Ota yhteyttä Kirjaudu Avautuu uuteen välilehteen
Hae sivustolta

Vuoden ensimmäinen vihreä joukkovelkakirjalaina oli jättimenestys –ylimerkittiin moninkertaisesti haastavasta markkinatilanteesta huolimatta

Laskimme liikkeeseen tiistaina 10. toukokuuta 500 miljoonan kiinteäkorkoisen vihreän joukkovelkakirjalainan, joka erääntyy 17. toukokuuta 2029. Merkintäkirjojen auettua aamulla hinnoittelua tiukennettiin nopeasti ja vain kahden tunnin kuluttua kaupankäynti suljettiin merkintäkirjan paisuttua jo liki kolminkertaiseksi.

Liikkeeseenlasku houkutteli merkittävän määrän vastuulliseen sijoittamiseen keskittyviä tahoja. ESG-sijoittajien osuus lopullisesta merkintäkirjasta oli jopa 80 %. Merkintäkirjaan osallistui muutenkin pääomamarkkinoilla arvostettuja sijoittajia, sillä keskuspankkien osuus oli 38 %, varainhoitajien 24 % ja pankkien osuus 22 %. Maantieteellisesti eniten merkintöjä tekivät saksalaiset, itävaltalaiset ja sveitsiläiset sijoittajat, jopa 24 %:n osuudella. Seuraavaksi eniten merkintöjä tehtiin Belgiasta, Luxemburgista ja Alankomaista (23 %) sekä Pohjoismaista (16 %).

–  Moninkertaisesti ylimerkitty transaktio osoitti jälleen kerran sen, kuinka vakaa maine meillä on kansainvälisten sijoittajien keskuudessa. Olemme erittäin tyytyväisiä lopputulokseen ja varsinkin vastuullisten sijoittajien suureen osuuteen. Huomattavaa on myös se, että vaikka rahoitusmarkkinoilla on viime aikoina ollut epävarmuutta, houkuttelimme mukaan myös meille täysin uusia sijoittajia, sanoo analyytikko Lari Toppinen Kuntarahoituksen varainhankinnasta.

Kuntarahoituksen vihreät liikkeeseenlaskut ovat saaneet myös kansainvälistä tunnustusta. Maaliskuussa vastuulliseen sijoittamiseen keskittyvä tiedotus- ja analysointipalvelu Environmental Finance myönsi Kuntarahoitukselle pääomamarkkinoilla arvostetun vuoden vihreän joukkovelkakirjalainan palkinnon paikallishallinto tai kuntasektori -kategoriassa. Sama palkinto myönnettiin myös 2020. Myös vuonna 2018 Environmental Finance palkitsi Kuntarahoituksen liikkeeseenlaskun vuoden vihreänä joukkovelkakirjalainana sekä Kuntarahoituksen suurimpana paikallisena liikkeeseenlaskijana.

Rahoitusta Suomen vihreään siirtymään

Vihreillä joukkovelkakirjalainoilla rahoitetaan Kuntarahoituksen vihreää rahoitusta, jota myönnetään muun muassa kestävän rakentamisen ja joukkoliikenteen sekä uusiutuvan energian hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia ympäristölle hyödyllisiä vaikutuksia.

Lue lisää vihreästä rahoituksesta

Transaktion yksityiskohdat

Issuer:Municipality Finance Plc (“MuniFin”)
Ratings:Aa1 / AA+ (both Stable) by Moody’s / S&P
Size:EUR 500,000,000
Coupon:1.5% annual, Actual/Actual (ICMA), following unadjusted
Pricing Date:10th May 2022
Payment Date:17th May 2022
Maturity Date:17th May 2029
Mid Swap Spread:-11bps
Joint Bookrunners:BNPP, Danske Bank, NatWest, SEB

Kommentteja yhteistyökumppaneiltamme

“Congratulations to the MuniFin team for successfully launching their second EUR benchmark and first green bond of 2022. To execute such a solid transaction given the volatile market backdrop is a strong testimony of Munifin’s ability to build a strong and diversified investor following.”

Salma Guerich, DCM SSA, BNPP

“Congratulations to MuniFin on their highly impressive return to the EUR Green Bond market. With final pricing through fair value and a large and high quality orderbook in challenging market conditions, this truly demonstrates the strength of the credit and the support that MuniFin enjoys from the ESG focused investor community. Danske Bank is proud to have been part in this successful transaction.”

Axel Zetterblom, SSA Origination, Danske Bank

“A fantastic return to the Green Bond market for MuniFin. The quality of the investor base came through from the outset with investors showing strong support for the first MuniFin Green issuance of 2022. Amidst a more volatile backdrop, the extremely positive reception exemplifies the quality and demand for the MuniFin name, and support for their Green framework. We are very proud to have been involved at NatWest.”

Kerr Finlayson, Head of FBG Syndicate, NatWest

“SEB is delighted to have taken part in MuniFin’s latest triumph in the EUR Green bond market. Despite significant market volatility creating a challenging backdrop, the transaction garnered a high-quality, multiple times subscribed order book, and a final reoffer level through the fair value curve. This is a clear demonstration of MuniFin’s long-standing reputation amongst the ESG investor community.”

Rebekah Bray, Deputy Head of SSA Origination, SEB

Lisätietoja

Joakim Holmström

Executive Vice President, Capital Markets and Sustainability

050 4443 638

Antti Kontio

Head of Funding and Sustainability

050 3700 285

Karoliina Kajova

Senior Manager, Funding

050 5767 707

Miia Palviainen

Manager, Funding

050 5980 829

Lari Toppinen

Analyst, Funding

050 4079 300

KuntarahoitusVarainhankintaVastuullisuusVihreä rahoitus

Keskuspankit torkahtivat ja inflaatio pääsi yllättämään, edessä iso korjausliike – Kuntarahoituksen markkinakatsaus 05/2022 on julkaistu

Kuntarahoituksen markkinakatsaus, toukokuu 2022Lataa

Venäjän hyökkäyssota jatkuu, ja Kiinan talous kipuilee ankarien koronarajoitusten alla. Kevät on ollut kylmää kyytiä maailmantaloudelle, ja kovin isku kohdistuu Eurooppaan, kertoo Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala yhtiön toukokuun markkinakatsauksessa.

