Ota yhteyttä Kirjaudu Avautuu uuteen välilehteen
Hae sivustolta

Marjo Österdahl: Närpiöstä sietää ottaa mallia, mutta kuntien on löydettävä oma sapluunansa elinvoiman kehittämiseen

’Närpiön mallista’ puhutaan paljon, välillä mitä sattuu. Yhtäällä kaupunkimme esimerkkiä pidetään ratkaisuna harvaan asutun maaseudun ongelmiin, toisaalla varoittavana uhkakuvana. Olemme itsekin pohtineet, mikä on ’Närpiön malli’. Ei nimittäin ole yhtä dokumenttia tai tapaa toimia, joka sen tiivistäisi.

Närpiön maahanmuuttobuumi alkoi 80-luvulla, kun otimme vastaan pakolaisia Vietnamista ja Bosniasta. Tätä nykyä lähes joka viides närpiöläinen on maahanmuuttajataustainen, ja vielä 2020-luvulla valtaosa tulee näistä kahdesta maasta. Nyt Närpiöön tullaan lähes yksinomaan työn perässä, usein kasvihuoneille tai valmistavaan teollisuuteen.

Työperäinen maahanmuutto on tuonut Närpiöön paljon. Muutaman prosentin työttömyysaste on Manner-Suomen matalimpia, elinkeinoelämä kukoistaa ja talot käyvät kaupaksi. Kyläkouluihin riittää oppilaita, ja kaupungilla on kova paine laajentaa varhaiskasvatuksen ja peruskoulutuksen tiloja. Moni kuulee Närpiön hyvästä vireestä ja pohtii, olisiko työperäinen maahanmuutto vastaus harvenevien ja harmaantuvien maaseutukuntien ongelmiin. ’Närpiön mallin’ monistaminen on silti helpommin sanottu kuin tehty.

Ensiksi on syytä muistaa, ettei yksikään kunta tai kaupunki voi omalla päätöksellään lähteä tälle tielle. Emme mekään ole niin Närpiössä tehneet. Työperäisessä maahanmuutossa kaikki on kiinni yrityksistä ja heidän tarpeistaan. Yritykset rekrytoivat työntekijöitä ulkomailta, ja me kaupunkina huolehdimme siitä, että he saavat tarvitsemansa palvelut ja kotoutuvat Närpiöön.

Toiseksi: työperäinen maahanmuutto ei ole pikavoitto, se vaatii pitkäjänteisiä ponnistuksia koko kaupunkiorganisaatiolta. Yhden kuukauden aikana Närpiöön tulijoita voi olla kolme tai kolmekymmentä. Jokainen heistä tarvitsee katon päänsä päälle, kieliopetusta ja koulu- tai päiväkotipaikan lapsilleen. Koska tulijoita tulee yritysten tarpeen mukaan, ei kaupungin budjetista voi korvamerkitä tarkkaa euromäärää heidän kotouttamiseensa. Tärkeintä on ylläpitää vuoropuhelua yritysten kanssa ja sopeutua jatkuvaan muutokseen.

Kolmantena on kotouttamiskysymys, joka maahanmuuttokeskustelussa nostaa helposti tunteet pintaan. Totuus on, että kun maahanmuuttajien osuus kunnan väestöstä kasvaa näin suureksi, näyttää myös heidän kotouttamisensa erilaiselta. Emme voi enää ajatella, että Närpiöön tulijoiden pitäisi ahtautua tiettyyn muottiin, vaan meidän täytyy lisätä ymmärrystä molemmin puolin.

Saimme alkukeväästä valmiiksi kaupungin kaksisuuntaisen kotouttamisprosessin toimintasuunnitelman, joka kertoo, miten jokainen kaupungin työntekijä voi huomioida maahanmuuton omassa työssään. Kyse on lopulta pienistä asioista, joilla on suuri merkitys: esimerkiksi siitä, että kouluissa tarjoillaan juhlaruokaa myös muiden kulttuurien pyhien aikaan. Oppilaiden erilaiset taustat tuodaan osaksi kaikkien yhteistä arkea.

Myös kieliopetusta on syytä ajatella uudelleen. On paljon vaadittu, että kolmen lapsen äiti vielä päivän töiden, lasten- ja kodinhoidon jälkeen raahautuisi ruotsin tunnille – etenkään kun hän ei kieltä päivittäisessä työssään juuri tarvitse. Olemme esimerkiksi tuoneet opetusta paikan päälle ja sopineet yhdessä yritysten kanssa, että työntekijät voivat käyttää pari tuntia viikosta kielen opiskeluun.

Luvut puhuvat puolestaan: on selvää, että työperäinen maahanmuutto on tuonut Närpiön talouteen tuntuvan piristysruiskeen. Puhtaasti rahavirtoina sen hyötyä ei silti voi laskea. Mikä on se vaihtoehtoinen todellisuus, johon maahanmuuton kustannuksia verrattaisiin? Kuka voi sanoa, miltä Närpiön elinkeinoelämä näyttäisi, jos työvoimapulaan ei olisi löytynyt ratkaisua maan rajojen ulkopuolelta? Lopulta on vain valittava suunta ja mentävä sitä kohti. Paikallaan kun ei auta pysyä.

Ehkä ’Närpiön mallissa’ on lopulta kyse tästä: eteenpäin katsovasta, ajassa elävästä ja pitkäjänteisestä työstä, jonka todellinen vaikutus mitataan vasta vuosikymmenien päästä. Mallia meistä voi ottaa, mutta lopulta jokaisen kunnan ja kaupungin on löydettävä oma tiensä.

Marjo Österdahl
Kirjoittaja on Närpiön kaupungin henkilöstöpäällikkö ja yksi Pienten ja keskisuurten kuntien uudet tiet -keskustelutilaisuuden panelisteista.


Mitä yhteistä on Närpiöllä, Kärsämäellä, Hangolla ja Pyhtäällä? – Kuntarahoituksen tapahtumassa jaettiin vinkkejä kunnan elinvoiman kehittämiseen

Miten elinvoimaa on kehitetty lisäämällä työperäistä maahanmuuttoa? Mikä on valtuustojen rooli elinkeinopolitiikassa? Entä mitä mahdollisuuksia etätyö ja ennakkoluulottomat ulkoistukset tuovat kunnille?

Pienten ja keskisuurten kuntien uudet tiet -tapahtumassa pureuduttiin kuntien eriytymiskehitykseen ja tulevaisuuden pelimerkkeihin.

Katso tapahtuman tallenne ja ota neuvot talteen! (linkki)

Kestävä kuntaNäkökulmat

Esa Kallio: Kestävä kunta ponnistaa paikallisista vahvuuksista

Pandemian alle hautautuneet rakenteelliset ongelmat odottavat yhä ratkaisemistaan ja huomiota on vaatimassa myös tiukasti aikataulutettu sote-uudistus, mikäli eduskunta ehtii sen ennen kesälomia hyväksyä. 

