Ota yhteyttä Kirjaudu Avautuu uuteen välilehteen
Hae sivustolta

Vuoden ARA-neliöt -palkinto Jyväskylään – Kortepohjan ylioppilaskylän perusparantaminen ”poikkeuksellinen menestystarina”

Kortepohjan ylioppilaskylä rakennettiin 1960- ja 70-lukujen taitteessa Laajavuoren virkistysalueen ja Tuomiojärven välimaastoon, Jyväskylän keskustan luoteispuolelle. Ylioppilaskylä on laajasti tunnettu, ainutlaatuinen opiskelija-asumisen keskittymä, jonka 18 kerrostaloa ja yhteisötalo Rentukka muodostavat arkkitehtonisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävän kokonaisuuden.

Viime vuosina ylioppilaskylän rakennuskantaa on nykyaikaistettu määrätietoisesti. Työ on vaatinut Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnalta ja sen kiinteistöomaisuutta hallinnoivalta Soihdulta näkemyksellisyyttä, rohkeutta ja laajaa yhteistyötä. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA palkitsi hankkeen Vuoden parhaat ARA-neliöt -tunnustuksella. ARA kehuu Kortepohjan perusparantamista poikkeuksellisena menestystarinana, joka toteuttaa myös kiitettävästi kiertotalouden tavoitteita.

– Suurta muutosta on valmisteltu kokonaisuutena, mutta työt on tehty hanke kerrallaan. Alulle saatu positiivinen kierre on vahvistunut ja saanut opiskelijat palaamaan takaisin Kortepohjaan, Soihdun kiinteistöjohtaja Kimmo Moilanen kertoo tiedotteessa.

Ylioppilaskylän laaja uudistaminen alkoi 2017, kun Kortepohjan viisi yhdeksänkerroksista kerrostaloa, ”tornitaloina” tunnetut A-, B-, C-, D- ja E-talot uusittiin peräkkäisinä vuosina. Samalla uusittiin ylioppilaskylän keskusrakennus Rentukka, jossa toimi 1980-luvulla yksi Jyväskylän suosituimmista iltaravintoloista. Vuonna 2018 avattu uusi Rentukka toi opiskelijahintaisen lounasravintolan takaisin ylioppilaskylän ytimeen. Rentukassa on nyt myös valoisa kuntosali, sauna, itsepalvelupesula, opiskelu- ja ryhmätiloja sekä iso oleskeluaula. Asuntojen määrä tornitaloissa kasvoi seitsemällä 727:ään.

– Uudistuksen myönteinen vaikutus opiskelijoiden asumiskokemukseen on näkynyt selvästi asukkailtamme saadussa palautteessa, kertoo Soihdun palvelupäällikkö Jenna Pigg.

– Palveluiden keskittäminen Rentukkaan nähdään arkea helpottavana ja jakamistaloutta edistävänä asiana. Lisäksi yhteisissä tiloissa tapahtuvat arjen kohtaamiset lisäävät yhteisöllisyyttä luonnostaan.

Aukio Rentukka-talon edustalla.
Rentukassa on mahdollista järjestää tapahtumia ja harrastustoimintaa.
Näyttelytila Kortepohjan ylioppilaskylän C-talon kivijalassa.
Näyttelytila C-talon kivijalassa.

Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2025. Suurimmat päästölähteet ovat kaukolämmön ja sähkön kulutus; kiinteistöt ovat avainasemassa tavoitteen saavuttamisessa. Tornitalojen ja Rentukan remonttien vaikutus rakennusten elinkaaren aikaisiin ilmastovaikutuksiin on suotuisa: peruskorjauksessa rakennusten laskennallinen energiankulutus laski yli kolmanneksen.

ARAn rahoituksen lisäksi Kortepohjan ylioppilaskylän uudistaminen on saanut Kuntarahoituksen vihreää rahoitusta.

– Ylioppilaskylän uudistaminen oli ensimmäinen peruskorjaushanke, johon Kuntarahoitus myönsi vihreää rahoitusta, kertoo Kuntarahoituksen asiakkuuspäällikkö Sari Sistonen.

– Kortepohjan uudistaminen on erinomainen esimerkki siitä, miten vanha rakennuskanta tuodaan tähän päivään alueen identiteetille uskollisella tavalla – ja vieläpä resurssiviisaasti. Sekä soihtulaisten että asukkaiden ylpeys uudistuneesta ylioppilaskylästä on käsinkosketeltavaa. Hanketta on ollut ilo seurata, Sistonen kehuu.

Kehittyvän Kortepohjan ytimessä

Ylioppilaskylän uudistaminen on tiivis osa Kortepohjan kaupunginosan kehittämistä. Alueen tulevaisuutta hahmoteltiin vuonna 2018 julkaistussa kehittämissuunnitelmassa, jonka Jyväskylän kaupunki laati yhteistyössä Kortepohjan toimijoiden kanssa. Kaupunginosaan haluttiin lisää asuntoja, tiiviimpää kaupunkirakennetta, uusia palveluita ja parempaa liikkumista. Syksyllä Kortepohjaan valmistui uusi päiväkoti- ja koulurakennus, joka pitää sisällään myös kirjaston.

Ylioppilaskylä on Kortepohjan näyttävin maamerkki, jossa asuu vajaa neljäsosa kaupunginosan 8 000 asukkaasta. Ylioppilaskunta ja Soihtu ovat mukana alueen kehittämisessä vahvasti ja pitkäjänteisesti.

– Olemme tässä yhtenä toimijana, jolla on vaikutusvaltaa koko kaupunginosan ja kaupungin pitovoimaan. Laaja yhteistyö alueen toimijoiden kanssa mahdollistaa parhaan mahdollisen onnistumisen opiskelija-asukkaille ja kaikille kaupunkilaisille, totesi kiinteistöjohtaja Moilanen ARA-viestin haastattelussa syyskuussa 2022.

Vuoden parhaat ARA-neliöt -tunnustuspalkinto

Palkinto on myönnetty vuodesta 2017 alkaen yhdelle ARAn rahoittamalle uudisrakentamis- tai perusparantamiskohteelle. Palkinnon saavan kohteen valitsee ARA. Palkinto jaetaan vuosittain. Palkintona on ”Vuoden ARA-neliö”, palkitun rakennuksen seinään kiinnitettävä laatta. ARA valitsee palkinnon tekijäksi vuosittain nuoren taiteilijan tai muotoilijan. Tämän vuoden palkintolaatan ovat suunnittelut ja toteuttanut LAB Muotoiluinstituutin opiskelijat Alex Domeney ja Netta Aavikko.

Lähde: Vuoden parhaat ARA-neliöt 2023 -palkinto Kortepohjan ylioppilaskylälle, ARA, uutiset ja tiedotteet 2023

Vihreä rahoitus

Kuntarahoitus myöntää vihreää rahoitusta hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia positiivisia ympäristövaikutuksia. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa vihreää rahoitusta on myönnetty vuodesta 2016, ja tänä päivänä rahoituksen piirissä on jo lähes 200 hanketta Helsingistä Inariin.

Lue lisää vihreästä rahoituksesta

Teksti: Roope Huotari
Kuvat: Jari Kuskelin

Asuntotoimijoiden asiakastarinatVihreä rahoitus

Kustannustehokkaita päästövähennyksiä, yhteistyötä yli kuntarajojen – Vihdissä ilmastotyötä tehdään läpi kuntaorganisaation

Vihdin kunnanvaltuusto hyväksyi toukokuussa kunnan uuden strategian, joka korostaa Vihdin sijaintia ja sen alueelle tuomia etuja. Kuntastrategian mukaan kasvava Vihti haluaa olla Helsingin seudun saavutettavuuden edelläkävijä, ja hyvät liikenne- ja tietoliikenneyhteydet nähdään elinvoiman perusedellytyksinä.

Ilmasto- ja ympäristötyö sekä liikkuminen ovat kunnan uudessa strategiassa painopisteitä. Vihdissä ne kulkevat käsi kädessä, sillä tieliikenne tuottaa yli puolet kunnan päästöistä.

