Ota yhteyttä Kirjaudu Avautuu uuteen välilehteen
Hae sivustolta

”Viiden tähden” Pirkkala pitää paalupaikkaa Kuntarahoituksen ESG-sovelluksessa

Kuntarahoitus julkaisi huhtikuussa uuden ESG-sovelluksen, joka seuraa kuntien kestävän kehityksen tunnuslukuja 58 indikaattorin avulla. Indikaattorit perustuvat konsulttiyhtiö Sitowisen MayorsIndicators-palveluun, joka pohjautuu YK:n 17:ään kestävän kehityksen tavoitteeseen. Sovelluksessa kunnat voivat vertailla omaa sijoitustaan kaikkiin Manner-Suomen kuntiin. Tällä hetkellä kestävän kehityksen paalupaikkaa pitää Pirkkala, jonka vastuullisuustyölle sovellus antaa täydet viisi tähteä.

– Mehän puhumme kuntastrategiassakin ”viiden tähden” Pirkkalasta, eli tämä sopii varsin hyvin, toteaa kansliapäällikkö Jaakko Joensuu.

ESG-sovellus tarkastelee kuntien vastuullisuustyötä kolmen vakiintuneen osa-alueen, ympäristön (environment), yhteiskunnan (social) ja hyvän hallinnon (governance) kautta. Osa-alueet koostuvat teemoista. Ympäristön alla olevia teemoja ovat esimerkiksi energiatehokkuus ja ilmastonmuutoksen hillintä. Teemat jakautuvat yksittäisiin indikaattoreihin: esimerkiksi energiatehokkuudessa seurataan kahta asiaa, sähkönkulutusta asuinrakennuksissa sekä sähkönkulutusta palveluissa ja rakentamisessa. Sovellus laskee indikaattoreille indeksiluvut ja tähtiluokitukset, joiden pohjalta se arvioi kunnan vastuullisuustyötä kullakin osa-alueella sekä kokonaisuutena. Luvuissa ja luokituksissa huomioidaan kuntaorganisaation toiminnan lisäksi kaikki kunnan alueella tapahtuva muu vastuullisuustyö.

Pirkkala on sijalla 14 ympäristöasioissa ja viidentenä hyvässä hallinnossa. Yhteiskunnallisessa arviossa ja kokonaisarviossa kunta on ensimmäinen.

– Olemme pärjänneet hyvin perinteisissä kuntapalveluissa, kuten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Se on ollut Pirkkalan tavoite ja tehtävä jo pitkään, ja se näkyy, kertoo Joensuu.

Vertailtavia mittareita ja pitkää seurantaa

Pirkkalassa palveluja on kehitetty pitkäjänteisesti, ja kuntalaisia kuullaan vuosittaisissa asukaskyselyissä. Joensuun mukaan myös alueellinen yhteistyö näkyy tuloksissa: jätehuoltoa kehitetään yli kuntarajojen, ja Tampereen Sulkavuoreen kohoaa uusi jätevedenpuhdistamo. Hankkeessa ovat mukana Kangasala, Lempäälä, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi. Raitiotiekin laajenee Pirkkalaan, ehkä jo viiden vuoden päästä.

– Paljon tapahtuu. Joukkoliikenne ja keskusvedenpuhdistamo varmasti pönkittävät Pirkkalan sijoitusta myös tulevaisuudessa, Joensuu pohtii.

Moni kunta kirjaa strategiaansa kunnianhimoisia vastuullisuustavoitteita. Eri asia on se, miten hyvin tavoitteet näkyvät arjessa. Joensuu kehottaa kuntia yksinkertaistamaan: strategian tulee olla helposti ymmärrettävä ja mieleenpainuva.

– Meillä kulmakivinä ovat kuntastrategian viisi ”tähteä” eli teemaa: työ, talous, ympäristö, hyvinvointi ja asenne. Teemojen alla on yksityiskohtaisia tavoitteita.

Strategian toteutumista tulee myös seurata. Tässä avainsanoja ovat pitkäjänteisyys ja vertailtavuus.

– Kunnissa mittarit vaihtuvat aika usein, jolloin seurattavuus katoaa. Pirkkalassa on tuijotettu samoja mittareita viimeiset kuusi vuotta, ja niitä seurataan vielä kaksi lisää. Kannattaa poimia mittareita, joita muutkin yhteistyötahot tuottavat. Silloin voi vertailla omaa suoriutumistaan muihin kuntiin ja kaupunkeihin, Joensuu jatkaa.

Vastuullinen kunta voi hyvin

Pirkkalassa ”viiden tähden” kuntastrategiaa seurataan osin samoilla mittareilla, joita Kuntarahoituksen ESG-sovelluskin käyttää.

– En muista toista ESG-mittaristoa, joka olisi näin kattava ja helposti selattavissa. Sovelluksesta saatetaan poimia jatkossa myös uusia mittareita seurantaan, pohtii kunnan talousjohtaja Tommi Ruokonen.

Tavoitteena on pitää paalupaikkaa myös jatkossa. Haastajiakin riittää.

– Kilpailu on kovaa. Kunnat ja kaupungit satsaavat paljon vihreään siirtymään. Meillä on onneksi isoja alueellisia hankkeita apunamme, kuten uusi jätevedenpuhdistamo ja ratikan laajennus. Mutta kyllä siellä muut kirivät, Ruokonen jatkaa.

Talousjohtaja näkee vastuullisuuden osana kunnan elinvoimaa. Kuntarahoituksen ESG-sovellus katsoo kuntien vastuullisuustyötä laajasti, ja moni osa-alue heijastaa kuntalaisten hyvinvointia suoraan. – Silloin kunta on hyvä paikka asua ja elää, kun nämä mittarit näyttävät oikeaan suuntaan, Ruokonen summaa.

ESG-sovellus
Kuntarahoituksen ESG-sovellus mahdollistaa kuntien kestävän kehityksen tunnuslukujen nykytilan ja kehitystrendien seurannan. Sovelluksessa voi myös vertailla oman kunnan sijoittumista suhteessa muihin kuntiin.

