Ota yhteyttä Kirjaudu Avautuu uuteen välilehteen
Hae sivustolta

Miten syntyy kestävä rakennushanke?

Huomioi ajoissa ja osallista käyttäjät

Mitä aikaisemmin kestävän kehityksen teemat huomioidaan, sitä vastuullisempia rakennuksia on mahdollista toteuttaa. Kestävä kehitys tulisi huomioida jo palveluverkkoa suunniteltaessa ja sen jälkeen jokaisen rakennushankkeen jokaisessa vaiheessa suunnittelusta toteutukseen ja vielä käytönkin aikana.

Kumpikin asiantuntija korostaa suunnitteluvaiheen merkitystä. Kestävän hankkeen suunnittelu ja osaaminen vaatii uskallusta ja osaamista. Rakennuksen tulevat käyttäjät kannattaa ottaa mukaan keskusteluun jo hankkeen määrittelyvaiheessa, jotta heidän tarpeensa pystytään huomioimaan mahdollisimman hyvin.

– Keskustelua sidosryhmien kanssa ja markkinavuoropuhelua kannattaa käydä aikaisessa vaiheessa. On tärkeää huomioida suunnittelun lähtökohdat ja keskustella mahdollisista vaihtoehdoista. Tämän jälkeen voi vielä yhdessä tarkastella ja jopa kiristää tavoitteita ja miettiä, miten päästään parhaaseen lopputulokseen, Erkkilä sanoo.

Etenkin yhteiskunnallisen rahoituksen hankkeissa keskustelu käyttäjien kanssa varhaisessa vaiheessa on tärkeää. Se auttaa myös investoinnin vaikutusten kuvaamisessa, jota vastuullisen rahoituksen hakemiseksi vaaditaan.

– Rakennusten käyttäjäkunta voi olla hyvin monipuolinen. Monitoimirakennuksissa esimerkiksi urheiluseuran tai kansalaisopiston tarpeet voivat olla hyvin erilaiset. Siksi käyttäjät kannattaa osallistaa suunnitteluun monipuolisesti, Erkkilä jatkaa.

Kehitä ja johda osaamista

Kestävyyteen liittyvien näkökulmien monipuolinen huomioiminen hankkeessa edellyttää laajaa osaamista tilaajalta. Pienissä kunnissa investointeja tehdään harvoin, eikä osaamista siksi kerry organisaatioon. Vastuullisuuteen liittyvät asiat saattavat jäädä hankinnoissa huomiotta myös resurssipulan vuoksi.

– Kestävyyteen liittyvät näkökulmat on lähes poikkeuksetta huomioitava jo suunnitteluvaiheessa, ja tähän tarvitaan aikaa ja osaamista. Olen törmännyt tapaukseen, joissa rakennuksen energialuokka jäi alle A:n, koska asiaa ei huomioitu ajoissa. Tältä hankkeelta jäi vihreä rahoitus saamatta, Haro sanoo.

Suuremmissa kunnissa toimialat usein keskittyvät omiin tehtäviinsä ja tiedon jakaminen ja vuoropuhelu saattaa olla vähäistä.

– Vastuullisuusajattelun ja siihen liittyvän osaamisen leviäminen organisaation eri osiin vaatii vuoropuhelun lisäksi uskallusta, johtamista ja sparraamista. Strategioihin ja tavoitteisiin kirjatut asiat eivät muutu käytännöksi itsestään, Erkkilä jatkaa.

Inspira voi olla organisaation apuna muuttamassa strategiaan kirjattuja kestävän kehityksen tavoitteita toiminnaksi.

– Haastamme asiakkaita miettimään hankkeiden tarkoituksenmukaisuutta ja kaikkia kestävän kehityksen näkökulmia, myös taloudellista kestävyyttä. Olemme mukana markkinavuoropuhelussa ja autamme laatimaan kilpailutusdokumentit, joissa vastuullisuuteen liittyvät tavoitteet huomioidaan, Haro konkretisoi.

Sanoita ja dokumentoi vastuullisuus

Joskus hankkeita jää vastuullisen rahoituksen ulkopuolelle, koska investointeja ei tunnisteta kestäviksi hankkeiksi tai vastuullisuuteen liittyviä asioita ei ole koottu yhteen tai sanoitettu.

– Monissa vihreän rahoituksen hankkeissa kerrotaan jo hankesuunnitelmassa hyvin kattavasti hankkeen vaikutuksista. Toisista taas saadaan vain energiatodistus pyydettäessä, Erkkilä kertoo.

Vihreän rahoituksen saamisessa edellytetään uudisrakennuksilta A-energialuokkaa, peruskorjauksissa 30 prosentin parannusta energiatehokkuudessa.

– Kestävyys on toki muutakin kuin energiatehokkuus. Vihreän rahoituksen edellytyksenä on, että hankkeessa syntyy selkeitä ja mitattavia ympäristölle hyödyllisiä vaikutuksia. Niiden mittaamista ja osoittamista pyritään EU:n tasolla yhtenäistämään kestävän rahoituksen taksonomian avulla. Yhteiskunnallisen rahoituksen hankkeissa täytyy pystyä osoittamaan, että hankkeen vaikutukset ulottuvat laajemmin yhteisöön tai ympäröivään yhteiskuntaan. Hankkeen täytyy edistää yhdenvertaisuuden, yhteisöllisyyden, hyvinvoinnin tai alueen elinvoiman toteutumista, Erkkilä kuvailee.

Vihreän ja yhteiskunnallisen rahoituksen arviointiryhmät pyytävät tarvittaessa lisätietoja hankkeen vaikutuksista ja taustatekijöistä.

– Esimerkiksi rakentamisen sektorissa vain hyvin harvoin käy niin, että esitetty hanke ei saa vihreää tai yhteiskunnallista rahoitusta. Tämä johtuu siitä, että valintakriteerit on pyritty pitämään mahdollisimman selkeinä, minkä johdosta voimme jo esiselvityksessä todeta, onko hanke potentiaalinen kohde vastuullisen rahoituksen hankkeeksi, Erkkilä jatkaa.

Vinkit kestävien hankkeiden edistämiseen

  1. Varmista, että hankintojen tekijät tietävät, mitä vastuullisuuteen liittyvät linjaukset tarkoittavat hankkeissa. Strategiset linjaukset on hyvä sanoittaa tavoitteiksi ohjeisiin ja työnkuviin.
  2. Johda vastuullisuutta ja kannusta osaamisen jakamiseen organisaatiossa. Näin varmistat, ettei vastuullisuusosaaminen ole yhden henkilön varassa.
  3. Hyödynnä tarvittaessa organisaation ulkopuolista osaamista.
  4. Käy ajoissa vuoropuhelua eri sidosryhmien kanssa. Ota tulevan rakennuksen käyttäjät mukaan suunnitteluun jo määrittelyvaiheessa.
  5. Keskustele rakennusyritysten kanssa jo ennen kilpailutusta. Näin saat selville, mikä on mahdollista asetettujen reunaehtojen puitteissa.
  6. Varmista, että kestävyyden eri näkökulmat ovat mukana kilpailutusdokumenteissa.
  7. Dokumentoi vastuullisuuteen liittyvät asiat hankesuunnitelmaan. Näin rahoittaja näkee, onko vihreä tai yhteiskunnallinen rahoitus mahdollinen.


Lue lisää ja tutustu yhteiskunnallista rahoitusta saaneisiin hankkeisiimme

KuntarahoitusVastuullisuusVihreä rahoitusYhteiskunnallinen rahoitus

Kuokkalaan kohoava puukortteli kannustaa kohtaamisiin

Yrjö ja Hanna -Säätiö rakennuttaa Jyväskylän Kuokkalaan puukerrostalokorttelin, jonka tavoitteena on olla niin ekologisuuden kuin yhteisöllisyydenkin suunnannäyttäjiä. Kuokkalan Kalon -nimeä kantava kokonaisuus on Asuntoreformi 2018 -arkkitehtuurikilpailun voittajatyö. Nimi Kalon juontaa juurensa antiikin Kreikan filosofiaan. Se merkitsee moraalista, pintaa syvempää kauneutta.

