Sotkamo painaa kaasua

Vuokatti Areenalla piti järjestää helmikuussa 2021 Euroopan nuorten talviolympialaiset. Kisat siirtyivät maaliskuulle 2022, mutta odotukset Vuokatissa ovat korkealla.

– Areenassa on jääkiekkokaukalot sekä eurooppalaisella että NHL-mitoituksella. Molemmat kaukalot ovat joustokaukaloita eli ne sopivat turvallisuusluokitukseltaan sekä Liigan että kansainvälisiin peleihin. Puitteet ovat kaikin puolin huippuluokkaa ja odotammekin jääkiekkoilijoita harjoittelemaan Vuokattiin, Sotkamon kunnanjohtaja Mika Kilpeläinen hehkuttaa.


Kaksi jääkiekkoilijaa luistelee kameraa kohti Vuokatti Areenan jäällä.
Vuokatti Areenassa on jääkiekkokaukalo sekä eurooppalaisella että NHL-mitoituksella.


Teemu Selänteen jääkiekkoleiri järjestettiin uudessa Vuokatti Areenassa kesäkuussa 2021.

– Leiri onnistui hienosti! Jatkossa tapahtuman merkitys varmasti korostuu entisestään, kun puitteet ovat nyt erinomaiset, Kilpeläinen jatkaa.

Uudessa Areenassa on huippuolosuhteet myös kaukalopikaluistelun eli erityisesti Aasiassa suositun short track -luistelun harrastamiseen. Lisäksi tiloista löytyy kuntosali ja ravintola.

Energiatehokkuus luo kannattavuutta

Vuokatti Areena muodostaa yhdessä Vuokattihallin ja vasta remontoidun uimahallin kanssa kokonaisuuden, jonka lyhyitä välimatkoja nuorienkin urheilijoiden on turvallista liikkua. Rakennusten läheinen sijainti tuo synergiaa myös energiatalouteen.

– Jäähallikokonaisuus tuottaa paljon lauhde-energiaa, jota voidaan hyödyntää uimahallin veden lämmittämiseen aina, kun sitä ei tarvita Areena-kiinteistön lämmitykseen. Kokonaisuus on äärimäisen energiatehokas. Areena-kiinteistö voi päästä jopa nollaenergiatasoon, Sotkamon kunnan tekninen johtaja Harri Helenius iloitsee.


Vuokatti Areenan uimahalli.
Uimahallin veden lämmityksessä hyödynnetään lauhde-energiaa.


Energiaratkaisuun on haettu mallia vastaavista Suomessa toteutetuista kohteista. Perusenergiaratkaisu on kaukolämpö, maalämpökaivoja ei pohjavesialueelle voi porata.

– Kannattavuudesta iso osa muodostuu energiatehokkuudesta. Asiaa on ajateltu myös rakennuksen värejä suunniteltaessa, Helenius kertoo.

Vuokatti Areenan ja vanhan Vuokattihallin yhdistelmällä Sotkamoon tavoitellaan myös isoja, yli 1 000 hengen tapahtumia, kokouksia ja konsertteja.

– Tällaisia varauksia oli jo kalenterissa, mutta koronan takia ne peruuntuivat. Uskon, että varauskalenteri alkaa täyttyä, kun korona hellittää otettaan, Kilpeläinen sanoo.

Tyhjillään Vuokatti ei korona-aikanakaan ole ollut. Sotkamossa oli vuoden 2021 kuuden ensimmäisen kuukauden aikana Suomen toiseksi eniten yöpymisiä, yli 360 000. Ulkomaalaisten yöpymisiä oli Vuokatin alueella samalla jaksolla yli kymmenen tuhatta.

– Vuokatissa järjestettiin viime talvena nuorten MM-hiihdot ja paraurheilijoiden maailmancupin kilpailut koronaturvallisesti. Kisoja varten tänne luotiin urheilukupla tiukkoine testausmenettelyineen, Kilpeläinen iloitsee.

Uudenlaista yhteistyötä ja alueellista vaikuttavuutta

Kuntalaiset ovat ottaneet Areenan positiivisesti vastaan. Paikalliset jalkapallo- ja jääkiekkoseura yhdistyivät Areenan innoittamana ja lähtivät toimijoiksi Vuokatti Sportiin. Uusi seura on löytänyt yhteistyömahdollisuuksia Vuokatti Areenan operaattorin kanssa.

Areenan toimintamalli on kunnalle täysin uusi. Hanke oli ensimmäisen kerran keskusteluissa jo vuonna 2005, vaihtoehtoja alettiin miettiä vakavammin vuonna 2015. Mutkien kautta kunta päätyi toteuttamaan investoinnin leasing-rahoituksella ja vuokraamaan tilat eteenpäin areenaa operoivalle yhtiölle. Energiatehokkuuden asioista hankkeelle myönnettiin Kuntarahoituksen vihreää rahoitusta.

– Areenan yhteistyömallia haettiin jonkun aikaa. Perustimme jo kiinteistöyhtiönkin, mutta yhtiö ei olisi ollut rahoituksen kannalta järkevä toteutustapa. Hankkeessa on mukana yksityisen sektorin toimijoita, vuokralaisina ovat muun muassa Vuokatin urheiluopisto ja Osuuskauppa Maakunta. Vaikka kunta on rakennuttaja sen ei tarvitse olla toiminnan pyörittäjä. Tämä on meille kustannustehokas malli, kumppanuuksilla saadaan lisää vaikuttavuutta. Toteutusvaihtoehtoja kannattaa vertailla ja uudenlaisia yhteistyömahdollisuuksia etsiä, Kilpeläinen kannustaa.

Kattavista liikuntamahdollisuuksista hyötyvät myös kuntalaiset. Areena ja Vuokattihalli ovat kunnan toimintojen käytössä arkisin klo 15.30 asti.

– Paikallisilla on käytössään uuden areenan kuntosalin ja jäiden lisäksi esimerkiksi poikkeuksellisen laaja latuverkosto, jota pidetään huippu-urheilijoiden ja matkailijoiden vuoksi myös erinomaisessa kunnossa. Jos Areenan urheilupaikat olisi rakennettu pelkästään kuntalaisten käyttöön, olisi hanke ollut kokoluokaltaan huomattavasti pienempi, Kilpeläinen jatkaa.


Etualalla tummahiuksinen nainen kuntosalilla, takana kuntosalilaitteita.
Moderni kuntosali on myös Sotkamon asukkaiden käytössä.


Maakunnan ykkösvetonaula

Sotkamo tavoittelee kattavalla lajivalikoimalla alueellista vaikuttavuutta, lisää urheilijoita, matkailijoita ja mökkiläisiä. Asema kävijöiden kartalla pyritään pitämään korkealla laajentamalla aktiviteettien tarjontaa päämäärätietoisesti.

– Sotkamo hallinnoi Kainuun moottorikelkkailuhanketta, veneilijöille on suunnitteilla tankkauslaituri. Maastopyöräilybuumiin vastaamme uusilla reiteillä. Senioreille on kaavailtu senioripuistoa ja liikuntapaikkaselvityksellä haetaan ulkopuolista näkemystä alueen vahvuuksista ja kehittämiskohteista. Lähivuosina toteutetaan myös skeittipuisto, Helenius luettelee.

Liikuntamahdollisuuksien lisäksi myös koulutukseen, sivistykseen ja hyvinvointiin investoidaan.

– Toteutamme seuraavan 3–5 vuoden aikana investointeja noin 35 miljoonalla eurolla. Tulossa on uusi yläkoulu, kirjaston ja lukion yhdistelmä sekä sotekeskus. Kunnallistekniikkaa rakennetaan lähivuosina runsaasti, Kilpeläinen jatkaa.

Myös yksityiset toimijat investoivat Sotkamoon. Hollywood-tason elokuvastudion ja studiokylän rakentamista varten on tonttikaupat tehty ja urakka on käynnistymässä, urheiluopistolle on suunnitteilla uusi kisakeskus ja rinnealueita kehitetään. Lista on jo nyt suorastaan hengästyttävä, eivätkä miehet edes suostu paljastamaan kaikkia kaavailuja.

