Ota yhteyttä Kirjaudu Avautuu uuteen välilehteen
Hae sivustolta

Kuntarahoitus on julkaissut kestävyysohjelman – tavoitteena kasvattaa kestävän rahoituksen osuutta ja vähentää rahoitettujen kiinteistöjen päästöjä

Kestävyysohjelma keskittyy erityisesti yhtiön liiketoiminnan, eli Kuntarahoituksen asiakkailleen tarjoamien tuotteiden ja palveluiden, kautta syntyvään pitkän aikavälin vaikuttavuuteen. Se määrittelee aiempaa selkeämmän suunnan ja tavoitteet yhtiön vastuullisuustyölle, jopa vuoteen 2035 saakka. Ohjelma auttaa vastaamaan tulevaan sääntelyyn sekä selkeyttää raportointia ja viestintää asiakkaiden, sijoittajien ja muiden tärkeiden sidosryhmien kanssa.  

– Kestävyysohjelma on keinomme mitata ja kommunikoida sitä, mitä haluamme työllämme saada aikaan. Tavoitteemme ovat nyt selkeämmin linjassa sen kanssa, mitä jo teemme, ja mitä haluamme saavuttaa jatkossa, kertoo Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio. 

– Halusimme päivittää näkemyksemme siitä, mikä liiketoimintamme ja perustehtävämme kontekstissa on kestävyyden ja vaikutuksien kannalta keskeistä. Halusimme myös asettaa yhteiskunnallista rooliamme selkeämmin kuvaavat tavoitteet ja mittarit, lisää kestävyysohjelmaa laatimassa ollut vastuullisuusanalyytikko Mikko Noronen. 

Teemoina hyvinvointiyhteiskunnan tukeminen ja vihreän siirtymän vauhdittaminen 

Kestävyysohjelma koostuu kolmesta osiosta. Ensimmäinen osa käsittelee Kuntarahoituksen liiketoimintaympäristöä kestävän kehityksen näkökulmasta, sekä sitä, miten toimintamme kytkeytyy kansallisiin ja kansainvälisiin tavoitteisiin. Ohjelman toinen ja tärkein osio sisältää varsinaiset teemat, tavoitteet ja mittarit Kuntarahoituksen vastuullisuustyölle. Kolmannessa osiossa käsitellään yhtiön vastuullisuustyön tulevaisuutta. 

Asetetut pitkän aikavälin mittarit koostuvat kahdesta kestävään rahoitukseen liittyvästä mittarista sekä yhtiön ensimmäisestä rahoitettujen kiinteistöjen päästöihin kohdistuvasta vähennystavoitteesta. 

– Kuntarahoituksen asiakkailla on merkittävä rooli Suomen ilmastotavoitteisiin pääsemisessä. Suurin positiivinen vaikutuksemme syntyykin liiketoimintamme eli tarjoamamme rahoituksen kautta. Siksi tavoittelemme, että vuonna 2030 vähintään kolmasosa pitkäaikaisesta asiakasrahoituksesta olisi vihreää ja yhteiskunnallista rahoitusta, Noronen kertoo. 

Kestävyysohjelman laatimisen yhteydessä kasvatettiin myös vihreästä rahoituksesta myönnettävän marginaalialennuksen maksimimäärää yhtenä kannustimena yhä kestävämpiin rakennushankkeisiin. 

– Näkyvin muutos aiempaan kestävyystyöhömme verrattuna on kuitenkin se, että nyt meillä on ensimmäistä kertaa päästövähennystavoite rahoittamillemme kiinteistöille. Tavoitetasomme on 8 kgCO2/m2 vuoteen 2035 mennessä, mikä merkitsee 38 prosentin vähennystä vuoden 2022 tasoon verrattuna.  Tavoite tulee edellyttämään seurantaa, vuoropuhelua ja tiedonvaihtoa asiakkaiden kanssa, Noronen kertoo. 

Rahoitettujen päästöjen laskentaa on kehitetty Kuntarahoituksessa jo pitkään, ja yhtiö esimerkiksi liittyi PCAF-aloitteeseen vuonna 2022. Verkoston tavoitteena on kehittää ja ottaa käyttöön yhtenäinen tapa laskea ja raportoida rahoitettuja päästöjä Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden edistämiseksi. Liittymällä Kuntarahoitus sitoutui mittaamaan ja julkaisemaan omat päästönsä kolmen vuoden sisällä. 

Kestävyysohjelman työstöön on osallistunut kuntarahoituslaisten lisäksi myös asiakkaita, sijoittajia ja muita tärkeitä sidosryhmiä. 

– Teimme analyysin kestävyystyömme olennaisista painopisteistä, mikä auttoi kirkastamaan tavoitteitamme ja rooliamme entisestään, Noronen kertoo. 

Ohjelman kolmannessa, yhtiön vastuullisuustyön tulevaisuutta käsittelevässä osassa sitoudutaan tavoitteiden uudelleentarkasteluun kahden vuoden kuluessa. 
 
–Tavoitteiden toteutumista seurataan vuosittain osana vuosi- ja vaikutusraportointia, ja tavoitteita voidaan tarvittaessa laajentaa tai kiristää. Dokumenttia päivitetään tarvittaessa myös liiketoimintaympäristön muutosten myötä. Luonnollisia päivityskohtia voivat olla esimerkiksi muutokset kansallisessa tai kansainvälisessä lainsäädännössä sekä markkinoiden parhaissa käytännöissä, Noronen kertoo. 

–  Vaikka kestävyysohjelma keskittyy pitkälti ulkoisiin vaikutuskeinoihimme, tärkein kestävyysohjelmamme toteuttaja on kuitenkin henkilökuntamme. Siksi meille on yhä tärkeämpää jatkossa panostaa kestävyyden kulttuurin ja osaamisen kehittämiseen, Kallio kertoo.   

Tutustu Kuntarahoituksen kestävyysohjelmaan:

Kuntarahoituksen kestävyysohjelma 2023Lataa

Kuntarahoitus on kestävän rahoituksen edelläkävijä Suomessa

Aloimme tarjoamaan vuonna 2016 ensimmäisenä rahoituslaitoksena Suomessa vihreää rahoitusta ilmasto- ja ympäristöystävällisiin hankkeisiin ja olimme ensimmäinen suomalainen vihreiden joukkovelkakirjalainojen, eli bondien, liikkeeseenlaskija.  Vuonna 2020 Kuntarahoitus alkoi tarjota myös yhteiskunnallista rahoitusta ja oli Suomen ensimmäinen yhteiskunnallisten joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija.

Lue lisää vihreästä ja yhteiskunnallisesta rahoituksesta. (linkki) 

Lisätietoja  

Mikko Noronen 

Sustainability Analyst 

050 479 7533 

KuntarahoitusVastuullisuusVihreä rahoitusYhteiskunnallinen rahoitus

Vuoden vihreä edelläkävijä -finalisti: Pirkkalan kunta

Millaisia ympäristö- ja ilmastotavoitteita olette asettaneet Pirkkalassa? 

”Meillä kaikki lähtee kunnan strategiasta: viiden tähden Pirkkalasta. Strategiassamme on viisi teemaa, eli tähteä, joista yksi on ympäristö. Olemme osoittaneet tähdille yksiselitteiset tavoitteet. Esimerkiksi luontokadosta todetaan, että Pirkkalan tavoitteena on säilyttää luontoa ja vaalia arvokkaita luontokohteita.  

Määritimme ympäristötavoitteemme ensi kerran vuonna 2016, jolloin kunta antoi myös kestävän kehityksen sitoumuksen. Sen mukaan Pirkkala kasvaa kestävästi ja tekee aktiivisesti kestävän kehityksen työtä yhdessä asukkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa. 

Tavoittelemme 80 prosentin päästövähennyksiä vuoteen 2030 mennessä, kuten muutkin Hinku-kunnat. Tähän pyrimme esimerkiksi rakentamalla vähäpäästöisesti ja panostamalla kestävään liikkumiseen: joukkoliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn. Toinen suuri tavoite on pysäyttää luontokato Pirkkalassa tämän vuosikymmenen aikana. Laadimme luonnon monimuotoisuusohjelmamme muutama vuosi sitten. Siinä kartoitimme Pirkkalan tärkeimmät viheralueet sekä niiden väliset yhteydet ja laadimme suunnitelman niiden säilyttämiselle ja kehittämiselle.” 

Miten huolehditte siitä, että tavoitteet ovat osa päivittäistä käytännön työtä?  

”Selkeä strategia ei vielä yksin riitä, vaan henkilöstöä pitää myös kouluttaa. Kestävä kehitys vaikuttaa kaikkien työhön kuntaorganisaatiossa, ja esimerkiksi hankintoja pitää miettiä uudelta kantilta. 

Usein sanotaan, että mitä ei seurata, sitä ei tehdä. Tämän totuuden kanssa mekin olemme kipuilleet. Otamme pian käyttöön ”ympäristövahdin”, joka auttaa seuraamaan ilmasto- ja ympäristötyön etenemistä. Se on selainpohjainen sovellus, jossa nimeämme toimenpiteille vastuuhenkilöt: nämä vastaavat raportoivat työn etenemisestä sovelluksen kautta. Lataamme ympäristövahtiin ensin kunnan Hinku-tiekartassa määritellyt toimenpiteet ja täydennämme mittaristoa myöhemmin.” 

