Ota yhteyttä Kirjaudu Avautuu uuteen välilehteen
Hae sivustolta

Rami Erkkilä, mistä EU:n kestävän rahoituksen taksonomiassa on kyse?

Rami, mikä on taksonomia?

”Taksonomia on EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä, joka pyrkii yhdenmukaistamaan käsitystä siitä, millaisia ovat kestävät aktiviteetit. Taksonomian avulla EU:n komissio pyrkii suuntaamaan rahoituksen vipuvoiman aidosti kestäviin investointeihin sekä vauhdittamaan päästövähennyksiä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.”

Millaisia toimijoita taksonomia koskee?

”Tuleva taksonomia koskee rahoittajia, suuria yrityksiä sekä EU:n jäsenvaltioita. Se on osa sääntelykokonaisuutta, johon viitataan useiden raportointivaateiden yhteydessä. Toisin sanottuna taksonomian vaikutukset ovat siis myös välillisiä, koska raportointi edellyttää sääntelyn huomiointia.”

Milloin se tulee voimaan?

”Taksonomia-asetus astui voimaan 12.7.2020. Sitä ja EU:n kestävän rahoituksen strategiaa vahvistettiin julkaisemalla kestävän kehityksen rahoituspaketti 21.4.2021. Yritysten pitää raportoida asetuksen vaatimusten mukaisesti ensimmäisen kerran vuoden 2022 loppuun mennessä.”

Millainen investointi on taksonomian mukainen?

”Jotta jokin hanke tai toimenpide on taksonomian mukainen, sen on edistettävä merkittävästi vähintään yhtä ympäristötavoitetta kuudesta sekä olla tuottamatta merkittävää haittaa jäljelle jääville tavoitteille (do no significant harm -periaate). Lisäksi sen on oltava YK:n, OECD:n ja ILO:n eettisten työ- ja ihmisoikeusperiaatteiden mukainen (minimum social safeguards).”

Millaisia vaikutuksia taksonomialla tulee olemaan?

”Tällä hetkellä rahoittajien omat viitekehykset määrittelevät hankkeen kestävyyden. Taksonomia pyrkii harmonisoimaan nämä määritelmät. Samalla rahoituksen välittäjävoima saadaan vauhdittamaan vihreää siirtymää ja ilmastoriskit liitetään tarkemmin rahoituksen hintaan. Uskon, että kestävästä rahoituksesta tulee tällaisten kehitysaskeleiden myötä enemmän sääntö kuin poikkeus. Taksonomia tulee dynaamisesti muuttumaan ajan myötä, kun sitä päivitetään toimialojen kehittyessä.”

Onko taksonomiassa kritisoitavaa?

”No ainakin kriteeristössä on vielä paljon tulkinnanvaraa, mutta se tarkentunee markkinavuoropuhelun ja käytännön kautta. Ei myöskään voida suoraan vetää johtopäätöstä, että joku hanke, joka ei ole täysin taksonomian mukainen, olisi haitallinen ympäristölle. Näkisin, että markkinoilla on tilaa tulevaisuudessa kestäville hankkeille, jotka eivät täysin läpäise uutta kriteeristöä. Hieman huolestuttavaa on myös se, että mikäli raportointi osoittautuu liian raskaaksi, voi se etenkin pienemmissä hankkeissa lisätä tavanomaisempien rahoituslähteiden käyttöä. On lisäksi tärkeää varmistaa, että kansallinen ja toimialakohtainen sääntely on linjassa taksonomian kriteerien ja tavoitteiden kanssa.”

Miten Kuntarahoitus valmistautuu taksonomiaan?

”Me emme ole vielä tehneet päätöstä siitä, miten taksonomia vaikuttaa vihreän rahoituksen hankkeiden arviointiperusteisiin. Lisäämme omaa ymmärrystämme käymällä aktiivisesti vuoropuhelua sidosryhmiemme kanssa niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Sääntelyn muutoksen myötä olemme valmistautuneet myös raportoimaan yksityiskohtaisemmin rahoittamiemme hankkeiden ympäristövaikutuksista. Kehitys on menossa siihen suuntaan, että rahoituksen saajilta vaaditaan yhä laajempaa ja yksityiskohtaisempaa tietoa hankkeiden ympäristövaikutuksista. Uusi näkökulma investointien tarkasteluun tulee vaikuttamaan myös keskusteluihin asiakkaidemme kanssa.”

Mitä terveisiä asiakkaillemme?

”Asiakkaidemme on hyvä valmistautua raportoimaan tarkemmin investointiensa ympäristövaikutuksista, vaikka taksonomian raportointivaateet eivät suoranaisesti kosketakaan. Taksonomia kuitenkin vaikuttaa välillisesti asiakkaisiimme rahoituslaitoksien lisätietotarpeiden myötä.”

”Nyt viimeistään on kokeiltava rohkeasti uutta ja laittaa parhaat innovaatiot jakoon. Vihreä rahoituksemme toimii näiden parhaiden käytäntöjen näyteikkunana. Taksonomian mukainen rahoitus luo selkeän yhteyden asiakkaidemme ilmastotavoitteiden ja EU:n ilmastotavoitteiden välille. Asiakkaillamme on ehdottoman tärkeä rooli koko Suomen päästöjen vähentämisessä.”

Rami Erkkilä työskentelee Kuntarahoituksessa vastuullisen rahoituksen erityisasiantuntijana. Hän vastaa Kuntarahoituksen vihreän ja yhteiskunnallisen rahoituksen tuotekehityksestä.

Lue vihreästä rahoituksestamme

VastuullisuusVihreä rahoitus

Sukupolvien talo – Jyväskylän Kankaalla opiskelijat ja varttuneempi väki asuvat saman katon alla

Koasin toimitusjohtaja Matti Tanskanen hymyilee kuulokkeet päässä.
Koasin toimitusjohtaja Matti Tanskanen

Jyväskylän Kankaalle, keskustan koillislaidalle, valmistui keväällä kahdeksankerroksinen talo, jossa kokeillaan uudenlaista asumista. L-kirjaimen muotoinen rakennus on Keski-Suomen Opiskelija-asuntosäätiö Koasin ja yli 55-vuotiaille asumisoikeusasuntoja tarjoavan Jason yhteishanke, jossa opiskelijat ja ikäihmiset asuvat saman katon alla.

Kankaan ”monisukupolvitalon” erikoisuus ovat sen yhteiset tilat, jotka ovat molempien asukasryhmien käytössä. Jaetusta sisääntuloaulasta on käynti oleskelutilaan, yhteiselle kuntosalille ja talopesulaan. Sauna- ja lounge-tilat sijaitsevat ullakkokerroksessa, josta avautuu näkymä kattojen yli Jyväskylän keskustaan ja pitkälle Jyväsjärvelle.

Puitteet ovat hulppeat, ja siitä on kiittäminen yhteistyötä, kertoo Koasin toimitusjohtaja Matti Tanskanen.

– Kun kustannukset jaetaan kahden toimijan välillä, voidaan tehdä suurempaa ja paremmin. Se palvelee kaikkia.

Ohjenuorana yhteisöllisyys, joka ei jää sanahelinäksi

Jason toiminnanjohtaja Anna Maunula kuvattuna monisukupolvitalon parvekkeella. Taustalla ruskan värittämä syysmaisema.
Jason toiminnanjohtaja Anna Maunula

Hienot tilat ovat plussaa, mutta yksin niiden takia yhteiskohdetta ei rakennettu. Ajatus monisukupolvitalosta sai alkunsa jaetuista arvoista. Yhteisöllinen asuminen on Koasille ja Jasolle tärkeä teema, joka sanelee kohteiden suunnittelua.

– Kaikissa Jason kohteissa on nimetty toiminnanohjaaja, joka neuvoo ja auttaa asukkaita. Ohjaajat eivät järjestä taloissa jatkuvaa ohjelmaa, vaan asukkaita kannustetaan kehittämään toimintaa itse. Ohjaaja toimii tarvittaessa apuna käytännön järjestelyissä, Jason toiminnanjohtaja Anna Maunula kertoo.

Maunulan mukaan tekemistä riittää, eikä Jason kohteissa yhteisöllisyys jää paperille.

– Joka päivä kokoonnutaan yhteisille kahvihetkille. On käsityöpiiriä ja erilaisia peliporukoita. Joissain taloissa asukkailla on yhteisiä remonttiryhmiä, jotka auttavat arjen askareissa, Maunula luettelee.

Koasilla yhteisöllisyys näkyy jaetuissa tiloissa ja asuntokohteiden palveluissa. Opiskelijoilla on käytössään yhteiskäyttöauto ja sähköpyörä. Uusiin ja remontoituihin kohteisiin on tuotu lisää yhteistä työskentelytilaa opiskelua ja ryhmätöitä varten. Etäaikana on panostettu myös virtuaaliseen yhteisöllisyyteen.

