Kuluttajat ovat synkissä tunnelmissa, mutta talouskasvu jatkuu länsimaissa odotettua vahvempana. Koronarajoituksista on luovuttu ja pullonkaulat toimitusketjuissa ovat helpottaneet. Euroopassa yritykset näyttävät sopeutuvan energiapulaan ennakoitua paremmin, arvioi Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala yhtiön marraskuun markkinakatsauksessa.
Talouskasvu on siis pitänyt pintansa, mutta käänne tekee tuloaan: ennakoivat indikaattorit osoittavat suhdannekuvan jäähtyvän vuoden loppua kohden.
– Vähintään parin–kolmen vuosineljänneksen mittainen taantuma on Euroopassa todennäköinen, mutta myös Yhdysvalloissa taantumariskit ovat asuntomarkkinoiden heikkouden vuoksi kasvaneet. Tuoreimmissa kansainvälisen talouden ennusteissa taantumajakson uskotaan kuitenkin jäävän lieväksi, myös euroalueella, pääekonomisti Vesala kertoo.
Inflaatio yllätti Yhdysvalloissa – tällä kertaa parempaan suuntaan
Talouden suunta riippuu nyt siitä, miten nopeasti länsimaita piinaava stagflaation uhka saadaan hallintaan. Hintavakaus on keskuspankkien ykkösprioriteetti, sanoo pääekonomisti Vesala, mutta silläkin on riskinsä.
– Kiristyvä rahapolitiikka heikentää taloudellista toimeliaisuutta. Mitä korkeammalle koronnostoissa joudutaan menemään, sitä suurempiin vaikeuksiin myös reaalitalous todennäköisesti ajautuu, Vesala pohtii.
Yhdysvalloissa pahin voi olla jo ohi. Lokakuun myönteinen inflaatioyllätys sai markkinat toivomaan, ettei keskuspankki Fed nostaisi ohjauskorkojaan yli viiteen prosenttiin. Euroalueella tilanne on toinen: hintojen nousu on kesän jälkeen kiihtynyt ja uhkaa levitä.
– Nyt seurataan, missä määrin kustannusten nousu siirtyy palkkoihin ja muihin sopimushintoihin. Euroopan keskuspankilla on inflaatio-odotusten hallinnassa ja talouden suhdanneohjauksessa selvästi Fediä vaikeampi tehtävä, Vesala harmittelee.
Kotitalouksiin osui kolmoisisku – talouskasvu painuu pakkaselle Suomessa
Myös Suomessa talous on pitänyt pintansa: teollinen tuotanto on jatkunut yllättävän vahvana, ja työllisyystilanne on varsin hyvä. Vauhti kuitenkin hiipuu loppuvuodesta, arvioi pääekonomisti Vesala.
– Ruoka-, energia- ja asumismenojen nousu heikentää ostovoimaa. Tämä kotitalouksiin osunut kolmoisisku on sen verran voimakas, että laskusuhdanne alkanee loppuvuodesta kotimaisen kysynnän painamana. Asuntomarkkinoilla kaupankäyntimäärät ovat jo selvästi laskeneet, ja asuntojen hinnoissa on laskupainetta. Korkojen ripeä nousu jarruttaa myös investointeja.
Vesala uskoo, että Suomi selviää laskusuhdanteesta muuta euroaluetta vähemmällä.
– Reaaliansiot eivät sula aivan yhtä rajusti kuin useimmissa verrokkimaissa, energiakriisin vaikutukset voivat jäädä pienemmiksi ja teollisuuden näkymä on toistaiseksi euroalueen keskiarvoa valoisampi.
Miltä näyttää suomalaisen asuntotuotannon ja asuntopolitiikan tulevaisuus? Tapahtumassa keskustelevat Helsingin kaupungin apulaispormestari Anni Sinnemäki, Asuntosäätiön toimitusjohtaja Esa Kankainen, Rakli ry:n asumisesta vastaava johtaja Aija Tasa sekä Kuntarahoituksen asiakasratkaisuista vastaava johtaja Aku Dunderfelt. Keskustelua luotsaa asiakkuuspäällikkömme Mika Korhonen. Ilmoittaudu mukaan!
Rahoitukseen liittyvien sopimusten ja vastuiden siirtyminen
Sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien velkakirjalainat, kuntatodistuslimiitti-, leasing- ja johdannaissopimukset sekä sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien antamat takaussitoumukset siirtyvät yleisseuraantona hyvinvointialueille ja hyvinvointialueiden vastuulle vuoden 2023 alusta alkaen. Siirtyviin lainoihin kuuluvat sekä pitkäaikainen rahoitus että kuntatodistukset. Hyvinvointialueen on lähetettävä erillinen kirjallinen ilmoitus vastuulleen siirtyvien velkojen, vastuiden ja sopimusten velkojille ja sopimusosapuolille.
Kuntien ja vapaaehtoisten sotekuntayhtymien sopimukset ja vastuut eivät siirry hyvinvointialueille ilman erillistä sopimista ja hyvinvointialueen päätöstä. Kunnan ja vapaaehtoisen sotekuntayhtymän velvollisuutena on ollut päättää ja antaa yksilöity selvitys hyvinvointialueelle ilmoitettavista ja sen vastuulle siirtyvistä sopimuksista ja vastuista. Hyvinvointialueen aluevaltuuston on puolestaan käsiteltävä selvitys ja päätettävä sen perusteella yksilöidysti ne Kuntarahoitukselta olevat kuntien ja vapaaehtoisten sotekuntayhtymien sopimukset ja vastuut, joiden siirtymisen sopimus- ja vastuuehtoineen se hyväksyy sekä sen, mistä ajankohdasta alkaen siirtyminen hyväksytään.
Aluevaltuuston päätöksessä on suositeltavaa antaa määrätylle tai määrätyille viranhaltijoille oikeus tehdä viranhaltijapäätöksenä teknisluonteisia täydennyksiä ja korjauksia hyvinvointialueen vastuulle siirtyviksi hyväksyttyjen sopimusten ja vastuiden yksilöintitietojen selventämiseksi ja täydentämiseksi.
Jos hyvinvointialueen valtuusto ei ole päätöksellään hyväksynyt kunnan tai vapaaehtoisen sotekuntayhtymän yhtä tai useampaa sopimusta ja/tai vastuuta siirtyväksi hyvinvointialueen vastuulle tai sen päätös ei saa lainvoimaisuutta, sopimukset ja vastuut eivät siirry hyvinvointialueelle, vaan ne jäävät nykyisen velallisen vastattaviksi.
Jos hyvinvointialueelle siirtyvissä sopimuksissa on useita samaan käyttötarkoitukseen liittyviä sopimuksia, kuten kuntatodistusohjelmia, sopimusten järjestelystä kannattaa olla yhteydessä Kuntarahoituksen asiantuntijoihin.
