yhtä tiiviimmin kaikkeen toimintaamme sekä jokaisen kuntarahoituslaisen työhön. Vuonna 2021 aloimme työstää laskelmia oman toimintamme ympäristövaikutusten näkyväksi tekemiseksi. Julkaisimme myös vastuullisen sijoittamisen viitekehyksemme, joka kiteyttää sijoitustoimintamme vastuullisuuden periaatteet prosessit ja vastuut avoimesti yksiin kansiin. Olemme myös ensimmäistä kertaa tuoneet vastuullisuusraportoinnin osaksi toimintamme raportointia, emmekä enää julkaise erillistä vastuullisuusraporttia.

Koko Kuntarahoituksen vuotta 2021 leimasi vahvasti uudistuminen ja uusien toimintamallien juurruttaminen.

– Tänä vuonna jatkamme uudistumistamme, johtamisen kehittämistä sekä vastuullisuuden integroimista yhä tiiviimmin toimintaamme, toimitusjohtaja Esa Kallio sanoo.


Tutustu vuosikertomukseemme täälläLataa
Tutustu vihreään vaikutusraporttiimme täälläLataa
Tutustu yhteiskunnalliseen vaikutusraporttiimme täälläLataa

KuntarahoitusVastuullisuusVihreä rahoitusYhteiskunnallinen rahoitus

Mari Tyster ja Esa Kallio: Hyvinvointialueiden rahoitusmalli turvattu – vaikeita valintoja silti edessä

Hallitus antoi helmikuun alussa eduskunnalle esityksen Kuntarahoituksen toiminnan kannalta keskeisen lainsäädännön eli Kuntien takauskeskuksesta annetun lain muuttamiseksi. Lakimuutoksen myötä Kuntien takauskeskus voisi taata Kuntarahoituksen sellaisen varainhankinnan, jota käytetään hyvinvointialueiden uusinvestointien rahoittamiseen. Ilman tätä muutosta Kuntarahoitus voisi rahoittaa vain kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille siirtyviä lainoja. Voisimme siis tulevaisuudessa rahoittaa myös hyvinvointialueiden ja hyvinvointiyhtymien, niiden omistamien tai määräämisvallassa olevien yhteisöjen sekä liikelaitoksien uusinvestointeja. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1. toukokuuta 2022.

Finanssivalvonta linjasi alkuvuonna, että hyvinvointialueiden saatavat kuuluvat valtion ja kuntien tapaan pankkien vakavaraisuussääntelyssä niin kutsuttuun nollariskiluokkaan. Tämä oli erittäin tärkeä kanta ja se asettaa hyvinvointialueet osana julkishallintoa samaan asemaan kuntien kanssa rahoituksen saatavuuden ja tehokkuuden näkökulmasta. Olemme hallituksen esitykseen ja Finanssivalvonnan linjaukseen erittäin tyytyväisiä. Mikäli esitys hyväksytään eduskunnassa sellaisenaan, on sosiaali- ja terveydenhuollon investointien rahoituksen saatavuus jatkossakin turvattu kaikissa markkinaolosuhteissa. Kun investoidaan pitkällä tähtäimellä, on myös rahoituksen syytä olla pitkäaikaista. Näin rahoitusriskejä pystytään hallinnoimaan paremmin.

Kansainvälisillä pääomamarkkinoilla tekemämme pitkäjänteisen ja määrätietoisen työn ansiosta pystymme hankkimaan rahoitusta edullisesti kaikissa markkinaolosuhteissa laajalta kansainvälisten sijoittajien verkostolta. Tämä on ainutlaatuinen vahvuutemme julkisten investointien ja yleishyödyllisen asuntorakentamisen hankkeiden rahoittajana. Mahdollisuus toimia hyvinvointialueiden rahoittajana vahvistaa asemaamme myös kansainvälisten sijoittajien silmissä. Suomalaista julkishallintoa tarkemmin tuntemattomille on selkeämpää, että Kuntarahoituksen rooli rahoittajana ei eroa hallinnon eri toimijoihin nähden.

Siirtymäaikana, ennen hyvinvointialueiden toiminnan aloittamista 1.1.2023, tehtäviin rahoituspäätöksiin liittyen lainsäädäntö ei ole kovin yksityiskohtainen. Muun muassa siirtymäajan päätösvaltuuksiin liittyy käytännön kysymyksiä, joita yritämme ratkoa yhdessä asiakkaidemme kanssa. Käymme näistä asioista myös vuoropuhelua Kuntaliiton kanssa, jotta ohjeistus meiltä ja Kuntaliitosta asiakkaidemme suuntaan olisi mahdollisimman yhtenevä.

Hyvinvointialueiden valtuustot aloittavat toimintansa haasteellisessa tilanteessa. Väestö ikääntyy, ja vanhuspalveluiden tarve kasvaa. Lisäksi korona-aika on kasvattanut hoitovelkaa entisestään, kaikki pandemian vaikutukset eivät ole vielä edes selvillä. Myös nämä kasvavat tarpeet täytyy pystyä hoitamaan ja toimintaa tehostamaan, vaikka talous on jo valmiiksi tiukalla. Vaikeita valintoja on todennäköisesti edessä.