– Suunnitteilla on muitakin hankkeita, mutta niistä kuullaan lisää tuonnempana. Mikäli kaikki menee hyvin, Sotkamossa tapahtuu tulevien vuosien aikana tosi paljon. Tuoreita avauksia tullaan näkemään myös aivan uusilla sektoreilla, Kilpeläinen myhäilee.


Teksti: Hannele Borra
Kuvat: Vuokatti Areena

Vihti satsaa aurinkoenergiaan: kolme kunnan kiinteistöä sai uudet aurinkopaneelit

Vihti halusi tarttua aurinkoenergiaan rohkeasti monesta syystä.

– Vihdin infrastruktuuri on rakentunut pitkän ajan mittaan, joten ratkaisujakin löytyy öljylämmityksestä alkaen. Kun kunta uudistuu, ovat uudet energiantuotantomuodot kuten aurinkopaneelit ja ilmalämpöpumput sekä energiatehokkuus oikeastaan aina esillä, kunnan tekninen johtaja Matti Kokkinen kertoo.

– Samalla meidän on mietittävä, miten kuntalaisten veroeuroja käytetään tehokkaasti, ja mistä löydetään säästöjä. Nyt asennetuista paneeleista odotamme saavamme energiasäästöjä niin, että ne maksavat itsensä takaisin noin kymmenessä vuodessa.

Ekologisten ratkaisujen etsiminen ja hyödyntäminen kuuluu Vihdin kunnan strategiaan. Vihti sitoutui vuonna 2018 laatimaan EU:n kestävän energian ja ilmaston SECAP-toimintasuunnitelmaan ja on myös päättänyt olla mukana kotimaan kunta-alan KETS-energiatehokkuussopimuksessa.  

Suunnitelmallisuus on tärkeää, koska pienilläkin päätöksillä on pitkällä jänteellä merkitystä, Kokkinen korostaa.

–  Meillä ei ole konkreettisia ratkaisuja vielä kaikkeen, mutta kysymme jatkuvasti itseltämme, mikä olisi kestävä vaihtoehto tulevaisuutta ajatellen. Esimerkiksi ajatus jäähdytysenergian palauttamisesta kaukolämpöverkkoon on ollut keskustelussa. Maarakentamisessa taas pohdimme, onko esimerkiksi betonimurske paras vaihtoehto vai löytyisikö sille ekologisempaa vaihtoehtoa.

Tavoitteena megawattitunnit ja arvokas data tulevan suunnitteluun

Matti Kokkinen hymyilee harmaa puku päällä.
Vihdin kunta lisäsi aurinkoenergiaa hyviin kokemuksiin perustuen, kunnan tekninen johtaja Matti Kokkinen kertoo.

Kolmen aurinkovoimalan hanke oli kustannuksiltaan hieman yli 200 000 euroa.

– Kun toimitaan julkisilla varoilla, kaikki hankkeet tulee perustella huolellisesti, Kokkinen muistuttaa. – Pilottiprojektiksi tämä on hintahaitarin yläpäässä. Asian edistämistä puolsi se, että meillä oli ennestään aurinkopaneelit asennettuna Pajuniityn päiväkodissa ja niistä saadut kokemukset olivat positiivisia.

Kolme uutta aurinkovoimalaa tuottavat vuosittain noin 208 megawattituntia sähköä. Tähän mennessä ne ovat tuottaneet noin 8 % rakennusten energiatarpeesta. Uusista aurinkopaneeleista saadaan Kokkisen mukaan paitsi sähköä, myös paljon oppia ja tietoa tulevia suunnitelmia varten.

– Kolmella uudella kohteella meidän on helpompi tehdä pidempiaikaista seurantaa: millaisia sähkömääriä ja säästöjä saamme paneeleista irti useamman vuoden tähtäimellä. Alamme ymmärtää mittakaavakysymyksiä paljon paremmin, kun näemme, millaisia tuloksia nyt asennetuilla paneeleilla saadaan.

Autoilun sähköistyminen on iso kysymys myös kunnille

Kokkinen tietää, että kunnilla on edessään lähivuosina paljon energiainfraan liittyviä kysymyksiä. Kaikkiin näistä kysymyksistä ei ole vielä olemassa selkeää roolitusta.

Kun sähköautot lisääntyvät, tarvitaan nykyistä laajempaa latausverkkoa. Osa näkee latauspisteiden rakennuttamisen kuntien tehtävänä, mutta Kokkinen muistuttaa, etteivät kunnat halua hypätä päätä pahkaa tähän rooliin.

– Eiväthän kunnat ole rakennuttaneet bensa-asemien verkostoakaan. Voi olla, että latauspisteet rakentuvat laajemmin yksityisten toimijoiden voimin, mutta tämä nähdään lopullisesti tulevina vuosina. Tässä vaiheessa me lähdemme siitä, että sähköautot yleistyvät, ja rakennamme infraa tämä kehitys huomioiden.  

Vihreä leasing kestävän infran tukena

Vihti sai aurinkopaneelihankkeeseensa 40 000 euroa tukea Business Finlandilta. Loppuosa hankkeesta, noin 160 000 euroa, rahoitettiin Kuntarahoituksen vihreällä leasingilla. Tekninen johtaja Kokkinen pitää leasingia erittäin sopivana rahoitusmuotona tämänkaltaisille hankkeille.

– Vihreä leasing on sikäli hieno rahoitusmuoto, että se tukee nimenomaan ympäristöystävällisempien vaihtoehtojen ja ratkaisujen toteutusta. Tavoite seurata hanketta pitkäjänteisesti on yhteinen, sillä haluamme myös itse seurata tuloksia ja löytää lisää keinoja kunnan energiatehokkuuden parantamiseksi.

Aurinkoenergiaa harkitseville kunnille Kokkinen antaa muutaman neuvon: tutkikaa markkinoilta löytyvä tarjonta tarkkaan ja muistakaa, että toimiala kehittyy edelleen vauhdilla.

– Aurinkokennoteknologia elää nuoruuttaan. Kennojen hyötysuhteet ja laatu tulevat vielä paranemaan, eli alaa kannattaa seurata. Toiminta on sikäli hyvin kehittynyt, että kun hankintapäätös on tehty, tuotantoon päästään nopeasti. Asennukset sujuvat ja tarjolla on hyviä avaimet käteen -paketteja.


Teksti: Tuomas Mäkinen
Kuvat: Vihdin kunta, henkilökuva: Antti Hannuniemi, Mainostoimisto KN

Opiskelijaboksi Helsingistä – maaseutumaiseen hintaan

Hoasin yhteiskunnallisen rahoituksen avulla tehdyt satsaukset ovat kokonaisuudessaan noin 50 miljoonan euron luokkaa, arvioi säätiön toimitusjohtaja Matti Tarhio. Tarkka luku elää jonkin verran. Noin 18 600 m2 asuintilaa on jo rakennettu tai korjattu Kuntarahoituksen yhteiskunnallisella rahoituksella, mutta neuvottelut ovat vielä käynnissä hieman yli 13 000 asuinneliön osalta. 

Toimitusjohtaja Tarhio näkee perusparannushankkeisiin valitun rahoitusmuodon istuvan hyvin yhteen Hoasin tehtävän kanssa. Yhteiskunnallisen hyvän tekeminen asuu syvällä säätiön identiteetissä. 

– Säätiöillä on aina niille määritelty tehtävä: meidän tapauksessamme se on opiskelevien nuorten asumisen helpottaminen. Yhteiskunnallinen rahoitus on tarkoitettu vaikuttaviin ja merkityksellisiin hankkeisiin, joten Kuntarahoitus oli tässä varsin luonteva rahoitusvaihtoehto, Tarhio pohtii.  