Maailmanlaajuiset trendit, kuten teknologinen murros, kaupungistuminen ja väestörakenteen muutos, kohtelevat kuntia hyvin eri tavoin ja vauhdittavat kuntien keskinäistä erilaistumista. Ihmisten ja taloudellisen elinvoiman keskittyminen asutuskeskuksiin vaikuttaa joka ikiseen kuntaan. 

Toukokuussa julkaistussa keskustelupaperissamme pohdimme kuntien vaihtoehtoisia tulevaisuuksia. Julkaisussa jaoimme kunnat kasvun mahdollisuuksien näkökulmasta kolmeen kategoriaan: ilmiselviin kasvajiin, työvoittajiin ja uuden tien tavoittelijoihin. Kasvavat kaupunkiseudut kilpailevat myös kansainvälisten verrokkien kanssa, ja erityisesti kahden muun ryhmän pitäisi löytää se kunnan omaleimainen asia tai vahvuus, jolla asukkaat saataisiin pidettyä ja luotua tai houkuteltua uutta liiketoimintaa. 

Kasvu ei ole itseisarvo tai taloudellisen vakauden mittari, eikä kutistuva talous tarkoita ikuista alamäkeä. Suomessa on nähty tuhkasta yhä uudelleen nousevia feenikslintuja, joiden vuosikausia rakentama hyvinvointi on toimintaympäristön muutosten vuoksi lyhyessä ajassa romahtanut. Nämä paikkakunnat, esimerkiksi Oulu ja Salo, ovat kuitenkin aina tehneet uuden tulemisen, eikä se ole sattumaa. Onnistuneen käännöksen taustalla saattaa olla kaupungin- ja poliittisen johdon hyvä paikallinen keskusteluyhteys sekä yhdessä määritetty pitkäjänteinen maali. Pitkälle aikavälille laadittua strategiaa myös toteutetaan määrätietoisesti. Kaupungeissa ymmärretään yritysten tarpeita, ja päätöksenteko on loogista ja läpinäkyvää. Nämä periaatteet kannattaa uusien kuntapäättäjienkin painaa mieleensä. 

Joissain kunnissa positiivista näkyvyyttä on pystytty luomaan kunnanjohtajan persoonan peliin laittamisella ja seutukunnan vahvalla yhteistyöllä. Kroonistuneen taloustilanteen ratkaisu vaatii myös valtiotasoisia uudistuksia, mutta osin sen ja monen muunkin ratkaisun avaimet voivat löytyä kunnan omasta yhteisöstä ja verkostoista. Yhteistyö kantaa hedelmää kaikille, mikäli se on avointa, tavoite on yhteinen ja osaoptimointi ja politikointi unohdetaan. 

Kaikissa kunnissa uusien asukkaiden tai uuden yritystoiminnan houkuttelu ei syystä tai toisesta ole mahdollista. Sekin on tärkeää myöntää. Tällöin katseen kääntäminen kunnan omiin vahvuuksiin voi olla ratkaiseva tekijä ja jopa ainoa vaihtoehto elinkelpoisuuden säilyttämiseksi. Mitkä ovat niitä asioita, jotka sitouttavat asukkaat kuntaan? Mitkä asiat ovat heille merkityksellisiä? Mikä paikkakunnan erityisominaisuus lisää heidän elämänlaatuaan? Mistä syntyy se kotiseuturakkaus ja mikä saa heidät palaamaan muualla vietettyjen vuosien jälkeen? 

Tosiasioiden tunnustaminen voi olla kipeää, mutta kestävää tulevaisuutta ei synny ilman sitä. Keskittyminen huonosti oleviin asioihin harvoin kannustaa luovuuteen tai uudistumiseen. Siksi kannattaa keskittyä vaalimaan ja kasvattamaan olemassa olevaa hyvää. Näin vähenevän väkimäärän kunnalla voi tulevaisuudessakin olla edellytykset toteuttaa päätehtävänsä erinomaisesti – olla hyvä paikka asua. 

Esa Kallio 
Kirjoittaja on Kuntarahoituksen toimitusjohtaja

Kestävä kuntaKuntarahoitusNäkökulmatVastuullisuus

Näkökulma: Tasavertaiset hyvän elämisen mahdollisuudet ovat arvovalinta

Kuntarahoituksen ja Demos Helsingin Päätösten aika – tienviitat kestävään kuntaan -julkaisu on aiheellinen ja perusteltu keskustelunavaus kuntavaalien alla ja kunnioitettava yritys fokusoida kuntavaalien keskustelua kunnallispolitiikan ytimiin ja reunaehtoihin. Juuri niihin asioihin, joista kunnissa päätetään. Kiitokset tästä.

Kuntavaaleja käydään poikkeuksellisena ajankohtana, jossa on perusteellinen epäselvyys siitä, millaiseen toimintaympäristöön ehdokkaat pyrkivät. Siirtyykö sote-palveluiden tuottaminen maakuntatasolle vai jääkö se kuntien hoidettavaksi? Epäselvyyttä on vielä varsin paljon myös mahdollisen siirron yksityiskohdista. 

Harvoja varmoja asioita, joista kuntapoliitikot tulevat jatkossakin päättämään, ovat perusopetus ja varhaiskasvatus, jotka ovat kunnan keskeisimpiä lähipalveluita. Julkaisu ei näitä asioita juuri käsittele paria mainintaa enempää. Tämä asia lukijan pitää itse oivaltaa. 

Julkaisun tarkastelussa ovat kuntien talous, vastuullisuus ja johtaminen, joiden haastavuuden lähtökohtana kuvataan muutamia megatrendejä: ikärakenteen muutos, kestävyyskriisit, kaupungistuminen ja teknologian kehittyminen. Nämä vaikuttavat kiistatta toimintaympäristöön kunnissa, kuten kaikkialla muuallakin. Ovatko nämä kuitenkaan erityisesti juuri kuntien haasteita, on pohtimisen arvoinen kysymys. Ja jos ovat, miksi?

Ikärakenteen muutos on trendinä Suomessa varsin nuori ilmiö. Kasvun ikäpyramidi on kääntynyt ympäri ja kuvaa supistumista. Se haastaa rakenteita, jotka on luotu kasvulle. Ympäristön näkökulmasta kehitys on menossa kohti kestävämpää ja vastuullisempaa suuntaa. Kun ihminen joutuu valitsemaan ympäristön ja itsensä väliltä, ehdoton enemmistö valitsee itsensä. Kestävyyskriiseissä kysymys on pitkälle tästä valinnasta. Mutta onko tämäkään todellisuudessa juuri kunnallinen ilmiö?