Myös kunnanvaltuustot ovat uuden edessä. Kun hyvinvointialueet aloittavat toimintansa ja sosiaali- ja terveydenhuollon menot ja tulot poistuvat kunnilta, kuntien rahoituspohja muuttuu merkittävästi. Monet elinvoimaiset, vahvan veropohjan kunnat ovat aiempaa riippuvaisempia valtion rahoituksesta. Tämä heikentää kuntien omaa päätösvaltaa ja sillä voi olla vaikutuksia rohkeuteen ja kykyyn investoida tulevaisuuteen. Aika näyttää, mitä vaikutuksia sote-uudistuksella on julkiseen talouteen ja kuntien mahdollisuuksiin vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa.

Mari Tyster ja Esa Kallio


Tyster on Kuntarahoituksen Lakiasiat ja viestintä -toiminnon johtaja, toimitusjohtajan sijainen sekä johtoryhmän jäsen, Kallio Kuntarahoituksen toimitusjohtaja.

KuntarahoitusNäkökulmat

Kuntarahoituksen lainarahoituksen saatavuudessa ei häiriöitä Ukrainan sodan vuoksi

Kuntarahoitus on varautunut likviditeetinhallinnassaan äkillisiin taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin sokkeihin. Jo aiemmat kriisit, kuten koronapandemia ja finanssikriisi, ovat osoittaneet, että Kuntarahoituksen varainhankinta on pystynyt jatkumaan keskeytyksettä myös kriisiolosuhteissa. 

Venäjään kohdistuvat pakotteet eivät vaikuta suoraan Kuntarahoituksen toimintaan. 

– Seuraamme pääomamarkkinoita aktiivisesti ja olemme jatkuvassa yhteydessä kansainvälisiin välittäjäpankkeihimme, mitä kautta saamme myös olennaista tietoa pääomamarkkinoiden toiminnasta kriisitilanteessa, toimitusjohtaja Esa Kallio sanoo. 

Kuntarahoitus tukee kriisin uhreja hyväntekeväisyyslahjoituksen kautta.  

Kuntarahoitus

Elias Tuori motivoituu vastuullisuudesta: ”Positiivinen vaikutus yhteiskuntaan on minulle tärkeää”

Tuori opiskelee taloustiedettä Aalto-yliopistossa. Syksyyn kuului maisteriopintojen kurssien viimeistelyä; nyt hän on ehtinyt syventyä täysipäiväisesti työelämään.

Kuntarahoituksella Tuori on mukana kehittämässä vihreän ja yhteiskunnallisen rahoituksen vaikutuslaskentaa ja raportointia. Aiemmin tämä on ollut pääasiassa ulkopuolisten konsulttien tehtävänä, mutta nyt kehitystyö tapahtuu talon sisäisenä prosessina. Tuore vastuullisuusosaaja onkin ollut innoissaan erityisesti tilaisuudesta päästä mukaan kehittämään yhtiön toimintaa.

– Minulle myönnettiin paljon vastuuta, kun suunnittelimme, kuinka vihreän rahoituksen vaikutuslaskennasta tulee osa Kuntarahoituksen omia prosesseja. Tuntuu merkitykselliseltä päästä jättämään kädenjälkeni talon toimintaan ja prosessiin, jota monet työntekijät tulevat soveltamaan tulevina vuosina.

Vastuullisuus tuo merkitystä työpäiviin

Ensimmäisen vastuullisuuskipinänsä Tuori sai jo aiemmin urallaan. Hän työskenteli viime kesällä 2021 Fenniassa analyytikkoharjoittelijana: työhön kuului mm. tutkimusta vastuullisesta sijoittamisesta ja vastuullisuusraportoinnista.

– Silloin pääsin ensi kertaa näkemään käytännössä, millaisia positiivisia vaikutuksia vastuullisella rahoituksella voidaan yhteiskunnassa saada aikaan, Tuori muistelee. – Kun näin Kuntarahoituksen hakevan vastuullisuusharjoittelijaa, tuntui paikka heti omalta: tehtävä oli kiinnostava, sopi omiin arvoihini ja vastasi hyvin sitä, mihin haluan urallanikin syventyä.

Kuntarahoituksen riveissä Tuori on mukana kehittämässä muun muassa vihreän rahoituksen sekä yhteiskunnallisen rahoituksen vaikutusraportointia. Hänen työpäiviensä painopiste on tällä hetkellä hieman enemmän vihreän rahoituksen parissa.

– Vihreän rahoituksen vaikutuslaskelmat vaativat käytännössä enemmän aikaa, koska niihin liittyy energiankulutusten ja hiilipäästöjen laskentaa sekä muita teknisiä selvityksiä. Yhteiskunnallisella puolella tarkastellaan usein hieman yksiselitteisempiä lukuja kuten esimerkiksi koulun oppilasmääriä tai hyvinvointikeskuksen asiakaskäyntejä. Julkisessakin keskustelussa näkyy, että tällä hetkellä ihmiskunnan kiire ja huolet painottuvat planeetan hyvinvointiin. Ekologinen kestävyys on siksikin tärkeä tavoite, että jos laiminlyömme ympäristöä, se heijastuu ennen pitkää haasteina myös yhteiskunnan arkeen ja ihmisten hyvinvointiin.

Vaikka vihreän rahoituksen kehitys nappaakin parhaillaan enemmän työtunteja, on monimuotoinen vastuullisuus lähellä Tuorin sydäntä.

– Nautin kaikenlaisen vastuullisuuden edistämisestä. Positiivinen vaikutus yhteiskuntaan, millä tasolla hyvänsä, on minulle itseisarvoisesti motivoivaa ja tärkeää: se tuo merkitystä työpäiviini. Myös Kuntarahoituksen aito kiinnostus ja työyhteisön positiivinen asenne vastuullisuuteen on inspiroivaa.