Asuminen Helsingin seudulla on muuhun maahan verrattuna kallista. Hoas tarjoaa vuokra-asuntoja Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla 35 prosenttia markkinahintoja edullisemmin. Vaikka säätiön toimialue on maantieteellisesti rajattu, on sen toiminnassa kysymys kaikkia suomalaisia nuoria koskevasta mahdollisuuksien tasa-arvosta, Tarhio korostaa. 

– Työmme on mahdollistaa täysipäiväinen opiskelu pääkaupunkiseudulla, hän sanoo. – Jokaisen nuoren tulisi saada keskittyä opintoihinsa ilman, että elinkustannuksista muodostuu kohtuuton mörkö. Jos 19-vuotias rovaniemeläinen saa nyt paikan Helsingin yliopistosta, ei ole reilua vaatia, että häneltä olisi löydyttävä etelästä valmis tukiverkosto tai varaa vapaiden markkinoiden vuokriin. 

Soluista soolokoteihin: Z-sukupolvi haluaa itsenäistä asumista 

Hoasin teettämät korjaukset jakautuvat perusparannuksiin ja viihtyvyyskorjaukseen. Perusparannukset ovat järeämpiä toimenpiteitä, joissa remontoidaan asuin- ja yhteistiloja, uusitaan tekniikkaa ja päivitetään rakennusten runkoratkaisuja.  

Viihtyvyyskorjaus puolestaan keskittyy pintaremontointiin: asuintilat saavat siinä Tarhion mukaan “kunnon kasvojenkohotuksen”. Hinnoittelu kertoo hankkeiden eroista: viihtyvyyskorjauksissa kustannukset liikkuvat 300 ja 600 euron välillä neliömetriltä, kun taas perusparannus maksaa noin 1500 euroa per neliö. 

– Työt ovat pysyneet hyvin aikataulussa. Korona-aikaan on liittynyt väistämättä pieniä haasteita, koska viihtyvyyskorjausten aikana opiskelija voi edelleen asua korjattavassa asunnossa. Merkittäviä viivästyksiä ei kuitenkaan ole tullut.  

Hoas on strategiatyössään kartoittanut huolellisesti opiskelumaailmaan parhaillaan saapuvan Z-sukupolven – eli 90-luvun puolivälin ja 2010-luvun alkuvuosien välillä syntyneiden – odotuksia. 

– Perehdyimme nuorten toiveisiin hyvin laajasti ja syvällisesti. Uskon, että jos joku Suomessa voi sanoa tietävänsä, miten “zetat” haluavat asua, se joku on Hoas. 96 prosenttia heistä on kiinnostunut asumaan täysin tai lähes täysin itsenäisesti: yhteisasuminen tulee kuvaan lähinnä vain, jos nuori aikoo muuttaa yhteen kumppaninsa kanssa.  

Hoas tekee erityisesti 70-luvulta peräisin olevaan rakennuskantaansa paljon huoneistomuutoksia. Tavoitteena on vastata Z-sukupolven kehittyvään kysyntään: soluasunnoiksi rakennettuja tiloja muutetaan nyt paremmin yksinasumiseen soveltuviksi.  

– Esimerkiksi eräässä Vantaan-kohteessamme oli ennen muutostöitä 179 huoneistoa. Perusparannuksen yhteydessä soluja pilkottiin yksiöiksi ja kaksioiksi, jolloin huoneistojen määrä nousi 269:aan, Tarhio kertoo. 

Hoasin asuintalon käytävä, jossa ovia ja seinällä suuri mustavalkoinen valokuva hattustaan kiinni pitelevästä tytöstä.

Viihtyisä, ekologinen, edullinen – voiko opiskelijan koti olla kaikkea tätä? 

Hoas kehittää korjaus- ja parannushankkeissaan myös asuntojen energiatehokkuutta monin eri tavoin. Muun muassa ikkunoiden uusiminen, nykyaikaiset ja tehokkaammat LVI-laitteet sekä energiatehokkaat kalusteet kuuluvat keinovalikoimaan.  

Asuntojen kehitystyö vaatii Tarhion mukaan paljon tapauskohtaista harkintaa. Vaakakupissa painaa yhtä aikaa useampi yhteiskunnallinen tavoite ja vastuullisuuskysymys. Hoas haluaa tarjota ekologista, mutta ennen kaikkea viihtyisää asumista. 

– Ekologisinkaan ratkaisu ei auta, jos opiskelija ei viihdy ja joutuu siirtämään katseensa vapaille asuntomarkkinoille. Esimerkiksi vuonna 2016 totesimme, että energiasäästöjä oli tehty todella paljon ja päätimme vuorostaan nostaa kohteiden lämpökäyriä. Nyrkkisääntönä suosimme aina kestäviä ratkaisuja, jos niistä ei ole merkittävää lisäkustannusta tai haittaa asumismukavuudelle. Esimerkiksi kaiken energian pyrimme hankkimaan hiilivapaasti tuotettuna.  

– Jos rakennus on vanha eikä sen parannustyö maksaisi itseään takaisin järkevässä ajassa, satsaamme varoja mieluummin muihin kohteisiin. Jos taas näemme, että kohde pystyy tarjoamaan houkuttelevaa opiskelija-asumista vielä 20–30 vuoden päästäkin, siihen kannattaa panostaa, Tarhio kuvailee.  

Keskeinen vetovoimatekijä Hoasin asunnoille on tietenkin myös opiskelijoiden budjettiin mahtuva vuokrataso. Toimitusjohtajalla on selkeä näkemys siitä, mihin periaatteeseen säätiö hinnoittelunsa perustaa. 

– Meillä on noin 11 000 asuntoa ja asujina noin 18 500 opiskelijaa. Olemme siis jo valmiiksi ikään kuin pikkukaupunki suuremman sisällä. Tehtävämme onkin turvata opiskeleville nuorille mahdollisuus asua pääkaupunkiseudulla, mutta maaseudun hinnoilla, Tarhio kiteyttää.  

Teksti: Tuomas Mäkinen
Kuvat: Hoas

Ratikka kurvaa Tampereelle – aikataulussa ja alle budjetin

Tampereen Raitiotie Oy:n toimitusjohtaja Pekka Sirviö. Hymyilevä, silmälasipäinen mies pikkutakissa kuvattuna Tampereen Ratikan punaista kylkeä vasten.
Pekka Sirviön mukaan Tampereen Ratikka ei ole pelkkä joukkoliikenneuudistus vaan koko seudun kehityshanke.

”Liikennöinti alkaa 9. elokuuta 2021”, lupasi Tampereen pormestari Lauri Lyly, kun Ratikkaa ensi kerran esiteltiin kaupunkilaisille Maketti-näyttelyssä helmikuussa 2019. Ennen tapahtumaa Lyly oli varmistanut Tampereen Raitiotie Oy:n toimitusjohtajalta Pekka Sirviöltä, uskaltaako näin luvata.

– Minä sitten sanoin, että lupaa vaan.

Ja niin näyttää käyvän. Edes maailmanlaajuinen pandemia ei hidastanut Ratikan matkaa Tampereelle, vaikka se sitä hieman mutkistikin.

Ratikan avoin koeliikenne piti aloittaa huhtikuussa. Vaunuilla olisi silloin ajettu tasaista vuoroväliä Pyynikintorilta Hervantaan, ja kaupunkilaiset olisivat päässeet Nysse-lipulla Ratikan kyytiin. Tartuntamäärien kiihtyessä koeliikenne käynnistettiin tyhjillä vaunuilla. Kyytiin pääsee 10.5. alkaen, ennakkoon ilmoittautumalla.

– Tautiturvallisuuden puolesta tehtiin tämä päätös. Ajateltiin vähän ylpeästi, että vaunut olisivat varmaan tulleet täyteen, Sirviö kertoo.

