Piispanmäen ”tummanvihreä” monitoimitalo on suunniteltu laatu edellä

Kokkolan Piispanmäkeen valmistuu 2025 monitoimitalo, joka tulee palvelemaan yhteensä yli tuhatta päiväkotilasta, koululaista ja työntekijää. Rakennukseen siirtyy aikanaan usean eri koulun ja päiväkodin oppilaita. Lisäksi talo palvelee nuorisotoimea ja oppilashuoltoa ja useita yksiköitä palveleva tuotantokeittiö parantaa kaupungin ruokahuollon toimintavarmuutta.

Uudisrakennukseen päätymisen taustalla on vuonna 2017 selvitys kaupungin päiväkoti- ja kouluverkoston tilanteesta. Jo esiselvityksessä todettiin, että Jokilaakson ja Hakalahden koulut alkoivat olla käyttöikänsä päässä. Vanhojen rakennusten kuluja verrattiin uudisrakennusten keskiarvoihin.

– Erityisesti lämmityskuluja katsoessa tuntui, että vanhojen rakennusten ylläpito on melkoista tuhlausta. Myös joidenkin kiinteistöjen sijainnit olivat hankalat. Korjaustarveselvitykset tukivat sitä, että jotain oli tehtävä: peruskorjaus ei olisi ollut järkevä ratkaisu, joten esitettiin, että useampi koulu ja päiväkoti yhdistettäisiin uudisrakennukseen, rakennuspäällikkö Veli-Matti Isoaho taustoittaa.

Uudisrakennus haluttiin sijoittaa järkevästi.  Oppilaaksiottoaluetta tarkasteltiin, alueen lapsiperheiden nykyisiä ja tulevia tarpeita arvioitiin.

– Monitoimitalo rakennetaan keskeiselle paikalle. Piispanmäki on pientalovaltaista aluetta, mutta valmistaudumme alueen teolliseen muutokseen ja siihen, että seudulle muuttaa uusia asukkaita, Isoaho jatkaa.

Rakennukseen liittyvä tieto tuodaan osaksi opetusta

Itse kohde on Isoahon mukaan melko tavallinen monitoimitalo, jollaisia Suomesta löytyy hänen mukaansa ”pilvin pimein.”  Poikkeuksellisen Piispanmäestä tekevät panostukset kestävyyteen ja siihen liittyvän tiedon hyödyntämiseen läpi elinkaaren. Jo suunnitteluvaiheessa hankkeelle päätettiin hakea vihreää rahoitusta. Urakan kilpailutuksessa painotettiin hinnan sijaan laatua ja kokonaistaloudellisuutta. Älykästä rakennusta ja siihen liittyvää tietoa tullaan käyttämään osana opetusta.

– Kouluissa on ennen ollut melko heikko ymmärrys itse opetustilojen lämmön- tai sähkönkulutuksesta. Piispanmäen koulussa tämä tieto halutaan mukaan pedagogiseen työhön. Tuomme oppilaiden arkipäivään esimerkiksi tietoa siitä, mistä kouluun käytetyt 300 000 tiiltä ovat peräisin, miten yhdeksän kilometrin pituinen primäärimaalämpöputkistojärjestelmä toimii, miten rakennuksessa käytetty betoni ja raudoitus on valmistettu, ja niin edelleen, Isoaho kuvailee.

Piispanmäellä koulua tulevaisuudessa käyvät lapset saavatkin opetuksen puitteiksi ja osaksi mallikelpoisen kappaleen kestävästä ja vastuullisesta rakentamisesta. Vihreän rahoituksen kriteerit ja tavoitteet on luettu Kokkolassa tarkkaan ja niihin on vastattu kunnianhimoisella otteella.

Lämmitys tullaan toteuttamaan hybridiratkaisuna. Normaalioloissa koulua lämmittää koulun omasta pihasta otettava maalämpö, ja elohopean pudotessa alle 15 pakkasasteen kaukolämpö kytkeytyy päälle. Kohteeseen asennetaan näiden lisäksi myös aurinkopaneelit.

– Kaukolämmönkin voimme osoittaa olevan 80-prosenttisesti hiilineutraalisti tuotettua. Rakennuksen kaikki lasipinnat on suunniteltu myös estämään ylimääräistä auringonsäteiden läpäisyä, mikä vähentää energiankulutusta lämpiminä vuodenaikoina, kun tiloihin ei tarvita ylimääräistä jäähdytystä.

Kestävyys on huomioitu myös kohteen sijainnissa ja liikenneyhteyksissä. Alueen halutaan olevan helposti ja vähähiilisesti saavutettavissa: kevyen liikenteen väyliä ja bussireittejä on parannettu, jotta henkilöauto ei olisi välttämätön Piispanmäellä liikuttaessa.

– Koulualueen ympärille tulee myös sähköautojen latauspisteitä. Itse koulun tontille näitä ei kuitenkaan tuoda, jottei koulualueella liikkuisi henkilöautoja ja liikkumisen turvallisuus ei vaarantuisi.

Alueen luontoa halutaan hyödyntää opetustoiminnassa. Tontilla sijaitseva lehtometsä pääsee käyttöön päiväkoti-ikäisten opetuksessa.

– Metsikköön tullaan tekemään satupolku pienimmille lapsille. Myös tulevan koulun lähellä sijaitseva peltoalue on ostettu opetuskäyttöön: siellä voidaan tehdä kaupunkiviljelyä ja tuoda opetukseen hyvin käytännönläheisiä asioita ihan lähtien siitä, miten porkkanat tai muut hyötykasvit kasvavat.

Laaja työryhmä ja tavallisesta poikkeava toteutus

Maanrakennustyöt uuden koulun tontilla aloitettiin vuoden 2023 alussa ja rakentaminen käynnistyi huhtikuussa. Urakkamuodossakaan ei tyydytty tavanomaiseen vaan valinta perustui huolelliseen vertailuun.

– Kävimme läpi hankkeitamme viimeisen neljän vuoden ajalta ja tarkastelimme, mikä niissä on hyvää tai huonoa. Suomessa on pitkälti menty rakennusliikevetoiseen kokonaisurakkamalliin, jossa tilaajalla on rajatut vaikutusmahdollisuudet, kun pääurakoitsija hoitaa aliurakoitsijat. Halusimme hankkeen omiin käsiin ja pystyä itse vaikuttamaan läpi koko urakan. Näistä syistä päädyimme jaettuun urakkaan, vaikka se tuottaa meille enemmän työtä, Isoaho kertoo.

Hankkeessa kaupungin lapsiystävyyttä ja osallisuutta painottava strategia viedään käytäntöön. Monitoimitalon suunnitteluun ja myös urakkavaiheeseen on osallistettu kaupungin henkilöstöä. Sivistystoimen ja kiinteistöhuollon asiantuntijoilta on kysytty kokemuksia vastaavista hankkeista neljän vuoden ajalta. Kaikkien asianosaisten halutaan tuovan panoksensa hankkeeseen.

– ­Prosessiamme voisi verrata autotehtaan tuotantoprosessiin. Kun hanke etenee linjalla oman osa-alueen kohdalle, kyseinen ryhmä tuo oman tietonsa ja panoksensa siihen. Kahden viikon välein käymme läpi etenemisen, parannustoiveet ja seuraavat tavoitetasot. Näin pystymme ennakoimaan etenemisen ja viestimään siitä seuraavan vaiheen suunnittelijoille ja toteuttajille, Isoaho kuvailee.

Pedagogiseksi asiantuntijaksi kutsuttiin eläköitynyt rehtori.

– Hän on ollut korvaamaton apu muun muassa tarveselvitysvaiheen tilaohjelman laatimisessa ja kalustohankinnoissa yhdessä sivistystoimen kanssa! Isoaho kiittelee.

Koulu-urakkaa valvoo 12 hengen ohjaustyöryhmä, joka kokoontuu aina kuuden viikon välein valvojien tilannekatsaukseen. Valvojat ”eivät vain aja työmaan ohi ja ota valokuvaa siitä, mitä syntyi” vaan ovat tiiviisti läsnä työmaalla ja raportoivat työstään viikoittain Isoaholle. Rakennus myös otetaan vastaan osa kerrallaan. Vastaanottoon liittyviä rakennusosia, eli mestoja, on yhteensä noin 3 000.

