Ota yhteyttä Kirjaudu Avautuu uuteen välilehteen
Hae sivustolta

Niiralan Kulma on nostanut vihreät ja yhteiskunnalliset arvot etusijalle kymmenessä uudiskohteessaan

Niiralan Kulman tuoreet investoinnit vastaavat muuttuvan Kuopion tarpeisiin. Kaupunkiin tulee työn perässä uusia asukkaita, jotka tarvitsevat viihtyisiä koteja. Toisaalta Kuopio varautuu myös väestön ikääntymiseen rakentamalla palveluasumisen kohteita.

–  Kymmenen vuotta sitten puhuimme kohtuuhintaisesta ja laadukkaasta asumisesta. Nyt strategiamme on laajentunut vastuullisuuteen, jonka täytyy kattaa ympäristön lisäksi myös yhteiskunnalliset vastuut, kertoo Kari Keränen, Niiralan Kulman toimitusjohtaja.

Seitsemän uutta kerrostaloa rahoitetaan Kuntarahoituksen vihreällä rahoituksella. Yhteiskunnallisen rahoituksen tukemana on valmistunut kolme palveluasumisen kohdetta.

– Pitkän korkotuen rahoitusta kilpailuttaessa saimme edullisimman tarjouksen Kuntarahoitukselta. Marginaalia pienensi ja korkoa laski se, että uudiskohteet ovat vihreitä ja yhteiskunnallisia.

Houkuttelevia ja ympäristöystävällisiä koteja

Niiralan Kulma rakentaa koteja seitsemään osoitteeseen eripuolille kaupunkia.

– Suunnittelemme ja rakennutamme viihtyisiä koteja, joissa on valjastettu tehokkaasti käyttöön energiaa säästävää tekniikkaa ja uusiutuvaa energiaa.

– Talotekniikassa on huomioitu energian sivuvirrat. Käytämme maalämpöä, otamme jätevedestä lämpöä talteen, taltioimme koneellisen ilmanvaihdon ylimääräistä energiaa sekä hyödynnämme aurinkoenergiaa. Erittäin tärkeää oli myös suunnitella talojen vaipparakenne huoltovapaaksi ja pitkäkestoiseksi.

Ympäristöystävällisyyden parantamiseen on löydetty monta keinoa. Uusissa asunnoissa ei ole hukkaneliöitä, joita tarvitsisi turhaan lämmittää. Huoneistoissa on riittävästi jäteastioita lajittelua varten.

– Asuintilojen lisäksi polkupyöräpaikkoihin on panostettu, ja sähköautoille on pystytetty latauspisteitä. Pienetkin yksityiskohdat ovat tärkeitä, esimerkiksi sähköisten ilmoitustaulujen myötä taloyhtiössä ei printata papereita turhaan.

Hoivakoti Liito-orava ilmasta kuvattuna.
Hoivakoti Liito-orava valmistui vuonna vuonna 2022.

Palveluasumista senioreille ja nuorille aikuisille

Alkuvuodesta 2020 valmistui kuntouttavaa palveluasumista nuorille aikuisille tarjoava Männistön Aimu. Vuonna 2022 valmistunut Hoivakoti Liito-orava tarjoaa tehostetun palveluasumisen asuntoja sekä senioreille suunnattuja vuokra-asuntoja. Viimeisimpänä käyttöön on otettu Leväsen palvelukeskus lokakuussa 2023.

– Sekä Leväsen palvelukeskuksessa että Liito-oravan hoitokodissa on 60 tehostetun asumisen paikkaa, jotka on vuokrattu Pohjois-Savon hyvinvointialueelle. Hyvinvointialue järjestää myös senioreille heidän tarvitseman hoivan.

Palvelukeskusten suunnittelussa osallistettiin kohteen pääkäyttäjiä, ja asukkaat sekä hoitohenkilökunta ovat olleet lopputulokseen tyytyväisiä. Männistön Aimun pienkerrostalon viihtyisyyteen panostettiin myös ulkoa katsoen: talon maalaamaton puupinta on luontoystävällinen ja erottuu hienosti katukuvasta.

Yhteiskunnallisen rahoituksen hankkeet ovat suuria. Arvonlisäverolla Männistön Aimu on 2,1 miljoonaa. Ilman arvonlisäveroa Liito-orava on 10,2 miljoonaa, sekä Leväsen palvelukeskus on 8,7 miljoonaa.

– Haluamme kiittää Kuntarahoituksen ammattitaitoista henkilökuntaa. Olemme saaneet paljon apua ja tarkkoja, selkeitä ohjeita, kun olemme niitä tarvinneet. Rahoituksen järjestely on sujunut mallikkaasti.

Vihreä rahoitus

Kuntarahoitus myöntää vihreää rahoitusta hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia positiivisia ilmasto- ja ympäristövaikutuksia. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa vihreää rahoitusta on myönnetty vuodesta 2016, ja tänä päivänä rahoituksen piirissä on yli 400 hanketta Helsingistä Inariin.

Lue lisää vihreästä rahoituksesta

Yhteiskunnallinen rahoitus

Kuntarahoituksen yhteiskunnallista rahoitusta myönnetään investoinneille, jotka tuottavat laaja-alaista yhteiskunnallista hyötyä. Rahoitettavilla hankkeilla on positiivisia vaikutuksia ympäristöönsä ja sen yhteisöön: ne edistävät yhdenvertaisuuden, yhteisöllisen hyvinvoinnin tai alueen elinvoiman toteutumista. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa yhteiskunnallista rahoitusta on myönnetty vuodesta 2020, ja rahoituksen piirissä on yli 120 hanketta.

Lue lisää yhteiskunnallisesta rahoituksesta

Teksti: Sara Pitzén
Kuvat: Niiralan Kulma

Asuntotoimijoiden asiakastarinatVihreä rahoitusYhteiskunnallinen rahoitus

Kuntarahoituksen rahoittamista asuntohankkeista jo 63 prosentille myönnettiin kestävää rahoitusta vuonna 2023

Vuonna 2023 jopa 63 prosenttia Kuntarahoituksen asuntosektorille myöntämistä asuntolainoista oli vihreää tai yhteiskunnallista rahoitusta. Kestävän rahoituksen osuuden kasvattaminen ja rahoitettujen kiinteistöjen päästöjen vähentäminen ovat Kuntarahoituksen viime syksynä julkaiseman kestävyysohjelman keskeisimpiä tavoitteita.

Yhä useampi asunto Suomessa rakennetaan ja rahoitetaan kestävästi, ja viime vuonna kestävän rahoituksen osuus kuntien vuokrataloyhtiöiden ja yleishyödyllisten asuntotoimijoiden asuntorakentamisen rahoituksesta oli suurempi kuin koskaan.

–  Vihreää ja yhteiskunnallista rahoitusta myönnettiin viime vuonna ennätyksellinen määrä. Yhä useampi asiakkaistamme on ottanut kunnia-asiakseen toteuttaa hankkeensa kestävästi; ympäristön, ilmaston ja yhteiskunnallisen hyödyn huomioiden, kertoo Kuntarahoituksen asuntoasiakkuuksista vastaava asiakkuuspäällikkö Päivi Petäjäniemi.

