Digitaaliset palvelut Archives - Page 6 of 7

Apollo kokoaa rahoituksen hallinnan ja talouden suunnittelun työkalut yhteen palveluun

4.12.2018

Kuntarahoituksen digitaalinen Apollo-palvelu on laajentunut palvelukokonaisuudeksi, jossa asiakkaat voivat hallita rahoitussopimuksiaan ja sijoituksiaan sekä seurata takauksiaan ja markkinainformaatiota yhdestä paikasta. Pilvipohjainen palvelu saa pian odotetun lisän, kun pilotointivaiheessa oleva talousennustetyökalu tuodaan kuntien käyttöön ensi vuoden alussa. Työkalu mahdollistaa tulevaisuuden talousennusteiden rakentamisen ja investointien vaikutusten arvioinnin kuntatalouteen pitkällä aikavälillä.

– Investointi- ja rahoituspäätöksillä on pitkän aikavälin vaikutuksia kuntien talouteen. Kokoamme siihen liittyvän tiedon ja päätöksenteon työkalut Apollo-palveluun pala kerrallaan. Samalla viemme eteenpäin digitaalisten palveluiden kehitystä, talouden suunnittelua ja vastuullista päätöksentekoa koko sektorilla, kertoo Apollon kehitysprosessista vastaava Kuntarahoituksen apulaisjohtaja Lauri Pekkilä.

Jo yli 160 asiakkaan käytössä oleva Apollo on Pekkilän mukaan otettu ilolla vastaan.

– Olemme saaneet hyvää palautetta palvelusta kokonaisuudessaan, sen notkeasta pilvikäytettävyydestä, sisällöistä sekä yksityiskohdista. Kiitosta on saanut esimerkiksi se, että talouden ennusteita voidaan esittää lukujen ohella myös visuaalisesti graafeina, mikä auttaa niiden viestimisessä.

Asiakkaan kanssa asiakkaan asialla

Apollon työkalujen kehitystä onkin alusta alkaen ohjannut asiakaslähtöisyys ja päätökset palvelun kehityssuunnista on tehty yhdessä asiakkaiden kanssa. Esimerkiksi uutta talousennustetyökaluja on rakennettu palvelumuotoilun menetelmin nopeissa kehityssprinteissä, mikä on vauhdittanut sen käyttöönottoa.

– Jaettu halu ja intressi kehittää digitaalisia työkaluja eteenpäin on ollut laajalti läsnä. Asiakkaat ovat lähteneet innolla mukaan työkalun kehitystyöhön ja olleet mukana ideoinnissa ja pilotoinnissa sekä haastatteluissa aktiivisesti, Pekkilä kiittelee.

Kuntarahoitus on Pekkilän mukaan luontainen taho rahoituksen hallinnan ja talouden suunnittelun digitaalisten palveluiden kehittämiseen, koska sillä on laaja näkymä sektorilla toteutettaviin hankkeisiin ja niiden rahoitukseen.

– Teemme nimenomaisesti kunta- ja yleishyödyllisen asuntokentän kanssa töitä, joten asiakaskuntamme on samanhenkistä. Valtaosa asiakkaistamme on myös omistajiamme, joten vauhdittaessamme digipuolta ja vastuullista päätöksentekoa keskitetysti koko sektorilla olemme myös omistajien asialla.

Pekkilän mukaan Kuntarahoituksen asiantuntijat tulevat jatkossakin palvelemaan asiakkaitaan rahoituksen tarpeissa henkilökohtaisesti, mutta tarvitaan myös Apollon kaltaisia uudentyyppisiä palveluita ohjaamaan keskustelua oikeisiin asioihin ja tuomaan siihen lisää näkemystä.

– Tähtäämme siihen, että voimme enenevässä määrin tuoda asiakkaidemme käyttöön tietoa siitä, millaisia investointeja sektorilla toteutetaan, mitkä ovat olleet toimivat toteutustavat ja parhaat rahoitusvaihtoehdot ja millaisia hyötyjä niistä on saatu. Näin pystymme auttamaan asiakasta tekemään vastuullisia ja kaukonäköisiä talouspäätöksiä.

Kattava digitaalinen työkalupakki

Apollo-palvelun tavoitteena on helpottaa asiakkaiden rahoituksen hallintaan ja talouden suunnitteluun liittyvää arkipäivän työtä ja lisätä tietoa päätöksenteon tueksi.