Vihdin kunnanjohtaja Erkki Eerola.
Vihdin kunnanjohtaja Erkki Eerola

– Vihti on liikenteen solmukohdassa: kunnan läpi kulkevat valtatiet 1, 2 ja 25 ovat kovin kuormittuneita. Yksin Turunväylää ajaa Vihdin alueella yli 15 000 ajoneuvoa päivässä. Saavutettavuuden kannalta valtatiet ovat hyvä asia, mutta läpiajoliikenteen päästöt kirjautuvat virallisessa päästölaskennassa Vihtiin, ellei niitä erikseen rajata pois, muistuttaa kunnanjohtaja Erkki Eerola.

Vihti on sitoutunut Suomen kansallisiin ilmasto- ja ympäristötavoitteisiin ja aikoo leikata asukaskohtaisia kasvihuonepäästöjä 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Pyöräilyn edellytyksiä parannetaan ja joukkoliikenteelle etsitään uutta järjestämistapaa. Pohjolan Liikenne vastasi Vihdin linja-autoliikenteestä markkinaehtoisesti, kunnes yhtiö lopetti liikennöinnin Länsi-Uudellamaalla kannattamattomana toukokuussa 2022.

– Joukkoliikenne järjestetään jatkossa Uudenmaan ELY-keskuksen johdolla. Tavoitteena on tehdä siitä entistä toimivampi, taata asukkaille tietty palvelutaso ja tarjota uusia lipputuotteita, kunnanjohtaja Eerola kertoo.

Joukkoliikenteessä kunnan suunnitelmat eivät pääty sen rajalle. Vihti puhuu ahkerasti Turun tunnin juna -hankkeen puolesta, joka toteutuessaan yhdistäisi Turun, Salon, Lohjan, Vihdin, Kirkkonummen ja pääkaupunkiseudun saman nopean raideyhteyden piiriin.

– Tunnin juna synnyttäisi Etelä-Suomeen 1,5 miljoonan ihmisen yhtenäisen työssäkäyntialueen ja saattaisi suuren osan Vihdin läpikulkuliikenteestä kestävämmille raiteille. Uusi junayhteys vaikuttaisi valtavasti paitsi Länsi-Uudenmaan elinvoimaan myös koko alueen ilmastotavoitteisiin.

Yhteinen ilmastokoordinaattori kartoittaa päästövähennyksiä kustannustehokkaasti

Vihdin kunnan ilmastotyötä ohjaa ilmastostrategiatyöryhmä ja sen toteutusta koordinoi kuntaorganisaation läpileikkaava poikkihallinnollinen ilmastotyöryhmä. Vuodelle 2023 kunta laati ensimmäisen ilmastobudjettinsa, joka sisältää päästöbudjetin ja ilmastotyön toiminnalliset tavoitteet. Päästöbudjetti asettaa katon kunnan päästöille ja toiminnallisiin tavoitteisiin on koottu päästö- ja talousvaikutuksiltaan merkittäviä ilmastotoimia, joiden etenemistä seurataan tilinpäätöksessä.

Ilmastoasioissa Vihti tekee tiivistä yhteistyötä naapurinsa Kirkkonummen kanssa. Huhtikuussa 2021 ympäristöministeriö myönsi avustuksen kuntien yhteiselle ilmastotyöhankkeelle, jossa kehitetään kustannustehokasta ilmastotyön mallia pienille ja keskisuurille kunnille. Hankkeen puitteissa kunnat palkkasivat yhteisen ilmastokoordinaattorin, jonka tehtävä on kartoittaa taloudellisesti kannattavia tapoja vähentää päästöjä molemmissa kunnissa.

Vihdin tekninen johtaja Matti Kokkinen

– On hyvä, että ilmastotyöllä on oma veturinsa, sanoo Vihdin kunnan tekninen johtaja Matti Kokkinen.

– Kuntaorganisaatiossa toimialat hoitavat oman tonttinsa, kun taas ilmastotyössä asioita olisi hyvä katsoa läpi hallinnon. Välissä kannattaa olla henkilö, jonka tehtävä on jakaa tietoa ja helpottaa yhteistyötä.

Vihdin ja Kirkkonummen yhteishanke päättyi marraskuussa 2022, jolloin julkaistiin myös rakennusohje kuntien kustannustehokkaaseen ilmastotyöhön (linkki, avautuu uuteen ikkunaan). Ilmastokoordinaattorin virka päätettiin vakinaistaa.

– Yhteinen resurssi osoittautui erittäin hyväksi ratkaisuksi, sanoo kunnanjohtaja Eerola.

– Kun naapurissa keksitään hyvä idea, se saadaan nopeasti käyttöön myös meillä – ja päinvastoin. Samoin yhteisiä ohjeita voidaan laatia molempien kuntien tarpeisiin.

Vihdissä ilmastotyö on lyönyt läpi laajasti. Kunta rakentaa parhaillaan uusia tiloja parille sadalle päiväkotilapselle sekä noin kuudellesadalle alakoululaiselle Etelä-Nummelaan. 36,5 miljoonan euron koulu- ja päiväkotikeskus lämpenee ja viilenee maalämmöllä, tilat valaistaan ledeillä ja katolle asennetaan aurinkopaneeleja. Aurinkovoimaloita on asennettu kunnan kiinteistöihin aiemminkin (linkki).

– Kilpailutuksessa vaadimme, että vähintään 30 prosenttia rakennuksen kokonaisenergiasta on tuotettava uusiutuvilla energialähteillä. Nyt näyttää siltä, että osuus menee yli 40:n. Tavoitteena on, että vuonna 2030 yksikään kunnan kiinteistö ei lämpene öljyllä, kertoo tekninen johtaja Kokkinen.

– Kaikki uudishankkeet lähtevät siitä, että vihreämpään suuntaan mennään, hän summaa.

Teksti: Roope Huotari
Kuvat: Erkki Eerola: Sami Lamberg, Kapina; Matti Kokkinen: Antti Hannuniemi, Mainostoimisto KN

VastuullisuusVihreä rahoitus

Valkeakosken uusi kulttuurikeskus Luova tuo yhteisöllistä hyvinvointia koko kaupungille

Vanhan kulttuurikeskuksen korjauksesta ja uudistuksesta oli Valkeakoskella puhuttu jo kautta 2010-luvun. 1970-luvulla valmistuneelle keskukselle ei oltu sen historian aikana tehty merkittäviä peruskorjauksia. 

– Vanha kulttuurikeskus oli melkoinen energiasyöppö ja tuotti paljon lämpöhukkaa, joten tarvetta uudistukselle oli, kertoo Valkeakosken sivistysjohtaja Markku Valkamo.  

Hankesuunnitelma ja investointipäätös hyväksyttiin kesällä 2018. Siinä kärkivaihtoehdoksi nousi kirjaston muutto kaupungin keskustaan ja kansalaisopistotoimintaa järjestävän Valkeakoski-opiston sekä kuvataide- ja käsityökoulu Emilin muutto vanhan kirjastorakennuksen tiloihin.  

Entisen kirjaston sisätilat päätettiin saneerata kokonaan: rakennuksen runko ja julkisivu säilytetäisiin suojelustatuksen vuoksi ennallaan. Suunnitelmaan kuului myös uusien tilojen rakentaminen kahviolle ja musiikkiopistolle sekä uusi monitoimisali, joka sopii muun muassa esityksien ja konserttien järjestämiseen sekä toimii valtuuston uutena kokouspaikkana.  

Hiljaa hyvä – ja monikäyttöinen – tulee 

Rakentamispäätös tehtiin 2020 ja rakennustyöt käynnistyivät 2021. Kuntarahoituksen yhteiskunnallisen rahoituksen mahdollistama uusi kulttuurikeskus Luova valmistui lokakuussa 2022. Valkeakosken musiikki- ja tanssiopiston rehtori Hannele Piippo-Fair arvostaa uutta keskusta: se tuli paikallisille kulttuurityöläisille ”kuin aikaisena joululahjana”. 