Aloimme tarjota vihreää rahoitusta ensimmäisenä Suomessa vuonna 2016 ilmasto- ja ympäristöystävällisiin hankkeisiin. Yhä useampi rakennushanke toteutetaan nykyään A-energialuokassa, mikä on vihreän rahoituksen viitekehyksessämme lainan myöntämisen lähtökohta.

–  Olimme varmasti ensimmäisiä, joilta asiakkaamme kuulivat vihreästä rahoituksesta, ja olemme pitäneet aihetta sitkeästi esillä sitkeästi siitä lähtien. Vuonna 2020 aloimme tarjota lisäksi yhteiskunnallista rahoitusta, joka painottaa rakennettavan kohteen yhteiskunnallisia hyötyjä. Asiakkaillamme on kykyä ja tahtoa rakentaa kestävästi, ja heillä on kattavat tiedot vaihtoehtoistaan. He hakevat kestävää rahoitusta nykyään oma-aloitteisesti myös saadakseen hankkeilleen näkyvyyttä. Myös rakennettavien kotien asukkaat vaativat yhä enemmän energiatehokkaita ja kestäviä asumisratkaisuja.

Tuleva kestävyysraportointia koskeva sääntelykehitys (CSRD) ohjaa jo erityisesti suurempia asuntotoimijoita kestävämpien hankkeiden toteuttamiseen. Myös rahoittajiin kohdistuu yhä tarkempia vaatimuksia asiakkailta kerättävien tietojen suhteen.

–  Yhteinen haaste on tiivistänyt yhteistyötä ja sparrailua asiakkaidemme kanssa entisestään. Markkinoilla haetaan vielä yhtenäisiä raportointikäytäntöjä, joiden kehittämisessä verkostot, kuten Kova ry ja Green Building Council, ovat korvaamattomia, Petäjäniemi kertoo.

Asuntotoimijat ovat edelläkävijöitä vihreän rahoituksen lisäksi myös yhteiskunnallisessa rahoituksessa. Sitä myönnetään hankkeisiin, jotka edistävät yhdenvertaisuuden, yhteisöllisyyden, hyvinvoinnin tai alueen elinvoiman toteutumista. Näidenkin hankkeiden myöntämisedellytyksissä huomioidaan myös ilmasto- ja ympäristöystävällisyys.

–  Asiakkaamme suunnittelevat asumista yhä enemmän kokonaisuutena, ja tämä näkyy hyvin esimerkiksi erityisryhmien hankkeissa. Kaikille opiskelijoille halutaan mahdollistaa oma asunto, mutta yhteistiloihin panostetaan yhä enemmän, mikä edistää yhteisöllisyyttä ja torjuu yksinäisyyttä. Asukkaille tarjotaan myös erilaisia palveluita, kuten yhteiskäyttöautoja tai asukasneuvontaa.

Vaikka asuntosektorin toimijat ovat jo edelläkävijöitä kestävässä rakentamissa, näkee Petäjäniemi tulevaisuuden kehityksessä myös haasteita. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen Aran tehtävänä on arvioida valtion tukeman rahoituksen kohtuuhintaisuutta, mutta sen tapa arvioida tätä ennen kaikkea rakentamiskustannuksiin perustuen voi olla este elinkaariviisaiden hankkeiden toteuttamiselle. Rakentamisvaiheen aikaisten kustannusten sijaan painopisteen olisi hyvä olla rakennusten koko elinkaaren aikaisissa kustannuksissa.

–  Asiakkaamme ovat uskaliaita ja haluavat kokeilla uutta. Heillä on tahtoa ja kunnianhimoa rakentaa koko elinkaaren ja rakennusketjun vaikutukset huomioivia hankkeita, mutta tällöin kustannukset voivat rakennusvaiheessa olla suurempia ja hyöty näyttäytyä vasta pitkällä aikavälillä, esimerkiksi säästyneinä energiakustannuksina.

Petäjäniemi on myös huolissaan valtion roolin mahdollisesta vähenemisestä asuntorakentamisessa.

–  Asiakkaillamme on valtava rooli hyvinvointiyhteiskunnan edellytysten turvaamisessa sekä koko Suomen ilmastotavoitteisiin pääsemisessä, ja myös Aralla olisi myös mahdollisuus nostaa rooliaan kestävän rakentamisen edistämisessä. Jos valtion rooli kohtuuhintaisen asuntotuotannon tukemisessa vähenisi tulevaisuudessa, niin kysymys kuuluu, että ovatko vapaarahoitteiset, niin sanotut kovan rahan toimijat yhtä kunnianhimoisia rakentamaan yhteiskunnan, ilmaston ja ympäristön kannalta kestäviä koteja?

Kestävyysohjelmamme keskeisenä tavoitteena on nostaa kestävän rahoituksen osuutta

Syksyllä 2023 Kuntarahoitus julkaisi ensimmäistä kertaa kestävyysohjelman, jossa asetimme pitkän aikavälin tavoitteet vastuullisuustyöllemme. Vastuullisuustyömme tärkeimpinä teemoina on vauhdittaa vihreää siirtymää sekä mahdollistaa hyvinvointiyhteiskunnan edellytyksiä.

Yksi keskeisimmistä tavoitteistamme on kestävän rahoituksen osuuden kasvattaminen kolmasosaan vuoteen 2030 mennessä. Yhteiskunnallisen ja vihreän rahoituksen osuus kaikesta Kuntarahoituksen myöntämästä pitkäaikaisesta rahoituksesta oli vuoden 2023 lopussa 21,3 prosenttia.

– Kuntarahoituksen asiakkailla on merkittävä rooli Suomen ilmastotavoitteisiin pääsemisessä. Suurin positiivinen vaikutuksemme syntyykin liiketoimintamme eli tarjoamamme rahoituksen kautta, kertoo vastuullisuuspäällikkö Mikko Noronen.

Asetimme ensimmäistä kertaa myös päästövähennystavoitteen rahoittamillemme kiinteistöille. Tavoitetasomme on 8 kgCO₂/m² vuoteen 2035 mennessä, mikä merkitsee 38 prosentin vähennystä vuoden 2022 tasoon verrattuna.

Kestävyysohjelman laatimisen yhteydessä kasvatimme vihreästä rahoituksesta myönnettävän marginaalialennuksen maksimimäärää yhtenä kannustimena yhä kestävämpiin rakennushankkeisiin.

Tutustu Kuntarahoituksen kestävyysohjelmaan

Kestävyysohjelmamme Kestävän hyvinvointiyhteiskunnan mahdollistaja keskittyy Kuntarahoituksen liiketoimintaan ja sen kautta aikaansaatuihin vaikutuksiin.