– Erityisesti Euroopassa makrotalouden tunnusluvut, kuten erilaiset talouden luottamusmittarit, ovat kääntyneet alaviistoon. Myös teollisuuden tuotantomäärissä on tapahtunut selvää laskua esimerkiksi Saksassa. Yhdysvalloissa vaikutukset ovat toistaiseksi olleet rajatumpia.

Keskuspankkien karu herätys

Kevään aikana väliaikaiseksi povattu inflaatio on jatkanut kiihtymistään, ja häiriöt talouden tarjontapuolella nostavat hintapaineita entisestään. Vesalan mukaan keskuspankit nukahtivat inflaatioriskien suhteen rattiin, ja nyt niillä on kiire korjata virheensä.

– Jälkiviisaasti voidaan sanoa, että talouden koronaelvytystä jatkettiin liian kauan ja liian voimakkaana – varsinkin Yhdysvalloissa. Uinahduksen jälkeen on järkeilty, että varminta on ottaa rahapolitiikan kiristystoimissa terävä aloitus ja mikäli inflaatio alkaa hellittää, koronnostotahtia voidaan myöhemmin hidastaa.

Koronnostot on jo aloitettu muun muassa Yhdysvalloissa, Iso-Britanniassa ja Ruotsissa. Euroopan odotetaan seuraavan perässä.

– Arvopapereiden netto-ostot päättynevät vuoden toisen neljänneksen lopussa, jolloin ensimmäinen koronnosto voisi toteutua jo heinäkuussa. Heinäkuun koronnostoa pidettiin vielä hetki sitten lähinnä teoreettisena spekulointina, mutta nyt se alkaa olla enemmän kuin todennäköistä, pääekonomisti Vesala kertoo.

Markkinat odottavat EKP:ltä terävää mutta suhteellisen lyhyttä koronnostosykliä, jonka huippu saavutettaisiin jo ensi vuoden lopussa. Markkinaodotusten mukaan EKP:n talletuskorko olisi silloin noin 1,5 prosentin tasolla eli kaksi prosenttiyksikköä nykyistä korkeammalla.

Vesala näkee nopean korjausliikkeen loogisena suuntana, johon kuitenkin liittyy huomattavia riskejä.

– On epäselvää, missä määrin rahapolitiikalla voidaan vaikuttaa inflaatioon, jonka juurisyyt ovat talouden tarjontapuolen häiriöissä. Toisaalta kaikki Ukrainan sodan ja Kiinan ongelmien vaikutukset tuskin ovat vielä valjenneet. Talous on siis joka tapauksessa jäähtymässä, mutta kuinka nopeasti? Rahapolitiikka vaikuttaa reaalitalouteen melko pitkällä viiveellä, ja siksi keskuspankit yleensä suosivat asteittaisia muutoksia voimakkaiden ohjausliikkeiden sijaan.

Sota vaikuttaa kuntiin myös mutkan kautta

Suomessa epävarmuus on iskenyt talousluottamukseen lujaa. Erityisesti kuluttajien luottamus on ottanut kolauksen, vaikka talouden aktiviteetissa ei vielä näy voimakasta käännettä heikompaan.

– Työllisyystilanne jatkuu vahvana, ja Suomi ottaa sodan talousvaikutukset vastaan selvästi paremmista lähtökohdista kuin kahden vuoden takaisen koronakriisin, pääekonomisti Vesala kertoo.

Sota Ukrainassa vaikuttaa monella tapaa myös kuntiin. Välitön vaikutus kohdistuu palveluntarpeeseen, mutta vaikutuksia nähdään myös viiveellä. Vesala listaa sodan kolme heijastusvaikutusta Suomen kuntiin:

  1. Valtio joutuu panostamaan entistä enemmän puolustukseen ja huoltovarmuuteen. Samalla liikkumavara muussa julkisessa rahankäytössä kapenee, millä voi olla negatiivinen vaikutus myös kuntien valtionrahoitukseen.
  2. Venäjän viennin ja venäläisen turismin tyrehtymisellä voi olla huomattavia talousvaikutuksia, etenkin alueellisesti.
  3. Venäjän eristäminen läntisestä maailmasta muuttaa Suomen geotaloudellista asemaa. Kilpailu kansainvälisistä osaajista ja investoinneista voi vaikeutua, mikä saattaa pitkällä aikavälillä heikentää kaupunkiemme vetovoimatekijöitä.


Kuntarahoituksen markkinakatsaus, toukokuu 2022Lataa


Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste, Q2/2022

Ukrainan sota horjuttaa talousluottamusta, mutta miten voimakkaasti kasvu lopulta hidastuu? Kuntarahoituksen vuoden 2022 toinen suhdanne-ennuste julkaistaan jälleen isojen myllerrysten keskellä. Suhdanne-ennusteen esittelyssä pureudutaan talouden polttavimpiin kysymyksiin pääekonomisti Timo Vesalan ja toimitusjohtaja Esa Kallion johdolla. Tilaisuudesta saat markkinoiden tuoreimman tiedon talouden kehityssuunnista ja sen keskeisistä ajureista.

Aika: maanantaina 6.6. klo 10.00–11.00
Paikka: Microsoft Teams
Ilmoittautuminen: Ilmoittaudu mukaan täällä. Esitysmateriaali lähetetään kaikille tapahtumaan osallistuville tilaisuuden jälkeen.

KuntarahoitusPääekonomistiTalous

Esa Kallio: Huomenna kaikki voi olla toisin – maailman muutos voi vesittää eilisen päätökset

Suomi hakee paikkaansa muuttuneessa maailmassa. Luulimme koronapandemian olleen 2020-luvun suurin kriisi, mutta vähänpä tiesimme. Venäjä pääsi yllättämään. Emme tiedä, kuinka pitkään Venäjän hyökkäys kestää, pitkittyykö konflikti vai eskaloituuko se. Rauhanomainen ratkaisu ei valitettavasti ainakaan kovin nopeasti vaikuta todennäköiseltä.