– Meillä on oma Naapuriapu-sovellus. Siellä opiskelijat voivat ilmoittautua vaikka hoitamaan toisen lemmikkiä tai pyytää apua pyöränkumin korjaukseen. Nämä ovat pieniä asioita, joilla on iso merkitys, Tanskanen kertoo.

Ensimmäisiä monisukupolvitaloja Suomessa

Koas ja Jaso aloittivat yhteiskohteen suunnittelun pari vuotta sitten. Kaupunki oli toivonut Kankaan alueelle uudenlaisia, kokeilevia asumisratkaisuja, ja monisukupolvitalo istui tähän ajatusmaailmaan hyvin. Tilasuunnittelun tueksi järjestettiin luovia työpajoja, joissa opiskelijat ja ikäihmiset pääsivät esittämään ideoitaan ja toiveitaan. Huolellinen suunnittelu oli paikallaan, sillä vastaavia kohteita ei ole Suomeen juuri rakennettu.

– Tietääkseni vain Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö on ollut rakentamassa tällaista monisukupolvikohdetta. Se valmistui pari vuotta sitten, Koasin Tanskanen muistelee.

Kankaan monisukupolvitalo on jaettu kahteen siipeen. Koas Kankaan asunnot sijoittuvat Ailakinkadulta katsottuna talon vasempaan päätyyn ja Jason Kankaan Ilonan asunnot oikeanpuoleiseen päätyyn.

Molemmat kohteet täyttivät Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen kriteerit, ja ne rahoitettiin pitkällä korkotukilainalla. Rahoituksen neuvotteluvaiheessa 2019 Kuntarahoitus ei ollut vielä tuonut yhteiskunnallista rahoitusta markkinoille. Tätä nykyä monisukupolvitalo vastaisi yhteiskunnallisen rahoituksen vaatimuksiin erinomaisesti, kertoo Kuntarahoituksen asiakkuuspäällikkö Sari Sistonen.

– Tämä on hieno kohde, jossa yhdistyvät sekä ympäristöasiat että yhteiskunnalliset arvot. Näitä ei Suomessa montaa ole, Sistonen kehuu.

Seuraavaksi työn alla on suuri yhteinen sisäpiha, jota kaikki Kankaan alueen asukkaat voivat vapaasti käyttää. Monisukupolvisuus jatkuu naapuritontilla, jossa toimii kieli- ja taidepainotteinen päiväkoti Touhula Fabriikki.


Monisukupolvitalon pohjakerroksen oleskelutiloja. Etualalla nojatuoliryhmä, taustalla TV ja pöytä.
Monisukupolvitalon pohjakerroksen oleskelutiloja.


Ullakkokerroksen yhteiset saunatilat. Ikkunoista avautuu maisema Jyväskylän keskustaan ja Jyväsjärvelle.
Ullakkokerroksen yhteisistä saunatiloista näkee pitkälle.


IT-tukea, villasukkia ja aamuun asti juhlimista

Kankaan monisukupolvitalon 168 asuntoa menivät kuumille kiville, ja talon molemmat siivet täyttyivät päivissä. Korona on varjostanut yhteiskohteen käyttöönottoa, mutta askel kerrallaan suunta on kohti normaalia. Seuraavaksi suunnitellaan yhteistä tekemistä, kun asukastoimikuntaelimet pääsevät vauhtiin.

– Meillä on yhteinen biljardipöytä ja kovia bilispelaajia Jason puolella. Ehkä saamme turnauksen pystyyn, Maunula pohtii.

Ideoita tulee talon molemmista siivistä.

– Eräs opiskelija oli jo ilmoittautunut vapaaehtoiseksi IT-tueksi vanhemmalle väelle. Myös villasukankutomiskurssia on toivottu, Maunula iloitsee.

Poikkipuolista palautetta ei Maunulan tai Tanskasenkaan korviin ei ole kantautunut. Asumisjärjestelyyn ollaan tyytyväisiä kautta linjan. Koasin opiskelijat ovat saaneet Jason Kankaan Ilonan asukkailta suitsutusta reippaasta asenteestaan ja huolellisuudestaan. Siisteys on tuonut lisäpisteitä.

– Jason hississä on kuulemma välillä roskia lattialla, mutta Koasin hissi on aina tip top -kunnossa. Näin minulle kerrotaan, Maunula naurahtaa.

Opiskelijoille monisukupolvitalo on turvallinen ja rauhallinen asuinympäristö. Yhteiskohteen tavoitteena oli törmäyttää eri sukupolvia ja siinä on Koasin Tanskasen mukaan onnistuttu.

– Ehkä se osaltaan laajentaa opiskelijoiden maailmankuvaa. Kun asutaan vierekkäin, ymmärretään, että tämä on yhteinen talo ja yhteinen kaupunki. On tärkeää, ettei mikään ryhmä asu omassa kuplassaan, Tanskanen pohtii.

Hankkeen alkuvaiheissa pohdittiin, sopivatko ikäihmiset ja railakas opiskelijaelämä saman katon alle. Jo ensimmäisissä työpajoissa kävi ilmi, että huoli on turha.

– Siellä vanhempi väki totesi, että ei huolta. Aiemmissa seniorikohteissa on kuulemma juhlittu ihan aamuun asti, Tanskanen naurahtaa.


Teksti: Roope Huotari
Kuvat: Koas & Jaso

Asuntotoimijoiden asiakastarinatVastuullisuusVihreä rahoitus

EU-direktiivi sähköistää kuntien ajoneuvohankinnat – biopolttoaineet jäämässä taka-alalle

Elokuussa voimaan astunut laki ajoneuvo- ja liikennepalveluhankintojen ympäristö- ja energiatehokkuusvaatimuksista velvoittaa kuntia ja valtiota lisäämään vähäpäästöisten ajoneuvojen osuutta hankinnoissaan. Laki panee täytäntöön EU:n puhtaita ajoneuvohankintoja koskevan direktiivin vaatimukset, ja se on osa hallituksen fossiilittoman liikenteen ohjelmaa.

Kuntien osalta lain vaatimukset vaihtelevat alueittain: sääntely on kireämpää etelässä, ja tiukimmat tavoitteet kohdistuvat maan 17 suurimpaan kaupunkiin. Laki jakaa vaatimukset kolmeen ajoneuvoluokkaan ja kahdelle hankinta-ajanjaksolle. Vaatimuksia sovelletaan, kun kunta ostaa, vuokraa, leasing-vuokraa, maksaa osamaksulla ajoneuvon tai hankkii tiettyjä liikennepalveluita.

– Esimerkiksi 17 suurimmassa kaupungissa vähintään 50 prosenttia henkilöautoista ja kevyistä hyötyajoneuvoista on oltava täyssähköautoja tai lataushybridejä. Muissa kunnissa osuus on 20:n ja 35 prosentin välillä, alueesta riippuen, Kuntaliiton kehittämispäällikkö Johanna Vilkuna kertoo ensimmäisen hankinta-ajanjakson vaatimuksista.

Venyykö kalusto tiukkoihin vaatimuksiin?

Vilkuna on seurannut lainsäädännön etenemistä sen EU-käsittelystä nykyhetkeen ja vetää Kuntaliiton puhtaiden ajoneuvojen verkostoa, jossa kunnat vaihtavat tietoa ja jakavat kokemuksia vähäpäästöisten ajoneuvojen hankinnoista. Lain tarkoitus on Vilkunan mielestä hyvä, mutta sen toimeenpanosta ei tule helppoa lähivuosina. Yksi ongelma-alue piilee palveluhankinnoissa.

Kuntaliiton liikenneasiantuntija Johanna Vilkuna.
Kuntaliiton liikenneasiantuntija Johanna Vilkuna harmittelee, että biopolttoaineet jäivät EU-direktiivissä taka-alalle.

– Kunnat hankkivat paljon koulukuljetuksia, sote-kuljetuksia ja muita lakisääteisiä henkilökuljetuksia yksityisiltä toimijoilta. Isoissa kaupungeissa puolet näistä kuljetuksista pitäisi hoitaa sähköisillä ajoneuvoilla. Onko esimerkiksi taksiyrityksillä tarjota sopivaa kalustoa? Vilkuna pohtii.

Laki koskee vain hankintoja, jotka ylittävät EU:n hankintalainsäädännön kynnysarvon. Tavara- ja palveluhankinnoissa tämä tarkoittaa 214 000 euroa vuodessa. Tätä pienemmät ostokset eivät siis auta kuntia saavuttamaan niille asetettuja tavoitteita.

– Esimerkiksi muutaman sähköajoneuvon hankinta jää alle kynnysarvon: sitä ei lasketa kunnan eduksi, kun lain toteutumista seurataan. Palveluhankinnat taas ovat kokoluokaltaan niin suuria, että ne ylittävät kilpailutusrajat heittämällä. Niihin siis kohdistuu suhteessa enemmän painetta, Vilkuna selventää.