Kuntarahoituksen kestävyysohjelma

Vihreä rahoitusYhteiskunnallinen rahoitus

Kuntarahoituksen ensimmäinen Norjan kruunuissa liikkeeseen laskettu yhteiskunnallinen joukkovelkakirjalaina sai vahvan vastaanoton

Norjan kruunumääräisillä joukkovelkakirjamarkkinoilla oli liikkeeseenlaskun aikaan paljon tarjontaa muiltakin SSA-liikkeeseenlaskijoilta, mutta Kuntarahoituksen 2 miljardin Norjan kruunun laina oli tästä huolimatta erittäin kysytty. Merkintäkirja täyttyi nopeasti ja laina hinnoiteltiin +25 korkopisteeseen yli 3 kuukauden Niboriin nähden. Lainan sijoittajakunta oli tasokas ja laaja.

– Viime vuosina Kuntarahoitus on vakiinnuttanut asemansa aktiivisena ja haluttuna liikkeeseenlaskijana pohjoismaisilla markkinoilla. Sijoittajakysyntää vahvisti merkittävästi se, että kyseessä oli Kuntarahoituksen ensimmäinen Norjan kruunuissa liikkeeseen laskettu yhteiskunnallinen joukkovelkakirjalaina, sanoo Hedda Giæver järjestelystä vastanneesta DNB Bankista.

Sijoittajien joukossa oli erityisesti pankkien treasury-osastoja sekä kansainvälisiä eläkevakuutusyhtiöitä ja varainhoitajia. 80 % liikkeeseenlaskusta allokoitiin norjalaisille sijoittajille.

– Olemme erittäin iloisia palatessamme Norjan kruunumarkkinoille. Sitäkin ilahduttavampaa on tehdä paluu yhteiskunnallisen joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskulla. Kestävyysohjelmamme ytimessä on tarjota rahoitusta yhteiskunnallisesti vaikuttaville projekteille ja lisätä niiden osuutta koko rahoituskannassamme. Sijoittajien tuki ja kysyntä on tässä tärkeässä roolissa, sanoo Kuntarahoituksen Funding Analyst Aaro Koski.

Transaktion tiedot

Issuer:Municipality Finance (KUNTA, MuniFin)
Issue Rating:Aa1/AA+
Status:Senior unsecured
Reoffer Price:99.631% / 4.083%
Reoffer Spread:3mN+25bps
Issue Size:NOK 2bn
Settlement:20 February 2024
Maturity:20 February 2029
Coupon:4% Fixed, Annual, Act/Act Icma Unadjusted Following
Listing:Nasdaq Helsinki
ISIN:XS2769883955
Lead Manager:DNB Markets

Lisätietoja

Joakim Holmström, Executive Vice President, Capital Markets and Sustainability, +358 50 4443 638  
Antti Kontio, Head of Funding and Sustainability, +358 50 3700 285 
Karoliina Kajova, Senior Manager, Funding, +358 50 5767 707 
Lari Toppinen, Senior Analyst, Funding, +358 50 4079 300 
Aaro Koski, Analyst, Funding, +358 45 138 746

KuntarahoitusVarainhankintaYhteiskunnallinen rahoitus

Uusi koulukeskus tukee Nummelan alueen kehittymistä

Nummelassa on ollut pitkään tarve uudelle koulurakennukselle, sillä alueen koulut olivat täynnä ja todettu ahtaiksi. Vuoden 2023 lopussa valmistunut Etelä-Nummelan koulukeskus on Vihdin kunnan suurin investointi. Rakennuksessa on tilaa noin 600 alakoululaiselle ja noin 250 päiväkotilapselle.  

– Hankkeen tavoitteena oli turvata koulutilojen riittävyys Nummelassa nyt ja tulevaisuudessa, Vihdin kunnan tekninen johtaja Ville Könönen tiivistää.  

Vihti valitsi hankkeen toteutustavaksi elinkaarimallin. Valintaan päädyttiin kestävyyssyistä, sillä elinkaarihankkeessa urakoitsija sitoutuu ylläpitämään rakennuksen kuntoa. 

– Tämä on Vihdin ensimmäinen elinkaarihanke. Seuraamme kuntana mielenkiinnolla, mitkä ovat eri sektoreiden, kuten käyttäjien, infra- ja tukipalvelujen, taloushallinnon ja kuntalaisten, kokemukset.  

Investointi ilmastoystävällisyyteen 

Nummelan uusi koulukeskus on saanut Kuntarahoituksen vihreää rahoitusta. Kunta on huomioinut kohteen suunnitteluratkaisuissa elinkaarivaikutukset alusta pitäen: rakennusmateriaalina on käytetty puuta, rakennus lämpenee maalämmöllä ja katolle on asennettu aurinkopaneeleja.  

Käyttömukavuutta ja viihtyisyyttä lisää myös se, että koulu on täysin kengätön.  

– Tällä hillitään sisään kulkeutuvan lian ja siivouksen määrää. Se on myös osa sisäilmaterveyttä, Könönen kertoo.  

Monikäyttöinen rakennus on iloksi monille 

Urakka saatettiin päätökseen loppuvuodesta 2023. Koulukeskuksen varsinainen toiminta alkoi tammikuussa, kun ovet avautuivat lapsille ja henkilökunnalle uuden lukukauden alkaessa. Keskus kokoaa nyt samoihin tiloihin suomen- ja ruotsinkielistä opetusta – siellä toimii kaksi koulua, kaksi päiväkotia sekä nuorisotila.    

Koulurakennus tukee laajasti Nummelan asukkaiden hyvinvointia. Päivisin rakennus on varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen käytössä, mutta sen tilat ovat helposti muunneltavissa myös muihin tarpeisiin.  

– Rakennuksessa on huomioitu hyvin iltakäytön mahdollisuudet. Muun muassa liikuntasalia, asukaskeittiötä ja luokkatiloja voidaan hyödyntää myös iltaisin.  

– Koulukeskuksen ympärille on kaavoitettu aluetta lisärakentamiselle. Hanke tukeekin vahvasti Etelä-Nummelan kehittymistä ja laajentumista, tekninen johtaja Könönen iloitsee. 

Teksti: Taru Inkinen
Kuva: Vihdin kunta / Joenrinne Films

Vihreä rahoitus

Kuntarahoitus myöntää vihreää rahoitusta hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia positiivisia ilmasto- ja ympäristövaikutuksia. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa vihreää rahoitusta on myönnetty vuodesta 2016, ja tänä päivänä rahoituksen piirissä on yli 300 hanketta Helsingistä Inariin.

Lue lisää vihreästä rahoituksesta

Kuntien asiakastarinatVihreä rahoitus

TA-Yhtiöiden Joutsenmerkityn asuintalon ratkaisut kannustavat ympäristöystävällisyyteen

Lieto on yksi Turun seudun voimakkaasti kasvavista kaupungeista. Liedon tavoitteena on olla kestävien valintojen kaupunki, jossa on viihtyisän vireä keskusta ja jota ympäröivät omaleimaiset kylät. Keskustaan valmistui viime elokuussa Varsinais-Suomen ensimmäinen joutsenmerkitty kerrostalo.