Lue lisää ESG-sovelluksesta


Teksti: Roope Huotari
Kuvat: Pirkkalan kunta

Digitaaliset palvelutKestävä kuntaVastuullisuus

Inspiran neuvonantopalveluiden selvitys tukee talouden suunnittelua Kuopiossa – tavoitteena talouden tasapaino ja laadukkaat palvelut

Kuopion kaupunki halusi saada talousarviovalmistelun tueksi paremman kuvan talouden tilasta. Erilaisia vaihtoehtoja toteuttaa työ pohdittiin, ja palvelu päädyttiin hankkimaan Inspiralta.

– Halusimme pystyä päivittämään talouden tilannekuvaa ja pidemmän aikavälin ennusteita rullaavasti. Inspiran tekemiä ennusteita voimme jatkossa päivittää itse Kuntarahoituksen talousennustesovelluksessa, Kuopion kaupungin talousjohtaja Marja-Leena Martikainen kertoo.

Kuopion, kuten muidenkin kuntien, kehitysnäkymät ovat haastavat. Viime vuodet ovat olleet poikkeuksellisia. Takana on koronapandemia ja energiakriisi sekä korkojen nopea nousu. Sote-uudistuksen myötä valtionosuudet kutistuivat kuudesosaan.

– Talouden kokonaiskuvan hahmottaminen on ollut hankalaa. Meillä oli aavistus rakenteellisesta alijäämästä, ja Inspiran tekemä työ vahvisti sen, Martikainen sanoo.

Käynnissä olevia hallitusneuvotteluja seurataan tarkasti.

– Vähän jännittää, millä keinoin kasvua ja työllisyyttä haetaan, miten finanssipolitiikka kiristyy ja miten tasapainottamistoimet kohdistetaan.

Tuottavuusohjelmassa tarkastellaan sopeuttamistoimia laajasti

Kuopio on kasvava ja elinvoimainen kaupunki. Verotulokehitys on ollut hyvää. Kasvu vaatii investointeja, jotka rahoitetaan suurelta osin velkarahalla. Mikäli nykyinen menojen kasvuvauhti ja raskas investointitaso pidetään ennallaan, kaupungin velkamäärän arvioidaan tuplaantuvan ja nousevan 1,1 miljardiin euroon vuonna 2032.

Vuosi 2023 tulee vielä olemaan kuntataloudelle hyvä, mutta valtionosuudet pienenevät vuodesta 2024 alkaen. Inspiran selvitys paljasti, että Kuopion investointitaso ja menojen kasvu ovat liian korkeita verotulojen ja valtionosuuksien vuosittaiseen kehitykseen verrattuna.

– Rahalla on jälleen hinta ja lainanhoitomenot kasvavat. Nykyinen noin 100 miljoonan euron vuosittainen investointitaso on liian suuri, investointeja on pakko vähentää. Meidän on katsottava tarkkaan, minkälaisen lainasalkun pystymme kantamaan, jotta saamme taloutemme tasapainoon. Tulemme arvioimaan investointien välttämättömyyttä, kiireellisyyttä sekä ajoittamista, Martikainen kertoo.

Inspiran tekemässä työssä Martikainen pitää erityisen hyvänä sitä, että se sisälsi myös toimenpidesuositukset. Kaupunki onkin jo alkanut suunnitella talouden tasapainottamistoimia suositusten perusteella. Tuottavuusohjelmaa on ryhdytty rakentamaan eri toimenpidekorien kautta.

– Investointien lisäksi tarkastelemme mahdollisuuksia tehostaa toimintaa, kasvattaa tuloja, myydä omaisuutta ja korottaa veroprosentteja. Tuloja on pystyttävä löytämään lisää. Myymällä omaisuutta voimme päästä eroon kuluista sekä vähentää käyttökustannuksia ja rahoittaa muita investointeja, Martikainen listaa vaihtoehtoja.

Tavoitteena talouden tasapaino ja laadukkaat palvelut kuntalaisille

Talouden tilannekuvaa ja skenaarioita on esitelty niin luottamushenkilöille, talousarvion valmistelijoille, konsernille kuin konserniyhtiöille.

– Joka taholta on tullut kiitosta siitä, että pystymme nyt esittämään talouden pitkän aikavälin tilannekuvan. Se on iso apu talouden tarkemmassa suunnittelussa.

Vaikka talous vaatii sopeuttamista, Martikainen haluaa korostaa, että Kuopion tilanne on hyvä.

– Kaupungin tase on vahva. Haluamme pitää talouden tasapainossa ja tarjota kuntalaisille laadukkaita palveluja jatkossakin. On tärkeää, että meillä on päivittyvä kuva tulevasta ja näin mahdollisuudet vaikuttaa talouskehitykseen. Erityisesti muutostilanteessa tällainen näkymä on välttämätön.

Työ Inspiran kanssa sujui Martikaisen mukaan ketterästi ja joustavasti lyhyessä ajassa.

– Työpajatyöskentely edellytti tietysti myös meiltä panostusta. Inspira tuntee kuntakentän ja kuntien talouden hyvin ja siitä oli yhteistyössä hyötyä. Ulkopuolisen tekemänä näkymä saa enemmän painoarvoa organisaation sisällä.

Inspira on kuntien talouden ja rahoituksen neuvontantopalveluihin erikoistunut Kuntarahoitus Oyj:n kokonaan omistama tytäryhtiö. Inspiran keskeisiä palvelualueita ovat kuntatalous, investoinnit ja palvelutuotannon uudelleen järjestelyt.

Lue lisää: kuntarahoitus.fi/inspiran-neuvonantopalvelut/


Teksti: Hannele Borra
Kuva: Jesse Karjalainen

Tekstiä muokattu 15.6.2023. Lisätty infolaatikko Inspirasta.

Kestävä kuntaKuntarahoitusNeuvonantopalvelutTalous

Ympäristöministeriön avustushaku kuntien ilmastosuunnitelmien laadintaan on avattu

  • Uusi ilmastolaki velvoittaa kuntia laatimaan ilmastosuunnitelman. Ensimmäinen ilmastolain mukainen ilmastosuunnitelma tulee valmistua kunnan valtuustokaudella 2025-2029.
  • Kunnat, joilla ei ole olemassa olevaa ilmastosuunnitelmaa tai joiden suunnitelma on vanhentunut, voivat hakea avustusta työn tueksi jo kuluvan valtuustokauden aikana. Opas ilmastosuunnitelmien valmisteluun julkaistaan toukokuussa.
  • Vuonna 2025 alkavasta valtuustokaudesta eteenpäin avustusta voidaan myöntää kaikille kunnille riippumatta siitä, onko kunnalla ennestään ilmastosuunnitelmaa. Avustushaku on jatkuva.