Miten ilmasto- ja ympäristötavoitteet näkyvät taloussuunnittelussanne?  

”Monilla tavoin. Talousarviossa painotamme esimerkiksi yhdyskuntarakenteen tiivistämistä ja raitiotiehanketta. Raitiotien hankesuunnitelma onkin ollut kuluvan vuoden tärkeimpiä painopisteitä. Keskitämme kaavoituksen tiheästi rakennetulle alueelle, ja pyrimme säilyttämään luontoa. Kehitämme myös luontoalueita ja parannamme liikenneyhteyksiä virkistysalueille.” 

Mistä toivoisitte, että muut kaltaisenne toimijat ottaisivat teiltä mallia?  

”Kyllä se on tämä seutuyhteistyö. Ihmiset sahaavat kuntarajojen yli koko ajan, liikkuivatpa he sitten autolla tai bussilla; eivät ne päästötkään siihen kunnan rajalle pysähdy. Esimerkiksi Tampereelta Pirkkalaan laajeneva raitiotie nähdään täällä alueen yhteisenä hankkeena, joka tukee koko Tampereen seudun kestävää kehitystä. Tavoitteita ja suunnitelmia kannattaa laatia yhdessä, ja siihen kannustamme kaikkia.  

Oppia voi myös ottaa Pirkkalan poliitikoista, jotka ovat sitoutuneet kestävään kehitykseen esimerkillisesti. Esimerkiksi Hinku-tiekartan laatineessa valiokunnassa oli edustajia useista puolueista. Asioista keskusteltiin hyvin rakentavassa hengessä. Kun tavoitteista on neuvoteltu yhdessä ja niistä sovitaan saman pöydän ääressä, on päämääräkin jaettu.” 

Entä missä haluaisitte vielä erityisesti parantaa?  

”Voisimme ottaa kuntalaiset ja Pirkkalassa toimivat yritykset vielä tiiviimmin mukaan kestävän kehityksen työhön ja tavoitteiden määrittelyyn. Kuluttajien valinnat ja yrityksissä tehtävät päätökset kuitenkin pitkälti ratkaisevat sen, saavutammeko tavoitteemme vai jäävätkö ne haaveiksi. Tavallinen pirkkalalainenhan sen valitsee, taittaako hän kymmenen kilometrin matkan tänä aamuna autolla vai pyörällä. Sitä ei kunta päätä hänen puolestaan. Liikenteen päästöissä meillä riittää myös tekemistä. Ne ovat ilmastotyön suurin haaste koko Tampereen seudulla.” 

Olette Vuoden vihreä edelläkävijä -finalistina tänä vuonna hankkeella Pirkkala-kampus. Mikä on erityisin piirre, joka tekee juuri tästä hankkeesta edelläkävijän?  

”Pirkkala-kampus on monikäyttöinen ja muuntojoustava. Se kestää aikaa. Kampusrakennus kokoaa saman katon alle varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tilat, nuoriso- ja liikuntatilat sekä tapahtumatilan kokous-, koulutus- ja kulttuurikäyttöön. Tapahtumatilassa kokoontuu aikanaan myös kunnanvaltuusto. Tiloja siis käytetään hyvin monipuolisesti, eivätkä ne seiso tyhjän panttina.  

Suunnittelussa kiinnitimme paljon huomiota rakennuksen pitkään elinkaareen ja energiatehokkuuteen. Pirkkalan kunta rakentaa vain A-energialuokan rakennuksia, eli pienestä energiankulutuksesta ja uusiutuvien energianlähteiden käytöstä sai pisteitä myös kampusurakan kilpailutuksessa. Lopputuloksena on erittäin energiatehokas rakennus, joka lämpiää uusiutuvalla ja vähäpäästöisellä energialla. Energiakaivoja on 36 ja meillä on myös aurinkovoimala.”

Havainnekuva Pirkkala-kampuksen ruokalasta. Valoisa, kaksikerroksinen tila, jossa pitkiä puupöytiä.

Pirkkala-kampus on Pirkkalan kunnan historian suurin rakennushanke ja kokoluokaltaan poikkeuksellinen. Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen arviointiryhmä kehuu kampuksen energiatehokkuutta ja matalaa hiilijalanjälkeä. Säännönmukaisuus on vihreän rakentamisen sala, sanovat hankevastaavat. Tutustu hankkeeseen! 

Vuoden vihreä edelläkävijä -kilpailun palkinto on 10 000 euroa, jonka voittaja pääsee käyttämään haluamaansa kestävän kehityksen hankkeeseen. Jos voitto tulee kotiin, mihin käyttäisitte palkinnon?  

”Kunnan yhdyskuntatoimialan johtoryhmässä ehdotettiin, että palkintorahoilla voisi istuttaa puita. Summalla tekee jo paljon sillä saralla. Ehkäpä istutamme pienen metsikön, vaikka jalopuita, kampuksen ympäristöön – ja nimeämme sen kilpailun mukaan.”

Vuoden vihreä edelläkävijä 

Kuntarahoitus palkitsi vuoden vihreän edelläkävijän ensimmäistä kertaa vuonna 2019. Voittajan valitsee Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen työryhmä, joka arvioi finalistien laajaa ja pitkäjänteistä sitoutumista kestävään kehitykseen. 

Vihreä edelläkävijä -kilpailun voittaja paljastetaan keskiviikkona 29. marraskuuta. 

KuntarahoitusVastuullisuusVihreä edelläkävijäVihreä rahoitus

Vuoden vihreä edelläkävijä -finalisti: Siuntion kunta

Millaisia ympäristö- ja ilmastotavoitteita olette asettaneet Siuntiossa?

”Siuntio on merenrantakunta, josta löytyy paljon myös viljavaa maata. Kunnioitus luontoa kohtaan on osa siuntiolaisuutta, koska näillä seuduilla ihmiset ovat aina eläneet maasta.

Siuntio on kuulunut jo alusta alkaen Hinku-verkostoon – emme ole ihan perustajajäsen Hinku-verkostossa, mutta melkein. Noin puolet rantaviivastamme on varattu virkistyskäyttöön tai metsien monimuotoisuutta turvaavan METSO-ohjelman piirissä. Meiltä löytyy myös paljon valtakunnallisesti arvokkaita kulttuurimaisemia, jotka velvoittavat miettimään maankäyttöä tarkkaan.

Meillä on toisin sanoen aika vahva viitekehys kestävään kehitykseen, joka ohjaa tavoitteita. Se vuorostaan ohjaa ajattelua ja keskustelua hankkeissa: myös Siuntion sydäntä suunniteltaessa tahtotila oli alusta alkaen, ettei kohde ole pelkkä koulu, vaan siitä tulee tehokkaasti hyödynnetty ja monikäyttöinen, Siuntion näköinen kohde.”

Miten huolehditte siitä, että tavoitteet ovat osa päivittäistä käytännön työtä?

”Ensimmäinen strategia kestävästä kehityksestä tehtiin 2000-luvun alussa. Aiemmin ajattelimme, että se siirtyy käytäntöön keskustelemalla työntekijöiden kanssa. Käytännössä tämä ei kuitenkaan kaikilla tasoilla aina toiminut.

Viimeisimmällä valtuustokaudella tehtiin kaksi päivitystä. Strategiaa alettiin visualisoida, jotta sekä työntekijöiden että kuntalaisten on helpompi ymmärtää sen tavoitteita. Toinen päivitys oli, että ajattelua alettiin jalkauttaa lean-menetelmin. Käytännössä tämä kiteytyy siihen, että emme etene nopeammin, vaan suoraviivaisemmin: työstä pyritään karsimaan ne osat, jotka eivät tuota lisäarvoa kuntalaisille.

Myös säännöllinen seuranta tukee työn tavoitteellisuutta. Strategia puretaan osiin: on pitkän aikavälin tavoitteet, vuositason tavoitteet ja näiden alla projektit. Joka projektille nimetään vastaava henkilö ja etenemistä seurataan kuukausittain.”

Miten ilmasto- ja ympäristötavoitteet näkyvät taloussuunnittelussanne?

”Alusta asti olemme korostaneet strategisten tavoitteiden ja talousarvion yhteyttä. Kytkemme nämä yhteen ja sitä kautta pohjustamme sitä, että suunnitelluille toimenpiteille löydetään myös rahoitus.”

Mistä toivoisitte, että muut kaltaisenne toimijat ottaisivat teiltä mallia?

”Lean-kulttuuriin perehtymistä ja sen sisäistämistä voin suositella. Se on arvokas työkalu, koska sen keskiössä on ajatus, että parannuksia eivät tee vain esihenkilöt ja johtajat, vaan jokainen työntekijä omalla työllään voi parantaa toimintaa. Ja sitähän kestävän kehityksen työ on, kaikille yhteistä.

Monissa pienissä kunnissa haasteena on myös usein päättäjien ja virkakoneiston välinen työnjako: monesti päättäjät haluavat olla liiankin tiiviisti mukana siinä, miten heidän päätöksiään toteutetaan. Mutta mielestäni Siuntiossa olemme aika hyvin onnistuneet tässä, ja niin päättäjät kuin viranhaltijat ymmärtävät toisiaan.”

Entä missä haluaisitte vielä erityisesti parantaa?