Kaupungistuminen on yksi megatrendien äideistä, joka on vaikuttanut ilmiönä ihmispopulaatiossa jo tuhansia vuosia. Ihminen on sosiaalinen laumaolento, joka hakeutuu lajitovereiden läheisyyteen muodostaen perheitä, heimoja ja kansoja. Suomessa, jos missä, on osaamista ja kokemusta tämän ilmiön jarruttamisesta. Silti se toteutuu, koska vastustaminen on ollut kallista ja rahat loppuvat. Asfalttia on levitetty tasaisesti ympäri maata, vaikka liikennettä ei olekaan joka niemeen ja notkoon riittänyt. Kaupungistuminen on myös mahdollisuus ja yksi luonnollinen ratkaisu, jolla ihmislaji yrittää yksilöinä selviytyä, mutta se on monin tavoin myös ympäristön kannalta ratkaisu kestävään ja vastuulliseen elämään. Julkaisussa se nähdään enimmäkseen ongelmana, joka kohtelee kuntia eriarvoisesti. 

Teknologian kehittyminen on vääjäämätön ja myös tuhansia vuosia vaikuttanut megatrendi. Ihmislaji rakentaa kaiken aikaa ympärilleen lisää teknologiaa, jolla se pyrkii helpottamaan omaa elämäänsä ja paikkaamaan puutteellisia ominaisuuksiaan. Suomessa suurin osa ihmisistä elää suurimman osan elämästään lähes täysin ihmisen rakentamassa teknologisessa ympäristössä ja samaan aikaan perusopetuksen oppisisällöistä on vähennetty teknologisia sisältöjä. Teknologinen kehitys on tähän asti ollut ihmislajin tärkein tapa selviytyä ja mitä luultavimmin se on sitä tulevaisuudessakin. Julkaisussa tätä megatrendiä kuvataan oppimisen, muutoksen ja toimintojen sopeuttamisen haasteena, vaikka todellisuudessa tämä on lähes yksinomaan mahdollisuus ratkaista uusia ongelmia.

Julkaisun näkökulman heikkous piilee ehkä siinä, että tarkastelun itsestään selvänä lähtökohtana pidetään nykyistä muuttumatonta kuntarakennetta sekä muutos- ja päätöskyvytöntä valtakunnallista päätöksentekoa. Julkaisun ajankohdan ja tavoitteiden näkökulmasta valinta on kuitenkin ymmärrettävä, sillä tällä rakenteella kuntavaalit käydään. Globaalit kestävää kehitystä haastavat megatrendit tulisi nähdä pikemminkin valtioiden tai koko ihmiskunnan haasteina lähinnä siksi, että oleellisimmat ratkaisut tulisi saavuttaa tällä tasolla ja sen seurauksena ohjata kuntien ja ihmisten toimintaa.

Kuntien taloudellinen tila on täysin rakenteellinen ja suomalaisten ihmisten itse luoma keinotekoinen järjestelmä. Muunkinlaisia malleja on. On tekopyhää osoittaa kuntia sormella talousongelmista, jotka valtiovalta on päätöksillään aiheuttanut. Yhtäältä kuntien eriarvoistumiskehitys ja myös taloudellinen eriytyminen ovat täysin valtakunnallisessa päätösvallassa olevia asioita. Julkaisu toteaakin yhdeksi keskeiseksi kysymykseksi sen, miten hyödyt ja haitat jakautuvat, vaikka ratkaisun avaimet löytyisivät siitä, kuinka hyödyt ja haitat jaetaan.

Kuntien talousnäkymä on todella heikko. Julkaisu keskittää huomiota tärkeään asiaan. Silti koen välttämättömänä korostaa kokonaisuuden näkökulmaa, jossa ongelman syy ei ole ainoastaan siellä, missä ongelma näkyy. Julkinen talous on laajempi asia kuin vain kuntien talous. Kuntien toimeenpaneva rooli ihmisten arjessa on merkittävä ja kunnissa tehdään tärkeimpiä arvopäätöksiä erittäin haastavissa, usein pakottavissa tilanteissa. Arvovalintojen tulisi perustua eettisiin lähtökohtiin ja edustaa laajaa näkemystä. Aina ei näytä näin tapahtuvan. 

Hieman kaukaa haettu vertaus päättäköön tämän kirjoituksen. Jos oletetaan valtion päättäjät kuntien opettajiksi, vanha opettajan määritelmä koululaisen suusta kertoo paljon: ”Opettajat ovat henkilöitä, jotka auttavat meitä ratkaisemaan ongelmia, joita meillä ei olisi ilman heitä”.


Niku Tuomisto
Kirjoittaja on OAJ:n kehittämispäällikkö, joka ei ole löytänyt yhtäkään järkevää syytä lomauttaa opetus- ja kasvatushenkilöstöä kunnista.

Kestävä kuntaKuntarahoitusNäkökulmat

Päätösten aika on nyt: Kuntarahoituksen keskustelupaperi visioi tulevaisuuden kuntaa ja etsii keinoja kuntakentän kroonistuviin ongelmiin

Keskustelu kuntien taloudesta ja tulevaisuudesta on ollut viime vuosina synkkää. Epävarmuutta aiheuttavat väestörakenteen muutos, sote-uudistuksen lopullinen muoto ja aikataulu sekä koronapandemia. Toimintaympäristö on kuitenkin selkeytymässä, mikä tarjoaa kunnille mahdollisuuden keskittyä enemmän pitkän aikavälin suunnitteluun.  

Kuntarahoituksen ja Demos Helsingin keskustelupaperi Päätösten aika – tienviitat kestävään kuntaan pureutuu kuntien mahdollisuuksiin rakentaa taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää tulevaisuutta globaalien muutospaineiden ja paikallisten toiveiden ristiaallokossa.  

Keskustelupaperi on julkinen keskustelunavaus kuntakenttää koskettaviin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Julkaisua varten on haastateltu noin 20 kuntatalouden, kuntajohtamisen ja vastuullisuuden asiantuntijaa, ja siinä tuodaan esiin asiantuntijaryppään näkemyksiä tuttujen kuntakentän ongelmien selättämiseksi.  

– Korona ei ole vienyt kuntien vanhoja ongelmia mihinkään. Päinvastoin: ne nousevat koronasumun hälvennettyä entistä selkeämmin esiin. Kuntavaalien alla on tärkeämpää kuin koskaan nostaa esiin kuntien keskeisiä kipupisteitä ja keskustella reilusti ja faktaperusteisesti pitkäaikaisista, yli valtuustokausien ulottuvista ratkaisuvaihtoehdoista. Kestävä kuntatalous, kuntien johtaminen ja vastuullisuus ovat ne kolme teemaa, joiden alla keskustelua tulisi tänä keväänä käydä. Uudet valtuutetut aloittavat pestinsä pikavauhdilla haastavassa tilanteessa. Siksi on tärkeää punnita aidosti, millä keinoin parhaiten turvataan hyvän elämän edellytykset omassa kunnassa, Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio tiivistää.  