Leasingsopimusten osalta kunnalta tai vapaaehtoiselta sotekuntayhtymältä jo laskutettuja tai ennen vuodenvaihdetta laskutettavia, vuotta 2023 koskevia laskuja Kuntarahoitus ei voi korjata tai jakaa kunnan tai sotekuntayhtymän ja hyvinvointialueen kesken, vaan kunnan tai sotekuntayhtymän tulee suorittaa maksut Kuntarahoitukselle ja edelleenveloittaa hyvinvointialueelta sille kuuluvat maksut.
Pääsääntönä on se, että kaikki Kuntarahoituksen kanssa tehdyt sopimukset ja vastuut joko siirtyvät kokonaisuudessaan yhdelle vastapuolelle tai ne päätetään ennenaikaisesti.
Kaupankäyntioikeuden säilyminen ja digitaalisten palvelujen jatkuvuus
Jos kuntatodistuskaupan kaupankävijöihin tulee henkilövaihdoksia, nämä on ilmoitettava mahdollisimman hyvissä ajoin ennen vuodenvaihdetta. Uusille kaupankävijöille haetaan valtuuksia erillisellä lomakkeella.
Kuntarahoituksen digitaalisten palvelujen sopimukset siirtyvät sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien osalta hyvinvointialueille.Kuntarahoitus luo palveluihin hyvinvointialueen organisaation ja siirtää palvelussa näkyvät omat sopimuksensa automaattisesti. Asiakkaan vastuulle jää käyttäjätietojen oikeellisuuden varmistaminen sekä muun sopimuskannan siirto hyvinvointialueelle eli velallisen muutos.
Leasinglaiterekisterin käyttäjien henkilömuutokset tai yhteystietojen muutokset on ilmoitettava Kuntarahoitukselle osoitteeseen leasing@kuntarahoitus.fi.
Tiedot siirtyvistä sopimuksista ja vastuista toimitetaan sähköpostitse osoitteeseen antolainaus@kuntarahoitus.fi.Kuntarahoitus ohjeistaa vuodenvaihteessa tarkemmin sopimusten siirron yksityiskohdista.
Uuden rahoituksen hakeminen hyvinvointialueille vuodenvaihteen jälkeen
Kuntien takauskeskuksesta annettuun lakiin tehtiin viime keväänä muutos, jonka perusteella Kuntarahoitus voi rahoittaa hyvinvointialueiden uusia investointeja.
Samoin kuin muidenkin rahoituslaitosten myöntämä rahoitus, myös Kuntarahoituksen pitkäaikainen rahoitus edellyttää kuitenkin investoinnille valtioneuvoston erityislupaa.
Lyhytaikaista rahoitusta Kuntarahoitus myöntää hyvinvointialuetodistuksina. Kaupankävijöiden kaupankäyntivaltuudet on ilmoitettava Kuntarahoitukselle hyvissä ajoin ennen haluttua nostopäivää.
Koska hyvinvointialueet eivät ole jäseninä Kuntarahoituksen varainhankinnan takaavassa Kuntien takauskeskuksessa, on takauskeskus asettamassa hyvinvointialueiden rahoitukseen vuosittaisen limiitin. Limiitin suuruuden Kuntien takauskeskus tullee ilmoittamaan marraskuussa 2022.
Valistuskategorian voittava työ ”Rohkealla sidosryhmäviestinnällä esiin myllerryksen keskellä” oli kilpailun tuomariston mukaan upea osoitus pitkästä ja saumattomasta sekä hedelmällisestä yhteistyöstä Kuntarahoituksen ja yhtiön pitkäaikaisen viestintäkumppanin SEKin välillä.
Viime vuoden keväällä lanseerattu keskustelupaperi teki vaikutuksen tuomaristoon nostamalla rohkeasti esiin suomalaisten kuntien vaikeita haasteita. Julkaisussa etsitään ratkaisuja kestävän kehityksen ja kuntatalouden kipupisteisiin muuttuvassa maailmassa. Julkaisun yhteydessä järjestettiin keskustelutapahtumia ja rakennettiin monipuolisia sisältöjä paperin teemoista. Aihetta käsiteltiin myös esimerkiksi Kuntarahoituksen Huomisen talous –podcastissa.
–Kuntarahoituksen työ näkyy asiakkaidemme eli suomalaisten kuntien ja asuntorakennuttajien kautta meidän kaikkien suomalaisten arjessa. On mahtavaa, että pystymme palveluidemme lisäksi myös viestinnällä tarjoamaan konkreettista apua asiakkaidemme tärkeään työhön, sanoo Kuntarahoituksen viestintäasiantuntija Jenni Heikkilä.
Voitokkaan sidosryhmäviestinnän lisäksi kiitosta tuli myös Kuntarahoituksen pitkäjänteisestä vastuullisuusviestinnästä, joka pääsi kilpailun shortlistalle. Vuosina 2021–22 viestinnän keskeisenä teemana on ollut ilmastonmuutos ja sen vaikutukset kuntiin ja yleishyödyllisiin asuntorakennuttajiin.
– Tänä vuonna järjestimme esimerkiksi neliosaisen Ilmasto & kunnat -tapahtumasarjan, jossa pureuduttiin luonnon monimuotoisuuden edistämiseen kunnissa, ilmastolain uudistumiseen, vähähiiliseen rakentamiseen sekä vastuullisuuden viemiseen strategiasta käytäntöön. Tärkeä yhteiskunnallinen ulostulo on myös Kestävä asuminen -julkaisu, jolla haluamme herättää keskustelua valtion tukeman asuntotuotannon uudistamisesta ja kehittämisestä, Heikkilä kertoo.
Finnish Comms Awards on viestintätoimistojen ja asiakkaiden yhteinen kilpailu, jossa asiakkaan tavoitteiden tukeminen vaikuttavalla viestintäosaamisella tai haasteen ja ongelman ratkaiseminen yhdessä ovat pääroolissa. Kilpailu nostaa esiin viestintäyhteistyökumppanin kanssa tehtävän yhteistyön arvoa, kokemusta ja vaikuttavuutta liiketoiminnan tavoitteiden saavuttamisessa.
Voittava työ:
Kategoria: Valistus (B2B-viestintä)
Kuntarahoitus: Rohkealla sidosryhmäviestinnällä esiin myllerryksen keskellä
Kuntarahoitus Oyj & Oy SEK Ab
Tuomariston perustelut: Upea kuvaus pitkästä ja saumattomasta sekä hedelmällisestä yhteistyöstä asiakkaan ja toimiston välillä. Keskustelupaperin lanseeraus osoitus ajan hengessä elämisestä – asiakas on avoin keskusteluun, jossa on erittäin vaikeita ja haastavia aiheita ja teemoja – ja se on totisesti tuottanut tulosta ja johtanut seuraaviin askeleihin. Luottamus toimistoon on käsinkosketeltavaa.