Paine kasvaa myös kuntataloudessa. Sähköisten ajoneuvojen lisäksi kuntien ja kaupunkien on sijoitettava latausverkkoon. Kuntarahoitus tukee asiakkaitaan nollamarginaalilla: kunnat ja kuntayhtymät saavat rahoitusta uusien päästöttömien ajoneuvojen ja niiden vaatiman infran hankintaan markkinakorolla. Negatiivisten korkojen vallitessa rahoituksen kokonaiskustannus jää nollaan.

– Täyssähköautojen määrän lisääminen vaatii valtavasti latausinfraa, jota ei vielä ole. Työsarkaa riittää, ja haluamme auttaa kuntia ja kaupunkeja talkoissa, kertoo Kuntarahoituksen vihreästä rahoituksesta vastaava Rami Erkkilä.

Pakit biopolttoaineille

Kunnat ja kaupungit lähtevät päästövähennystalkoisiin hyvin erilaisista asemista. Esimerkiksi Helsingissä liikennöi jo lähes 200 sähköbussia. Vuoteen 2030 mennessä sähköbussien osuuden on katettava 60 prosenttia kaikista HSL:n linja-autoista. Vaikka joukkoliikenteen sähköistyminen on pääkaupunkiseudulla pitkällä, ei vaatimuksen toteutuminen ole itsestään selvää. Laki näet edellyttää, että mukaan lasketaan kaikki sopimukset: myös lyhytaikaiset ja poikkeustilanteita koskevat järjestelyt.

Lappeenrannan ilmastokoordinaattori Petri Kero aurinkoisella auringonkukkapellolla.
Lappeenrannassa suurimmat päästövähennystarpeet kohdistuvat liikenteeseen, kertoo kaupungin ilmastokoordinaattori Petri Kero.

Monessa kunnassa liikenteen päästöjä on pyritty vähentämään toista kautta: sähkön sijaan biopolttoaineilla. Näin on tehty esimerkiksi Lappeenrannassa, jossa perinteisiä polttomoottoriautoja on korvattu biokaasuautoilla.

– Vuodesta 2017 kaupunkikonserni on hankkinut pääasiassa biokaasulla toimivia henkilö- ja pakettiautoja. Täällä liikennöi myös pari biokaasubussia, kertoo Lappeenrannan kaupungin ilmastokoordinaattori Petri Kero.

Biopolttoaineisiin on panostanut myös Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote, joka on hankkinut työntekijöidensä käyttöön biokaasulla toimivia autoja. Siinä missä linja-autoissa laki vielä mieltää biopolttoaineet puhtaaksi käyttövoimaksi, huomioidaan henkilöautojen ja kevyiden hyötyajoneuvojen kategoriassa pelkkä sähköautojen osuus. Sairaanhoitopiirin on siis jatkossa satsattava sähköön.

Ilmastokoordinaattori Kero harmittelee linjausta.

– Etelä-Karjalan Jätehuollolla on Lappeenrannassa oma biokaasulaitos, joka tuottaa polttoainetta paikallisesta raaka-aineesta. Puhdasta biokaasua olisi täällä saatavilla runsaasti.

Se, että biopolttoaineet jäivät direktiivissä taka-alalle, on Suomen lobbaustyöltä epäonnistuminen, sanoo Kuntaliiton Vilkuna.

– Monet kunnat ovat jo panostaneet biokaasuun. On todella valitettavaa, että se rajattiin henkilöautojen ja kevyiden hyötyajoneuvojen kategoriassa ulos. Suomen lisäksi tämä oli Ruotsille tärkeää, mutta muut jäsenmaat eivät ehkä ymmärrä ongelmaa, Vilkuna kertoo.

EU viitoittaa tietä julkissektorin johdolla

Epäkohdista huolimatta sekä Vilkuna että Kero liputtavat uudistuksen puolesta. Suomen kokonaispäästöjä direktiivin toimeenpano ei juuri laske, mutta Kuntaliiton Vilkuna uskoo, että esimerkin voima voi osoittautua mittareita mahtavammaksi.

– Vaikka päästövaikutus jää pieneksi, kyllä tämä muutosta vauhdittaa. Toisaalta muutos tapahtuu markkinaehtoisesti joka tapauksessa ja kunnissa niiden omat ilmastotavoitteet vauhdittavat kehitystä.

Lappeenrannassa liikenteen päästöjen vähentäminen on osoittautunut haastavaksi. Direktiivin toimeenpano asettaa riman korkealle, mutta hyvä niin, sanoo Kero.

– Sääntely pakottaa julkiset toimijat liikkeelle, se on hyvä.

Liikenne- ja viestintäministeriö tekee väliarvion lain toimeenpanosta vuoden 2024 loppuun mennessä. Tuolloin ministeriö tarkastelee, miten kuntien erisuuruiset tavoitteet ovat vaikuttaneet hankintoihin ja arvioi, onko rajapyykkejä syytä siirtää. Direktiivin toisella hankinta-ajanjaksolla, vuodesta 2026 vuoteen 2030, sääntely kiristyy entisestään.

– Voi olla, että joudumme tekemään lyhyempiä kilpailutussopimuksia, jotta palveluntarjoajat ehtivät hankkia lisää sähköisiä ajoneuvoja, Kero kertoo.

Lappeenrannalla on ympäristöasioissa edelläkävijän maine. Kaupunki on juuri uusinut ilmasto-ohjelmansa seuraavalle kymmenelle vuodelle, tavoitteena on hiilineutraalius vuoteen 2030 mennessä. Suurimmat päästövähennystarpeet kohdistuvat juuri liikenteeseen. Työsarkaa riittää, mutta niin riittää tahtoakin, sanoo ilmastokoordinaattori Kero.

– Ikuisena optimistina uskon, että kyllä tässä maaliin päästään.


FAKTA

Laki ajoneuvo- ja liikennepalveluhankintojen ympäristö- ja energiatehokkuusvaatimuksista vahvistettiin 15. heinäkuuta 2021, ja se astui voimaan 2. elokuuta 2021. Lailla pannaan täytäntöön EU:n puhtaita ajoneuvohankintoja koskevan direktiivin vaatimukset. Se velvoittaa julkisia hankintayksiköitä kuten kuntia ja valtiota hankkimaan tietyn osuuden vähä- ja nollapäästöisiä ajoneuvoja, kun ne tekevät uusia hankintoja.

Vähä- ja nollapäästöisten hankintojen vähimmäisvaatimukset on jaoteltu kolmeen eri ajoneuvoluokkaan: henkilöautoihin ja kevyihin hyötyajoneuvoihin, kuorma-autoihin sekä linja-autoihin. Velvoitteet on jaettu kahdelle hankinta-ajanjaksolle: 2021–2025 ja 2026–2030. Toisella hankinta-ajanjaksolla lain vähimmäisvaatimukset kiristyvät ensimmäisestä.

Vaatimuksia sovelletaan, kun hankintayksikkö ostaa, vuokraa, leasing-vuokraa, maksaa osamaksulla ajoneuvon tai hankkii tiettyjä liikennepalveluita. Sääntely koskee vain uusia hankintoja.

Lue lisää: Lisää vähäpäästöisiä ajoneuvoja Suomen teille – EU-direktiivi toimeenpanoon elokuussa (linkki, aukeaa uuteen ikkunaan)


Tutustu myös:


Teksti: Roope Huotari
Kuvat: Kuntaliitto, Lappeenrannan kaupunki ja haastateltavat

IlmiötNäkökulmatVastuullisuusVihreä rahoitus

Jäähyväiset turpeelle – Seinäjoen Energian pikatie hiilineutraaliuteen

Seinäjoella oli pitkään selvitetty erilaisia voimalaitosratkaisuja. Kaupungin kaukolämmön tuotanto on ollut pitkään yhden laitoksen ja turpeen varassa. Turpeen käyttö on kallistunut kallistumistaan ja aiheuttanut kaukolämmön hintaan nostopaineita. Tämä sai Seinäjoen Energian pohtimaan uusia vaihtoehtoja.

Erilaisia jätepolttokattiloita ja isompia voimalaitosratkaisuja vertailtiin. Vuonna 2018 tehtiin päätös tuotannon hajauttamisesta useaan pienempään laitokseen yhden suuren laitoksen sijaan. Syksyllä 2022 aletaan koekäyttää noin puolet kaupungista lämmittävää, Kuntarahoituksen vihreällä rahoituksella rahoitettua biopolttolaitosta.

– Päätimme, ettemme laita kaikkia munia samaan koriin. Uusi laitos turvaa luotettavan uusiutuvan energian tuotannon, mutta jättää tilaa myös muille ratkaisuille, Seinäjoen Energian lämpöyksikön johtaja Mikko Mursula kertoo.