”Julkisen liikenteen kehittäminen olisi arvokasta Siuntiolle niin kunnan yleisen kehityksen kuin ympäristötyönkin kannalta. Olemme vahvasti pendelöintikunta ja sujuvat yhteydet pääkaupunkiseudulle ovat meille tärkeitä. Nyt junaliikenne kulkee, mutta enemmän vuoroja tarvittaisiin. Tämä ei tietysti ole yksin kunnan käsissä oleva kehityskohta.”

Olette Vuoden vihreä edelläkävijä -finalistina tänä vuonna hankkeella Sivistyskampus Siuntion sydän. Mikä on erityisin piirre, joka tekee juuri tästä hankkeesta edelläkävijän?

”Se, kuinka vahvasti kampus on suunniteltu toiminta edellä, niin sisältä kuin ulkoa. Hanke on kokonaisuus, joka mahdollistaa kiinteistön tehokkaan ja monipuolisen käytön. Mielestäni se on se vihrein teko.

Tiloista tehtiin hyvin monikäyttöiset ja muunneltavat, jotta siellä voidaan järjestää suomenkielisen ja ruotsinkielisen opetuksen, kirjaston, perhekeskuksen ja nuorisotoimintojen lisäksi myös muuta kuntalaisten kulttuuri- ja vapaa-ajan toimintaa aamusta iltaan ja ympäri vuoden.  Tämä monitoimijamalli synnyttää myös aivan uusia toiminnan yhdistelmiä ja eri toiminnot ovat helposti kuntalaisten saavutettavissa. Tämä lisää selvästi yhteisöllisyyden ja yhteenkuuluvuuden tunteita, jotka vuorostaan edelleen lisäävät turvallisuuden tunnetta.

Tärkeä osa kampuksen tehokasta käyttöä on myös saavutettavuus: se lienee haaste useassa maalaismaisessa kunnassa, jolloin kiinteistön käyttöaste saattaa jäädä matalaksi. Siuntion sydän sijaitsee kunnan keskellä lähellä juna-asemaa ja kaikki HSL:n bussireitit Siuntiossa kulkevat kampuksen kautta, joten sinne on helppoa saapua eri puolilta kuntaa. Tällainen saavutettavuus osaltaan mahdollistaa sen, ettei kiinteistöjä tarvita ympäri kuntaa.”

Siuntion Sydän, kunnan uusi sivistys- ja hyvinvointikampus on Suomessa harvinainen laatuaan: se tuo suomen- ja ruotsinkieliset koulut fyysisesti samoihin tiloihin. Tutustu hankkeeseen!

Vuoden vihreä edelläkävijä -kilpailun palkinto on 10 000 euroa, jonka voittaja voi käyttää haluamaansa kestävän kehityksen hankkeeseen. Jos voitto tulee kotiin, mihin käyttäisitte palkinnon?

”Pari ajatusta nousee mieleen. Yksi vaihtoehto on parhaillaan käynnissä oleva Siuntionjoen vesistön tilaa parantava hanke, jossa mukana ovat myös Vihti, Kirkkonummi, Inkoo ja Lohja. Toinen vaihtoehto on nuoret ja nuorison syrjäytymistä ehkäisevä toiminta. Nuorissa on tulevaisuus ja heistä huolehtiminen on sekin kestävää kehitystä.”

Vuoden vihreä edelläkävijä

Kuntarahoitus palkitsi vuoden vihreän edelläkävijän ensimmäistä kertaa vuonna 2019. Voittajan valitsee Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen työryhmä, joka arvioi finalistien laajaa ja pitkäjänteistä sitoutumista kestävään kehitykseen.

Vihreä edelläkävijä -kilpailun voittaja paljastetaan keskiviikkona 29. marraskuuta.

KuntarahoitusVastuullisuusVihreä edelläkävijäVihreä rahoitus

Uusi urheilutalo kokoaa ja sujuvoittaa Suodenniemen kyläyhteisön palveluja

Suodenniemeläiset ovat pienestä lukumäärästään huolimatta hyvin aktiivisia palvelujen käyttäjiä. Vanhalla urheilutalolla oli 10000 käyntikertaa vuodessa ja uuteen odotetaan ainakin samaa määrää. Todennäköisesti käyntikertoja kertyy vielä enemmän, koska nyt liikuntatilojen vierestä löytyvät myös kirjastopalvelut. Tarkkoja lukuja päästään arvioimaan, kun kohde on ollut käytössä ensimmäisen täyden vuotensa.  

– Uudessa urheilutalossa palvelut on tuotu helposti saataville: kirjastossakin on helppo asioida samalla, kun kuljettaa lapsia liikuntaharrastuksiin. Kirjastossa on myös kokoustiloja, joissa esimerkiksi seurat voivat pitää kokouksiaan kätevästi, kuvailee Sastamalan tekninen johtaja Kimmo Toukoniemi. 

Liikuntatiloja suunniteltaessa varauduttiin monipuoliseen lajikirjoon: hallin varustelu taipuu sujuvasti moniin eri pallolajeihin.  

– Sastamala on perinteisesti ollut lentopallokunta, mutta nyt alkuvaiheessa aktiivisinta käyttäjäryhmää ovat tainneet olla futsal- ja sulkapalloharrastajat. Urheilutaloa käyttävät päivittäin myös naapurissa sijaitsevan Suodenniemen koulun oppilaat liikuntatunneillaan. 

Paikallisin voimin rakennetusta saatiin mutkaton palvelupaikka 

Uutta urheilutaloa alettiin miettiä vuonna 2019. Sastamala kartoitti kiinteistöjen tilannetta, ja vanha urheilutalo todettiin huonokuntoiseksi. Laki edellytti vanhaan urheiluhalliin myös erillisen laajarunkoisen rakennuksen tarkastuksen, joka paljasti ettei hallin runko enää täyttänyt rakenteellisia vaatimuksia. 

– Kantava runko oli päässyt huonoon kuntoon ja halli jouduttiin laittamaan käyttökieltoon. Tämä nopeutti suunnitelmia uuden urheilutalon rakentamiseksi. Suunnitelmaksi muodostui tehdä uudesta talosta monipalvelukeskus, jolla saataisiin tiivistettyä ja tuotua suodenniemeläisten palveluja yhden katon alle.    

Urheilutalo on Suodenniemellä ollut perinteisesti kylän eri juhlatilaisuuksien koti. Siksi kiinteistöön rakennettiin myös hyvin varustellut keittiötilat, jotta iltamien ja juhlien tarjoilut on helpompaa järjestää.   

– Kohteen toiminnallisuus oli muutenkin meille tärkeää. Jo suunnitteluvaiheessa korostimme sitä, että tilat on mietittävä arkitoiminnan kannalta toimiviksi ja mutkatonta asiointia tukeviksi. Ratkaisuja on tehty tämä mielessä ja palveluiden tavoitettavuuteen satsattu: esimerkiksi kirjastossa voi asioida kirjastokortilla myös palveluaikojen ulkopuolella.  

Tilojen onnistumisesta Toukoniemi antaa vuolasta kiitosta myös urakoitsijalle. Urheilutalo toteutettiin kokonaisvastuu-urakkana Pirkanmaan Pro-Rakennus Oy:n kanssa. Urakassa höydynnettiin runsaasti paikallista alihankinta- ja aliurakoitsijaosaamista.  

– Voi sanoa, että kaikki tekivät hienoa jälkeä ja rakensivat urheilutaloa melkein kuin omaansa, tekninen johtaja kehuu. – Valvonnan näkökulmasta tämä oli sujuva hanke eikä juuri mistään jouduttu huomauttamaan.  

Avajaiset vetivät tuvan täyteen 

Vihreän rahoituksen mahdollisuus nousi esille Sastamalan kaupungin ja Kuntarahoituksen säännöllisissä tapaamisissa. Toukoniemi esitteli hankkeen suunnitelmia: uusi urheilutalo rakennettaisiin A-energialuokkaan, talotekniikkaan kaavailtiin tehokasta ilmastointikonetta, ja katolle asennettaisiin aurinkopaneelit. Kuntarahoituksen asiantuntijat totesivat panostusten kuulostavan hyvältä: hanke täyttäisi vihreän rahoituksen kriteerit. 

– Totta kai se on meidänkin näkökulmastamme hyvin myönteistä, että tällaista energiatehokasta rakentamista puolletaan ja tuetaan myös talousnäkökulmasta. Kun tilaisuus oli tarjolla, oli vihreään rahoitukseen helppo tarttua, tekninen johtaja kertoo. 

Suodenniemeläiset ovat ottaneet uuden monipalvelukeskuksensa hyvin vastaan. Urheilutalo otettiin käyttöön juuri ennen loppiaista ja tupa oli täynnä. 

– Avajaiset olivat selvästi koko kylän tapahtuma. Kyllä tämä osoittaa, että omat palvelut ovat suodenniemeläisille tärkeä juttu, Toukoniemi kertoo.  

Ensimmäisten kuukausien aikana Toukoniemi odotteli kyläläisiltä palautetta tuoreesta urheilutalosta, mutta sitä ei tullut. Teknistä johtajaa tämä hieman huoletti. 

– Pohdin, että onkohan se nyt varmasti onnistunut myös käyttäjien näkökulmasta. Mainitsin eräälle paikalliselle asukkaalle, että kukaan ei ole urheilutaloon liittyen ottanut yhteyttä. Hän vastasi, että Kimmo, se taitaa kertoa asukkaiden tyytyväisyydestä, kun kenelläkään ei ole mitään huomautettavaa, Toukoniemi nauraa. 