Palvelun avulla asiakkaiden on mahdollista hallita kaikkia rahoitussopimuksia yhdestä paikasta.

– Kuntarahoituksen lainat ja johdannaiset siirtyvät Apolloon rajapintojen kautta automaattisesti ja palveluun on mahdollista syöttää tiedot myös muiden rahoituslaitosten sopimuksista, jolloin saadaan kattava näkemys kokonaisuudesta, Pekkilä kertoo.

Palvelussa asiakkaat voivat analysoida rahoitussalkkujaan sekä simuloida eri rahoitusvaihtoehtoja esimerkiksi kilpailutusten yhteydessä. Apollo mahdollistaa myös vaihtoehtoisten markkinaskenaarioiden tarkastelun. Palvelun avulla voi ennakoida esimerkiksi sitä, miten korkokäyrän yhden prosentin nousu vaikuttaa koko salkun korkokustannuksiin tulevina vuosina.

Yhteistyö asuntoyhtiöihin erikoistuneen Pandia Finance -ohjelman kanssa on suoraviivaistanut myös asuntoyhtiöiden salkkujen hallintaa Apollo-palvelussa, mikä on lisännyt läpinäkyvyyttä koko kuntakonsernien taloustilanteeseen.

Vuoden alusta alkaen Apollossa on ollut mahdollista lainojen ohella ajantasaisesti hallita kuntien eri yhtiöille myöntämiä takauksia. Palvelun takausaikataulusta voi seurata takausten elinkaarta, taattujen saldojen kehitystä ja takausprovisioita. Järjestelmään saa tallennettua myös takauksiin liittyvät vastavakuudet ja palvelun avulla voi arvioida sitä, ovatko ne tasapainossa takauksiin nähden.

Vastuiden lisäksi Apolloon voi lisätä myös varat sijoitustenhallinnan sovelluksen avulla, joka on kehitetty yhteistyössä suomalaisen FA Solutionsin kanssa. Sovellus mahdollistaa varallisuuden salkuttamisen omaisuusluokkiin. Perinteiset sijoitustuotteet markkina-arvoistetaan automaattisesti ja omaisuuserien digitalisoiminen auttaa myös kirjanpidon hoitamisessa.

Digitaaliset palvelut

Toimiva vesihuolto tukee elinvoimaa

27.11.2018

Vesihuoltoverkoston kuntoon on alettu kiinnittää viime vuosina entistä enemmän huomiota ja hiljattain valmistui myös maa- ja metsätalousministeriön teettämä selvitys vesihuoltoverkostojen tilasta.

Selvityksen mukaan vesihuollon toimintavarmuuden turvaaminen edellyttää nykyistä parempaa tietoa vesi- ja viemäriverkostojen kunnosta sekä verkostojen suunnitelmallista kunnossapitoa ja korjaamista. Erityisesti haja-asutusalueilla sijaitsevilla sadoilla pienillä laitoksilla on selvityksen mukaan usein epäselvä kuva vesihuoltoverkostonsa kunnosta ja riittämättömät resurssit tarpeellisten korjaustoimien toteuttamiseen.

– Pieniä vesiosuuskuntia on perustettu haja-asutusalueille aikanaan myös talkooperusteella. Uusi sukupolvi ei välttämättä ole kiinnostunut talkootöistä, ja osuuskuntien tehtävien hoitoon joudutaan pohtimaan uusia ratkaisuja, Inspiran toimitusjohtaja Anssi Wright pohtii.

Puhtaan veden saatavuudesta ja jäteveden viemäröinnistä vastaa Suomessa noin 1 500 vesihuoltolaitosta. Laitoksista noin 1 000 on vesiosuuskuntia ja loput kunnan omistamia vesilaitoksia. Vesilaitostoiminnan järjestämisessä on suuria kuntakohtaisia eroja.

Korjausvelka kasvussa

Vesihuoltoverkostojen korjausvelka kasvaa kovaa vauhtia. Vuosittain vesijohto- ja viemäriverkostoa saneerataan noin 900 kilometriä vuodessa. Tarve olisi kuitenkin jopa kolminkertainen. SYKEn ylläpitämään vesihuollon VEETI-tietojärjestelmään tallennettujen tietojen perusteella arviolta noin kuusi prosenttia (6 000 km) vesijohtoverkostosta on jo erittäin huonossa kunnossa.

– Korjausvelan kasvun syy on selvä – investointeja ei ole syystä tai toisesta tehty tarvittavaan tahtiin, Inspiran apulaisjohtaja Tutta Pentinmikko sanoo.