Asumisoikeuskohde Simpukkatie 17 on ulkoapäin tyypillinen viisikerroksinen, yhden portaikon kerrostalo. Parvekkeellisia asuntoja on yksiöistä tilaviin neljän huoneen asuntoihin. Kohteen erityisyydestä kertoo ulkoseinän metallinen laatta, kiiltävä todiste Joutsenmerkistä.

Ympäristömerkintä Suomi Oy:n kriteerit varmistavat, että asuintalo on ympäristöystävällinen rakennusvaiheesta materiaalien kierrätykseen asti. Koko prosessia on valvottu ja vaatimukset koskevat energiankulutusta, rakennusjätteen vähentämistä ja kierrätystä, sekä viihtyvyyteen vaikuttavia tekijöitä, kuten päivänvalon määrää ja akustiikkaa.

– Tavoittelimme Joutsenmerkkiä määrätietoisesti. Se edellytti sekä pakollisten että valinnaisten vaatimusten toteuttamista. Rakentamisessa huomioitiin kestävyys monelta kantilta, missä onnistuimme lopulta erinomaisesti, kertoo Matti Keitilä, TA-yhtiön aluejohtaja.

Erinomainen mahdollisuus oppia uutta kestävästä rakentamisesta

Kestävyys huomioitiin alusta asti. Joutsenmerkin voi myöntää vasta talon valmistuttua, joten projektin aikana täytyi olla valppaana. Hanke tarjosi uusia oppeja ja onnistumisia.

– Huoneistot on suunniteltu niin, että niihin on saatu mahdollisimman paljon päivänvaloa. Yleisissä tiloissa valaistusta säädellään liiketunnistimilla. Kaikkien asuntojen saniteettikalusteet, liedet, kodinkoneet ja kylmäkoneet ovat energiatehokkaita. Lisäksi kerrostalossa on asuntokohtaiset vesimittarit, Keitilä kertoo.

Asuintalossa on huoneistokohtaiset mittarit ja jokainen maksaa käyttämästään vedestä, mikä kannustaa säästämään energiaa ja vettä. Myös jätteiden lajitteluun kiinnitettiin erityistä huomiota, ja jokaisessa asunnossa onkin monipuoliset jaelokerot eri kotitalousjätteille.

Rakennusjätteen kierrätysaste ylsi 75 prosenttiin

Lämpimän käyttöveden lämpöhäviötä hillitään lyhyillä kiertoputkilla ja riittävillä eristyksillä. Vesijohdoissa ei käytetty kuparia lukuun ottamatta näkyviä osia, minkä ansiosta putkiston valmistukseen kului tavallista vähemmän energiaa. Kestävä rakentaminen näkyi materiaalivalinnoissa, ja kemikaalit ja kiertotalous huomioitiin myös tarkasti, esimerkiksi formaldehydipäästöjen raja-arvojen osalta. Materiaaleista yli 50 prosenttia oli joutsenmerkittyjä, ja rakennusjätteen kierrätysaste oli 75 prosenttia.

Tontille kulussa näkyy ympäristöystävällisyyteen tukemisen viimeinen silaus. Polkupyörien säilytykseen on panostettu: pyörille on oma huoltotila ja 50 prosenttia pyöräparkeista on katetulla alueella. Parkkipaikoilla voi ladata sähkö- ja hybridiautoa, ja katolla on valmius aurinkopaneeleille.

Kuntarahoituksen vihreä rahoitus sopi mainiosti kohteen rahoitukseen, sillä Joutsenmerkin vaatimukset olivat hyvin linjassa vihreän rahoituksen myöntämisperusteiden kanssa. 

Vihreä rahoitus

Kuntarahoitus myöntää vihreää rahoitusta hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia positiivisia ilmasto- ja ympäristövaikutuksia. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa vihreää rahoitusta on myönnetty vuodesta 2016, ja tänä päivänä rahoituksen piirissä on yli 300 hanketta Helsingistä Inariin.

Lue lisää vihreästä rahoituksesta

Teksti: Sara Pitzén
Kuva: Hartela

Asuntotoimijoiden asiakastarinatVihreä rahoitus

Vuoden ARA-hanke: Turun Mäntymäessä yhdistyy 1950-luvun henki ja moderni asuminen

Turun keskustan lähellä sijaitseva Mäntymäki on kokenut mittavan uudistuksen viime vuosina. Osa alueen kerrostaloista oli teknisen käyttöikänsä päässä eikä niiden korjaaminen ollut taloudellisesti kannattavaa, minkä vuoksi päädyttiin purkavaan uudistamiseen. Purettujen talojen tilalle nousee yhdeksän rakennusta, joista neljä on nyt valmiina.

Uudistus tehtiin alueen historiaa kunnioittaen. Uusien kerrostalojen haluttiin ilmentävän alkuperäisten rakennusten 1950-luvun tyyliä, jota niiden selkeä muotokieli ja puistomaiset piha-alueet henkivät. Asunnot vastaavat samalla nykypäivän tarpeisiin: ne ovat moderneja, valoisia ja esteettömiä.

– Halusimme panostaa Mäntymäessä erityisesti yhteisöllisyyteen sekä vastata asukkaiden erilaisiin ja muuttuviin asumistarpeisiin. Olemme ylpeitä Mäntymäen alueesta ja sille myönnetystä tunnustuksesta, iloitsee Johannes Malmi, TVT Asuntojen rakennuttamis- ja hankekehityspäällikkö.

Yhteisöllistä asumista keskustan kupeessa

Turussa on kysyntää kohtuuhintaisille ja hyvälaatuisille vuokra-asunnoille, mikä näkyy TVT Asunnoille tulevissa hakemusmäärissä. Rakennushankkeen ansiosta Mäntymäkeen saadaankin 280 uutta asuntoa. Alueen sijainti vetää myös puoleensa: matka Mäntymäestä keskustaan on alle kaksi kilometriä. TVT Asuntojen toimitusjohtajan Teppo Forssin mukaan suurin osa asuntohakijoista toivoo kotia juuri keskusta-alueelta.

TVT Asunnot kutsui asukkaat mukaan asuntojen suunnitteluun. Lopputuloksena valmistuu asuntoja, joissa on huomioitu erilaiset elämäntilanteet. Esimerkiksi asuntojen alkovit ovat muunneltavissa eri tarpeisiin, vaikkapa työtilaksi, lastenhuoneeksi, varastoksi tai kuntoilutilaksi.

Uusiin taloihin on haluttu tuoda myös yhteisöllisyyttä tukevia ratkaisuja. Asukkaat saavat käyttöönsä muun muassa monitoimitilat sekä yhteiset ulkotilat.

Vihreä rahoitus

Kuntarahoitus myöntää vihreää rahoitusta hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia positiivisia ilmasto- ja ympäristövaikutuksia. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa vihreää rahoitusta on myönnetty vuodesta 2016, ja tänä päivänä rahoituksen piirissä on yli 300 hanketta Helsingistä Inariin.