Suomi ei enää ole silta tai kohtaamispiste idän ja lännen välillä. Siitä ei myöskään toivottavasti tule Euroopan periferia. Suomi on ideologisesti ja taloudellisesti tiivis osa länttä.

Talous on ollut kovilla koronapandemian takia, ja jo ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan inflaatio ja korot olivat nousussa. Kustannukset jatkavat kasvuaan, mikä lisää julkisen talouden tilanteen tukaluutta entisestään. Sote-uudistus ja sen vaatimat uudelleenjärjestelyt rasittavat kuntien taloutta vielä vuosia eteenpäin. Paukkuja pitäisi riittää myös ilmastokriisin ehkäisyyn ja siihen sopeutumiseen, jotta voimme hillitä sen aiheuttamia vielä suurempia kustannuksia tulevaisuudessa. Haasteet eivät kriisistä toiseen tarpovilta päättäjiltä heti lopu. Toivottavasti voimia vielä riittää.

Kysymyksiä on paljon ja tulevaisuuden suunnittelua tehdään niin julkisella sektorilla kuin yrityksissäkin melkoisessa sumussa. Pyrimme omilla talouden ennakointiin ja hallintaan liittyvillä palveluillamme auttamaan asiakkaitamme hälventämään tätä sumua niissä kohdissa, joissa pystymme. Kuntarahoituksen tytäryhtiö Inspira auttaa talousjohtoa hahmottamaan muun muassa uudistusten vaikutuksia kuntien talouteen.

Kriisinkin keskellä rahoituksen saatavuus kansainvälisillä pääomamarkkinoilla on ollut hyvä ja olemme pystyneet tekemään varainhankintaa ennakoivasti. Olemme toiminnassamme varautuneet äkillisiin taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin sokkeihin. Jo aiemmat kriisit, kuten koronapandemia ja finanssikriisi, ovat osoittaneet kykymme jatkaa varainhankintaamme ja rahoittaa asiakkaitamme keskeytyksettä myös kriisiolosuhteissa. Asiakkaidemme rahoitus on siis turvattu.

Koronapandemia ja sota Euroopassa ovat jo muuttaneet maailmaa sekä ihmisten ajattelua ja käyttäytymistä merkittävästi, kenties pysyvästi. Nato-kielteisestä kansasta tuli yhdessä yössä Nato-myönteinen. Pandemia muutti ihmisten liikkumisen, työnteon ja asumisen tarpeita ja tottumuksia.

Odottamattomalla tavalla muuttuneessa maailmassa vanhat lainalaisuudet eivät enää päde. Tulevaisuutta on päättävissä pöydissä yritettävä nyt hahmottaa uuden todellisuuden valossa. Haasteena on, että tarkastelemme asioita ”vanhan maailman” näkökulmista. Valintojen täytyy perustua tämänhetkiseen maailmantilanteeseen ja parhaaseen arvioon tulevaisuudesta. Silläkin riskillä, että tieto tulevaisuudesta on vajavainen ja huomenna kaikki voi olla toisin. Asiat ja päätökset, jotka ennen 24. helmikuuta 2022 olivat järkeviä, eivät välttämättä ole sitä enää tänään!


Esa Kallio

Kirjoittaja on Kuntarahoituksen toimitusjohtaja

KuntarahoitusNäkökulmat

Näkökulma: Talous kyllä sopeutuu, mutta Euroopan umpiperäksi Suomen ei kannata jäädä

Viime viikkoina julkaistujen talousennusteiden perusviesti on varsin yhdenmukainen: Venäjän hyökkäys Ukrainaan on Suomen taloudellekin tuntuva kolaus, mutta taantumaa ei ole näköpiirissä. Viimeksi valtiovarainministeriö arvioi, että sota puolittaa kuluvan vuoden talouskasvun 1,5 prosenttiin.

Bkt-kehityksen osalta vauriot ovat siis jäämässä sangen pieniksi. Ainakin ne ovat aivan mitättömiä verrattuna hävitykseen, jota Ukrainassa joudutaan kokemaan. Maltillisiin kasvuvaikutuksiin lienee pari keskeistä selitystä: ensinnäkin, Venäjän vientimarkkinoiden merkitys Suomelle on vuoden 2014 jälkeen huomattavasti pienentynyt. Toiseksi suhdanteen perusvire on vahva ja työllisyystilanne parempi kuin vuosikymmeniin.

Vaikka lähiaikojen suhdannekuva ei Venäjän hyökkäyssodan seurauksena kovin pahasti järkkyisikään, voi kriisillä silti olla merkittäviä pitkän aikavälin vaikutuksia talouden suorituskykyyn. Maanpuolustuksen ja huoltovarmuuden vahvistaminen sekä tarve auttaa sotaa pakenevia kiihdyttävät julkisten menojen kasvua. Lisäpanostukset vaikuttavat julkisen talouden rahoitusasemaan miljardiluokassa, mikä oleellisesti kaventaa talouspolitiikan muuta liikkumavaraa.

Samaan aikaan menoleikkauksia ja rakenneuudistuksia pelätään, koska ne vaativat jostain luopumista. Talouden sopeutumiskykyä kuitenkin helposti aliarvioidaan. Koronakriisissäkin saimme huomata, että yritykset ja kuluttajat löytävät nopeasti vaihtoehtoisia toimintatapoja. Bkt:n koronakuoppa jäi lopulta huomattavasti pelättyä matalammaksi. Sama lienee totta rakenneuudistusten osalta. Ehkä kriisien karaisemina opimme hiljalleen luottamaan siihen, että sopeutumiskykyä kyllä tarvittaessa löytyy.

”Vaikka Suomi on kauan sitten integroitunut länteen, olemme silti hyötyneet solmukohtana idän ja lännen markkinoiden välissä. Tämä sillanrakennus on nyt käynyt mahdottomaksi.”