Vuosi hajauttamispäätöksen jälkeen yhtiö päivitti strategiansa. Tavoitteeksi asetettiin hiilineutraalius vuonna 2030.

Huomioliiveihin ja kypärään pukeutunut Mikko Mursula seisoo puuhakekasan vieressä ja tutkii haketta.
Lämpöyksikön johtajan Mikko Mursulan mukaan Kapernaumin uusi laitos pystyy hyödyntämään polttoaineena myös hyvin kosteaa puuta.

– Tuolloin meillä ei ollut Kapernaumin uuden laitoksen lisäksi sen enempää konkretiaa tavoitteeseen pääsemisestä kuin tietoa turpeen polton vähentämisen aikataulustakaan, Mursula kuvailee.

Kapernaumin uusi laitos käyttää polttoaineena erilaisia sahojen sivutuotteita ja metsähakkuiden tähteitä kuten puun kuorta, sahanpurua tai metsähaketta. Poikkeuksellista laitoksessa on, että se pystyy hyödyntämään hyvinkin kosteaa puuta – poltettavan puun vesipitoisuus voi olla jopa 65 prosenttia. Puuta ei tarvitse kuivatella kasoissa, kun tuorekin puu palaa tehokkaasti laitoksen uumenissa. Savukaasujen lämmöt otetaan talteen.

– Tämä ei ole alalla uutta, mutta meille savukaasujen lämmön talteenotto tulee käyttöön nyt ensimmäistä kertaa. Teknologia on kehittynyt, taivaalle nousee 40-asteista savukaasua aiemman 150-asteisen sijaan.

Uusi lämpökattilahanke on yli 30 miljoonan euron investointi, siihen kuuluvat myös jo valmistuneet polttoaineen vastaanotto- ja käsittelyjärjestelmä. Se palvelee myös vanhaa turvekattilaa.

– Uuden logistiikkajärjestelmän myötä olemme jo kesällä saaneet säästöä aikaan, kun olemme polttaneet vanhassa kattilassa turpeen sijaan puuta.

Lämpöpumput suuressa roolissa 

Uusi lämpökattila ei yksin tee Seinäjoen Energiasta lähes hiilineutraalia. Sen lisäksi Hanneksenrinteen öljyä pelletillä korvaava vara- ja huippulaitos valmistui 2020. Yhteensä investointeja on nyt tehty ja tullaan tekemään lähiaikoina noin 60 miljoonalla eurolla. Hiilidioksidipäästöjen on arvioitu putoavan vuoden 2018 lähes 660 000 tonnista alle 14 000 tonniin vuoteen 2023 mennessä. Asiakkaille investoinnit tarkoittavat vakaahintaista ja puhdasta, uusiutuvaa energiaa.

– Olemme selvitelleet kaikkea mahdollista ja tavoitteemme on lisätä kaikkea muuta kuin polttamalla tehtyä tuotantoa. Edes hiilidioksidivapaa polttamalla tehty energia ei välttämättä ole tulevaisuudessa kovin hyväksyttävää, Mursula pohtii.

Seinäjoelle rakennettava datakeskus tulee toteutuessaan tuottamaan noin 10 prosenttia kaupungin kaukolämmön vuositarpeesta. Se on suurin piirtein kaupungin kaikkien pientalojen vuotuinen kaukolämmön tarve. Jatkossa datakeskus voi lämmittää noin kolmanneksen Seinäjoesta, jos kaikki sujuu toivotulla tavalla.

Datakeskushanke on ollut vireillä jo kymmenisen vuotta, energiayhtiö on ollut mukana suunnittelussa muutaman vuoden.

– Datakeskuksen on tarkoitus toimia uusiutuvalla energialla tuotetulla sähköllä. Datakeskuksen lämpö otetaan talteen lämpöpumpuilla ja siirretään kaukolämpöveteen. Vihreää sähköä sisään ja vihreää lämpöä ulos, Mursula selvittää.

Lämpöpumpuilla on muutenkin suuri rooli Seinäjoen Energian pyrkiessä kohti hiilineutraaliutta. Lämmön talteenottoa ja hukkalämmön laajempaa hyödyntämistä selvitellään. Lämmön talteenotto jätevesistä voisi tulevaisuudessa kattaa jopa 10 % kaupungin energiantarpeesta. Vuonna 2022 valmistuu Seinäjoen voimalaitosalueelle EPV Energian toteuttama kaukolämpöakku- ja sähkökattilahanke. EPV:n kautta Seinäjoen Energialla on myös omaa tuulivoimaa.

– Energia-ala ja sähkömarkkina ovat melkoisessa myllerryksessä. Tuulivoimaa on tulossa paljon lisää. Välillä sähköstä on ylitarjontaa ja välillä pulaa. Pakkaspäivinä Seinäjoen energiantarve voi kaksinkertaistua. Kaukolämpöakkuun voimme varastoida energiaa silloin, kun siitä on ylitarjontaa, Mursula kuvailee suunnitelmia.

Valtion tuki- ja veropolitiikka kannustaa vihreään siirtymään ja lämpöpumppuinvestointeihin.

– Aiemmin lämpöpumppuinvestointien kannattavuus on mietityttänyt. Investointituet vauhdittavat investointeja ja pienentävät niihin liittyviä riskejä. Tällä hetkellä investoiminen kannattaa myös alhaisten korkojen takia, Mursula jatkaa.


Teksti: Hannele Borra 
Kuvat: Seinäjoen Energia 

AsiakastarinatKestävä rahoitusKuntien asiakastarinatVihreä rahoitus

Sotkamo painaa kaasua

Vuokatti Areenalla piti järjestää helmikuussa 2021 Euroopan nuorten talviolympialaiset. Kisat siirtyivät maaliskuulle 2022, mutta odotukset Vuokatissa ovat korkealla.

– Areenassa on jääkiekkokaukalot sekä eurooppalaisella että NHL-mitoituksella. Molemmat kaukalot ovat joustokaukaloita eli ne sopivat turvallisuusluokitukseltaan sekä Liigan että kansainvälisiin peleihin. Puitteet ovat kaikin puolin huippuluokkaa ja odotammekin jääkiekkoilijoita harjoittelemaan Vuokattiin, Sotkamon kunnanjohtaja Mika Kilpeläinen hehkuttaa.


Kaksi jääkiekkoilijaa luistelee kameraa kohti Vuokatti Areenan jäällä.
Vuokatti Areenassa on jääkiekkokaukalo sekä eurooppalaisella että NHL-mitoituksella.


Teemu Selänteen jääkiekkoleiri järjestettiin uudessa Vuokatti Areenassa kesäkuussa 2021.

– Leiri onnistui hienosti! Jatkossa tapahtuman merkitys varmasti korostuu entisestään, kun puitteet ovat nyt erinomaiset, Kilpeläinen jatkaa.

Uudessa Areenassa on huippuolosuhteet myös kaukalopikaluistelun eli erityisesti Aasiassa suositun short track -luistelun harrastamiseen. Lisäksi tiloista löytyy kuntosali ja ravintola.

Energiatehokkuus luo kannattavuutta

Vuokatti Areena muodostaa yhdessä Vuokattihallin ja vasta remontoidun uimahallin kanssa kokonaisuuden, jonka lyhyitä välimatkoja nuorienkin urheilijoiden on turvallista liikkua. Rakennusten läheinen sijainti tuo synergiaa myös energiatalouteen.

– Jäähallikokonaisuus tuottaa paljon lauhde-energiaa, jota voidaan hyödyntää uimahallin veden lämmittämiseen aina, kun sitä ei tarvita Areena-kiinteistön lämmitykseen. Kokonaisuus on äärimäisen energiatehokas. Areena-kiinteistö voi päästä jopa nollaenergiatasoon, Sotkamon kunnan tekninen johtaja Harri Helenius iloitsee.


Vuokatti Areenan uimahalli.
Uimahallin veden lämmityksessä hyödynnetään lauhde-energiaa.


Energiaratkaisuun on haettu mallia vastaavista Suomessa toteutetuista kohteista. Perusenergiaratkaisu on kaukolämpö, maalämpökaivoja ei pohjavesialueelle voi porata.

– Kannattavuudesta iso osa muodostuu energiatehokkuudesta. Asiaa on ajateltu myös rakennuksen värejä suunniteltaessa, Helenius kertoo.

Vuokatti Areenan ja vanhan Vuokattihallin yhdistelmällä Sotkamoon tavoitellaan myös isoja, yli 1 000 hengen tapahtumia, kokouksia ja konsertteja.

– Tällaisia varauksia oli jo kalenterissa, mutta koronan takia ne peruuntuivat. Uskon, että varauskalenteri alkaa täyttyä, kun korona hellittää otettaan, Kilpeläinen sanoo.

Tyhjillään Vuokatti ei korona-aikanakaan ole ollut. Sotkamossa oli vuoden 2021 kuuden ensimmäisen kuukauden aikana Suomen toiseksi eniten yöpymisiä, yli 360 000. Ulkomaalaisten yöpymisiä oli Vuokatin alueella samalla jaksolla yli kymmenen tuhatta.