Vihreä rahoitus

Kuntarahoitus myöntää vihreää rahoitusta hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia positiivisia ympäristövaikutuksia. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa vihreää rahoitusta on myönnetty vuodesta 2016, ja tänä päivänä rahoituksen piirissä on lähes 200 hanketta Helsingistä Inariin.

Lue lisää vihreästä rahoituksesta



Teksti: Tuomas Mäkinen
Kuva: Suvi Isosävi, Sastamalan kaupunki

AsiakastarinatKuntien asiakastarinatVihreä rahoitus

Innovatiivinen hybridilämmitys siivittää Oulun Sivakan uusia kerrostaloja entistä parempaan energiatehokkuuteen

Oulun Sivakka suhtautuu kunnianhimoisesti uusien vuokratalojensa energiatehokkuuteen: A-energialuokka ei ole vain tavoite, vaan minimitaso. Kaukovainiolle rakennettuihin uusiin kerrostaloihin toteutettiin hybridilämmitys, jonka yhtiö toivoo näkevänsä myös laajemmassa käytössä Euroopassa.

Sivakka on Oulun kaupungin omistama vuokratalokonserni, joka tuottaa ja tarjoaa kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja oululaisille. Yhtiömuotoisena toimintaa on tehty 30 vuotta.

– Tällä hetkellä meillä on noin 8 400 vuokra-asuntoa. Oulu kuuluu onnekkaisiin kasvukeskusalueisiin ja siksi kasvatamme parhaillaan asuntokantaamme, Sivakan toimitusjohtaja Raimo Hätälä kertoo.

Sivakka huomioi kohteissaan myös ympäristöarvot. Eräs esimerkki tästä on vuoden 2021 lopulla valmistunut kerrostalo osoitteessa Hiirihaukantie 12 A.

Tehtävänä metsälähiön uudistus

Hiirihaukantie 12 A sijaitsee Oulun Kaukovainion kaupunginosassa. Alue ilmentää hyvin 60-lukulaista suomalaista kaupunkisuunnittelua ja metsälähiöajattelua, Hätälä kertoo. Kaukovainio – tai Kaketsu, kuten alue paikallisesti tunnetaan – on hänen mukaansa varsin tyypillinen metsälähiö: alueella kulkee ympyräkehätie, jonka ulko- ja sisäkehille on rakennettu kerrostaloja.

Alue on aikansa lapsi myös rakennuskantansa puolesta. Kaukovainion keskuksen kiinteistöissä toimivat pitkään ostoskeskus, päiväkoti ja seurakuntakeskus. Nämä rakennukset olivat kerrostalokantaa matalampia ja aikanaan halvalla rakennettuja kohteita, jotka kärsivät muun muassa sisäilmaongelmista. Vuonna 2014 Oulun kaupunki kääri hihat ja käynnisti Kaukovainion keskuksen kehittämishankkeen. Suunnitelma syntyi ideointi- ja arkkitehtikilpailujen pohjalta.

– Ostari, päiväkoti, seurakuntakeskus, sekä joitain kerrostaloja purettiin. Tilalle päätettiin rakentaa marketti, johon tuli myös muita kauppapalveluita. Kerrostalojen tilalle puolestaan lähdettiin toteuttamaan merkittävästi täydennysrakentamista.

Kehitystyöhön toi uuden ulottuvuuden EU:n MAKING-CITY-hanke, jonka tavoitteena on löytää uusia rakennusinnovaatioita ja -ratkaisuja, joita voitaisiin toistaa myös muualla Euroopassa. Hankkeesta tiedusteltiin, olisiko Oulussa kiinnostusta selvittää energiaomavaraisen kaupunginosan toteutusta. Kaukovainion kehitys oli käynnissä, joten intoa löytyi sekä kaupungintalolta että Sivakan toimistolta. Hiirihaukantie 12 valikoitui koerakennuskohteeksi.

Hiirihaukantien keskeisenä innovaationa Hätälä nostaa esiin hybridilämmitysratkaisun, jota on sovellettu myös toisessa Kaukovainion uudiskohteessa, Jalohaukantie 5:ssä. Oulun Energia ja Sivakka hyödynsivät kohteissa lämpöpumpputeknologiaa, kaukolämmön paluulämpöjä sekä erilaisia hukkalämpöjä. Näin pystyttiin painamaan tontin ulkopuolelta tulevan primäärienergian määrä lähes nollaan. Tällä ratkaisulla on heijastevaikutus myös kaukolämmön tuotantolaitoksiin, joissa sähköntuotannon hyötyteho paranee.

Paneelit sinne, mihin paistaa

Hiirihaukantiellä on panostettu talotekniikkaan. Jäteveden lämmön talteenotto, tarkka huoneanturointi, ilmamääräsäätöinen ohjausjärjestelmä sekä maapiiristä tuleva esilämmitys ja -viilennys auttavat kaikki optimoimaan energiankulutusta ja asumisoloja.

– Asensimme myös ulkoseiniin aurinkopaneelit. Vertailimme dataa Jalohaukantie 5:n katolle asennetuista paneeleista: totesimme, että seinäasennus voisi tuoda paremman vuosihyödyn. Oulun korkeudella lumi peittää kattopaneelit kevättalvella pidempään, kun taas seinälle asennetut paneelit tuottavat energiaa jo helmi-maaliskuussa.

Hiirihaukantie 12 A:n aurinkopaneelit on asennettiin katon sijasta seiniin paremman vuosihyödyn saamiseksi.

Myös rakennuksen suunnittelussa on luotettu tehokkaisiin ja hyviksi havaittuihin valintoihin. Pohjapiirrokseltaan Hiirihaukantie 12 A on pistetalotyyppinen, “jopa tylsä, suorakaiteen muotoinen laatikko”, toimitusjohtaja Hätälä nauraa.

– Mutta tällainen rakenne on ikiaikaisen hyväksi ja toimivaksi todettu. Talon vaipparakenteessa kiinnitimme huomiota hyvään eristykseen, jolla minimoidaan ilmavuodot. Rakennus- ja käyttökustannusten optimoinnilla on positiivinen yhteys toisiinsa: vaipparakenteeltaan yksinkertainen talo on paitsi energiatehokas, myös edullinen ylläpitää.

Vihreästi rakennettu, mutta aina myös kohtuuhintainen

Sivakan vihreitä ratkaisuja ohjaavat yhtiön strategia sekä Oulun kaupungin asettamat omistajatavoitteet. Toimitusjohtaja Hätälä pitää Kaukovainion kohteita hienona onnistumisena, koska niissä yllettiin esimerkillisesti ympäristövastuullisuuden tavoitteisiin: energiatehokkuus paranee, hiilijalanjälki pienenee, ja kiertotaloutta edistetään monipuolisesti.

– Etenkin energiatehokkuus parani niin selvästi, että teemme varmasti saman ratkaisun jatkossakin. Toivomme myös, että kaukolämmön paluulämmön hyödyntäminen yleistyisi ratkaisuna MAKING-CITY-hankkeen kautta: se on systeemitasollakin hyvä innovaatio.

Vihreästi rakennettaessakin Sivakka pitää mielessä ydintehtävänsä.

– Hintataso on asukkaillemme ykkösasia, siksi sen on oltava sitä myös meille. Kaukovainiolla se toteutuu: Hiirihaukantiellä esimerkiksi 44,5 neliön kaksion vuokra on 566 euroa ja 65,5 neliön kolmion vuokra 770 euroa eli olemme vapaita markkinoita selvästi edullisempia.

Sivakka pyrkiikin toteuttamaan ympäristöä huomioivat ratkaisut luontevana osana toimivan asuinkohteen suunnittelua. Tästä ajattelusta kertoo myös Hiirihaukantielle yhteiskäyttöön tarkoitettu sähköauto, joka käy hiilineutraalilla pohjoismaisella vesivoimalla. Menopeli mahdollistaa kestävää liikkumista, mutta tuo myös asumismukavuutta.

– Yhteinen sähköauto on selvästi ollut lisä, jonka kätevyyttä moni ei ensi alkuun hoksannut. Datasta näemme, että sen käyttö on kuitenkin koko ajan kasvussa ja maine selvästi kiirii. Se on vähän sellainen piste i:n päälle: kun pelastetaan maailmaa, niin pelastetaan sitten monipuolisesti ja loppuun asti.

Vihreä rahoitus

Kuntarahoitus myöntää vihreää rahoitusta hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia positiivisia ympäristövaikutuksia. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa vihreää rahoitusta on myönnetty vuodesta 2016, ja tänä päivänä rahoituksen piirissä on lähes 200 hanketta Helsingistä Inariin.

Lue lisää

Teksti: Tuomas Mäkinen
Kuva: Oulun Sivakka

AsiakastarinatAsuntotoimijoiden asiakastarinatKestävä rahoitusKuntien asiakastarinatVihreä rahoitus

Liperin leasingrahoitetut katuvalot säästävät rahaa ja ympäristöä ilman että käyttötalousmenot kasvavat

12 000 asukkaan Liperillä oli takanaan tiukkoja investointivuosia. Kunnan kolmea päätaajamaa valaisivat energiasyöpöt elohopealamput, joita oli uusittu pistemäisesti tiehankkeiden yhteydessä. Katuvalot vaativat säännöllistä huoltoa, ja niiden ylläpitoon ja uusimiseen oli varattu 30 tuhannen euron vuosibudjetti. Se riitti vuosihuoltoihin muttei laajaan remonttiin. Loppuvuodesta 2020 kunnalle selvisi, ettei katuvalojen uusiminen vaadi käyttötalousmenojen kasvattamista ja uutta lainaa. Hankkeita voidaan viedä laajasti ja nopeasti käyttöön leasingrahoituksen avulla.