Kokonaisuuteen kuuluu viisi puukerrostaloa, ja yhteensä 166 asuntoa.

– Kalon täydentää jo olemassa olevaa kokonaisuutta. Rakennusten arkkitehtuuri ja materiaalit sitovat sen osaksi viereisiä rakennuksia, puukirkkoa ja Puukuokkaa, puukerrostalorakentamisen edelläkävijää, Yrjö ja Hanna -Säätiön kiinteistöjohtaja Ilkka Murto kertoo.

Rakennukset toteutetaan teollisena esivalmistettuna puurakentamisena. Talot tehdään 70–80-prosenttisesti tehtaalla, josta valmiit elementit tuodaan rakennustyömaalle.

Kalonin asunnot tulevat lämpenemään maalämmöllä, sähköä saadaan katolle asennettavista aurinkopaneeleista. Tulevat asukkaat pystyvät seuraamaan energiankulutustaan reaaliajassa.

– Säätiössä on linjattu, että maalämmön hyödyntämistä selvitetään ensisijaisena energiamuotona. Maalämpökaivojen sijoittelu Kalonin pienehkölle pihalle aiheutti kyllä vähän päänvaivaa. Se on kuitenkin kannattava investointi, joka maksaa itsensä takaisin, Murto korostaa.

Tarkoituksellista ruuhkaa

Kalon-kortteli koostuu viidestä puukerrostalosta, joihin tulee yhteensä 166 asuntoa. Taloista neljä on rahoitettu Kuntarahoituksen vihreällä rahoituksella. Rakentaminen käynnistyy syksyllä 2022 ja valmista pitäisi olla parin vuoden kuluttua. Yhteen taloista tulee asumisoikeusasuntoja, kaksi on omistettu yhteisölliselle senioriasumiselle, yksi talo suunnitellaan muistiongelmaisille sopivaksi. Kortteliin tulee myös yksi vapaarahoitteinen, niin sanottu kovan rahan asuntojen kohde.

– Olemme tutkineet muistiesteetöntä asumista yhteistyössä muun muassa Aran ja Aalto-yliopiston kanssa. Hyvin suunnitelluissa rakennuksissa lievästi muistiongelmaiset henkilöt pystyvät asumaan pidempään omissa kodeissaan turvallisesti. Heidän arkensa sujuvuutta voidaan tukea esimerkiksi oivaltavalla värien käytöllä, Murto kertoo.

Kalonin suunnittelussa on panostettu yhteisöllisyyteen. Yhteisten tilojen lisäksi kohteeseen hankitaan yhteiskäyttöautoja, tavaralainaamoakin on kaavailtu.

– Yhteisöllisyys on korttelikokonaisuuden myötä syntyvä lisäarvo. Ennen jokaiseen taloon tehtiin pieni kerhohuone, jota kuitenkin käytettiin vähän. Yhdistämällä viiden talon yhteiset toiminnot yhteen rakennukseen saadaan isommat ja toiminnallisemmat yhteistilat.

Kalonin taloissa yhteisiä tiloja ovat yhteiskeittiö, sauna ja pesula. Korttelin sisäiseen liikkumiseen on kiinnitetty erityistä huomiota. Asukkaat kulkevat yhteistilan ohi bussipysäkille mennessään. Postia ei jaeta asuntoihin vaan se noudetaan yhteistilojen yhteydessä sijaitsevista postilaatikoista.

– Asukastila on sijoitettu liikkumisen ja toiminnallisuuden kannalta kiinnostavimpaan paikkaan. Pyrimme tarkoituksella ruuhkauttamaan korttelin sisäistä liikennettä, jotta syntyisi spontaaneja kohtaamisia, Murto kertoo.

Yhteisöllisyyttä tukee myös korttelin yhteinen asukaskoordinaattori. Toimintaa ja toimintoja kehitetään asukkaiden tarpeiden mukaan.

– Käytön aika näyttää, minkälaista yhteistoimintaa tai -käyttöä syntyy, ja mikä jää pysyväksi tavaksi toimia.

Hyvä suunnittelu helpottaa kaikkien arkea

Asumisen kehittäminen on tärkeä osa Yrjö ja Hanna -säätiön toimintaa. Kalonin asunnot on suunniteltu muuntojoustaviksi, erilaisten elämäntilanteiden mukaan muuntautuviksi. Ikäihmisten asuntojen ratkaisuja, kuten nollakynnyksiä ja tai apuvälineiden säilytystiloja on tuotu myös perheasuntoihin. Esteettömyyden suhteen säätiössä ollaan ehdottomia.

– Erään pyörätuolilla liikkuville tarkoitetun kohteemme suunnittelu onnistui niin hyvin, että jonkun ajan kuluttua 14 asukkaasta puolet pystyi liikkumaan kotonaan kokonaan ilman pyörätuolia. Melko pienin panoksin pystytään tekemään erittäin toimivia ratkaisuja, kunhan ne vaan suunnitellaan ajoissa ja hyvin. Monet ikäihmisten arkea helpottavat ratkaisut parantavat myös lapsiperheiden asumista, Murto korostaa.

Kalonin taloihin, kuten muihinkin säätiön kohteisiin tehdään normaalia isommat hissit. Ne helpottavat ikähimisten lisäksi lastenvaunujen kanssa liikkuvia. Kehittävissä ja kokeilevissa hankkeissa suunnittelun ja yhteistyön merkitys korostuu.

– Jos halutaan rakentaa puusta kustannustehokkaasti, on tärkeää, että kumppani valitaan aikaisessa vaiheessa. Tällöin ratkaisut voidaan suunnitella yhdessä toimittajan kanssa ja rakennuksen aikaisia yllätyksiä tulee vähemmän. Näin saadaan myös pidettyä kustannuksia kurissa, Murto painottaa.

Kalonin asuntoihin haluttiin rakentaa mahdollisimman suuret parvekkeet ja yhteistiloista toiminnalliset.

– Pyrimme haastamaan alan vallitsevia käytäntöjä. Kohtuuhintaisten asuntojen rakentamisessa täytyy kuitenkin kaikki valinnat punnita huolella, jotta vuokra saadaan pidettyä riittävän alhaisena. Tässäkin hankkeessa on ollut pakko tehdä kompromisseja, Murto harmittelee.

Yrjö ja Hanna -Säätiö on tehnyt tiivistä yhteistyötä arkkitehdin ja urakoitsijan lisäksi myös Jyväskylän kaupungin ja Kuokkalan alueseurakunnan kanssa. Asumisoikeustalon alakertaan rakennetaan tilat seurakunnan tarjoamalle lasten päivätoiminnalle. Suunnitteilla on myös yhteistä ohjelmaa, joka tarkentuu myöhemmin asuntojen valmistuessa.

– Tämä hanke on ollut tosi mukava ja yhteistyö kaikkien toimijoiden kanssa on ollut erittäin sujuvaa, Murto kiittelee.

Vihreä rahoitus
Kuntarahoitus myöntää vihreää rahoitusta hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia positiivisia ympäristövaikutuksia. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa vihreää rahoitusta on myönnetty vuodesta 2016, ja tänä päivänä rahoituksen piirissä on jo lähes 200 hanketta Helsingistä Inariin.


Teksti: Hannele Borra
Kuva: Collaboratorio Oy

AsiakastarinatAsuntotoimijoiden asiakastarinatVihreä rahoitus

Vähähiilinen rakentaminen on kiinteistön koko elinkaaren mittaista työtä – mutta miten EU-taksonomia vaikuttaa tulevaisuuden hankkeisiin?