Kuntarahoituksen toukokuussa alkaneessa Ilmasto & kunnat -tapahtumasarjassa keskusteltiin ilmastonmuutoksen torjunnasta, siihen sopeutumisesta sekä luonnon monimuotoisuudesta useasta eri näkökulmasta. Tapahtumat keräsivät linjoille satoja kuntien vastuullisuustyöstä kiinnostuneita kuulijoita.
Luontokato ja ilmastonmuutos ratkaistaan yhdessä
Tapahtumasarjan ensimmäisessä osassa 31.5. keskusteltiin luonnon monimuotoisuuden edistämisestä. Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timonen, SYKE:n biodiversiteettiasiantuntija Riku Lumiaro ja Kuntarahoituksen Sustainability Analyst Mikko Noronen pohtivat kuntien roolia luontokadon torjumisessa ja toivat esiin parhaita käytäntöjä työn käynnistämiseen.
Timonen ja Lumiaro korostivat luonnon monimuotoisuuden roolia kunnan vetovoimatekijänä. Lähiluonnon arvostus ja käyttö ovat koronapandemian myötä kasvaneet entisestään.
– Tärkeintä on aloittaa työ ja tehdä sitä määrätietoisesti: näin on mahdollista päästä pitkälle. Taikavoima tavoitteisiin pääsemiseksi on alueen keskeisten toimijoiden sitouttaminen kestävyysajatteluun. Kunnassa täytyy myös olla ihmisiä, joiden vastuulla nämä asiat ovat, Timonen painotti.
Mikko Noronen korosti, että luontokatoa ja ilmastonmuutosta ei voi ratkaista erikseen. Molempia on torjuttava yhdessä. Kaikki kolme asiantuntijaa olivat yhtä mieltä siitä, että tarvitsemme kulttuurista muutosta kohti yhteiskuntaa, jossa luonto on arvostuksen keskiössä.
Vähähiilisyyden edistäminen edellyttää laaja-alaisuutta ja vuorovaikutusta
Vähähiiliseen rakentamiseen pureuduttiin tapahtumasarjassa 17.6. Kiinteistö- ja rakennusalan asiantuntijakonserni Granlund Oy:lla hiilineutraaliuden kehittämisestä vastaava Tytti Bruce-Hyrkäs kertoi, että alan tavoitteena on laskea energiankäytön päästöjä 90 prosenttia ja puolittaa materiaali- ja työmaiden päästöt vuoteen 2035 mennessä. Hän korosti, että kunnat voivat edistää tätä kehitystä tekemällä kestäviä valintoja sekä omissa kiinteistöissään että maankäytön ja kaavoituksen kautta.
Mestaritoiminta Oy:n toimitusjohtaja Jani Kervinen kertoi, että Järvenpäässä resurssiviisautta edistetään laajalla sektorilla kaupunkirakenteen ja liikkumisen suunnittelusta energian ja materiaalien kulutukseen. Vuorovaikutus on työssä keskeisessä asemassa. Hän korosti uskalluksen ja markkinavuoropuhelun merkitystä kestävyyden edistämisessä.
– Meidän pitäisi uskaltaa purkaa syvään juurtuneita tilaaja-tuottajamalleja ja muistaa, että toimimme kohti yhteistä maalia, Kervinen korosti.
Kuntarahoituksen vastuullisen rahoituksen senior asiantuntija Rami Erkkilä kertoi vihreän rahoituksen hyödyistä ja kriteereistä sekä valotti EU-komission vihreän taksonomian vaikutuksia kiinteistö- ja rakennusalaan. Erkkilä pitää taksonomian tuomaa harmonisointia tervetulleena, Hyrkäs myönsi sen herättävän alalla vaihtelevia tuntemuksia, mutta näki sen myös tuovan isoja mahdollisuuksia.
”Teot ja rohkeus ovat ilmastotyön pahin puollonkaula”
Ilmasto & kunnat -tapahtumasarjan kolmannessa osassa 15.8. puitiin ilmastolain vaikutuksia kuntiin. Ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo kiitti suomalaisia kuntia ilmastotyön edelläkävijyydestä ja valtiotason tavoitteiden kirittämisestä. Hän myös korosti kuntien roolia ilmastotyön alustana ja mahdollistajana.
– Kuntakonsernin suorassa vaikutuspiirissä on usein ehkäpä vain 10 prosenttia alueen kasvihuonekaasupäästöistä. Onkin siis selvää, että kuntakonsernin kannattaa kirittää alueensa muiden tahojen ja toimijoiden päästövähennyksiä, Ohisalo sanoi.
Helsingin kaupungin ilmastoyksikön päällikkö Kaisa-Reeta Koskinen peräänkuulutti lainsäätäjiltä johdonmukaisuutta ja ilmastotyötä tekeviltä konkreettisia toimia. Hänen mukaansa suunnitelmien ja raportoinnin sijaan pitäisi keskittyä päästöjä vähentäviin tekoihin.
– Jos Suomi haluaa olla hiilineutraali vuonna 2035, on pystyttävä tekemään myös vaikeita päätöksiä, joita kaikki eivät kannata. Keinot ja teknologiat ovat olemassa, teot ja rohkeus ovat tällä hetkellä pahin pullonkaula, Koskinen sanoi.
Koskinen myös toivoi valtiolle vahvempaa roolia yhteisten käytäntöjen luomisessa sekä liikenteen päästöjen vähentämisessä.
Kuntarahoituksen vastuullisuuspäällikkö Kalle Kinnunen kertoi rahoitusalan tukevan vihreää siirtymää sekä huomioivan ilmastonmuutoksesta aiheutuvat riskit. Kuntarahoituksen rahoittamilla tahoilla on merkittävästi suuremmat mahdollisuudet vaikuttaa päästöihin kuin yhtiöllä itsellään, minkä takia yhteistyö on tärkeää.
Strategiasta toimenpiteisiin – tärkeintä on päästä alkuun
Tapahtumasarjan viimeisessä osassa 30.9. annettiin vinkkejä siihen, miten ilmastotavoitteet voidaan muuttaa käytännön toiminnaksi. Motivan asiantuntija Anna Sahiluoma painotti, että toiminnan muuttaminen vaatii sitoutumista ja ajattelun muutosta koko organisaatiossa.
– Kaikki toimialat on saatava mukaan, ja ajattelu on ulotettava myös muihin toimijoihin kunnan alueella. Kunnan alueella kuntakonserni vastaa vain pienestä osasta päästöjä. Siksi voimaa on haettava esimerkiksi yritysyhteistyöstä, Sahiluoma sanoi.