– Liperiin oli valmistumassa uusi koulu, johon haimme vihreää rahoitusta Kuntarahoitukselta. Palaverissa Kuntarahoituksen asiantuntijat esittelivät energiansäästöhankkeita, joita yhtiö oli rahoittanut vihreällä leasingilla. Huomasin katuvalot uutena rahoituskohteena ja kiinnostuin heti, muistelee Liperin talousjohtaja Pellervo Hämäläinen.

Keskusteluja seurasi muutaman kuukauden tuumaustauko, jonka jälkeen Liperissä ryhdyttiin hommiin.

– Teimme aluksi vuoden mittaiset puitesopimukset vuosille 2021 ja 2022; valoja uusittiin ensin kirkonkylältä, sitten Honkalammelta. Kahtena ensimmäisenä vuonna vaihdoimme noin 120 pylvästä valaisimineen, Hämäläinen kertoo.

Uusia katuvaloja Liperin kirkonkylällä, Ruuskankallio alueella. Puiden reunustama tie poutasäässä. Kuva: Heini Myller / Liperin kunta.
Uusia katuvaloja Liperin kirkonkylällä, Ruuskankallion alueella

Kuva urakasta tarkentui

Leasingrahoitteisessa energiansäästöhankkeessa on yleensä 5–7 vuoden takaisinmaksuaika. Jopa 10 vuoden leasingsopimus on mahdollinen. Sopimuksen jäännösarvo ja sopimusaika  räätälöidään usein siten, että hankkeesta syntyvä energiansäästö kattaisi leasingmaksut tai ainakin mahdollisimman suuren osan niistä. Tähän pyrittiin myös Liperissä, mutta urakka osoittautui odotettua laajemmaksi.

– Selvisi, että kunnassa on paljon vanhoja lyhtypylväitä, jotka on hyvä uusia samalla. Led-valaisimet säästävät sähköä, mutta pylväät eivät, joten emme saaneet niistä kustannussäästöjä, Hämäläinen toteaa mutta lisää: – Onneksi Kuntarahoitus hyväksyi ne saman sopimuksen piiriin. Pylväät olisi pitänyt joka tapauksessa uusia.

Ensimmäisten puitesopimusvuosien aikana urakan kokonaiskuva tarkentui.

– Aluksi arvioimme katuvalojen määrän selvästi alakanttiin, mutta nyt se on tiedossa. Niitä on vielä seitsemisen sataa katualueilla ja 400–500 urheilualueilla, eli olemme vasta alussa. Loppupäässä on onneksi myös valaisimia, joista voidaan uusia pelkät lamput.

Energiansäästöhankkeessa kunnan kannattaa kilpailuttaa urakka ja rahoitus erikseen. Kunnan omalla riskitasolla hankittu rahoitus on merkittävästi laitetoimittajan yritysriskiä edullisempaa, jolloin hankkeen takaisinmaksuaika lyhenee.

Korkotaso ja sähkön hinta syynissä

Liperi käyttää katuvaloihin jatkossakin Kuntarahoituksen leasingrahoitusta. Liperin kunnanvaltuusto päätti viime syksynä viiden vuoden puitesopimuksesta, jossa on 1,25 miljoonan euron limiitti. Vuoden lopulla kunta voi valita, kiinnittääkö se hankekustannukset kuuden kuukauden vaihtuvaan korkoon vai seitsemän vuoden kiinteään. Korkojen kehitystä seurataankin Liperissä tarkkaan, kuten myös sähkön hintaa. Molemmat vaikuttavat energiansäästöhankkeiden kannattavuuteen huomattavasti.

– Korot ovat nousseet, mutta niin on välillä sähkön hintakin. Pitää laskea tarkkaan, mikä kannattaa ja mikä ei. Tällä hetkellä leasingrahoitus on yhtä hyvä vaihtoehto kuin pari vuotta sitten, Hämäläinen pohtii.

Puitesopimus on Hämäläisen mukaan hyvin joustava. Kunnan ei ole pakko käyttää 1,25 miljoonan rahoituslimiittiä, vaan se saa itse päättää mitä se uusii ja milloin.

– Joinain vuosina voimme jättää valojen vaihtamisen kokonaan väliin, jos hyviä kohteita ei ole tai rahoituskustannukset uhkaavat nousta liian suuriksi.

Uudet katuvalot säästävät paitsi euroja, myös ympäristöä. Kestävän kehityksen tavoitteet olivat Liperille tärkeä syy ryhtyä remonttiin.

– Energiaa säästyy ja ledien huoltotarve on merkittävästi vanhoja valaisimia vähäisempää, mikä tuo lisäsäästöjä. Uudet katuvalot myös valaisevat paremmin ja lisäävät turvallisuutta; tätä on kunnan elinympäristöpalvelut korostanut.

Katuvalojen uusiminen leasingrahoituksella on vielä verrattain harvinaista. Hämäläinen ihmettelee miksi.

– Ehkä jotkut ajattelevat, että nämä ovat niin pieniä hankkeita, että ne kannattaisi tehdä taserahoituksella. Mutta äkkiä siitä tulee iso urakka, jos aikoo käydä koko kunnan valaisinkannan läpi.

Liperin kunnalle leasingrahoitus on sopinut katuvalojen uusimiseen hyvin.

– Leasingrahoitus on vauhdittanut katuvalojen uusimista huomattavasti. Samalla säästyy rahaa ja edistetään kestävän kehityksen tavoitteita. Meille tämä on ollut erittäin hyvä ratkaisu, Hämäläinen päättää.

Katso videolta esimerkkilaskelma energiansäästöhankkeiden rahoittamisesta leasingrahoituksella:

Tutustu Kuntarahoituksen leasingrahoitukseen!


Teksti: Roope Huotari
Kuvat: Heini Myller / Liperin kunta

Kuntien asiakastarinatLeasingVihreä rahoitus

Piispanmäen ”tummanvihreä” monitoimitalo on suunniteltu laatu edellä

Kokkolan Piispanmäkeen valmistuu 2025 monitoimitalo, joka tulee palvelemaan yhteensä yli tuhatta päiväkotilasta, koululaista ja työntekijää. Rakennukseen siirtyy aikanaan usean eri koulun ja päiväkodin oppilaita. Lisäksi talo palvelee nuorisotoimea ja oppilashuoltoa ja useita yksiköitä palveleva tuotantokeittiö parantaa kaupungin ruokahuollon toimintavarmuutta.

Uudisrakennukseen päätymisen taustalla on vuonna 2017 selvitys kaupungin päiväkoti- ja kouluverkoston tilanteesta. Jo esiselvityksessä todettiin, että Jokilaakson ja Hakalahden koulut alkoivat olla käyttöikänsä päässä. Vanhojen rakennusten kuluja verrattiin uudisrakennusten keskiarvoihin.

– Erityisesti lämmityskuluja katsoessa tuntui, että vanhojen rakennusten ylläpito on melkoista tuhlausta. Myös joidenkin kiinteistöjen sijainnit olivat hankalat. Korjaustarveselvitykset tukivat sitä, että jotain oli tehtävä: peruskorjaus ei olisi ollut järkevä ratkaisu, joten esitettiin, että useampi koulu ja päiväkoti yhdistettäisiin uudisrakennukseen, rakennuspäällikkö Veli-Matti Isoaho taustoittaa.

Uudisrakennus haluttiin sijoittaa järkevästi.  Oppilaaksiottoaluetta tarkasteltiin, alueen lapsiperheiden nykyisiä ja tulevia tarpeita arvioitiin.

– Monitoimitalo rakennetaan keskeiselle paikalle. Piispanmäki on pientalovaltaista aluetta, mutta valmistaudumme alueen teolliseen muutokseen ja siihen, että seudulle muuttaa uusia asukkaita, Isoaho jatkaa.

Rakennukseen liittyvä tieto tuodaan osaksi opetusta

Itse kohde on Isoahon mukaan melko tavallinen monitoimitalo, jollaisia Suomesta löytyy hänen mukaansa ”pilvin pimein.”  Poikkeuksellisen Piispanmäestä tekevät panostukset kestävyyteen ja siihen liittyvän tiedon hyödyntämiseen läpi elinkaaren. Jo suunnitteluvaiheessa hankkeelle päätettiin hakea vihreää rahoitusta. Urakan kilpailutuksessa painotettiin hinnan sijaan laatua ja kokonaistaloudellisuutta. Älykästä rakennusta ja siihen liittyvää tietoa tullaan käyttämään osana opetusta.

– Kouluissa on ennen ollut melko heikko ymmärrys itse opetustilojen lämmön- tai sähkönkulutuksesta. Piispanmäen koulussa tämä tieto halutaan mukaan pedagogiseen työhön. Tuomme oppilaiden arkipäivään esimerkiksi tietoa siitä, mistä kouluun käytetyt 300 000 tiiltä ovat peräisin, miten yhdeksän kilometrin pituinen primäärimaalämpöputkistojärjestelmä toimii, miten rakennuksessa käytetty betoni ja raudoitus on valmistettu, ja niin edelleen, Isoaho kuvailee.