– Kun olen keskustellut muualla Suomessa työskentelevien kollegoiden kanssa, on moni ollut vaikuttunut, että Valkeakoskella on satsattu ja rakennettu uutta eikä vain peruskorjattu vanhaa. Tuntuu myös hyvin merkitykselliseltä, että verraten pieni kaupunki uskaltaa satsata paikalliseen kulttuuritarjontaan. Uskon, että vielä 20–30 vuoden kuluttuakin voimme katsoa taaksepäin ja kiitellä päätöstä rakentaa kulttuurikeskus. 

Ensimmäisinä vuosinaan keskus toimii aamusta iltaan. Päivisin Luova palvelee perusopetuksen väistötiloina ennen uuden yhtenäiskoulun valmistumista; iltaisin keskuksessa toimivat musiikki- ja tanssiopisto lisäksi Valkeakoski-opisto sekä kuvataide- ja käsityökoulu Emil. Väistötilavaihe tarjoaa hyvää oppia siitä, miten tilat vastaavat erilaisten käyttäjien tarpeisiin. Luovaa on suunniteltu ja tehty pitkään ja hartaasti, mutta lopputuloksena sen monikäyttöisyys on nyt myös aitoa. Alla on paljon ”sekä henkistä että fyysistä pohdintaa” keskuksen luonteesta, Valkamo kuvailee. 

– Liikuteltavilla väliovilla ja väliseinillä tuotiin joustoa huoneiden fyysiseen käyttöön, mutta myös asenteessa on lähdetty siitä, että Luova on tarkoitettu kaikille käyttäjille. Esimerkiksi keskuksen konserttisalia voidaan vuokrata yhdistysten ja muiden toimijoiden käyttöön, jos niillä on musiikkiesityksiä tai muita projekteja, joihin sali hyvin soveltuu. 

Tavoitteena terveemmät valkeakoskelaiset 

Hyvinvointialueiden myötä kunnat hakevat uusia tapoja asukkaidensa hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä. Kokonaiskustannukseltaan noin 11 miljoonan euron kulttuurikeskus nähdäänkin Valkeakoskella myös satsauksena hyvinvointiin. Sivistysjohtaja Valkamo kuvaileekin Luovaa ”terveyden ja hyvinvoinnin takuukeskukseksi”. 

– On ihan tutkittu juttu, että yhteisöllisyydellä on ennaltaehkäisevä vaikutus sairastuvuuden ja mielenterveyshaasteiden suhteen. Valkeakoskella on lähdetty viemään tätä ajatusta eteenpäin: vapaa-ajan tekemistä halutaan tarjota kaikille, aina vauvamuskareista ikäihmisten kansalaisopistokursseihin.  

Valkamo korostaa myös, että pienten paikkakuntien on uskallettava panostaa brändiinsä, jos ne mielivät olla vetovoimaisia muuttuvassa maailmassa. Valkeakoskella tämä on tiedostettu: 20000 asukkaan kaupunki on kansallisestikin kärkipäässä, kun mitataan asukaskohtaisia panostuksia kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan toimintoihin. 

– Ihmisten täytyy tuntea ja nähdä, että kunta kuuntelee heitä ja tarjoaa heille palveluja. Eivätkä nuoretkaan jää paikkakunnalle, jossa mitään uutta on viimeksi rakennuttu vuonna vuosikymmeniä sitten. Nyt tuomme valkeakoskelaisille perheille mahdollisuuden harrastaa lähellä kotia; ainoa vaihtoehto ei ole ajaa puoli tuntia Tampereelle, Valkamo korostaa.  

Luova onkin vetänyt valkeakoskelaisia puoleensa alusta asti. Lokakuussa pidettyyn avointen ovien päivään odotettiin maltillista vierasmäärää, mutta kävijöitä tulikin lopulta yli 500. 

– Kiinnostuksen määräkin kertoo meille, että tilausta uudelle keskukselle on ollut ja se on valmistunut oikeaan aikaan. Luova tuo ison piristysruiskeen Valkeakoskelle ja haluamme hyödyntää sen herättämän innostuksen, Piippo-Fair kuvailee.

Yhteiskunnallinen rahoitus
Kuntarahoituksen yhteiskunnallista rahoitusta myönnetään investoinneille, jotka tuottavat laaja-alaista yhteiskunnallista hyötyä. Rahoitettavilla hankkeilla on positiivisia vaikutuksia ympäristöönsä ja sen yhteisöön: ne edistävät yhdenvertaisuuden, yhteisöllisen hyvinvoinnin tai alueen elinvoiman toteutumista.

Lue lisää yhteiskunnallisesta rahoituksesta

Lue lisää, kuinka tukea jo suunnitteluvaiheessa hankkeen kokonaisvaltaista kestävyyttä


Teksti: Tuomas Mäkinen

Kuva: Valkeakosken kaupunki

AsiakastarinatKuntien asiakastarinatYhteiskunnallinen rahoitus

Vihreän siirtymän rahoituksen loppuraportti: vihreä siirtymä vaatii mittavia investointeja, mutta luo myös mahdollisuuksia

Valtiovarainministeriön, ympäristöministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön käynnistämä työryhmä aloitti toimintansa vuoden alussa muodostaakseen kokonaisnäkemyksen vihreän siirtymän rahoituksesta sekä rahoituksen keinoista vauhdittaa siirtymää ekologisesti, taloudellisesti sekä sosiaalisesti kestävällä tavalla. Työryhmän arvion mukaan Venäjän hyökkäyssodan eskaloima geopoliittinen muutos on nopeuttanut vihreää siirtymää ja fossiilitaloudesta irtautumisen tarvetta.  

Raportissa kuvataan avaintavoitteet ja ratkaisuehdotuksia vihreän siirtymän rahoittamisen kehittämiseksi sekä arvioidaan investointitarpeiden suuruutta. Lisäksi raportissa käsitellään eri toimijoiden roolia vihreän siirtymän rahoituksessa sekä kestävyysnäkökohtien huomioimista rahoitusmarkkinoilla. Työryhmä luovutti loppuraporttinsa perjantaina 9. joulukuuta valtiovarainministeri Annika Saarikolle, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalolle ja elinkeinoministeri Mika Lintilälle. 

Työryhmä muodostui julkisen ja yksityisen sektorin asiantuntijoista. Kuntarahoituksen varainhankinnasta ja vastuullisuudesta vastaava Antti Kontio oli mukana työryhmässä. 

–On ollut hienoa olla mukana tässä kansallisen tason tärkeässä työryhmässä. Työn lopputuloksena vihreän siirtymän kannalta keskeiset edustajat ovat muodostaneet näkemyksen kehittämistarpeista ja suosituksista, Kontio kertoo. 

Raportin mukaan vihreä siirtymä luo Suomelle myös mahdollisuuksia. Vihreä siirtymä luo kysyntää ympäri maailmaa suomalaiselle osaamiselle sekä kestäville ratkaisuille ja innovaatioille. 

–Asiakkaidemme eli kuntien ja valtiontukeman asuntotuotannon merkitys vihreässä siirtymässä on valtava. Meidän tehtävämme Kuntarahoituksessa on tukea asiakkaidemme tärkeää työtä kaikin mahdollisin tavoin: rahoittamalla vihreää siirtymää sekä tuomalla esiin asiakkaidemme innovatiivisia kestäviä ratkaisuja, jotta yhteinen hiilineutraalisuustavoitteemme toteutuisi vuonna 2035, Kontio sanoo. 

Tutustu loppuraporttiin tästä. 

Lisätietoja 

Antti Kontio 

Head of Funding and Sustainability 

050 3700 285 

TalousVastuullisuusVihreä rahoitus

Rahoituksella tehoja kuntien kehittämiseen – FCG:n ja Kuntarahoituksen aamukahvit 13.12.

Suomen kunnianhimoiset ilmastotavoitteet tehdään todeksi kunnissa, joissa kestävää tulevaisuutta rakennetaan poikkeuksellisen kovassa puristuksessa. Kuntien talous on murroksessa, kehitettävää on paljon ja resurssit niukat.