Joensuun kaupungin ympäristöpäällikkö Jari Leinonen korosti ilmastotyön vaikuttavuuden arvioinnin merkitystä.
– Jos halutaan viestiä, että asiat ovat tärkeitä, täytyy pystyä osoittamaan myös niiden vaikutus, Leinonen sanoi.
Joensuun ilmastotyön kehitykselle verkostoilla, erityisesti Resurssiviisaiden edelläkävijäkuntien (FISU) -verkostolla, on ollut suuri merkitys. Myös Inspiran konsultti Pauliina Haro kehotti ottamaan mallia muilta.
– Tässä työssä kopiointi on sallittua, koska kaikilla on sama tavoite. Ilmastotyössä kannattaa edetä askel askeleelta ja edistää muutamaa toimenpidettä kerrallaan, Haro sanoi.
21-vuotias Aatu Pulkkinen opiskelee Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa laskentatointa. Vuoden 2022 Job Shadow -päivä osui onnekkaasti Kuntarahoituksen toimistopäivälle: myös Kuntarahoituksessa iso osa työstä tehdään etänä, mutta toimistopäivinä Helsingin Kampissa sijaitsevassa toimistossa tapaa ihmisiä kaikista yhtiön toiminnoista.
Millainen varjostajan päivä Kuntarahoituksessa on ollut?
– On menty palaverista palaveriin. Olen päässyt tutustumaan Kuntarahoitukseen eri toimintojen näkökulmasta, Pulkkinen sanoo.
– Aamulla onneksi oli aikaa myös kahdenkeskiselle juttelulle, jolloin pystyin taustoittamaan Kuntarahoituksen työtä ja ehdimme tutustua toisiimme, Pulkkisen varjostama Jukka Leppänen kertoo.
Kuntarahoituksen toiminta ei ollut Pulkkiselle entuudestaan kokonaan vierasta.
– Laskentatoimen opiskelijana ymmärrän rahoitusmaailmaa, ja lisäksi olen toiminut Hämeenlinnassa nuorisovaltuustossa. Myös kuntien rahoitusta ja investointeja koskeva päätöksenteko oli siksi tuttua, Pulkkinen kertoo.
– Minulle oli myös etukäteen selvää, että Kuntarahoituksella on suomalaisessa yhteiskunnassa todella merkittävä rooli. Se tuli kuitenkin yllätyksenä, että Kuntarahoituksen palveluihin kuuluu esimerkiksi konsultointia, ja että asiakkaiden talouden ja rahoituskokonaisuuden hallintaa tuetaan muillakin tavoilla.
Unelmat yrittäjyydessä
Aatu Pulkkisen vuorokaudessa on paljon tunteja: opintojensa ohella hän tekee kolmepäiväistä työviikkoa ulkomainonnan markkinoinnissa ja pyörittää kavereidensa kanssa neljää eri firmaa, joiden toimialat vaihtelevat verkkokaupasta sijoitusyhtiöön.
– Tulevaisuuden unelmani ovat yrittäjyydessä. Haluan jossain vaiheessa jättäytyä täysipäiväiseksi yrittäjäksi, ja pitemmällä aikataululla olen kiinnostunut yritysten hallitustyöstä.
Kipinän yrittäjyyteen Pulkkinen on saanut koulusta.
– En ollut ihan ehtinyt täyttää 14:ää vuotta, kun näin yhteiskuntaopin luokan ovessa oranssin lapun, jossa mainostettiin Nuori yrittäjyys ry:n järjestämää Vuosi yrittäjänä -ohjelmaa. Minulla oli tuolloin karikatyyrimäinen käsitys yrittäjistä kiireisinä menestyjinä. Toisaalta moni idealistisista mielikuvistani on osoittanut todeksikin: yrittäjyydessä minulle hienointa se tunne, jonka saa, kun voi tehdä töitä tärkeiden asioiden parissa ja onnistuu. Joskus nukkumaan mennessä työstä saamani innostus tuntuu ihan samalta kuin jouluaaton odotus lapsena.
– Aatu on äärettömän hyvin kartalla erilaisista asioista, ja häneltä on tullut monta hyvää ajatusta ja ehdotusta siitä, miten palavereissa läpikäytyjä asioita voisi tehdä toisin. Siitä jää itsellekin todella hyvä fiilis, kun tapaa innostavia ihmisiä, jotka haastavat omaa tapaa nähdä asioita. Myös innostus tarttuu. Aatun omat mielenkiinnon kohteet sopivat erityisen hyvin Kuntarahoituksen toimintaan, ja päivä oli siksi myös oman työni näkökulmasta arvokas, sanoo Jukka Leppänen.
– Tämä ei ollut ensimmäinen kerta, kun osallistuin Nuori Yrittäjyys ry:n Job Shadow -päivään. Koko konsepti on ainutlaatuinen tilaisuus kurkistaa todella mielenkiintoisiin yrityksiin suomalaisessa yhteiskunnassa. Varjostajana pääsee tutustumaan paikkoihin, joihin ei muuten pääsisi, Pulkkinen summaa omasta puolestaan.
Pulkkinen on itse Nuori Yrittäjyys ry:n aktiivinen alumni, joka käy kouluissa kertomassa omia kokemuksiaan yrittäjyydestä.
– Mikään kohtaaminen ei ole pelkästään sitä, että toinen osapuoli antaa ja toinen saa. Mahdollisuus verkostoitua tai tavata uusia ihmisiä on aina molemmille osapuolille hieno tilaisuus.
Nuorten osaamisen tukeminen ja syrjäytymisen estäminen ovat tärkeä osa Kuntarahoituksen yhteiskuntavastuuta. Kuntarahoitus on Nuori Yrittäjyys ry:n yhteistyökumppani, minkä lisäksi tuemme myös Talous ja Nuoret TATin Yrityskylä-toimintaa.
Talouden epätasapaino jatkuu Yhdysvalloissa ja Euroopassa, arvioi Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala yhtiön lokakuun markkinakatsauksessa. Pulaa on niin energiasta, työvoimasta kuin raaka-aineistakin, ja kysyntää on yhä tarjontaa enemmän – jäähtyvistä markkinoista huolimatta.
Keskuspankkien tärkein tehtävä on nyt saattaa kysyntä ja tarjonta tasapainoon ja häivyttää siten liialliset inflaatiopaineet taloudesta. Tarjontatekijöihin rahapolitiikka ei lyhyellä aikavälillä pure, joten kysyntää jäähdytetään koronnostoilla ja muilla kiristystoimilla.
– Markkinoita piinaa nyt syvä epävarmuus siitä, saavutetaanko tasapaino pehmeästi sopeutuen vai rytinällä.