– Asioita tarkastetaan tyypillisesti vasta, kun ne ovat valmiita. Tässä urakassa teemme asian toisin päin. Kaikista rakennusosista on tehty etukäteen tarkat suunnitelmat, jotka on vielä tarkastettu rakennuttajan kokoaman valvontatiimin ja projektin eri suunnittelualoihin perehtyneiden asiantuntija-managerien kanssa. Työmaalla jokainen rakennusvaihe katsotaan ensin tiimin ja valvojien kanssa läpi ja vasta sen jälkeen aletaan tehdä. Tärkeimpinä laatukriteereinä ovat aikataulun hallinta, vaatimuksenmukaisuus ja valvonta. Tämä on tietysti vaatinut joustoa myös urakoitsijoilta. Pelisäännöt tästä mesta-ajattelusta, jossa työn sovittu laatu varmistetaan kolmiportaisena laadunvarmistusprosessina – edeltävänä, työnaikaisena ja työvaiheen jälkeisenä laadunvarmistuksena – on otettu hyvin vastaan, Isoaho kertoo.

Kokkolan kaupungin perehtyneisyys vihreän rahoituksen vaatimuksiin, kuten erinomaisen energiatehokkuuden vaatimusten saavuttamiseen, uusiutuvaan omavaraisuusenergiaan sitoutuminen ja rakennuksen toimimiseen kestävän kehityksen oppimisympäristönä tekivät syvän vaikutuksen Kuntarahoituksen asiantuntijoihin.

– Hanke täyttää kaikki vihreän rahoituksen kriteerit ja sen toteutus on kuin suoraan oppikirjasta, Kuntarahoituksen vastuullisen rahoituksen senior asiantuntija Rami Erkkilä ylistää.

Kokkola aikoo todentaa kestävyyden ja monitoimitalon ”tummanvihreyden”.

– Kun Piispanmäki valmistuu, pidetään tarkastus ja katsotaan, pidimmekö sanamme ja pääsimmekö tavoitteisiin, Isoaho hymyilee.

Vihreä rahoitus

Kuntarahoitus myöntää vihreää rahoitusta hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia positiivisia ympäristövaikutuksia. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa vihreää rahoitusta on myönnetty vuodesta 2016, ja tänä päivänä rahoituksen piirissä on lähes 200 hanketta Helsingistä Inariin.

Lue lisää vihreästä rahoituksesta


Teksti: Tuomas Mäkinen
Kuva: Kokkolan kaupunki

Kestävää kaupunkirakentamista: Postipuistoon nousee näyttävä puukerrostalokortteli

Pohjois-Pasilan vanhan maaliikennekeskuksen alueelle on rakennettu uutta asuinaluetta vuodesta 2019 alkaen. Keskuspuistoa reunustava Postipuisto sijaitsee lähellä Ilmalan ja Käpylän juna-asemia. Alueen lähipalveluihin on kaavoitettu päiväkoti ja koulu. Alueelle rakennetaankin yksiöiden ja kaksioiden ohella perheasuntoja, joita on toivottu lisää ydinkeskustan tuntumaan.

Puukorttelihanke syntyi osana Asuntoreformi Helsinki 2020 -arkkitehtuurikilpailua. Postipuiston tontin voittajaidean suunnitteli KUMP Arkkitehdit Oy, ja hankkeen varsinainen suunnittelutyö syntyi yhteistyönä A-Konsultit Oy:n ja Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli Oy:n kanssa. Ideassa korostui yhteisöllisyys ja puumateriaalin käyttö. Rakennuttajaksi valittiin Asuntosäätiö ja A-Kruunu Oy sekä KVR-urakoitsijaksi JVR Rakenne Oy.

– Tällä hetkellä tontilla tehdään perustustöitä, ja puuelementtiasennus on alkamassa. Asuntosäätiön asumisoikeusasunnoista A- ja B-rappu valmistuvat tämän vuoden loppuun mennessä, C-rappu loppuvuodesta 2024. Kohteen noin 90 asuntoa pitävät sisällään niin yksiöitä kuin jopa viiden huoneen perheasuntoja, kertoo Pekka Sainio, Asuntosäätiön hankkeen projektipäällikkö.

Asun­to­sää­tiön ja A-Kruu­nun puu­ra­ken­teis­een kort­te­liin valmistuu yhteensä lähemmäs 200 asu­mi­soi­keus- ja vuok­ra-asun­toa. Korttelin rakentaminen rahoitetaan Kuntarahoituksen vihreällä rahoituksella.

– A-kruunun vuokra-asuntoja rakennetaan yhtä aikaa Asuntosäätiön kanssa. Taloissa tulee olemaan noin 90 kotia, jotka valmistuvat kahdessa vaiheessa, osa elokuussa 2024 ja loput saman vuoden joulukuussa, kertoo Jouni Isomöttönen, A-kruunun rakennuttamisjohtaja.

Havainnekuva katunäkymästä Asuntosäätiön ja A-kruunun puukerrostalokorttelin yhteydessä Postipuistossa Helsingin Pasilassa.

Puurakentamista kaupunkiympäristössä

Kotimainen valmistus ja suomalainen puu rakennusmateriaalina pienentävät rakentamisesta aiheutuvaa hiilijalanjälkeä. Postipuiston A-energialuokan korttelista ympäristöystävällisen tekevät myös kohteen aurinkopaneelit, viherkatot ja viherseinämät.

– Olen ensimmäistä kertaa mukana rakentamassa tämän mittakaavan puukerrostaloa. Projekti on tarjonnut paljon oppeja. Paljasta puuta ei esimerkiksi jätetä asunnoissa näkyviin kovin paljoa, sillä paloturvallisuuteen on kiinnitettävä huomiota. Betonikerrostaloista poiketen taloihin asennetaan myös kattava sprinklerijärjestelmä, kertoo Sainio.

Puurakentamista on edistetty lähivuosina ympäri Suomea. Joissain kaupungeissa ja kunnissa tontteja jopa kaavoitetaan niin, että tontille saa rakentaa vain puusta.

– A-kruunu on rakennuttanut useampia puukerrostalokohteita. Valmiita kohteita meillä on Tampereella, Sipoossa ja Kuninkaantammessa. Postipuiston ohella puukerrostaloasuntoja on rakenteilla Nurmijärvellä, kertoo Raisa Turtiainen, A-kruunun hankkeen projektipäällikkö.

Yhteisöllisiä tiloja löytyy pihapiiristä ja Postivarikon kylätalosta

Korttelin yhteisöllisyys näkyy talojen porraskäytävien yhteistiloissa, joissa voi tehdä etätöitä, leikkiä lasten kanssa ja hoitaa kasveja. Kuusikerroksisten puurakenteisten talojen väleihin sijoittuvat valopihat ja viherseinämät tuovat sisäpihalle varjoa kesäisin ja luonnonvaloa talvisin.

Koko Postipuiston alueella yhteisöllisyyttä luo pian ovensa avaava “kylätalo”. Postivarikko-niminen yhteisötalo tarjoaa asukkaille monipuolisia tiloja joustavaan käyttöön. Postivarikko pitää sisällään muun muassa kuntosalin, kahvilatilat ja verstaan. Tiloissa voi järjestää myös ohjattua toimintaa.

– Postivarikko valjastetaan asukaskäyttöön lähiaikoina. Siellä on tarkoitus järjestää kaikenlaista toimintaa ja harrastusmahdollisuuksia. Jännittävää nähdä, miten asukkaat ottavat tilan ja sen palvelut haltuunsa. Sijainti on keskeinen, se on kaavasta katsoen kuin alueen sydän, kertoo Turtiainen.

Korttelikokonaisuus on edistynyt mallikkaasti

A-Kruunu ja Asuntosäätiö ovat tehneet yhteistyötä lukuisia kertoja. Hankkeen suunnitteluun, toteutumiseen ja etenemiseen on oltu tyytyväisiä puolin ja toisin.

– Korttelikokonaisuutta on ollut mahtavaa rakentaa yhdessä Asuntosäätiön kanssa. Yhteistyö on sujunut mallikkaasti ja myös JVR-Rakenteen suunnittelutiimi on tehnyt hirmu hyvää työtä. Ei tällaisia hankkeita ihan jatkuvasti rakenneta, yhdessä syntyy hyvää jälkeä, Isomöttönen kehuu.

Lue myös:


Vihreä rahoitus

Kuntarahoitus myöntää vihreää rahoitusta hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia positiivisia ympäristövaikutuksia. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa vihreää rahoitusta on myönnetty vuodesta 2016, ja tänä päivänä rahoituksen piirissä on lähes 200 hanketta Helsingistä Inariin.

Lue lisää vihreästä rahoituksesta


Teksti: Sara Pitzén
Kuvat: Asuntosäätiö

Uusi puukerrostalo viitoittaa tietä tulevaisuuden opiskelija-asumiseen Lahdessa

Lahden Talot Oy -konserni on Lahden asuntomarkkinoilla merkittävä toimija: se omistaa seudulla 7141 asuntoa. Opiskelija-asunnoista konsernissa vastaa Lahden Asunnot Oy, joka rakennutti lokakuussa 2022 osoitteeseen Svinhufvudinkatu 11 valmistuneen uuden ja kiinnostavan kohteen: opiskelijoille suunnatun puukerrostalon. 