FCG:n ja Kuntarahoituksen aamukahveilla kuulet Kuntarahoituksen vastuullisesta rahoituksesta ja saat FCG:n konkreettiset vinkit siitä, millaisin projektein ja hankkein hyvinvoivempaa kuntaa voidaan rakentaa. Mukana keskustelemassa Kuntarahoituksen Rami Erkkilä ja Karl Lintukangas sekä FCG:n Taneli Heikkilä ja Teemu Linnakoski. Tilaisuus järjestetään verkossa ja se on maksuton.

Ilmoittaudu mukaan täällä! (linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

Ohjelma klo 8.30-9.30:

Tervetuloa!

Vihreällä rahoituksella tehoja kuntien kehittämiseen
Projektijohtaja Taneli Heikkilä, FCG Finnish Consulting Group Oy
Liiketoiminnanjohtaja Teemu Linnakoski, FCG Finnish Consulting Group Oy 
Rahoituksen erityisasiantuntija Rami Erkkilä, Kuntarahoitus
Asiakkuuspäällikkö Karl Lintukangas, Kuntarahoitus

Keskustelua ja kysymyksiä.

KuntarahoitusVastuullisuusVihreä rahoitus

Joogahuone, kokkailupaikka ja opiskelutila – VOAS muutti soluja yksiöiksi opiskelijoiden toiveita kuunnellen

Vaasan opiskelija-asuntosäätiö VOAS oli 1990-luvulla rakennuttanut keskustan tuntumaan Vöyrinkaupunkiin Olympiakorttelin. Korttelilla oli kyseenalainen maine, vaikka asukkaat pääosin viihtyvät alueella. Ongelmaa lähdettiin ratkomaan yhdessä kaupungin ja Vaasan yliopiston kanssa Lähiö-Inno-hankkeessa. Tavoitteena on parantaa Olympiakorttelin imagoa ja tuoda se tiiviimmäksi osaksi keskustaa.

VOASin toimitusjohtaja Marko Ylimäki VOAS-kyltin alla toimiston edustalla
Marko Ylimäki VOASin toimiston edustalla

Olympiakorttelissa on yhteensä noin 600 asuntoa, joista neljä viidesosaa on opiskelija-asuntoja.

– Olympia II -rakennuksessa oli asuntoja paljon tyhjillään. Varsinkaan kahden hengen solut eivät enää houkutelleet opiskelijoita asukkaiksi. Päätimme muuttaa asunnot yksiöiksi, VOASin toimitusjohtaja Marko Ylimäki kertoo.

Sen sijaan, että asunnot olisi rakennettu totuttuun tapaan, VOAS halusi suunnitella asunnot yhdessä käyttäjien kanssa. Opiskelijoita kutsuttiin etätyöpajaan, jossa heiltä kysyttiin, mitä kaikkia tarkoituksia kodin täytyy palvella. Työpajan teemana oli päivä opiskelijan kotona.

– Etäopiskelu on selvästi muuttanut tarpeita. Kodin täytyy olla joogahuone, kuntosali, opiskelutila ja soveltua yhdessä kokkailuun. Ratkaisujen miettiminen opiskelijoiden kanssa oli erittäin kiva ja hyödyllinen kokemus, Ylimäki kuvailee.

Opiskelijat saivat toiminnallisuuden lisäksi vaikuttaa asuntojen visuaalisuuteen. Heille annettiin äänestettäväksi kolme eri värimaailmaa, joista asuntoihin valikoitui beigensävyinen Hiekka.

Toimivuus, kestävyys ja kustannustehokkuus keskiössä

Kuntarahoituksen yhteiskunnallisella rahoituksella rahoitetussa remontissa 60-neliöinen kahden hengen solu muuttui kahdeksi 28 neliömetrin yksiöksi. Ensimmäinen kolmesta talosta valmistui syys-lokakuun vaihteessa, seuraavat kaksi taloa valmistuvat helmikuussa ja heinäkuun lopussa.

Soluasuntojen suuri koko oli onni, mutta niiden halkaiseminen ei ollut helppoa.

– Mietimme pitkään, mikä olisi järkevin tapa remontoida asunnot kustannustehokkaasti. Suunnitelmaa hierottiin niin kauan, että saimme haluamamme hinnan ja laadun. Vasta viidennellä kierroksella olimme tyytyväisiä ratkaisuun. Asunnoista päädyttiin tekemään peilikuvia, joissa kylpyhuoneet ovat vastakkain. Näin säästimme putkivedoissa, Ylimäki kertoo.

Tilava kylpyhuone, jonka seinät valkoista kaakelia
Uusien yksiöiden kylpyhuoneet ovat tilavia.

Talot pyrittiin remontoimaan mahdollisimman vastuullisiksi ja varustelemaan nykyvaatimusten mukaisesti. Remontin yhteydessä ikkunat vaihdettiin ja asuntoihin lisättiin älykkäästi säätyvä korjausilmaventtiili. Kiinteää valaistusta ja kaappitilaa lisättiin opiskelijoiden toiveiden mukaisesti. Materiaalivalinnoissa painotettiin kestävyyttä.

– Uusien asuntojen lattiat ovat vinyylilankkua, jolla on 15 vuoden takuu. Materiaali on laminaattiin verrattuna tuplahintainen, mutta se kestää kolme kertaa kauemmin. Työpajassa tuli selväksi, että kylpyhuoneen on oltava tilava ja siellä on oltava pesukoneliitäntä. Keittiöön saa helposti asennettua astianpesukoneen ulosvedettävän kaapin tilalle. Pyrimme huomioimaan opiskelijoiden toiveet mahdollisimman kattavasti.

Remontin yhdessä pohdittiin myös energiaratkaisua. Kaukolämmön vaihtamiselle toiseen energiamuotoon ei kuitenkaan nähty tarvetta, koska Vaasassa kaukolämpö tuotetaan 85-prosenttisesti uusiutuvalla energialla eikä hinnankorotuspaineita ole kuten monella muulla kunnallisella energiayhtiöllä.

Yhteistilat remontoidaan myöhemmin. Niiden ratkaisuja mietitään, kun Lähiö-Inno-hankkeen lopulliset tulokset ovat selvillä.

VOAS panostaa digitalisaatioon ja yhteisöllisyyteen

VOAS viettää tänä vuonna 50-vuotisjuhlavuotta. Taivalta juhlistettiin kutsuvierasjoukolla marraskuussa kaupungintalolla ja opiskelijoita muistettiin sponsoroimalla Vaasa Campus Festivalille artistivieraita.

Säätiön portfoliossa on monenlaisia kohteita. Ensimmäiset VOASin omat asunnot valmistuivat vuonna 1973 Palosaarelle, jossa myös korkeakoulujen kampukset sijaitsevat. Vuonna 1987 Vaasan kaupunki, opiskelijajärjestöt ja VOAS sopivat, että opiskelija-asumisen järjestäminen keskitetään VOASille. Tuolloin säätiölle siirtyivät muun muassa yliopistokampuksella sijaitsevat 1800-luvulla valmistuneet puutalot, jotka aiemmin palvelivat puuvillatehtaan työntekijöiden asuntoina.

– Myös puutalot ovat opiskelijoiden keskuudessa haluttuja. Niissä kiinnostaa ainutlaatuisuus ja yksilöllisyys, Ylimäki arvioi.

Marko Ylimäki on VOASin kolmas toimitusjohtaja. Hänen edeltäjänsä laittoi yhtiön talouden kuntoon, Ylimäen tavoitteena on digitalisoida tekeminen. Mitä muuta VOASissa on meneillään?

– VOASin uusi strategia valmistuu pian. Siinä korostuu asumisen yhteisöllisyys, jonka eteen teemme jo nyt paljon töitä, Ylimäki kertoo.