Lue lisää ympäristöministeriön tiedotteesta >>

Kestävä kuntaVastuullisuus

Uusi sivistys- ja hyvinvointikampus tukee tulevaisuuden siuntiolaista onnellisuutta

Sivistys- ja hyvinvointikampus tuo yhteen suomenkielisen, noin 500 oppilaan Aleksis Kiven koulun luokat 1–9, sekä noin 200 oppilaan ruotsinkielisen Sjundeå svenska skolan ja sen luokat 1–6.  

– Kaksikielisessä kunnassa on oltava hallinnollisesti omat koulunsa kieliryhmille. Yleensä se on ymmärretty samalla fyysisesti omina koulurakennuksinaan, mutta halusimme purkaa tätä ajattelutapaa, kertoo kunnanjohtaja Juha-Pekka Isotupa.  

Isotuvan mukaan Siuntiossa ajateltiin aluksi, että koulujen tuominen saman katon alle olisi helppoa ja Suomessa olisi useitakin kaksikielisiä kuntia, jossa vastaava yhdistyminen olisi jo toteutettu. Vuoden 2022 alussa Kaarinassa valmistunut Hovirinnan alakoulu toimii samalla periaatteella, mutta Siuntion Sydämen suunnitteluvaiheessa valmiita esimerkkejä ei vielä löytynyt. Siuntiossa aiheesta käytiinkin pitkiä keskusteluja ennen prosessin edistämistä.

– Asiaan liittyi varmasti myös pelkoja siitä, säilyykö ruotsinkielisten identiteetti. Kaikkia kehityssuuntia ei voi ennakoida, mutta toivomme että oppiminen olisi molemminpuolista ja ruotsin osaaminen virtaisi myös suomen puhujien suuntaan.  

Siuntio on ruumiinkulttuurin keskus – men också mer än bara handboll 

Siuntion Sydän on keskitetty ratkaisu. Siuntiossa on aiemmin ollut toista kymmentä kyläkoulua, mutta niitä on ajan saatossa lakkautettu. Kuntatalous on ollut pitkään alijäämäinen ja toimintaa on jatkuvasti tehostettu, mutta nyt koettiin tarvetta myös panostaa.  

– Aleksis Kiven koulun viimeinen osio valmistui ja otettiin käyttöön 2007, mutta muut osat kiinteistöä ovat 1990-luvulta. Vaikka kiinteistössä oli verraten uusia tiloja, siinä oli myös paljon sisäilmaongelmia, jotka painoivat vaakakupissa ja puolsivat uuden kampuksen rakentamista. 

Sivistys- ja hyvinvointikampus on, kuten nimikin kertoo, myös paljon muuta kuin vain koulukeskus. Tiloissa toimii koulujen lisäksi nuorisotyö, kirjasto, sekä perhekeskus.  Liikuntamahdollisuuksia tukevat läheinen urheilukenttä ja kaksi palloiluhallia.  

– Käsipallo on vielä täällä kuningaslaji: Siuntio pelaa SM-tasolla sekä naisten että miesten sarjoissa. Urheilun vastapainoksi halusimme investoida kampuksella myös kulttuurimahdollisuuksiin. Iltaisin tilat ovat kansalaisopiston käytössä ja kampukselta löytyy auditorion ja näyttämön yhdistelmä, joka on jo päässyt käyttöön. Näyttämöllä esitetty Aleksis Kivi -oopperan konserttiversio toimi hyvin.  

Hyödyt eivät näy heti, mutta tukevat onnellisempaa kuntalaisuutta 

Polku valmiiseen kampukseen on ollut pitkä. Keskustelua hankkeen mahdollisuuksista käytiin jo 2010-luvun alkupuolella ja ne alkoivat saada konkreettisempaa muotoa vuosikymmenen puolivälin jälkeen. Hankkeen toteutustavasta puhuttiin myös matkan varrella paljon. Vanhan koulun sisäilmaongelmat herättivät kunnan johdossa myös itsekritiikkiä. 

– Kyseenalaistimme, osaammeko toteuttaa terveen ja toimivan koulukiinteistön. Ei kukaan tahallaan rakenna ongelmallisia tiloja, mutta tietysti haasteet aiheuttivat turhautumista. Halusimme varmistaa, että osaisimme hallita uusien tilojen kohdalla niihin liittyvät riskit, Isotupa avaa käydyn keskustelun taustoja. 

Tätä taustaa vasten Siuntion Sydän päätettiin toteuttaa 20 vuoden elinkaarimallilla, joka vastuuttaa kampuksen kunnossapidon urakoitsijalle. Urakoitsijaksi valikoitui SRV ja rakentaminen käynnistyi syksyllä 2020 ja valmistui keväällä 2022. Reilun 28 miljoonan euron hankkeessa Kuntarahoituksen leasingrahoituksen osuus oli 26 miljoonaa euroa.  

Isotupa uskoo, että kampus tuo ajan mittaan paljon hyötyjä. Hänen mukaansa Siuntio on pieni kunta, jossa palveluyksiköt ovat pieniä – synergia on tärkeää, jotta ammattilaiset ehtivät keskittyä ydintehtäviinsä eikä tukitoimintojen pyörittäminen vie liikaa aikaa.  

– Jos opettajat, nuorisotyön ja perhekeskuksen osaajat ehtivät antaa enemmän aikaansa nuorille ja perheille, on se jo tärkeä onnistuminen. Se ei näy ehkä heti tilastoissa, mutta asiaa on katsottava pitkällä jänteellä. Mitä paremmin tavoitamme pudokkaat sekä onnistumme tukemaan nuoria ja perheitä, sitä hyvinvoivempi Siuntio meillä todennäköisesti on kymmenen vuoden päästä. 

Oikaisu: Artikkelissa kerrottiin aiemmin, että Siuntion Sydän oli ensimmäinen koulukiinteistö Suomessa, joka toi samoihin tiloihin suomen- ja ruotsinkielisten koulujen opetuksen. Ratkaisu on harvinainen, mutta sellainen on ehditty toteuttaa ennen Siuntion Sydämen valmistumista, esimerkiksi Kaarinan Hovirinnan alakoulussa.