Huoli ei liene turha, sillä Ratikasta on tullut nopeasti Tampereen ykkösvetonaula. Kuusipäiväisen Maketti-näyttelyn aikana Ratikkaa ihmetteli 15 000 tamperelaista, eikä innostus ole laantunut sen ilmestyttyä katukuvaan. Ratikkahankkeen kansansuosiota on mitattu säännöllisillä kyselyillä, joista jokainen on ollut edeltäjäänsä myönteisempi.

Katujuna ei kelloa tai hintalappua katso

Mutta palataan hetkeksi aikatauluun. Viivästykset ja budjettiylilyönnit värittävät monen suomalaisen kuvaa suurista julkishankkeista. Kuntarahoituksen vihreää rahoitusta saanut Ratikka kuitenkin valmistuu ajoissa – ja vielä alihintaan. Raitiotieallianssi tiedotti hiljattain, että hankkeen ensimmäinen vaihe alittaa sille asetetun tavoitekustannuksen jopa 30 miljoonalla eurolla. Miten tässä näin hyvin kävi?

Sirviön mukaan edullisesta ja rivakasta tahdista on ainakin osin kiittäminen hankkeessa käytettyä allianssimallia. Kaupungin ja raitiotieyhtiön lisäksi ratikkahankkeen parissa ovat puurtaneet rakennus- ja suunnitteluyhtiöt NRC, Sweco, YIT ja AFRY. Suuren suosion Ratikka on sen tekijöille ylpeydenaihe.

– Kyllä tämä on sellainen lippulaiva ihmisille ja yrityksille. Tuleehan siitä väkisinkin lisäpuhtia etenemiseen. Kaikki ovat sitoutuneet suurella sydämellä siihen, että saadaan hanke maaliin ajoissa ja budjetissa.

Hankkeen alkuaikoina moni luuli toisin. Ratikan vastustajat pitivät sen hintalappua ja aikataulua epärealistisina. Kriitikot arvioivat, että hanke vie kaksin verroin pidempään. Töiden edetessä soraäänet ovat vaimenneet.

– Itse olen sitä koulukuntaa, että tehdään työt hyvin ja osoitetaan, että ollaan luottamuksen arvoisia. Mitä pidemmälle on menty, sitä positiivisemmin on hankkeeseen suhtauduttu.

Sirviön mukaan Ratikka ei ole pelkkä joukkoliikenneuudistus vaan koko seudun yhteinen kehityshanke. Alueen toimijoille raitiotie merkitsee pysyvyyttä: lupausta siitä, että väylä kulkee tässä – vähintään seuraavat puoli vuosisataa.

Sirviö viittaa hankkeen toisen osan vaikutusarvioon, jonka mukaan Ratikan hyödyt ovat toteutuneet ennakoitua nopeammin. Raitiotien varrella olevat tontit kiinnostavat sijoittajia huomattavasti enemmän, ja maan arvo nousee vauhdilla.

Tamperelaisille Ratikka edustaa joukkoliikenteen uutta aikaa, jossa ei kelloja katsota.

– Ei siinä tarvitse aikataulua, kun seitsemän ja puolen minuutin vuoroväliä ajetaan.


Tampereen Ratikan protovaunun koeajo Sammonkadulla syyskuussa. Punainen katujuna nurmipäällysteisillä kiskoilla aurinkoisessa syysmaisemassa.
Ratikan protovaunua koeajettiin Sammonkadulla syyskuussa.
Kuva Tampereen Ratikan vaunun sisätiloista. Etualalla vaneripäällysteisiä penkkejä, joissa punainen, kuvioitu pehmuste.
37 metrin vaunuja voidaan pidentää kymmenen metrin lisämoduulilla.


Kasvun varaa ja suuria suunnitelmia

Elokuussa Ratikka sahaa kahta linjaa Pyynikintorilta Hervantaan ja Sorin aukiolta Kaupin kampukselle. Sen jälkeen suunnataan länteen. Ratikkahankkeen kakkosvaiheessa kiskot vedetään keskustasta Lentävänniemeen, osan matkaa aiotaan kulkea täyttömaalla Näsijärven päällä.

Vaikkei korona ole vauhtia juuri hidastanut, pistää pandemia Sirviön pohtimaan joukkoliikenteen tulevaisuutta. Kun kriisi iski, julkisen liikenteen käyttöaste putosi Helsingissä kymmenesosaan tavallisesta. Viime aikoina pääkaupungissa on pyöritty 50 prosentin kieppeillä.

– Tampereella on paremmat luvut, mutta on se täälläkin tippunut. Jää nähtäväksi, miten liikkuminen palautuu ja muuttaako se muotoaan. Kun etätyö lisääntyy, niin lähtevätkö ihmiset sitten työpäivän jälkeen liikenteeseen? Ja liikutaanko silloin julkisella vai omalla autolla? Paljon on erilaisia skenaarioita pyöritelty.

Sirviö itse muutti Tampereelle vajaat neljä vuotta sitten, raitiotieyhtiön johtopestin myötä. Tuore tamperelainen ihmettelee yhä tahtia, jolla kaupunki kehittyy.

– Kyllä täällä on jonkinlainen draivi saatu päälle. Mahtavaa nähdä, miten yhteisten asioiden eteen tehdään töitä ja pusketaan eteenpäin.

Ja eteenpäin mennään: Tampereen jälkeen Ratikka suuntaa Kangasalle, Pirkkalaan ja Ylöjärvelle. ”Koko seudun kehityshanke” siirtyy siis pian sanoista tekoihin. Ja onpa katujunaan jätetty kasvun varaakin: 37 metrin mittaisia vaunuja voidaan tarvittaessa pidentää 10 metrin lisämoduulilla. Valmistuneista pysäkeistä kahta lukuun ottamatta kaikki venyvät pidemmän Ratikan tarpeisiin.

Kysyttäessä ratikkahankkeen oppeja Sirviö mainitsee allianssimallin toistamiseen.

– Kannattaa sitä vähintään pohtia tällaisissa monimutkaisissa hankkeissa. Mutta ei sekään yksin autuaaksi tee. Täytyy olla sitoutuneet tekijät ja eteenpäin menevä ilmapiiri.

Entä ne kaksi pysäkkiä, joihin pidempi, 47 metrin vaunu ei mahdu?

– Kyllä niihin ratkaisu löydetään.

Kuten Tampereella on tapana.


Tampereen Ratikkaa on rahoitettu Kuntarahoituksen vihreällä rahoituksella. Lue lisää vihreästä rahoituksesta täältä


Teksti: Roope Huotari
Kuvat: Pasi Tiitola, Samu Rytkönen, Tampereen Raitiotie Oy

Rahoitusta vihreille edelläkävijöille

Kuntarahoitus myöntää vihreää rahoitusta hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia positiivisia ympäristövaikutuksia. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa vihreää rahoitusta on myönnetty vuodesta 2016, ja tänä päivänä rahoituksen piirissä on jo lähes 200 hanketta Helsingistä Inariin.

Vihreällä rahoituksella rahoitetaan ympäristöystävällisiä hankkeita kestävästä rakentamisesta joukkoliikenteeseen – vesi- ja jätevesihuollosta ympäristönhoitoon.

Videolla Lahden Euroopan ympäristöpääkaupunkihankkeen ohjelmajohtaja Saara Vauramo, VAV Yhtymän toimitusjohtaja Teija Ojankoski, Tampereen kaupungin rahoituspäällikkö Janne Salonen ja Hämeenlinnan kaupunginjohtaja Timo Kenakkala esittelevät vihreän rahoituksen hankkeita ja kuntien ja kaupunkien kunnianhimoista ilmastotyötä.

Katso video!



Lue lisää Kuntarahoituksen vihreästä rahoituksesta.

Pohjoismaiden tehokkain jätevedenpuhdistamo rakentuu vihreällä rahoituksella

Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) rakennuttama Blominmäen jätevedenpuhdistamo korvaa vuonna 1963 käyttöönotetun Suomenojan puhdistamon, jonka käyttökapasiteetti ja puhdistuskyky eivät enää riitä kattamaan lähivuosien tarpeita. 