Lue lisää vihreästä rahoituksesta

Tietoa palkinnosta

Asumisen rahoitus ja kehittämiskeskus Ara palkitsee vuosittain laadukasta rakentamista Vuoden parhaat ARA-neliöt tunnustuksella. Palkinto myönnetään yhdelle kohteelle, jossa on tavoiteltu vähimmäistasoa korkeampaa laatua sekä elinkaarikustannuksiltaan kohtuuhintaista asumista. Palkintona on ”Vuoden ARA-neliö”, palkitun rakennuksen seinään kiinnitettävä laatta. Ara valitsee palkinnon tekijäksi vuosittain nuoren taiteilijan tai muotoilijan. Tämän vuoden palkintolaatan ovat suunnitelleet ja toteuttaneet LAB Muotoiluinstituutin opiskelijat Janika Leppioja ja Elisa Vehkala.

Teksti: Taru Inkinen
Kuvat: TVT Asunnot

Asuntotoimijoiden asiakastarinatVihreä rahoitus

Kuntarahoitukselle parhaan vastuullisten joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskijan palkinto SSA-kategoriassa

Kuntarahoitus on palkittu vuoden parhaana vastuullisten joukkovelkakirjalainojen eli bondien liikkeeseenlaskijana SSA-kategoriassa. Palkinnon myöntänyt brittiläinen CMD Portal ylisti valintaperusteluissaan sitoutumistamme kestävään kehitykseen sekä menestystämme vihreiden ja yhteiskunnallisten joukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskijana.

CMD Portal perusteli valintaansa Kuntarahoituksen pitkäjänteisellä työllä kestävän kehityksen eteen. He nostivat esiin lokakuussa julkaisemamme kestävyysohjelman, jossa asetimme raamit ja tavoitteet pitkänaikavälin vastuullisuustyöllemme, jopa vuoteen 2035 saakka. Kestävyysohjelman pääteemat ovat suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tukeminen ja vihreän siirtymän vauhdittaminen, jossa kestävä rahoituksemme on tärkeässä roolissa. Kuntarahoitus valittiin myös toiseksi parhaaksi ESG-liikkeeseenlaskijaksi yleisessä kategoriassa.

– Kuntarahoituksen asiakkailla on suuri merkitys koko Suomen ilmastotavoitteisiin pääsemisessä. Suurin positiivinen vaikutuksemme syntyykin liiketoimintamme eli tarjoamamme rahoituksen kautta. Siksi tavoittelemme, että vuonna 2030 vähintään kolmasosa pitkäaikaisesta asiakasrahoituksesta olisi vihreää ja yhteiskunnallista rahoitusta. Kestävyysohjelman keskeisin uudistus on kuitenkin asettamamme päästövähennystavoite rahoitetuille kiinteistöille. Vihreä rahoituksemme on avainasemassa tavoitetason, 8 kgCO2/m2, saavuttamisessa, vastuullisuusanalyytikko Mikko Noronen kertoo.

Kestävän rahoituksen saralla teimme vuoden 2023 aikana kaksi merkittävää liikkeeseenlaskua. Helmikuussa laskimme liikkeeseen ennätyksellisen yhden miljardin euronvihreän joukkovelkakirjalainan, joka ylimerkittiin nopeasti lähes kaksinkertaisesti. Merkintäkirjaan osallistui markkinoiden arvostamia sijoittajia, joista lähes 80 prosenttia oli vastuulliseen sijoittamiseen keskittyviä tahoja. Kyseessä oli kaikkien aikojen suurin vihreä joukkovelkakirjalainamme ja lisäksi suurin euromääräinen vihreä liikkeeseenlasku Pohjoismaiden SSA-markkinoilla. Lisäksi teimme elokuussa private placement -järjestelynä menestyksekkään yhteiskunnallisen joukkovelkakirjalainan, jonka koko oli 100 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria.

– Vuosi 2023 oli meille monella tapaa merkityksellinen vastuullisuuden saralla ja tämä kansainvälinen tunnustus on hieno lopetus vuodelle. Sijoittajien kiinnostus vastuullisia sijoituskohteita kohtaan kasvaa jatkuvasti, ja vihreät ja yhteiskunnalliset joukkovelkakirjalainat ovat tärkeä osa varainhankintaohjelmaamme myös ensi vuonna, jolloin suunnitelmissa on tehdä 9–10 miljardia euroa uutta pitkäaikaista varainhankintaa. Vihreiden ja yhteiskunnallisten liikkeeseenlaskujen määrä ja koot riippuvat kestävän asiakasrahoituksen määrän kehittymisestä, varainhankinnan Senior Manager Karoliina Kajova kertoo.

Parhaan vastuullisten joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskijan palkinto myönnetään sellaiselle SSA (Sovereigns, Supranational and Agencies) -liikkeeseenlaskijalle, jolla on monipuolinen tarjonta ESG-sijoittajille eri markkinoilla, esimerkiksi useissa eri valuutoissa ja maturiteeteissa. CMD Portal tuottaa ja tarjoaa tietoa pääomamarkkinoista ja toimii verkostona, joka yhdistää joukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskijat, sijoittajat ja välittäjät maailmanlaajuisesti. Aktiivisia käyttäjiä on nyt noin 36 000.

CMD Portal on antanut Kuntarahoitukselle tunnustuksia aiemminkin. Tämän vuoden huhtikuussa Kuntarahoituksen ennätyksellinen vihreä joukkovelkakirjalaina sai vuoden parhaimman TopDeal-palkinnon. Tammikuussa CMD Portal valitsi Kuntarahoituksen parhaaksi strukturoitujen joukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskijaksi jo kolmatta vuotta peräkkäin.

Kuntarahoitus on kestävän rahoituksen edelläkävijä Suomessa

Vihreää rahoitusta myönnetään ympäristö- ja ilmastoystävällisiin hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia hyödyllisiä vaikutuksia. Rahoitettavien hankkeiden pääkategoriat ovat rakentaminen, joukkoliikenne, uusiutuva energia sekä vesi- ja jätevesihuolto. Kuntarahoitus alkoi tarjota vihreää rahoitusta vuonna 2016 ensimmäisenä Suomessa.

Yhteiskunnallista rahoitusta myönnetään hankkeisiin, jotka tuottavat laaja-alaista yhteiskunnallista hyötyä: ne edistävät yhdenvertaisuuden, yhteisöllisyyden, hyvinvoinnin tai alueen elinvoiman toteutumista. Hankkeiden pääkategoriat ovat asuminen, hyvinvointi ja koulutus. Kuntarahoitus alkoi tarjota yhteiskunnallista rahoitusta vuonna 2020 ensimmäisenä Suomessa.

Hankkeet rahoitetaan pääomamarkkinoilta vihreillä ja yhteiskunnallisilla joukkovelkakirjalainoilla hankituilla varoilla.