Yksi syy investointihaluttomuuteen saattaa olla käyttömaksujen alhaisuus.

– Erityisesti vesiosuuskunnissa verkoston rakentamiskuluilla saattaa olla pitkä poistoaika ja pääomakulut on ehkä alimitoitettu. Käyttömaksuilla pystytään kattamaan vain puhtaan veden osto ja jäteveden puhdistus. Lain mukaan vesihuollon ja huleveden viemäröinnin maksujen pitäisi kuitenkin olla sellaisella tasolla, että niillä voidaan pitkällä aikavälillä kattaa vesihuoltolaitoksen jatkuvien kustannuksen lisäksi uus- ja korjausinvestoinnit, Pentinmikko jatkaa.

Talous ja riskit haltuun

Vesihuoltolaitoksessa saatetaan tunnistaa korjausinvestointien tarve, mutta investointien toteuttamiseen ei aina tahdo löytyä riittäviä resursseja. Toiminnan rakenteellisilla uudistuksilla voidaan luoda paremmat edellytykset investointien toteuttamiselle.

Kunnan olisi hyvä tarkastella vesilaitoksen organisointimuotoa – palvelisiko osakeyhtiömuoto paremmin sen toimintaa? Osakeyhtiössä tulot ja kulut ovat läpinäkyvämpiä kuin liikelaitoksessa, ja tällöin taloudellista tilaa on helpompi seurata. Lisäksi osakeyhtiöllä on oma investointibudjetti, mikä helpottaa saneerausten suunnittelua. Inspira onkin tehnyt kunnille selvityksiä vesilaitosten yhtiöittämisestä sekä vesiosuuskuntien uudelleenorganisoinneista.

Lisäksi kunnille on tehty kartoituksia vesiosuuskuntien tilanteesta takausvastuiden näkökulmasta. Näissä selvityksissä on tarkasteltu, kuinka todennäköistä vastuiden realisoituminen olisi.

– Pelkästään tilinpäätöksiä tutkimalla vesiosuuskunnan taloudellisesta tilanteesta voi olla vaikea saada oikeaa kuvaa. Osuuskuntien käytännöt ovat hyvin kirjavia, esimerkiksi saamiset liittymän haltijoilta voivat puuttua kokonaan taseesta. Tämä saattaa antaa kuvan, että osuuskunta on velkainen, Pentinmikko kertoo.

Sen lisäksi että Inspira on selvityksissä ottanut kantaa osuuskunnan tulokseen ja taseeseen, se on selvittänyt jatkuvuutta ja riskienhallintaa. Kunnille on myös tehty toimialuerajojen selkiyttämiseen tähtääviä selvityksiä. Vesihuoltoverkosto on saattanut vuosikymmenten saatossa muuttua runsaastikin.

– Olemme tarkastelleet, mikä vesihuoltolain näkökulmasta on mahdollista. Lain mukaanhan asiakkaita ei voida liittää toiseen vesiosuuskuntaan tai laitokseen ilman, että luovuttava osapuoli eli toinen vesihuoltolaitos tähän suostuu. Lisäksi olemme selvittäneet, mitä taloudellisia vaikutuksia ja kompensaatiovaihtoehtoja aluerajojen siistimisellä voisi olla.

Vesiosuuskunnat toimivat usein hyvin itsenäisesti ja yhteydet kuntaan saattavat olla vähäiset. Wright ja Pentinmikko suosittelevatkin kuntia selvittämään alueidensa vesihuoltolaitosten toimintaedellytyksiä.

– On tärkeää kartoittaa oman alueen vesihuoltolaitosten tilanne. Vasta tämän jälkeen voi miettiä tarvetta ja vaihtoehtoja esimerkiksi uudelleenorganisoitumiselle ja saneerauksille. Toimiva vesihuolto on elintärkeä osa kunnan infranstruktuuria ja sen kunnosta huolehtimisella ylläpidetään osaltaan kunnan elinvoimaa.