Tarvitaan valtiotasoisia uudistuksia ja uusia toimintamalleja 

Keskeinen kipupiste suurimmassa osassa Suomen kuntia on hankala taloudellinen tilanne, jonka korjaaminen on vaativa työsarka. Keskustelupaperissa asiantuntijat esittävät mahdollisiksi ratkaisuiksi työperäistä maahanmuuttoa ja yhteistyön vahvistamista muiden kuntien ja toimijoiden kanssa. Esimerkkejä tällaisista kunnista esitellään paperissa.  

Myös tyylikäs kutistuminen voi olla toimiva ratkaisu, ja parhaiten sen nähdään toimivan silloin, kun se on kunnan oma valinta. Asiantuntijaryhmä nostaa yhdeksi vaihtoehdoksi myös kuntien tehtävien eriyttämisen.  

– Kuntien velkaantuminen on kestoaihe, mutta tosiasia on, että isolle osalle kunnista taloudellinen pelitila on hyvin kapea. On elintärkeää löytää ratkaisuja kuntatalouden haasteisiin. Kuntien tehtäviä on kasvatettu merkittävästi viimeisen vuosikymmenen aikana, mutta niiden taloudellista kantokykyä ei olla pohdittu tarpeeksi. Kuntatalouden kroonistuvaa tilannetta ei kuitenkaan ratkaista vain kunnissa, vaan se vaatii valtiotasoisia uudistuksia, Kallio sanoo.  

Kunnat eriytyvät vääjäämättömästi myös tulevaisuudessa niiden elinkeinopohjan ja väestörakenteen muutosten sekä oman toiminnan seurauksena. Kaupungistumisen myötä tapahtunut muuttoliike ja taloudellisen elinvoiman siirtyminen asutuskeskuksiin muodostavat monen kunnan kohtalonkysymyksen. Mahdollisuuksista moni riippuu siitä, mikä on kunnan osa tässä kehityskulussa.  

– Erilaisuudesta ja eriytymisestä huolimatta kuntien ydintehtävä pysyy muuttumattomana: kunnan on oltava ennen kaikkea hyvä paikka elää. Polku voi kuitenkin olla jokaiselle kunnalle omanlainen. Vaikuttaa siltä, että aika on ajanut yhtenäismallista ohi, ja siksi kunnan on aktiivisesti etsittävä juuri sille sopivia ratkaisuja. Hyvä uutinen on se, että kunnilla on edelleen monia mahdollisuuksia luoda paikallisia hyvän elämän edellytyksiä. Tämä saattaa kuitenkin tarkoittaa vaikeitakin valintoja, kun jostain on pakko luopua, Kallio pohtii.    

– Oman strategian toteuttamiseen ja vaikeidenkin valintojen tekemiseen tarvitaan myös vahvaa kuntajohtamista. Päätösten perusteita ja sitä, mistä tiedetään ja mistä ei tiedetä, kannattaa kertoa avoimesti. Hyviä ehdotuksia ja toimintamalleja voi tulla myös kuntalaisilta, mikäli heille tarjotaan mahdollisuus osallistua suunnitteluun. Avoimuuteen ja ennakointiin kuuluu myös se, että tarkastellaan investointien vaikutuksia pitkälle tulevaisuuteen monesta eri näkökulmasta, yksi raportin kirjoittajista, Demos Helsingin kaupunkitutkija Kaisa Schmidt-Thomé sanoo. 

Keskustelupaperin voit ladata osoitteesta kuntarahoitus.fi/kestavakunta

Kestävä kuntaKuntarahoitusTalous

Kuntatalouden neljä trendiä seuraavalle strategiakaudelle

Rokotteita jaetaan, ja toivomme pääsevämme palaamaan normaaliin elämään vielä tämän vuoden aikana. Kuitenkin elämämme tuntuu muuttuneen peruuttamattomasti. Seuraavalla strategiakaudella kunnissa alkaa esimerkiksi pandemian aikana kertyneen hoitovelan lyhentäminen. Samalla nähdään, miten kuntien erilaisilta elinkeinopohjilta ponnistetaan kohti tulevaisuutta ja mitkä uudet tavat tehdä työtä ovat tulleet jäädäkseen. Kuntatalouden realiteetit koronaa edeltävältä ajalta eivät kuitenkaan ole muuttuneet mihinkään, ja työttömyys voi vielä syventää verotulokuoppaa mahdollisen konkurssiaallon myötä. Ennustankin seuraavalle strategiakaudelle neljää trendiä, jotka tulevat kasvattamaan merkitystään kuntien työssä:

1  Sumun keskellä synkkyys on suhteellista

Koronapandemia on koetellut kuntia, mutta se on myös saattanut hämätä monia niistä. Valtion koronatukien turvin yllättävän useassa kunnassa tehtiin viime vuonna positiivinen tulos. Tilinpäätös nousi plussan puolelle myös monissa kunnissa, joissa ennen korona-aikaa laaditut ennusteet näyttivät paljon synkemmiltä. Hetkellinen helpotus taloudellisessa tilanteessa peittää siis taakseen sen rakenteellisen epätasapainon, joka kuntataloudessa vallitsee. Tiesitkö, että esimerkiksi kuntien lainakanta kasvoi positiivisten tulosten varjossa yli miljardilla eurolla? Kuntien tuloksen ennustetaan olevan negatiivinen jo vuonna 2021 ja jatkavan laskuaan lähivuosina. (Kuntaliitto 2020.)

Siksi tilanteen poikkeuksellisuus ja tilapäinen luonne on tärkeää tunnistaa. “Koronasumun” hälventyessä tulee taas näkyviin, että toipuminen on rankka prosessi. Jos jo paluu “perusuralle” eli lähestulkoon entiseen normaaliin on haastavaa, on kestävälle uralle pyrkiminen vielä paljon vaikeampaa.

2  Soten jälkeen selkenevää?

Väestön ikääntyminen on tosiasia, mutta samaan aikaan sote-uudistuksesta puhutaan “sote-vyyhtinä”. Sote-uudistuksen suunnittelusta on viime vuosina aiheutunut paljon häiriöitä kansallisessa kuvayhteydessä. Kun varmaa on vain, että kaikki on epävarmaa, elämme odottavissa tunnelmissa. Moni asiantuntija on kuitenkin sitä mieltä, että sote-vastuiden siirtyminen leveämmille hartioille on tuomassa toivottua ennustettavuutta kuntatason taloussuunnitteluun.