Lue lisää vihreästä ja yhteiskunnallisesta rahoituksesta

Lue lisää:

Kuntarahoituksen varainhankintaohjelman tavoite vuonna 2024 on 9–10 miljardia euroa
Ennätyksellinen vihreä joukkovelkakirjalainamme rahoittaa miljardilla vihreää siirtymää

Lisätiedot

Antti Kontio– Head of Funding and Sustainability

+358 50 3700 285 

Mikko Noronen – Sustainability Analyst, Funding and Sustainability 

+358 50479 7533 

Karoliina Kajova– Senior Manager, Funding 

+358 50 5767 707 

Lari Toppinen– Senior Analyst, Funding

+358 50 4079 300 

Aaro Koski– Analyst, Funding 

+358 45 138 7465 

KuntarahoitusVarainhankintaVastuullisuusVihreä rahoitus

Kokkola on vuoden 2023 vihreä edelläkävijä

Syksyn mittaan olemme esitelleet asiakkaidemme joukosta viisi vihreää edelläkävijää, joista jokainen on työskennellyt kunnianhimoisesti ilmasto- ja ympäristötavoitteiden edistämiseksi. Näistä viidestä finalistista on nyt valittu vuoden 2023 vihreäksi edelläkävijäksi Kokkolan kaupunki ja kaupungin Piispanmäen monitoimitalohanke. Koululaisia, päiväkotilaisia ja kaupungin työntekijöitä palveleva monitoimitalo valmistuu Piispanmäkeen vuonna 2025.

Katso videolta, miksi Kokkola palkittiin ja mihin palkintorahat aiotaan käyttää.

Kestävyys ja muutos otettiin Kokkolassa rohkeasti omiin käsiin

Finalistien valinnasta ja arvioinnista vastasi Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen arviointiryhmä. Kestävän rahoituksen asiantuntijat näkivät jokaisessa toimijassa ja heidän kärkihankkeissaan esimerkillisiä piirteitä. Piispanmäestä erityisen teki kuitenkin se, kuinka vahvasti hanke kertoi Kokkolan kaupungin sitoutumisesta kestävän investoinnin toteutumiseen.

Piispanmäessä ympäristötavoitteiden saavuttaminen on haluttu varmistaa ottamalla hankkeen toteutus omiin käsiin, mikä on edellyttänyt tarkkaa resursointia, osallistamista ja sitoutumista läpi organisaation, arviointiryhmä arvioi. Tämän onnistuminen puolestaan vaatii vaivannäköä siilojen ja totuttujen tapojen purkamisessa sekä uusien käytäntöjen luomisessa. Hankkeen suunnittelusta paistava perehtyneisyys vihreän rahoituksen vaatimuksiin, kuten energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan omavaraisuusenergiaan, sekä rakennuksen toimiminen kestävän kehityksen oppimisympäristönä tekivät syvän vaikutuksen Kuntarahoituksen asiantuntijoihin.

– Vaikutuksen teki se laajuus, jolla Kokkolassa on tarkasteltu kestävää rakentamista, mutta myös tarkka ja yksityiskohtainen materiaali, jonka avulla arviointiryhmän oli helppo arvioida hanketta. Käyttäisin voimasanaa ”omistajuus”: kaupunki on rohkeasti ottanut muutoksen teemat omiin käsiinsä ja lähtenyt mieluummin tekemään itse kuin ostamaan asioita ulkoa. Sillä on saatu Piispanmäen hankkeessa aikaan erinomaisia vaikutuksia, kehuu Kuntarahoituksen vastuullisen rahoituksen senior asiantuntija Rami Erkkilä.

Kokkolan kaupunki on noudattanut strategisia tavoitteitaan vaikuttavasti ryhtymällä töihin koko organisaation tukemana. Samalla kertyy arvokkaita oppeja, joita voidaan soveltaa tulevissa hankkeissa.

– Kokkola liittyi Hinku-verkostoon kesäkuussa 2022. Heti seuraavana vuonna Kuntarahoitus valitsi meidät vuoden vihreäksi edelläkävijäksi. Olemme tästä tunnustuksesta valtavan ylpeitä. Tämä on ollut huikea menestystarina ja kertoo siitä potentiaalista, jota kaupungilla on toteuttaa kestävän kehityksen hankkeita. Se kaikkien sidosryhmien sitoutumisen palo ja halu yhdessä paitsi saavuttaa myös ylittää asetetut tavoitteet, on tehnyt tästä poikkeuksellisen kokemuksen. Tietenkin se hienolla tavalla myös haastaa ja velvoittaa meitä jatkamaan samalla tiellä, kommentoi voittoa Kokkolan kaupungin rakennuspäällikkö Veli-Matti Isoaho.

Palkintorahoilla osallistetaan kokkolalaisia lapsia ja nuoria vihreään ajatteluun

Vihreä edelläkävijä -kisan palkinto on 10 000 euroa, jonka voittaja saa käyttää vapaasti valitsemaansa kestävän kehityksen hankkeeseen. Kokkolassa on jo alustava ajatus varojen käyttökohteesta.

– Suunnitelmissamme on järjestää koululaisille kilpailu, jossa lapset pääsevät ideoimaan luontoaiheisiin, esimerkiksi kierrätykseen tai ilmastonmuutoksen hillintään, liittyviä kilpailutöitä. Kunkin ikäryhmän luovimmat ja idearikkaimmat työt palkitaan. Ympäristö on erityisesti nuorten sukupolvien onnellisuudelle keskeinen kysymys. Siksi myös Kokkolassa uskomme lasten ja nuorten panokseen ja haluamme heidät mukaan vihreän tulevaisuuden ideointiin, Isoaho kuvailee.

Vuoden vihreä edelläkävijä palkittiin ensi kerran vuonna 2019, jolloin kilpailun voitti Joensuun kaupunki ”kokonaisvaltaisella otteellaan”.

Kuntarahoitus kiittää kaikkia vuoden 2023 finalisteja esimerkillisestä ilmasto- ja ympäristötyöstä sekä tavoitteiden ottamisesta osaksi arkea.

Vuoden vihreä edelläkävijä -finalisti: Siuntion kunta
Vuoden vihreä edelläkävijä -finalisti: Pirkkalan kunta
Vuoden vihreä edelläkävijä -finalisti: Y-säätiö
Vuoden vihreä edelläkävijä -finalisti: Oulun Sivakka

Valintaperusteet Piispanmäen monitoimitalon voittoon:

  • Kokkolassa on poikkeuksellinen omistajuus kestävän kehityksen hankkeiden läpiviennissä ja omaa osaamista kehitetään aktiivisesti.
  • Kokkolassa on onnistuttu esimerkillisellä tavalla murtamaan organisaatiosiiloja sekä luomaan uusia toimintatapoja. 
  • Hanke toteutuu poikkeuksellisen kattavien kestävyystavoitteiden mukaisesti, jotka samalla heijastavat Kuntarahoituksen vihreän viitekehyksen peräänkuuluttamia vihreän rahoituksen parhaita käytäntöjä.
  • Erinomainen ympäristösuorituskyky toteutuu energiatehokkaiden ratkaisujen, mutta myös materiaalien ja sertifioitujen toimintatapojen myötä eri rakentamisvaiheissa.
  • Kohteen ympäristön monipuolinen huomiointi ja hyväksikäyttö osana opetusta ja käyttäjäkokemusta.
  • Kohteen merkittävä koko ja sen myötä vaikutukset rakentamisen aikana ja käyttövaiheessa.
  • Rakennuksen asema ympäristössään eri sidosryhmiä yhteen keräävänä kohteena, joka osaltaan mm. pienentää lähipäästöjä ja vähentää asiointiliikkumisen tarvetta.
  • Sosiaaliset ja yhteiskunnalliset heijastevaikutukset mm. eri harraste- ja aktiviteettiryhmiin, mahdollistaa laajat puitteet kolmannen sektorin toiminnalle.