Lisätietoa:
Maa- ja metsätalousministeriö mmm.fi/vesi/vesihuolto
Vesilaitosyhdistys: vvy.fi/

Digitaaliset palvelut Neuvonantopalvelut

Oulu otti sijoituksensa hallintaan Apollon avulla

8.11.2018

Apollo-palvelua kehitetään asiakkaiden kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta. Yksi esimerkki tästä on alun perin lainasalkun hallintaan kehitetyn Apollo-palvelun laajentuminen sijoitusten hallintaan. Sijoitussalkun hallintapalvelu on suunniteltu vastaamaan kuntien tarpeisiin, riippumatta sijoitussalkun koosta tai niiden määrästä. Sijoitussalkun hallintasovelluksen myötä kunnat pystyvät nyt hallitsemaan taseen molempia puolia yhdestä ja samasta palvelusta.

”Pystymme palvelun avulla vaivattomasti peilaamaan salkkujamme esimerkiksi sijoitustoimintaa ohjaaviin periaatteisiimme ja raportoimaan tästä. Apollo tuo valtavasti lisäarvoa ja helpotusta myös tilinpäätösten tekoon ja tilintarkastajien työhön”, kertoo Oulun kaupungin rahoituspäällikkö Veli-Matti Keloneva.

Katso videolta lisää siitä, miten Apollo on auttanut Oulun kaupungin sijoitussalkkujen hallinnassa ja raportoinnissa.

Apollo – Sijoitussalkun hallintapalvelu from Kuntarahoitus on Vimeo.

Asiakastarinat Digitaaliset palvelut Kuntien asiakastarinat

Lainasalkkusovellus mullisti rahoituksenhallinnan Vihdissä

8.11.2018

Vihdin kunnassa havaittiin tarve modernille lainasalkun hallintapalvelulle, joka vastaisi konsernin raportoinnin haasteisiin. ”Lainasalkkusovellus osoittautui kustannustehokkaaksi ratkaisuksi, josta kuntakonserni saa kaikki lainasalkkuun sekä takauksiin liittyvät tiedot yhdestä paikasta peruskunnan ohella myös tytäryhteisöjen osalta”, kertoo Vihdin kunnan talouspäällikkö Erkki Eerola. Samasta palvelusta kunta pystyy myös paitsi analysoimaan salkkua kokonaisuutena ja siihen sisältyviä riskejä, myös simuloimaan vaihtoehtoisia ratkaisuja.

Katso videolta lisää Eerolan kokemuksia sovelluksesta.

Apollo – Lainasalkun hallintapalvelu from Kuntarahoitus on Vimeo.

Asiakastarinat Digitaaliset palvelut Kuntien asiakastarinat

Helpotusta pitkän ajan ennustamiseen

11.9.2018

Syksyn tullessa niin kunnissa kuin yrityksissäkin työstetään tulevan tilikauden talousennusteita. Kunnille muuttuva maailma soteineen ja muuttoliikkeineen tuo uudenlaisia haasteita suunnitteluun, ja suurten investointien vaikutusta pitäisi pystyä tarkastelemaan muutaman vuoden aikajännettä pidemmällä jaksolla. Kuntien tarpeesta on Kuntarahoituksessa napattu kiinni ja syksyn aikana asiakkaat saavatkin käyttöönsä uuden työkalun.

– Ei ole mitään järkeä, että samaa asiaa tehdään ympäri maan 300:lla eri tavalla. Nyt kunnat saavat käyttöön helpon ja omista ohjelmistoista riippumattoman talouden ennustamisen työkalun, kehitysprojektista vastaava Kuntarahoituksen apulaisjohtaja Lauri Pekkilä kertoo.

Kuntarahoitus on jo aiemminkin käyttänyt Excel-työkalua, jolla on yhdessä asiakkaiden kanssa tehty pitkän aikavälin ennusteita.

– Asiakkaat ovat toivoneet työkalua käyttöön itselleen, mutta Excel-työkalu vahingoittuu helposti ja voi lakata toimimasta toivotulla tavalla. Tulevassa mallinnustyökalussa tätä ongelmaa ei ole, Pekkilä sanoo.

Apuvälineitä päätösten tekoon

Ennusteita on tehty perinteisesti muutamaksi vuodeksi eteenpäin. Suurien investointien, kuten koulujen tai jätevedenpuhdistuslaitosten, vaikutuksia kunnan talouteen pitkällä aikavälillä on ollut vaikea hahmottaa.

– Uusi Apollo-palvelun osaksi tuleva talousennustetyökalu tuottaa valitusta datasta visualisoituja ennusteita. Palvelussa voi valita eri kriteereitä ja syöttää prosenttilukuja, joilla ennusteita halutaan laskettavan. Työkalu tarjoaa kunnille konkreettisia apuvälineitä investointipäätösten tekoon, Pekkilä selventää.