Toistaiseksi viisain evästys seuraavalle strategiakaudelle on jatkaa luovimista. Epävarmuus tarkoittaa myös mahdollisuuksia tien valintaan, ei väistämättä tappiota tai epätoivoa. Kysymykseen siitä, kannattaako kuntaliitos vai arvotaanko joku muu uudistus, voisi vastata siteeraamalla Kuntarahoituksen keskustelupaperiin haastattelemaamme asiantuntijaa: ”Kuntien harteiden leveyttä erilaisiin tehtäviin ei pitäisi miettiä erillään siitä, mitä kuntien velvoitteista ja rahoituspohjasta päätetään.”

3  Siirtymä on vihreä ja vastuullisuuden käsite laajenee

Vihreä siirtymä on jo käynnissä ja kiihtyy sitä tukevan sääntelyn edetessä ja sitä vauhdittavan rahoituksen kasvaessa. Kuntanäkökulmasta tämä on lupaavaa. Ensinnäkin siirtymä sisältää kuntatalouden kannalta vahvoja lupauksia. Esimerkiksi Iin kunnassa hyödyt näkyvät jo selvästi: sen pitkäjänteinen ilmastotyö on tuonut kuntaan arviolta yli 200 miljoonaa ulkopuolisia investointeja. Ii on pystynyt myös huomattaviin CO2-päästövähennyksiin. Ympäristö kiittää ja veronmaksajakin kumartaa, sillä energiamurroksen tuottamat vuosittaiset säästöt ovat kunnassa olleet merkittäviä. Kuten Iin kunnanjohtaja totesi haastattelussamme: “Jos kaikki kunnat ottaisivat tämän johtotähdeksi, niin tässä olisi valtava säästön paikka.”

Sote-uudistuksen jälkeen kunnissa voisi olla tilaa myös uudenlaisen elinkeinopoliittisen roolin ottamiselle ja vastuullisen elinkeinoelämän edistämiselle. Kuntien missio-orientoituneeseen innovaatio- ja teollisuuspolitiikkaan on tarjolla myös EU-rahoitusta. Myös kuntien laajempi yhteiskuntavastuu on tarpeen, kun maailma ympärillä muuttuu. Kestävän hyvinvoinnin edellytys on kyky varautua kansalaisten ja paikallisyhteisöjen tulevaisuuden tarpeisiin hyvissä ajoin, esimerkiksi edistämällä kohtuuhintaisen asumisen saatavuutta ja huomioimalla väestökehityksen trendit palveluverkon mitoituksessa.

4  Kuntajohtaminen ei ole ennallaan ja tulevaisuudessakin tieto on valtaa

“Mitä korkeammalla johdossa olet, sitä pidemmälle katseen tulee yltää”, kiteytti eräs haastateltavamme. Kunnilta odotetaan uudenlaista avoimuutta sekä ennakoivaa asennetta päätöksentekoon, ja sen tulee perustua vahvasti tutkittuun tietoon ja läpinäkyviin perusteisiin. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi tehtyjen päätösten vaikutusten arviointia ja seurantaa sekä toimintaympäristön pitkäjänteistä ennakointia.

Kunnanjohtajan rooli on muuttumassa enemmän verkostojen hallinnaksi ja edunvalvontatyöksi. Yksin pärjäämisen malli on mennyttä aikaa, ja yhteistyön merkitys tulee korostumaan sekä kunnan sisällä että seudullisesti. Parhaimmillaan hyvä johtaminen lisää kunnan vaihtoehtoja, parantaa johtamisen toimintamahdollisuuksia ja takaa paremmat palvelut. Moni onkin jo tunnistanut sidosryhmien osallistamisen voiman, yritysyhteistyön merkityksen yli kuntarajojen tai on mukana kuntien välisissä verkostoissa. Ei turhaan sanota, että yhteistyössä on voimaa.

Mitä kunta sitten voi tehdä valmistautuessaan seuraavalle valtuustokaudelle?

Koronapandemian jälkeinen työ kunnissa on väistämättä vaikeaa, kun vanhatkaan haasteet eivät ole poistuneet mihinkään. Vastassa ei kuitenkaan ole pelkkiä hankaluuksia, vaan myös uusia mahdollisuuksia on avautunut. Pandemia on ravistellut monia rakenteita, joiden jälleenrakennuksessa on poikkeuksellinen mahdollisuus muokata vanhoja toimintamalleja ennen kuin urat jähmettyvät uudelleen paikoilleen. Luotamme siihen, että moni kunta pystyy käyttämään tämän mahdollisuuden rakentaakseen kestävää hyvinvointia ja vastuullista tulevaisuutta yli valtuustokausien.


Mika Korhonen
Kirjoittaja on Kuntarahoituksen kunta-asiakkaista vastaava asiakkuuspäällikkö, joka uskoo vahvaan tiimipelaamiseen.


Blogiteksti ja siinä esitellyt trendit pohjautuvat Kuntarahoituksen ja Demos Helsingin keväällä 2021 julkaistuun keskustelupaperiin kestävästä kuntataloudesta ja -johtamisesta sekä vastuullisuudesta kunnissa. Keskustelupaperi perustuu kirjalliseen aineistoon, Kuntarahoituksen asiantuntijoiden näkemyksiin sekä aiheesta keväällä 2021 tehtyihin laajoihin asiantuntijahaastatteluihin. Tutustu keskustelupaperiin: kuntarahoitus.fi/kestavakunta.

IlmiötKestävä kuntaTalous

Kunnat jatkavat eriytymistään – valitettavasti vai onneksi?

Samalla nimikkeellä puhutaan lähes kaksi kertaa Islannin kokoisesta Helsingistä kuin pienistä alle tuhannen asukkaan paikkakunnista, joissa asuu vähemmän ihmisiä kuin Helsingin Eirassa. Samoin kuntien palvelutarjonta vaihtelee paitsi kuntakoon myös maantieteellisen sijainnin ja väestöprofiilin mukaan.

Kaupungistuminen ei kohtele kuntakenttää tasa-arvoisesti. Suurimpien kaupunkiseutujen kasvu vaikuttaa jatkuvan. Kun suuri osa muuttajista vielä on työikäisiä ja lapsiperheitä, eriytyvät kuntien väestö- ja elinkeinorakenteet sekä väestön palvelutarpeet entisestään. Kuntien oman toiminnan onnistumiset ja epäonnistumiset joko kiihdyttävät tai hidastavat muutoksen nopeutta. Mitkä ovat tämän eriytymisen syitä ja seurauksia kuntien päätöksenteolle ja tulevaisuudelle? Mitä valintoja kunnat voivat tehdä vaikuttaakseen itse tilanteeseensa ja miksi huhut suomalaisten kuntien taantumisesta ovat ennenaikaisia?