Etätyö on arkea, mutta toimistovisiitit virkistävät

Koronatilanne pakotti loppuvuodesta myös finanssialan asiantuntijoita takaisin etätyön pariin. Laaja etätyösuositus ei ollut vielä Tuorin aloittaessa käynnissä, joten hän pääsi tutustumaan uusiin työkavereihinsa paikan päällä toimistolla.

– Pidin hybridityöstä, koska se auttoi pääsemään konkreettisesti osaksi työyhteisöä. Sain nähdä talon eri toimintoja ja mitä niissä käytännössä tehdään. Työyhteisön kulttuurista oli helpompi saada kiinni ensipäivistä lähtien ja suhteet kollegoihin myös muodostuivat heti helposti.

Tällä hetkellä tilanne näyttää jälleen hieman valoisammalta ja Tuorikin on päässyt käymään taas fyysisesti konttorilla.

– Kävin eilen pitkästä aikaa toimistolla ja pakko sanoa, että siitä sai virtaa. Olen ehtinyt tottua monen muun tavoin etätyön rutiineihinkin, mutta ehkä tilanne sallii säännöllisen hybridimallin taas keväällä ja toimistopäivät onnistuvat useammin, hän toivoo varovaisen optimistisesti.

Vapaa-ajallaan Tuori irrottautuu arjesta monipuolisella liikunnalla: saliharjoittelu, kamppailulajit, kiipeily, juoksu ja ulkoilu auttavat kaikki jaksamaan. Hän odottaa innolla myös kaupunkikulttuurin ja erityisesti kesäisten ulkoilmatapahtumien paluuta, kun pandemia toivon mukaan alkaa väistyä.

– Ihan vielä en rohkene odottaa täysin normaalia kesää, mutta toivotaan että sellaista uskaltaa pian jo suunnitellakin!


Teksti: Tuomas Mäkinen
Kuva: Sami Lamberg

KuntarahoitusTöihin meille

Hyvinvointialueiden investointimahdollisuudet rajalliset – edessä kustannusten leikkaus ja raju priorisointi?

Ministeriö määrittää ensimmäisen lainanottovaltuuden sairaanhoito- ja erityishuoltopiirien tilinpäätös- ja talousarviotietojen perusteella. Lainanottovaltuus raamittaa hyvinvointialueiden investointimahdollisuudet.

Lain mukaan lainanottovaltuus on ”hyvinvointialueen laskennalliseen lainanhoitokatteeseen perustuvan enimmäislainamäärän ja tilikauden alun ennakoidun lainamäärän erotus”. Lainanottovaltuuden laskenta perustuu lainojen kymmenen vuoden laskennalliseen takaisinmaksuaikaan. Mitä tämä tarkoittaa, Inspiran senior konsultti Juho Paananen?

– Vuosikate kerrotaan kymmenellä ja tämä määrittää vuotuisen maksimimäärän lainoille, jota hyvinvointialueella ei tulisi ylittää. Kun puhutaan suurista kiinteistöinvestoinneista, joiden käyttöaika on 30 vuotta, kymmenen vuoden laskennallinen takaisinmaksuaika on todella lyhyt, Paananen sanoo.

Realiteetit esiin

Inspira on jo tehnyt usealle hyvinvointialueelle selvityksen kestävästä investointitasosta ja laskelmat lainanottovaltuuksista vuoteen 2030 asti. Parhaillaan on käynnissä ja käynnistymässä uusia vastaavia toimeksiantoja. Skenaariot ovat tuottaneet melko karujakin näkymiä.

– Joillain hyvinvointialueilla lainanottovaltuus kääntyy negatiiviseksi jo vuonna 2024. Tämä johtuu negatiivisesta vuosikatteesta. Tällöin ainoa vaihtoehto lainanottovaltuuden nostamiseksi ja investointien toteuttamiseksi on säästöt toiminnassa, Paananen kertoo.

Lainanottovaltuus määritellään yhdeksi vuodeksi kerrallaan. Hyvinvointialueiden vuosittainen investointisuunnitelma ei saa olla ristiriidassa valtuuden kanssa. Ensimmäinen esitys investointisuunnitelmasta vuosille 2023–2026 on tehtävä ministeriölle lokakuun alkuun mennessä.

– Julkisiin palveluihin jaettava rahamäärä ei sote-uudistuksen myötä tule valtakunnan tasolla kasvamaan. Lainanottovaltuus on tietoinen investointien ja kustannusten ohjaamisen työkalu. Laskentatapa voi kuitenkin johtaa siihen, että merkityksellisiä ja tarpeellisia investointeja jää toteuttamatta, Paananen harmittelee.

Investointisuunnitelmassa täytyy ilmoittaa myös vuokrahankkeet, niiden kustannukset sekä vaikutukset talouteen ja rahoitustapa.

– Tämänhetkinen lainanottovaltuuden laskentamalli suosii lyhyellä tarkasteluvälillä pitkiä vuokrasopimuksia, koska laskennassa huomioidaan vain näiden hankkeiden vuosikatevaikutus. Vuokrahanke heikentää lainanottovaltuutta pitkällä tarkasteluvälillä kuitenkin lainarahoitusta enemmän ja on lisäksi lainalla rahoitettua hanketta kalliimpi, eikä siksi ole taloudellisesti kannattava vaihtoehto, Paananen muistuttaa.