Julkisen talouden haasteitakin merkittävämpää voi olla muutos maamme talousmaantieteellisessä asemassa. Vaikka Suomi on kauan sitten integroitunut länteen, olemme silti hyötyneet solmukohtana idän ja lännen markkinoiden välissä. Venäjän julman sotapolitiikan seurauksena tämä sillanrakennus on käynyt mahdottomaksi. Solmukohta on muuttumassa umpiperäksi.

Huoltosuhteen nousun ja ohenevien osaamisresurssien vuoksi hyvinvointimme nojaa tulevaisuudessa entistä enemmän kykyymme houkutella ulkomaista työvoimaa ja investointeja. Ukrainan kriisi seurannaisvaikutuksineen tuskin ainakaan parantaa Suomen kilpailuasemaa. Emme sitä paitsi ole tarpeinemme yksin. Demografinen vastatuuli pyyhkäisee tulevina vuosikymmeninä lähes kaikkien kehittyneiden maiden yli ja kansainvälinen kilpailu osaajista kiristyy.

Suurvaltapolitiikan muutoksille emme mitään mahda, mutta niiden vaikutuksia voimme yrittää lievittää. On hyväksyttävä, että myös turvallisuuspolitiikasta on tulossa talouteenkin vaikuttava argumentti. Kansalaisten turvallisuus ja mielenrauha ovat tietysti tärkeintä, mutta eipä meillä taida taloudenkaan näkökulmasta olla muuta vaihtoehtoa kuin hakea Naton jäsenyyttä. Muuten yritykset ja koulutettu työvoima voivat alkaa sopeutua kohonneeseen maariskiin sijoittumalla toisaalle.

P.S. Globalisaation ottaessa taka-askelia Euroopan unioni on Suomelle entistäkin tärkeämpi viiteryhmä. Parikymmentä vuotta sitten oli tapana sanoa, että vahva EU on pienen maan etu. Ehkäpä moinen ajattelu tulee vielä joskus uudelleen muotiin?

Timo Vesala
Kirjoittaja on Kuntarahoituksen pääekonomisti. Löydät Timo Vesalan myös Twitteristä: @TimoVesala!


Kirjoitus on julkaistu alun perin Kuntarahoituksen Kauppalehden kumppaniblogissa 25.4.2022.

KuntarahoitusNäkökulmatPääekonomistiTalous

Kuntarahoituksen kulttuuri yksissä kansissa

Idea kulttuurikirjasta syntyi jo keväällä 2021, kun erilaisten kuvauksien kuntarahoituslaisuudesta ja työn tekemisen tavoista huomattiin olevan hajallaan eri dokumenteissa. Aluksi näitä materiaaleja lähdettiin kokoamaan yhteen paikkaan, mutta matkan varrella ajatus jalostui kulttuurikirjaksi.

– Kirjan tekoon kutsuttiin mukaan avoimella haulla kaikkia kuntarahoituslaisia. Kirja on kuntarahoituslaisten yhteisen työn tulos, sen syntyyn vaikutti asiantuntijoita eri puolilta organisaatiota, kehitysasiantuntija Tiina Lammi kertoo.

Lammi luotsaa Kuntarahoituksen kulttuurin kehittämistyötä ja osallistui myös kirjan suunnitteluun alusta alkaen. Yhteisen työstön tuloksena Kuntarahoituksen kulttuurin kulmakiviksi kiteytyivät yhteisöllisyys ja yhteishenki, avoimuus ja luottamus sekä vastuullisuus ja merkitys yhteiskunnassa.

– Näiden kolmen kulmakiven tai ohjenuoran haluamme ohjaavan kaikkea tekemistämme, Lammi jatkaa.


Kuntarahoituksen kulttuurikirjan aukeama. Avattu kirja, jossa isolla otsikko: "Johtaminen ja työyhteisössä toimiminen".


Merkityksellinen rooli yhteiskunnassa yhdistää

Lammi tuli Kuntarahoitukseen assistentiksi vuonna 2011. Lammin yli vuosikymmenen mittainen urapolku on hyvä esimerkki siitä, minkälainen työnantaja Kuntarahoitus on ja haluaa olla.

– Kuntarahoituksessa on todella hyvä oma Kuntarahoitus-henkensä. Taloon on tullut paljon porukkaa näiden vuosien aikana, mutta pienen firman tuntu on edelleen vahvasti tallella. Olen saanut upeita tilaisuuksia tehdä erilaisia työtehtäviä, mistä olen kiitollinen. Meillä on aidosti mahdollisuus vaikuttaa omaan työnkuvaan, mikä on todella arvokasta työntekijän näkökulmasta, Lammi kiittelee.

– Ihmiset ovat tottuneet matalan hierarkian malliin, kaikkia on helppo lähestyä. Viime vuosien kasvusta huolimatta olemme edelleen yksi joukkue, tiiviisti kulttuurityössä mukana oleva. yksikönjohtaja Jukka Leppänen jatkaa.

Merkittävin kuntarahoituslaisia yhdistävä yksittäinen tekijä on Kuntarahoituksen merkityksellinen rooli yhteiskunnassa. Kuntarahoituslaiset ovat pieni yhteisö, jolla on iso vaikutus.

– Meidän työmme näkyy jokaisen suomalaisen arjessa: rahoitamme sairaaloja, kouluja, päiväkoteja, kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja, joukkoliikenneratkaisuja ja vaikka mitä muuta. Olemme mukana rakentamassa kestävämpää ja tasa-arvoisempaa Suomea. Nämä asiat ovat monelle meistä tärkeimpiä syitä tulla joka aamu töihin, Leppänen kuvailee.


Kuntarahoituksen kulttuurikirjan aukeama. Avattu kirja, jossa kuvakollaasi kuntarahoituslaisista.


Kulttuurityö ei jää kulttuurikirjan julkaisuun vaan kulttuurin vahvistaminen on kirjattu vuoden 2022 tavoitteisiin organisaation eri tasoille.