Tytti Bruce-Hyrkäs vastaa hiilineutraaliuden kehittämisestä kiinteistö- ja rakennusalan asiantuntijakonserni Granlund Oy:lla ja johtaa myös Green Building Council Finlandin vähähiilisen rakentamisen toimikuntaa. Kiinteistö- ja rakennusala tuottaa Suomen vuotuisista päästöistä noin 30 prosenttia, Bruce-Hyrkäs muistuttaa.

– Alan tavoite on laskea energiankäytön päästöjä 90 prosenttia ja puolittaa materiaali- ja työmaiden päästöt vuoteen 2035 mennessä.  Tällä hetkellä ala saa vetoapua siitä, että sähkö- ja kaukolämpöyhtiöt pudottavat päästöjään. Rakentajat voivat tehdä osansa tukemalla kohteissaan energiatehokkuutta parantavia ja uusiutuvaa energia tuottavia ratkaisuja.

Kunnat voivat edistää samaa kehitystä tekemällä kestäviä valintoja sekä omissa kiinteistöissään että julkisen maankäytön ja kaavoituksen osalta, Bruce-Hyrkäs korostaa.

– Jos esimerkiksi tontinluovutus kilpailutetaan, vähähiilisyys voidaan asettaa yhdeksi kriteeriksi ja näin kirittää yksityisiä toimijoita hakemaan parhaita ratkaisuja. Kunnat voivat tässä liikkua valtiota ketterämmin. On myös tärkeää huomioida, että suurimmat vaikutukset tehdään jo silloin, kun valitaan hankkeen toteutustapaa.

Resurssiviisaasti ja yhteistyöllä

Hiilineutraaliuden tavoite on osa Järvenpään kaupungin päivittäistä työtä ja strategiaa kaupungin kiinteistöhankkeissa. Mestaritoiminta Oy vastaa kaupungin kiinteistöjen rakennuksesta ja ylläpidosta. Toimitusjohtaja Jani Kervinen puhui yhtiön resurssiviisauden periaatteesta.

– Isossa kuvassa resurssiviisaudessa on kyse siitä, että kehitämme hyvin laajalla sektorilla useita osa-alueita: kaupunkirakennetta ja liikkumista, ympäristön tilaa, energia- ja materiaalikulutusta, Kervinen kuvailee.

– Laadimme kaupungin kiinteistöihin esimerkiksi pitkän tähtäimen energiatehokkuussuunnitelmia ja kehitämme lämmön, veden ja sähkön automaattista kulutusseurantaa, jotta ymmärrämme kiinteistökantaamme paremmin.

Kervisen kuvailema lähestymistapa vähähiiliseen rakentamiseen on pitkäjänteistä työtä. Ratkaisuja tarkastellaan kaavoituksesta rakentamiseen, ylläpitoon ja purkuun asti. Järvenpäässä keskusteluun haetaan mukaan laajasti eri osapuolia yhteistyötä painottavalla kiinteistöallianssimallilla.

– Allianssimallinen toiminta antaa meille moniammatillista ymmärrystä. Pääsemme kiinni laajasti kiinteistön ylläpitoon, rakentamisen tavoitteisiin, käyttäjien toimintaan ja kykenemme ajattelemaan yli perinteisten vastuurajojen. Vuorovaikutus on keskeisessä asemassa: meillä koulujen rehtoritkin ovat oppineet puhumaan sujuvaa “betonipäätä”.

Taksonomia määrittelee kestävän rakentamisen kriteerit uusiksi

Kuntarahoituksen vastuullisen rahoituksen senior asiantuntija Rami Erkkilä kertasi vihreän rahoituksen etuja ja kriteerejä kiinteistöjen ja rakentamisen osalta. Kuntarahoitus pitää vihreän rahoituksen edellytyksinä muun muassa uudisrakennuksissa A-energialuokkaa ja korjausrakentamisessa 30 prosentin parannusta energiatehokkuuteen. Toteutustavoissa on kuitenkin liikkumatilaa.

– Kun annamme rakennusalan osaajille mahdollisuudet toteuttaa hanke asiakkaan tavoitteiden mukaisesti, syntyvät parhaat ratkaisut. Tällöin rahoittajan ei tarvitse lähteä mikromanageroimaan toteutusta, Erkkilä kuvailee.

– Eräänlaisena vihreän rahoituksen huoneentaulunamme on, että rahoitetuissa hankkeissa halutaan tehdä asioita paremmin ja ennakkoluulottomammin kuin aiemmin on tehty. Tätä kautta hankkeissa onkin syntynyt erinomaisen hyviä ratkaisuja.

Kiinteistö- ja rakennusalaan tulee jatkossa vaikuttamaan merkittävästi Euroopan komission vihreä taksonomia, joka määrittelee EU:n yhteiset kriteerit ympäristön kannalta kestävälle toiminnalle. Pähkinänkuoressa taksonomian mukaisen toiminnan tulisi hyödyttää merkittävästi vähintään yhtä kuudesta määritellystä ympäristötavoitteesta, oltava tuottamatta merkittävää haittaa viidelle muulle tavoitteelle sekä oltava YK:n, OECD:n ja ILO:n eettisten työ- ja ihmisoikeusperiaatteiden mukainen.

Erkkilä näkee EU-taksonomian tuoman harmonisoinnin erittäin tervetulleena. Hän korostaa, että alkukankeutta voidaan kuitenkin odottaa, ennen kuin rakennusala alkaa löytää taksonomialle yhteiset tulkintatavat. Suomalaisille toimijoille päänvaivaa voi ainakin ensi alkuun tuottaa taksonomian kuudes tavoite, terveiden ekosysteemien suojelu.

– Tämä voi tarkoittaa sitä, että puuston kaataminen tai neitseelliselle metsämaalle rakentaminen ei ole taksonomian mukaista. Tämä on sinänsä hieno, mutta pohjoismaisessa rakentamisessa ja ympäristössä haastava tavoite.

Vihreä kehitys vaatii edelläkävijöitä, jotka uskaltavat kokeilla

Kervinen alleviivasi keskustelussa uskalluksen ja markkinavuoropuhelun tärkeyttä. Nykyistä maailmantilannetta hän kuvaa “rakentamisen pula-ajaksi”, jolloin yhteistyön rooli korostuu.  

– Voi olla, että tiettyä materiaalia ei vain ole saatavilla, jolloin joudutaan keksimään uusia ratkaisuja ja innovaatioita, Kervinen pohtii.

– Yhteistyö ei toki aina ole ongelmatonta. Meidän pitäisi uskaltaa purkaa syvään juurtuneita tilaaja-tuottajamalleja ja muistaa, että toimimme kohti yhteistä maalia. Se vaatii työtä vielä Järvenpäässäkin, mutta tahtotila on olemassa.

Erkkilä peräänkuuluttaa pilottihankkeita, joiden kautta EU-taksonomian käytännön tulkinnat alkavat löytyä. Hän näkee myös monien kuntatoimijoiden ennakkoluulottomuuden rakennushankkeissa positiivisena ilmiönä.

–  Jos julkisilla varoilla rahoitettu hanke epäonnistuu, voi kyyti olla julkisuudessa kylmää. On ollut hienoa nähdä, että asiakkaamme ovat silti uskaltaneet lähteä olemaan edelläkävijöitä.   

Bruce-Hyrkäs myönsi, että EU-taksonomia herättää vaihtelevia tuntemuksia. Taksonomian määrittely on EU:lta iso hanke, joten yksityiskohdat hakevat vielä paikkaansa ja kiinteistö- ja rakennusalalla on edessään työtä kriteerien selkeyttämiseksi.

– Toisaalta olen jo nähnyt ison positiivisen muutoksen: toimijat ovat alkaneet selvittää kohteidensa ja hankkeidensa taksonomian mukaisuutta, ja yhteistyötä alan toimijoiden ja rahoittajien välillä on syntynyt. Näen tässä myös ison mahdollisuuden.