Kohteeseen saatiin paljon hakijoita ja uudet asukkaat löytyivät ennätysajassa.  

–  Alkuvaiheen perusteella uskallan sanoa, että onnistuimme vastaamaan kaikilta osin niihin toiveisiin, joita opiskelijoilla tänä päivänä on asumiselleen. Laadukas koti järkevään hintaan ja keskeisellä sijainnilla kiinnostaa nyt ja varmasti myös tulevaisuudessa, Lahden Talojen toimitusjohtaja Jukka Anttonen arvioi. 

Opiskelijoiden määrä on viime vuosina kasvanut Lahdessa ja kohtuuhintaiselle asumiselle on kysyntää. Svinhufvudinkatu 11:n tontti hankittiin koulutuskeskus Salpaukselta. Tontille kohonnut kerrostalo sijaitseekin kätevästi Salpauksen laajan opiskelijakampuksen vieressä. 

–  Meiltä löytyy ARA-tuettuja kohtuuhintaisia opiskelija-asuntoja, mutta tarvetta enemmällekin Lahdessa on. Omistamme yhteensä 580 opiskelija-asuntoa ja uuden kohteen myötä saimme 55 uutta asuntoa lisää, vieläpä opiskelijoiden näkökulmasta oikein hyvälle sijainnille, Anttonen jatkaa. 

Tehokas energiankäyttö ja materiaalipolitiikka kohteen ytimessä 

Hankkeen juuret johtavat vuoteen 2017, jolloin Lahden Asunnot Oy käynnisti ensimmäiset neuvotteluja tontista koulutuskeskus Salpauksen kanssa. Käytännön suunnittelu käynnistyi kesäkuussa 2021 ja rakennustyö saman vuoden lokakuussa: talo valmistui vuotta myöhemmin. Kuntarahoituksen vihreällä rahoituksella rakennetussa noin 7,3 miljoonan euron kohteessa on panostettu laajaan kirjoon kestäviä ratkaisuja. 

– Kohde on rakennettu A-energialuokkaan ja käyttää hiilineutraalia kaukolämpöä. Katolla sijaitsevan aurinkosähkövoimalan tuottamaa sähköä voidaan käyttää muun muassa kiinteistön viilennykseen, IV-laitteisiin ja valaistukseen, Anttonen listaa.  

Materiaaleissa on myös pyritty kiinnittämään huomiota yksityiskohtiin. Pääasiallisena rakennusmateriaalina on käytetty CLT-ristiinliimattua puuta. Myös kohteen portaat ja hissikuilut ovat puurakenteisia. Monet materiaaleista, kuten maalit, ohenteet, laatat, liimat ja tasoitteet, ovat puhtaampaa sisäilmaa edistävää, vähäpäästöistä M1-luokitettua materiaalia. Laadukkailla materiaaleilla halutaan turvata tilojen pitkäikäisyys; esimerkiksi lattioiden vinyylilankuille on vaadittu 20 vuoden takuu.  

Rakennusmateriaalin hukkapalatkin on huolella kanavoitu hyötykäyttöön: asuntojen ovi- ja ikkuna-aukkoja sahattaessa syntyneestä hukkamateriaalista rakennettiin pihapiiriin polkupyörä- ja ulkoiluvälinevarasto sekä tupakka-, oleskelu- ja pyöräkatokset. Yhteisöllisyys puolestaan näkyy monitoimitiloina, joita voidaan käyttää eri tarkoituksiin asukkaiden toiveiden pohjalta ja joilla mahdollistetaan asukkaiden luontevaa kohtaamista. Palaute vastaavista tiloista on ollut positiivista muissa Lahden Talojen opiskelijakohteissa, joten myönteisiä kokemuksia odotetaan Svinhufvudinkadullakin. 

Svinhufvudinkadulla rakennetaan paitsi huomisen tapaa asua, varaudutaan myös tulevaisuuden tapoihin liikkua. Kohteen yhteyteen on rakennettu latauspisteet sähköautoille, kaksi täyssähköautoja ja neljä hybridimalleja varten.  

Ympäristöpääkaupungin rooli vauhditti hanketta 

Svinhufvudinkatu 11 on Lahden Asunnot Oy:n ensimmäinen opiskelija-asumiseen rakennettu puukerrostalo. Päätös rakentaa puusta sai myötätuulta Lahden vuoden 2021 roolista Euroopan ympäristöpääkaupunkina.  

– Ympäristöpääkaupunkikausi osaltaan vaikutti hankkeen tahtotilaan. Kaupungilta tuli omistajaohjausta ja kohteesta haluttiin ensimmäinen ARA-tuettu puukerrostalohankkeemme, toimitusjohtaja Anttonen taustoittaa.  

Kohde valmistui aikataulussa vaikeasta maailmantilanteesta huolimatta. Materiaalien saatavuushaasteet ja hintojen nousu häilyivät taustalla Venäjän hyökättyä Ukrainaan, mutta lopulta nämä haasteet eivät pääasiassa urakkaan vaikuttaneet. Hankkeen luonne toisaalta herätti omia kysymyksiään: kerrostalojen puurakentaminen on vielä verraten uutta sekä rakennuttajille että urakoitsijoille.  

– Markkinoilta ei vielä löydy kovinkaan paljoa urakoitsijoita, joilla olisi aidosti mittavaa kokemusta puukerrostalorakentamisesta. Koska täysin lukkoon lyötyjä standardeja ei ole vielä muodostunut, jokaisesta kohteesta muodostuukin omalla tavallaan uniikki rakennus, Anttonen kuvailee. 

– Saimme hankkeesta kuitenkin myös paljon hyvää oppia. Tämä oli meille ensimmäinen puukerrostalohanke ja myös siitä saadut onnistumiset olivat erittäin positiivisia. Pääsemme jakamaan kokemuksia eteenpäin, sillä laadimme hankkeen yhteydessä alueellisen Puukerrostalon tilaajan ohjeen yhdessä Lahden kaupungin hiilineutraalin rakentamisen kehityskeskuksen sekä LAB-ammattikorkeakoulun kanssa.


Vihreä rahoitus

Kuntarahoitus myöntää vihreää rahoitusta hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia positiivisia ympäristövaikutuksia. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa vihreää rahoitusta on myönnetty vuodesta 2016, ja tänä päivän rahoituksen piirissä on lähes 200 hanketta Helsingistä Inariin.

Lue lisää vihreästä rahoituksesta



Lue myös muista opiskelija-asumisen puukerrostalokohteista, joita olemme rahoittaneet: Hoasin puukerrostalo Tapiolassa ja Joensuun Ellin opiskelijatalo Lighthouse


Teksti: Tuomas Mäkinen
Kuva: Lahden Talot Oy

NAL Asuntojen kohde Espoon Suvelassa tarjoaa kohtuuhintaisia koteja nuorille aikuisille

NAL Asunnot on Nuorisoasuntoliitto NAL ry:n omistama yleishyödyllinen vuokrataloyhtiö, joka rakennuttaa, vuokraa ja hallinnoi kohtuuhintaisia koteja alle 30-vuotiaille. Espoon Suvelassa sijaitseva kohde on yksi yhtiön uusimmista ja tarjoaa 59 kohtuuhintaista vuokrakotia. Rakennus on osa isompaa kokonaisuutta, jonka pääasiallisena veturina on Espoon Asunnot. 

– Talomme on vain pieni osa aluetta, mutta olemme sentään korkeimmalla kohdalla, yhtiön toimitusjohtaja Samuli Killström nauraa.  

– Suvelan tulevaisuutta on mietitty pitkään. Tavoitteena on ollut tuoda 60–70-luvulta peräisin olevan rakennuskannan joukkoon modernia ja tehokasta, mutta myös monimuotoisempaa asumista. Espoon Asunnot rakensi alueelle vuokra-asuntoja kaikille kohtuuhintaista vuokra-asumista kaipaaville ryhmille, Asuntosäätiö tarjoaa asumisoikeusasumista ja meillä on Kirstinharju 4:ssä yksiöitä ja pieniä kaksioita nuorten aikuisten tarpeisiin. Alueella haluttiin korostaa myös yhteisöllisyyttä ja tarjota asukkaille muun muassa laajat yhteiskäyttötilat, joita voi varata vaikka omien syntymäpäivien viettämiseen tai etätöiden tekemiseen. 

Suunnittelu alkoi virallisesti 2017, mutta visio ja kaavoitus oli tällöin jo monella tapaa pitkällä. Vuonna 2021 käynnistynyttä rakennusvaihetta kesti noin 20 kuukautta. Kohde valmistui syyskuussa 2022 ja asukkaat muuttivat Kirstinharjuun syys-lokakuun vaihteessa.  