Kärjistäen sanottuna kaupungistumisen myötä tapahtunut muuttoliike ja taloudellisen elinvoiman liike asutuskeskuksiin muodostavat yksittäisen kunnan kannalta kohtalonkysymyksen: se, miten kunta sijoittuu suhteessa tähän muutokseen, muokkaa voimakkaasti kunnalle avoinna olevia valintoja ja tulevaisuuden polkuja. Kuten juuri julkaistussa keskustelupaperissa toteamme, kunnat voi jakaa kasvunäkymiensä mukaan karkeasti kolmeen ryhmään. Pieni osa kunnista on sellaisia, joiden kasvua pidetään lähes itsestään selvänä, toinen osa kunnista kokee kamppailevansa kasvumahdollisuuksistaan melkoisen epävarmuuden keskellä, ja moni etäisempi kunta saattaa jo kehitellä vaihtoehtoja perinteiselle kasvun tavoitteelle. Tämä ryhmittely kuulostaa nykymaailmassa dramaattiselta, mutta on johdonmukainen: vaikka kasvu on koko hyvinvointi-Suomen ajan ollut kuntajohtamisen kulmakivi, on se kunnan tehtävien osalta enemmän väline kuin itsetarkoitus. Kunnan perustehtävinä on kasvamisen sijaan asukkaiden hyvinvoinnin ja alueellisen elinvoiman edistäminen sekä kestävä palvelutuotanto.

Nyt onkin erittäin tärkeää ymmärtää, että kunnilla on edelleen monia mahdollisuuksia luoda paikalliset hyvän elämän edellytykset. Kaikkien kolmen ryhmän kunnilla on nykytilanteessa mahdollisuutensa menestyä monella tavalla ja vaikuttaa itse omaan tulevaisuuteensa. Toimivien ratkaisujen etsimisen täytyy perustua paikalliseen tilanteeseen. Kullakin kunnalla on omat vahvuutensa ja haasteensa, ja näiden huomioiminen on menestyksen avain. On siis palattava takaisin paikallisen itsehallinnon oikeutuksen juurille.

Suhteessa kunnan perustehtäviin talouden ja väkiluvun kasvusta luopuminen ei siis tarkoita kaikesta toivosta luopumista. Kunnan täytyy jatkossakin löytää keinot edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen lakisääteiset palvelut. Tämä voidaan tehdä monella tavalla, ja vaihtoehtojen kanssa ollaan Suomen kunnissa vasta alussa.

Kaikilla suomalaiskunnilla on edessään vaikeita valintoja, ja yksikään kunta ei voi luottaa siihen, että menestys tulisi ilman sen omia toimia. Paikallisdemokratian merkitys voi siten muuttua, mutta se tuskin vähenee lähitulevaisuudessa. Todellista hyvinvointia rakennetaan parhaimmillaan juuri paikallistiedon varaan, jolloin ensisijaisen tärkeää on kansalaisten tarpeet tunteva päätöksenteko. Tässä paikallisdemokratian merkitys on korvaamaton.

Eriytyminen on tosiasia. Kuntien kyky vastata siihen uudistumalla ja kehittymällä ratkaisee loppuviimein sen, onko eriytyminen valitettavaa vai onnekasta.


Juho Paananen
Kirjoittaja on pitkän linjan kuntajohdon konsultti, joka uskoo, että avoin keskustelu ja puoluerajat ylittävä ratkaisuhakuisuus tarjoavat jokaiselle kunnalle menestyksen mahdollisuuden.


Blogiteksti pohjautuu Kuntarahoituksen ja Demos Helsingin keväällä 2021 julkaistuun keskustelupaperiin kestävästä kuntataloudesta ja -johtamisesta sekä vastuullisuudesta kunnissa. Keskustelupaperi perustuu kirjalliseen aineistoon, Kuntarahoituksen asiantuntijoiden näkemyksiin sekä aiheesta keväällä 2021 tehtyihin laajoihin asiantuntijahaastatteluihin. Tutustu keskustelupaperiin: kuntarahoitus.fi/kestavakunta.

IlmiötKestävä kuntaNäkökulmat

MustRead kutsui lukijoikseen kaikki kunnanjohtajat – kuntien parhaat käytännöt pääsevät parrasvaloihin Tämä toimii! -juttusarjassa

– Jossakin Suomen kunnassa keksitään tänäänkin jokin uusi ja toimiva tapa tehdä asioita ja parantaa kuntalaisten hyvinvointia. On tärkeää, että tieto näistä innovaatiosta leviää mahdollisimman nopeasti muihinkin kuntiin. Juuri tässä auttaa uusi juttusarjamme Tämä toimii! Sarjassa esitellään kuntien toimivia ja innovatiivisia toimintatapoja koko Suomesta – liikenteestä koulutukseen ja terveydenhuollosta kuntatalouteen, kuvailee MustReadin strategi, VTT Heikki Pursiainen.

Tämä toimii! -juttusarja on käynnistynyt MustReadissa tänään maanantaina 20. tammikuuta. Sarjan ensimmäinen osa sijoittuu Vaasaan ja kertoo kaupungin toimintaa läpitunkevasta rohkeasta kokeilukulttuurista.  Jutun on kirjoittanut MustReadin toimituspäällikkö Hanna Säntti ja se on avoimesti maksutta kaikkien luettavissa, kuten muutkin Tämä toimii! -sarjan jutut.

Tämä toimii! on koko vuoden 2020 kestävä lahjoitusjournalismin projekti. Se toteutetaan MustReadissa ulkopuolisella rahoituksella siten, että lahjoittajina ovat Kuntaliitto ry ja Kuntarahoitus Oyj. 

– Lahjoittajat toimivat projektissa mesenaatteina, joiden kanssa on kehitelty sarjan raaka perusidea. Lahjoittajilla ei kuitenkaan ole journalistista päätösvaltaa, joka on täysin MustReadin toimituksella. Esimerkiksi päätökset siitä, mitkä  kunnat ja käytännöt sarjaan lopulta valikoituvat tehdään MustReadin tavanomaisessa toimituksellisessa prosessissa. Lahjoittajien mukana olo on kuitenkin täysin avointa. Tuomme lahjoittajat esiin jokaisen sarjassa ilmestyvän jutun yhteydessä, kertoo Heikki Pursiainen.

Molemmilla Tämä toimii! -sarjan lahjoittajilla on intressi tuoda kunta-alaa esiin myönteisellä, uutta luovalla ja innovatiivisella tavalla.