Suomenojan laitos on huolehtinut Espoon, Kauniaisen, Kirkkonummen, Siuntion ja Länsi-Vantaan asukkaiden jätevesistä. Alueen asukasluvun on ennakoitu kasvavan merkittävästi tulevina vuosikymmeninä. Kun Blominmäen puhdistamo otetaan käyttöön, asukaskohtainen ravinnekuormitus Itämereen vähenee nykyisestä.  

– Tavoitteenamme on poistaa jopa yli 98 prosenttia jäteveden sisältämästä fosforista ja yli 90 prosenttia typestä. Myös toimintavarmuus ja kapasiteetti paranevat: tulevaisuudessa Blominmäellä voidaan käsitellä jopa yli puolen miljoonan asukkaan jätevedet, kehaisee HSY:n vesihuollon toimialajohtaja Tommi Fred.  

Blominmäelle asetetut puhdistustavoitteet ovat selvästi tiukemmat kuin EU:n vaatimukset ja Itämeren merellisen ympäristön suojelukomission suositukset.

Moderni laitos maastoutuu kallion uumeniin ja tuottaa itse oman energiansa

Blominmäen puhdistamo rakennetaan syvälle peruskallioon. Ratkaisu on järkevä sekä ympäristön että puhdistamon toiminnan kannalta.  

– Altaat ja laitteet ovat suojassa haittaeläimiltä ja Suomen vaihtelevilta sääolosuhteilta. Luolaston yläpuolinen alue säilyy lähes ennallaan, ja sitä voidaan käyttää normaalisti esimerkiksi virkistysalueena. Liito-oravien ja muiden eläinten kulkureitit otettiin huomioon jo laitoksen kaavoitusvaiheessa: viherkäytävät haluttiin säilyttää mahdollisimman leveinä, Fred kertoo. 

Myös jätevedenpuhdistamojen kyseenalainen tunnusmerkki, lietteen löyhkä, on Blominmäen kohdalla saatu poistettua kokonaan. Laitoksen poistoilma johdetaan piipun kautta niin korkealle ilmaan, etteivät hajut pääse haittaamaan alueen asukkaita.  

Laitos on lisäksi lähes täysin energiaomavarainen. Puhdistamo tuottaa itse yli puolet käyttämästään sähköstä, ja lämmön osalta jopa omaa tarvetta enemmän.  

– Kiertotalouden näkökulmasta Blominmäelläon tehty kaikki mahdollinen! Voimme jopa varastoida ylimääräisen lämpöenergian, ja hyödyntää sitä kovilla pakkasilla. Vastaavaa tekniikkaa ei toistaiseksi olekäytössämissään toisessa puhdistamossa,Frediloitsee.


Havainnekuva HSY:n Blominmäen jätevedenpuhdistamosta.
Blominmäen puhdistamossa kaikki yksityiskohdat ovat tarkkaan harkittuja. Syvälle peruskallioon rakentaminen mahdollistaa muun muassa yllä olevan alueen säilymisen lähes ennallaan.

Ympäristön eteen tehtävä työ kiinnostaa myös rahoittajia

Luonnon näkökulmasta jätevedenpuhdistamolla on yksi tehtävä ylitse muiden: Itämeren suojeleminen. 

Kunnianhimoiset puhdistustavoitteet laajensivat myös hankkeen rahoitusmahdollisuuksia. Ympäristövaikutusten huomioiminen suunnittelun kaikissa vaiheissa takasi Blominmäen jätevedenpuhdistamolle Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen sekä Pohjoismaiden investointipankin lainan.  

HSY:n historian suurin investointi on saanut rahoitusta myös Euroopan investointipankilta. 

– Positiivinen kehitys ei synny itsestään, vaan se vaatii tekoja. Blominmäen puhdistamo on investointi kestävän jätevedenhuollon ja puhtaamman Itämeren puolesta pitkälle tulevaisuuteen. Näin merkittäviä hankkeita toteutetaan vain kerran sukupolvessa, sanoo HSY:n talousjohtaja Pekka Hänninen. 

Jätevesien käsittely on kehittynyt harppauksin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Merkittävimmät parannukset on suomalaisissa laitoksissa jo tehty: esimerkiksi veden puhdistustehokkuus alkaa olla lähellä sataa prosenttia. Hännisen mukaan kehitystyötä on kuitenkin syytä jatkaa.  

– Suomi on esimerkillään vaikuttanut valtavasti muiden Itämeren maiden toimintaan. Myös Blominmäessä tehdyt ratkaisut tulevat todennäköisesti kiinnostamaan ulkomaalaisia kollegoita. Esimerkiksi kallioon rakennettuja puhdistamoja ei juuri Pohjoismaiden ulkopuolelta löydy. Vesi yhdistää meitä kaikkia. Puhtauden eteen tehtävistä ponnisteluista hyötyy viime kädessä koko maailma.

Blominmäen jätevedenpuhdistamo rakennusvaiheessa. Kuvassa on osa jätevedenpuhdistamon maanpäällistä osaa rakkenustelineiden ympäröimänä.
Blominmäen jätevedenpuhdistamo on merkittävä hanke, joka näyttää esimerkkiä alan toimijoille.


Teksti: Sanna Puutonen
Kuvat: HSY

Rinnakkain Lapin luonnon kanssa – Ivalon uusi koulukeskus on Kuntarahoituksen pohjoisin vihreän rahoituksen kohde

Ivalojoen rannan jylhiin ja pohjoisiin maisemiin kohoaa uusi ja nykyaikainen koulukeskus, joka käsittää lähes 9000 kerrosneliömetriä ja tarjoaa valmistuessaan puitteet 500 esikoululaisen, peruskoululaisen ja lukiolaisen opetukselle.

Kyseessä on kunnan historian suurin investointi, joka rahoitetaan Kuntarahoituksen vihreällä rahoituksella. Keskusteluja uudesta koulusta käytiin ensi kerran 2017, rakennustyöt alkavat loppukesästä 2020 ja tavoitteena on, että portit aukeavat koululaisille lukuvuoden alkaessa elokuussa 2022.

– Vastaavien hankkeiden mittakaava on valtava ja suunnitteluun menee reilusti aikaa. Mitään ei tapahdu hetkessä, vaikka tätä onkin viety koko ajan aktiivisesti eteenpäin. Odotukset ovat korkealla koko kunnassa, sanoo Inarin kunnanjohtaja Toni K. Laine.

Uusi keskus on vahva satsaus tulevaisuuteen ja tärkeä askel kohti modernimpaa ja palvelevampaa kuntaa.

– Kuntien on korkea aika laittaa kouluja ja muita julkisia tiloja kuntoon. Inarin kunta haluaa omalta osaltaan näyttää tästä esimerkkiä. Meillä on kunnassa selkeä ohjelma julkisen kiinteistökannan uusimiselle ja koulukeskus on suunnitelmillemme merkittävä päänavaus, Laine jatkaa.

Hän muistuttaa, että Suomen kunnat on pitkälti rakennettu 70- ja 80-luvuilla. Kiinteistökanta alkaa olla auttamattomasti vanhentunutta.

– Joillakin paikkakunnilla rakennukset ovat vielä tätäkin vanhempia. Tilanteelle on pakko tehdä jotain. Kunnissa tietenkin toivotaan, että myös valtio olisi tulevaisuudessa mukana palveluinvestointien rahoittamisessa edes joiltain osin. Rakennettavaa ja tehtävää Suomen kunnissa kyllä riittää, Laine lähettää terveisensä päättäjille.