Korona kiritti ensiasuntojen kysyntää entisestään 

Pandemian alkuvaiheessa NAL Asunnoilla odotettiin, että asuntojen kysyntä sakkaisi. Arvio oli, että harvempi nuori uskaltaisi epävarmassa tilanteessa vaihtaa paikkakuntaa ja esimerkiksi ravintola-alan supistuminen kaventaisi työllistymismahdollisuuksia. Lopputulos olikin lopulta päinvastainen: vuonna 2020 NAL Asuntojen käyttöaste nousi historiallisen korkeaksi ja hakijamäärät olivat korkeammat kuin kertaakaan yhtiön kolmekymmentävuotisen historian aikana. 

– Korona-aikana hakijoiden keski-ikä laski. Vuoden 2022 alussa se oli 23,5 vuotta, kun aikaisemmin hakijoiden keski-ikä oli kuitenkin lähempänä 25 vuotta. Todella moni kertoo etsivänsä omaa asuntoa, koska kotona on rauhatonta. Etätyöt ja -koulu johtivat siihen, että äkkiä koko perhe olikin kotona kellon ympäri. Moni nuori aikuinen huomasi nopeasti kaipaavansa rauhallisempaa ympäristöä, jossa alkaa rakentaa omaa elämäänsä. 

Nuorten aikuisten on tärkeää päästä kiinni omaan kotiin. Ensimmäiseen vuokra-asuntoon muuttaminen merkitsee monelle itsenäistymistä, joka myös edistää ja sujuvoittaa työelämän alkutaivalta, Killström kuvailee.  

– Kun vaikkapa vastavalmistunut sairaanhoitaja aloittaa työt pääkaupunkiseudulla, on hänen vaikea löytää järkevän työmatkan päästä kohtuuhintaista kotia. Meidän tavoitteemme on korjata tätä epäkohtaa. Onnellisimmat tarinamme ovat esimerkiksi niitä, joissa nuori aikuinen ponnistaa meidän asuntomme kautta hienosti itsenäisen elämän alkuun: isompaan asuntoon ansioiden parantuessa, ehkä yhteiseen kotiin uuden puolison kanssa, tai jopa ensimmäiseen omistusasuntoonsa.  

Yksi NAL Asuntojen tavoitteista on myös ehkäistä asunnottomuutta. Suomessa asunnottomuus on vuosia vähentynyt, mutta nuorten tilanne ei ole kohentunut samaa tahtia muiden ikäryhmien kanssa. Killström sanookin monen nuoren jäävän tilastoissa näkymättömäksi piiloasunnottomaksi. 

– He eivät nuku ulkona, mutta vakituinen osoite puuttuu. Nuori saattaa asua pätkittäin sukulaisten luona tai kavereiden sohvalla. Fakta on, että vaikka Suomessa monen nuoren asiat ovat todella hyvin, osalla menee tosi huonosti. Tämä jako on korostunut viiden viime vuoden aikana: meille se näkyy siinä, että palveluidemme kysyntä kasvaa koko ajan.  

Kysyntää valtavasti, tarjontaa niukasti 

NAL Asuntojen painopiste on pääkaupunkiseudulla, mutta kohteita on myös muissa yliopistokaupungeissa kuten Joensuussa ja Turussa. Strategiana on rakentaa kasvukeskuksissa niille alueille, joilla nuorten sukupolvien uskotaan asuvan myös tulevaisuudessa.  

– Toimivat joukkoliikenneyhteydet ja palvelut korostuvat. Kirstinharju on tässä mielessä mainio sijainti: Espoon keskus on lähellä, alueella on hyvin kauppoja, päiväkoti ja muita palveluja. Myös seudun raide- ja bussiyhteydet ovat toimivat.  

Jokainen valmistuva koti tulee tällä hetkellä todellakin tarpeeseen. Kysyntää kohtuuhintaisille vuokra-asunnoille on ollut vuosikausien ajan paljon enemmän kuin mihin pystytään vastaamaan.  

– Kohteidemme tekninen käyttöaste on 96,5 prosenttia. Asuntohakujärjestelmässämme on 2500 avointa hakemusta ja asuntoja on tarjolla joitain kymmeniä. Vuokra-asuntojen tarjonta on yleisesti kyllä kasvanut, mutta siitä huolimatta kohtuuhintaisille vuokra-asunnoille on kysyntää laajasti.  

Yhteiskunnallinen rahoitus

Kuntarahoituksen yhteiskunnallista rahoitusta myönnetään investoinneille, jotka tuottavat laaja-alaista yhteiskunnallista hyötyä. Rahoitettavilla hankkeilla on positiivisia vaikutuksia ympäristöönsä ja sen yhteisöön: ne edistävät yhdenvertaisuuden, yhteisöllisen hyvinvoinnin tai alueen elinvoiman toteutumista. 

Lue lisää yhteiskunnallisesta rahoituksesta


Teksti: Tuomas Mäkinen
Kuva: NAL Asunnot Oy

Akvarelli täysissä väreissä

Akvarellissa käy koulussa tai päiväkodissa lähes 700 lasta ja siellä toimii myös 140 hengen henkilökunta. Uusi monitoimikeskus on osa kaupungin pitkäjänteistä kasvatus- ja opetustoimen kehittämistä. Akvarellin työnimi suunnitteluvaiheessa oli ”monikylä”: tavoitteena oli yhdistää ison koulun ja pienten kyläkoulujen parhaat puolet. 

– Akvarellissa toimii 80–90 oppilaan kokoisia soluja, joissa lapsilla on 4–5 tuttua ja turvallista opettajaa. Oppilaalle oma solu toimii kuin kyläkoulun kokoinen yksikkö: soluilla on omat tilat, sisäänkäynnit ja toiminnot. Samalla jo seinän takaa löytyvät ison koulukeskuksen hyödyt: yhteiset ruokalat, erikoistilat ja -toiminnot, sivistysjohtaja Jarmo Pynnönen kertoo. 

Jo lyhyen kokemuksen pohjalta Pynnönen sanoo, että lopputuloksena on saavutettu hyvin seesteinen kouluympäristö. Valaistus, akustiikka ja tilat on suunniteltu tukemaan rauhallista ilmapiiriä. Poikkeus- ja vaaratilanteet, kuten oppilaiden aiheuttamat häiriöt, ovat vähentyneet. 

– Jos jotain negatiivista pitää mainita, niin kaikki opettajat eivät näe yhtä paljon toisiaan: työskentely keskittyy tiiviimmin oman ”kyläkoulun” piiriin.  

Vähemmän mutta parempia neliöitä 

Akvarellin rakentamisen taustalla vaikutti osaltaan myöskin pieniä kuntia ja kaupunkeja koskeva kehityssuunta eli pienenevät nuoret ikäluokat.  

– Syntyvien lasten määrä vaihtelee Forssassa vuosittain, mutta trendi ja ennuste on, että syntyvyys tulee laskemaan. Tällöin korostuu tarve pystyä järjestämään opetus- ja varhaiskasvatusryhmiä muuttuvan palvelutarpeen mukaan. Tulemme tarvitsemaan vähemmän neliöitä, mutta niiden pitää vastata paremmin opetuksen tarpeita, kertoo Forssan talousjohtaja Timo Finning

Aika oli otollinen Akvarellille myös, koska vanhat tilat olivat peruskorjauksen tarpeessa. Uusi monitoimikeskus korvaa kaksi koulua ja kaksi päiväkotia.  

– Kokoamalla neljä yksikköä yhteen saamme käyttötaloudellisia säästöjä ja joustoa opetusryhmien suhteen. Tilojen laatu nousee myös aivan uudelle tasolle: Akvarelli on moderni ja toimiva koulukeskus. 

Uutta, joustavampaa opetusta – oppilaiden ehdoilla 

Uudet ja laadukkaat opetustilat mahdollistavat sivistysjohtaja Pynnösen mukaan nykyaikaisemman pedagogisen ajattelun. 

– Perinteinen opetus lähtee siitä, että lapset istuvat luokkaan, ovi suljetaan ja opettaja opettaa. Akvarellissa kukin solu suunnittelee opetustaan itsenäisemmin ja ryhmittelee oppilaita tarpeen mukaan. Tiloja voidaan yhdistää suuremman joukon tarpeisiin, mutta myös pienryhmien ja yksittäisten oppilaiden opetus onnistuu, jos nämä tarvitsevat yksilöllisempää tukea.  

Myös erityisoppilaat on pystytty huomioimaan entistä paremmin. Erityisopetuksen pienryhmiä on tällä hetkellä Akvarellissa yhteensä viisitoista.  