Vesalan mukaan markkinakuri on heräämässä koomasta. Ison-Britannian taannoinen ”minibudjetti” ja sen markkinoilta saama täystyrmäys toimivat varoittavana esimerkkinä myös Suomelle.
– Esityksen katsottiin vaarantavan paitsi Ison-Britannian velkakestävyyden myös elvyttävän vastuuttomasti kysyntää tilanteessa, jossa keskuspankilla on menossa haastava kamppailu inflaation taltuttamiseksi. Keskuspankit eivät enää entiseen malliin tue valtioiden rahoitusoloja ostamalla massiivisia määriä niiden velkakirjoja markkinoilta. Muutos kannattaa panna merkille myös kotimaassa.
EKP puun ja kuoren välissä – pitkittyykö euroalueen inflaatio?
Taantuma on Euroopassa todennäköinen, sanoo pääekonomisti Vesala. Energiakriisi nakertaa tuotantokykyä, ja rivakat koronnostot koettelevat joidenkin euromaiden velkakestävyyttä. Syvä taloustaantuma voi saada Euroopan keskuspankin hidastamaan rahapolitiikan kiristystä tai jopa pysäyttämään koronnostot. Samalla inflaatio-ongelma pitkittyy.
– Ensi vuosi voi olla ratkaiseva sen kannalta, kyetäänkö tulevaisuuden inflaatio-odotukset pitämään aisoissa ja estämään euroalueen ajautuminen pitkäkestoisesti keskuspankin tavoitetta korkeampaan inflaatiokehitykseen, pääekonomisti Vesala arvioi.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan vaikuttaa Yhdysvaltoihin Eurooppaa lievemmin, ja keskuspankki Fedin tehtävä on EKP:tä selväpiirteisempi.
– Fed nostaa nyt ripeästi korkoja ja supistaa tasettaan niin kauan, että työmarkkinoiden kireys helpottaa, palkkapaineet alenevat ja kysynnän jäähtyminen palauttaa inflaation tavoitetasolle. Fed on tasapainotuspolitiikassaan jo hyvässä vauhdissa ja se saavuttanee tavoitteensa vuoden 2023 aikana – parhaassa tapauksessa jo ensi kesään mennessä, Vesala pohtii.
Keskuspankkien ohella maailmantalouden suuntaa sääntelee nyt Kiina. Maan tiukkana jatkuva koronapolitiikka sekä kiinteistösektorin vakava taantuma uhkaavat painaa Kiinan talouskasvun odotettua huomattavasti alhaisemmaksi. Lokakuun puoluekokouksesta odotetaan tärkeitä linjauksia maan talouspolitiikan tulevaisuudesta sekä viitteitä siitä, miten Kiinan suhteet länteen jatkossa kehittyvät.
Suomen talous kääntynyt laskuun – työllisyyskasvu pysähtynyt
Pääekonomisti Vesala arvioi, että talouden laskusuhdanne on alkanut myös Suomessa. Työllisyyskasvu pysähtyi kesällä, ja työttömyys on kääntynyt jopa hienoiseen nousuun.
– Reaaliansiot laskevat voimakkaasti, eikä alkuvuoden vahva veto kotimaisessa kulutuksessa jatku vuoden jälkipuoliskolla. Nousevat korot ovat jo selvästi hyydyttäneet asuntomarkkinoita, ja samaan aikaan vienti jäähtyy maailmantalouden hidastuessa.
Valtaosa syksyllä julkaistuista talousennusteista ennakoi Suomen bkt:n supistuvan lievästi vuonna 2023. Toisaalta työttömyyden ei nähdä voimakkaasti nousevan, sillä työvoimapula on edelleen monilla aloilla merkittävä ongelma.
Heikoista suhdannenäkymistä huolimatta kuntatalous lähtee ensi vuoteen vahvoista asemista. Vuodesta 2023 näyttäisi tulevan kunnille jopa ennätyksellisen vahva.
– Sote-uudistuksen kuntien verotuloja leikkaava vaikutus näkyy täysimääräisesti vasta vuonna 2024, mutta kaikki sote-menot poistuvat heti. Vuonna 2023 kunnille kertyy vielä n. 1,2 miljardia enemmän verotuloja kuin täysimääräisesti vaikuttavilla uusilla veroperusteilla vuonna 2024. Ilmiön seurauksena kuntatalous on väliaikaisesti varsin tuntuvasti ylijäämäinen vuonna 2023, pääekonomisti Vesala arvioi.
Natoon hakeutuva Suomi on saanut uuden aseman Euroopan perällä. Timo Vesala ja Finnveran Mauri Kotamäki pohtivat Huomisen talous -podcastissa, miten muutos vaikuttaa kotimaan talousnäkymiin.
Takauksen tulee kattaa liitännäiskustannukset ja rahoituksen koko elinkaari
Kuntarahoitus edellyttää nostettavalle rahoitukselle kunnan, kuntayhtymän, hyvinvointialueen tai hyvinvointiyhtymän 100 prosentin omavelkaista takausta, mikäli Kuntarahoituksen asiakas on:
Kuntien tai kuntayhtymien kokonaan omistama tai niiden määräämisvallassa oleva yhteisö
Hyvinvointialueiden tai hyvinvointiyhtymien kokonaan omistama tai niiden määräämisvallassa olevat yhteisö
Kuntalain 129 §:ssä säädetään kuntien myöntämiä takauksia koskevista edellytyksistä. Näiden edellytysten toteutumisen arvioinnin lisäksi takauksen antamista koskevaan päätöspöytäkirjaan on suositeltavaa kirjata myös valtuuston päätös liitännäiskustannusten takaamisesta. Liitännäiskustannuksilla tarkoitetaan lainan korkoja, viivästyskorkoja, kuluja ja maksuja.
– Ennen taattavan lainan nostamista tarkistamme aina valtuuston takauspäätöksestä, että takaus on annettu omavelkaisena takauksena koko nostettavaksi tulevalle lainalle ja sen liitännäiskustannuksille, kertoo seniorasiantuntija Susanna Alaviuhkola Kuntarahoituksen Rahoituspalvelut-yksiköstä.
– Mikäli lainalle annetusta takauspäätöksestä ei ilmene, että se kattaa täysimääräisesti velkapääoman lisäksi myös velan liitännäiskustannukset, joudumme pyytämään valtuustolta uutta lainvoimaista takauspäätöstä. Haluamme välttää ristiriidat valtuuston tekemän takauspäätöksen ja takaajan allekirjoittaman takaussitoumuksen välillä, kertoo yksikönjohtaja Kirsi Räbinä Kuntarahoituksen Rahoituspalvelut-yksiköstä.
Takauspäätöksen tulee kattaa täysimääräisenä myös taattavan rahoituksen koko elinkaari.