Ivalon uuden koulukeskuksen allekirjoitustilaisuus
Uuden koulukeskuksen allekirjoitustilaisuus. Kuvassa vasemmalta: Lehto Tilat Oy:n myynti- ja hankekehitysjohtaja Juha Paananen sekä aluejohtaja Perttu Haapalahti, Inarin kunnanjohtaja Toni K. Laine ja sivistysjohtaja Ilkka Korhonen. Etäyhteydellä taustalla hymyilevät Lehto Groupin toimitusjohtaja Hannu Lehto ja Kuntarahoituksen Daniel Eriksson


Tulvariski aiheuttaa omat haasteensa

Kuten monissa muissakin Suomen kouluissa, myös Ivalon vanhoissa koulukiinteistöissä on ollut sisäilmaongelmia. Ne eivät kuitenkaan ole ainoa syy uuden koulukeskuksen rakentamiselle.

– Sisäilma-asiat ovat monesti niin sanottuja kipinöitä, joihin on pakko reagoida nopeasti, mutta taustalla on lukuisia muitakin syitä. Merkittävä liikkeellepaneva tekijä oli se, että elämme uuden opetussuunnitelman mukaisessa maailmassa, jonka pedagogisiin vaatimuksiin vanhat tilat eivät yksinkertaisesti taivu. Nykyinen kouluympäristö on suunniteltu aivan erilaiseen opetussuunnitelmaan ja omalle aikakaudelleen. Tätä aikaa se ei enää ole, Laine sanoo.

Laineen mukaan kunnassa vallitsi jo hankkeen suunnitteluvaiheessa täydellinen konsensus siitä, että uusi koulukeskus tarvitaan ja rakennetaan. Keskustelua herätti jonkin verran vain tulevan koulun sijainti.

– Ivalo on hyvin hankala paikka rakentaa, sillä taajamassa on merkittäviä alueita tulvariskin alla. Toki meillä on järeät tulvasuojaukset olemassa jo entuudestaan, mutta niistäkin huolimatta uusien hankkeiden sijainti pitää aina miettiä todella tarkkaan.

Uusi koulu nousee nykyisen alakoulun tilalle joen pohjoispuolelle.

– Halusimme myös, että rakennus on harmoniassa joen kanssa, Laine kertoo.

Rinnakkain Lapin luonnon kanssa

Energiatehokkuutensa ansiosta rakennus hyväksyttiin Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen piiriin, ja se on toistaiseksi pohjoisin vihreän rahoituksen kohde. Keskittämällä toiminnot moderneihin puitteisiin saavutetaan selkeitä kustannushyötyjä ja samalla on mahdollista taata lapsille ja nuorille laadukkaat, turvalliset ja ennen kaikkea terveelliset opetustilat.

– Inari pyrkii kaikissa projekteissa mahdollisimman ekologiseen rakentamiseen. Toki pohjoiset olosuhteet tekevät ekologisen rakentamisen käytännön toteuttamisesta selkeästi vaikeampaa kuin etelässä ihan vain kylmien talvien takia, Laine sanoo.

Lapin upea luonto ja ainutlaatuiset puitteet ovat toimineet perustana tilojen suunnittelulle.

– Arkkitehdeille annettiin lähtökohdaksi nimenomaan Lappiin sopiva arkkitehtuuri, joka ammentaa paikallisesta luonnosta ja kulttuurista. Puu näkyy vahvasti yhtenä rakennuselementtinä, ja lasi taas on samantyyppinen elementti kuin vesi, mikä on linjassa viereisen joen kanssa.


Ivalon koulukeskus, havainnekuva: Lehto Group
Puu ja lasi ovat näkyviä elementtejä uudessa koulukeskuksessa. Suunnittelussa inspiraatiota haettiin Lapin luonnosta.


Koska Inari on monikielinen kunta, haluttiin pienryhmätoimintaan panostaa erityisesti.

– Erinomaisten pienryhmätilojen lisäksi keskukseen tulee myös esimerkiksi korkeatasoinen auditorio, jota on mahdollista hyödyntää elokuvateatterina sekä korkeatasoisten kulttuurinäytösten esityspaikkana. Saamme uuden täysmittaisen liikuntahallin sekä keskuskeittiön, joka on kunnan palvelutoiminnan kannalta todella olennainen asia. Lapin lumoa tuo myös erillinen kota, jota voidaan käyttää niin oppimis- kuin kokoontumistilana, Laine kertoo.

Muuttoliike Inariin on ollut Laineen mukaan positiivisen puolella jo pidemmän aikaa. Kouluinvestointi tukee entisestään kunnan vetovoimatyötä.

– Uusi keskus on ehdottomasti hyvä imagotekijä. Meillä on mahdollisuus osoittaa muuttoa harkitseville ihmisille, että haluamme järjestää lapsille ja nuorille terveelliset ja turvalliset tilat sekä olemme vahvasti kiinni pedagogisessa kehityksessä ja kasvatustyössä fyysisten olosuhteiden kautta. Uudessa koulukeskuksessa kasvatetaan tulevia sukupolvia. Tätä tärkeämpää tekijää on vaikea löytää, Laine summaa.


Vihreä rahoitus

Kuntarahoituksen vihreä laina ja leasing on suunnattu ympäristöystävällisten investointien rahoittamiseen. Rahoitusta voi hakea isompiin tai pienempiin investointihankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia ympäristölle hyödyllisiä vaikutuksia

Vihreän rahoituksen ehdot ovat muutoin samat kuin Kuntarahoituksen muussakin rahoituksessa, mutta vihreä rahoitus on asiakkaalle tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa.

Lue lisää vihreästä rahoituksesta



Kuntarahoituksen vihreä laina ja leasing on suunnattu ympäristöystävällisten investointien rahoittamiseen. Rahoitusta voi hakea isompiin tai pienempiin investointihankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia ympäristölle hyödyllisiä vaikutuksia.

Rahoitettavien hankkeiden on kuuluttava johonkin näistä osa-alueista:
– uusiutuva energia
– julkinen liikenne
– kestävä rakentaminen
– vedenpuhdistus ja jätevesien käsittely
– energiatehokkuus
– jätteenkäsittely
– ympäristönhallinta ja luonnonsuojelu

Vihreän rahoituksen ehdot ovat muutoin samat kuin Kuntarahoituksen muussakin rahoituksessa, mutta vihreä rahoitus on asiakkaalle tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa.


Teksti: Pihla Hakala
Kuvat: Lehto Group (havainnekuvat), Inarin kunta (allekirjoitustilaisuus)

Kuntarahoituksen ensimmäiset yhteiskunnallisen rahoituksen hankkeet on valittu: mukana erityisryhmien asuntoja, hyvinvointikeskus ja yhtenäiskoulu

Yhteiskunnallista rahoitusta voivat saada Kuntarahoituksen asiakkaat eli kuntasektorin yhteisöt sekä valtion tukeman yleishyödyllisen asuntotuotannon toimijat. Rahoitettavien hankkeiden on sisällyttävä jollekin Kuntarahoituksen yhteiskunnallisen rahoituksen viitekehyksen osa-alueista, joita ovat asuminen, hyvinvointi ja koulutus. Hankkeiden on edistettävä yhdenvertaisuutta, yhteisöllisyyttä, hyvinvointia tai kuntien tai niiden alueiden elinvoimaa.

– Kuntarahoituksen asiakkaat vastaavat merkittävästä osasta suomalaisen yhteiskunnan rakentamisen ja infrastruktuurin investoinneista. Investointien tarvetta, hyötyjä ja taloudellisia vaikutuksia on tarkasteltava pitkällä aikavälillä ja laajasti paitsi taloudellisten, myös sosiaalisten ja ympäristövaikutusten näkökulmasta, sanoo Kuntarahoituksen rahoituksesta vastaava johtaja Aku Dunderfelt.

– Yhteiskunnallisilla investoinneilla on paljon laajempia vaikutuksia kuin usein ajatellaan. Esimerkiksi kirjasto tai uimahalli vaikuttaa monin eri tavoin ihmisten kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja alueensa yhteisöön, Dunderfelt havainnollistaa.