Teksti: Tuomas Mäkinen

KuntarahoitusTapahtumatVastuullisuusVihreä rahoitus

Viherkatto ja metro lähellä – Espoon Asunnot rakentaa ekologista kerrostalokohdetta Finnooseen

Kaksitoistakerroksiseen kerrostaloon valmistuu 98 uutta asuntoa. Noin 17,5 miljoonan euron hanke toteutetaan Kuntarahoituksen vihreällä rahoituksella. Syvänsalmenkadulla on käytetty monia ekologisuutta korostavia ratkaisuja ja kohde kuuluu A-energialuokkaan, kuten vihreän rahoituksen kriteerit edellyttävät.

Suunnittelu- ja materiaalivalinnoissa Espoon Asunnot panostaa aina minimitasoa enemmän kestäviin ratkaisuihin esimerkiksi julkisivuissa ja pintamateriaaleissa. Tämä mahdollistaa kohteille sekä pitkän elinkaaren että pienemmät ylläpitokustannukset, kertoo yhtiön toimitusjohtaja Jaakko Kammonen.  

– Syvänsalmenkadulla näistä keskeisimmät ratkaisut liittyvät energiantuotantoon ja -tehokkuuteen. Rakennukseen tulee aurinkosähköpaneelit, jotka on mitoitettu kattamaan kiinteistösähkön kulutus kesäaikaan. Parvekkeet lasitetaan ja lämmitys toteutetaan kaukolämpönä, jota ohjataan älykkään ja oppivan säätöjärjestelmän avulla. Lisäksi talousrakennuksen katolle on luvassa viherkatto, Kammonen valottaa.

Espoon Asunnot tähtää hiilineutraaliksi vuoteen 2030 mennessä. Uudiskohteet yhtiö suunnittelee A-energialuokkaan ja pyrkii kattavissa peruskorjauksissa 30 prosentin parannukseen energiatehokkuudessa. Myös yhtiön ensimmäinen puukerrostalokohde on rakenteilla.  

Tavoitteena kestäviä asuntoja ja yhteisöjä

Finnoo kiinnosti Espoon Asuntoja alusta asti alueena, jota kaupunki kehittää ja jolle on suunniteltu paljon uutta rakentamista koko 2020-luvun ajalle.

– Alueen etuihin kuuluu myös tulevaisuudessa rakennettava Finnoon metroasema: sen ansiosta kohde sopii niin autoileville kuin julkisen liikenteen käyttäjille. Myös meri on kohtuullisen lähellä ja lisää seudun vetovoimaa.

Finnoon rakentamista ohjaavat vähäpäästöiset ratkaisut. Djupsundsbäckenin alueelle kaavaillaan esimerkiksi geotermistä lähilämpöverkkoa, jonka avulla asuinalue voisi olla lämmitys- ja jäähdytysenergian suhteen päästötön. Tällainen lähilämpöverkko olisi ensimmäinen laatuaan Suomessa.

Kestävän rakentamisen ja asumisen odotukset ovat Espoon Asuntojen toiminnan mukaisia niin tässä kuin muissakin kohteissa, Kammonen kertoo: ympäristöystävälliset ratkaisut ovat kuuluneet yhtiön strategiaan enemmän jo kahdenkymmenen vuoden ajan. Suunnittelussa huomiota on kiinnitetty energiatehokkuuteen, asumisessa muun muassa kierrätys- ja jätteenlajitteluratkaisuihin.

– Viime vuosina ilmastokysymykset ovat alkaneet näkyä enemmän myös mediassa. Se on lisännyt asiakkaidemme mielenkiintoa aihetta kohtaan, mikä on pelkästään positiivista.

Ekologisen kestävyyden lisäksi Espoon Asunnot edistää kohteissaan sosiaalista kestävyyttä. Syvänsalmenkadun asukkaat valitaan tarveharkintaisesti ja ARAn kriteerejä noudattaen.

– Asuntojen keskikoko on noin 46 neliömetriä, mutta ne vaihtelevat noin 30 neliömetrin yksiöistä aina neljän huoneen ja 76 neliömetrin koteihin. Erikokoisilla asunnoilla pyritään siihen, että asukkaissa olisi myös erikokoisia perheitä ja ruokakuntia: tämä luo pitkällä aikajänteellä kestävämpiä asuinyhteisöjä.

Kohtuuhintaisille vuokra-asunnoille jatkuva kysyntä

Espooseen on rakennettu paljon uutta asuntokantaa viime vuosina. Paikallisesti kehitystä vauhdittavat Espoon seudun väestönkasvu sekä Länsimetron rakentaminen.

– Koko Suomea koskeva ilmiö eli perhekokojen pienentyminen vaikuttaa myös kysyntään. Asuntomarkkinoilla on entistä enemmän yksinasujia ja pieniä perheitä, jotka etsivät tietynkokoisia koteja, Kammonen kertoo.

Espoon Asunnot tarjoaa vuokra-asuntoja noin kolmanneksen yleistä markkinahintatasoa halvemmalla. Kammosen mukaan korona-aika on laskenut vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen käyttöastetta ja vuokranantajat ovat joutuneet tinkimään hinnoistaan. Kohtuuhintaisiin asuntoihin sen sijaan on jatkuvasti enemmän kysyntää kuin mihin voidaan vastata.

– Meille on käytännössä koko ajan voimassa 5 000–7 000 hakemusta. Pyrkimys on tarjota aina parhaan mahdollisen hinta-laatusuhteen asunto hyvillä vuokraehdoilla.

Uusiin koteihin ensi vuoden alussa

Espoon Asunnot teki investointipäätöksen Syväsalmenkadun kerrostalosta maaliskuussa 2021 ja rakennustyöt käynnistyivät toukokuussa. Ajat ovat olleet koko rakennussektorille monimutkaiset, mutta yhteistyö rakentajana toimivan PakRak Oy:n kanssa on sujunut hyvin.

– Kaikista haasteista selvitään, kun on yhteistyöhalua, Espoon Asuntojen kohteesta vastaava projektipäällikkö Outi Auvinen kertoo.

– Korona-aika on vienyt palaverit Teamsiin, mutta vähitellen on löydetty sopivat käytännöt siihen, milloin etäpalaveri on järkevin ratkaisu ja milloin kannattaa tavata kasvotusten. Vaikka rakennustarvikkeiden saatavuudessa on ollut haasteita, on hanke valmistumassa aikataulun mukaisesti alkuvuodesta 2023.


Vihreä rahoitus
Kuntarahoitus myöntää vihreää rahoitusta hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia positiivisia ympäristövaikutuksia. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa vihreää rahoitusta on myönnetty vuodesta 2016, ja tänä päivänä rahoituksen piirissä on jo lähes 200 hanketta Helsingistä Inariin.


Teksti: Tuomas Mäkinen
Kuva: Arkkitehtitoimisto HML Oy

Asuntotoimijoiden asiakastarinatVihreä rahoitus

Vastuullinen rakentaminen vaatii yhteistä riskinottoa

Kuntarahoituksen toukokuun alussa järjestämässä asuntosektorin Think Tank -tapaamisessa tutustuttiin vastuullisuuden trendeihin Sitowisen ja Y-säätiön puheenvuorojen kautta sekä keskusteltiin vastuullisuuden kehittämisestä ja mittaamisesta.

– Y-säätiön esittelemä, suunnitteilla oleva Elonkirjotalo on hieno esimerkki luonnon monimuotoisuutta edistävästä ja vähähiilistä elämäntapaa tukevasta rakentamisesta. Luonto huomioidaan niin rakenteissa, maanpinnan käytössä kuin kattokerroksen hyödyntämisessä. Tavoitteena on jopa elvyttää maaperän monimuotoisuutta osana rakentamista ja asumista. Puurakentamisella tuetaan asukkaiden hiilijalanjäljen pienentämistä. Hanke myös tuottaa monipuolisesti tietoa ja ymmärrystä ekologisen, luonnon monimuotoisuutta edistävän puukerrostalon suunnittelusta ja toteuttamisesta, Kuntarahoituksen vastuullisuuspäällikkö Kalle Kinnunen hehkuttaa.