– Hybridityö tuo tietysti myös meillä haasteita kulttuuriin ja organisaatioon sitoutumiseen. Etsimme jatkuvasti uusia keinoja yhdessä henkilöstön kanssa kulttuurimme ylläpitämiseksi ja vahvistamiseksi, Lammi kertoo.

Leppänen painottaa osallistamisen merkitystä ja jokaisen vastuuta kulttuurin rakentamisessa.

– Strategiaa ja visiota voidaan muuttaa nopeastikin, mutta kulttuurin rakentaminen ja muokkaaminen vaatii aikaa. Kulttuuria ei voi johto sanella tai määritellä, vaikka sillä onkin kokoaan enemmän painoarvoa myös kulttuurin rakentamisessa.

Tutustu Kuntarahoituksen kulttuurikirjaan täällä! (linkki)

KuntarahoitusMeillä töissä

Suhdannekuva on ottanut kolauksen, mutta globaali taantuma ei näytä todennäköiseltä – Kuntarahoituksen markkinakatsaus 04/2022 on julkaistu

Kuntarahoituksen markkinakatsaus, huhtikuu 2022Lataa

Venäjän hyökkäys on ajanut maailmantalouden ahdinkoon. Häiriöt maailmanlaajuisissa tuotantoketjuissa nostavat hyödykkeiden hintoja ja nakertavat kotitalouksien ostovoimaa. Epävarmuus syö talousluottamusta kautta linjan. Maailmantalouden suhdannenäkymä on ottanut kolauksen, mutta taantuma ei vielä näytä todennäköiseltä, toteaa Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala yhtiön huhtikuun markkinakatsauksessa.

– Venäjän osoittamien julmuuksien vuoksi Eurooppakin tulee todennäköisesti pysäyttämään Venäjän kanssa käymänsä energiakaupan. Tämän välttämättömyyden seurauksena taantumariskit Euroopassa kasvavat.

Stagflaation uhka syö keskuspankkien liikkumavaraa

Länsimaissa hinnat ovat nousseet odotuksia nopeammin jo huomattavan pitkään. Korkotaso on noussut merkittävästi, ja rahapolitiikan odotetaan kiristyvän poikkeuksellisen ripeästi. Hintavakauden turvaaminen on nyt keskuspankkien ehdoton prioriteetti, arvioi pääekonomisti Vesala.

– Yhdysvalloissa keskuspankki Fed on jo aloittanut koronnostot ja ennakoi nostavansa ohjauskorkoa kuluvan vuoden aikana vielä kuusi kertaa. Euroopan keskuspankki saattaa myös aloittaa koronnostot vuoden jälkipuoliskolla.

Kun hinnat nousevat ja talouskasvu laantuu, kasvaa myös stagflaation uhka. Talouden ohjauksen kannalta kehitys on ongelmallinen.

– Inflaatiota on hankala hillitä hidastamatta kasvua lisää. Kasvua taas on vaikea elvyttää lisäämättä samalla hintapaineita, Vesala selventää.

Rahapolitiikan kiristysvauhti riippuu lopulta siitä, kuinka paljon sota vaikuttaa talouteen.

– Jos konflikti laajenee tai energiakauppa Venäjän ja Euroopan välillä pysähtyy, hidastuu myös korkojen nousu.

Suomen talous suuntaa kriisiin koronaa paremmista lähtökohdista

Sota Ukrainassa vaikuttaa laajasti myös Suomen talouteen. Kauppa Venäjän kanssa tyrehtyy, hintojen nousu nakertaa kotitalouksien ostovoimaa ja epävarmuus syö yritysten investointihaluja. Moni tekijä kuitenkin pehmentää sodan välittömiä vaikutuksia.

– Koronapandemia iski laskevaan talouteen, mutta uuteen kriisiin mennään hyvin vahvasta suhdannevaiheesta. Työllisyydessä tilannekuva on parempi kuin kenties vuosikymmeniin. Hintojen nousu on kotitalouksille ongelma, mutta heikoimmassa asemassa olevia tukee sosiaalietuuksien indeksisuoja. Keski- ja hyvätuloisille puolestaan on kertynyt korona-ajalta ylimääräisiä säästöjä, pääekonomisti Vesala luettelee.

Julkistaloudessa kriisi iskee ensimmäisenä valtiontalouteen, mutta epävarmuus kasvaa myös kunnissa. Kustannusten nousu lisää kuntien menopaineita ja vaikeuttaa investointien läpivientiä. Myös sotaa pakenevien auttaminen on kunnille mittava haaste.

– Onneksi kuntataloudessa on takana kaksi normaalia vahvempaa vuotta. Valtio myös jälleen kantanee päävastuun kriisiin varautumisesta, Vesala arvioi.

Kiristynyt turvallisuustilanne vaatii lisäpanostuksia puolustukseen ja huoltovarmuuteen. Samalla valtion on varauduttava ilmastonmuutoksen ja väestön ikääntymisen vaikutuksiin. Paisuvat menotarpeet ovat välillinen riski myös kuntien valtionrahoitukselle.

– Suomen geopoliittinen asema on myös muuttumassa eikä kansainvälinen kilpailu investoinneista ja osaajista ainakaan helpotu. Kansainvälisiin vetovoimatekijöihin on kaupunkiseuduillamme oletettavasti panostettava lisää, Vesala lisää.

Kuntarahoituksen markkinakatsaus, huhtikuu 2022Lataa

IlmiötKuntarahoitusPääekonomistiTalous

Kuntarahoitukselle toinen peräkkäinen voitto Environmental Financen vuoden vihreä joukkovelkakirjalaina -kilpailussa

Vastuulliseen sijoittamiseen erikoistunut tiedotus- ja analysointipalvelu Environmental Finance palkitsee vuosittain markkinoiden parhaita vastuullisia joukkovelkakirjalainoja. Tunnustuksia jaetaan niin vihreille ja yhteiskunnallisille joukkovelkakirjalainoille kuin muille vastuullisille sijoitustuotteille. Palkinnot myöntää riippumaton 50 hengen asiantuntijaraati, ja niitä jaetaan useassa eri kategoriassa.