– Jatkamme tietysti myös Olympiakorttelin kehittämistä. Toivoimme, että asuntojen käyttöaste paranee ja alue muuttuu houkuttelevammaksi. Meillä on korttelin toisen omistajan, Vaasan kaupungin kanssa hyvä keskusteluyhteys. Tahtotila alueen kehittämiseen on yhteinen, Ylimäki jatkaa.

Yhteiskunnallinen rahoitus
Kuntarahoituksen yhteiskunnallista rahoitusta myönnetään investoinneille, jotka tuottavat laaja-alaista yhteiskunnallista hyötyä. Rahoitettavilla hankkeilla on positiivisia vaikutuksia ympäristöönsä ja sen yhteisöön: ne edistävät yhdenvertaisuuden, yhteisöllisen hyvinvoinnin tai alueen elinvoiman toteutumista.

Kestävä asuminen – valtion tukeman asuntotuotannon nykytila ja näkymät
Kuntarahoitus toteutti keväällä 2022 kyselyn, jossa yhtiö kartoitti asuntosektorin asiakkaidensa näkemyksiä valtion tukemasta asuntotuotannosta. Kyselyn tuloksia käsitellään keskustelupaperissa, jossa Kuntarahoitus yhdessä ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa nostaa esiin kolme suositusta Suomen asuntopolitiikkaan. Lue lisää ja lataa julkaisu



Teksti: Hannele Borra
Kuvat: Vaasan opiskelija-asuntosäätiö VOAS

AsiakastarinatAsuntotoimijoiden asiakastarinatYhteiskunnallinen rahoitus

Kunnalliskodista kuntosalille – 70 vuotta ikäihmisten asumista Joensuussa

Joensuun ensimmäinen yksityinen vanhainkoti aloitti toimintansa vuonna 1952. Sen taustalla oli samana keväänä perustettu Joensuun Vanhainkotiyhdistys, joka nykyään toimii Joensuun hoiva- ja palveluyhdistys ry -nimellä. Yhdistyksen ensimmäisenä puheenjohtajana toimi lääninlääkäri, joka tunnisti ikäihmisten huonon elämänlaadun suurimmaksi syyksi kehnot asumisolot. Kodeissa oli kantovesi, ulkovessa ja hella. Hygienia oli huonoa, mikä johti sairauskierteeseen.

– Tuohon aikaan mummoja ja pappoja vietiin väkipakolla asumaan kunnalliskoteihin. Olot olivat aika ankeat, sodasta oli kulunut alle kymmenen vuotta. Köyhä ja kurja oli Karjalamme, kuten maakuntalaulukin sanoo, kertoo Joensuun hoiva- ja palveluyhdistyksen toiminnanjohtaja Jukka Tuunanen.

Joensuun hoiva- ja palveluyhdistyksen toiminnanjohtaja Jukka Tuunanen
Jukka Tuunanen

Nykyään yhdistyksellä on 320 senioriasuntoa eri puolilla Joensuuta. Tarve palveluille ei ole vähenemässä. Joensuun väkiluvusta yli 21 prosenttia on yli 65-vuotiaita. Kuntaliitosten myötä pinta-ala on laajentunut ja kotipalvelun asiakkaita voi asua jopa 70 kilometrin päässä keskustasta. Ajomatkoihin kuluu pitkä aika, eivätkä syrjäseudun vanhat talot välttämättä ole ikäihmisten asumiseen sopivia. Mikä tahansa asunto keskustasta ei käy, koska monet Joensuun keskustan kerrostaloista ovat hissittömiä.

– Meidän ratkaisumme on rakentaa esteettömiä, ikäihmisten tarpeisiin sopivia asuntoja mahdollisimman lähelle kaupungin keskustaa, palvelujen äärelle, Tuunanen sanoo.

Yhdistyksen uusimmassa kohteessa, Kuntarahoituksen yhteiskunnallisella rahoituksella rahoitetussa Sepänhelmessä on monia ikäihmisille räätälöityjä ratkaisuja. Joensuun keskustassa sijaitseva talo on täysin esteetön. Kynnykset ovat erittäin matalat, kaikista ovista pääsee pyörätuolilla, myös parvekkeen ovesta. Kalusteet ovat säädettävät. Asukas voi valita valaistuksen sävyn itse ja netti kuuluu vuokraan.

Kylpyhuoneissa ongelmana on usein märkä lattia, joka johtuu lattian keskelle sijoitetusta lattiakaivosta. Sepänhelmessä lattiat kallistettiin kohti seinän vierustalla sijaitsevaa lattiakaivoa, näin vesi ei jää lattialle lillumaan. Jokaisen asunnon eteisessä on tuulettuva kaappi, johon voi laittaa käytetyt vaipat. Talossa ei haise.

Sepänhelmessä on ulkopuolisen yrityksen pitämä ruokala ja talossa toimii parturikampaaja. Asukkaat voivat kuntoilla heidän tarpeisiinsa suunnitellulla kuntosalilla. Asukkailla on käytössään myös Joensuun ensimmäinen yhteiskäyttöauto. Energiaomavaraisuuden turvaavat maalämpö ja aurinkopaneelit. Kunnalliskodista on tultu pitkä matka.

Kiinteistöbisneksestä aktiiviseksi asumisen kehittäjäksi

Joensuun hoiva- ja palveluyhdistyksen historiaan mahtuu monenlaisia vaiheita. Yhdistyksen ensimmäinen mittava hanke oli Linnunlahden vanhainkoti 60-luvun lopulla. 1980-luvun alussa se avasi tehostetun palveluasumisen yksikön. Yhdistyksen palkkalistoille tuli myös hoivahenkilöstöä ja se muuttui palveluntuottajaksi.

Tuunanen aloitti toiminnanjohtajana vuonna 2018. Hän hoitaa tehtävää osa-aikaisesti, päätyö miehellä on yrittäjänä ja yrityskauppojen asiantuntijana.

– Kun aloitin tehtävässä, yhdistyksen talous oli huonossa jamassa. Kymmeniä asuntoja oli tyhjillään, Tuunanen muistelee.

Asunnot saatiin puolessa vuodessa vuokrattua ja yhdistyksen talous käännettyä. Hoivapalvelut myytiin, ja vain rakennukset jäivät yhdistykselle. Samaan aikaan Sepänhelmen uudisrakennushanke oli käynnistymässä ja Tuunanen tunnisti, että kaikilla arkkitehdeilla ei ollut ymmärrystä ikäihmisten asumiseen liittyvistä tarpeista.

– Huomasin, että ala vaati uudistamista ja raikkaampaa ajattelua. Olin myynyt hoivakoteja ja nähnyt, minkälaisia ratkaisuja niissä voi tehdä.

Tuunanen onkin aktiivinen ikäihmisten asumisen kehittäjä Suomessa. Hän on mukana muun muassa Valli ry:n ja Vanhusten tuki ry:n toiminnassa. Ulkomaanmatkoillaan hän pyrkii tutustumaan paikallisiin asuntoihin. Hyviä ideoita on löytynyt muun muassa Espanjasta. Ajatus Sepänhelmen tuulettuvaan vaippakaappiin sai alkunsa hitsauskaasujen talteenottojärjestelmästä.

Yksinäisyyteen ei ole lääkettä

Joensuun hoiva- ja palveluyhdistyksen 70-vuotisjuhlavuoden kunniaksi julkaistussa historiikissa toiminnanjohtaja Tuunanen visioi asumista 2030-luvulla. Hän uumoilee kimppa-asumisen lisääntyvän, teknologian nopeuttavan kaatuneen vanhuksen avunsaantia ja asukkaiden panostavan alueiden yhteisöllisyyteen talkoohengessä.

Yhdistyksen seuraavat, Ruoritielle rakennettavat asunnot rakennetaan muuntojoustaviksi. Ensin palveluasumiseen tarkoitetut asunnot voi myöhemmin muuttaa seniorikodeiksi. Kohteeseen rakennetaan ensin mallihuone yhteistyössä Karelia-ammattikorkeakoulun, koulutuskuntayhtymä Riverian ja Itä-Suomen yliopiston kanssa.