– Kunnan antaessa takauksen yksilöidystä päävelasta, takauspäätöspöytäkirjaan kirjataan yleensä takaus annetuksi 100 prosentin takauksena yksilöidystä päävelasta ja sen liitännäiskustannuksista. Jos valtuuston takauspäätöksessä olisi lisäksi poikkeuksellisesti rajoitettu takauksen voimassaoloaikaa, käytäntömme on, että määräajan päättymispäivän on tällöin oltava vähintään kuusi kuukautta myöhempi kuin lainan viimeinen takaisinmaksupäivä. Muutoin velkakirjan laina-ajan pituutta joudutaan lyhentämään, Alaviuhkola kertoo.
Nollariskisyys edellytys rahoitukselle
Takausdokumentaation ja -päätösten riittävä kattavuus on tärkeää Kuntarahoitukselle, koska sen asiakasrahoitus perustuu asiakkaiden nollariskisyydelle. Käytännössä tämä edellyttää sitä, että saatavasta viime kädessä vastuussa olevalla on lainsäädäntöön perustuva oikeus veronkantoon ja että sitä ei voida asettaa konkurssiin ja että takaus täyttää luottolaitossääntelyssä asetetut vaatimukset.
– Luottoriskin näkökulmasta nollariskisyys tarkoittaa sitä, että saatavasta viime kädessä vastuussa oleva vastapuoli pystyy aina täyttämään velvoitteensa eikä käytännössä voi ajautua maksukyvyttömäksi. Dokumentaation on puolestaan oltava vastapuolta sitovaa, riittävän kattavaa ja realisoitavuuden varmistavaa, kertoo luottolaitossääntelyn vaatimuksista yksikönjohtaja Markku Perälä Kuntarahoituksen Lakiasiat-yksiköstä.
Kuntarahoitus suosittelee, että kunnat ja niiden energiayhtiöt valmistautuvat mahdollisiin rahoitustarpeisiin heti, vaikka ne eivät olisi juuri nyt ajankohtaisia. Jos rahoitukselle tulee äkillistä tarvetta, Kuntarahoitus voi käsitellä yhtiöiden rahoitushakemukset vasta kun haetulle lainalle on olemassa kaupungin- tai kunnanvaltuuston takauspäätös.
Euroopan komission päätös mahdollistaa myös sen, että kunnat voivat rahoittaa energiayhtiöitään omasta kassastaan normaalista poikkeavin ehdoin. Kunta voi siis itse hakea lainaa Kuntarahoitukselta ja lainata edelleen varoja määräysvallassaan oleville yhtiöille samoilla ehdoilla, jotka komission päätöksessä koskevat Kuntarahoituksen energiayhtiöille suoraan myöntämää rahoitusta.
– Energiayhtiöiden rahoittaminen Kuntarahoituksen kautta edellyttää kunnan sataprosenttista takausta samalla tavalla kuin rahoitus Kuntarahoituksesta muutenkin kuntien määräysvallassa oleville yhtiöille. Tämä edellyttää kunnanvaltuuston päätöstä. Lainahakemus voidaan käsitellä heti kun valtuustopäätös on tehty, mutta rahat siirtyvät tilille vasta takauspäätöksen ollessa lainvoimainen – lainvoimaisuuden varmistaminen puolestaan kestää lähes 40 päivää, muistuttaa Kuntarahoituksen asiakasratkaisuista vastaava johtaja Aku Dunderfelt.
Varautuminen kannattaa – lainaehdoista on tehty mahdollisimman joustavat
Sähkömarkkinoiden vakuusvaatimuksista aiheutuvan rahoitustarpeen ennakoiminen on tällä hetkellä erittäin vaikeaa.
– Voi olla, että energiayhtiöiden tarve Kuntarahoituksen tarjoamalle rahoitukselle jää pieneksi. Emme kuitenkaan tiedä, miten sähkömarkkinat reagoivat, kun energiankysyntä kasvaa talvikuukausina. Tämän vuoksi kehotamme kuntia ja niiden energiayhtiöitä varautumaan ennalta mahdollisiin rahoitustarpeisiin. Kunnan tekemä laina- tai takauspäätös ei tarkoita, että rahoitus on nostettava, jos sille ei olekaan tarvetta. Tarjoamme lisäksi joustoa sekä lainan nostossa että takaisinmaksussa: lainat voi nostaa erissä, ja kertalyhenteistä lainaa on mahdollista myös lyhentää etukäteen korkokauden vaihtuessa. Lainahakemuksiin liittyviä käytännön ohjeita täsmennetään vielä jatkossa, Dunderfelt sanoo.
Euroopan komission hyväksymän ohjelman mukaan kunta itse tai Kuntarahoitus voi myöntää energiayhtiölle maksimissaan joko summan, jonka arvioidaan kattavan sähköjohdannaisten vakuusvaatimukset lainahakemusta seuraavalta 12 kuukauden ajalta tai summan, joka on enimmillään 15 prosenttia yhtiön kolmen vuoden liikevaihdon keskiarvosta. Lainan maturiteetti on korkeintaan kolme vuotta.
Kuntarahoituksen tai kunnan energiayhtiöille kohdistuvaa rahoitusta voi nyt hyväksytyn ohjelman puitteissa käyttää vain sähkön johdannaismarkkinoiden vakuusvaatimusten vuoksi kasvaneisiin likviditeettitarpeisiin. Rahoitusta ei siis voi suunnata esimerkiksi uusiutuvan energian investointeihin.
Valtuuston takauspäätöksessä tarvittavat tiedot: – Lainan maksimisumma – Rahoituksen myöntäjä – Lainan maturiteetti – Viittaus siihen, että lainan ehdot perustuvat Kuntien takauskeskuksen notifioimaan ohjelmaan kuntien määräysvallassa olevien energiayhtiöiden maksuvalmiuden turvaamiseksi – Maininta siitä, että takaus kattaa pääoman lisäksi lainan mahdolliset muut liitännäiskustannukset
Venäjän hyökkäys Ukrainaan jatkuu jo kahdeksatta kuukautta. Venäjän rintamalinjat rakoilevat ja ”kolmen päivän kirurginen erikoisoperaatio” on muuttunut väestön osittaiseksi liikekannallepanoksi. Lännen tukema Ukraina on viime aikoina ottanut voittoja, mutta kaikki merkit viittaavat siihen, että Venäjä ei tavoitteistaan hevillä luovu.
Venäjän aloittama sota on muuttanut myös Suomen asemaa politiikan ja talouden näyttämöllä. Siinä missä Suomea voitiin ennen pitää porttina Venäjän-markkinoille, onkin itänaapurissa nyt vastassa kansainvälisen yhteisön laajasti tuomitsema hylkiö. Natoon hakeutuva Suomi on muuttunut idän ja lännen solmukohdasta läntisen maailman reuna-alueeksi.
Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala ja Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki keskustelivat Suomen uudesta talousmaantieteellisestä asemasta Huomisen talous -podcastissa. Kasvaville ja kansainvälistyville yrityksille lainoja, takauksia ja takuita myöntävän Finnveran asiakaskunnassa kriisi näkyy selvästi.
– Moni yritys on lähtenyt Venäjältä, ja moni joutuu myös hakemaan uusia markkinoita. Hyvä uutinen on, että moni on niitä löytänytkin, Kotamäki sanoi.
Suomen vientiin voi tulla miljardien lovi
Finnvera arvioi elokuussa, että talouden epävarmuus voi leikata Suomen viennistä neljästä viiteen miljardia euroa. Venäjän-kauppaa on käyty täällä muita vilkkaammin, mutta muilta osin Suomen talous on verrokkimaita valmiimpi Venäjän haasteeseen.
– Suomen inflaatiovauhti ja sähkön hinnankehitys ovat olleet maltillisempia kuin muualla. Teollisuusyrityksetkin ovat pystyneet siirtämään kustannuspainetta eteenpäin jopa yllättävän hyvin, Vesala kommentoi.
Huolena kuitenkin on, että kriisi iskee teollisuuteen ja vientiin viiveellä.
– Täältä viedään jonkin verran hevosta suurempaa laitetta. Sopimukset ovat pitkiä, ja näissä tuotteissa vaikutus tulee jälkijättöisesti. Niin kävi finanssikriisissäkin, muistutti Kotamäki.
Vaikkei kriisi romuttaisi kuvaa Suomesta investointikohteena, voi se heikentää maamme hohtoa kansainvälisen työvoiman silmissä.
– Pula osaajista on hirvittävän suuri. Ajatellaanko Keski-Euroopassa tai muualla, että tänne ei enää kannata tulla? Vesala pohti.
– Haaste on aikamoinen, lisäsi Kotamäki. – Kun ihmiset lähtevät etsimään töitä, Suomi ei varmastikaan ole ensimmäisten joukossa. Työmarkkinat ovat ohuet ja kieli vaikea. Moni jää lähemmäs kotimaataan, missä omaa viiteryhmää on enemmän.
– Monelta osin tulemme kilpailuun takamatkalta. Tämä tosiasia ei ole mihinkään muuttunut, ei ainakaan parempaan suuntaan, Vesala harmitteli. – Toisaalta Nato-jäsenyys voi tuoda tänne yhteistyöhön liittyviä investointeja ja henkilöstöä.
Onko euroalueen talousveturilta loppunut löpö?
Vesala ja Kotamäki olivat yhtä mieltä siitä, että sodan myötä Suomi menettää osan kilpailukyvystään. Venäjän-kauppa on painunut murto-osaan entisestä eikä itänaapurin yli lennetä. Suomen maariskissä Venäjän läheisyys ei kuitenkaan korostu.
– Esimerkiksi luottoluokittajat eivät juuri huomioi sitä. Arvioissa puhutaan tutuista ongelmista, kuten väestön ikääntymisestä ja julkisen talouden alijäämästä, Kotamäki totesi.
Euroopan talouskriiseissä on yleistä, että pienempien euromaiden korkoerot Saksaan kasvavat. Niin on käynyt nytkin, mutta Suomessa korkomarkkinat eivät näe ylimääräistä riskiä.
– Korkoeron kasvaminen Saksaan ei sinänsä yllätä, mutta tietyssä mielessä Saksan talouden tila on Suomea huolestuttavampi. Ja siitä huolimatta korkoero kasvaa. Se on mielestäni mielenkiintoinen ilmiö, Kotamäki pohti.
– Herää jopa kysymys, onko Saksan rautainen kilpailukyky osin perustunut halpaan venäläiseen fossiilienergiaan, Vesala lisäsi. – Ja nyt paljastuu, että keisarilla ei ole vaatteita.
Kuuntele Vesalan ja Kotamäen keskustelu Huomisen talous -podcastissa:
Jo 80 prosenttia suomalaisista asuu kunnassa, joka on asettanut ilmastoon liittyviä tavoitteita. Strategiaan kirjatut tavoitteet eivät kuitenkaan läheskään aina muutu teoiksi. Ilmasto & kunnat -tapahtumasarjan viimeisessä osassa Joensuun kaupungin ympäristönsuojelupäällikkö Jari Leinonen, Motivan asiantuntija Anna Sahiluoma sekä Inspiran konsultti Pauliina Haro antoivat omat vinkkinsä siihen, miten tavoitteet muutetaan toiminnaksi.
Anna Sahiluoma korosti puheenvuorossaan ajattelun muutosta.
– Niin päättäjien kuin virkamiesten pitäisi ymmärtää, että toiminnan muuttaminen vaatii sitoutumista ja ajattelun muutosta koko organisaatiossa. Kaikki toimialat on saatava mukaan, ja ajattelu on ulotettava myös muihin toimijoihin kunnan alueella. Kunnan alueella kuntakonserni vastaa vain pienestä osastapäästöjä. Siksi voimaa on haettava esimerkiksi yritysyhteistyöstä, Sahiluoma sanoi.
Esimerkiksi Joensuussa vuonna 2015 käynnistettyyn ilmastokumppanuusverkostoon kuuluu jo 40 yritystä, jotka ovat myös asettaneet itselleen tavoitteita.
Ilmastotyölle on oltava selkeät tavoitteet ja mittarit, ja tavoitteiden toteutumista on myös seurattava. Tavoitteet on sanoitettava konkreettisiksi ja aikataulutetuiksi toimenpiteiksi.
– Vaikuttavuuden arviointi on tärkeää. Jos halutaan viestiä, että asiat ovat tärkeitä, täytyy pystyä osoittamaan myös niiden vaikutus, Jari Leinonen kommentoi.
Työn tehokas organisointi edellyttää roolien ja vastuiden määrittelyä.
– Toimiva poikkihallinnollinen yhteistyö on tärkeää! Monessa kunnassa on poikkihallinnollinen ilmastotiimi, joka johtaa tavoitteita. Ryhmässä voi olla mukana myös päättäjiä. Työtä johtavalla tiimillä täytyy olla riittävä mandaatti ja mahdollisuus viestiä kaikille toimialoille, Sahiluoma painotti.
Ilmasto- ja talousjohtaminen kytkeytyvät tiiviisti yhteen. Strategiassa asetetaan tavoitteet, tiekartta konkretisoi tavoitteiden edistämiseksi tehtävät toimenpiteet ja toimenpideohjelmaan valitaan kustannustehokkaimmat keinot.