Piispanmäellä koulua tulevaisuudessa käyvät lapset saavatkin opetuksen puitteiksi ja osaksi mallikelpoisen kappaleen kestävästä ja vastuullisesta rakentamisesta. Vihreän rahoituksen kriteerit ja tavoitteet on luettu Kokkolassa tarkkaan ja niihin on vastattu kunnianhimoisella otteella.

Lämmitys tullaan toteuttamaan hybridiratkaisuna. Normaalioloissa koulua lämmittää koulun omasta pihasta otettava maalämpö, ja elohopean pudotessa alle 15 pakkasasteen kaukolämpö kytkeytyy päälle. Kohteeseen asennetaan näiden lisäksi myös aurinkopaneelit.

– Kaukolämmönkin voimme osoittaa olevan 80-prosenttisesti hiilineutraalisti tuotettua. Rakennuksen kaikki lasipinnat on suunniteltu myös estämään ylimääräistä auringonsäteiden läpäisyä, mikä vähentää energiankulutusta lämpiminä vuodenaikoina, kun tiloihin ei tarvita ylimääräistä jäähdytystä.

Kestävyys on huomioitu myös kohteen sijainnissa ja liikenneyhteyksissä. Alueen halutaan olevan helposti ja vähähiilisesti saavutettavissa: kevyen liikenteen väyliä ja bussireittejä on parannettu, jotta henkilöauto ei olisi välttämätön Piispanmäellä liikuttaessa.

– Koulualueen ympärille tulee myös sähköautojen latauspisteitä. Itse koulun tontille näitä ei kuitenkaan tuoda, jottei koulualueella liikkuisi henkilöautoja ja liikkumisen turvallisuus ei vaarantuisi.

Alueen luontoa halutaan hyödyntää opetustoiminnassa. Tontilla sijaitseva lehtometsä pääsee käyttöön päiväkoti-ikäisten opetuksessa.

– Metsikköön tullaan tekemään satupolku pienimmille lapsille. Myös tulevan koulun lähellä sijaitseva peltoalue on ostettu opetuskäyttöön: siellä voidaan tehdä kaupunkiviljelyä ja tuoda opetukseen hyvin käytännönläheisiä asioita ihan lähtien siitä, miten porkkanat tai muut hyötykasvit kasvavat.

Laaja työryhmä ja tavallisesta poikkeava toteutus

Maanrakennustyöt uuden koulun tontilla aloitettiin vuoden 2023 alussa ja rakentaminen käynnistyi huhtikuussa. Urakkamuodossakaan ei tyydytty tavanomaiseen vaan valinta perustui huolelliseen vertailuun.

– Kävimme läpi hankkeitamme viimeisen neljän vuoden ajalta ja tarkastelimme, mikä niissä on hyvää tai huonoa. Suomessa on pitkälti menty rakennusliikevetoiseen kokonaisurakkamalliin, jossa tilaajalla on rajatut vaikutusmahdollisuudet, kun pääurakoitsija hoitaa aliurakoitsijat. Halusimme hankkeen omiin käsiin ja pystyä itse vaikuttamaan läpi koko urakan. Näistä syistä päädyimme jaettuun urakkaan, vaikka se tuottaa meille enemmän työtä, Isoaho kertoo.

Hankkeessa kaupungin lapsiystävyyttä ja osallisuutta painottava strategia viedään käytäntöön. Monitoimitalon suunnitteluun ja myös urakkavaiheeseen on osallistettu kaupungin henkilöstöä. Sivistystoimen ja kiinteistöhuollon asiantuntijoilta on kysytty kokemuksia vastaavista hankkeista neljän vuoden ajalta. Kaikkien asianosaisten halutaan tuovan panoksensa hankkeeseen.

– ­Prosessiamme voisi verrata autotehtaan tuotantoprosessiin. Kun hanke etenee linjalla oman osa-alueen kohdalle, kyseinen ryhmä tuo oman tietonsa ja panoksensa siihen. Kahden viikon välein käymme läpi etenemisen, parannustoiveet ja seuraavat tavoitetasot. Näin pystymme ennakoimaan etenemisen ja viestimään siitä seuraavan vaiheen suunnittelijoille ja toteuttajille, Isoaho kuvailee.

Pedagogiseksi asiantuntijaksi kutsuttiin eläköitynyt rehtori.

– Hän on ollut korvaamaton apu muun muassa tarveselvitysvaiheen tilaohjelman laatimisessa ja kalustohankinnoissa yhdessä sivistystoimen kanssa! Isoaho kiittelee.

Koulu-urakkaa valvoo 12 hengen ohjaustyöryhmä, joka kokoontuu aina kuuden viikon välein valvojien tilannekatsaukseen. Valvojat ”eivät vain aja työmaan ohi ja ota valokuvaa siitä, mitä syntyi” vaan ovat tiiviisti läsnä työmaalla ja raportoivat työstään viikoittain Isoaholle. Rakennus myös otetaan vastaan osa kerrallaan. Vastaanottoon liittyviä rakennusosia, eli mestoja, on yhteensä noin 3 000.

– Asioita tarkastetaan tyypillisesti vasta, kun ne ovat valmiita. Tässä urakassa teemme asian toisin päin. Kaikista rakennusosista on tehty etukäteen tarkat suunnitelmat, jotka on vielä tarkastettu rakennuttajan kokoaman valvontatiimin ja projektin eri suunnittelualoihin perehtyneiden asiantuntija-managerien kanssa. Työmaalla jokainen rakennusvaihe katsotaan ensin tiimin ja valvojien kanssa läpi ja vasta sen jälkeen aletaan tehdä. Tärkeimpinä laatukriteereinä ovat aikataulun hallinta, vaatimuksenmukaisuus ja valvonta. Tämä on tietysti vaatinut joustoa myös urakoitsijoilta. Pelisäännöt tästä mesta-ajattelusta, jossa työn sovittu laatu varmistetaan kolmiportaisena laadunvarmistusprosessina – edeltävänä, työnaikaisena ja työvaiheen jälkeisenä laadunvarmistuksena – on otettu hyvin vastaan, Isoaho kertoo.

Kokkolan kaupungin perehtyneisyys vihreän rahoituksen vaatimuksiin, kuten erinomaisen energiatehokkuuden vaatimusten saavuttamiseen, uusiutuvaan omavaraisuusenergiaan sitoutuminen ja rakennuksen toimimiseen kestävän kehityksen oppimisympäristönä tekivät syvän vaikutuksen Kuntarahoituksen asiantuntijoihin.

– Hanke täyttää kaikki vihreän rahoituksen kriteerit ja sen toteutus on kuin suoraan oppikirjasta, Kuntarahoituksen vastuullisen rahoituksen senior asiantuntija Rami Erkkilä ylistää.

Kokkola aikoo todentaa kestävyyden ja monitoimitalon ”tummanvihreyden”.

– Kun Piispanmäki valmistuu, pidetään tarkastus ja katsotaan, pidimmekö sanamme ja pääsimmekö tavoitteisiin, Isoaho hymyilee.

Vihreä rahoitus

Kuntarahoitus myöntää vihreää rahoitusta hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia positiivisia ympäristövaikutuksia. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa vihreää rahoitusta on myönnetty vuodesta 2016, ja tänä päivänä rahoituksen piirissä on lähes 200 hanketta Helsingistä Inariin.

Lue lisää vihreästä rahoituksesta


Teksti: Tuomas Mäkinen
Kuva: Kokkolan kaupunki

AsiakastarinatKestävä rahoitusKuntarahoitusKuntien asiakastarinatVihreä rahoitus

Kestävää kaupunkirakentamista: Postipuistoon nousee näyttävä puukerrostalokortteli

Pohjois-Pasilan vanhan maaliikennekeskuksen alueelle on rakennettu uutta asuinaluetta vuodesta 2019 alkaen. Keskuspuistoa reunustava Postipuisto sijaitsee lähellä Ilmalan ja Käpylän juna-asemia. Alueen lähipalveluihin on kaavoitettu päiväkoti ja koulu. Alueelle rakennetaankin yksiöiden ja kaksioiden ohella perheasuntoja, joita on toivottu lisää ydinkeskustan tuntumaan.

Puukorttelihanke syntyi osana Asuntoreformi Helsinki 2020 -arkkitehtuurikilpailua. Postipuiston tontin voittajaidean suunnitteli KUMP Arkkitehdit Oy, ja hankkeen varsinainen suunnittelutyö syntyi yhteistyönä A-Konsultit Oy:n ja Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli Oy:n kanssa. Ideassa korostui yhteisöllisyys ja puumateriaalin käyttö. Rakennuttajaksi valittiin Asuntosäätiö ja A-Kruunu Oy sekä KVR-urakoitsijaksi JVR Rakenne Oy.

– Tällä hetkellä tontilla tehdään perustustöitä, ja puuelementtiasennus on alkamassa. Asuntosäätiön asumisoikeusasunnoista A- ja B-rappu valmistuvat tämän vuoden loppuun mennessä, C-rappu loppuvuodesta 2024. Kohteen noin 90 asuntoa pitävät sisällään niin yksiöitä kuin jopa viiden huoneen perheasuntoja, kertoo Pekka Sainio, Asuntosäätiön hankkeen projektipäällikkö.