Edessä leikkauksia ja priorisointia

Hyvinvointialueiden talouteen ja palveluiden järjestämiseen liittyviä edellytyksiä seurataan kriisikuntakriteeristöä muistuttavalla arviointimenettelyllä. Mikäli hyvinvointialueen täytyy anoa lisää lainanottovaltuutta välttämättömän investoinnin toteuttamiseksi, se voi päätyä arviointimenettelyyn. Sama tapahtuu, mikäli hyvinvointialue ei pysty toimimaan valtiovarainministeriön määrittämällä summalla ja joutuu hakemaan toimintaansa lisärahoitusta kaksi kertaa kolmen peräkkäisen tilikauden aikana. Arviointimenettely voi johtaa hyvinvointialueen muuttamiseen ja esimerkiksi hyvinvointialueiden yhdistymiseen.

– Hyvinvointialueiden talous täytyy saada pyörimään todella tiukassa raamissa. Investointitarpeita on paljon ja tiukkaa on jo ilman uusia investointejakin, Paananen kertoo.

Tähän asti sairaanhoitopiirit ovat voineet itsenäisesti tehdä taloutta koskevia päätöksiä. Maaliskuun alusta alkaen päätökset täytyy hyväksyttää hyvinvointialueen valtuustolla. Paananen painottaa, että hyvinvointialueiden olisi nyt tärkeää tunnistaa oma tilanteensa ja ryhtyä tarvittaviin toimiin.

– Keskustelu kustannusten leikkaamisesta on avattava heti ja investointeja on pakko priorisoida. Selvitystyöllämme pyrimme tuomaan esiin talouden realiteetit päätöksenteon tueksi.

Kunnat ovat pyrkineet helpottamaan omaa talouttaan myymällä kiinteistöjään. Suuriakin kauppoja on viime aikoina nähty. Mitä Paananen tästä tuumaa?

– Sote-uudistuksen yhteydessä kuntien kiinteistöjen omistamiselle on tarjottu vähän vaihtoehtoja. Kukin kunta pyrkii edistämään omaa etuaan annetuissa raameissa. Se on aivan ymmärrettävää. Kiinteistöjen myyminen sijoittajille voi olla kuitenkin pidemmällä tähtäimellä oman nilkan sahaamista. Jos hyvinvointialueen ainoa vaihtoehto on vuokrata kiinteistöjä sijoittajalta, vaikuttaa se ikävästi talouteen. Kun julkisen talouden tasapainoa tavoitellaan, hyvinvointialueiden kasvaneiden kulujen rahoitus tingitään jostain toisaalta. Arvelisin, että kuntien rahoitus on tällöin vaarassa. Sen sijaan, jos sairaanhoitopiirit tai muu julkinen taho kykenisi ostamaan kuntien kiinteistöjä, se helpottaisi hyvinvointialueiden taloutta. Tässä toivoisin sote-uudistusta valmistelevilta ministeriöiltä kauaskatseisuutta.

KuntarahoitusNeuvonantopalvelut

Kuntatodistuskauppa ja rahoituksen hakeminen verkkoon – asiointi sujuvoituu

Palvelujen digitalisoinnilla halutaan helpottaa ja joustavoittaa asiointia.

– Tuomme digiasioinnin sellaisiin kohtaamispisteisiin, joissa siitä on asiakkaille lisäarvoa, yksikönjohtaja Jukka Leppänen kertoo.

Kuntatodistussovelluksen tarjousnäkymä
Kuntatodistus-sovelluksen tarjousnäkymä

Ensimmäisenä käyttöön otetaan sovellus kuntatodistuskaupankäyntiin. Sen pilotointi alkaa kevättalvella, kaikkien asiakkaiden saataville digitaalinen kuntatodistuskauppa tulee myöhemmin keväällä.

– Sovelluksesta näkee heti kuntatodistuksen hinnan eri maturiteeteilla, vapaan limiitin ja kaiken muun päätöksenteossa tarvittavan informaation. Asiakas pystyy sopimaan uuden kuntatodistuksen liikkeeseenlaskusta helposti ja nopeasti, kehityspäällikkö Mikko Jouhtio kertoo.

Sovellusta rahoituksen hakemiseen pilotoidaan myös kevään aikana. Sen lisäksi, että digitaalinen palvelu sujuvoittaa asiointia Kuntarahoituksen kanssa, se auttaa asiakasta tekemään laadukkaita tarjouspyyntöjä myös muille rahoituksen tarjoajille.

– Ensimmäisessä versiossa asiakas voi laatia tarjouspyynnön, lähettää sen meille sekä ladata sen itselleen, jotta voi halutessaan hyödyntää samaa tarjouspyyntöä myös muiden rahoittajien kanssa asioidessaan, Leppänen tarkentaa.

Sovelluksesta näkee heti, mitkä tiedot ja asiakirjat tarjouspyyntöön tarvitaan, näin sitä ei tarvitse jälkikäteen täydentää. Tämä nopeuttaa tarjouspyynnön käsittelyä.

”Näyttää täydelliseltä!”

Sovelluksia on kehitetty tiiviissä yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Lähes 20 asiakasta on osallistunut kehittämiseen haastatteluin sekä prototyyppejä ja toteutuksia kommentoimalla.

– Asiakkaiden vastaanotto on ollut innostunut. Kommentit, kuten ”Näyttää täydelliseltä!” tai ”Otan mielelläni käyttöön heti, kun mahdollista” vahvistavat, että olemme oikealla tiellä – digitaalista palvelua odotetaan ja se tulee tarpeeseen, Jouhtio kertoo.