– Ensimmäistä kertaa Forssan historiassa olemme pystyneet suunnittelemaan tilat erityisoppilaiden tarpeista lähtien emmekä vain ottamaan heille käyttöön koulutilaa, johon opetus on yritetty sopeuttaa. Nyt käytössä on myös erillinen terapiatila sekä omat säilytystilat pyörätuoleille ja muille apuvälineille. Akvarelliin tulee myös aistihuone, jolla pienemmille oppilaille ja erityisoppilaille voidaan luoda oppimista tukevia ääni-, kuva- ja hajumaailmoja.   

Oppeja kerättiin muista kunnista ja halutaan jakaa eteenpäin 

Talousjohtaja Finning näkee Akvarellin onnistuneena sekä suunnittelun että käytännön toteutuksen osalta. Hanke pysyi budjetissa ja monitoimikeskus avautui aikataulussa, mitkä molemmat ovat talousjohtajan kirjassa mainioita saavutuksia.  

– Sujuva vuorovaikutus kaupungin ja urakoitsijan välillä tuki hankkeen onnistumista. Myös kiinteistöpäälliköllemme haluan antaa erityiskiitokset: pandemia-aikaan tehdyn urakan valvominen oli hektinen ja tiivis ponnistus.  

Myös rahoittajataho saa Finningiltä kiitokset.  

– Kuntarahoituksella oli tärkeä rooli hankkeen läpiviennissä: heidän asiantuntijansa olivat tukenamme kautta koko hankkeen, kun meillä oli kysymyksiä. Akvarellin ajoitus osui myös hyvään saumaan: ehdimme nostaa lainat ennen korkotason nousua ja suojata ne silloiselle tasolle.  

Forssassa henkilöstö haluttiin mukaan alusta alkaen, kun Akvarellin suunnittelu käynnistyi. Jokainen koulujen ja päiväkotien henkilökunnan jäsen oli mukana jossakin suunnittelutiimissä.  

– Tiimit tuottivat tietoa ja esittivät toiveita pedagogiselle johtoryhmälle, joka sitten keskusteli arkkitehtien ja teknisen viraston kanssa. Kaikkea ei tietysti saatu, mutta meidänkin kädenjälki näkyy kyllä lopputuloksessa kattavasti, sivistysjohtaja Pynnönen kiittelee.


Vihreä rahoitus

Kuntarahoitus myöntää vihreää rahoitusta hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia positiivisia ympäristövaikutuksia. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa vihreää rahoitusta on myönnetty vuodesta 2016, ja tänä päivänä rahoituksen piirissä on lähes 200 hanketta Helsingistä Inariin.

Lue lisää vihreästä rahoituksesta


Teksti: Tuomas Mäkinen
Kuva: Martin Sommerschield / Kuvatoimisto Kuvio Oy

800-vuotias Turku aikoo olla Suomen ensimmäinen ilmastopositiivinen kaupunki

Vuonna 2029 tulee kuluneeksi 800 vuotta siitä, kun Suomen piispanistuin siirrettiin Nousiaisista Koroistenniemelle, nykyisen Turun ylioppilaskylän pohjoispuolelle. Tuolta paikalta alkoi Suomen vanhimman kaupungin historia. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, kuuden vuoden päästä 800-vuotisjuhliaan viettää vanha mutta vetreä, ilmastopositiivinen Turku.

Turun kaupunginvaltuusto hyväksyi tavoitteen kaupungin hiilineutraaliudesta kesäkuussa 2018. Ilmastosuunnitelmassa Turun päästöjä verrataan vuoteen 1990: tavoitteena on vähentää päästöjä 90 prosenttia vuoteen 2029 mennessä, ja loput kymmenen prosenttia kaupunki kompensoi. Vuodesta 2029 eteenpäin Turku aikoo olla ilmastopositiivinen kaupunki, joka sitoo hiiltä enemmän kuin se tuottaa.

Turun ilmastotyö on hyvässä vauhdissa. Viimeisen seitsemän vuoden aikana kaupunki on leikannut hiilidioksidipäästöjään noin 600 kilotonnin edestä ja vuodelle 2021 asetettu välitavoite päästöjen puolittamisesta ylitettiin. Tahtia on silti syytä kiristää, sanoo Turun kaupungin ilmastojohtaja Risto Veivo.

– Nykytasosta pitäisi leikata vielä 400 kilotonnia ja mitä pienemmiksi päästöt käyvät, sitä hankalampi niitä on vähentää. Työ on edellä aikataulusta, mutta kyllä sitä vielä riittää.

Liikenne sähköistyy odotettua nopeammin

Viime vuosina katu- ja tieliikenne on ollut Turun suurin yksittäinen päästölähde energian käytön ja tuotannon ohella. Energiassa päästöjä on vähennetty nopeasti, liikenteessä verkkaammin. Liikenteen päästöjä on vähennetty 29 prosenttia vuoden 1990 tasosta; tavoitteena on 50 prosentin vähennys 2015-tasosta vuoteen 2029 mennessä.

Vuonna 2016 Turku sähköisti kokonaisen joukkoliikennelinjan ensimmäisenä Suomessa. Hankkeeseen myönnettiin Kuntarahoituksen vihreää rahoitusta, ja kaupungin joukkoliikenneyhtiö hankki kuusi sähköbussia. Viime vuonna sähköbusseja oli jo 70.

– Viimeisen kahden–kolmen vuoden aikana olemme painottaneet kilpailutuksissa sähkön käyttöä energialähteenä. Käytännössä kävi kuitenkin niin, että sähköbussit menivät myös kustannuspuolella kirkkaasti ohi dieselkalustosta, ilmastojohtaja Veivo kertoo.


Sähköbusseja varikolla. Kuva: Pasi Leino
Sähköbusseja varikolla. Kuva: Pasi Leino


Elokuussa 2021 astui voimaan EU-direktiivi, joka velvoittaa kuntia ja kaupunkeja lisäämään sähköautojen osuutta ajoneuvohankinnoissaan. Lakimuutoksen yhteydessä kunnat ja kaupungit kantoivat huolta siitä, riittääkö sähköautoja kaikille. Samaa pohdittiin Turussa.

– Kaupunki hankki kolmisenkymmentä henkilöautoa pari vuotta sitten. Silloin oli iso huoli sähköautojen hinnasta ja maahantuojien varastoista, mutta autoja saatiin lopulta huomattavasti ennakoitua nopeammin. Hintakin asettui pelättyä alemmaksi, kertoo Veivo ajoneuvohankinnoista, jotka kaupunki rahoitti Kuntarahoituksen vihreällä rahoituksella.

Liikenne sähköistyy nopeasti, ja se auttaa myös Turkua kaupungin päästövähennystavoitteissa. Pelkän sähköistymisen varaan tavoitteita ei silti voi laskea: yksityisautoilua tulee vähentää.

– Kaksi kolmasosaa liikkumisesta pitäisi tapahtua joukkoliikennevälineillä, pyörällä tai kävellen. Nyt autoilun osuus on noin puolet, ja niillä paikkeilla se on pyörinyt pitkään.

Kestävän liikkumisen mallia haetaan maailmalta, esimerkiksi Pohjois-Saksan Rostockista ja Belgian Gentistä. Hyviä esimerkkejä löytyy myös lähempää: Oulussa on panostettu pyöräilyyn, Tampereella raitioliikenteeseen. Helsingin seudulla joukkoliikenteen palvelutaso on Euroopan terävintä kärkeä.

– Jos nämä laitetaan yhteen ja lisätään mukaan vielä Turun jokiranta kävelykeskustana, saadaan liikkumisen kannalta aika lailla täydellinen kaupunki, Veivo pohtii.


AutoVerkkokaupan Mika Maunu opastaa Turun ympäristötarkastaja Petri Uggeldahlia kaupungin uuden sähköisen yhteiskäyttöauton Renault Zoen saloihin.
AutoVerkkokaupan Mika Maunu opastaa Turun ympäristötarkastajaa Petri Uggeldahlia kaupungin uuden sähköisen yhteiskäyttöauton Renault Zoen saloihin

Vetoapua verkostoista

Ilmastotyössä Turku vannoo verkostojen ja yhteisten mallien nimeen. Kaupungin ilmastosuunnitelma noudattaa yleiseurooppalaista Covenant of Mayors (CoM) -sitoumusta, joka on maailman laajin paikallistason ilmasto- ja energiatoimenpiteiden ohjelma. CoM-kunnat ja -kaupungit saavat verkostolta esimerkiksi toimenpidesuosituksia, koulutusta ja opastusta sekä tukea ilmastotyön seurantaan.

– Euroopan komissio myös arvioi ja validoi laskelmat ja suunnitelmat. Ne raportoidaan kahden vuoden välein maailmanlaajuiseen järjestelmään, Veivo kertoo.