Teksti: Tuomas Mäkinen
Kuva: Siuntion kunta

AsiakastarinatKestävä kuntaKuntien asiakastarinatLeasing

”Tärkeintä on päästä alkuun” – Kuntarahoituksen tapahtumassa ilmastotavoitteista tehtiin ilmastotyötä

Jo 80 prosenttia suomalaisista asuu kunnassa, joka on asettanut ilmastoon liittyviä tavoitteita. Strategiaan kirjatut tavoitteet eivät kuitenkaan läheskään aina muutu teoiksi. Ilmasto & kunnat -tapahtumasarjan viimeisessä osassa Joensuun kaupungin ympäristönsuojelupäällikkö Jari Leinonen, Motivan asiantuntija Anna Sahiluoma sekä Inspiran konsultti Pauliina Haro antoivat omat vinkkinsä siihen, miten tavoitteet muutetaan toiminnaksi.

Anna Sahiluoma korosti puheenvuorossaan ajattelun muutosta.

– Niin päättäjien kuin virkamiesten pitäisi ymmärtää, että toiminnan muuttaminen vaatii sitoutumista ja ajattelun muutosta koko organisaatiossa. Kaikki toimialat on saatava mukaan, ja ajattelu on ulotettava myös muihin toimijoihin kunnan alueella. Kunnan alueella kuntakonserni vastaa vain pienestä osastapäästöjä. Siksi voimaa on haettava esimerkiksi yritysyhteistyöstä, Sahiluoma sanoi.

Esimerkiksi Joensuussa vuonna 2015 käynnistettyyn ilmastokumppanuusverkostoon kuuluu jo 40 yritystä, jotka ovat myös asettaneet itselleen tavoitteita.

Ilmastotyölle on oltava selkeät tavoitteet ja mittarit, ja tavoitteiden toteutumista on myös seurattava. Tavoitteet on sanoitettava konkreettisiksi ja aikataulutetuiksi toimenpiteiksi.

– Vaikuttavuuden arviointi on tärkeää. Jos halutaan viestiä, että asiat ovat tärkeitä, täytyy pystyä osoittamaan myös niiden vaikutus, Jari Leinonen kommentoi.

Työn tehokas organisointi edellyttää roolien ja vastuiden määrittelyä.

– Toimiva poikkihallinnollinen yhteistyö on tärkeää! Monessa kunnassa on poikkihallinnollinen ilmastotiimi, joka johtaa tavoitteita. Ryhmässä voi olla mukana myös päättäjiä. Työtä johtavalla tiimillä täytyy olla riittävä mandaatti ja mahdollisuus viestiä kaikille toimialoille, Sahiluoma painotti.

Ilmasto- ja talousjohtaminen kytkeytyvät tiiviisti yhteen. Strategiassa asetetaan tavoitteet, tiekartta konkretisoi tavoitteiden edistämiseksi tehtävät toimenpiteet ja toimenpideohjelmaan valitaan kustannustehokkaimmat keinot.

– Ilmastotyön täytyy näkyä talousarvion laadintaohjeissa. Hankinnat ovat tärkeässä roolissa ja on muistettava johtaa sekä käyttötalouden hankintoja että investointeja, Sahiluoma sanoi.

Kaikki kolme asiantuntijaa painottivat, että ilmastotyön tekemisessä ei pidä odottaa valtiollista ohjeistusta.

– Toimintatavat ovat kaikille uusia, tärkeintä on aloittaa jostain. Aktiivisilla yksilöillä, heidän innostuksellaan ja myös epämuodollisella keskustelulla on suuri merkitys, Sahiluoma korosti.

Joensuussa ilmasto huomioidaan kaikessa toiminnassa

Joensuun ilmastotyön juuret ulottuvat vuoteen 1995, jolloin kaupunki liittyi Kuntaliiton ilmastokampanjaan. Pari vuotta myöhemmin laadittu Joensuu 21 -ohjelma eli paikallisagenda levitti tekemistä. Agendan laatimiseen osallistui laaja ryhmä poliitikkoja ja virkamiehiä.

– Ohjelmaa toteutettiin 2000-luvun alussa erillishankkeilla. Pikkuhiljaa ilmastokysymykset alkoivat nousta kestävän kehityksen työn edelle, Joensuun kaupungin ympäristöpäällikkö Jari Leinonen kertoi.

Ilmastotyö sai uutta puhtia 2008–2009 laaditusta seudullisesta ilmastostrategiasta, jonka tekeminen tuli mahdolliseksi kuntaliitosten myötä. Strategian pohjalta Joensuun kaupunki laati toteuttamisohjelman.

– Vuonna 2013 päivitimme strategian ilmasto-ohjelmaksi, jota päätettiin päivittää valtuustokausittain. Tuolloin myös otimme kaupungin tavoitteeksi hiilineutraaliuden vuonna 2025.

Hiilineutraaliustavoite kirjattiin myös kaupungin ja valtion väliseen kasvusopimukseen.

– Kun hiilineutraalius oli kirjattu konsernin keskeiseksi tavoitteeksi, se valui myös toimialoille ja tytäryhtiöihin toimenpiteiksi ja sitoutti henkilöstön. Ilmastonäkökulma ja vaikutukset ryhdyttiin huomioimaan kaikessa toiminnassa, Leinonen korosti.

Toimenpiteiden vaikuttavuutta Joensuussa arvioitiin ensimmäisen kerran vuonna 2017. Vuonna 2022 mukana on ensimmäistä kertaa myös arvio siitä, miten toimenpiteet vaikuttavat luonnon monimuotoisuuteen.

Joensuussa ilmastotyötä on tehty ympäristönsuojelussa ja hankkeissa, päätoimisesti ilmastotyötä tekevä ilmastokoordinaattori aloitti tehtävässään noin vuosi sitten. Tehty työ ja tulokset on koottu Climate Joensuu -portaaliin.

– Olemme onnistuneet tekemään hankkeita, jotka eivät liittyneet yhteen tiettyyn asiaan. Oivalsimme, miten tärkeää on, että jokainen tekee sen, mitä pystyy. Teemme työtä positiivisen kautta, Leinonen kertoi.

Verkostoilla on myös ollut Joensuulle suuri merkitys. Leinonen pitää erityisesti Resurssiviisaiden edelläkävijäkuntien (FISU) -verkoston roolia tärkeänä.