Henkilökohtainen asiakaspalvelu ei ole katoamassa mihinkään. Asiantuntijatyöhön vapautuu enemmän aikaa, kun rutiineja hoidetaan digitaalisissa palveluissa. Oman tutun asiakkuustiimin lisäksi uusi chat-asiakaspalvelu tukee digipalvelujen käytössä. Uusien sovelluksien käyttö on asiakkaille maksutonta.

– Harkitsemme huolella, mitä palveluja meidän kannattaa digitalisoida. Digitaalisen asioinnin täytyy tuottaa hyötyä sekä asiakkaalle että meille, Leppänen korostaa. – Meille ei myöskään tule palveluautomaatteja, ne eivät yksinkertaisesti sovellu meidän toimintaamme. Chatissakin on aina ihminen vastaamassa, hän jatkaa.

Kuntatodistuskauppa ja rahoituksen hakeminen ovat digitaalisen asioinnin päänavaus. Sovellusten kehittämistä jatketaan yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Myöhemmin tarkoituksena on tuoda myös muun muassa rahoituksesta sopiminen ja rahoituksen elinkaaren aikaiset tapahtumat osaksi digitaalista asiointia.

Digitaaliset palvelutKuntarahoitus

Keskuspankit haluavat inflaation kuriin, vaikka kasvun paras terä onkin ehkä jo taittumassa – Kuntarahoituksen markkinakatsaus 02/2022 on julkaistu

Kuntarahoituksen markkinakatsaus, helmikuu 2022Lataa

Koronaviruksen omikronvariantti sai teollisuusmaat jälleen kiristämään rajoitustoimiaan. Talous on silti jatkanut kasvuaan, joskin hidastuvasti. Kuluvan vuoden bkt-ennusteita on laskettu, ja kasvu näyttää jaksottuvan arvioitua enemmän vuodelle 2023, pohtii Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala yhtiön vuoden toisessa markkinakatsauksessa. Epävarmuustekijöitä kuitenkin riittää: Kiinan talous on vaikeuksissa, rahapolitiikka kiristyy kautta linjan ja tulenarka geopoliittinen tilanne uhkaa äityä sodaksi Euroopassa.

Viime aikoina talouskeskustelua on hallinnut inflaatio. Yhdysvalloissa ja Euroopassa hintojen nousuvauhti on kiihtynyt lukemiin, joita ei ole nähty vuosikymmeniin.

– Tasaantumista piti tapahtua jo viime vuoden lopulla, varsinkin Euroopassa. Hintatason nousu heikentää kuluttajien ostovoimaa ja riski inflaatio-odotusten voimistumisesta uhkaa talouden tasapainoista kehitystä, Vesala arvioi.

Keskuspankkien kelkka kääntyy nopeasti

Pääekonomistin mukaan rahapolitiikka muuttuu nyt vauhdilla. Viime viikkoina keskuspankit ovat kertoneet lopettavansa talouden elvyttämisen selvästi ennakoitua nopeammin.

– Rahapolitiikka viritetään nyt hintavakauden ehdoilla, vaikka kasvun paras terä alkaakin taittua.

Yhdysvalloissa keskuspankki Fedin odotetaan nostavan ohjauskorkoaan tänä vuonna vähintään kuusi kertaa eli ainakin 1,50 prosenttiyksiköllä. Fedin uskotaan myös supistavan tasettaan vuoden puolivälistä lähtien, mikä kiristäisi rahoitusolosuhteita entisestään. Paine kasvaa myös Euroopassa.

– Euroopan keskuspankin arvellaan aikaistavan netto-ostojen lopettamista ja aloittavan koronnostot mahdollisesti kuluvan vuoden loppupuolella.

Muutos rahapolitiikan suunnassa näkyy jo nousevina markkinakorkoina. Vesalan mukaan koronnostojen vauhtia on kuitenkin vaikea ennakoida: paljon riippuu siitä, miten talouskasvu ja rahoitusmarkkinat reagoivat koronnosto-odotuksiin ja miten keskuspankit suhtautuvat näihin reaktioihin.

– Terävän aloituksen jälkeen keskuspankkien viestintä saattaa vuoden edetessä pehmetä, mikäli talousluottamus ja kasvu heikkenevät liikaa. Korkomarkkinoiden tilannekuva voi tänä vuonna muuttua vielä moneen kertaan.

Pandemian loppulaskua vasta arvuutellaan

Talouden tarjontapuoli jatkaa toipumistaan, ja reaalitaloudessa riittää epävarmuuksia ilman kiristyvää rahapolitiikkaakin.

– Toimitusketjut ovat olleet ajoittain pahasti jumissa, eikä konttiliikenne toimi vieläkään normaalisti, pääekonomisti Vesala luettelee.

Toistaiseksi yritysten koronatuet ovat pitäneet konkurssimäärät ja pankkien luottotappiot poikkeuksellisen matalina, mutta yrityssektorin on hiljalleen alettava tulla toimeen omillaan.

– Samaan aikaan yrityksissä joudutaan miettimään, mitkä liiketoimintaympäristön muutokset jäävät pysyviksi ja miten korona-aikana otetut digiloikat saadaan parhaiten hyödynnettyä, Vesala lisää.

Useimmissa maissa myös julkista taloutta on alettava tasapainottaa massiivisen koronaelvytyksen jälkeen. Silti yhteiskuntien perustoiminnot, kuten koulutus, terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut, voivat yhä vaatia erityistä tukea.