VastuullisuusVihreä edelläkävijäVihreä rahoitus

Päiväkoti Martta Wendelin on ympäristöystävällisyyden ja lapsilähtöisyyden taidonnäyte

Tuusulan kunnan maisemaa on elävöittänyt kesästä 2022 lähtien poikkeuksellinen rakennus, joka on omistettu todellisille huomisen tekijöille – lapsille. Lasten ehdoilla suunniteltu päiväkoti Martta Wendelin on jo ehtinyt voittaa arvostetun arkkitehtuurin Finlandia-palkinnon ainutlaatuisella arkkitehtuurillaan ja toteutuksellaan.

Käyttäjälähtöisyys ja ympäristöarvot ohjasivat projektia

Tuusulassa oli vuonna 2018 palveluverkkosuunnittelun yhteydessä päätetty korvata huonokuntoiset päiväkodit uusilla rakennuksilla. Päiväkoti Martta Wendelin sai alkunsa esikoululaisten visiosta, ja lopputuloksena Tuusulaan saatiin uusi, 10-ryhmäinen päiväkoti, jossa päivähoitopaikkoja on noin 200 lapselle.

– Idea päiväkodista syntyi, kun lähdimme yhdessä etelätuusulalaisten esikouluikäisten lasten kanssa luonnostelemaan visiota unelmien päiväkodin pihasta. Myöhemmin projektiin liittyi Martta Wendelin -seura. Tämä oli luontevaa, sillä suomalaisen maalaiselämän ja kodin kuvaajana tunnettu taiteilija Martta Wendelin vietti suurimman osan elämästään juuri Tuusulassa, Tuusulan kunnan sivistysjohtaja Tiina Simons muistelee projektin alkuvaiheita.

Nimen lisäksi Martta Wendelinin taidetta on käytetty näkyvästi osana päiväkodin sisustusta.

– Koko projekti on viety läpi käyttäjäkeskeisen suunnittelun avulla. Tuusulan historiaa on tuotu rakennukseen taidokkaalla ja kauniilla tavalla, toteaa kuntakehitysjohtaja Pirjo Sirén.

Päiväkoti Martta Wendelinin toteutuksessa on panostettu merkittävästi ympäristöystävällisiin ratkaisuihin ja ilmastoviisaaseen rakentamiseen. Tämä näkyy muun muassa energiatehokkuudessa ja siinä, miten kiertotalouden periaatteet on otettu huomioon niin rakennusvaiheessa kuin rakennuksen elinkaaren suunnittelussakin.

Päiväkoti on saanut myös pohjoismaisen Joutsenmerkki-tunnuksen, jonka myöntämisessä painotetaan rakennuskohteen alhaista energiankulutusta, hyvää sisäilmaa ja rakennusosien uudelleenkäyttöä sekä kierrätettävyyttä. Ympäristöystävällisyytensä ansiosta projekti on rahoitettu Kuntarahoituksen vihreällä rahoituksella.

– Vaikka laadukkaan toteutuksen myötä päiväkoti vaati merkittävän investoinnin, odotamme saavuttavamme säästöjä käyttötalouspuolella. Neljän varhaiskasvatuksen yksikön yhdistäminen yhdeksi tekee toiminnan järjestämisestä kustannustehokkaampaa ja kiinteistön ylläpidosta helpompaa, toteaa kunnan virkaa toimittava kansliapäällikkö Markku Vehmas.

Etusijalla lapset ja luonto

Päiväkoti Martta Wendelin huokuu kunnioitusta ympäristöä ja kestävää kehitystä kohtaan. Rakennuksessa on suosittu ympäristöystävällisiä ja terveellisiä materiaaleja.

–  Ulko- ja väliseinien sekä välipohjien rakenteissa on käytetty hiilinieluna toimivaa CLT-massiivirakennetta. Tilojen suunnittelussa on keskitytty monimuotoisuuteen ja muuntojoustavuuteen, jotta ne voivat palvella erilaisia käyttötarkoituksia. Leikkiä ja liikuntaa varten suunniteltu piha avautuu kauniisti etelään. Piha-alueelle on jätetty myös osa metsästä säilytettäväksi sekä hulevesilätäkkö, jossa lapset saavat hyppiä sadesäällä sydämensä kyllyydestä, Sirén kuvailee.

– Rakennusta ei myöskään ole täytetty väreillä tai taideteoksilla. Puiset pinnat luovat kehykset, joihin lapset saavat tuoda värit, Simons jatkaa.

Projektista saatuja oppeja tullaan hyödyntämään myös tulevaisuuden hankkeissa.

– Sekä päiväkoti Martta Wendelinissä että tulevissa päiväkodeissa on hyödynnetty yhteisiä oppimisympäristön suunnittelun periaatteita, jotka kirjattu Iloisen oppimisen Tuusula-käsikirjaan. Päiväkoti Martta Wendelinin suunnittelussa opittua tullaan hyödyntämään myös uusien yksiköiden suunnittelussa, Simons kertoo.

Rakennuksen poikkeuksellisuus on tuonut kuntaan erilaisia tunnustuksia. Päiväkoti Martta Wendelin palkittiin vuoden 2023 arkkitehtuurin Finlandia-palkinnolla sekä jo aiemmin kansainvälisellä puuarkkitehtuuripalkinnolla.

– Ajattelen palkintoja myös kunnianosoituksina laadukasta varhaiskasvatustamme kohtaan, Simons toteaa.

Mikä tärkeintä, myös rakennuksen käyttäjiltä on saatu positiivista palautetta.

– Erityistä kiitosta olemme saaneet tilojen valoisuudesta ja avaruudesta. Lapset viihtyvät päiväkodissa ja nauttivat olostaan niin sisällä kuin pihan puuhissa, Simons iloitsee.

Vihreä rahoitus

Kuntarahoitus myöntää vihreää rahoitusta hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia positiivisia ilmasto- ja ympäristövaikutuksia. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa vihreää rahoitusta on myönnetty vuodesta 2016, ja tänä päivänä rahoituksen piirissä on yli 300 hanketta Helsingistä Inariin.

Lue lisää vihreästä rahoituksesta


Teksti: Anne Laiho

AsiakastarinatKuntien asiakastarinatVihreä rahoitus

Vuoden vihreä edelläkävijä -finalisti: Oulun Sivakka

Millaisia tavoitteita olette Oulun Sivakassa asettaneet ilmastoon ja ympäristöön liittyen?

”Sivakassa haluamme varmistaa kohtuuhintaisen asumisen Oulun seudulla, ja ympäristötyö liittyy suoraan perustehtäväämme. Olemme vuodesta 2006 asti olleet mukana vuokratalojen energiatehokkuussopimuksen toimenpideohjelmassa VAETSissa. Sitouduimme energiansäästötoimiin yli viisitoista vuotta sitten, ja olemme ylpeitä saavutuksistamme.