Turku on mukana myös Hinku-verkostossa, ja yhteistyö eri kokoisten kuntien ja kaupunkien välillä on tiivistä. Kuntaliiton ILMAVA-valmennuksessa Turku, Tampere ja Lahti tekivät vertaisarvioinnit kaupunkien ilmastojohtamisesta. Valmennuksen järjestämistä tukivat ympäristöministeriö, Sitra, Kuntarahoitus ja Kestävä Lahti -säätiö.

– Yhteistyö on hyvin käytännönläheistä, siinä opitaan toisilta koko ajan. Kansainväliset verkostot ovat myös erittäin tärkeitä. Yhteiset opit eivät rajoitu Suomeen.

Turussa työn vahvuus on sen systemaattisuus. Ilmastotavoitteet ovat osa kaupungin energiapolitiikkaa, elinkeinopolitiikkaa, koulutuspolitiikkaa ja vetovoimaa; työ on koko kuntaorganisaation yhteinen asia. – Esimerkiksi kaupungin yrityspalveluissa on vahva näkemys siitä, että ilmastotyö on iso menestystekijä Turun seudulle. Se tuo sijoituksia ja uutta yritystoimintaa tänne. Kunnianhimoisen ilmastotyön edut ovat aika suuret.

Lue myös:


Vihreä rahoitus

Kuntarahoitus myöntää vihreää rahoitusta hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia positiivisia ympäristövaikutuksia. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa vihreää rahoitusta on myönnetty vuodesta 2016, ja tänä päivänä rahoituksen piirissä on jo lähes 200 hanketta Helsingistä Inariin.

Lue lisää vihreästä rahoituksesta


Teksti: Roope Huotari
Kuvat: Jonne Mattila, Pasi Leino, Turun kaupunki

Energiaremontti säästää rahaa ja ympäristöä Savonlinnassa

Savonlinnan Vuokratalojen tehtävänä on tarjota ja edistää kohtuuhintaista vuokra-asumista Savonlinnan alueella. Asuntokanta on enimmäkseen peräisin 1970-1990-luvuilta, mutta vanhimmat kohteet ovat jo 1800-luvun puolella rakennettuja. Näistä vuokrataloista löytyy koteja laajalle joukolle kaupunkilaisia, toimitusjohtaja Hannu Kurki kertoo. 

– Väkilukuun suhteutettuna olemme melko iso toimija: omistamme ja vuokraamme yhteensä 2 091 asuntoa, pääosin kerros- ja rivitalokohteissa. Jokunen luhtitalokin löytyy. Savonlinnan Opiskelija-asunnot Oy sulautui 1. tammikuuta osaksi toimintaamme, joten kohderyhmä laajeni samalla myös opiskelija-asujiin. 

Savonlinnan väestörakenne on ollut kovassa turbulenssissa kautta 2000-luvun. Alue on kärsinyt pitkään muuttotappiosta ja vuonna 2018 tapahtunut opettajankoulutuksen lakkautus iski opiskelijaelämään. Kurki sanookin, että ellei mitään olisi tehty, asuntomarkkinat olisivat ”levinneet pahasti käsiin.”  

– Olemme saneeranneet asuntomarkkinoita rankalla kädellä viimeisten viiden vuoden aikana. Noin 700 asuntoa on purettu. Meillä näkyy sama trendi kuin monissa muissakin pienissä kaupungeissa: kaupungin laidoilla kysyntää on vähän ja sinne muodostuu ylikapasiteettia, mutta keskustasta asuntoja menisi enemmän kuin kykenemme tarjoamaan. 

Öljystä maalämpöön vihreän rahoituksen tukemana 

Olemassa olevasta asuntokannasta halutaan pitää huolta ja kehittää sitä moderniin suuntaan. Savonlinnan Vuokratalot sai Kuntarahoitukselta vihreän rahoituksen lainaa energiaremontteihin – tähän mennessä lainaa on haettu 1,5 miljoonaa euroa.  

Energiaremontissa taloudellinen hyöty ja ympäristön etu käyvät käsi kädessä. Hanke tuottaa kaupungille selkeästi mitattavaa hyötyä ja edustaa hyvin myös Kuntarahoituksen tavoitetta auttaa asiakkaitaan tekemään talouden ja ympäristön kannalta kestäviä investointipäätöksiä, jotka tukevat hyvinvoivaa yhteiskuntaa myös tulevaisuudessa. 

Savonlinnan Vuokratalojen yli sadasta kohteesta noin 30 on öljylämmitteisiä, joista useissa tekniikka alkoi olla tiensä päässä. Yhtiössä haluttiin katsoa ennakoivasti eteenpäin: lainan turvin uusitaan nyt energiaratkaisuja kahdessatoista kohteessa, joista löytyy yhteensä 215 asuntoa. 

– Öljy ei ole ympäristön kannalta kestävä ratkaisu. Eikä myöskään taloudellisin vaihtoehto: öljyn hinnan nousu ajoi myös hanketta eteenpäin. Lämmitysmuodosta riippumatta tekniikkaa on säännöllisesti uusittava, joten nyt oli luonteva sauma öljykattiloiden uusimisen sijaan ajatella kokonaisuutta uusiksi ja siirtyä maa- ja kaukolämpöön.  

Aktiivinen suunnittelu käynnistyi vuoden 2020 alussa. Päätökset tehtiin saman vuoden maaliskuussa ja pilottikohteen energiaremonttia alettiin valmistella.  

– Prosessi on melko pitkä, kun haetaan energia-avustusta. Maalämpöratkaisujen kanssa on myös porattava kaivoja, jotka vaativat huolellista pohjatyötä. Ensimmäinen pilotti päästiin energiaremontoimaan syksyllä 2021: se onnistui hyvin ja seuraavia kohteita on tavoitteena päästä toteuttamaan tulevana kesänä. Tarkka määrä ja ajankohta riippuu avustus- ja korkotukilainojen käsittelyajoista ja päätöksistä. Monesta kohteesta odotamme esimerkiksi vielä ARAn päätöksiä energia-avustuksesta, Kurki kertoo.  

Sähköä säästäen, mutta tinkimättä viihtyvyydestä 

Energiaremontti tulee nostamaan kohteiden sähkönkulutusta jonkin verran, mutta öljynkulutuksen päättyminen vie lopputuloksen selkeästi plussalle. Pilottikohde, 28:n asunnon rivitalokohde Telakkatiellä, säästää energiaremontin jälkeen vuosittain noin 35–40000 euroa.  

Maalämmön avulla Telakkatien E-luku tulee putoamaan alle puoleen aiemmasta. Moderneja ja kestäviä ratkaisuja pohditaan ja otetaan käyttöön myös muilla tavoin, kun mahdollisuuksia ilmenee. Keväällä Savonlinnan Vuokratalot alkaa rakennuttaa keskustaan uutta seniorikohdetta Kipparintornia; hankkeen suunnitelmaan kuuluvat myös katolle asennettavat aurinkopaneelit.  

–  Tänä talvena olemme lisäksi kiinnittäneet huomiota pienempiin seikkoihin, joilla voidaan minimoida tarpeetonta sähkönkulutusta. Saunavuorolistoista olemme poistaneet tyhjiä vuoroja välistä, säätäneet yleisten tilojen lämpöä pienemmälle, ja niin edespäin. Aina pidämme kuitenkin mielessä sen, miten edistämme kaupunkistrategian mukaisesti ”parasta elämänlaatua Saimaan sydämessä”. Meille se on asumisviihtyvyyttä kohteissamme ja kohtuuhintaisen asumisen mahdollistamista.


Vihreä rahoitus

Kuntarahoitus myöntää vihreää rahoitusta hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia positiivisia ympäristövaikutuksia. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa vihreää rahoitusta on myönnetty vuodesta 2016, ja tänä päivänä rahoituksen piirissä on jo lähes 200 hanketta Helsingistä Inariin.

Lue lisää vihreästä rahoituksesta


Teksti: Tuomas Mäkinen
Kuva: Savonlinnan Vuokratalot Oy

Ennätyksellinen vihreä joukkovelkakirjalainamme rahoittaa miljardilla vihreää siirtymää

Mandaatti transaktiolle julkaistiin tiistaina 14. helmikuuta ja merkintäkirjat avattiin seuraavana aamuna. Kysyntä oli vahvaa alusta alkaen ja hinnoittelua onnistuttiin tiukentamaan kahdella korkopisteellä. Merkintäkirja paisui lopulta jopa 2,2 miljardiin euroon ja kirjat suljettiin jo 2,5 tunnin jälkeen.