– FISU on erittäin toimiva verkosto, ja se on tuottanut meille paljon hyviä hankkeita. Resurssiviisaiden kuntien talous- ja ilmastojohtamisen (REETTA) hankkeen kautta toteutimme ilmastobudjetin ja saimme jo tehdyn työn näkyväksi, Leinonen sanoi.

Joensuussa ilmastotoimia toteutetaan toimialojen investointi- ja käyttötalouden määrärahoilla, konkreettiset toimenpiteet on määritelty ilmasto-ohjelmassa. Hankerahoituksen rooli työssä on ollut merkittävä, sen avulla ilmastotyötä on kehitetty ja tehty kokeiluja.

Ympyrä on sulkeutumassa, kun Joensuussa on aloittanut kestävän kehityksen poikkihallinnollinen työryhmä, joka tukee ilmasto- ja kestävän kehityksen työtä.

– Seuraava etappi on toivottavasti se, että saavumme päämäärämme aikataulussa, eli saavutamme hiilineutraaliuden vuonna 2025, Leinonen päätti puheenvuoronsa.

Kopiointi on sallittua!

Tilaisuuden päätöspuheenvuorossa Kuntarahoituksen tytäryhtiön Inspiran konsultti Pauliina Haro antoi vinkkejä ilmastotavoitteiden edistämiseen. Haro kertoi, että asenteet ovat edelleen este ilmastotyölle. Aloittaa kannattaa, vaikka organisaatioissa ei olisi ilmastoasiantuntijaa tai aiempaa kokemusta. Puhuminen on ensimmäinen askel.

– Aiheeseen liittyy paljon termistöä, joka ei heti aukea kaikille. Ihmisille on hyvä antaa aikaa oivaltaa, Haro sanoi.

Työhön kannattaa ottaa mukaan mahdollisimman laaja porukka. Muiden kuntien työstä, tutkimuksista, selvityksistä ja hakkeista kannattaa ottaa mallia.

– Tässä työssä kopiointi on sallittua, koska kaikilla on sama tavoite. Hyvää materiaalia on paljon! Esimerkiksi Kuntaliiton ja kumppanien tuottama SDG-analyysiprosessin työkirja on hyvä, Haro sanoi.

Ilmastotyössä kannattaa edetä askel askeleelta ja edistää muutamaa toimenpidettä kerrallaan. Työlle on hyvä määritellä vastuuhenkilö, joka ohjaa tekemistä ja ottaa muita mukaan. Asioita on pidettävä säännöllisesti esillä.

– Toimenpiteet ja aikataulu on viestittävä kaikille, Haro painotti.

Asiantuntijoiden suosikkivinkit ilmastotyöhön:

  • Pauliina Haro: Nyt on viimeistään aika alkaa tehdä ilmastotyötä. Alkakaa puhua ilmastoasiasta ja lähtekää mukaan hankkeisiin!
  • Jari Leinonen: Tehkää positiivisen kautta: kertokaa mitä on tehty, mitä tehdään nyt ja mitä on mahdollista tehdä. Ilmastotyö hyödyttää meitä kaikkia!
  • Anna Sahiluoma: Yleensä energiantuotanto ja -käyttö sekä liikenne aiheuttavat suurimmat päästöt. Kun energiatehokkuuden eteen tehdään työtä, ilmastotyö säästää myös rahaa.



Tutustu myös:

Ilmasto & kunnat -tapahtumasarjan aiempien tapahtumien artikkelit ja tallenteet:

Kestävä kuntaKuntarahoitusTapahtumatVastuullisuus

Kuntien uudet tiet: Monialainen Sysmän neuvottelukunta ideoi elinvoimaa

Kunnanjohtaja Marketta Kitkiöjoki, mistä oikein on kyse Sysmän neuvottelukunnassa?

”Sysmän neuvottelukunta on vuonna 1990 perustettu kokoonpano, joka oli alun perin kunnan kehittämislautakunnan valmistelema kokonaisuus. Aluksi neuvottelukunta toimi Sysmän kehitysyhtiön alla ja keskittyi vahvasti kehittämiseen ja teollistamiseen. Kehitysyhtiö on jo kadonnut ja ajat muuttuneet, mutta neuvottelukunta jatkaa toimintaansa ja on meille tavattoman tärkeä. Säännöllisesti kokoontuva ryhmä on meille ensisijaisesti kontaktipinta ja verkosto, joka tuo kuntaan monialaista ja syvää osaamista useilta yhteiskunnan osa-alueilta.”

Millaisia asioita neuvottelukunnassa käsitellään?

”Ryhmä käsittelee monipuolisesti hyvin erilaisia asioita. Joskus ne ovat kunnan ajankohtaisia asioita tai esimerkiksi julkista keskustelua herättäneitä teemoja. Ne voivat olla myös kunnan strategiaan liittyviä asioita tai hyvin konkreettisiakin kehitysideoita.”

Miten neuvottelukunta toimii ja miten se muodostetaan?

”Kunnanhallitus nimeää neuvottelukunnan jäsenet esimerkiksi kunnan päättäjän tai kesäasukkaan esityksestä. Esityksen tueksi pyydämme henkilön ansioluettelon ja näkemystä siitä, miten kyseinen henkilö voisi auttaa kuntaa kehittymään. Tällä hetkellä ryhmään kuuluu kunnan vapaa-ajan asukkaita, sidosryhmien edustajia sekä entisiä sysmäläisiä, joille kunta on edelleen tärkeä.

Neuvottelukunta työstää asioita sekä yhdessä että pienemmillä kokoonpanoilla. Sääntöjen mukaan neuvottelukunnalla on 3–5 hengen johtoryhmä, joista jokaisella johtoryhmän jäsenellä on oma vastuualueensa, jota työstetään pienemmässä porukassa. Koko neuvottelukunnan yhteinen pitkäaikainen perinne on kesäseminaari, jossa puidaan ajankohtaisia asioita yhdessä ja perusteellisesti.”

Millaisia kokemuksia Sysmässä on neuvottelukunnasta saatu?