Hillitsemme kiinteistöjemme energiankulutusta käytännössä tarkastelemalla lämmön, sähkön ja veden käyttöä, ja huomioimme myös jätehuollon. Kohteissamme jätteen hyötykäytön kierrätysaste on 62 %, mikä on kirkkaasti kansallisten ja EU-tavoitteiden yläpuolella. Vain 38 % jätteestä poltetaan. Vedenkulutuksen vähenemistä edistämme siirtymällä uudenlaiseen vesilaskutukseen.

Käytämme pääasiassa vain hiilineutraalia sähköä ja hiilineutraalia kaukolämpöä: enää kaksi prosenttia kiinteistökannastamme on vielä öljylämmitteistä. Niiden osalta Sivakan strateginen tavoite on, että vuonna 2025 tämä osuus olisi nollassa.”

Miten huolehditte siitä, että tavoitteet ovat osa päivittäistä käytännön työtä?

”Mittaamme aktiivisesti kulutusta ja käyttöä. Saamme jätehuollon tiedot kuukausitasolla ja energiankulutuksen tiedot tuntitasolla. Jätehuollossa käytämme L&T:n Ympäristönettiä ja energiankäyttöön Oulun Energian OE360 monitorointijärjestelmää, joka pohjautuu Enerkeyn alustaan. Viemme tietoa myös asukkaille: järjestämme asuntokohteissamme kierrätyskahveja, joissa Sivakan edustajat käyvät läpi kiinteistökohtaisia tuloksia, jakavat kierrätysvinkkejä ja tarjoavat tietysti pullaa ja kahvia.

Viime vuonna teimme jättiponnistuksen: uusimme kaikki 8000 vuokrasopimusta, kun päivitimme, miten vesimaksu ja käyttökorvaukset muodostuvat. Vesimittauksessamme ei ole maksuennakoita eikä tasauslaskuja, vaan laskutamme kuukausittaisen toteuman mukaan, mikä on sivakkalainen erityispiirre!”

Miten ilmasto- ja ympäristötavoitteet näkyvät taloussuunnittelussanne?

”Investoimme vihreään siirtymään ja ympäristöä säästäviin toimiin. Etäluettavat vesimittarit ovat merkittävä investointi: ensin luomme uuden laskutus- ja mittausjärjestelmä, jonka jälkeen vaihdamme parin tuhannen asunnon mittarit. Sisäinen tavoitteemme on tehdä kaikki uudet investoinnit A-energialuokassa, muita energialuokkia ei edes harkita.

Investoimme myös asukkaille jaettaviin tuotteisiin: jaamme esimerkiksi kierrätyskasseja, joissa on omat paikkansa jätepaperille, kartongille ja pulloille. Kassin voi laittaa komeron pohjalle, koska allaskaappiin ei kaikki kierrätettävät lajikkeet aina mahdu.”

Mistä toivoisitte, että muut kaltaisenne toimijat ottaisivat teiltä mallia?

”Voisin nostaa ensimmäisenä esiin lämmityksen Hiirihaukantie 12 A:ssa. Kohteen hybridijärjestelmä on osa EU-tason tutkimushanketta, jonka tavoitteena on tuottaa monistettavia ja skaalautuvia ratkaisuja. Olemme hyvin ylpeitä, että Sivakan ja Oulun Energian työntekijät ovat yhdessä innovoineet kestävän ratkaisun.

Toiseksi, olemme ensimmäisten joukossa omalla alallamme vesimittauksessa. Hyödynnämme tässä toimialan yhteistä Platform of Trust -tietoalustaa, joka harmonisoi ja välittää tietoa eri järjestelmien välillä. Näin voimme keskitetysti kerätä mittausdataa laskutuksen pohjaksi riippumatta mittarin valmistajasta.”

Entä missä haluaisitte vielä erityisesti parantaa?

”Nykyinen mallimme on ollut tuloskorteissa strategiakaudelle 2020–2025. Päivitämme tulevaa strategiaa ja tuomme mukaan tähän asti puuttuneen osan: vähähiilisen rakentamisen polun. Tähänastinen fokuksemme on ollut käytönaikaisen energiankulutuksen minimoimisessa ja energiapäästöjen nollaamisessa, joten otamme rakentamisen päästöt seuraavana työn alle.

Nollapäästöt eivät taida olla vielä nykyisillä rakennusmateriaaleilla realistista, mutta vähähiilisyyttä voimme tavoitella. Ensiaskelia olemme jo ottaneet käyttämällä esimerkiksi vähähiilistä betonia. Tarkkaa mallia ei vielä ole, mutta lähdemme liikkeelle nykyratkaisujen päästöjen laskennasta. Tämän jälkeen voimme asettaa tavoitteita ja mittareita vuoteen 2027 tai 2030.”

Olette Vuoden vihreä edelläkävijä -finalistina tänä vuonna hankkeella Hiirihaukantie 12 A. Mikä on erityisin piirre, joka tekee juuri tästä hankkeesta edelläkävijän?

”Hiirihaukantie 12 A:n asuinkerrostalossa on hybridilämmitysratkaisu, jossa lämpöpumpun lämmönlähteenä käytetään kaukolämmön paluuputken lämpöä. Lisäksi kohteessa on valjastettu aurinkosähkö hyötykäyttöön. Näiden ratkaisujen ansiosta pystymme hyödyntämään ilmaista energiaa ja hukkalämpöä – kaiken energiahuollon tulisi pyrkiä vastaavaan.”

Hybridilämmitysratkaisu auttaa painamaan Hiirihaukantie 12 A:n tontin ulkopuolelta tulevan primäärienergian määrän lähes nollaan. Tutustu hankkeeseen!

Vuoden vihreä edelläkävijä -kilpailun palkinto on 10 000 euroa, jonka voittaja voi käyttää haluamaansa kestävän kehityksen hankkeeseen. Jos voitto tulee kotiin, mihin käyttäisitte palkinnon?

”Tuleva vuosi on jätehuollon teemavuosi, ja haluamme parantaa kierrätysastetta entisestään. Todennäköisesti käyttäisimme palkinnon asukkaiden palkitsemiseen kierrätyskilpailussa. Voisimme jakaa kierrätykseen tarvittavia lajitteluastioita ilmaiseksi tai alennuskupongilla – ja luulenpa, että tämän teemmekin, vaikkei palkinto meille tulisikaan!”

Vuoden vihreä edelläkävijä

Kuntarahoitus palkitsi vuoden vihreän edelläkävijän ensimmäistä kertaa vuonna 2019. Voittajan valitsee Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen työryhmä, joka arvioi finalistien laajaa ja pitkäjänteistä sitoutumista kestävään kehitykseen.

Vihreä edelläkävijä -kilpailun voittaja paljastetaan keskiviikkona 29. marraskuuta.

KuntarahoitusVastuullisuusVihreä edelläkävijäVihreä rahoitus