– Kansanterveyteen ja ihmisten työkykyyn aiheutuneita ruhjeita parannellaan vielä pitkään. Pandemian loppulasku nähdään ehkä vasta vuosien päästä. Se, miten hyvin jälkihoidossa onnistutaan, voi vaikuttaa jopa eri maiden kilpailukykyyn.

Kuntarahoituksen markkinakatsaus, helmikuu 2022Lataa

IlmiötKuntarahoitusPääekonomistiTalous

Mari Tyster: Sääntely auttaa muuttamaan maailmaa – valuvioista huolimatta

Sääntelyn vauhti rahoitusalalla on kiihtynyt 80-luvun lopulta alkaen ja finanssikriisi lisäsi kierroksia entisestään. Kehitys ei ole aina ollut mutkatonta, saati edes loogista. Näkyvimmät muutokset ovat tuoneet toimintaamme, asiakkaille sekä markkinoille kuitenkin turvaa ja vakautta – valuvioista huolimatta.

Kiristyneet pääoma- ja likviditeettivaatimukset

Rahoitusmarkkinoiden vakauden merkitys on korostunut pandemian aikana. Pankit ovat osoittaneet toimintakykynsä koronakriisissä, ja tässä varmasti yhtenä tekijänä ovat olleet vaatimusten mukaiset hyvät pääoma- ja likviditeettipuskurit. Toisaalta talous itsessään ei ole kärsinyt niin paljon kuin pelättiin.

Vaatimusten harmonisointi on tuonut selkeyttä pankkitoiminnan vaatimusten kokonaiskuvaan, mutta haasteena on erilaisten liiketoimintamallien erityispiirteiden huomioiminen.

Riskienhallintaan ja raportointiin liittyvät vaatimukset

Tavat tunnistaa, käsitellä ja huomioida riskejä ovat kehittyneet merkittävästi. Riskienhallinnan merkitys ymmärretään läpi pankkiorganisaatioiden. Asiat tosin alkavat olla niin monimutkaisia, että kokonaiskuvan hahmotus on vaikeaa.

Viranomaisraportointi on jo oma taiteenlajinsa, eikä yleinen taloushallinnon osaaminen enää yksinkertaisesti riitä. Viranomaisraportointia tehdään nimenomaan viranomaisnäkökulmasta, eikä se sellaisenaan palvele liiketoiminnan johtamista. Tämän seurauksena samoja asioita raportoidaan tehottomasti moneen kertaan. Toiveeni tulevaisuudelta olisikin raportoinnin yksinkertaistaminen ja päällekkäisyyksien poistaminen, mutta tämänhetkistä sääntelyn kehityskarttaa katsomalla se ei ole toteutumassa.

Sijoituspalvelujen tarjoamisen vaatimukset

Sijoituspalvelujen tarjoamiseen liittyy melkoinen määrä raportointia ja tiedon jakamista viranomaisten, asiakkaiden ja muiden markkinaosapuolien välillä. Sääntelyn mukaisten toimien tavoitteena on antaa turvaa kaikille markkinoilla toimijoille ja toisaalta auttaa viranomaisia valvontatyössä markkinoiden vakauden edistämiseksi.

Tietoähky voi johtaa siihen, että kokonaiskuva hämärtyy tässäkin. Tämä tuskin on ollut sääntelyn tavoite. Ratkaisu voisi olla legal design, jossa sääntelyä ja sen nojalla laadittua dokumentaatiota muotoillaan käyttäjäystävällisemmäksi.

Kuntarahoituksessa sijoituspalveluja tarjotaan suhteellisen pienessä mittakaavassa, mutta uusi sääntely on silti vaikuttanut meihin laajasti – jopa ehkä laajemmin kuin lainsäätäjän tarkoitus on ollut.

Pakko on usein hyvä kirittäjä. Edellä kuvatut asiat olisivat saattaneet kehittyä myös markkinoiden itsenäisen kehittymisen kautta, mutta tahti olisi voinut olla hitaampi ja vaihdella suuresti eri toimijoiden kesken.

Kiihtyvä globalisoituminen haastaa perinteiset toimintamallit

Kiihtyvä globalisoituminen asettaa lainsäädäntökehityksen perinteisille toimintamalleille suuria haasteita. Asiat ovat enää harvoin vain kansallisia. Nähtäväksi jää, onko tulevaisuudessa enää edes mahdollista toteuttaa sääntelyä tiukkoihin maantieteellisiin rajoihin perustuen.

Euroopan unioni on osittain ratkaissut ongelmaa luomalla eurooppalaiset markkinat. Euroalue ja Europan unioni eivät kuitenkaan ole sama asia, mikä tuo jo monta lisänyanssia sääntelyrintamalle. Karttaan piirretyt rajat eivät pysäytä maailmaa ja sen ilmiöitä. Tästä hyvä esimerkki on ilmastonmuutos sekä EU:n kestävän rahoituksen taksonomia, jolla pyritään vauhdittamaan ilmastotavoitteiden toimeenpanoa kytkemällä rahoitus investointien ympäristövaikutuksiin.

Tulevaisuudessa sääntelytuskaa tuottavat paitsi ilmastoriskit myös kybertuvallisuus. Tietoturvahyökkäys voi yllättäen iskeä mistä päin maailmaa tahansa. Maailmamme kehittäminen sääntelyn kautta on mahdollista, mutta jatkossa sitä olisi tehtävä entistä enemmän globaalissa yhteistyössä.