”Itse koen, että neuvottelukunta on Sysmän kunnalle todella tärkeä. Se on omaleimainen neuvotteluelin ja ideoija, joka antaa syötteitä kunnan päätöksenteolle ja lisäarvoa valmisteluun. Kaikkia jäseniä yhdistää rakkaus Sysmään, ryhmä on erittäin sitoutunut asiaansa. Kunnalle neuvottelukunta toimii peilinä – me kunnan viranhaltijat ja päättäjät tarvitsemme ulkopuolelta tulevaa tarkastelua ja perspektiiviä. Neuvottelukunta myös haastaa meitä ja ajatteluamme esimerkiksi strategisissa asioissa ja arjen valinnoissa. Nämä keskustelut opettavat, antavat uusia näkökulmia ja varmasti myös kehittävät Sysmää eteenpäin.”

Millaisia konkreettisia asioita tai esimerkkejä neuvottelukunnan työstä voisi mainita?

”Vuosien ja vuosikymmenien aikana neuvottelukunta on kehittänyt muun muassa Sysmän matkailua edelleen toiminnassa olevat ja todella suositut kartanokierrokset ovat saaneet alkunsa neuvottelukunnan ideasta. Myös neuvottelukunnan kanssa yhdessä muutama vuosi sitten pohjustettu laaja Sysmän elinvoimaohjelmatyö oli hyvin antoisaa ja tuloksekasta, ihan parhaita asioita koko omalla johtajakaudellani Sysmässä.”

Millä muulla tavoin Sysmä osallistaa asukkaita päätöksentekoon?

”Vähän aikaa sitten perustettu vapaa-ajan asukkaiden yhdistys tekee tiivistä yhteistyötä kunnan kanssa. Se keskittyy erityisesti kesäasukkaita mietityttäviin arjen asioihin kuten jätehuoltoon.

Sysmän kansankäräjille taas kuka tahansa voi tuoda kysymyksiä, joihin minä ja muut viranhaltijat tai poliittinen johto vastaa. Nimi tulee menneiden aikojen käräjäkivistä. Kansankäräjät on ollut koronapandemian vuoksi pari vuotta tauolla, mutta foorumina se on tärkeä ja ehdottomasti säilyttämisen arvoinen.”


Teksti: Joonas Holste
Kuva: Ilola Inn, Jari Hudd

Kestävä kunta

Kuntien uudet tiet: Pyhtää pitää kustannukset kurissa ulkoistuksilla – aikaa vapautuu tulevaisuuden suunnitteluun

Kunnanjohtaja Jouni Eho, mitä kaikkea Pyhtää on ulkoistanut?

”Isoimpana ulkoistuksena on sote, joka haukkaa kunnan 30 miljoonan vuosibudjetista yli puolet. Kiinteistöjen huolto ja ylläpito on ulkoistettu noin 2,5 miljoonalla eurolla, ja Cursor Oy kehittää kunnan matkailua ja tuottaa muita elinkeinopalveluita noin 230 tuhannella eurolla. Lisäksi kunta ostaa eri tukipalveluita, kirjanpitoa ja palkanlaskentaa 200 tuhannella eurolla vuodessa. Myös ICT-palvelut hankintaan talon ulkopuolelta, tämäkin kustantaa hieman alle 200 tuhatta euroa. Kaavoitusta ostetaan 70 tuhannella eurolla, ja kuntamarkkinointia hoitaa Filmbutik 50 tuhannella eurolla vuodessa. Näiden lisäksi kuntalaisille tarjotaan vuosittain noin 700 tuhannen euron edestä palveluseteleitä. Vuonna 2020 ostopalveluiden osuus kunnan menoista oli noin 69 prosenttia.”

Mistä ajatus palveluiden laajamittaisesta ulkoistuksesta sai alkunsa?

”Taustalla on kustannuskehitys: 2010-luvun alkupuolella Pyhtään kulut kasvoivat noin 10 prosentilla vuodessa. Kuntapäättäjät totesivat, että näin ei voi jatkua. Kunnan palvelustrategia uusittiin silloisen kunnanjohtajan Olli Nuuttilan johdolla. Silloin päätettiin, että jos kumppani tuottaa palvelua paremmin ja kustannustehokkaammin, ei kunnan kannata tehdä sitä itse.”

Mitä hyötyjä laajoilla ulkoistuksilla on saavutettu?

”Tavoitteena oli, että kustannusten nousu rajoitettaisiin kolmeen prosenttiin vuodessa. Todellisuudessa kasvu on jäänyt alle prosenttiin vuodessa, eli 10 prosentin vuosivauhdista on tultu reippaasti alaspäin. Asukkaat ovat myös erittäin tyytyväisiä palveluihin: esimerkiksi vuonna 2017 tyytyväisyys silloiseen sote-kumppaniin Attendoon oli kyselyissä 4,61 asteikolla yhdestä viiteen. Sopimus kannustaa satsaamaan palvelun laatuun: hyvästä asiakastyytyväisyydestä maksetaan palkkio, huonosta saa sanktion.”

Miten toimintaa kehitetään jatkossa? Vieläkö on ulkoistettavaa?

”On vaikea nähdä, että kunnan itse tuottamia palveluja tästä enää rankasti supistettaisiin. Rakennusvalvonnassa tosin saattaa olla tehtäviä, joita voisi ostaa muualta: esimerkiksi valmistelevia tehtäviä voitaisiin täydentää ostopalveluilla. Näin voisimme varmistaa, että saamme jatkossakin osaajia kilpailluilla työmarkkinoilla. Pula osaajista on kova, ja pienen kunnan on hankala kilpailla isojen työnantajien kanssa. Samalla käytännönläheisellä linjalla jatketaan: jos saamme parempaa palvelua muualta halvempaan hintaan, ei sitä kannata tuottaa itse.”

Voisiko ’Pyhtään malli’ sopia muille kunnille?

”Ilman muuta. Kustannuspaineet ovat valtakunnallinen ongelma: väestö ikääntyy kaikkialla ja verotulojen kasvuvauhti hiipuu. Ei tämä toki ole mikään yksi tie onneen. Varmasti on myös ulkoistuksia, jotka eivät ole vähentäneet kustannuksia. Meillä se on kuitenkin toiminut. Vuosi vuodelta sopimuksia on opittu kilpailuttamaan paremmin ja kumppaniverkoston johtaminen sujuu sutjakasti.