– Vuokatissa järjestettiin viime talvena nuorten MM-hiihdot ja paraurheilijoiden maailmancupin kilpailut koronaturvallisesti. Kisoja varten tänne luotiin urheilukupla tiukkoine testausmenettelyineen, Kilpeläinen iloitsee.

Uudenlaista yhteistyötä ja alueellista vaikuttavuutta

Kuntalaiset ovat ottaneet Areenan positiivisesti vastaan. Paikalliset jalkapallo- ja jääkiekkoseura yhdistyivät Areenan innoittamana ja lähtivät toimijoiksi Vuokatti Sportiin. Uusi seura on löytänyt yhteistyömahdollisuuksia Vuokatti Areenan operaattorin kanssa.

Areenan toimintamalli on kunnalle täysin uusi. Hanke oli ensimmäisen kerran keskusteluissa jo vuonna 2005, vaihtoehtoja alettiin miettiä vakavammin vuonna 2015. Mutkien kautta kunta päätyi toteuttamaan investoinnin leasing-rahoituksella ja vuokraamaan tilat eteenpäin areenaa operoivalle yhtiölle. Energiatehokkuuden asioista hankkeelle myönnettiin Kuntarahoituksen vihreää rahoitusta.

– Areenan yhteistyömallia haettiin jonkun aikaa. Perustimme jo kiinteistöyhtiönkin, mutta yhtiö ei olisi ollut rahoituksen kannalta järkevä toteutustapa. Hankkeessa on mukana yksityisen sektorin toimijoita, vuokralaisina ovat muun muassa Vuokatin urheiluopisto ja Osuuskauppa Maakunta. Vaikka kunta on rakennuttaja sen ei tarvitse olla toiminnan pyörittäjä. Tämä on meille kustannustehokas malli, kumppanuuksilla saadaan lisää vaikuttavuutta. Toteutusvaihtoehtoja kannattaa vertailla ja uudenlaisia yhteistyömahdollisuuksia etsiä, Kilpeläinen kannustaa.

Kattavista liikuntamahdollisuuksista hyötyvät myös kuntalaiset. Areena ja Vuokattihalli ovat kunnan toimintojen käytössä arkisin klo 15.30 asti.

– Paikallisilla on käytössään uuden areenan kuntosalin ja jäiden lisäksi esimerkiksi poikkeuksellisen laaja latuverkosto, jota pidetään huippu-urheilijoiden ja matkailijoiden vuoksi myös erinomaisessa kunnossa. Jos Areenan urheilupaikat olisi rakennettu pelkästään kuntalaisten käyttöön, olisi hanke ollut kokoluokaltaan huomattavasti pienempi, Kilpeläinen jatkaa.


Etualalla tummahiuksinen nainen kuntosalilla, takana kuntosalilaitteita.
Moderni kuntosali on myös Sotkamon asukkaiden käytössä.


Maakunnan ykkösvetonaula

Sotkamo tavoittelee kattavalla lajivalikoimalla alueellista vaikuttavuutta, lisää urheilijoita, matkailijoita ja mökkiläisiä. Asema kävijöiden kartalla pyritään pitämään korkealla laajentamalla aktiviteettien tarjontaa päämäärätietoisesti.

– Sotkamo hallinnoi Kainuun moottorikelkkailuhanketta, veneilijöille on suunnitteilla tankkauslaituri. Maastopyöräilybuumiin vastaamme uusilla reiteillä. Senioreille on kaavailtu senioripuistoa ja liikuntapaikkaselvityksellä haetaan ulkopuolista näkemystä alueen vahvuuksista ja kehittämiskohteista. Lähivuosina toteutetaan myös skeittipuisto, Helenius luettelee.

Liikuntamahdollisuuksien lisäksi myös koulutukseen, sivistykseen ja hyvinvointiin investoidaan.

– Toteutamme seuraavan 3–5 vuoden aikana investointeja noin 35 miljoonalla eurolla. Tulossa on uusi yläkoulu, kirjaston ja lukion yhdistelmä sekä sotekeskus. Kunnallistekniikkaa rakennetaan lähivuosina runsaasti, Kilpeläinen jatkaa.

Myös yksityiset toimijat investoivat Sotkamoon. Hollywood-tason elokuvastudion ja studiokylän rakentamista varten on tonttikaupat tehty ja urakka on käynnistymässä, urheiluopistolle on suunnitteilla uusi kisakeskus ja rinnealueita kehitetään. Lista on jo nyt suorastaan hengästyttävä, eivätkä miehet edes suostu paljastamaan kaikkia kaavailuja.

– Suunnitteilla on muitakin hankkeita, mutta niistä kuullaan lisää tuonnempana. Mikäli kaikki menee hyvin, Sotkamossa tapahtuu tulevien vuosien aikana tosi paljon. Tuoreita avauksia tullaan näkemään myös aivan uusilla sektoreilla, Kilpeläinen myhäilee.


Teksti: Hannele Borra
Kuvat: Vuokatti Areena

AsiakastarinatKuntien asiakastarinatLeasingVihreä rahoitus

Vihti satsaa aurinkoenergiaan: kolme kunnan kiinteistöä sai uudet aurinkopaneelit

Vihti halusi tarttua aurinkoenergiaan rohkeasti monesta syystä.

– Vihdin infrastruktuuri on rakentunut pitkän ajan mittaan, joten ratkaisujakin löytyy öljylämmityksestä alkaen. Kun kunta uudistuu, ovat uudet energiantuotantomuodot kuten aurinkopaneelit ja ilmalämpöpumput sekä energiatehokkuus oikeastaan aina esillä, kunnan tekninen johtaja Matti Kokkinen kertoo.

– Samalla meidän on mietittävä, miten kuntalaisten veroeuroja käytetään tehokkaasti, ja mistä löydetään säästöjä. Nyt asennetuista paneeleista odotamme saavamme energiasäästöjä niin, että ne maksavat itsensä takaisin noin kymmenessä vuodessa.

Ekologisten ratkaisujen etsiminen ja hyödyntäminen kuuluu Vihdin kunnan strategiaan. Vihti sitoutui vuonna 2018 laatimaan EU:n kestävän energian ja ilmaston SECAP-toimintasuunnitelmaan ja on myös päättänyt olla mukana kotimaan kunta-alan KETS-energiatehokkuussopimuksessa.  

Suunnitelmallisuus on tärkeää, koska pienilläkin päätöksillä on pitkällä jänteellä merkitystä, Kokkinen korostaa.

–  Meillä ei ole konkreettisia ratkaisuja vielä kaikkeen, mutta kysymme jatkuvasti itseltämme, mikä olisi kestävä vaihtoehto tulevaisuutta ajatellen. Esimerkiksi ajatus jäähdytysenergian palauttamisesta kaukolämpöverkkoon on ollut keskustelussa. Maarakentamisessa taas pohdimme, onko esimerkiksi betonimurske paras vaihtoehto vai löytyisikö sille ekologisempaa vaihtoehtoa.

Tavoitteena megawattitunnit ja arvokas data tulevan suunnitteluun

Matti Kokkinen hymyilee harmaa puku päällä.
Vihdin kunta lisäsi aurinkoenergiaa hyviin kokemuksiin perustuen, kunnan tekninen johtaja Matti Kokkinen kertoo.

Kolmen aurinkovoimalan hanke oli kustannuksiltaan hieman yli 200 000 euroa.

– Kun toimitaan julkisilla varoilla, kaikki hankkeet tulee perustella huolellisesti, Kokkinen muistuttaa. – Pilottiprojektiksi tämä on hintahaitarin yläpäässä. Asian edistämistä puolsi se, että meillä oli ennestään aurinkopaneelit asennettuna Pajuniityn päiväkodissa ja niistä saadut kokemukset olivat positiivisia.

Kolme uutta aurinkovoimalaa tuottavat vuosittain noin 208 megawattituntia sähköä. Tähän mennessä ne ovat tuottaneet noin 8 % rakennusten energiatarpeesta. Uusista aurinkopaneeleista saadaan Kokkisen mukaan paitsi sähköä, myös paljon oppia ja tietoa tulevia suunnitelmia varten.

– Kolmella uudella kohteella meidän on helpompi tehdä pidempiaikaista seurantaa: millaisia sähkömääriä ja säästöjä saamme paneeleista irti useamman vuoden tähtäimellä. Alamme ymmärtää mittakaavakysymyksiä paljon paremmin, kun näemme, millaisia tuloksia nyt asennetuilla paneeleilla saadaan.

Autoilun sähköistyminen on iso kysymys myös kunnille

Kokkinen tietää, että kunnilla on edessään lähivuosina paljon energiainfraan liittyviä kysymyksiä. Kaikkiin näistä kysymyksistä ei ole vielä olemassa selkeää roolitusta.