Merkintäkirjaan osallistui markkinoiden arvostamia sijoittajia, joista 46 % olivat pankkeja ja 31 % pankkien varainhoitajia. Lisäksi jopa 80 % merkintäkirjaan osallistuneista sijoittajista olivat vastuulliseen sijoittamiseen keskittyviä tahoja. Maantieteellisesti jakauma oli monipuolinen. Pohjoismaihin allokoitiin 37 % merkintäkirjasta, DACH-maihin (Saksa, Itävalta ja Sveitsi) 29 % ja Benelux-maihin (Alankomaat, Belgia ja Luxemburg) 13%.

–Tämä oli järjestyksessä nyt Kuntarahoituksen kahdeksas vihreä joukkovelkakirjalaina. On mahtavaa huomata, kuinka kysyntä vastuullisiin sijoitustuotteisiin kasvaa vuosi vuodelta. Varainhankintatiimin uusimpana jäsenenä tämä liikkeeseenlasku oli hieno kokemus myös minulle henkilökohtaisesti, sillä se oli ensimmäinen merkittävä liikkeeseenlasku, johon pääsin osallistumaan, sanoo analyytikko Aaro Koski.

Tämän ennätyksellisen vihreän joukkovelkakirjalainan jälkeen Kuntarahoitus on hankkinut noin 40 % vuoden 8-9 miljardin pitkäaikaisen varainhankinnan tavoitteestaan.

Lue lehdistötiedote (englanniksi):

Rahoitusta Suomen vihreään siirtymään

Kuntarahoituksen vihreää rahoitusta myönnetään muun muassa kestävän rakentamisen ja joukkoliikenteen sekä uusiutuvan energian hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia ympäristölle hyödyllisiä vaikutuksia. Hankkeisiin myönnetyt varat kerätään kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta Kuntarahoituksen vihreillä joukkovelkakirjalainoilla.

Lue lisää vihreästä rahoituksesta

Transaktion tiedot

Issuer:Municipality Finance Plc (“MuniFin”)
Ratings:Aa1 / AA+ (both Stable) by Moody’s / S&P
Size:EUR 1,000,000,000
Coupon:3% annual, Actual/Actual (ICMA), following unadjusted
Pricing Date:15th February 2023
Payment Date:22nd February 2023
Maturity Date:25th September 2028
Mid Swap Spread:-3bps
Joint Bookrunners:CACIB / Danske Bank / HSBC / NatWest Markets

Kommentteja yhteistyökumppaneiltamme

“Credit Agricole CIB is proud to have assisted MuniFin with its successful return to the green bond market. MuniFin not only achieved an outstanding result in terms of tight pricing and diversified high-quality investor demand, it also raised the bar on the green bond issue size of EUR 1 billion – the largest EUR green bond in the Nordic SSA market to date. Credit Agricole CIB would like to congratulate the MuniFin team for its longstanding commitment to Sustainability and for continuously supporting the development within the Nordic region and on a global scale.” 

Lawrence Duquesne-Garner, Managing Director, SSA Origination, Credit Agricole CIB

“This is a fantastic outcome for Munifin and a testament of the quality in their recently updated green bond framework. We are pleased to see a Munifin being able to attract such a strong order book with pricing through their EUR curve despite an uncertain market backdrop. Danske Bank is proud to have supported Munifin with the framework update and as a lead manager on the first green bond issue thereafter.”  

Gustav Landström, Head of SSA Origination at Danske Bank

“A stellar result for MuniFin, capitalizing on constructive market conditions to print its largest ever green benchmark. Today’s deal highlights the strong following MuniFin receives from the global investor base as well underlining MuniFin’s strength as a green issuer. The deal was 2x oversubscribed, allowing pricing to move 2bps through execution and price with a minimal new issue concession. HSBC is proud to have helped lead this transaction. Congratulations to the MuniFin team.”

Sabrina Khalfoune, SSA DCM, HSBC

“With this transaction, MuniFin have issued their largest green benchmark to date. This represents an ongoing commitment from MuniFin to create large liquid benchmarks in Green format and also highlights an increased engagement from the investor community. The latter point is evidenced by a 2x oversubscribed book and issuance at fair value. ESG is at the core of NatWest’s business model and we are incredibly proud to have been involved in this issuance.”

Damien Carde, Head of FBG DCM, NatWest Markets

Lisätietoja

Joakim Holmström – Executive Vice President, Capital Markets and Sustainability 

050 4443 638

Antti Kontio – Head of Funding and Sustainability 

050 3700 285

Karoliina Kajova – Senior Manager, Funding 

050 5767 707

Lari Toppinen – Analyst, Funding 

050 4079 300

Aaro Koski – Analyst, Funding

045 138 7465

Harmaantuva ”puutalo” on Naantalin uusi maamerkki

TA-Yhtiöiden rakennuttama Tuulensuunkatu 27 on ekologinen asumisoikeustalo, joka valmistui keväällä 2022. Viisikerroksinen, puuverhoiltu talo sijaitsee Naantalin ydinkeskustassa, Vanhankaupungin itäpuolella. Tuulensuunkatu 27 on osa TA-Yhtiöiden omistamaa keskustakorttelia, jonka tontinluovutuskilpailun yhtiö voitti vuonna 2016.

– Keskustakorttelihankkeesta on toteutettu puolet. Ensimmäinen vaihe valmistui toukokuussa 2020. Tällä hetkellä korttelissa on 50 omistusasuntoa ja 22 asumisoikeusasuntoa, ja suunnitteilla on vielä 40 omistusasuntoa lisää, kertoo TA-Yhtiöiden aluejohtaja Matti Keitilä.

Uusi Tuulensuunkadun kerrostalo sijaitsee vanhalla seurakuntatalon tontilla ja kohteen naapurissa on suojeltu asemapäällikön talo. Naantalin torille on kävellen alle kilometri.

Ilmakuva TA-yhtiöiden asumisoikeustalosta Naantalin Tuulensuunkadulla.
Naantalin keskustassa palvelut ovat lähellä.

Tuulensuunkadun asunnot menivät käsistä

Tuulensuunkadun kerrostalo oli vuoden 2022 asuntomessujen oheiskohde. Talossa on näyttävä sisääntulo kadun puolelta, jossa korkean aulatilan ikkunat nousevat porrashuoneen kattoon asti. Valoa tulvii sisään viidestä kerroksesta.

Kaikissa asunnoissa on oma lasitettu parveke. Ylimmässä kerroksessa sijaitsee asukkaiden yhteinen sauna, vilvoitteluparveke ja kerhotila. Katon aurinkopaneelit tuottavat myös energiaa asuntojen ilmanvaihtoon. Kivijalan liiketilojen päällä on pihakansi, jossa on viljelyslaatikoita, istutuksia ja pergola.

Asuntomessukohteena talosta löytyy myös muita hienouksia. Talon hissi on toteutettu Koneen flow-järjestelmällä, joka keskustelee asukkaiden älypuhelimien kanssa. Kun asukas saapuu alaovelle, hissi tulee automaattisesti alas ja osaa viedä asukkaan tämän asuinkerrokseensa – nappia painamatta.

– Järjestelmään kuuluu myös älykäs ovipuhelin, jonka avulla asukas näkee kännykästään, kuka ovipuhelinta soittaa. Vastaavia ratkaisuja ei ole toteutettu kovin monessa asuintalossa, Keitilä lisää.

Kaikki kohteen 22 asumisoikeusasuntoa löysivät asukkaansa helposti. Asuntoja on kaksioista neliöihin; asuntojen pinta-alat vaihtelevat 51–79 neliömetrin välillä. Hakijoita asuntoihin oli yhteensä noin kahdeksankymmentä.

– Kysyntä oli erinomaista. Asumisoikeudet myytiin kaikkiin asuntoihin jo hyvissä ajoin, vajaa vuosi ennen talon valmistumista, Keitilä kertoo.

Vehreä pihakansi TA-yhtiöiden asumisoikeustalossa Naantalin Tuulensuunkadulla
Vehreä pihakansi kutsuu viihtymään.

Tärkeät palvelut ja hyvät joukkoliikenneyhteydet ovat lähellä

Tuulensuunkadun pohjakerroksessa on kaksi liiketilaa. Toisessa tiloista on kauneushoitola ja toista vuokraa fysioterapeutti. Kerrostalon välittömässä läheisyydessä sijaitsee ruokakauppa sekä terveyskeskus, ja lisää palveluita löytyy lyhyen matkan päästä.

Hyvät joukkoliikenneyhteydet ovat TA-Yhtiöille tärkeitä, ja myös ARA korostaa kestävää liikkumista rahoituspäätöksissään. Tuulensuunkadulta pääsee bussilla Turkuun lähes vartissa ja matkan kesto Raision suuntaan on suunnilleen sama. Kerrostalon viereisellä pysäköintipaikalla on kuusi sähköauton latauspistettä tarjolla asukkaille.