Kunnanjohtajalle ulkoistukset raivaavat aikaa keskittyä kunnan tuloihin kustannusten sijaan. Lähes neljä viidesosaa työajastani kuluu elinkeinopolitiikkaan, joka on yksi kunnanjohtajan tärkeimpiä tehtäviä. Pyhtään merkittävin elinkeinohanke on lentokenttä, jonka kehittämiseen valtio satsaa 2,5 miljoonalla eurolla. Pyhtäästä tehdään Suomen sähköisen ilmailun keskus. Myös tonttikauppa käy kuumana: tänä vuonna on myyty yli 20 omakotitonttia, mikä on kaikkien aikojen ennätys. Hyvänä vuonna jäädään keskimäärin 5–7 kieppeille.”

Minkä kunnan uudesta tavasta toimia haluaisit kuulla sarjassa?

”Turun seutukunta Lieto on pitkään ollut Suomen yritysmyönteisimpien kuntien kärjessä ja oman kokoluokkansa ykkössijalla. Olisi hienoa kuulla, miten Liedossa on satsattu kunnan ja elinkeinoelämän yhteispeliin.”


Kuntien uudet tiet -juttusarjassa esittelemme konkreettisia esimerkkejä siitä, miten Suomen kunnissa on onnistuttu kehittämään elinvoimaa toimintaympäristön muutosten ja taloudellisten paineiden ristitulessa. Sarja jatkaa Kuntarahoituksen keväällä 2021 julkaistun Päätösten aika – tienviitat kestävään kuntaan -keskustelupaperin teemaa. Tutustu keskustelupaperiin täällä! (linkki)

Kestävä kuntaKuntien uudet tietTalous

Joona Räsänen: Sote-uudistus on kunnille uudistumisen paikka

Aluevaalit lähestyvät, ja lähes kaksi vuosikymmentä kaavailtu sote-uudistus viedään vihdoin käytäntöön. Pitkän linjan kuntavaikuttajana tunnelmani ovat ristiriitaiset. Yhtäältä on hienoa, että turhautumiseen asti työstetty uudistus näkee päivänvalon. Toisaalta kunnissa on jo pitkään murehdittu, miltä kunta näyttää jatkossa.

Sote on kunnille peiliin katsomisen paikka. Kustannukset ja tulot puolittuvat, ja kuntien rahoitusasema muuttuu kertaheitolla. Huoli palveluiden säilymisestä ja tulevaisuuden investointikyvystä on todellinen. Silti muutoksessa piilee myös mahdollisuus. Kun verokertymä supistuu, on kuntien omilla valinnoilla entistä suurempi vaikutus siihen, miltä niiden tulevaisuus näyttää. Jäljelle jäävät äyrit pitää käyttää fiksusti, kunnan omiin vahvuuksiin.

Kunnilla on ollut tapana syleillä strategioissaan koko maailmaa. Yrittäjille on tarjottu Suomen parasta tonttimaata, asukkaille maan joustavinta arkea ja matkailijoille maailman puhtainta luontoa. Taloudellisesti vaikena aikoina ’jokaiselle jotakin’ -ajattelu tarkoittaa valitettavasti yleensä sitä, että todellisia panostuksia uuden luomiseen ei ole mahdollista tehdä. Jatkossakin kuntien velkaantuminen jatkuu ja sopeutuspainetta on kaikkialla, kunnan koosta huolimatta. Sote ei kuntataloutta pelasta.

Jos uhkakuvista haluaa selviytyä, pitää päättäjien tehdä tiukkoja valintoja. Kunnan tärkein rooli on jatkossakin olla hyvä paikka asua, elää ja yrittää, mutta kaikessa ei kannata tavoitella Suomen mestaruutta. Onko kilpailuvalttimme kunnan ainutlaatuinen luonto? Vai kenties virtaviivaistettu asiointi, jossa asukasta ei pompoteta luukulta toiselle? Voimmeko järjestää toimintoja tehokkaammin, uusien kumppanuuksien avulla?

On tosiasia, etteivät pienet ja keskisuuret kunnat voi pistää kampoihin isommille naapureilleen, ainakaan joka lajissa. Silti jokaisella on omat avaimensa elinvoiman edistämiseen. Hangossa on satsattu etätyöhön, Pyhtäällä kumppanuuksilla tehostettu palvelutuotantoa. Närpiö panostaa työperäiseen maahanmuuttoon, Kärsämäki kunnanvaltuuston ja elinkeinoelämän yhteispeliin.

Kivoja kesäkaupunkeja on Suomessa paljon. Mistä löytyisi ensimmäinen syyskaupunki? Sote-uudistus on kunnille suuri mahdollisuus keksiä itsensä uudelleen.

Joona Räsänen
Kirjoittaja on Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja, Lohjan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja sekä yksi Pienten ja keskisuurten kuntien uudet tiet -tapahtuman panelisteista.


Mitä yhteistä on Närpiöllä, Kärsämäellä, Hangolla ja Pyhtäällä? – Kuntarahoituksen tapahtumassa jaettiin vinkkejä kunnan elinvoiman kehittämiseen

Miten elinvoimaa on kehitetty lisäämällä työperäistä maahanmuuttoa? Mikä on valtuustojen rooli elinkeinopolitiikassa? Entä mitä mahdollisuuksia etätyö ja ennakkoluulottomat ulkoistukset tuovat kunnille?

Pienten ja keskisuurten kuntien uudet tiet -tapahtumassa pureuduttiin kuntien eriytymiskehitykseen ja tulevaisuuden pelimerkkeihin.

Katso tapahtuman tallenne ja ota neuvot talteen! (linkki)

IlmiötKestävä kuntaTalous

Mitä yhteistä on Närpiöllä, Kärsämäellä, Hangolla ja Pyhtäällä? – Kuntarahoituksen tapahtumassa jaettiin vinkkejä kunnan elinvoiman kehittämiseen

Eriytymiskehitys on ollut jo pitkään laajalti tunnistettu ilmiö suomalaisessa kuntakentässä, ja tulevaisuudessa kunnat muistuttavat yhä vähemmän toisiaan. Kuntien menestymiseen vaikuttavat paitsi ulkoiset tekijät, kuten sääntelyn tuomat vaatimukset ja taloudellinen kehitys, myös kuntien omat valinnat.

Miten Suomen pienissä ja keskisuurissa kunnissa on onnistuttu sitouttamaan kunnanvaltuusto elinkeinopolitiikkaan, kehitetty työllisyyttä ja turvattu laadukkaat palvelut? Muun muassa näihin kysymyksiin vastasivat Närpiön henkilöstöpäällikkö Marjo Österdahl, Kärsämäen kunnanvaltuuston puheenjohtaja Esko Ristinen, Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio, Pyhtään kunnanjohtaja Jouni Eho, Hangon kaupunginjohtaja Denis Strandell ja Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja Joona Räsänen Kuntarahoituksen keskustelutilaisuudessa 21.10.2021.