Ensimmäiset yhteiskunnallisen rahoituksen hankkeet hyväksyttiin toukokuun lopussa. Hankkeet hyväksyy kolmejäseninen arviointiryhmä, johon kuuluvat toiminnanjohtaja Jouni Parkkonen Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät KOVA ry:stä, kuntatutkija Jenni Airaksinen Tampereen yliopistolta sekä yhteiskunnallisen rahoituksen tuotevastaava Päivi Petäjäniemi Kuntarahoituksesta.

– Ensimmäiset hyväksytyt yhteiskunnallisen rahoituksen hankkeet ovat hyviä esimerkkejä vaikuttavien investointien kirjosta. Esimerkiksi koulujen ja opiskelija-asuntojen hyvällä suunnittelulla voidaan vaikuttaa laaja-alaisesti lasten ja nuorten turvallisuudentunteeseen ja yhteisöllisyyteen. Se lisää hyvinvointia, mutta myös ehkäisee syrjäytymistä, Päivi Petäjäniemi sanoo.

Hyväksytyt yhteiskunnallisen rahoituksen hankkeet

  • Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö Hoas, useita kohteita
    Rakennusten pitkään elinkaareen panostaminen on ympäristön kannalta kestävää kaupunkirakentamista. Opiskelijoiden yhteisöllisen ja laadukkaan asumisen avulla tuetaan nuoria heidän elämänsä merkittävässä nivelvaiheessa, millä luodaan edellytyksiä aktiivisen ja hyvinvoivan arjen rakentumiselle ja estetään syrjäytymistä.
  • Karstulan yhtenäiskoulu, Karstula
    Toimivat, terveelliset ja turvalliset varhaiskasvatuksen ja opetukset tilat ovat perusta lasten, nuorten ja opetushenkilökunnan hyvinvoinnille. Turvallisuutta ja yhteisöllisyyttä tukevat ratkaisut voivat vaikuttaa merkittävästi lasten ja nuorten itsetuntoon ja myöhempään elämään. Koulun käyttö kyläkeskuksena tuo kylätaajamaan elävyyttä ja vahvistaa yhteisöllisyyttä ja lisää kunnan vetovoimaa.
  • Setlementtiasunnot, Jousenpuistonkatu, Espoo
    Setlementtiasuntojen asumiskonsepti on erittäin ansiokas, monipuolistaa normaaliuden käsitettä, integroi erityisryhmiin kuuluvia muuhun yhteiskuntaan ja tukee kaikkien asukkaiden yhteisöllisyyden vahvistumista.
    Yhteisöllisten asumisratkaisujen myötä erityisryhmät pääsevät osallisiksi tavallista asuinyhteisöä, mikä vähentää yksinäisyyttä, lisää osallisuutta ja estää syrjäytymistä ja vähentää laitosmaisen asumisen ja hoidon tarvetta. Osa kohteen asukkaista on maahanmuuttajia, minkä vuoksi hanke voi syvällisesti edistää asukkaiden integroitumista.
  • Sodankylän kunta, Hyvinvointikeskus Sopukka
    Hankkeen perusteluja pidettiin erittäin painavina. Pohjois-Suomen olosuhteet ovat poikkeuksellisia pitkien välimatkojen vuoksi ja alueelliset haasteet mittavia. Hyvinvointikeskus Sopukan toimintamalli tehostaa asiantuntijaresurssien käyttöä, tehostaa hoitoketjuja, parantaa merkittävästi alueen asukkaiden turvallisuutta ja lisää alueen vetovoimaisuutta. 
  • Turun Ylioppilaskyläsäätiö, Tyyssija, Turku
    Kohde on kokonaisuudessaan kunnianhimoinen kestävän kehityksen hanke, jossa on monipuolisia ympäristön ja yhteisöllisyyden kannalta vaikuttavia elementtejä. Opiskelijoiden yhteisöllisen ja laadukkaan asumisen avulla tuetaan nuoria heidän elämänsä merkittävässä nivelvaiheessa, millä luodaan edellytyksiä aktiivisen ja hyvinvoivan arjen rakentumiselle ja estetään syrjäytymistä.
  • Versonsilmu Oy, Versokoti
    Toimivien ja turvallisten asuinratkaisujen myötä kehitysvammaisten lasten ja nuorten koulunkäyntimahdollisuudet paranevat. Lähellä palveluita asuminen lisää omatoimisuutta ja aktiivisuutta, mikä lisää merkittävästi henkistä ja fyysistä hyvinvointia. Myös integroituminen muuhun yhteiskuntaan helpottuu, millä on pitkäkantoisia vaikutuksia asukkaiden tilanteeseen aikuisiällä.

Vastuullisen rahoituksen edelläkävijä Suomessa

Kuntarahoitus toi vuonna 2016 ensimmäisenä rahoituslaitoksena Suomeen vihreän rahoituksen. Yhteiskunnallisen rahoituksen tarjoajana se on ensimmäinen rahoituslaitos Pohjoismaissa.

Vastuulliset sijoituskohteet ovat yhä halutumpia kansainvälisillä pääomamarkkinoilla. Varat yhteiskunnalliseen rahoitukseen hankitaan kohdennetuilla yhteiskunnallisilla joukkovelkakirjalainoilla, ja niihin kohdistuu suuri sijoittajakysyntä. Kuntarahoitus oli vuonna 2016 Suomen ensimmäinen ympäristöinvestointeihin kohdennettujen joukkovelkakirjojen eli vihreiden bondien liikkeeseenlaskija. Myös yhteiskunnallisten joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskijana se on eurooppalaisten rahoituslaitosten eturintamassa.

Lisätietoja:

Päivi Petäjäniemi
yhteiskunnallisen rahoituksen tuotevastaava, Kuntarahoitus
puh. 040 761 7665

Soili Helminen
viestintä- ja yhteiskuntavastuupäällikkö, Kuntarahoitus
puh. 0400 204 853

Yhteiskunnallinen rahoitus

Yhteiskunnallisen rahoituksen arviointiryhmä haluaa muuttaa maailmaa

Jenni Airaksisen koko työura on liittynyt kuntien tutkimukseen, kehittämiseen ja näiden asioiden opettamiseen ja viestimiseen. Häntä kiinnostavat erityisesti kuntien johtaminen ja uudistuminen sekä koko järjestelmän kehittäminen niin, että siitä olisi ihmisille mahdollisimman paljon iloa ja hyötyä. Tämä näkemys on myös koko yhteiskunnallisen rahoituksen tavoitteiden ytimessä.

Myös Jouni Parkkonen on omistautunut urallaan yhteiskunnallisten asioiden kehittämiseen. Ennen nykyistä rooliaan yhteiskunnallisen asuntotuotannon edunvalvonnassa hän on työskennellyt virkamiehenä ja poliittisissa tehtävissä. Parkkonen on opiskellut laskentatoimea ja rahoitusta, rahoitukseen liittyvät erityiskysymykset ovat hänelle myös tuttuja.

Päivi Petäjäniemi työskentelee Kuntarahoituksena asuntosektorin asiakasvastaavana. Hänellä on pitkä rahoitusalan tausta, ja hän on työskennellyt jo aiemmin Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen tiimissä. Uudessa roolissaan hän vastaa uuden yhteiskunnallisen rahoituksen tuotteen kehittämisestä.

Sekä Airaksinen että Parkkonen tunnetaan omilla aloillaan kantaaottavina ja kehittämisorientoituneina asiantuntijoina. Airaksinen nauraa olevansa ”häirikkö, analyytikko, tsemppari ja päivystävä tohtori”.

Airaksinen ja Parkkonen ovat intohimoisia hyvinvointiyhteiskunnan puolestapuhujia. He haluavat työllään antaa takaisin yhteiskunnalle, jolta ovat saaneet paljon.

– Kuntakentältä eivät haasteet lopu, mutta se on innostavaa eikä lannistavaa. Haluan käyttää energiaani hyvinvointi- ja sivistysjärjestelmän kehittämiseen, koska olen tälle systeemille paljon velkaa. Täysin tavallisesta, duunariperheestä olen ilman suuria ponnisteluja saanut ilmaisen koulutuksen, jonka avulla minulle on avautunut ura ja asema, jollaisesta en olisi edes osannut haaveilla, Airaksinen sanoo.