Talousennuste hakee Tilastokeskuksen datasta kuntien toteutuneet talousluvut, tuloksen, taseen ja rahoituslaskelman. Työkalulla voi myös vertailla oman kunnan talouslukuja muiden kuntien lukuihin.

Vauhdikas projekti

It-ohjelmistoprojektit ovat usein pitkiä ja kivisiä prosesseja, tämä työkalu tehtiin toisin – ketterästi ja vauhdikkaasti. Helmi–maaliskuussa Futurice selvitti palvelun tulevilta käyttäjiltä tarpeita ja Kuntarahoituksen kanssa pidettiin suunnittelutyöpajoja. Varsinainen palvelun kehitystyö polkaistiin käyntiin maaliskuussa, syyskuussa kuusi pilotointiin mukaan ilmoittautunutta asiakasta pääsee jo testaamaan työkalua käytännössä.

– Haastatteluissa saimme tärkeää tietoa asiakkaiden toiveista ja tarpeista, jotka voivat eri kunnissa olla hyvinkin erilaisia. Kuntarahoituksen kanssa yhdessä valitsimme ne ominaisuudet, joihin tässä työkalun ensimmäisessä vaiheessa keskitytään, Futuricen ohjelmistosuunnittelija Yrjö Kari-Koskinen kertoo.

Futuricen tiimi sijoittui heti projektin alkaessa Kuntarahoituksen tiloihin, jotta kaikki pysyisivät mahdollisimman hyvin kärryillä projektin etenemisestä.

– On ollut tärkeää, että kehitystyötä tekevä tiimi on kanssamme samoissa tiloissa. Näin olemme voineet tehdä nopeasti valintoja, ratkoa esiin tulevia ongelmia ja toisaalta olemme myös pystyneet jatkuvasti ohjaamaan työtä oikeaan suuntaan, Pekkilä kuvailee prosessia.

Kehitystyö jatkuu

Työkalun pilottikäyttäjiltä kerätään palautetta. Tämän jälkeen työkaluun tehdään yhdessä sovittavat muutokset. Tavoitteena on lanseerata talousennustetyökalu laajemman käyttäjäkunnan ulottuville jo syksyn aikana.

– Nyt syksyn aikana kunnat saavat käyttöönsä ensimmäiset toiminallisuudet. Tarpeita ja toiveita ominaisuuksista on jo tähän mennessä tullut paljon, ja palvelun kehittäminen jatkuu edelleen. Aloitamme yhteistyön Kuntarahoituksen kanssa ihan uusissakin projekteissa, Kari-Koskinen iloitsee.

Talosennustepalvelun kehittäminen on ollut myös yhteinen oppimismatka.

– Futurice on tuonut Kuntarahoitukseen uuden, ketterän tavan tehdä ohjelmistokehitystä. Me taas olemme oppineet heiltä valtavasti kuntataloudesta ja sen haasteista. Aiemmin kaukaiselta ja poliittiselta tuntuneisiin sote-keskusteluihinkin on tullut aivan uutta kosketuspintaa, Kari-Koskinen kiittelee.

Uusi Apollo-palvelun osaksi tuleva talousennustetyökalu tuottaa valitusta datasta visualisoituja ennusteita. Palvelussa voi valita eri kriteereitä ja syöttää prosenttilukuja, joilla ennusteita halutaan laskettavan.

Digitaaliset palvelut

Inspiran avulla onnistuneisiin investointihankkeisiin

11.9.2018

Kuntarahoituksen ja Inspiran yhteistyön voima on kuntakentän syvällisessä asiantuntemuksessa. Tiiviissä yhteistyössä työnjako on selvä.

– Kuntarahoitus keskittyy rahoitukseen. Me Inspirassa puolestaan tarjoamme erilaisia talouteen ja rahoitukseen liittyviä neuvonantopalveluita kunnille sekä kuntien omistamille yhtiöille, Inspiran johtaja Ville Riihinen sanoo.

Aiemmin Inspirassa on palveltu asiakkaita myös laajemmalla skaalalla. Nykyisin Inspira keskittyy nimenomaan kuntakentän tarpeisiin.

– Olemme tehneet jonkin verran toimeksiantoja myös kuntasektorin ulkopuolelle. Tulevaisuudessa tulemme fokusoimaan kaikki resurssimme juuri kuntakenttään. Se on suurin strateginen muutos, joka toiminnassamme on nyt tapahtunut, Riihinen taustoittaa.