– Vanhusten kanssa päivittäin työtä tekevät pääsevät kertomaan, millainen ympäristö auttaa heitä työssään parhaiten. Toiveet pyritään sovittamaan yhteen ja niiden perusteella rakennetaan kohteen loput sata huonetta, Tuunanen kertoo.

Asumisen mukavuuden ja toimivuuden lisäksi Joensuun hoiva- ja palveluyhdistyksessä panostetaan yhteisölliseen toimintaan, ihmisiä tuodaan yhteen. Asukkaille tarjotaan luentoja esimerkiksi terveellisestä ruokailusta, ikäihmisten seksuaalisuudesta ja silmien terveydestä. Sepänhelmessä on lauluiltapäivä, kuoro, lenkkiporukoita ja kirjasto. Asukkaat tuotiin yhdistyksen 70-vuotisjuhliin busseilla.

Kaikissa yhdistyksen taloissa on asukastoimikunta, jolla on toimintaansa vuosittainen määräraha. Toimikunnan yhdyshenkilö on tiiviisti yhteydessä toiminnanjohtajaan. Ja toiminnanjohtaja tekee, mitä tarvitaan, ja ohjaa kädestä pitäen vaikka WiFi-yhteyden muodostamisessa.

– Haluamme, että kukaan ei jää yksin. Kaikki muut lääkkeet voi laittaa dosettiin paitsi lääkkeen yksinäisyyden ehkäisyyn. Sellaista pilleriä ei ole olemassa, Tuunanen sanoo.

Päättäjiltä Tuunanen toivoo vahvempaa tahtotilaa ikäihmisten asumisen kehittämiseen sekä byrokratian vähentämistä.

– Järjestelmä on rakennettu palvelemaan vanhaa tapaa rakentaa asuntoja. Jos haluaa tehdä jotain uudella tavalla, täytyy vääntää pitkään, että järjestelmä taipuu uusiin tarpeisiin. Tämä taas viivästyttää hankkeiden käynnistymistä, Tuunanen harmittelee.


Kestävä asuminen – valtion tukeman asuntotuotannon nykytila ja näkymät
Kuntarahoitus toteutti keväällä 2022 kyselyn, jossa yhtiö kartoitti asuntosektorin asiakkaidensa näkemyksiä valtion tukemasta asuntotuotannosta. Kyselyn tuloksia käsitellään keskustelupaperissa, jossa Kuntarahoitus yhdessä ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa nostaa esiin kolme suositusta Suomen asuntopolitiikkaan. Lue lisää ja lataa julkaisu

Yhteiskunnallinen rahoitus
Kuntarahoituksen yhteiskunnallista rahoitusta myönnetään investoinneille, jotka tuottavat laaja-alaista yhteiskunnallista hyötyä. Rahoitettavilla hankkeilla on positiivisia vaikutuksia ympäristöönsä ja sen yhteisöön: ne edistävät yhdenvertaisuuden, yhteisöllisen hyvinvoinnin tai alueen elinvoiman toteutumista.


Teksti: Hannele Borra
Kuvat: Joensuun hoiva- ja palveluyhdistys ry

AsiakastarinatKuntien asiakastarinatVastuullisuusYhteiskunnallinen rahoitus

Asuntosäätiö rakennuttaa Joutsenmerkkiä tavoittelevia aso-koteja Karakallioon

Asuntosäätiön uusi kerrostalokohde Karakalliontie 1:ssä on jo käytännössä valmis ja odottaa luovutusta, jonka on tarkoitus tapahtua lokakuun lopulla. Hankkeen projektipäällikkö Pekka Sainio naulaa varmalla äänellä kiinni tarkemman aikataulun.

– 26. lokakuuta klo 9 otamme kohteen vastaan ja se on tarkka, Sainio kertoo. – Hanke on edennyt ja pysynyt erittäin hyvin aikataulussa. Asuntosäätiön taloa ei ole pystytty vain vielä luovuttamaan, koska se on osa laajempaa kokonaisuutta ja odotamme muiden talojen sekä yhteisen pihakannen alaisen autohallin valmistumista.

Kohde on yksi kolmesta Karakalliontielle kohoavasta kerrostalosta. Täydennysrakennushankkeessa vanhojen vuokratalojen katutasossa oleva parkkialue otetaan asuinkäyttöön ja pysäköintipaikat järjestellään uudelleen osin pihakannen alle. Espoon Asunnot Oy toteuttaa taloista kaksi; Asuntosäätiö liittyi hankkeeseen, kun suunnitelmat kolmannen kohteen eli L-talon osalta päivittyivät.

– Alun perin Espoon Asunnot ja NCC kehittivät hanketta sillä ajatuksella, että NCC toteuttaisi L-talon vapaarahoitteisena hankkeena. Alustava suunnittelu aloitettiin 2016 ja asemakaavan päivitys tuli lainvoimaiseksi 2017. Lopulta vapaarahoitteisesta osasta hanketta kuitenkin luovuttiin ja tilalle haluttiin ARA-toimija, joka voisi rakentaa asumisoikeusasuntoja, Sainio valottaa.

Asuntosäätiö tuli mukaan L-talon rakennuttajaksi; NCC pysyi mukana KVR-urakoitsijan roolissa. Rakennuslupa saatiin marraskuussa 2020 ja rakentaminen käynnistyi joulukuussa.

Kokonaisvaltaisen kestävyyden kriteerit vaativat paljon

Karakalliossa päämääränä on kestävä asuminen ja tähän yltämistä myös mitataan käytännössä. Talo on Joutsenmerkkiin tähtäävä hanke ja saanut Kuntarahoituksen vihreää rahoitusta. Nämä molemmat asettavat rakentamiselle ja toteutuneelle kohteelle useita kriteerejä ekologisuuden suhteen.

– Joutsenmerkittyyn rakentamiseen kuuluu 41 pakollista kriteeriä. Ympäristöystävällisyyden lisäksi esimerkiksi tilojen valoisuuteen on kiinnitettävä huomiota, jotta merkin vaatimukset saavutetaan. Kaikki valinnat on tehtävä kriteeristön mukaan – jos se ei ole mahdollista, pitää pystyä perustelemaan ja osoittamaan, että valinta kuitenkin täyttää vaatimukset.

Sainio kuvailee toiminnan kokonaisvaltaista kestävyyttä kaiken kaikkiaan vaativaksi prosessiksi, joka ulottuu myös aikaan rakennusvaiheen jälkeen. Hän luettelee keskeisiä Karakalliossa tehtyjä kestävän rakentamisen valintoja.

– Hankkeen lämmitysmuoto on maalämpö. Rakennus on A-energialuokassa, joka kuuluu myös vihreän rahoituksen kriteereihin. Kohteessa hyödynnetään myös aurinkopaneeleja. Kestävyys ja ympäristöystävällisyys on huomioitu materiaalivalinnoissa sekä kierrätys- ja lajitteluratkaisujen suunnittelussa.

Hankkeen hiilijalanjälkitavoitteena on päästä alle 1,25 hiilidioksiditonniin per bruttoneliö, ja laskelmien mukaan tähän ollaan yltämässä. Asuntosäätiö pyrkii mahdollistamaan asukkaiden omia pyrkimyksiä hiilijalanjälkensä minimointiin kierrätykseen ja lajitteluun sekä sähkön-, veden- ja lämmönkulutukseen liittyvillä neuvoilla ja ohjeistuksilla.

Kohteesta halutaan myös tuleville asujille yhteisöllinen kotitalo. Yhteisöllisyyden määrä ja muoto riippuu tietenkin lopulta asukkaista itsestään, mutta lähtökohdaksi halutaan tarjota hyvät puitteet tavata naapureita ja järjestää yhteistä toimintaa, Sainio kertoo.

– Taloon tulee yhteisiä kerhotiloja, pesulatilat ja talosaunat. Asuntosäätiö kannustaa asukastoimikuntia aktiiviseen toimintaan.   Alueesta ollaan tekemässä rakentamisen yhteydessä myös viihtyisämpää, kun parkkialue siirtyy pihakannen alle ja tilaa vapautuu viheralueita varten. Piha-alueeseen on panostettu runsain istutuksin ja sinne tuodaan myös asukkaille laatikoita, joissa nämä voivat kasvattaa omia istutuksiaan.