Asun­to­sää­tiön ja A-Kruu­nun puu­ra­ken­teis­een kort­te­liin valmistuu yhteensä lähemmäs 200 asu­mi­soi­keus- ja vuok­ra-asun­toa. Korttelin rakentaminen rahoitetaan Kuntarahoituksen vihreällä rahoituksella.

– A-kruunun vuokra-asuntoja rakennetaan yhtä aikaa Asuntosäätiön kanssa. Taloissa tulee olemaan noin 90 kotia, jotka valmistuvat kahdessa vaiheessa, osa elokuussa 2024 ja loput saman vuoden joulukuussa, kertoo Jouni Isomöttönen, A-kruunun rakennuttamisjohtaja.

Havainnekuva katunäkymästä Asuntosäätiön ja A-kruunun puukerrostalokorttelin yhteydessä Postipuistossa Helsingin Pasilassa.

Puurakentamista kaupunkiympäristössä

Kotimainen valmistus ja suomalainen puu rakennusmateriaalina pienentävät rakentamisesta aiheutuvaa hiilijalanjälkeä. Postipuiston A-energialuokan korttelista ympäristöystävällisen tekevät myös kohteen aurinkopaneelit, viherkatot ja viherseinämät.

– Olen ensimmäistä kertaa mukana rakentamassa tämän mittakaavan puukerrostaloa. Projekti on tarjonnut paljon oppeja. Paljasta puuta ei esimerkiksi jätetä asunnoissa näkyviin kovin paljoa, sillä paloturvallisuuteen on kiinnitettävä huomiota. Betonikerrostaloista poiketen taloihin asennetaan myös kattava sprinklerijärjestelmä, kertoo Sainio.

Puurakentamista on edistetty lähivuosina ympäri Suomea. Joissain kaupungeissa ja kunnissa tontteja jopa kaavoitetaan niin, että tontille saa rakentaa vain puusta.

– A-kruunu on rakennuttanut useampia puukerrostalokohteita. Valmiita kohteita meillä on Tampereella, Sipoossa ja Kuninkaantammessa. Postipuiston ohella puukerrostaloasuntoja on rakenteilla Nurmijärvellä, kertoo Raisa Turtiainen, A-kruunun hankkeen projektipäällikkö.

Yhteisöllisiä tiloja löytyy pihapiiristä ja Postivarikon kylätalosta

Korttelin yhteisöllisyys näkyy talojen porraskäytävien yhteistiloissa, joissa voi tehdä etätöitä, leikkiä lasten kanssa ja hoitaa kasveja. Kuusikerroksisten puurakenteisten talojen väleihin sijoittuvat valopihat ja viherseinämät tuovat sisäpihalle varjoa kesäisin ja luonnonvaloa talvisin.

Koko Postipuiston alueella yhteisöllisyyttä luo pian ovensa avaava “kylätalo”. Postivarikko-niminen yhteisötalo tarjoaa asukkaille monipuolisia tiloja joustavaan käyttöön. Postivarikko pitää sisällään muun muassa kuntosalin, kahvilatilat ja verstaan. Tiloissa voi järjestää myös ohjattua toimintaa.

– Postivarikko valjastetaan asukaskäyttöön lähiaikoina. Siellä on tarkoitus järjestää kaikenlaista toimintaa ja harrastusmahdollisuuksia. Jännittävää nähdä, miten asukkaat ottavat tilan ja sen palvelut haltuunsa. Sijainti on keskeinen, se on kaavasta katsoen kuin alueen sydän, kertoo Turtiainen.

Korttelikokonaisuus on edistynyt mallikkaasti

A-Kruunu ja Asuntosäätiö ovat tehneet yhteistyötä lukuisia kertoja. Hankkeen suunnitteluun, toteutumiseen ja etenemiseen on oltu tyytyväisiä puolin ja toisin.

– Korttelikokonaisuutta on ollut mahtavaa rakentaa yhdessä Asuntosäätiön kanssa. Yhteistyö on sujunut mallikkaasti ja myös JVR-Rakenteen suunnittelutiimi on tehnyt hirmu hyvää työtä. Ei tällaisia hankkeita ihan jatkuvasti rakenneta, yhdessä syntyy hyvää jälkeä, Isomöttönen kehuu.

Lue myös:


Vihreä rahoitus

Kuntarahoitus myöntää vihreää rahoitusta hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia positiivisia ympäristövaikutuksia. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa vihreää rahoitusta on myönnetty vuodesta 2016, ja tänä päivänä rahoituksen piirissä on lähes 200 hanketta Helsingistä Inariin.

Lue lisää vihreästä rahoituksesta


Teksti: Sara Pitzén
Kuvat: Asuntosäätiö

Asuntotoimijoiden asiakastarinatVihreä rahoitus

Uusi puukerrostalo viitoittaa tietä tulevaisuuden opiskelija-asumiseen Lahdessa

Lahden Talot Oy -konserni on Lahden asuntomarkkinoilla merkittävä toimija: se omistaa seudulla 7141 asuntoa. Opiskelija-asunnoista konsernissa vastaa Lahden Asunnot Oy, joka rakennutti lokakuussa 2022 osoitteeseen Svinhufvudinkatu 11 valmistuneen uuden ja kiinnostavan kohteen: opiskelijoille suunnatun puukerrostalon. 

Kohteeseen saatiin paljon hakijoita ja uudet asukkaat löytyivät ennätysajassa.  

–  Alkuvaiheen perusteella uskallan sanoa, että onnistuimme vastaamaan kaikilta osin niihin toiveisiin, joita opiskelijoilla tänä päivänä on asumiselleen. Laadukas koti järkevään hintaan ja keskeisellä sijainnilla kiinnostaa nyt ja varmasti myös tulevaisuudessa, Lahden Talojen toimitusjohtaja Jukka Anttonen arvioi. 

Opiskelijoiden määrä on viime vuosina kasvanut Lahdessa ja kohtuuhintaiselle asumiselle on kysyntää. Svinhufvudinkatu 11:n tontti hankittiin koulutuskeskus Salpaukselta. Tontille kohonnut kerrostalo sijaitseekin kätevästi Salpauksen laajan opiskelijakampuksen vieressä. 

–  Meiltä löytyy ARA-tuettuja kohtuuhintaisia opiskelija-asuntoja, mutta tarvetta enemmällekin Lahdessa on. Omistamme yhteensä 580 opiskelija-asuntoa ja uuden kohteen myötä saimme 55 uutta asuntoa lisää, vieläpä opiskelijoiden näkökulmasta oikein hyvälle sijainnille, Anttonen jatkaa. 

Tehokas energiankäyttö ja materiaalipolitiikka kohteen ytimessä 

Hankkeen juuret johtavat vuoteen 2017, jolloin Lahden Asunnot Oy käynnisti ensimmäiset neuvotteluja tontista koulutuskeskus Salpauksen kanssa. Käytännön suunnittelu käynnistyi kesäkuussa 2021 ja rakennustyö saman vuoden lokakuussa: talo valmistui vuotta myöhemmin. Kuntarahoituksen vihreällä rahoituksella rakennetussa noin 7,3 miljoonan euron kohteessa on panostettu laajaan kirjoon kestäviä ratkaisuja. 

– Kohde on rakennettu A-energialuokkaan ja käyttää hiilineutraalia kaukolämpöä. Katolla sijaitsevan aurinkosähkövoimalan tuottamaa sähköä voidaan käyttää muun muassa kiinteistön viilennykseen, IV-laitteisiin ja valaistukseen, Anttonen listaa.  

Materiaaleissa on myös pyritty kiinnittämään huomiota yksityiskohtiin. Pääasiallisena rakennusmateriaalina on käytetty CLT-ristiinliimattua puuta. Myös kohteen portaat ja hissikuilut ovat puurakenteisia. Monet materiaaleista, kuten maalit, ohenteet, laatat, liimat ja tasoitteet, ovat puhtaampaa sisäilmaa edistävää, vähäpäästöistä M1-luokitettua materiaalia. Laadukkailla materiaaleilla halutaan turvata tilojen pitkäikäisyys; esimerkiksi lattioiden vinyylilankuille on vaadittu 20 vuoden takuu.  

Rakennusmateriaalin hukkapalatkin on huolella kanavoitu hyötykäyttöön: asuntojen ovi- ja ikkuna-aukkoja sahattaessa syntyneestä hukkamateriaalista rakennettiin pihapiiriin polkupyörä- ja ulkoiluvälinevarasto sekä tupakka-, oleskelu- ja pyöräkatokset. Yhteisöllisyys puolestaan näkyy monitoimitiloina, joita voidaan käyttää eri tarkoituksiin asukkaiden toiveiden pohjalta ja joilla mahdollistetaan asukkaiden luontevaa kohtaamista. Palaute vastaavista tiloista on ollut positiivista muissa Lahden Talojen opiskelijakohteissa, joten myönteisiä kokemuksia odotetaan Svinhufvudinkadullakin. 

Svinhufvudinkadulla rakennetaan paitsi huomisen tapaa asua, varaudutaan myös tulevaisuuden tapoihin liikkua. Kohteen yhteyteen on rakennettu latauspisteet sähköautoille, kaksi täyssähköautoja ja neljä hybridimalleja varten.  