Me Kuntarahoituksessa seuraamme omaan toimintaamme liittyvää sääntelykehitystä tarkasti ja pyrimme vaikuttamaan mahdollisiin ongelmakohtiin. Muuttuvassa maailmassa tuskin kenelläkään on yksin avaimia käsissään, mutta avoimen dialogin ja yhteistyön kautta voimme saada aikaan yhteiskuntaa aidosti eteenpäin vievää sääntelyä.

Mari Tyster

Kirjoittaja on Kuntarahoituksen Lakiasiat ja viestintä -toiminnon johtaja, toimitusjohtajan sijainen sekä johtoryhmän jäsen.

Kuva: Sami Lamberg

KuntarahoitusNäkökulmatVastuullisuus

Näkökulma: Rahapolitiikan suunta muuttuu nyt nopeasti

Vaikka kumpikaan ei tehnyt merkittäviä uusia päätöksiä, markkinat ovat puheista ja muista eleistä tulkinneet, että rahapolitiikan näkymä on oleellisesti muuttumassa. Rahatalouden arvellaan nyt kiristyvän huomattavasti nopeammin kuin vielä pari kuukautta sitten näytti.

Rahoitusmarkkinoiden itseohjautuvuus jäähdyttää jo taloutta

Viime aikoina rahapolitiikkanäkymän muutos on nostanut markkinakorkoja selvästi. Tämä markkinoiden itseohjautuvuus jäähdyttää taloutta jo ennen kuin keskuspankit ovat varsinaisesti puuttuneet peliin. Rahoitusolosuhteiden omaehtoinen kiristyminen tarjoaa keskuspankeille tärkeää palautetta siitä, miten reaalitalous reagoi korkotason nousuun. Mikäli markkinakorkojen nousu puree vahvasta kysynnästä johtuvaan inflaatioon, keskuspankit saattavat välttyä rajuilta kiristystoimilta.

Markkinoiden reaktiot ja niiden takaisinkytkentä keskuspankkien päätöksiin tekee koronnostojen nopeuden ennakoinnista hyvin vaikeaa. Tämä on erityisen totta nyt, kun keskuspankkien viestinnässä on lyhyessä ajassa tapahtunut huomattavan suuria muutoksia ja markkinaliikkeet ovat olleet voimakkaita.


Graafi valtioiden 10-vuotisten lainakorkojen kehityksestä.


Keskuspankkien hapuilu hermostuttaa markkinoita

Koronapandemia on aiheuttanut voimakkaan häiriön talouden toimitusketjuihin, kuluttajien käyttäytymiseen sekä työmarkkinoiden toimintaan. On vielä hankala arvioida, mitkä muutokset ovat pysyviä ja mitkä ohimeneviä. Inflaation voimakas kiihtyminen nähtiin pitkään luonnollisena ja jopa odotettuna seurauksena koronan aiheuttamista häiriöistä. Nyt keskuspankkien sisällä on selvästi kasvanut pelko, että itseään ruokkiva hintojen nousu voi olla käynnistymässä ja rahapolitiikka jo pahasti myöhässä inflaation taltuttamisessa.

Huoli on erityisen suuri Yhdysvalloissa, jossa työvoimapula on pahentunut ja palkkojen nousu kiihtynyt. Euroopassa inflaation tasohyppäys on yhä selittynyt pääosin energian kallistumisella. Palkkojen ja palvelujen hintojen kehitys on toistaiseksi pysynyt suhteellisen maltillisena. Aiemmin vallinneen käsityksen mukaan euroalueen inflaation olisi kuitenkin pitänyt ohittaa huippunsa jo loppusyksystä. Näin ei ole tapahtunut, vaan vuosi-inflaation kiihtyminen jatkui myös tammikuussa.

EKP:n torstaisessa lehdistötilaisuudessa kävi selväksi, että myös keskuspankki on nyt hintadynamiikan luonteesta ymmällään. Oletettavasti EKP:n ja muiden keskuspankkien sisällä on myös tavallista enemmän erimielisyyttä inflaatioriskien vakavuudesta. Keskuspankkien hapuileva punninta inflaationäkymään vaikuttavista tekijöistä lienee yksi keskeinen syy markkinoiden hermoiluun: politiikkavirheiden mahdollisuus on nyt poikkeuksellisen suuri.

Inflaation torjunnan nousu ykkösprioriteetiksi on suhdanneriski

Riskimarkkinoiden kannalta huolestuttavinta lienee, että inflaatiokierteen torjunta on noussut selvästi keskuspankkien ykkösprioriteetiksi. Rahapolitiikka viritetään nyt hintavakauden ehdoilla, vaikka suhdannenäkymä ottaisikin siipeensä. Markkinat odottavat Yhdysvaltain keskuspankin nostavan tänä vuonna korkoja vähintään viisi–kuusi kertaa eli yhteensä 1,25–1,50 prosenttiyksiköllä. EKP:n puolestaan arvellaan aikaistavan arvopaperien netto-ostojen lopettamista ja aloittavan koronnostot jo kuluvan vuoden lopulla. Keskuspankit joutuvat aiemman viivyttelynsä vuoksi kiiruhtamaan tekemättä jääneitä säätötoimia. Terävän aloituksen jälkeen keskuspankkien viestintä saattaa vuoden edetessä uudelleen pehmetä, mikäli talousluottamus ja kasvu heikkenevät liikaa. Korkomarkkinoiden tilannekuva voi tänä vuonna muuttua vielä moneen kertaan.


Timo Vesala
Kirjoittaja on Kuntarahoituksen pääekonomisti. Löydät Timo Vesalan myös Twitteristä: @TimoVesala!