Tuulensuunkatu 27:n julkisivu on valmistettu käsittelemättömästä lehtikuusesta, joka harmaantuu vanhetessaan. Talon näyttävä ulkokuori ja sen keskeinen sijainti ovat tehneet asumisoikeustalon tunnetuksi nopeasti; Naantalilaiset puhuvat Tuulensuunkatu 27:stä ”puutalona”. A-energialuokan talo rakennettiin Kuntarahoituksen vihreällä rahoituksella.

Lue myös:


Vihreä rahoitus

Kuntarahoitus myöntää vihreää rahoitusta hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia positiivisia ympäristövaikutuksia. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa vihreää rahoitusta on myönnetty vuodesta 2016, ja tänä päivänä rahoituksen piirissä on jo lähes 200 hanketta Helsingistä Inariin.

Lue lisää vihreästä rahoituksesta


Teksti: Sara Pitzén
Kuvat: TA-Yhtiöt

Satakuntatalon yhteisöllinen arki tiivistyy kongien keittiöissä

Satakuntatalon viidennen kerroksen osakuntahuoneistossa keitetään kahvia ja vaihdetaan kuulumisia. Tila on vuorokauden ympäri avoin osakunnan jäsenille ja asukkaille. Eero Kemppinen, 24, Mikko Höytö, 21, ja Anniina Tolonen, 22, istuvat keittiönpöydän ääressä ja kertovat arjestaan.

Oikeustieteen maisteriopiskelija ja osakunnan juhlamestari Eero on ollut neljä vuotta osakunnan jäsenenä ja asunut talossa jo ennen peruskorjausta.

– Kun muutin aikanaan Raumalta Helsinkiin opiskelemaan, kaverini vinkkasivat, että kannattaa hakea Satakuntatalosta asuntoa. Täällä yhteisö muodostui nopeasti ympärilleni. Juuri mukavien ihmisten takia halusinkin muuttaa takaisin tänne remontin valmistuttua, sanoo Eero.

Kodista ainutlaatuisen tekee sen, että yhteisissä tiloissa tapahtumia järjestetään viikoittain ja samanhenkistä seuraa löytyy joka kerroksesta. Juhlamestarin näkökulmasta kätevää on myös se, että yhden katon alla asuvat niin juhlien järjestäjät kuin osallistujatkin.

– Meillä on täällä suuri poikkitieteellinen yhteisö, joille järjestämme säännöllisesti teeiltoja, sitsejä ja suurempia juhlia, kuten joka vuosittaiset pikkujoulut, Eero kertoo.

Asukkaat ovat satakuntalaisia tai ”satakunnanmielisiä”

Satakuntatalon solut on nimetty asuinkerroksen mukaan. Taloustieteen kandidaattiopiskelija Mikko asuu kuudennen kerroksen suuressa, neljäntoista hengen solussa eli kutoskongissa. Kerrosta ylempänä Eero asuu viiden hengen solussa eli seiskapäädyssä.

Yhteistila, jossa iso sininen kulmasohva ja puinen sohvapöytä. Takana ikkuna ja toisella seinällä kalaverkko.
Satakuntalaisuus näkyy tilojen sisustuksessa monin tavoin.

– Kun vertasin helsinkiläisten asuntojen hintoja, löysin Satakuntatalon kodit. Keskeinen sijainti ja matala vuokra nappasivat huomioni. Kämppisten määrä hieman jännitti alkuun, mutta päätin kokeilla yhteisöllistä asumista. Kutoskongissa on hyvä yhteishenki ja oma kulttuurinsa, hyvää seuraa löytyy läheltä ja omassa huoneessa saa myös nauttia omasta rauhasta, Mikko kertoo.

Osakuntaan ovat tervetulleita niin satakuntalaiset kuin satakunnanmielisetkin. Mikko on kotoisin Kuopiosta ja Anniina pääkaupunkiseudulta. Eero on satakuntalainen.

– Täällä asuessa oppii tuntemaan muuta Suomea Helsingistä käsin, taloustieteen maisteriopiskelija Anniina kertoo. Hän asuu seitsemännen kerroksen kymmenen hengen solussa. Talon tapaan sanoen siis seiskakongissa.

– Pidän päivittäin tiiviisti yhteyttä kämppisteni kanssa. Kun omanikäisiä ja samanhenkisiä ihmisiä on ympärillä paljon, arjessa syntyy helposti uusia tuttavuuksia, Anniina kertoo.

Solumestari pitää arjen järjestyksessä

Peruskorjauksen yhteydessä kaikki asunnot ja yhteiset tilat korjattiin. Uutta on se, että nyt kaikissa soluasunnoissa on oma yhteiskeittiö. Lisäksi Satakuntatalosta löytyy asukkaiden paljon käyttämät saunatilat, kiltahuone, kirjasto ja kattoterassi, jossa grillataan kesäisin.

– Puitteet ennen peruskorjausta alkoivat olla huonossa kunnossa. Nyt keittiöt ovat tilavampia ja pinnat raikkaampia. Myös ilmanvaihto toimii, mikä merkitsee asumismukavuudelle paljon etenkin kesäisin ja talvisin, Eero pohtii.

Näkymä Satakuntatalon moderniin keittiöön, jossa ikkunaseinällä alakaapistot ja teiskiallas, toisella seinustalla kaapistot ja keittiökoneita.
Viisi-tilan yhteinen, modernisoitu keittiö.

Jotta asunnoissa arki pysyy järjestyksessä, jokaiseen soluun on nimetty solumestari. He pitävät huolen muun muassa siitä, etteivät siivousaineet ja tiskiharjat lopu.

– Toimin itse kutoskongin solumestarina. Tilat pysyvät helposti siistinä, mikä mielestäni kertoo yhteisöllisyydestä. Lisäksi yhteiskeittiössä syntyy spontaaneja iltapalahetkiä. Pari ihmistä menee pöydän ääreen istumaan ja pian koko pöytä on täynnä, Mikko kertoo.

– Kun oma jääkaappi näyttää tyhjältä, ruokaa tulee laitettua yhdessä. Yhtäkkiä kasassa on kokonainen ateria jaettavaksi kämppisten kesken, oman kerroksensa solumestari Anniina lisää.

”Hienointa on, että talon elämä jatkuu”

– Tämä on opiskelijoille arvopohjaista asumista. Rakennus on kuin satakunnan oma Tylypahka, täällä on historiaa ja mysteerisiä asioita ja tiloja jäsenistölle toteuttaa itseään ja opiskella. Voi vain kiittää niitä, jotka vuosikymmeniä sitten herättelivät idean satakuntatalosta, kertoo osakunnan kuraattori Riikka Pasanen.

Satakuntatalo ulkoa kuvattuna

Uudet ja vanhat asukkaat saivat muuttaa takaisin taloon syksyllä 2022. Vaikka asuinhuoneistot ovat jo valmiit, on yhteisen kuntosalin ja puuverstaan viimeistely vielä kesken.

– Asuin täällä itsekin opiskelijana ja olen yleisesti vaikuttunut siitä, miten iso ero on saatu aikaan ja että rahoitus saatiin kohdilleen. Ihan kaikkea ei ole vielä saatu valmiiksi, mutta hienointa on, että talon elämä jatkuu, Riikka lisää.

 – Sain muuttaa uutena asukkaana remontoituun satakuntataloon, mutta on mahtavaa, että asukkaita on kuunneltu ja tilat on rempattu. Yleisestikin satakuntatalossa tuntuu siltä, että asukkaat voivat matalalla hierarkialla vaikuttaa asioihin, Mikko sanoo.

– Opiskelijana oma identiteetti kehittyy jatkuvasti. Täällä asuminen on merkityksellistä minulle ja tuntuu antavan koko yhteisölle vahvan identiteetin, kertoo Anniina.

Satakuntatalon peruskorjaus toteutettiin Kuntarahoituksen yhteiskunnallisella rahoituksella. Lue lisää remontista Kuntarahoituksen ratkaisupankista.

Yhteiskunnallinen rahoitus

Kuntarahoituksen yhteiskunnallista rahoitusta myönnetään investoinneille, jotka tuottavat laaja-alaista yhteiskunnallista hyötyä. Rahoitettavilla hankkeilla on positiivisia vaikutuksia ympäristöönsä ja sen yhteisöön: ne edistävät yhdenvertaisuuden, yhteisöllisen hyvinvoinnin tai alueen elinvoiman toteutumista.

Lue lisää yhteiskunnallisesta rahoituksesta


Teksti: Sara Pitzén
Kuvat: Sami Lamberg ja Satakuntalainen osakunta