Ympäristöpääkaupungin rooli vauhditti hanketta 

Svinhufvudinkatu 11 on Lahden Asunnot Oy:n ensimmäinen opiskelija-asumiseen rakennettu puukerrostalo. Päätös rakentaa puusta sai myötätuulta Lahden vuoden 2021 roolista Euroopan ympäristöpääkaupunkina.  

– Ympäristöpääkaupunkikausi osaltaan vaikutti hankkeen tahtotilaan. Kaupungilta tuli omistajaohjausta ja kohteesta haluttiin ensimmäinen ARA-tuettu puukerrostalohankkeemme, toimitusjohtaja Anttonen taustoittaa.  

Kohde valmistui aikataulussa vaikeasta maailmantilanteesta huolimatta. Materiaalien saatavuushaasteet ja hintojen nousu häilyivät taustalla Venäjän hyökättyä Ukrainaan, mutta lopulta nämä haasteet eivät pääasiassa urakkaan vaikuttaneet. Hankkeen luonne toisaalta herätti omia kysymyksiään: kerrostalojen puurakentaminen on vielä verraten uutta sekä rakennuttajille että urakoitsijoille.  

– Markkinoilta ei vielä löydy kovinkaan paljoa urakoitsijoita, joilla olisi aidosti mittavaa kokemusta puukerrostalorakentamisesta. Koska täysin lukkoon lyötyjä standardeja ei ole vielä muodostunut, jokaisesta kohteesta muodostuukin omalla tavallaan uniikki rakennus, Anttonen kuvailee. 

– Saimme hankkeesta kuitenkin myös paljon hyvää oppia. Tämä oli meille ensimmäinen puukerrostalohanke ja myös siitä saadut onnistumiset olivat erittäin positiivisia. Pääsemme jakamaan kokemuksia eteenpäin, sillä laadimme hankkeen yhteydessä alueellisen Puukerrostalon tilaajan ohjeen yhdessä Lahden kaupungin hiilineutraalin rakentamisen kehityskeskuksen sekä LAB-ammattikorkeakoulun kanssa.


Vihreä rahoitus

Kuntarahoitus myöntää vihreää rahoitusta hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia positiivisia ympäristövaikutuksia. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa vihreää rahoitusta on myönnetty vuodesta 2016, ja tänä päivän rahoituksen piirissä on lähes 200 hanketta Helsingistä Inariin.

Lue lisää vihreästä rahoituksesta



Lue myös muista opiskelija-asumisen puukerrostalokohteista, joita olemme rahoittaneet: Hoasin puukerrostalo Tapiolassa ja Joensuun Ellin opiskelijatalo Lighthouse


Teksti: Tuomas Mäkinen
Kuva: Lahden Talot Oy

KuntarahoitusVihreä rahoitus

Akvarelli täysissä väreissä

Akvarellissa käy koulussa tai päiväkodissa lähes 700 lasta ja siellä toimii myös 140 hengen henkilökunta. Uusi monitoimikeskus on osa kaupungin pitkäjänteistä kasvatus- ja opetustoimen kehittämistä. Akvarellin työnimi suunnitteluvaiheessa oli ”monikylä”: tavoitteena oli yhdistää ison koulun ja pienten kyläkoulujen parhaat puolet. 

– Akvarellissa toimii 80–90 oppilaan kokoisia soluja, joissa lapsilla on 4–5 tuttua ja turvallista opettajaa. Oppilaalle oma solu toimii kuin kyläkoulun kokoinen yksikkö: soluilla on omat tilat, sisäänkäynnit ja toiminnot. Samalla jo seinän takaa löytyvät ison koulukeskuksen hyödyt: yhteiset ruokalat, erikoistilat ja -toiminnot, sivistysjohtaja Jarmo Pynnönen kertoo. 

Jo lyhyen kokemuksen pohjalta Pynnönen sanoo, että lopputuloksena on saavutettu hyvin seesteinen kouluympäristö. Valaistus, akustiikka ja tilat on suunniteltu tukemaan rauhallista ilmapiiriä. Poikkeus- ja vaaratilanteet, kuten oppilaiden aiheuttamat häiriöt, ovat vähentyneet. 

– Jos jotain negatiivista pitää mainita, niin kaikki opettajat eivät näe yhtä paljon toisiaan: työskentely keskittyy tiiviimmin oman ”kyläkoulun” piiriin.  

Vähemmän mutta parempia neliöitä 

Akvarellin rakentamisen taustalla vaikutti osaltaan myöskin pieniä kuntia ja kaupunkeja koskeva kehityssuunta eli pienenevät nuoret ikäluokat.  

– Syntyvien lasten määrä vaihtelee Forssassa vuosittain, mutta trendi ja ennuste on, että syntyvyys tulee laskemaan. Tällöin korostuu tarve pystyä järjestämään opetus- ja varhaiskasvatusryhmiä muuttuvan palvelutarpeen mukaan. Tulemme tarvitsemaan vähemmän neliöitä, mutta niiden pitää vastata paremmin opetuksen tarpeita, kertoo Forssan talousjohtaja Timo Finning. 

Aika oli otollinen Akvarellille myös, koska vanhat tilat olivat peruskorjauksen tarpeessa. Uusi monitoimikeskus korvaa kaksi koulua ja kaksi päiväkotia.  

– Kokoamalla neljä yksikköä yhteen saamme käyttötaloudellisia säästöjä ja joustoa opetusryhmien suhteen. Tilojen laatu nousee myös aivan uudelle tasolle: Akvarelli on moderni ja toimiva koulukeskus. 

Uutta, joustavampaa opetusta – oppilaiden ehdoilla 

Uudet ja laadukkaat opetustilat mahdollistavat sivistysjohtaja Pynnösen mukaan nykyaikaisemman pedagogisen ajattelun. 

– Perinteinen opetus lähtee siitä, että lapset istuvat luokkaan, ovi suljetaan ja opettaja opettaa. Akvarellissa kukin solu suunnittelee opetustaan itsenäisemmin ja ryhmittelee oppilaita tarpeen mukaan. Tiloja voidaan yhdistää suuremman joukon tarpeisiin, mutta myös pienryhmien ja yksittäisten oppilaiden opetus onnistuu, jos nämä tarvitsevat yksilöllisempää tukea.  

Myös erityisoppilaat on pystytty huomioimaan entistä paremmin. Erityisopetuksen pienryhmiä on tällä hetkellä Akvarellissa yhteensä viisitoista.  

– Ensimmäistä kertaa Forssan historiassa olemme pystyneet suunnittelemaan tilat erityisoppilaiden tarpeista lähtien emmekä vain ottamaan heille käyttöön koulutilaa, johon opetus on yritetty sopeuttaa. Nyt käytössä on myös erillinen terapiatila sekä omat säilytystilat pyörätuoleille ja muille apuvälineille. Akvarelliin tulee myös aistihuone, jolla pienemmille oppilaille ja erityisoppilaille voidaan luoda oppimista tukevia ääni-, kuva- ja hajumaailmoja.   

Oppeja kerättiin muista kunnista ja halutaan jakaa eteenpäin 

Talousjohtaja Finning näkee Akvarellin onnistuneena sekä suunnittelun että käytännön toteutuksen osalta. Hanke pysyi budjetissa ja monitoimikeskus avautui aikataulussa, mitkä molemmat ovat talousjohtajan kirjassa mainioita saavutuksia.  

– Sujuva vuorovaikutus kaupungin ja urakoitsijan välillä tuki hankkeen onnistumista. Myös kiinteistöpäälliköllemme haluan antaa erityiskiitokset: pandemia-aikaan tehdyn urakan valvominen oli hektinen ja tiivis ponnistus.  

Myös rahoittajataho saa Finningiltä kiitokset.  

– Kuntarahoituksella oli tärkeä rooli hankkeen läpiviennissä: heidän asiantuntijansa olivat tukenamme kautta koko hankkeen, kun meillä oli kysymyksiä. Akvarellin ajoitus osui myös hyvään saumaan: ehdimme nostaa lainat ennen korkotason nousua ja suojata ne silloiselle tasolle.  

Forssassa henkilöstö haluttiin mukaan alusta alkaen, kun Akvarellin suunnittelu käynnistyi. Jokainen koulujen ja päiväkotien henkilökunnan jäsen oli mukana jossakin suunnittelutiimissä.  

– Tiimit tuottivat tietoa ja esittivät toiveita pedagogiselle johtoryhmälle, joka sitten keskusteli arkkitehtien ja teknisen viraston kanssa. Kaikkea ei tietysti saatu, mutta meidänkin kädenjälki näkyy kyllä lopputuloksessa kattavasti, sivistysjohtaja Pynnönen kiittelee.


Vihreä rahoitus

Kuntarahoitus myöntää vihreää rahoitusta hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia positiivisia ympäristövaikutuksia. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa vihreää rahoitusta on myönnetty vuodesta 2016, ja tänä päivänä rahoituksen piirissä on lähes 200 hanketta Helsingistä Inariin.

Lue lisää vihreästä rahoituksesta


Teksti: Tuomas Mäkinen
Kuva: Martin Sommerschield / Kuvatoimisto Kuvio Oy

AsiakastarinatKestävä rahoitusKuntien asiakastarinatVihreä rahoitus