KuntarahoitusNäkökulmatPääekonomistiTalous

Näppäilyvirheestä digipalveluiden syvään päätyyn – kesätöistä Kuntarahoitukseen jäänyt Samuel rohkaisee luottamaan omiin vahvuuksiin

Kertoisitko alkuun hieman itsestäsi?

”Olen Samuel Sainio, 29 vuotta. Valmistuin viime keväänä projektijohtamisen tradenomiksi, ja nyt työskentelen Kuntarahoituksen Asiakassuhteet-yksikössä digitaalisten palveluiden parissa.”

Miten päädyit Kuntarahoitukseen kesätöihin?

”Tämä onkin hauska juttu. Hain Kuntarahoitukseen kesätöihin rahoitusneuvojaksi. Kun haku oli umpeutunut, minulle soitettiin, että en tullut valituksi kyseiseen tehtävään, mutta minut pyydettiin haastatteluun toiseen pestiin liittyen. Olin siis itse vahingossa hakenut tehtävää, johon minulla ei ollut vaadittavaa kokemusta. Hakemukseni oli kuitenkin käyty huolellisesti läpi ja Kuntarahoituksessa nähtiin, että sopisin toiseen tehtävään, siihen, jota minun oli tarkoituskin hakea. Tämä hoidettiin meillä tosi ammattimaisesti. Ihmisille sattuu virheitä, mutta osaamiseni huomattiin ja osattiin yhdistää toiseen avoimeen tehtävään.”

Millaisista tehtävistä työpäiväsi koostuvat?

”Työskentelen asiakassuhteeseen liittyvien asioiden parissa. Asiakkaillamme on käytössä digitaalisia palveluita, joihin kuuluu lainasalkku-, talousennuste-, kassaennuste- ja sijoitussalkkusovellukset. Jos asiakkaalla tulee näiden sovellusten käyttöönoton tai käytön kanssa joitakin ongelmia, he kontaktoivat meidät. Meidän tiimimme vastaa näihin tukipyyntöihin. Olen perehtynyt erityisesti laina- ja sijoitussalkkusovelluksiin. Lisäksi olen mukana erilaisissa digipalveluiden projekteissa.”

Miten päädyit jäämään Kuntarahoitukseen kesätyöpestin jälkeen?

”Kesätöiden loppupuolella minulle tarjottiin mahdollisuutta jatkaa Kuntarahoituksessa. Työnkuvaani laajennettiin ja sain asiakasneuvontatyön rinnalle uusia projekteja. Nyt olen mukana digitaalisiin palveluihin liittyvissä projekteissa sekä rahoituspalveluiden kuntatodistuskaupassa.”

Mikä työssäsi on ollut kiinnostavinta tähän mennessä?

”Olen aina ollut kiinnostunut järjestelmistä, sovelluksista ja peleistä. Olen tykännyt räplätä niitä ja selvittää, miten ne toimivat. On ollut kiinnostavaa tulla uuteen paikkaan ja tutustua ihan uuteen alustaan. Olen päässyt opettelemaan sen käyttöä ja perehtymään kaikkiin erilaisiin ominaisuuksiin. Tuntuu, että on tavallaan vahvuuskin, kun ei ole koskaan käyttänyt mitään vastaavaa, ja pääsee kokeilemaan ja kehittämään sovelluksia ihan puhtaalta pöydältä.”

Miksi kannattaa hakea juuri Kuntarahoitukseen kesätöihin?

”Juuri viime viikonloppuna sanoin yhdelle kauppatieteitä opiskelevalle kaverilleni, että hänen pitäisi hakea Kuntarahoitukseen töihin. Täällä on tosi nykyaikainen asenne töiden tekemiseen. Moniin asioihin voi itse vaikuttaa ja talossa on hyvä ilmapiiri – on ollut helppo sopeutua ja viihtyä. Lähimmät työkaveritkin ovat vain joitakin vuosia minua vanhempia. Meillä voi itse suunnitella omia töitä ja hybridimallin ansiosta töitä voi tehdä myös etänä. Tämä vaikuttaa omaan arkeeni Hyvinkäällä paljon.”

Mitä vinkkejä haluaisit jakaa nuorille ammattilaisille, joita kiinnostaa työ finanssialalla – tai nimenomaan Kuntarahoituksessa?

”Ei pidä pelätä sitä, että ei ole aiempaa kokemusta tai vuosien opintoja finanssialalta. Minullakin oli työkokemusta ainoastaan yhden kesän ajalta pankin kassapalveluista. Opiskellessa en valinnut juurikaan rahoituksen kursseja, vaan digitaalinen puoli kiinnosti enemmän. Kannattaa hakea omilla vahvuuksilla ja luottaa niihin.”

Millaisiin tehtäviin haluaisit finanssialalla jatkossa suuntautua – ja miksi?

”Asiantuntijatehtävät digitaalisten palvelujemme parissa kiinnostavat. Haluaisin tuntea lainasalkkusovelluksen läpikotaisin ja osata aina ohjeistaa asiakkaan kirjallisesti eteenpäin. Kun tuntee sovelluksen hyvin, on sitä lopulta myös helppo myydä. Kehittämistehtävät ovat myös lähellä sydäntäni: sovelluksen pitäisi aina olla mahdollisimman helppokäyttöinen ja asiakaslähtöinen, ja sitä pitäisi osata käyttää ilman aiempaa kokemusta.”


Kuntarahoituksen kesätyöhaku on nyt auki. Tutustu avoimiin kesätyöpaikkoihimme ja hae 9.2. mennessä!

KuntarahoitusMeillä töissä