Pohjoismaat ovat vastuullisen asuntotuotannon kansainvälisiä edelläkävijöitä ja tapaamisessa nähtiin myös naapurimaiden esimerkkejä vastuullisista hankkeista.

–  Ruotsin ja Tanskan esimerkkikohteissa luonnon monimuotoisuus on huomioitu monipuolisesti. Kaikki näissä maissa toteutetut ratkaisut eivät kuitenkaan Suomessa viranomaismääräysten vuoksi ole mahdollisia. Esimerkiksi paloturvallisuusmääräykset rajoittavat puun hyödyntämistä rakentamisessa, Kuntarahoituksen senior asiantuntija Rami Erkkilä harmittelee.

Kokeilut kehittävät koko alaa

Rahoitus nousi esiin monien ryhmien keskusteluissa vastuullisuuskehityksen yhtenä keskeisenä mahdollistajana.

– Yleishyödyllisen asuntotuotannon toimijoilla on yhteinen tahtotila toteuttaa kestävää kehitystä edistäviä pilottihankkeita. Suomessa nimenomaan nämä organisaatiot ovat vastuullisuuden edelläkävijöitä asumisessa, niin ympäristön kuin sosiaalisenkin vastuun näkökulmasta. Nämä samat toimijat vastaavat siitä, että ihmisten on ympäri Suomen mahdollista asua kohtuuhintaisesti, Kuntarahoituksen asiakkuuspäällikkö Sari Sistonen sanoo.

Uuden kehittäminen ja jonkun asian ensimmäistä kertaa tekeminen on kuitenkin riski ja usein investointivaiheessa tavanomaista rakentamista kalliimpaa. Kokonaiskustannukset koko elinkaaren ajalta tarkasteltuna saattavat kestävästi toteutetuissa rakennuksissa jäädä pienemmiksi.

– Joskus saattaa olla vaikeaa löytää rahoitusta tai saada lupaa hankkeelle, jonka hyödyt ympäristölle tai yhteiskunnalle voidaan osoittaa vasta pitkän ajan kuluttua. Usein tässä vaiheessa tarkastellaan vain investointikustannuksia. Tuntuu siltä, että tahtoa on enemmän kuin mahdollisuuksia. Kaikkien eri toimijoiden lainsäätäjistä urakoitsijoihin pitäisi osaltaan kantaa riskiä. Asioita voidaan kehittää ja edistää vain kokeilujen kautta, Erkkilä painottaa.

Raportointi puhuttaa

Rahoittajat joutuvat tulevaisuudessa raportoimaan entistä yksityiskohtaisemmin muun muassa rahoittamiensa kohteiden vastuullisuuteen liittyviä lukuja. Kasvavien vaatimusten taustalla on pyrkimys entistä parempaan ESG-riskien eli ympäristöön, yhteiskuntavastuuseen ja hallinnointiin liittyvien riskien arviointiin. EU:n komissio pyrkii taksonomian avulla suuntaamaan rahoituksen vipuvoiman aidosti kestäviin, ympäristöystävällisiin investointeihin sekä liittämään ilmastoriskit yhä vahvemmin rahoituksen hintaan.

– Vaikka tulevaisuuden vaatimukset eivät ole vielä selvillä, kannattaa vastuullisuuden raportointiin valmistautua jo nyt, erityisesti ympäristövastuuseen liittyvien lukujen raportointiin. Tulevaisuudessa rahan hinta tulee ohjaamaan entistä vahvemmin vastuulliseen rakentamiseen, Sistonen muistuttaa.

KuntarahoitusVastuullisuusVihreä rahoitus

Vuoden ensimmäinen vihreä joukkovelkakirjalaina oli jättimenestys –ylimerkittiin moninkertaisesti haastavasta markkinatilanteesta huolimatta

Laskimme liikkeeseen tiistaina 10. toukokuuta 500 miljoonan kiinteäkorkoisen vihreän joukkovelkakirjalainan, joka erääntyy 17. toukokuuta 2029. Merkintäkirjojen auettua aamulla hinnoittelua tiukennettiin nopeasti ja vain kahden tunnin kuluttua kaupankäynti suljettiin merkintäkirjan paisuttua jo liki kolminkertaiseksi.

Liikkeeseenlasku houkutteli merkittävän määrän vastuulliseen sijoittamiseen keskittyviä tahoja. ESG-sijoittajien osuus lopullisesta merkintäkirjasta oli jopa 80 %. Merkintäkirjaan osallistui muutenkin pääomamarkkinoilla arvostettuja sijoittajia, sillä keskuspankkien osuus oli 38 %, varainhoitajien 24 % ja pankkien osuus 22 %. Maantieteellisesti eniten merkintöjä tekivät saksalaiset, itävaltalaiset ja sveitsiläiset sijoittajat, jopa 24 %:n osuudella. Seuraavaksi eniten merkintöjä tehtiin Belgiasta, Luxemburgista ja Alankomaista (23 %) sekä Pohjoismaista (16 %).

–  Moninkertaisesti ylimerkitty transaktio osoitti jälleen kerran sen, kuinka vakaa maine meillä on kansainvälisten sijoittajien keskuudessa. Olemme erittäin tyytyväisiä lopputulokseen ja varsinkin vastuullisten sijoittajien suureen osuuteen. Huomattavaa on myös se, että vaikka rahoitusmarkkinoilla on viime aikoina ollut epävarmuutta, houkuttelimme mukaan myös meille täysin uusia sijoittajia, sanoo analyytikko Lari Toppinen Kuntarahoituksen varainhankinnasta.

Kuntarahoituksen vihreät liikkeeseenlaskut ovat saaneet myös kansainvälistä tunnustusta. Maaliskuussa vastuulliseen sijoittamiseen keskittyvä tiedotus- ja analysointipalvelu Environmental Finance myönsi Kuntarahoitukselle pääomamarkkinoilla arvostetun vuoden vihreän joukkovelkakirjalainan palkinnon paikallishallinto tai kuntasektori -kategoriassa. Sama palkinto myönnettiin myös 2020. Myös vuonna 2018 Environmental Finance palkitsi Kuntarahoituksen liikkeeseenlaskun vuoden vihreänä joukkovelkakirjalainana sekä Kuntarahoituksen suurimpana paikallisena liikkeeseenlaskijana.

Rahoitusta Suomen vihreään siirtymään

Vihreillä joukkovelkakirjalainoilla rahoitetaan Kuntarahoituksen vihreää rahoitusta, jota myönnetään muun muassa kestävän rakentamisen ja joukkoliikenteen sekä uusiutuvan energian hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia ympäristölle hyödyllisiä vaikutuksia.

Lue lisää vihreästä rahoituksesta

Transaktion yksityiskohdat

Issuer:Municipality Finance Plc (“MuniFin”)
Ratings:Aa1 / AA+ (both Stable) by Moody’s / S&P
Size:EUR 500,000,000
Coupon:1.5% annual, Actual/Actual (ICMA), following unadjusted
Pricing Date:10th May 2022
Payment Date:17th May 2022
Maturity Date:17th May 2029
Mid Swap Spread:-11bps
Joint Bookrunners:BNPP, Danske Bank, NatWest, SEB

Kommentteja yhteistyökumppaneiltamme

“Congratulations to the MuniFin team for successfully launching their second EUR benchmark and first green bond of 2022. To execute such a solid transaction given the volatile market backdrop is a strong testimony of Munifin’s ability to build a strong and diversified investor following.”