Kuntarahoitukselle voitto paikallishallinto tai kuntasektori -kategoriassa on yhtiön kolmas ja toinen peräkkäinen. Menestys kovatasoisessa kilpailussa on osoitus markkinoiden luottamuksesta.

– Tämä on meille hieno tunnustus ja suuri kunnia. Olemme tarjonneet vihreää rahoitusta nyt kuusi vuotta, ja rahoituksen suosio jatkaa kasvuaan. Asiakkaamme ovat ottaneet vihreän rahoituksen omakseen, ja on hienoa nähdä, että pitkäjänteinen työ saa tunnustusta myös sijoittajilta, iloitsee Kuntarahoituksen varainhankinnasta ja vastuullisuudesta vastaava Antti Kontio.

Palkinnon voittanut joukkovelkakirjalaina oli Kuntarahoituksen ensimmäinen puntamääräinen vihreä joukkovelkakirjalaina. 250 miljoonan punnan joukkovelkakirjalaina laskettiin liikkeeseen marraskuussa 2021, ja se erääntyy joulukuussa 2024. Palkittu joukkovelkakirjalaina ylimerkittiin nopeasti, ja lähes 40 prosenttia sijoittajista olivat vastuulliseen sijoittamiseen keskittyviä tahoja.

Rahoitusta Suomen vihreään siirtymään

Vihreillä joukkovelkakirjalainoilla rahoitetaan Kuntarahoituksen vihreää rahoitusta, jota yhtiö myöntää hankkeille, joilla on todennettavia positiivisia ympäristövaikutuksia. Vihreää rahoitusta myönnetään muun muassa kestävän rakentamisen ja joukkoliikenteen sekä uusiutuvan energian hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia ympäristölle hyödyllisiä vaikutuksia.

Kuudessa vuodessa Kuntarahoitus on myöntänyt jo 2,8 miljardia euroa vihreää rahoitusta. Vihreiden hankkeiden ilmastoviisailla ja energiatehokkailla ratkaisuilla vältetään vuosittain noin 85 000 hiilidioksiditonnin päästöt. Määrä vastaa noin 8 300 suomalaisen keskimääräistä hiilijalanjälkeä.

– Vihreässä siirtymässä on paljon työtä tehtävänä, ja olemme osaltamme sitoutuneet Suomen hiilineutraaliustavoitteeseen täysin. Tavoitteenamme on, että 20 prosenttia pitkäaikaisesta asiakasrahoituksestamme on vihreää tai yhteiskunnallista rahoitusta vuoteen 2024 mennessä. Vihreä rahoituksemme toimii jatkossakin näyteikkunana kestäville ratkaisuille, Kontio summaa.

Kuntarahoituksen vihreää rahoitusta haetaan lyhyellä verkkohakemuksella, minkä jälkeen riippumaton asiantuntijaryhmä arvioi hankkeen soveltuvuuden Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen viitekehyksen perusteella. Myönnämme hyväksytyille vihreän rahoituksen hankkeille 0–10 korkopisteen alennuksen korkomarginaalista.

Lisätietoja:

Antti Kontio
antti.kontio@munifin.fi
puh. +358 50 370 0285

Lue lisää:

KuntarahoitusVarainhankintaVastuullisuusVihreä rahoitus

Näkökulma: Kuntaverojen sote-leikkauksen kohdistaminen efektiivisiin veroasteisiin olisi tuonut kolme merkittävää etua

Kuntaverojen sote-leikkausten pohjaaminen bruttoveroasteelle muuttaa merkittävästi kuntien rahoitusrakennetta, heikentää niiden taloudenpidon ennustettavuutta sekä vaikeuttaa maakuntaveron käyttöönottoa.

Sote-uudistuksessa kaikkien kuntien bruttoveroasteita leikataan noin 12,4 prosenttiyksiköllä. Leikkaus johtaa varsin suuriin muutoksiin kuntien rahoitusrakenteessa ja hieman kummalliseen lopputulokseen, arvioi Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala.

Kasvavan väestön ja vahvan veropohjan kunnat, jotka voisivat luottaa omien verotulojensa kasvuun, tulevat aiempaa riippuvaisemmiksi valtion tulonsiirroista. Heikkenevän veropohjan alueilla puolestaan valtionosuuksien merkitys vähenee ja epävarmojen omien verotulojen painoarvo kasvaa, Vesala analysoi.

– Bruttoveroasteiden tasaleikkauksen sijaan vastaavat tulot olisi sote-uudistuksessa voitu kerätä kuntien efektiivisen veroasteen tasasuuruisella alentamisella. Tällöin bruttoveroasteet olisivat alentuneet heikon veropohjan kunnissa enemmän ja vahvan veropohjan kunnissa vähemmän. Maksuunpannut asukaskohtaiset verotulot olisivat kuitenkin vähentyneet kaikkialla yhtä paljon, Vesala kirjoittaa.

Näillä kolmella tavalla efektiiviseen veroasteeseen perustuva leikkaus olisi muuttanut kuntien asemaa: 

1. Sote-uudistuksen vaikutukset kuntien rahoitusrakenteeseen olisivat jääneet huomattavasti pienemmiksi.
Kasvavissa ja suhteellisen vahvan veropohjan kunnissa omien verotulojen merkitys rahoituksessa olisi säilynyt korkeana ja toiminnan rahoitus pysynyt vahvemmin kunnan omassa kontrollissa. Toisaalta kunnat, joiden oma veropohja on heikkenevällä trendillä, olisivat jatkossakin saaneet enemmän tukea valtion tulonsiirroista.

2. Kuntien bruttoveroasteiden vaihteluväli olisi merkittävästi kaventunut.
Tämä olisi edistänyt eri puolilla Suomea asuvien veronmaksajien yhdenvertaisuutta.