Katso tapahtuman tallenne ja ota ideat talteen!



Lisää asiantuntijanäkemyksiä siitä, miltä tulevaisuuden kunta näyttää, voit lukea Kuntarahoituksen ja Demos Helsingin keskustelupaperista. Lataa julkaisu käyttöösi täällä.

IlmiötKestävä kuntaKuntarahoitusNäkökulmatTalous

Denis Strandell: Hanko kuuluu korona-ajan voittajiin, mutta menestys ei ole tullut annettuna

Hanko lukeutuu koronavuoden voittajiin: terveyskriisi ei ole kaupunkiimme toden teolla rantautunut, mutta etätyöläiset ovat. Kun pääkaupunkiseutu oli säpissä ja lapset siirtyivät kotikouluun, alkoi Hangon katukuvassa kuhista. Paljon on kiittäminen kaupunkimme suotuisaa sijaintia, mutta myös menneiden vuosien fiksuja valintoja.

Hanko oli pitkään Etelä-Suomen teollistunein kaupunki ennen kuin globalisaatio ulkoisti työt maailmalle. Ensin lähti tekstiiliteollisuus Portugaliin ja Viroon, sitten Kaukoitään. Sen jälkeen taantui terästeollisuus, kun suomalainen työvoima koitui maailmanmarkkinoille liian kalliiksi. Työpaikkojen myötä kaupungin väkiluku kääntyi laskuun, ja Hanko on ollut muuttotappiokunta viimeiset kolme vuosikymmentä.

Kymmenen vuotta sitten kaupungissa alettiin puhua etätyöstä. Voisiko Hankoon tulla tekemään työtä, joka ei katso aikaa eikä paikkaa? Ehkä rantakaupunki voisi toimia kakkoskotina luoville aloille, taiteilijoille ja muusikoille. Ja ehkä sen seurauksena joku tänne muuttaisikin.

Kaupungin strategiaan kirjattiin tavoite houkutella luovan työn tekijöitä Hankoon. Kaupunki järjesti etätyöpajoja yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa, ja taiteilijat veivät sanomaa omille verkostoilleen. Sovittiin yhteisiä etätyöpäiviä ja -viikonloppuja. Toiminta oli aluksi hajanaista, mutta se kirvoitti isoja ajatuksia. Näitä ajatuksia tulin itse kaupunginjohtajana jatkamaan kuusi vuotta sitten.

Tietoliikenneyhteydet kehittyivät ja työnantajat alkoivat suhtautua etätyöhön suopeammin. Taiteilijoiden lisäksi Hankoon alkoi hakeutua tietotyöläisiä, ensin muutama päivä kerrallaan, pitkä viikonloppu siellä täällä. Vapaa-ajan asuntojen kysyntä kasvoi. Väki väheni, mutta asuntojen hinnat eivät enää laskeneet.

Sitten tuli korona, ja laittoi muutoksen turbovaihteelle. Pääkaupunkiseudun tietotyöläiset siirsivät kotikonttorinsa kertaheitolla silloin koronavapaaseen Hankoon. Yhtäkkiä kaupunki oli täynnä ihmisiä. Vaikka rajoituksia on nyt höllennetty, ei työpaikoilla palata takaisin vanhaan. Etätyö on tullut jäädäkseen, ja niin myös Hangon etätyöläiset. Olemme alkaneet puhua heistä ”kakkoshankolaisina”.

”Kakkoshankolaiset” ovat tuoneet kaupunkiin paljon. Hangossa eletään nyt kiivainta rakennusbuumia sitten 80-luvun: kaupunkiin kohoaa noin 300 asuntoa, joista 80–90 prosenttia on suunniteltu käytettäväksi vapaa-ajan asuntoina. Mitä useammin kakkoskoti toimii kotikonttorina, sitä enemmän kaupunkiin jää ostovoimaa. Tämä tarkoittaa lisää palveluja, ravintoloita ja kauppoja, niin ”kakkoshankolaisille” kuin kaupungin vakituisille asukkaille.

Tänä vuonna Hangon väkimäärä on kääntynyt kasvuun. Moni on ehkä tajunnut, että arki rullaa hyvin myös kakkoskodista käsin. Eikä pääkaupunkiseudulle pendelöinti ole paha rasti, jos sen tekee kerran viikossa. Oli muutos pysyvä tai ei, on selvää, että kasvun varaan emme kaupungin tulevaisuutta rakenna. Hangossa on paraikaa käynnissä strategiatyö, joka lähtee siitä oletuksesta, että hyvän elämän edellytyksiä voidaan ylläpitää, vaikka väki vähenisi.

Ajatus kuntien ja kaupunkien elinvoimasta typistyy liian usein väkimäärään. Ajatellaan, että jos veronmaksajien määrä kasvaa, kunnalla menee hyvin. Jos ei, asiat ovat huonosti. Mielestäni aika on ajanut tämän yksinkertaistuksen ohi. Olisiko ikääntyvässä Suomessa syytä katsoa jo muita mittareita, kuten ostovoimaa?

Denis Strandell
Kirjoittaja on Hangon kaupunginjohtaja ja Kuntarahoituksen hallituksen jäsen sekä yksi Pienten ja keskisuurten kuntien uudet tiet -keskustelutilaisuuden panelisteista.


Mitä yhteistä on Närpiöllä, Kärsämäellä, Hangolla ja Pyhtäällä? – Kuntarahoituksen tapahtumassa jaettiin vinkkejä kunnan elinvoiman kehittämiseen

Miten elinvoimaa on kehitetty lisäämällä työperäistä maahanmuuttoa? Mikä on valtuustojen rooli elinkeinopolitiikassa? Entä mitä mahdollisuuksia etätyö ja ennakkoluulottomat ulkoistukset tuovat kunnille?

Pienten ja keskisuurten kuntien uudet tiet -tapahtumassa pureuduttiin kuntien eriytymiskehitykseen ja tulevaisuuden pelimerkkeihin.

Katso tapahtuman tallenne ja ota neuvot talteen! (linkki)

Kestävä kuntaNäkökulmat