Kun sähköautot lisääntyvät, tarvitaan nykyistä laajempaa latausverkkoa. Osa näkee latauspisteiden rakennuttamisen kuntien tehtävänä, mutta Kokkinen muistuttaa, etteivät kunnat halua hypätä päätä pahkaa tähän rooliin.

– Eiväthän kunnat ole rakennuttaneet bensa-asemien verkostoakaan. Voi olla, että latauspisteet rakentuvat laajemmin yksityisten toimijoiden voimin, mutta tämä nähdään lopullisesti tulevina vuosina. Tässä vaiheessa me lähdemme siitä, että sähköautot yleistyvät, ja rakennamme infraa tämä kehitys huomioiden.  

Vihreä leasing kestävän infran tukena

Vihti sai aurinkopaneelihankkeeseensa 40 000 euroa tukea Business Finlandilta. Loppuosa hankkeesta, noin 160 000 euroa, rahoitettiin Kuntarahoituksen vihreällä leasingilla. Tekninen johtaja Kokkinen pitää leasingia erittäin sopivana rahoitusmuotona tämänkaltaisille hankkeille.

– Vihreä leasing on sikäli hieno rahoitusmuoto, että se tukee nimenomaan ympäristöystävällisempien vaihtoehtojen ja ratkaisujen toteutusta. Tavoite seurata hanketta pitkäjänteisesti on yhteinen, sillä haluamme myös itse seurata tuloksia ja löytää lisää keinoja kunnan energiatehokkuuden parantamiseksi.

Aurinkoenergiaa harkitseville kunnille Kokkinen antaa muutaman neuvon: tutkikaa markkinoilta löytyvä tarjonta tarkkaan ja muistakaa, että toimiala kehittyy edelleen vauhdilla.

– Aurinkokennoteknologia elää nuoruuttaan. Kennojen hyötysuhteet ja laatu tulevat vielä paranemaan, eli alaa kannattaa seurata. Toiminta on sikäli hyvin kehittynyt, että kun hankintapäätös on tehty, tuotantoon päästään nopeasti. Asennukset sujuvat ja tarjolla on hyviä avaimet käteen -paketteja.

Teksti: Tuomas Mäkinen
Kuvat: Vihdin kunta, henkilökuva: Antti Hannuniemi, Mainostoimisto KN

AsiakastarinatKestävä rahoitusKuntien asiakastarinatLeasingVastuullisuusVihreä rahoitus

Ratikka kurvaa Tampereelle – aikataulussa ja alle budjetin

Tampereen Raitiotie Oy:n toimitusjohtaja Pekka Sirviö. Hymyilevä, silmälasipäinen mies pikkutakissa kuvattuna Tampereen Ratikan punaista kylkeä vasten.
Pekka Sirviön mukaan Tampereen Ratikka ei ole pelkkä joukkoliikenneuudistus vaan koko seudun kehityshanke.

”Liikennöinti alkaa 9. elokuuta 2021”, lupasi Tampereen pormestari Lauri Lyly, kun Ratikkaa ensi kerran esiteltiin kaupunkilaisille Maketti-näyttelyssä helmikuussa 2019. Ennen tapahtumaa Lyly oli varmistanut Tampereen Raitiotie Oy:n toimitusjohtajalta Pekka Sirviöltä, uskaltaako näin luvata.

– Minä sitten sanoin, että lupaa vaan.

Ja niin näyttää käyvän. Edes maailmanlaajuinen pandemia ei hidastanut Ratikan matkaa Tampereelle, vaikka se sitä hieman mutkistikin.

Ratikan avoin koeliikenne piti aloittaa huhtikuussa. Vaunuilla olisi silloin ajettu tasaista vuoroväliä Pyynikintorilta Hervantaan, ja kaupunkilaiset olisivat päässeet Nysse-lipulla Ratikan kyytiin. Tartuntamäärien kiihtyessä koeliikenne käynnistettiin tyhjillä vaunuilla. Kyytiin pääsee 10.5. alkaen, ennakkoon ilmoittautumalla.

– Tautiturvallisuuden puolesta tehtiin tämä päätös. Ajateltiin vähän ylpeästi, että vaunut olisivat varmaan tulleet täyteen, Sirviö kertoo.

Huoli ei liene turha, sillä Ratikasta on tullut nopeasti Tampereen ykkösvetonaula. Kuusipäiväisen Maketti-näyttelyn aikana Ratikkaa ihmetteli 15 000 tamperelaista, eikä innostus ole laantunut sen ilmestyttyä katukuvaan. Ratikkahankkeen kansansuosiota on mitattu säännöllisillä kyselyillä, joista jokainen on ollut edeltäjäänsä myönteisempi.

Katujuna ei kelloa tai hintalappua katso

Mutta palataan hetkeksi aikatauluun. Viivästykset ja budjettiylilyönnit värittävät monen suomalaisen kuvaa suurista julkishankkeista. Kuntarahoituksen vihreää rahoitusta saanut Ratikka kuitenkin valmistuu ajoissa – ja vielä alihintaan. Raitiotieallianssi tiedotti hiljattain, että hankkeen ensimmäinen vaihe alittaa sille asetetun tavoitekustannuksen jopa 30 miljoonalla eurolla. Miten tässä näin hyvin kävi?

Sirviön mukaan edullisesta ja rivakasta tahdista on ainakin osin kiittäminen hankkeessa käytettyä allianssimallia. Kaupungin ja raitiotieyhtiön lisäksi ratikkahankkeen parissa ovat puurtaneet rakennus- ja suunnitteluyhtiöt NRC, Sweco, YIT ja AFRY. Suuren suosion Ratikka on sen tekijöille ylpeydenaihe.

– Kyllä tämä on sellainen lippulaiva ihmisille ja yrityksille. Tuleehan siitä väkisinkin lisäpuhtia etenemiseen. Kaikki ovat sitoutuneet suurella sydämellä siihen, että saadaan hanke maaliin ajoissa ja budjetissa.

Hankkeen alkuaikoina moni luuli toisin. Ratikan vastustajat pitivät sen hintalappua ja aikataulua epärealistisina. Kriitikot arvioivat, että hanke vie kaksin verroin pidempään. Töiden edetessä soraäänet ovat vaimenneet.

– Itse olen sitä koulukuntaa, että tehdään työt hyvin ja osoitetaan, että ollaan luottamuksen arvoisia. Mitä pidemmälle on menty, sitä positiivisemmin on hankkeeseen suhtauduttu.

Sirviön mukaan Ratikka ei ole pelkkä joukkoliikenneuudistus vaan koko seudun yhteinen kehityshanke. Alueen toimijoille raitiotie merkitsee pysyvyyttä: lupausta siitä, että väylä kulkee tässä – vähintään seuraavat puoli vuosisataa.

Sirviö viittaa hankkeen toisen osan vaikutusarvioon, jonka mukaan Ratikan hyödyt ovat toteutuneet ennakoitua nopeammin. Raitiotien varrella olevat tontit kiinnostavat sijoittajia huomattavasti enemmän, ja maan arvo nousee vauhdilla.

Tamperelaisille Ratikka edustaa joukkoliikenteen uutta aikaa, jossa ei kelloja katsota.

– Ei siinä tarvitse aikataulua, kun seitsemän ja puolen minuutin vuoroväliä ajetaan.


Tampereen Ratikan protovaunun koeajo Sammonkadulla syyskuussa. Punainen katujuna nurmipäällysteisillä kiskoilla aurinkoisessa syysmaisemassa.
Ratikan protovaunua koeajettiin Sammonkadulla syyskuussa.
Kuva Tampereen Ratikan vaunun sisätiloista. Etualalla vaneripäällysteisiä penkkejä, joissa punainen, kuvioitu pehmuste.
37 metrin vaunuja voidaan pidentää kymmenen metrin lisämoduulilla.


Kasvun varaa ja suuria suunnitelmia

Elokuussa Ratikka sahaa kahta linjaa Pyynikintorilta Hervantaan ja Sorin aukiolta Kaupin kampukselle. Sen jälkeen suunnataan länteen. Ratikkahankkeen kakkosvaiheessa kiskot vedetään keskustasta Lentävänniemeen, osan matkaa aiotaan kulkea täyttömaalla Näsijärven päällä.

Vaikkei korona ole vauhtia juuri hidastanut, pistää pandemia Sirviön pohtimaan joukkoliikenteen tulevaisuutta. Kun kriisi iski, julkisen liikenteen käyttöaste putosi Helsingissä kymmenesosaan tavallisesta. Viime aikoina pääkaupungissa on pyöritty 50 prosentin kieppeillä.