3. Myös maakuntaveron käyttöönotto olisi helpottunut.
Yksi keskeisimpiä argumentteja maakuntaveroa vastaan on ollut pelko verotuksen alueellisen eriarvoisuuden kasvusta. Mikäli kuntaverojen eroja olisi sote-uudistuksen yhteydessä kavennettu, kynnys maakuntaveron käyttöönotolle olisi samalla madaltunut.

Näkökulma: Efektiivinen veroasteLataa

KuntarahoitusPääekonomistiTalous

Okko Rostedt: Onnistunut kassaennustaminen edellyttää suunnitelmallisuutta ja yhteispeliä

Kassaennustaminen on tärkeää jokaiselle kunnalle ja kuntayhtymälle kokoon katsomatta. Sopivan työkalun, selkeiden tavoitteiden, jatkuvan kehittämisen ja yhteistyön kautta maksuvalmiutta voidaan ennustaa ja hallita pitkällekin tulevaisuuteen, kirjoittaa digitaalisten palveluiden asiantuntija Okko Rostedt.

Vuoden 2020 keväästä olin mukana 25 kunnan ja kuntayhtymän kassaennustesovelluksen käyttöönotossa, kun pilottiasiakkaamme pääsivät kokeilemaan uutta sovellusta käytännössä. Kaikki asiakkaamme jakoivat saman perusajatuksen ennustamisen tärkeydestä, mutta lähtötasossa ja tavoitteissa oli suuria eroja.

Parin erikoisen koronavuoden jälkeen on soteuudistuksen vuoro luoda painetta asiakkaidemme kassojen riittävyydelle, joten ajattelin avata muutamaa käyttöönotoissa esiin tullutta edellytystä kassaennustamisessa onnistumiselle.

Selkeät tavoitteet

Kassaennustamisen aloittaminen vaatii ensin selkeät tavoitteet. Sopivaa tavoitetasoa voi hakea esimerkiksi seuraavien kysymysten avulla:

  • Millainen kassaennustamisen prosessi nyt on käytössä?
  • Kuinka pitkälle halutaan ennustaa?
  • Kuinka tarkka ennusteen tulisi olla?
  • Halutaanko ennustetta laajentaa merkittäviin konserniyhtiöihin?

Resurssit ja yhteistyön merkitys

Kassaennustamista tehdään tyypillisesti muutamaksi viikoksi eteenpäin reskontrasta saataviin tietoihin perustuen. Lyhyellä aikavälillä tämä toimii kohtuullisen hyvin, mutta tiedossa oleviin maksuihin reagointi ei ole varsinaista aktiivista ennustamista eikä anna näkymää kassan riittävyydestä pidemmällä tähtäimellä.

Onnistuneen pidemmän aikavälin likviditeetin ennustamiseen tarvitaan sopivan työkalun lisäksi henkilöresursseja. Prosessien automatisointi on tavoiteltavaa aina kun se on mahdollista ja järkevää, mutta vaikka kassaennusteen kaikki data saataisiin automaattisesti muista palveluista, tarvitaan ihminen ennusteen seuraamiseen ja arviointiin.

Tietojen läpinäkyvyyden ja ajantasaisuuden tarve korostuu, mikäli ennustamisessa halutaan siirtyä konsernitasolle. Yhteisen työkalun lisäksi tarvitaan selkeät säännöt siitä miten, millä tarkkuudella ja kuinka usein ennuste pyritään toteuttamaan. Onnistuminen edellyttää sitoutumista läpi organisaation. Ennustaminen konsernitasolla tuo mukanaan omat haasteensa tarvittavien tietojen saatavuudessa, mikä kannattaa huomioida huolellisesti heti alussa. 

Tärkeimpien kassavirtojen tunnistaminen ja prosessin jatkuvuus

Tavoitteiden asettamisen ja resurssien varmistamisen jälkeen on tunnistettava oleellisimmat kassavirrat sekä helpoimmat keinot tuoda ne kassaennusteelle. Jatkuvasti toistuvat tulot ja menot kuten verot ja valtionosuudet, palkat tai palveluostot ovat kaikkein ennustettavimpia, toki kausiluontoista vaihtelua voi esiintyä. Lyhyemmän aikavälin ennustamisessa toistuvien tapahtuminen merkitys korostuu, kun taas keskipitkällä aikavälillä painopiste muuttuu kohti suurempien epäsäännöllisten tulo- ja menoerien, kuten investointien maksuerien ennakointia.

Ennusteen halutussa tarkkuudessa voi olla suuriakin eroja riippuen siitä, halutaanko ennustaa rahoitustarvetta lähitulevaisuudessa vai investointimenojen paineessa olevan ylijäämäisen kassan kestävyyttä seuraavan vuoden aikana. Molemmat tavoitteet voivat elää myös samalla ennusteella rinnakkain ja jopa toisiaan täydentäen.

Ennusteiden onnistumista tulee seurata ja kehittää tiliotteen toteutumiin vertaamalla. Jatkuvan parantamisen kautta maksukäyttäytymisen vaihteluita ja epäsäännöllisyyksiä on mahdollista ennustaa yhä paremmin ja pidemmälle.

Okko Rostedt

Kirjoittaja työskentelee Kuntarahoituksessa digitaalisten palveluiden senior-asiantuntijana.

Digitaaliset palvelumme tarjoavat ratkaisun asiakkaidemme rahoitussalkun hallintaan ja talouden suunnitteluun. Kehitämme tarjontaa jatkuvasti käyttäjiemme toiveiden mukaisesti. Uusimman kassaennustesovelluksen asiakaspilotointi alkoi keväällä 2020, ja kaikkien asiakkaidemme saatavilla palvelu on ollut viime lokakuusta lähtien.

Lue lisää kassaennustesovelluksesta ja pyydä tarjous

Kuva: Sami Lamberg

Digitaaliset palvelutKuntarahoitusNäkökulmat

Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste: Venäjän talous horjuu kuilun partaalla, sota vavisuttaa myös maailmantalouden näkymää – Suomen bkt-kasvu puolittumassa

Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste, maaliskuu 2022Lataa
Taulukko: arvio Ukrainan kriisin vaikutuksista Suomen talouden keskeisiin tunnuslukuihin.