– Lähdimme mukaan yhteistyöhön, koska kunnissa tapahtuu nyt paljon ja Kuntaliitto haluaa edistää keskustelua kunnille tärkeistä asioista. Toivomme paljon kuuntelijoita podcasteille ja lukijoita juttusarjalle! toivoo Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen.

Kuntarahoitus Oyj:n toimitusjohtaja Esa Kallio muistuttaa, että kunnilla on keskeinen rooli Suomen hyvinvoinnin rakentamisessa.

– Tulevaisuuden menestystä ajatellen on tärkeää nostaa esiin onnistumisia ja jakaa käytännönläheistä tietoa toimivista ratkaisuista. MustRead on suomalaisessa mediakentässä kiinnostava laatujournalismin tekijä ja odotan uteliaana, millaisia ilmiöitä se nostaa keskusteluun. MustReadin missiona on auttaa Suomea tekemään maailman parhaita päätöksiä, ja Kuntarahoituksen työllä on sama tavoite. Toivottavasti tämä juttusarja osaltaan edistää sitä, lausuu Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio.

MustRead toteutti sarjaa varten kyselytutkimuksen kunnille. Kyselyssä selvisi, että kunnat ovat parhaimmillaan ketteriä yhteiskunnallisia kokeilijoita, jotka pystyvät tehokkaasti tarttumaan aikamme suuriin, monesti luonteeltaan myös paikallisiin haasteisiin. 

Tämä toimii! -sarjan sisällöt  ilmestyvät kerran kuukaudessa, eli yhteensä juttuja tulee 12. Ne tuottaa MustReadin toimitus, johon kuuluu tällä hetkellä kahdeksan journalistia. Osa sisällöistä ilmestyy podcast-muodossa.

Sarjan kunniaksi MustRead on kutsunut lukijoikseen kaikki Suomen 310 kunnan johtajat sekä kunnanvaltuustojen ja kunnanhallitusten puheenjohtajat. 

– Meistä on todella hienoa viedä MustRead myös maakuntiin, Heikki Pursiainen innostuu.

– Kunnanjohtajat ja kunnallisten luottamuselinten puheenjohtajat ovat meille todella merkittävä kohderyhmä, ja nyt he pääsevät jatkossa lukemaan maksutta kaikkia MustReadin sisältöjä.

Pursiainen korostaa, että kyseessä on yhteiskunnallisessa verkkomediassa aivan uudenlainen hanke, jossa on pyritty myös osallistamaan kohderyhmää eli suomalaisia kuntia.

Tämä toimii! -sarjaan voi edelleen ehdottaa käytäntöjä.

– Jos tiedät omasta tai naapurikunnasta jonkin toimivan käytännön, ilmianna se meille vaikkapa sähköpostilla!

MustRead – jotta Suomi tekisi maailman parhaat päätökset.

Lisätiedot:

Strategi, VTT Heikki Pursiainen, MustRead
Puh. 040 706 8267

Viestintäjohtaja Miia Välikorpi, Kuntaliitto ry
Puh. 0400 417 974

Viestintä- ja yhteiskuntavastuupäällikkö Soili Helminen, Kuntarahoitus Oyj
Puh. 0400 204 853

Kestävä kuntaKuntarahoitusVastuullisuus

Ville Riihinen: Julkisten hankkeiden kustannuksiin tarvitaan läpinäkyvyyttä

Kunnat ja kaupungit tarvitsevat erilaisia tiloja tuottaakseen palveluita kuntalaisille. Kasvatuksen ja sivistyksen toimialan tarvitsemat tilat, kuten päiväkodit ja koulut, ovat eniten tilaa tarvitseva palveluntuotanto. Toinen merkittävästi tilaa tarvitseva on tietenkin sote. Parhaillaan meneillään on näiden tilojen uudistamiseen liittyvä suurin investointiaalto, mitä kunnissa ja julkisella sektorilla on koettu.

Monelle pienehkölle kunnalle, joka sijaitsee etäämpänä suurista kasvukeskuksista, suunnitteilla oleva koulukeskus tai monitoimitalo on suurin kunnan koskaan toteuttama hanke. Lisäksi tilaan kohdistuvat vaatimukset edellyttävät lähes poikkeuksetta uudisrakentamista, koska harvasta paikasta löytyy sopivan kokoista olemassa olevaa tilaa, joka soveltuisi kaavailtuun toimintaan.

Tarvittavat uudet tilat voidaan lähtökohtaisesti hankkia kahdella eri vaihtoehdolla, vuokraamalla tai rakennuttamalla – samaan tapaan kuin asunnon voi joko vuokrata tai ostaa. Se, kumpi on taloudellisesti järkevämpi vaihtoehto kuntien tarvitsemien tilojen osalta, riippuu muun muassa käyttötarpeen pysyvyydestä. Mikäli hankittavia uusia tiloja tarvitaan pitkäksi aikaa, on omistaminen usein edullisempi vaihtoehto.

Mutta kuinka edullista tai kallista se tila sitten on? Yleensä vastauksen mihin tahansa kysymykseen löytää nykyään Googlesta. Mutta ei tässä tapauksessa. Kuntien ja kaupunkien tekemien kaikkien hankintojen kilpailutusten lopputulokset, erityisesti hintatiedot ja niihin keskeisesti vaikuttava tekijät, pitäisi julkaista avoimesti. Vielä pidemmälle vietynä, tiedot voisi koota yhteiseen tietopankkiin, josta niin virkamiehet, luottamusmiehet kuin hankkeiden maksajat (kuntalaiset) voisivat hakea tietoja. Vertailutietoa voisi käyttää esimerkiksi hankesuunnittelun ja päätöksenteon tukena, kun oma kunta on tekemässä ainutkertaista suurta hankettaan. Vastaavien hankkeiden todelliset toteutuneet vuokratasot olisivat parempi lähtökohta hankkeen valmistelulle ja päätöksenteolle kuin arvaukset ja arviot, tai – vielä pahempaa – myyntimiesten lupaukset.

Julkisen sektorin tilaajilla ei pitäisi olla mitään syytä piilotella hankintojensa tuloksia. Toiminnasta, päätöksenteosta, kilpailutuksista ja niiden lopputuloksista pitäisi tehdä niin läpinäkyvää ja vertailukelpoista kuin mahdollista. Myöskään tarjoajille ei saa antaa sen suhteen köyttä, että kilpailutusten lopputulokset pitää salata – heidän tavoitteensa asiassa on liian ilmeinen. Valitettavasti toimijat pääsevät liian usein tekemään liian hyvää liiketoimintaa kuntien ja kaupunkien kanssa, mikä näin veronmaksajan näkökulmasta harmittaa ja turhauttaa.