– Tampereella on paremmat luvut, mutta on se täälläkin tippunut. Jää nähtäväksi, miten liikkuminen palautuu ja muuttaako se muotoaan. Kun etätyö lisääntyy, niin lähtevätkö ihmiset sitten työpäivän jälkeen liikenteeseen? Ja liikutaanko silloin julkisella vai omalla autolla? Paljon on erilaisia skenaarioita pyöritelty.

Sirviö itse muutti Tampereelle vajaat neljä vuotta sitten, raitiotieyhtiön johtopestin myötä. Tuore tamperelainen ihmettelee yhä tahtia, jolla kaupunki kehittyy.

– Kyllä täällä on jonkinlainen draivi saatu päälle. Mahtavaa nähdä, miten yhteisten asioiden eteen tehdään töitä ja pusketaan eteenpäin.

Ja eteenpäin mennään: Tampereen jälkeen Ratikka suuntaa Kangasalle, Pirkkalaan ja Ylöjärvelle. ”Koko seudun kehityshanke” siirtyy siis pian sanoista tekoihin. Ja onpa katujunaan jätetty kasvun varaakin: 37 metrin mittaisia vaunuja voidaan tarvittaessa pidentää 10 metrin lisämoduulilla. Valmistuneista pysäkeistä kahta lukuun ottamatta kaikki venyvät pidemmän Ratikan tarpeisiin.

Kysyttäessä ratikkahankkeen oppeja Sirviö mainitsee allianssimallin toistamiseen.

– Kannattaa sitä vähintään pohtia tällaisissa monimutkaisissa hankkeissa. Mutta ei sekään yksin autuaaksi tee. Täytyy olla sitoutuneet tekijät ja eteenpäin menevä ilmapiiri.

Entä ne kaksi pysäkkiä, joihin pidempi, 47 metrin vaunu ei mahdu?

– Kyllä niihin ratkaisu löydetään.

Kuten Tampereella on tapana.


Tampereen Ratikkaa on rahoitettu Kuntarahoituksen vihreällä rahoituksella. Lue lisää vihreästä rahoituksesta täältä


Teksti: Roope Huotari
Kuvat: Pasi Tiitola, Samu Rytkönen, Tampereen Raitiotie Oy

Kuntien asiakastarinatVihreä rahoitus

Rahoitusta vihreille edelläkävijöille

Kuntarahoitus myöntää vihreää rahoitusta hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia positiivisia ympäristövaikutuksia. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa vihreää rahoitusta on myönnetty vuodesta 2016, ja tänä päivänä rahoituksen piirissä on jo lähes 200 hanketta Helsingistä Inariin.

Vihreällä rahoituksella rahoitetaan ympäristöystävällisiä hankkeita kestävästä rakentamisesta joukkoliikenteeseen – vesi- ja jätevesihuollosta ympäristönhoitoon.

Videolla Lahden Euroopan ympäristöpääkaupunkihankkeen ohjelmajohtaja Saara Vauramo, VAV Yhtymän toimitusjohtaja Teija Ojankoski, Tampereen kaupungin rahoituspäällikkö Janne Salonen ja Hämeenlinnan kaupunginjohtaja Timo Kenakkala esittelevät vihreän rahoituksen hankkeita ja kuntien ja kaupunkien kunnianhimoista ilmastotyötä.

Katso video!



Lue lisää Kuntarahoituksen vihreästä rahoituksesta.

KuntarahoitusVastuullisuusVihreä rahoitus

Pohjoismaiden tehokkain jätevedenpuhdistamo rakentuu vihreällä rahoituksella

Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) rakennuttama Blominmäen jätevedenpuhdistamo korvaa vuonna 1963 käyttöönotetun Suomenojan puhdistamon, jonka käyttökapasiteetti ja puhdistuskyky eivät enää riitä kattamaan lähivuosien tarpeita. 

Suomenojan laitos on huolehtinut Espoon, Kauniaisen, Kirkkonummen, Siuntion ja Länsi-Vantaan asukkaiden jätevesistä. Alueen asukasluvun on ennakoitu kasvavan merkittävästi tulevina vuosikymmeninä. Kun Blominmäen puhdistamo otetaan käyttöön, asukaskohtainen ravinnekuormitus Itämereen vähenee nykyisestä.  

– Tavoitteenamme on poistaa jopa yli 98 prosenttia jäteveden sisältämästä fosforista ja yli 90 prosenttia typestä. Myös toimintavarmuus ja kapasiteetti paranevat: tulevaisuudessa Blominmäellä voidaan käsitellä jopa yli puolen miljoonan asukkaan jätevedet, kehaisee HSY:n vesihuollon toimialajohtaja Tommi Fred.  

Blominmäelle asetetut puhdistustavoitteet ovat selvästi tiukemmat kuin EU:n vaatimukset ja Itämeren merellisen ympäristön suojelukomission suositukset.

Moderni laitos maastoutuu kallion uumeniin ja tuottaa itse oman energiansa

Blominmäen puhdistamo rakennetaan syvälle peruskallioon. Ratkaisu on järkevä sekä ympäristön että puhdistamon toiminnan kannalta.  

– Altaat ja laitteet ovat suojassa haittaeläimiltä ja Suomen vaihtelevilta sääolosuhteilta. Luolaston yläpuolinen alue säilyy lähes ennallaan, ja sitä voidaan käyttää normaalisti esimerkiksi virkistysalueena. Liito-oravien ja muiden eläinten kulkureitit otettiin huomioon jo laitoksen kaavoitusvaiheessa: viherkäytävät haluttiin säilyttää mahdollisimman leveinä, Fred kertoo. 

Myös jätevedenpuhdistamojen kyseenalainen tunnusmerkki, lietteen löyhkä, on Blominmäen kohdalla saatu poistettua kokonaan. Laitoksen poistoilma johdetaan piipun kautta niin korkealle ilmaan, etteivät hajut pääse haittaamaan alueen asukkaita.  

Laitos on lisäksi lähes täysin energiaomavarainen. Puhdistamo tuottaa itse yli puolet käyttämästään sähköstä, ja lämmön osalta jopa omaa tarvetta enemmän.  

– Kiertotalouden näkökulmasta Blominmäelläon tehty kaikki mahdollinen! Voimme jopa varastoida ylimääräisen lämpöenergian, ja hyödyntää sitä kovilla pakkasilla. Vastaavaa tekniikkaa ei toistaiseksi olekäytössämissään toisessa puhdistamossa,Frediloitsee.


Havainnekuva HSY:n Blominmäen jätevedenpuhdistamosta.
Blominmäen puhdistamossa kaikki yksityiskohdat ovat tarkkaan harkittuja. Syvälle peruskallioon rakentaminen mahdollistaa muun muassa yllä olevan alueen säilymisen lähes ennallaan.

Ympäristön eteen tehtävä työ kiinnostaa myös rahoittajia

Luonnon näkökulmasta jätevedenpuhdistamolla on yksi tehtävä ylitse muiden: Itämeren suojeleminen. 

Kunnianhimoiset puhdistustavoitteet laajensivat myös hankkeen rahoitusmahdollisuuksia. Ympäristövaikutusten huomioiminen suunnittelun kaikissa vaiheissa takasi Blominmäen jätevedenpuhdistamolle Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen sekä Pohjoismaiden investointipankin lainan.  

HSY:n historian suurin investointi on saanut rahoitusta myös Euroopan investointipankilta. 

– Positiivinen kehitys ei synny itsestään, vaan se vaatii tekoja. Blominmäen puhdistamo on investointi kestävän jätevedenhuollon ja puhtaamman Itämeren puolesta pitkälle tulevaisuuteen. Näin merkittäviä hankkeita toteutetaan vain kerran sukupolvessa, sanoo HSY:n talousjohtaja Pekka Hänninen. 

Jätevesien käsittely on kehittynyt harppauksin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Merkittävimmät parannukset on suomalaisissa laitoksissa jo tehty: esimerkiksi veden puhdistustehokkuus alkaa olla lähellä sataa prosenttia. Hännisen mukaan kehitystyötä on kuitenkin syytä jatkaa.  

– Suomi on esimerkillään vaikuttanut valtavasti muiden Itämeren maiden toimintaan. Myös Blominmäessä tehdyt ratkaisut tulevat todennäköisesti kiinnostamaan ulkomaalaisia kollegoita. Esimerkiksi kallioon rakennettuja puhdistamoja ei juuri Pohjoismaiden ulkopuolelta löydy. Vesi yhdistää meitä kaikkia. Puhtauden eteen tehtävistä ponnisteluista hyötyy viime kädessä koko maailma.

Blominmäen jätevedenpuhdistamo rakennusvaiheessa. Kuvassa on osa jätevedenpuhdistamon maanpäällistä osaa rakkenustelineiden ympäröimänä.
Blominmäen jätevedenpuhdistamo on merkittävä hanke, joka näyttää esimerkkiä alan toimijoille.