– Ilmastotyön täytyy näkyä talousarvion laadintaohjeissa. Hankinnat ovat tärkeässä roolissa ja on muistettava johtaa sekä käyttötalouden hankintoja että investointeja, Sahiluoma sanoi.
Kaikki kolme asiantuntijaa painottivat, että ilmastotyön tekemisessä ei pidä odottaa valtiollista ohjeistusta.
– Toimintatavat ovat kaikille uusia, tärkeintä on aloittaa jostain. Aktiivisilla yksilöillä, heidän innostuksellaan ja myös epämuodollisella keskustelulla on suuri merkitys, Sahiluoma korosti.
Joensuussa ilmasto huomioidaan kaikessa toiminnassa
Joensuun ilmastotyön juuret ulottuvat vuoteen 1995, jolloin kaupunki liittyi Kuntaliiton ilmastokampanjaan. Pari vuotta myöhemmin laadittu Joensuu 21 -ohjelma eli paikallisagenda levitti tekemistä. Agendan laatimiseen osallistui laaja ryhmä poliitikkoja ja virkamiehiä.
– Ohjelmaa toteutettiin 2000-luvun alussa erillishankkeilla. Pikkuhiljaa ilmastokysymykset alkoivat nousta kestävän kehityksen työn edelle, Joensuun kaupungin ympäristöpäällikkö Jari Leinonen kertoi.
Ilmastotyö sai uutta puhtia 2008–2009 laaditusta seudullisesta ilmastostrategiasta, jonka tekeminen tuli mahdolliseksi kuntaliitosten myötä. Strategian pohjalta Joensuun kaupunki laati toteuttamisohjelman.
– Vuonna 2013 päivitimme strategian ilmasto-ohjelmaksi, jota päätettiin päivittää valtuustokausittain. Tuolloin myös otimme kaupungin tavoitteeksi hiilineutraaliuden vuonna 2025.
Hiilineutraaliustavoite kirjattiin myös kaupungin ja valtion väliseen kasvusopimukseen.
– Kun hiilineutraalius oli kirjattu konsernin keskeiseksi tavoitteeksi, se valui myös toimialoille ja tytäryhtiöihin toimenpiteiksi ja sitoutti henkilöstön. Ilmastonäkökulma ja vaikutukset ryhdyttiin huomioimaan kaikessa toiminnassa, Leinonen korosti.
Toimenpiteiden vaikuttavuutta Joensuussa arvioitiin ensimmäisen kerran vuonna 2017. Vuonna 2022 mukana on ensimmäistä kertaa myös arvio siitä, miten toimenpiteet vaikuttavat luonnon monimuotoisuuteen.
Joensuussa ilmastotyötä on tehty ympäristönsuojelussa ja hankkeissa, päätoimisesti ilmastotyötä tekevä ilmastokoordinaattori aloitti tehtävässään noin vuosi sitten. Tehty työ ja tulokset on koottu Climate Joensuu -portaaliin.
– Olemme onnistuneet tekemään hankkeita, jotka eivät liittyneet yhteen tiettyyn asiaan. Oivalsimme, miten tärkeää on, että jokainen tekee sen, mitä pystyy. Teemme työtä positiivisen kautta, Leinonen kertoi.
Verkostoilla on myös ollut Joensuulle suuri merkitys. Leinonen pitää erityisesti Resurssiviisaiden edelläkävijäkuntien (FISU) -verkoston roolia tärkeänä.
– FISU on erittäin toimiva verkosto, ja se on tuottanut meille paljon hyviä hankkeita. Resurssiviisaiden kuntien talous- ja ilmastojohtamisen (REETTA) hankkeen kautta toteutimme ilmastobudjetin ja saimme jo tehdyn työn näkyväksi, Leinonen sanoi.
Joensuussa ilmastotoimia toteutetaan toimialojen investointi- ja käyttötalouden määrärahoilla, konkreettiset toimenpiteet on määritelty ilmasto-ohjelmassa. Hankerahoituksen rooli työssä on ollut merkittävä, sen avulla ilmastotyötä on kehitetty ja tehty kokeiluja.
Ympyrä on sulkeutumassa, kun Joensuussa on aloittanut kestävän kehityksen poikkihallinnollinen työryhmä, joka tukee ilmasto- ja kestävän kehityksen työtä.
– Seuraava etappi on toivottavasti se, että saavumme päämäärämme aikataulussa, eli saavutamme hiilineutraaliuden vuonna 2025, Leinonen päätti puheenvuoronsa.
Kopiointi on sallittua!
Tilaisuuden päätöspuheenvuorossa Kuntarahoituksen tytäryhtiön Inspiran konsultti Pauliina Haro antoi vinkkejä ilmastotavoitteiden edistämiseen. Haro kertoi, että asenteet ovat edelleen este ilmastotyölle. Aloittaa kannattaa, vaikka organisaatioissa ei olisi ilmastoasiantuntijaa tai aiempaa kokemusta. Puhuminen on ensimmäinen askel.
– Aiheeseen liittyy paljon termistöä, joka ei heti aukea kaikille. Ihmisille on hyvä antaa aikaa oivaltaa, Haro sanoi.
Työhön kannattaa ottaa mukaan mahdollisimman laaja porukka. Muiden kuntien työstä, tutkimuksista, selvityksistä ja hakkeista kannattaa ottaa mallia.
– Tässä työssä kopiointi on sallittua, koska kaikilla on sama tavoite. Hyvää materiaalia on paljon! Esimerkiksi Kuntaliiton ja kumppanien tuottama SDG-analyysiprosessin työkirja on hyvä, Haro sanoi.
Ilmastotyössä kannattaa edetä askel askeleelta ja edistää muutamaa toimenpidettä kerrallaan. Työlle on hyvä määritellä vastuuhenkilö, joka ohjaa tekemistä ja ottaa muita mukaan. Asioita on pidettävä säännöllisesti esillä.
– Toimenpiteet ja aikataulu on viestittävä kaikille, Haro painotti.
Asiantuntijoiden suosikkivinkit ilmastotyöhön:
Pauliina Haro: Nyt on viimeistään aika alkaa tehdä ilmastotyötä. Alkakaa puhua ilmastoasiasta ja lähtekää mukaan hankkeisiin!
Jari Leinonen: Tehkää positiivisen kautta: kertokaa mitä on tehty, mitä tehdään nyt ja mitä on mahdollista tehdä. Ilmastotyö hyödyttää meitä kaikkia!
Anna Sahiluoma: Yleensä energiantuotanto ja -käyttö sekä liikenne aiheuttavat suurimmat päästöt. Kun energiatehokkuuden eteen tehdään työtä, ilmastotyö säästää myös rahaa.
Tutustu myös:
FISU-verkosto ottaa pitkästä aikaa lisää jäseniä. FISU-verkostoon voit tutustua tästä linkistä.