Ville Riihinen
Kirjoittaja on Inspiran johtaja, joka on paininut julkisen sektorin investointihankkeiden ja niiden rahoittamisen kanssa finanssikriisistä asti.

Kestävä kuntaNeuvonantopalvelutNäkökulmat

Tämä toimii – MustRead etsii parhaita ratkaisuja kuntien haasteisiin

MustRead on yhteiskunnallinen digitaalinen päättäjämedia, joka analysoi ja taustoittaa ajankohtaisia aiheita sotesta kaupungistumiseen. Kuntien toimivia käytäntöjä käsittelevä juttusarja alkaa MustReadissa vuoden 2020 alussa.

Tämä toimii on MustReadin journalistisin perustein tuottama juttusarja, mutta se mahdollistetaan Kuntarahoituksen ja Kuntaliiton tuella. Sarja nostaa esiin kuntien ja kaupunkien merkittävää yhteiskunnallista vaikutusta ja esittelee hyväksi havaittuja ratkaisuja niiden ongelmiin. Tavoitteena on jakaa tietoa toimivista konsepteista ja toimintatavoista.

Vaikuta käsiteltäviin teemoihin ja kerro toimivista ratkaisuista

Tämä toimii -sarjan taustaksi kerätään tietoja verkkokyselyllä, johon vastaaminen kestää noin 10 minuuttia.

Mitkä ovat kuntasektorin suuret haasteet, joihin kipeästi kaivataan ratkaisuja? Mitä toimivia käytäntöjä omasta kunnastasi löytyy? Onko jonkin muun kunnan toiminta tietyllä osa-alueella tehnyt sinuun vaikutuksen?

MustReadin toimitus on lähettänyt kyselyn sähköpostitse kuntien ylimmälle johdolle. Siihen voi vastata myös kuka tahansa teemasta kiinnostunut tämän linkin kautta.

Tämä toimii -artikkeli- ja podcast-sarja käynnistyy tammikuussa 2020.

Tämä toimii: Vastaa kyselyyn tästä!

Kestävä kuntaNäkökulmatVastuullisuus

Pöytyä investoi rohkeasti koulutukseen

Kunnassa uskotaan yhtenäiskoulumalliin ja moderniin opetukseen.

Hieman alle 8 400 asukkaan kunta investoi kokoluokkaansa nähden rohkeasti, 3–4 vuoden aikana investointeja tehdään lähes 30 miljoonalla eurolla. Samaan aikaan alijäämäinen talous on saatu käännettyä reilusti plussalle. Miten yhtälö on mahdollinen?

­– Investointeja suunnitellessamme ja rahoitusratkaisuja tehdessämme olemme tarkastelleet niiden vaikutuksia kunnan talouteen pitkällä aikavälillä. Lisäksi olemme tehneet paljon työtä, jotta saamme tehokkuutta myös käyttötalouden puolelle, Pöytyän kunnanjohtaja Anu Helin kertoo.

Pöytyällä perusopetusmallia on kehitetty systemaattisesti vuodesta 2015, jolloin tehtiin päätös yhtenäiskoulumalliin siirtymisestä. Tähän liittyvät myös kouluinvestoinnit. Riihikosken yhtenäiskoulu otettiin käyttöön elokuussa 2019, vuonna 2022 valmistuva, arviolta 14–15 miljoonan euron Elisenvaaran yhtenäiskoulu ja lukio on kunnan historian suurin investointi. Uudisrakennuksena toteutettava koulurakennus päädyttiin rahoittamaan kiinteistöleasingilla.

– Ryhdyimme viime syksynä pohtimaan, miten pystyisimme tekemään toisen suuren kouluinvestoinnin mahdollisimman kestävällä tavalla. Perehdyimme kiinteistöleasingiin huolellisesti, jotta tuntisimme asian riittävän syvällisesti, kun rahoituksesta aikanaan päätetään. Kuntarahoituksen asiantuntijat kävivät avaamassa mallia niin johtoryhmälle, kunnanhallitukselle kuin -valtuustollekin. Tästä oli suuri apu. Mielestäni on tärkeää, että myös kunnan luottamushenkilöt ymmärtävät tämän rahoitusinstrumentin, Helin sanoo.

Asiantuntijat tukena investoinneissa

Elisenvaaran yhtenäiskoulu ja lukio on rakennusteknisesti erityinen kohde, johon liittyy poikkeuksellisia ratkaisuja. Vanha rakennus puretaan suurimmaksi osaksi uuden tieltä, mutta koulun yhteydessä sijaitseva kirjasto kuitenkin säilytetään. Vanha ruokala jää palvelemaan väistötiloissa opiskelevia koululaisia siihen asti, kun uusi koulu valmistuu.

Kunta on tehnyt koko investoinnin suunnittelun ajan tiivistä yhteistyötä Kuntarahoituksen ja teknisen kumppanin kanssa, että palapeli on teknisesti saatu toimimaan ja kiinteistöleasingin soveltuvuus kohteen rahoitukseen pystytty varmistamaan.

– Leasing antaa meille aikaa, kuluja aletaan maksaa käyttötalouden puolelta vasta, kun rakennus valmistuu. Toisaalta, tällä hetkellä maksamme vuokrattavista väistötiloista lähes saman verran kuin tulemme maksamaan leasinglyhennystä rakennuksen valmistuttua.

Elisenvaaran yhtenäiskoulun ja lukion rakentamishankkeen ohella Kuntarahoituksen asiantuntijat ovat olleet mukana Pöytyän talouden pitkän aikavälin suunnittelussa. Kunta on myös hankkinut ulkopuolelta rahoitusmarkkina- ja juridista osaamista, jotta suuret ja osin kiemuraisetkin investoinnit onnistuisivat suunnitellusti.

– Näin pienen kunnan on pakko ja kannattaa hankkia osaamista ulkopuolisilta asiantuntijoilta. Kyse on niin suurista investoinneista, että niistä ei kannata oppirahoja riittämättömän perehtymisen ja valmistelun takia maksaa, Helin painottaa.

­Perusopetuksen kehittäminen ja siihen liittyvät kouluinvestoinnit ovat osa kunnan Tulevaisuusmatkaksi nimettyä kehittämisohjelmaa.

­– Uskomme että laadukkaat lähipalvelut ja hyvät, modernit koulut tuovat pito- ja elinvoimaa. On ollut hienoa nähdä, minkälaisia mahdollisuuksia uudet, turvalliset ja laadukkaat tilat luovat koulun toiminnalle, Helin hymyilee.

Lue myös: Askeleet onnistuneeseen kiinteistöleasinghankkeeseen

Teksti: Hannele Borra
Kuva: Pasi Määttälä

AsiakastarinatKestävä kuntaKunta-/aluevaikuttajaKuntien asiakastarinat