Teksti: Sanna Puutonen
Kuvat: HSY

AsiakastarinatKuntien asiakastarinatVihreä rahoitus

Rinnakkain Lapin luonnon kanssa – Ivalon uusi koulukeskus on Kuntarahoituksen pohjoisin vihreän rahoituksen kohde

Ivalojoen rannan jylhiin ja pohjoisiin maisemiin kohoaa uusi ja nykyaikainen koulukeskus, joka käsittää lähes 9000 kerrosneliömetriä ja tarjoaa valmistuessaan puitteet 500 esikoululaisen, peruskoululaisen ja lukiolaisen opetukselle.

Kyseessä on kunnan historian suurin investointi, joka rahoitetaan Kuntarahoituksen vihreällä rahoituksella. Keskusteluja uudesta koulusta käytiin ensi kerran 2017, rakennustyöt alkavat loppukesästä 2020 ja tavoitteena on, että portit aukeavat koululaisille lukuvuoden alkaessa elokuussa 2022.

– Vastaavien hankkeiden mittakaava on valtava ja suunnitteluun menee reilusti aikaa. Mitään ei tapahdu hetkessä, vaikka tätä onkin viety koko ajan aktiivisesti eteenpäin. Odotukset ovat korkealla koko kunnassa, sanoo Inarin kunnanjohtaja Toni K. Laine.

Uusi keskus on vahva satsaus tulevaisuuteen ja tärkeä askel kohti modernimpaa ja palvelevampaa kuntaa.

– Kuntien on korkea aika laittaa kouluja ja muita julkisia tiloja kuntoon. Inarin kunta haluaa omalta osaltaan näyttää tästä esimerkkiä. Meillä on kunnassa selkeä ohjelma julkisen kiinteistökannan uusimiselle ja koulukeskus on suunnitelmillemme merkittävä päänavaus, Laine jatkaa.

Hän muistuttaa, että Suomen kunnat on pitkälti rakennettu 70- ja 80-luvuilla. Kiinteistökanta alkaa olla auttamattomasti vanhentunutta.

– Joillakin paikkakunnilla rakennukset ovat vielä tätäkin vanhempia. Tilanteelle on pakko tehdä jotain. Kunnissa tietenkin toivotaan, että myös valtio olisi tulevaisuudessa mukana palveluinvestointien rahoittamisessa edes joiltain osin. Rakennettavaa ja tehtävää Suomen kunnissa kyllä riittää, Laine lähettää terveisensä päättäjille.


Ivalon uuden koulukeskuksen allekirjoitustilaisuus
Uuden koulukeskuksen allekirjoitustilaisuus. Kuvassa vasemmalta: Lehto Tilat Oy:n myynti- ja hankekehitysjohtaja Juha Paananen sekä aluejohtaja Perttu Haapalahti, Inarin kunnanjohtaja Toni K. Laine ja sivistysjohtaja Ilkka Korhonen. Etäyhteydellä taustalla hymyilevät Lehto Groupin toimitusjohtaja Hannu Lehto ja Kuntarahoituksen Daniel Eriksson. 


Tulvariski aiheuttaa omat haasteensa

Kuten monissa muissakin Suomen kouluissa, myös Ivalon vanhoissa koulukiinteistöissä on ollut sisäilmaongelmia. Ne eivät kuitenkaan ole ainoa syy uuden koulukeskuksen rakentamiselle.

– Sisäilma-asiat ovat monesti niin sanottuja kipinöitä, joihin on pakko reagoida nopeasti, mutta taustalla on lukuisia muitakin syitä. Merkittävä liikkeellepaneva tekijä oli se, että elämme uuden opetussuunnitelman mukaisessa maailmassa, jonka pedagogisiin vaatimuksiin vanhat tilat eivät yksinkertaisesti taivu. Nykyinen kouluympäristö on suunniteltu aivan erilaiseen opetussuunnitelmaan ja omalle aikakaudelleen. Tätä aikaa se ei enää ole, Laine sanoo.

Laineen mukaan kunnassa vallitsi jo hankkeen suunnitteluvaiheessa täydellinen konsensus siitä, että uusi koulukeskus tarvitaan ja rakennetaan. Keskustelua herätti jonkin verran vain tulevan koulun sijainti.

– Ivalo on hyvin hankala paikka rakentaa, sillä taajamassa on merkittäviä alueita tulvariskin alla. Toki meillä on järeät tulvasuojaukset olemassa jo entuudestaan, mutta niistäkin huolimatta uusien hankkeiden sijainti pitää aina miettiä todella tarkkaan.

Uusi koulu nousee nykyisen alakoulun tilalle joen pohjoispuolelle.

– Halusimme myös, että rakennus on harmoniassa joen kanssa, Laine kertoo.

Rinnakkain Lapin luonnon kanssa

Energiatehokkuutensa ansiosta rakennus hyväksyttiin Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen piiriin, ja se on toistaiseksi pohjoisin vihreän rahoituksen kohde. Keskittämällä toiminnot moderneihin puitteisiin saavutetaan selkeitä kustannushyötyjä ja samalla on mahdollista taata lapsille ja nuorille laadukkaat, turvalliset ja ennen kaikkea terveelliset opetustilat.

– Inari pyrkii kaikissa projekteissa mahdollisimman ekologiseen rakentamiseen. Toki pohjoiset olosuhteet tekevät ekologisen rakentamisen käytännön toteuttamisesta selkeästi vaikeampaa kuin etelässä ihan vain kylmien talvien takia, Laine sanoo.

Lapin upea luonto ja ainutlaatuiset puitteet ovat toimineet perustana tilojen suunnittelulle.

– Arkkitehdeille annettiin lähtökohdaksi nimenomaan Lappiin sopiva arkkitehtuuri, joka ammentaa paikallisesta luonnosta ja kulttuurista. Puu näkyy vahvasti yhtenä rakennuselementtinä, ja lasi taas on samantyyppinen elementti kuin vesi, mikä on linjassa viereisen joen kanssa.


Ivalon koulukeskus, havainnekuva: Lehto Group
Puu ja lasi ovat näkyviä elementtejä uudessa koulukeskuksessa. Suunnittelussa inspiraatiota haettiin Lapin luonnosta.


Koska Inari on monikielinen kunta, haluttiin pienryhmätoimintaan panostaa erityisesti.

– Erinomaisten pienryhmätilojen lisäksi keskukseen tulee myös esimerkiksi korkeatasoinen auditorio, jota on mahdollista hyödyntää elokuvateatterina sekä korkeatasoisten kulttuurinäytösten esityspaikkana. Saamme uuden täysmittaisen liikuntahallin sekä keskuskeittiön, joka on kunnan palvelutoiminnan kannalta todella olennainen asia. Lapin lumoa tuo myös erillinen kota, jota voidaan käyttää niin oppimis- kuin kokoontumistilana, Laine kertoo.

Muuttoliike Inariin on ollut Laineen mukaan positiivisen puolella jo pidemmän aikaa. Kouluinvestointi tukee entisestään kunnan vetovoimatyötä.

– Uusi keskus on ehdottomasti hyvä imagotekijä. Meillä on mahdollisuus osoittaa muuttoa harkitseville ihmisille, että haluamme järjestää lapsille ja nuorille terveelliset ja turvalliset tilat sekä olemme vahvasti kiinni pedagogisessa kehityksessä ja kasvatustyössä fyysisten olosuhteiden kautta. Uudessa koulukeskuksessa kasvatetaan tulevia sukupolvia. Tätä tärkeämpää tekijää on vaikea löytää, Laine summaa.


Vihreä rahoitus

Kuntarahoituksen vihreä laina ja leasing on suunnattu ympäristöystävällisten investointien rahoittamiseen. Rahoitusta voi hakea isompiin tai pienempiin investointihankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia ympäristölle hyödyllisiä vaikutuksia

Vihreän rahoituksen ehdot ovat muutoin samat kuin Kuntarahoituksen muussakin rahoituksessa, mutta vihreä rahoitus on asiakkaalle tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa.

Lue lisää vihreästä rahoituksesta



Kuntarahoituksen vihreä laina ja leasing on suunnattu ympäristöystävällisten investointien rahoittamiseen. Rahoitusta voi hakea isompiin tai pienempiin investointihankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia ympäristölle hyödyllisiä vaikutuksia.

Rahoitettavien hankkeiden on kuuluttava johonkin näistä osa-alueista:
– uusiutuva energia
– julkinen liikenne
– kestävä rakentaminen
– vedenpuhdistus ja jätevesien käsittely
– energiatehokkuus
– jätteenkäsittely
– ympäristönhallinta ja luonnonsuojelu

Vihreän rahoituksen ehdot ovat muutoin samat kuin Kuntarahoituksen muussakin rahoituksessa, mutta vihreä rahoitus on asiakkaalle tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa.


Teksti: Pihla Hakala
Kuvat: Lehto Group (havainnekuvat), Inarin kunta (allekirjoitustilaisuus)

Kuntien asiakastarinatVihreä rahoitus