Parasta laatua parhaalla hinnalla

Inspiran tavoitteena on auttaa kuntia suoriutumaan investointihankkeista mahdollisimman tehokkaasti sekä hinnan, ajanhallinnan että laadun näkökulmista.

– Usein kunnilla on eniten rahaa kiinni juuri kiinteistöissä ja erilaisissa toimitiloissa. Me avustamme kuntia investointihankkeiden valmisteluvaiheesta aina toteutusvaiheen loppuun saakka. Autamme kilpailuttamaan hankkeita siten, että lopputulos on kokonaistaloudellisesti edullisin, Riihinen kertoo.

Inspiran osaaminen perustuu pitkäjänteiseen työhön kuntasektorin investointihankkeissa.

– Me tuomme yhteen parhaita käytänteitä ja toimintamalleja, joilla hankkeissa onnistutaan parhaalla mahdollisella tavalla. Yhdistämme oman kokemuksemme saatavilla olevaan tietoon ja monistamme esimerkiksi hankkeiden kilpailutusmalleja kaikkien kuntien käyttöön, Riihinen sanoo.

Inspira toimii useimmiten projekteissa projektijohtajana ja keskittyy tuottamaan taloudellisia asiantuntijapalveluita. Tarpeen vaatiessa projektiryhmää täydennetään esimerkiksi oikeudellisilla, teknisillä ja mahdollisesti myös muilla hankkeen kannalta keskeisillä asiantuntijoilla.

Kuntasektorin yritys- ja omaisuusjärjestelyjen neuvonantaja

Kiinteistöhankkeiden lisäksi Inspira toimii neuvonantajana myös muissa kuntasektorin merkittävissä investointihankkeissa sekä yritys- ja omaisuusjärjestelyissä.

– Tällä hetkellä olemme esimerkiksi mukana useammassa energia- ja vesiyhtiön investointihankkeessa ja rahoitusjärjestelyssä. Energiatoimialalla kilpailtujen liiketoimintojen, kuten sähkönmyynti ja -tuotanto, konsolidoituminen ja uudelleenjärjestelyt jatkuvat vilkkaana ja kiinteistökohtaiset energiaratkaisut rukkaavat toimialan rakenteita ja pelikenttää uusiksi. Kuntaomistajien on syytä olla näissä aktiivinen, Riihinen aprikoi.

Inspira on ollut myös pitkään mukana sote-sektorin järjestelyissä. Yhtiö on avustanut lukuisia kuntia sote-palveluiden ulkoistuksissa sekä hoivakiinteistöjen myynnissä. Parhaillaankin on käynnissä kuntien tukipalvelutuotantoa koskevia yritysjärjestelyitä. Sote-palveluiden tuotannon on kehityttävä riippumatta siitä, millä aikataululla sote- ja maakuntauudistus toteutuu.

Kohti varhaisen puuttumisen mallia

Ville Riihinen on tyytyväinen syventyneeseen yhteistyöhön. Tulevaisuudessa siintää kuitenkin entistä monipuolisempia yhteistyön tapoja ja sovellutuksia.

– Olemme päässeet hyvään alkuun ja meillä on ollut Kuntarahoituksen kanssa hyviä yhteistyöhankkeita. Näen kuitenkin, että voimme tarjota vieläkin kokonaisvaltaisempia palveluita esimerkiksi hankkeiden toteuttamiseen liittyen, Riihinen pohtii ja jatkaa: – Siinä, että hankkeita pystyttäisiin toteuttamaan oikea-aikaisesti, oikeaan paikkaan ja oikean kokoisena on meille paljon potentiaalia. Konseptoinnin ja palvelumuotoilun näkökulmasta tästä voisi kehittää eräänlaisen kiinteistöpuolen investointihankkeiden varhaisen puuttumisen malli.

Riihinen visioi myös täysin uusia digitaalisia palveluita, joissa yhdistyvät Inspiran ja Kuntarahoituksen vahvuudet.

– Teknologia ja keinoäly mahdollistavat paljon sellaista, mikä nyt tuntuu kaukaiselta tai mahdottomalta. Meillä voisi hyvin olla Apollo-palvelun kaltainen kiinteistöpalvelu, jossa voisi tarkastella mitä kiinteistökanta on syönyt, millaisia investointitarpeita siellä on peruskorjauksen suhteen, uudisrakentamisen suhteen ja miltä se näyttää kokonaisuutena. Ja jos halutaan tehdä joitakin muutoksia tilojen käyttöön tai esimerkiksi korvata vanhoja tiloja uusilla, niin palvelussa voisi simuloida eri vaihtoehtoja ja leikkiä ajatuksilla. Se voisi avata uusia näkökulmia kiinteistöomaisuuden hallinnointiin, Riihinen pohtii.