– En pelkää tarttua uusiin asioihin ja isoihinkin haasteisiin. Koen itseni etuoikeutetuksi, että olen saanut olla rakentamassa KOVA ry:stä merkittävää asuntopoliittista vaikuttajaa ja yhteiskunnallista keskustelijaa, Parkkonen jatkaa.

Yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisuun tarvitaan uusia työkaluja

Yhteiskunnallisen rahoituksen arviointiryhmän jäsenet näkevät rahoituksen keskeisenä tapana ratkoa hyvinvointivaltion ydinongelmia.

– Yhteiskunnallinen rahoitus on Suomessa ja vielä muualla maailmassakin suhteellisen tuore juttu. Yhteiskunnalliset kysymykset ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus kiinnostavat minua suuresti. Iloitsen siitä, että osana yritysten ja sijoitusmaailman vastuulliskysymyksiä myös yhteiskunnallinen vastuullisuus nostaa päätään, Jouni Parkkonen sanoo.

– Vastuullinen rahoittaminen on luonteva jatke meidän vihreälle rahoitukselle. Yhteiskunnallisen rahoituksen kautta voimme kertoa entistä paremmin asiakkaidemme hienoista hankkeista ja niiden vaikutuksista ympäristöönsä. On tosi mukava olla tekemässä jotain ihan uutta, Petäjäniemi huomauttaa.

Kuntien ja yleishyödyllisen asuntotuotannon merkitystä yhteiskunnan ja hyvinvoinnin kehityksessä ei aina tunnisteta keskustelussa, joka keskittyy valtakunnan politiikkaan. Niiden vipu- ja kerrannaisvaikutuksilla on kuitenkin valtava vaikuttamispotentiaali.

– Tavoitteena on oltava parempi maailma ja paremmin voivat ihmiset. Olen vakuuttunut siitä, että maailmaa voi ja kannattaa parantaa esimerkiksi kunta kerrallaan, Airaksinen sanoo.

Mikä yhteiskunnallisen rahoituksen arviointiryhmän jäseniä innostaa työn ulkopuolella?

Jenni Airaksinen
Tanssin, seuraan mieheni kanssa jääkiekkoa, käyn avannossa ja saunassa vuorotellen ja muun ajan yritän kasvatella kolmea teiniä.

Jouni Parkkonen
Matkustan ulkomailla niin lyhyempiä ja pidempiäkin reissuja. Lisäksi harrastan viinejä. Kaveriporukoiden kesken pelataan korttia, lähinnä tikkipelejä. Kunnostani pidän vaihtelevalla menestyksellä huolta juoksemalla. Talvisin myös hiihdän.

Päivi Petäjäniemi
Tykkään liikkua ja olen intohimoinen juoksuharrastaja. Suuren osa ajasta lohkaisevat lapset ja heidän harrastuksensa. Olen myös aivan koukussa Scrabble-lautapeliin.

Lue lisää

Kuntarahoitus tuo ensimmäisenä Pohjoismaissa markkinoille yhteiskunnallisen rahoituksen

Yhteiskunnallinen rahoitus

Teksti: Soili Helminen
Kuva: Sami Lamberg

Kuntarahoitus tuo ensimmäisenä Pohjoismaissa markkinoille yhteiskunnallisen rahoituksen

Yhteiskunnallista rahoitusta voivat saada Kuntarahoituksen asiakkaat eli kuntasektorin yhteisöt sekä valtion tukeman yleishyödyllisen asuntotuotannon toimijat. Rahoitettavien hankkeiden on sisällyttävä jollekin Kuntarahoituksen yhteiskunnallisen rahoituksen viitekehyksen osa-alueista, joita ovat asuminen, hyvinvointi ja koulutus.

Yhteiskunnallista rahoitusta saavan hankkeen on edistettävä yhdenvertaisuutta, yhteisöllisyyttä, hyvinvointia tai kuntien tai niiden alueiden elinvoimaa. Ulkopuolisen arvion liikkeeseen laskettavan social bondin viitekehyksestä on antanut arvostettu kansainvälinen vastuullisuusluokittaja ISS ESG. Se arvioi viitekehykseen kuuluvien hankkeiden edistävän merkittävästi YK:n kestävän kehityksen tavoitteita.

– Käytännössä kaikki Kuntarahoituksen rahoittamat investoinnit kohdistuvat yhteiskunnan kehittämiseen, olipa kyse kunnallisinfrasta, sairaalasta tai päiväkodista. Yhteiskunnallisen rahoituksen portfolioon valittavat hankkeet arvioidaan kuitenkin vaikutukseltaan erityisen laaja-alaisiksi ja yhteisöönsä positiivisesti vaikuttaviksi. Hankkeiden yhteiskunnallisista vaikutuksista raportoidaan sijoittajille vuosittain, kertoo Päivi Petäjäniemi, joka vastaa Kuntarahoituksessa yhteiskunnallisen rahoituksen kehityksestä. 

Kuntien investointien vaikutukset näkyviksi   

– Yhteiskunnallinen rahoitus edistää pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan ytimeen kuuluvia tavoitteita. Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on kovan taloudellisen paineen alaisena, ja inhimillisten arvojen ohella yhteiskunnallinen rahoitus tekee näkyväksi yksilön hyvinvoinnista myös yhteiskunnalle koituvaa hyötyä, sanoo Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio.

Rahoituksen vakiintuessa Kuntarahoitus kehittää tapoja kuvata investointien vaikutusten monialaisuutta mahdollisimman konkreettisesti.

– Harvoin tulee ajatelleeksi, kuinka erilaisia ja laaja-alaisia vaikutuksia koululla, liikuntapuistolla tai kirjastolla voi olla ympäristöönsä ja omaan yhteisöönsä. Yhteiskunnallisen rahoituksen avulla haluamme nostaa esiin näitä vaikutuksia ja rohkaista kuntia ja asuntorakennuttajia suunnittelemaan investointikohteita innovatiivisesti, pitkäjänteisesti ja eri käyttäjäryhmät huomioiden, Päivi Petäjäniemi kertoo.

Yhteiskunnallisen rahoituksen hankkeet hyväksyy kolmejäseninen arviointiryhmä, johon kuuluvat toiminnanjohtaja Jouni Parkkonen Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät KOVA ry:stä, kuntatutkija Jenni Airaksinen Tampereen yliopistolta ja Päivi Petäjäniemi Kuntarahoituksesta.

Luonteva askel vastuullisen rahoituksen saralla

Kuntarahoitus toi ensimmäisenä Suomeen vihreän rahoituksen. Yhteiskunnallisen rahoituksen tarjoajana se on ensimmäinen rahoituslaitos Pohjoismaissa.

– Vastuullisuus on osa Kuntarahoituksen DNA:ta. Panostamme vastuullisuuteen sekä asiakkaille tarjoamissamme tuotteissa että omien prosessien ja toimintatapojen kehittämisessä. Siksi on luontevaa, että olemme eturintamassa myös yhteiskunnallisen rahoituksen osalta, Esa Kallio sanoo.

– Kuntarahoitus on Suomen suurin yleishyödyllisen asuntotuotannon rahoittaja. Siihen kuuluu sekä erityisryhmien – muun muassa opiskelijoiden, vammaisten tai ikäihmisten – asuminen että kohtuuhintainen vuokra-asuntotuotanto. Odotamme, että erityisen vaikuttavat yleishyödylliset asuntohankkeet tulevat muodostamaan ison osan myös Kuntarahoituksen yhteiskunnallisen rahoituksen portfoliosta, Päivi Petäjäniemi sanoo.

Lisätietoja:

Esa Kallio
toimitusjohtaja, Kuntarahoitus
puh. 050 337 7953

Soili Helminen
viestintä- ja yhteiskuntavastuupäällikkö, Kuntarahoitus
puh. 0400 204 853