Salma Guerich, DCM SSA, BNPP

“Congratulations to MuniFin on their highly impressive return to the EUR Green Bond market. With final pricing through fair value and a large and high quality orderbook in challenging market conditions, this truly demonstrates the strength of the credit and the support that MuniFin enjoys from the ESG focused investor community. Danske Bank is proud to have been part in this successful transaction.”

Axel Zetterblom, SSA Origination, Danske Bank

“A fantastic return to the Green Bond market for MuniFin. The quality of the investor base came through from the outset with investors showing strong support for the first MuniFin Green issuance of 2022. Amidst a more volatile backdrop, the extremely positive reception exemplifies the quality and demand for the MuniFin name, and support for their Green framework. We are very proud to have been involved at NatWest.”

Kerr Finlayson, Head of FBG Syndicate, NatWest

“SEB is delighted to have taken part in MuniFin’s latest triumph in the EUR Green bond market. Despite significant market volatility creating a challenging backdrop, the transaction garnered a high-quality, multiple times subscribed order book, and a final reoffer level through the fair value curve. This is a clear demonstration of MuniFin’s long-standing reputation amongst the ESG investor community.”

Rebekah Bray, Deputy Head of SSA Origination, SEB

Lisätietoja

Joakim Holmström

Executive Vice President, Capital Markets and Sustainability

050 4443 638

Antti Kontio

Head of Funding and Sustainability

050 3700 285

Karoliina Kajova

Senior Manager, Funding

050 5767 707

Miia Palviainen

Manager, Funding

050 5980 829

Lari Toppinen

Analyst, Funding

050 4079 300

KuntarahoitusVarainhankintaVastuullisuusVihreä rahoitus

Energiapihi Pirkkala-kampus joustaa koulusta kokous- ja kulttuuritilaksi

Vuonna 2025 valmistuva Pirkkala-kampus on kunnan historian suurin rakennushanke ja kokoluokaltaan poikkeuksellinen. Tarve lisätilalle on kova: Pirkkalan väkiluku ylitti viime vuonna 20 000 hengen rajapyykin, ja asukaslukuun suhteutettuna kunta on yksi maan vetovoimaisimmista.

Työmaalla käy kova kuhina. Paalutukset ovat jo valmiina ja perustuksia valettu. Nyt asennetaan elementtejä.

– Työ etenee hyvin, aikataulussa ollaan. Korona aiheutti hieman harmia, muttei merkittäviä viivästyksiä, kertoo hankkeen projektipäällikkö Matti Juola Rakennuttajatoimisto Valvontakonsultit Oy:stä.

Uuden kampuksen tieltä purettiin viereisen Naistenmatkan koulun 70-luvulla valmistuneet osat. Vanha koulu ei olisi taipunut Pirkkalan tarpeisiin edes mittavan peruskorjauksen jälkeen.

– Koulusta ei olisi saanut nykyaikaista edes saneeraamalla. Pitkät kapeat käytävät eivät enää ole tätä päivää, kertoo Pirkkalan kunnan tilapalvelupäällikkö Timo Orjala.


Havainnekuva Pirkkala-kampuksesta. Epäsäännöllisen muotoinen rakennuskompleksi kuvattuna lintuperspektiivistä.
Sujuva kulunhallinta on ensiarvoisen tärkeää monikäyttöisessä rakennuksessa.


Monikäyttöisyys vaatii huolellista suunnittelua

Pirkkala-kampus rakennetaan ensisijaisesti varhaiskasvatuksen sekä ala- ja yläkoulun 1 400 oppilaan tarpeisiin, mutta uusista tiloista hyötyy koko kunta. Kampuksen kaikkia tiloja on mahdollista käyttää myös iltaisin ja viikonloppuina. Monitoimisali tarjoaa puitteet urheilulle, auditorio toimii konserttisalina tai teatterin näyttämönä. Tilojen äänentoistoon, esitystekniikkaan ja akustiikkaan on kiinnitetty erityistä huomiota.

Kolmikerroksinen kampus on selkeälinjainen. Julkisivu on paikallaan muurattua tiiltä, ikkuna- ja lasipintaa on paljon. Rakennusteknisesti kokonaisuus on yksinkertainen, mutta tilojen monikäyttöisyys vaatii suunnittelulta paljon. Sujuva kulunhallinta on ensiarvoisen tärkeää. Tiloihin tulee älylukkoja, joihin ohjelmoidaan sekä pysyviä että kertakäyttöisiä kulkuoikeuksia.

– Avaimiin voidaan lisätä oikeus kulkea tiettyä reittiä tiettynä ajankohtana. Esimerkiksi jos käyttäjä varaa monitoimisalin yhdeksi illaksi, varausjärjestelmä muuttaa kulkuoikeuksia tilapäisesti. Yhdellä avaimella ei siis pääse kaikkiin tiloihin vaan lupia jaetaan tarpeen mukaan, kertoo projektipäällikkö Juola.

Eri käyttäjäryhmien toiveita on kuultu kampuksen suunnittelussa monipuolisesti. Hankkeessa on järjestetty ja järjestetään jatkossakin useita työpajoja, joissa suunnitelmia ruoditaan tila kerrallaan. Tavoitteena on ratkaisu, jossa jokainen osapuoli voittaa.

– Työpajoissa on menty ihan nippeleihin asti. Opettajien toiveesta kampuksen kaikissa luokissa on esimerkiksi kaksi pesuallasta, joista toisessa on tavallinen käsienpesualtaan hana ja toisessa keittiöhana.

Käyttäjä tuntee tarpeen, suunnittelija eri vaihtoehdot. Kun heidät saatetaan saman pöydän ääreen, syntyy paras mahdollinen lopputulos ja säästyy aikaa ja rahaa.

– Putkimiehen ei tarvitse sitten pohtia, minkälainen hana sinne luokkaan asennetaan, Juola hymähtää.


Havainnekuva Pirkkala-kampuksen ruokalasta. Valoisa, kaksikerroksinen tila, jossa pitkiä puupöytiä.
Kampuksen suunnittelussa on kuultu eri käyttäjäryhmiä kattavasti.


Säännönmukaisuus on energiatehokkuuden salaisuus

Pirkkala-kampus on saanut suitsutusta Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen arviointiryhmältä. Kampus tulee kuluttamaan maltillisesti energiaa ja sen hiilijalanjälki on kohtuullinen.

– E-luku ja hiilijalanjälki otettiin jo kilpailutusvaiheessa mukaan kriteereihin, tarjouksia vertailtiin niiden perusteella. Kunnilla on kova halu osallistua ilmastotalkoisiin, tilapalvelupäällikkö Orjala kertoo.

Uusi kampus rahoitetaan Kuntarahoituksen kiinteistöleasingilla, josta Pirkkalan kunnalla on jo aiempaa kokemusta. Joustava kiinteistöleasing sopii pitkän elinkaaren hankkeisiin hyvin, lisää kunnan talousjohtaja Tommi Ruokonen.

– Rahoituskustannukset jakautuvat tasaisesti, eikä suuri lainamäärä rasita kunnan taloutta.

Yhdistettynä vihreän rahoituksen marginaalialennukseen leasing oli Pirkkalan kunnalle paras vaihtoehto. Kunnan tavoitteena on, että uudet hankkeet täyttävät vihreän rahoituksen kriteerit rahoitustavasta riippumatta.

– Se osuu yksiin meidän ilmastotavoitteidemme kanssa ja koituu myös kunnan taloudelle huokeammaksi, Ruokonen lisää.

Kampushankkeen KVR-urakasta vastaa YIT, jonka tarjouksessa ympäristötekijät huomioitiin kokonaisvaltaisesti. Uuden kampuksen energiankulutus jää alle puoleen edeltäjästään, kun tarkastellaan rakennusten koko elinkaarta.