Lue myös:

Suomen suurin puukoulu nousee Imatralle

Tuusulalaisten uusi olohuone rakentuu hirrestä ja nousee kunnan raikkaaksi maamerkiksi

Digitaaliset palvelut Neuvonantopalvelut

Tuore yhteistyö tuo asuntoyhtiöiden sopimukset Apolloon

4.9.2018

Kuntarahoituksen rahoitussalkun hallintaan kehittämä Apollo-palvelu on tuonut helpotusta jo 140 kunnan talouden suunnitteluun. Kuntakonserneissa tieto on tyypillisesti hajallaan, eikä kokonaisvaltaista näkymää taloustilanteeseen ole.

– Tyypillisesti luvut ovat kaikilla yhtiöillä omissa järjestelmissään. Oli kunnan rakenne minkälainen tahansa, on suunnittelun kannalta elintärkeää pystyä tarkastelemaan ja raportoimaan tilannetta konsernitasolla kertoo Kuntarahoituksen Apollo-palvelun rahoituspäällikkö Jukka Leppänen.

Ajantasainen näkymä asuntoyhtiöiden talouteen

Tarve raportoida kuntakonsernin talouden kokonaisnäkymää kasvaa jatkuvasti. Yksi merkittävä kokonaisuus kuntien taloudessa on asuntoyhtiöt, jotka hyötyvät Kuntarahoituksen ja Pandian yhteistyöstä. Asuntoyhtiöiden tarpeisiin erikoistunut Pandia Finance -ohjelma tukee asuntoyhtiöiden sopimusten ominaisia piirteitä, kuten Arava-lainoja, rahoituksen jakautumista kustannuspaikoittain sekä niihin liittyviä raportointivaateita. Tuoreen sopimusintegraation myötä asuntoyhtiöiden salkut päivittyvät automaattisesti nyt myös Apollo-palveluun.

– Apollo on perinteisesti keskittynyt kuntakonsernin rahoitussopimusten hallintaan, mutta ei ole kyennyt vastaamaan kaikkiin asuntoyhtiöiden erityistarpeisiin. Pandia sen sijaan on perustamisestaan lähtien keskittynyt asuntoyhtiöille kohdennettujen ratkaisujen kehittämiseen. Yhteistyö on erinomainen esimerkki siitä, miten pystymme kumppanuuksien kautta vastaamaan tehokkaasti asiakkaidemme vaativiinkin tarpeisiin, kun kaikki voivat keskittyä ydinosaamiseensa, Leppänen sanoo.

Pandia Finance -ohjelma tuo asuntoyhtiöiden salkut Apollo-palveluun automaattisten rajapintojen avulla. Samalla kunnille avautuu kokonaisvaltainen näkymä omaan talouteensa. Palvelu on yksi esimerkki Kuntarahoituksen toimista tarjota kunnille digitaalisia työkaluja tehokkaaseen talouden hallintaan. Manuaalisen tiedonsiirron ja näpyttämisen aika on ohi.

– Kyseessä on pilvipalvelu, jossa tiedot siirtyvät automaattisesti emoyhtiön hyödynnettäväksi. Tämä tarkoittaa sitä, että tieto on kunnissa aina saatavilla, Leppänen jatkaa.

Turun kaupunki näyttää mallia

Tuoreesta yhteistyöstä on ensimmäisenä päässyt hyötymään Turun kaupunki, jonka tytäryhtiö TVT Asunnot alkoi pilotoida palvelua alkuvuonna. Yhteistyö on tuonut kaivattua läpinäkyvyyttä tytäryhtiön talouteen.

– Kuten monet kunnat, myös Turun kaupunki on yhtiöittänyt merkittävän määrän toimintojaan, mikä luo haastetta tietojen keräämiselle. Meille kuntana on kuitenkin tärkeää saada näkymä koko kuntakonsernimme talouteen, ei vain tiettyihin osiin. Haluamme tarkastella koko konsernimme velkamäärää mahdollisimman tarkasti. Nyt pääsemme aidosti analysoimaan kuntakonsernimme rahoitustietoja, kertoo Turun kaupungin rahoituspäällikkö Kari Pentti.