Länsimaat ovat vastanneet Venäjän hyökkäykseen poikkeuksellisen yksituumaisesti. Venäjään on kohdistettu mittavia pakotteita, ja maan rahoituslaitokset ja yritykset on käytännössä suljettu kansainvälisten markkinoiden ulkopuolelle. Venäjälle pakotteiden yhteisvaikutus on dramaattinen: maan talous horjuu syvän taantuman partaalla, arvioi Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala yhtiön vuoden ensimmäisessä suhdanne-ennusteessa.

– Ruplan ostovoiman nopea hupeneminen on saanut kansalaiset joukolla nostamaan pankeista säästöjään. Talletuspaot voivat koitua yksittäisten pankkien kohtaloksi. Myös riski valtion maksukyvyttömyydestä on ulkomaisten velkojen osalta kasvanut.

Kriisin talousvaikutukset tuntuvat myös muualla, erityisesti Euroopassa. Pakotetoimet ja Venäjän talouden syöksy aiheuttavat luottotappioita ulkomaisille pankeille ja yrityksille. Epävarmuus energiantoimituksista nostaa energiakustannuksia, ja myös elintarvikehuolto voi vaikeutua, sillä Ukraina ja Venäjä ovat keskeisiä viljantuottajia.

– Häiriöt teollisten raaka-aineiden saatavuudessa voivat kärjistää myös maailmantalouden komponenttipulaa. Ylilentokiellot ja muut liikkumisen esteet saattavat pahentaa toimitusketjujen pullonkauloja, Vesala lisää.

Epävarmuus kalvaa rahoitusmarkkinoita – keskuspankkien inflaatioahdinko kasvaa

Riskejä liittyy myös kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden vakauteen. Talouspakotteiden mittaluokka on niin poikkeuksellinen, että niiden vaikutusta on syytä seurata huolella, sanoo Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio.

– Venäjä on ollut erilaisten rahoitus- ja hyödykemarkkinalinkkien kautta kiinteästi kytköksissä globaaliin talousjärjestelmään. Siksi maan totaalinen eristäminen voi aiheuttaa myös ennalta-arvaamattomia seurauksia. Tappioiden leviämistä erilaisten luotto- ja vastapuoliriskien välityksellä on seurattava tarkasti.

Taloudelle haitallisinta lienee silti perustavanlaatuinen epävarmuus, arvioi pääekonomisti Vesala.

– Sota järkyttää kotitalouksien ja yritysten talousluottamusta. Tulevaisuuteen suuntautuvat investointipäätökset joutuvat nyt uudenlaiseen puntariin.

Rahapolitiikan kannalta Venäjän hyökkäys Ukrainaan ajoittuu erittäin hankalaan saumaan. Kriisi nostaa hintapaineita entisestään, ja akuutti inflaatio-ongelma rajoittaa keskuspankkien liikkumavaraa. Päätöksiä ei voida enää tehdä pelkän hintavakauden ehdoilla, vaan keskuspankit joutuvat huomioimaan myös talouskasvuun ja rahoitusmarkkinoiden vakauteen liittyvät riskit.

– Rahapolitiikan lähivuosien näkymä tuskin vielä tyystin muuttuu, mutta kiristyksiä on luvassa selvästi verkkaammin kuin ennen Ukrainan kriisin kärjistymistä arvioitiin, Vesala jatkaa.

Talousvaikutusten mittakaava hämärän peitossa – Suomessa kuluvan vuoden bkt-kasvu uhkaa puolittua

Erittäin suuren epävarmuuden vuoksi Kuntarahoitus ei tuota maaliskuun suhdanne-ennusteessaan uusia ennustelukuja Suomen talouden kehityksestä. Sen sijaan yhtiö esittää ensimmäisen arvionsa siitä, miten paljon kriisi voi Suomen bkt-kehitykseen vaikuttaa.

Ennen Venäjän hyökkäystä Suomen talouden odotettiin yltävän 2022 vielä lähes kolmen prosentin kasvuun. Ukrainan kriisin negatiivinen kokonaisvaikutus bkt-kasvuun voi kuluvana vuonna olla noin 1–1,5 prosenttiyksikön luokkaa. Kasvuvauhti olisi näin ollen suunnilleen puolittumassa. Kuntarahoitus arvioi Suomen bkt-kasvun asettuvan kuluvana vuonna 1–2 prosentin haarukkaan ja putoavan vuonna 2023 nollan ja yhden prosentin välille.

– Arvio perustuu näkymään, ettei sodalle ole toistaiseksi odotettavissa nopeaa ratkaisua, mutta ettei se myöskään laajene Nato-maiden ja Venäjän suoraksi keskinäiseksi konfliktiksi. Arvio ei toistaiseksi sisällä skenaariota, jossa Venäjän energiatoimituksia Eurooppaan ajettaisiin merkittävästi alas. Energiatoimitusten katkeaminen johtaisi taloudessa todennäköisesti merkittävästi heikompaan kehityskulkuun. Nykyisten talouspakotteiden oletamme pysyvän voimassa koko ennustejakson 2022–2023 ajan, pääekonomisti Vesala kertoo ennusteen taustoista.

Nykytiedon valossa myös inflaatio on kiihtymässä odotettua enemmän. Kuntarahoitus arvioi kuluttajahintojen nousun kasvavan tänä vuonna 3,7 prosenttiin ja laskevan 2,0 prosenttiin vuonna 2023.

– Nämä alustavat laskelmat ovat luonnollisesti hyvin epävarmoja – arvioita joudutaan vuoden edetessä tarkentamaan mahdollisesti tuntuvastikin, kun geopoliittisen kriisin kehityksestä ja talousvaikutusten suuruudesta saadaan enemmän tietoa, Vesala muistuttaa.

Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste, maaliskuu 2022Lataa


Lisätietoja:

Soili Helminen, vs. viestintäpäällikkö
ext-soili.helminen@kuntarahoitus.fi
puh. 0400 204 853

IlmiötKuntarahoitusPääekonomistiTalous