– Siellä on maalämpö ja -viilennys, aurinkopaneelit ja hyvä lämmön talteenotto. Ei mitään yksittäisiä ihmeitä vaan säännönmukaista tekemistä, YIT:n projektipäällikkö Janne Hynynen listaa.

Säännönmukaisuutta painottaa myös projektipäällikkö Juola. Mikäli ympäristötekijät halutaan piirtopöydältä käytäntöön, täytyy niiden valua kuntien strategiakirjauksista kilpailutuksiin.

– Ei se auta, jos tilaaja näitä asioita toivoo. Niiden pitää olla kilpailutuksessa mukana. Ympäristötekijöihin panostetaan heti kun ne vaikuttavat siihen, kuka urakan voittaa.

Juolan mukaan kilpailutuksissa ei tule ottaa kantaa yksityiskohtiin vaan päämääriin. Ympäristöasioiden lisäksi ajattelu sopii myös muihin ominaisuuksiin: ilmanlaatuun, sähkönkulutukseen, lämmitykseen, valaistukseen tai vaikka äänimaailmaan. Paras lopputulos syntyy, kun tarjoaja saa vapaat kädet ja selvät tavoitteet.

– Ammattilaisten tehtävä on sitten miettiä, miten maaliin päästään, Juola tiivistää.


Teksti: Roope Huotari
Kuvat: BST-Arkkitehdit Oy

Kuntien asiakastarinatLeasingVihreä rahoitus

Kuntarahoitukselle toinen peräkkäinen voitto Environmental Financen vuoden vihreä joukkovelkakirjalaina -kilpailussa

Vastuulliseen sijoittamiseen erikoistunut tiedotus- ja analysointipalvelu Environmental Finance palkitsee vuosittain markkinoiden parhaita vastuullisia joukkovelkakirjalainoja. Tunnustuksia jaetaan niin vihreille ja yhteiskunnallisille joukkovelkakirjalainoille kuin muille vastuullisille sijoitustuotteille. Palkinnot myöntää riippumaton 50 hengen asiantuntijaraati, ja niitä jaetaan useassa eri kategoriassa.

Kuntarahoitukselle voitto paikallishallinto tai kuntasektori -kategoriassa on yhtiön kolmas ja toinen peräkkäinen. Menestys kovatasoisessa kilpailussa on osoitus markkinoiden luottamuksesta.

– Tämä on meille hieno tunnustus ja suuri kunnia. Olemme tarjonneet vihreää rahoitusta nyt kuusi vuotta, ja rahoituksen suosio jatkaa kasvuaan. Asiakkaamme ovat ottaneet vihreän rahoituksen omakseen, ja on hienoa nähdä, että pitkäjänteinen työ saa tunnustusta myös sijoittajilta, iloitsee Kuntarahoituksen varainhankinnasta ja vastuullisuudesta vastaava Antti Kontio.

Palkinnon voittanut joukkovelkakirjalaina oli Kuntarahoituksen ensimmäinen puntamääräinen vihreä joukkovelkakirjalaina. 250 miljoonan punnan joukkovelkakirjalaina laskettiin liikkeeseen marraskuussa 2021, ja se erääntyy joulukuussa 2024. Palkittu joukkovelkakirjalaina ylimerkittiin nopeasti, ja lähes 40 prosenttia sijoittajista olivat vastuulliseen sijoittamiseen keskittyviä tahoja.

Rahoitusta Suomen vihreään siirtymään

Vihreillä joukkovelkakirjalainoilla rahoitetaan Kuntarahoituksen vihreää rahoitusta, jota yhtiö myöntää hankkeille, joilla on todennettavia positiivisia ympäristövaikutuksia. Vihreää rahoitusta myönnetään muun muassa kestävän rakentamisen ja joukkoliikenteen sekä uusiutuvan energian hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia ympäristölle hyödyllisiä vaikutuksia.

Kuudessa vuodessa Kuntarahoitus on myöntänyt jo 2,8 miljardia euroa vihreää rahoitusta. Vihreiden hankkeiden ilmastoviisailla ja energiatehokkailla ratkaisuilla vältetään vuosittain noin 85 000 hiilidioksiditonnin päästöt. Määrä vastaa noin 8 300 suomalaisen keskimääräistä hiilijalanjälkeä.

– Vihreässä siirtymässä on paljon työtä tehtävänä, ja olemme osaltamme sitoutuneet Suomen hiilineutraaliustavoitteeseen täysin. Tavoitteenamme on, että 20 prosenttia pitkäaikaisesta asiakasrahoituksestamme on vihreää tai yhteiskunnallista rahoitusta vuoteen 2024 mennessä. Vihreä rahoituksemme toimii jatkossakin näyteikkunana kestäville ratkaisuille, Kontio summaa.

Kuntarahoituksen vihreää rahoitusta haetaan lyhyellä verkkohakemuksella, minkä jälkeen riippumaton asiantuntijaryhmä arvioi hankkeen soveltuvuuden Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen viitekehyksen perusteella. Myönnämme hyväksytyille vihreän rahoituksen hankkeille 0–10 korkopisteen alennuksen korkomarginaalista.

Lisätietoja:

Antti Kontio
antti.kontio@munifin.fi
puh. +358 50 370 0285

Lue lisää:

KuntarahoitusVarainhankintaVastuullisuusVihreä rahoitus

Lisää asiakashyötyjä ja panostuksia vastuullisuuteen – Kuntarahoituksen vuosikertomus 2021 sekä vihreä vaikutusraportti ja yhteiskunnallinen vaikutusraportti on julkaistu

Kuntasektorin rahoituskysyntä oli vuonna 2021 maltillista ja ennakoitua alhaisempaa. Tämä johtui talous- ja työllisyystilanteen odotettua paremmasta tilanteesta sekä valtion kunnille suuntaamista koronatuista. Koronapandemian vaikutukset yleishyödyllisen asuntotuotannon kysyntään ovat olleet vähäisiä koko pandemian ajan, ja rahoituksen kysyntä kasvoi maltillisesti. Uuden pitkäaikaisen rahoituksemme määrä vuonna 2021 oli 3,7 miljardia euroa.

Millainen oli Kuntarahoituksen vuosi 2021?

Vihreän ja yhteiskunnallisen rahoituksemme vaikutukset julkaisemme tänä vuonna erillisinä raportteina. Julkaisuissa kuvataan ympäristöinvestointeihin suunnatun vihreän rahoituksen sekä erityisen vaikuttaville ja laaja-alaista yhteiskunnallista hyötyä tuottaville hankkeille suunnatun yhteiskunnallisen rahoituksen vaikutukset.

VIhreän vaikutusraportin kansi, jossa vasemmalla sähköauto latautumassa, oikealla tyttö koira sylissään paikallaan olevassa autossa takapenkillä.
Yhteiskunnallisen vaikutusrportin kansi, jossa vasemmalla puuverhoiltu asuintalo, oikealla iloinen kehitysvammainen nainen kuulokkeet päässä kotonaan.

Vastuullisuus ja uudet toimintatavat osaksi arkea

Vastuullisuus nivoutuu yhtä tiiviimmin kaikkeen toimintaamme sekä jokaisen kuntarahoituslaisen työhön. Vuonna 2021 aloimme työstää laskelmia oman toimintamme ympäristövaikutusten näkyväksi tekemiseksi. Julkaisimme myös vastuullisen sijoittamisen viitekehyksemme, joka kiteyttää sijoitustoimintamme vastuullisuuden periaatteet prosessit ja vastuut avoimesti yksiin kansiin. Olemme myös ensimmäistä kertaa tuoneet vastuullisuusraportoinnin osaksi toimintamme raportointia, emmekä enää julkaise erillistä vastuullisuusraporttia.

Koko Kuntarahoituksen vuotta 2021 leimasi vahvasti uudistuminen ja uusien toimintamallien juurruttaminen.

– Tänä vuonna jatkamme uudistumistamme, johtamisen kehittämistä sekä vastuullisuuden integroimista yhä tiiviimmin toimintaamme, toimitusjohtaja Esa Kallio sanoo.