Viivästykset vältetty hyvällä suunnittelulla: “Nappisuoritus”

Karakallion L-taloon tulee 52 asuntoa, joiden keskipinta-ala on reilut 41 neliömetriä: tämä on Sainion mukaan melko pieni keskipinta-ala Asuntosäätiön aso-asunnoiksi. Hanke toteutui ARA:n hyväksymällä neuvottelumenettelyllä, jossa NCC toimii kokonaisvastuu-urakoitsijana. Järjestely edellytti ARA:n hyväksyntää, koska lähtökohtaisesti ARA-hankkeet on aina kilpailutettava.

– ARA suhtautui kuitenkin myönteisesti tähän menettelyyn, koska kyseessä oli Joutsenmerkkiä tavoitteleva hanke ja olimme tunnistaneet jo alkuvaiheessa, että mukaan tarvitaan rakennusliikkeen osaamista ja vetoapua. ARA:n hyväksymin ehdoin, hinnoin ja suunnitelmin on edetty joka vaiheessa, Sainio kertoo.

NCC vastaa kohteen suunnittelun ja rakentamisen lisäksi myös toiminnallisuudesta. Lisäksi rakennusyhtiö on ottanut jonkin verran huoltovastuita, esimerkiksi maalämmön toimintaan liittyen.

Sainion mukaan hankkeessa kävi osittain hyvä tuurikin, koska suunnitelmat ja materiaalihankinnat oli tehty ennakkoon, joten maailmanpoliittinen levottomuus ja markkinaepävarmuus eivät ole ulottuneet Karakallioon asti. Hän antaa kiitosta kokonaisuuden sujuvasta etenemisestä kautta projektin.

– NCC:llä oli hyvin tarkat koronaohjeet, joita myös noudatettiin: turhat vierailut työmaalla karsittiin minimiin ja työmaakokoukset pidettiin Teamsin välityksellä. Hygienia- ja maskisuosituksia on myös noudatettu jämäkästi. Asuntopohjatkin ovat saaneet kiitosta ja talo myytiin nopeasti täyteen. Kaiken kaikkiaan hanketta voi pitää nappisuorituksena.

Vihreä rahoitus
Kuntarahoitus myöntää vihreää rahoitusta hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia positiivisia ympäristövaikutuksia. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa vihreää rahoitusta on myönnetty vuodesta 2016, ja tänä päivänä rahoituksen piirissä on jo lähes 200 hanketta Helsingistä Inariin.


Teksti: Tuomas Mäkinen
Kuvat: Asuntosäätiö

AsiakastarinatAsuntotoimijoiden asiakastarinatVihreä rahoitus

Lisää kunnianhimoa ja läpinäkyvyyttä – uudistettu vihreän rahoituksen viitekehyksemme on julkaistu

Vihreän rahoituksen viitekehys määrittelee, miten vihreillä joukkovelkakirjalainoilla hankitut varat ohjataan asiakkaidemme kestäviin hankkeisiin. Se asettaa reunaehdot vihreän rahoituksen myöntämiselle, hankkeiden arvioinnille sekä raportoinnille.

– Samalla toivomme, että viitekehys toimii oppaana asiakkaillemme siinä, millaisia kestävyyttä edistäviä asioita hankkeissa on mahdollista huomioida, vastuullisen rahoituksen senior asiantuntija Rami Erkkilä kertoo.

– Asiakkaillamme on suuri rooli Suomen ilmastotavoitteisiin pääsemisessä. Vihreä rahoitus marginaalialennuksineen on keinomme kannustaa yhteisiin ilmastotalkoisiin sekä tuoda näkyvyyttä asiakkaidemme parhaille kestäville hankkeille, kertoo vastuullisuuspäällikkö Kalle Kinnunen.

Kuntarahoitus alkoi tarjota vihreää rahoitusta ensimmäisenä Suomessa vuonna 2016. Vastuullisen rahoituksen markkinat ovat sittemmin kehittyneet vauhdilla, ja esimerkiksi EU-taksonomia on luonut tarvetta tarkentaa sitä, millaiset investoinnit nähdään kestävinä.

–  Tiukat ilmastotavoitteet edellyttävät kunnianhimoisia toimia. Uudessa viitekehyksessämme arviointiperusteita on tiukennettu. Jatkossa emme esimerkiksi hyväksy mitään hankkeita, jotka käyttävät suoraan fossiilisia energianlähteitä, Erkkilä sanoo.

Samalla arviointikriteereistä tulee entistä läpinäkyvämpiä.

– Aiemminkin rakentamisessa vaatimuksena oli A-energialuokka, mutta muita arviointiperusteita ei ollut kirjoitettu näin laajasti auki. Nyt hankkeet ovat keskenään paremmin vertailtavissa, kun kriteerit on listattu, Erkkilä lisää.

Päivitystyön tavoitteena oli myös suoraviivaistaa ja yksinkertaistaa rahoituksen hakemista ja hankkeiden arviointia. Jatkossa hankekategorioita on seitsemän sijaan neljä: kestävä rakentaminen, kestävä joukkoliikenne, uusiutuva energia sekä vesi- ja jätevesihuolto.

Arviointikriteerien avaaminen mahdollisti myös arviointiprosessin muuttamisen. Tähän asti hankkeet on käsitellyt ulkopuolisista asiantuntijoista koostuva arviointiryhmä, mutta vihreän rahoituksen suuri suosio on herättänyt tarpeen ketterämmälle prosessille.

–  Olemme organisaationa oppineet valtavasti viimeisen kuuden vuoden aikana siitä, mitä kaikkea tällaisissa hankkeissa pitää ja on mahdollista huomioida. Kunkin arviointiryhmäläisen erityisosaaminen on osaltaan mahdollistanut tätä kehitystyötä, Erkkilä kertoo.

Jatkossa arvioinnin tekee Kuntarahoituksen omista asiantuntijoista koostuva sisäinen arviointiryhmä.

– Sisäinen arviointiryhmämme voi kokoontua nopeastikin tarvittaessa, minkä ansiosta pystymme paremmin ajoittamaan hankkeen kestävyyden arvioinnin asiakkaan rahoitustarpeen aikatauluihin, Kinnunen sanoo.

Uusia aluevaltauksia

Viitekehykseen on lisätty mahdollisuus rahoittaa luonnon monimuotoisuuteen ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyviä hankkeita.

– Nyt monimuotoisuutta edistävät yksityiskohdat, kuten rakennusten viherkatot, voivat toteutua rakennushankkeiden yhteydessä. Uusi viitekehys mahdollistaa vastaavien hankkeiden rahoittamisen myös suoraan. Pystymme myös kertomaan hankkeiden vaikutuksista aiempaa monipuolisemmin, Kinnunen kertoo.

– Voisimme siis rahoittaa vaikkapa tulvavalleja tai viheralueiden rakentamista. Myös ennallistamishankkeisiin, kuten saastuneen maa-alueen puhdistamiseen, olisi hienoa joskus päästä mukaan. Niihin harvoin pyydetään ulkopuolista rahoitusta, mutta nyt toteutus ei ainakaan jää rahoituksesta kiinni, Erkkilä sanoo.

Vastuullisen rahoituksen markkinoiden ja sääntelyn kehittymistä tarkkaillaan Kuntarahoituksessa aktiivisesti.

– Esimerkiksi EU-taksonomia ja EU:n standardi vihreille joukkovelkakirjalainoille voivat valmistuttuaan aiheuttaa tarvetta uusiin muutoksiin. Olemme olleet vihreän rahoituksen edelläkävijöitä ja aiomme olla sitä jatkossakin, Kinnunen sanoo.

Tutustu uudistettuun viitekehykseen:

MuniFin Green Bond frameworkLataa
Vihreän rahoituksen edellytykset ja hakeminen syyskuu 2022Lataa

Rahoitusta Suomen vihreään siirtymään

Kuntarahoituksen vihreää rahoitusta myönnetään muun muassa kestävän rakentamisen ja joukkoliikenteen sekä uusiutuvan energian hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia ympäristölle hyödyllisiä vaikutuksia. Hankkeisiin myönnetyt varat kerätään kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta Kuntarahoituksen vihreillä joukkovelkakirjalainoilla.

Lue lisää vihreästä rahoituksesta

KuntarahoitusVastuullisuusVihreä rahoitus

Miten syntyy kestävä rakennushanke?

Huomioi ajoissa ja osallista käyttäjät

Mitä aikaisemmin kestävän kehityksen teemat huomioidaan, sitä vastuullisempia rakennuksia on mahdollista toteuttaa. Kestävä kehitys tulisi huomioida jo palveluverkkoa suunniteltaessa ja sen jälkeen jokaisen rakennushankkeen jokaisessa vaiheessa suunnittelusta toteutukseen ja vielä käytönkin aikana.

Kumpikin asiantuntija korostaa suunnitteluvaiheen merkitystä. Kestävän hankkeen suunnittelu ja osaaminen vaatii uskallusta ja osaamista. Rakennuksen tulevat käyttäjät kannattaa ottaa mukaan keskusteluun jo hankkeen määrittelyvaiheessa, jotta heidän tarpeensa pystytään huomioimaan mahdollisimman hyvin.

– Keskustelua sidosryhmien kanssa ja markkinavuoropuhelua kannattaa käydä aikaisessa vaiheessa. On tärkeää huomioida suunnittelun lähtökohdat ja keskustella mahdollisista vaihtoehdoista. Tämän jälkeen voi vielä yhdessä tarkastella ja jopa kiristää tavoitteita ja miettiä, miten päästään parhaaseen lopputulokseen, Erkkilä sanoo.

Etenkin yhteiskunnallisen rahoituksen hankkeissa keskustelu käyttäjien kanssa varhaisessa vaiheessa on tärkeää. Se auttaa myös investoinnin vaikutusten kuvaamisessa, jota vastuullisen rahoituksen hakemiseksi vaaditaan.

– Rakennusten käyttäjäkunta voi olla hyvin monipuolinen. Monitoimirakennuksissa esimerkiksi urheiluseuran tai kansalaisopiston tarpeet voivat olla hyvin erilaiset. Siksi käyttäjät kannattaa osallistaa suunnitteluun monipuolisesti, Erkkilä jatkaa.

Kehitä ja johda osaamista

Kestävyyteen liittyvien näkökulmien monipuolinen huomioiminen hankkeessa edellyttää laajaa osaamista tilaajalta. Pienissä kunnissa investointeja tehdään harvoin, eikä osaamista siksi kerry organisaatioon. Vastuullisuuteen liittyvät asiat saattavat jäädä hankinnoissa huomiotta myös resurssipulan vuoksi.

– Kestävyyteen liittyvät näkökulmat on lähes poikkeuksetta huomioitava jo suunnitteluvaiheessa, ja tähän tarvitaan aikaa ja osaamista. Olen törmännyt tapaukseen, joissa rakennuksen energialuokka jäi alle A:n, koska asiaa ei huomioitu ajoissa. Tältä hankkeelta jäi vihreä rahoitus saamatta, Haro sanoo.

Suuremmissa kunnissa toimialat usein keskittyvät omiin tehtäviinsä ja tiedon jakaminen ja vuoropuhelu saattaa olla vähäistä.

– Vastuullisuusajattelun ja siihen liittyvän osaamisen leviäminen organisaation eri osiin vaatii vuoropuhelun lisäksi uskallusta, johtamista ja sparraamista. Strategioihin ja tavoitteisiin kirjatut asiat eivät muutu käytännöksi itsestään, Erkkilä jatkaa.

Inspira voi olla organisaation apuna muuttamassa strategiaan kirjattuja kestävän kehityksen tavoitteita toiminnaksi.

– Haastamme asiakkaita miettimään hankkeiden tarkoituksenmukaisuutta ja kaikkia kestävän kehityksen näkökulmia, myös taloudellista kestävyyttä. Olemme mukana markkinavuoropuhelussa ja autamme laatimaan kilpailutusdokumentit, joissa vastuullisuuteen liittyvät tavoitteet huomioidaan, Haro konkretisoi.

Sanoita ja dokumentoi vastuullisuus

Joskus hankkeita jää vastuullisen rahoituksen ulkopuolelle, koska investointeja ei tunnisteta kestäviksi hankkeiksi tai vastuullisuuteen liittyviä asioita ei ole koottu yhteen tai sanoitettu.

– Monissa vihreän rahoituksen hankkeissa kerrotaan jo hankesuunnitelmassa hyvin kattavasti hankkeen vaikutuksista. Toisista taas saadaan vain energiatodistus pyydettäessä, Erkkilä kertoo.

Vihreän rahoituksen saamisessa edellytetään uudisrakennuksilta A-energialuokkaa, peruskorjauksissa 30 prosentin parannusta energiatehokkuudessa.

– Kestävyys on toki muutakin kuin energiatehokkuus. Vihreän rahoituksen edellytyksenä on, että hankkeessa syntyy selkeitä ja mitattavia ympäristölle hyödyllisiä vaikutuksia. Niiden mittaamista ja osoittamista pyritään EU:n tasolla yhtenäistämään kestävän rahoituksen taksonomian avulla. Yhteiskunnallisen rahoituksen hankkeissa täytyy pystyä osoittamaan, että hankkeen vaikutukset ulottuvat laajemmin yhteisöön tai ympäröivään yhteiskuntaan. Hankkeen täytyy edistää yhdenvertaisuuden, yhteisöllisyyden, hyvinvoinnin tai alueen elinvoiman toteutumista, Erkkilä kuvailee.

Vihreän ja yhteiskunnallisen rahoituksen arviointiryhmät pyytävät tarvittaessa lisätietoja hankkeen vaikutuksista ja taustatekijöistä.

– Esimerkiksi rakentamisen sektorissa vain hyvin harvoin käy niin, että esitetty hanke ei saa vihreää tai yhteiskunnallista rahoitusta. Tämä johtuu siitä, että valintakriteerit on pyritty pitämään mahdollisimman selkeinä, minkä johdosta voimme jo esiselvityksessä todeta, onko hanke potentiaalinen kohde vastuullisen rahoituksen hankkeeksi, Erkkilä jatkaa.

Vinkit kestävien hankkeiden edistämiseen

  1. Varmista, että hankintojen tekijät tietävät, mitä vastuullisuuteen liittyvät linjaukset tarkoittavat hankkeissa. Strategiset linjaukset on hyvä sanoittaa tavoitteiksi ohjeisiin ja työnkuviin.
  2. Johda vastuullisuutta ja kannusta osaamisen jakamiseen organisaatiossa. Näin varmistat, ettei vastuullisuusosaaminen ole yhden henkilön varassa.
  3. Hyödynnä tarvittaessa organisaation ulkopuolista osaamista.
  4. Käy ajoissa vuoropuhelua eri sidosryhmien kanssa. Ota tulevan rakennuksen käyttäjät mukaan suunnitteluun jo määrittelyvaiheessa.
  5. Keskustele rakennusyritysten kanssa jo ennen kilpailutusta. Näin saat selville, mikä on mahdollista asetettujen reunaehtojen puitteissa.
  6. Varmista, että kestävyyden eri näkökulmat ovat mukana kilpailutusdokumenteissa.
  7. Dokumentoi vastuullisuuteen liittyvät asiat hankesuunnitelmaan. Näin rahoittaja näkee, onko vihreä tai yhteiskunnallinen rahoitus mahdollinen.


Lue lisää ja tutustu yhteiskunnallista rahoitusta saaneisiin hankkeisiimme

KuntarahoitusVastuullisuusVihreä rahoitusYhteiskunnallinen rahoitus