Tutustu vuosikertomukseemme täälläLataa
Tutustu vihreään vaikutusraporttiimme täälläLataa
Tutustu yhteiskunnalliseen vaikutusraporttiimme täälläLataa

KuntarahoitusVastuullisuusVihreä rahoitusYhteiskunnallinen rahoitus

Ainutlaatuista arkkitehtuuria kohtuuhintaan – Helsingin asuntotuotannon ja Hekan palkittu kohde kirittää Mellunmäen kehitystä

Pyhätunturintien suunnittelun lähtökohdat eivät olleet helpoimmasta päästä. Kaava oli vaativa, eikä tonttia ollut alun perin tarkoitettu vuokra-asuntorakentamiseen. Lopputulosta Ara kuvaa palkintoperusteissaan ”kehittämisotteeltaan esimerkilliseksi”. Mitä kaikkea tämä esimerkillinen kehittämisote pitää sisällään?

– Hankesuunnitelmavaiheessa teimme paljon kehitystyötä. Kaava sisälsi monenlaisia kommervenkkejä, joihin haimme poikkeamaa. Esimerkiksi julkisivumateriaali vaihdettiin rappauksesta tiiliverhoiluun ja sisäpihan puolella alumiiniin, projektipäällikkö Sari Koukku Helsingin kaupungin asuntotuotannosta kuvailee.

Kaavan vaatimusten taustalla oli tavoite laadukkaan asumisen tuomisesta kehittyvälle alueelle. Ympäristöstään erottuvan kohteen on suunnitellut arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy, pääsuunnittelijana toimi Rainer Mahlamäki.

– Meille Ara-rakennuttajana laatuvaatimukset toivat melkoisia haasteita. Jouduimme jumppaamaan suunnitelmia aika lailla, jotta hinta ja laatu saatiin kohtaamaan. Tässä taitava arkkitehti on pystynyt puhaltamaan kohteeseen ainutlaatuista henkeä, vaikka kustannusraami oli tiukka, Helsingin kaupungin asuntotuotannon johtaja Seidi Kivisyrjä kiittelee.


Helsingin kaupunkiympäristön projektipäällikkö Sari Koukku hymyilee lumipeitteisellä pihalla.
Helsingin kaupungin asuntotuotantopäällikkö Seidi Kivisyrjä modernissa toimistohuoneessa.
Kuvasa on Hekan toimitusjohtaja Jaana Närö.
Helsingin kaupungin asuntotuotannon projektipäällikkö Sari Koukku, kaupungin asuntotuotantopäällikkö Seidi Kivisyrjä ja Hekan toimitusjohtaja Jaana Närö.


Yksityiskohdat sävellettiin paikan päällä

Kesällä 2021 valmistuneeseen Pyhätunturintie 2 -kokonaisuuteen kuuluu seitsemän- ja kolmikerroksinen talo. Asuntojen keskipinta-ala on 53,6 m2, mikä on Helsingin asuntotuotannon uudistuotannon keskivertoa, mutta moniin kovan rahan kohteisiin verrattuna suuri.

– Emme tee taloja, joissa on vain yhdenkokoisia asuntoja. Kaikissa kohteissamme asuntojakauma on monipuolinen, seniorikohteita lukuun ottamatta. Eri kokoisilla asunnoilla pyritään saaman taloon mahdollisimman heterogeeninen asukaskunta, Hekan toimitusjohtaja Jaana Närö kertoo.

Kaikissa asunnoissa on lasitetut parvekkeet, pienkerrostalon huoneistoista lähes kaikki ovat kaksikerroksisia. Talojen asuntopohjat ovat monimuotoisia ja osittain jopa erikoisia huoneiden vinoine kulmineen. Erilaisia perhe- ja elämäntilanteita on ajateltu – osassa asunnoista on alkovisoppi, johon voi sijoittaa vaikka työpisteen tai sängyn.

– Yksi tärkeä suunnittelun perusasia on huomioitu joka asunnossa – kun huoneistoon astuu sisään, on suora näkymä ulos. Tämä luo kotiin heti hyvän ja avaran tunnelman, Koukku sanoo.

– Asunnot on hyvin suunniteltu ja ne voi kalustaa monella eri tavalla, tämä ei aina toteudu nykypäivän asuntotuotannossa, Närö jatkaa.

Rakennuksissa oli niin runsaasti yksityiskohtia, että suunnittelua tehtiin poikkeuksellisen paljon vielä työmaavaiheessa.

– Jouduttiin niin sanotusti säveltämään paikan päällä. Oli onni, että suunnittelijaporukka pystyi tähän. Iso kiitos siitä heille! Yleensähän suunnitelmat ovat toteutusvalmiita, kun hanke siirtyy urakkavaiheeseen, Koukku jatkaa.


Hekan ja Helsingin kaupungin Pyhätunturintien kohteen julkisivua. Vaaleanharmaa kerrostalo, jossa paljon lasipintaa ja epäsäännöllisiä muotoja.


Hekan ja Helsingin kaupungin Pyhätunturintien kohteen piha-aluetta. Edessä leikkiteline nurmipäällysteisellä pihalla, taustalla vaaleanharmaa, moderni kerrostalo.


Muutakin kuin kaunis ulkokuori

Ara kiitteli palkinnon perusteluissaan myös vähimmäistasoa korkeampaa laatua. Se näkyy asuntojen lisäksi yhteisissä tiloissa.

Maan alle sijoitetusta pysäköintihallista on yhteys sisäkautta taloihin, myös polkupyörille ja ulkoiluvälineille on varattu runsaasti turvallista tilaa. Asukkailla on käytössään kahteen osaan jaettava kerhohuone, pesula, kuivaushuone ja kaksi saunaa, joista molemmista pääsee suoraan ulos vilvoittelemaan. Kokonaisuus pihapiireineen on erittäin viihtyisä.

Uudenkarheat seinät kätkevät sisäänsä laatua, joka ei näy asukkaille, mutta on tärkeää omistajalle. Helsingin asuntotuotannon ohjeistus rakennusteknisissä ratkaisuissa on tiukka. Esimerkiksi kantaville rakenteille ja teräksen laadulle on tarkat vaatimukset, julkisivuissa ei käytetä rapattua eristeseinää vaan seinä muurataan ja sen päälle tehdään rappaus.

Palkittu kohde on rahoitettu Kuntarahoituksen vihreällä rahoituksella.

– Talojen energiatehokkuus yltää jopa parempaan lukuun kuin vihreän rahoituksen hakuvaiheessa. A-talon E-luku on 74 kWh/m2 vuodessa, B-talon 86 kWh/m2, Koukku kertoo.

Talo lämpenee kaukolämmöllä, lisäksi korkeamman talon katolle on asennettu aurinkopaneelit ja ilmanvaihdosta otetaan lämpö talteen.

Naiset ovat selvästi ylpeitä palkitusta kohteesta. Yhtälö tuntuu mahdottomalta: mielenkiintoista arkkitehtuuria Suomen kalleimpaan kaupunkiin Ara-hintaan. Miten tämä on mahdollista?

– Olemme hyvässä asemassa, suunnittelukilpailuihimme osallistuu hyviä toimistoja ja kokeneita arkkitehteja. Hankkeitamme pidetään kiinnostavina, Kivisyrjä iloitsee.

– Mellunmäen kehittämistä käynnistellään parhaillaan. Olimme vähän etunojassa, kun meillä on siellä jo näin upea uusi kohde, Närö myhäilee.


Teksti: Hannele Borra
Kuvat: kohde: Arno de la Chapelle
Sari Koukku ja Seidi Kivisyrjä: haastateltavat
Jaana Närö: Heka / Aleksi Poutanen

Asuntotoimijoiden asiakastarinatVastuullisuusVihreä rahoitus