Yhteistyö tuo hyviä uutisia myös asuntoyhtiöille.

– Yksinkertaisuudessaan integraatio on merkinnyt asuntoyhtiöille manuaalisen raportoinnin vähentymistä. Palvelun automaattinen tiedonsiirto on helpottanut tytäryhtiöiden raportointivaateita konsernia kohtaan, Pentti jatkaa.

Laatu edellä

Onnistuneen pilotoinnin seurauksena palvelu on laajentunut myös muihin kuntiin ja kaupunkeihin. Yhteistyön ensiaskelia otetaan tällä hetkellä Porin YH-Asunnoissa sekä Lappeenrannan Asuntopalveluissa.

Helpomman raportoinnin lisäksi yhteistyön etuja asuntoyhtiöille ovat laajentunut palveluvalikoima sekä räätälöitävyys. Yhteistyön myötä asuntoyhtiön on mahdollista saada käyttöönsä Apollon tarjoamat monipuoliset ominaisuudet, joita Pandia Finance -ohjelma ei tarjoa. Vastaavasti asuntoyhtiö voi määritellä itse, mitä tietoja se haluaa käyttöönsä.

– Tavoitteenamme on helpottaa asiakkaidemme elämää. Kasvavista raportointivaateista huolimatta asuntoyhtiöiden ei tarvitse muuttaa toimintaansa, vaan ne voivat edelleen käyttää niiden tarpeisiin luotua, tuttua Pandia Finance -järjestelmää. Raportointi kunnan suuntaan hoituu jatkossa automaattisesti konepellin alla, Pandian myyntijohtaja Pekka Paaskunta täsmentää.

Yhteistyön tavoitteena ei ole vain tuoda lisäpotkua asuntoyhtiöiden raportoinnin sykliin.

– Kyse on ennen kaikkea tiedon laadusta. Tasaisesti päivittyvä ja yhteismitallinen tieto auttaa kuntia johtamaan talouttaan paremmin ja perustamaan päätöksensä ajantasaiselle tiedolle, Leppänen tiivistää.

Digitaaliset palvelut

Vähähiilisemmän asumisen kirittäjä

29.8.2018

– Tämän näköistä se on ollut joskus aikoinaan, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn kehittämisjohtaja Vesa Ijäs sanoo ja ojentaa kirjaa. Otsikko on Asumisen tulevaisuus: Asuntopolitiikan ja rakentamisen vaihtoehdot, julkaisuvuosi 1993. Kansikuvassa komeilee aurinkoinen lähiö ilman asukkaita.

Juuri tällainen, hivenen jämähtänyt ja kankea mielikuva monella on ympäristöministeriön alaisesta ARAsta, vaikka kehittäminen ja kehittyminen ovat nimensä mukaisesti viraston ytimessä.

– Mitä tahansa uutta asuntorakentamiseen tuodaan, se on valtion tukemassa asuntotuotannossa lähes poikkeuksetta ensimmäisenä kokeilussa, Ijäs tiivistää.

Esimerkiksi lähes kaikki vuonna 2010 ja sen jälkeen aloitetut puukerrostalokohteet on toteutettu ARA-hankkeina. Niin myös Joensuuhun paraikaa rakenteilla oleva 14-kerroksinen talo, josta tulee valmistuessaan Suomen korkein puukerrostalo. ARA on mukana myös VAV Asuntojen kanssa Vantaan Hakunilaan valmistuvassa Suomen suurimmassa Joutsenmerkki-talossa ja Vantaan Koivuhakaan suunnitellussa kohteessa, jossa kehitetään ensimmäisten joukossa geotermisen lämmön hyödyntämistä asuinkorttelin energiaratkaisuna.

Oikeastaan jokainen ARA-hanke on kehittämishanke, Ijäs sanoo.

– Tämä tarkoittaa sitä, että rakentamishankkeeseen sisältyy kehittämiselementti.

Hiilijalanjälkilaskenta ujuttautuu arkeen

Viimeisen vuosikymmenen ajan ARA-hankkeiden kehittämiselementti on yhä useammin liittynyt energiatehokkuuteen tai vähähiilisyyteen. Ijäksen mukaan kestävän rakentamisen ajattelu lähtee ARAssa siitä, että kustannusvaikutukset otetaan huomioon arvioitaessa hankkeen katsottua kustannustasoa.

– Ymmärretään se, että rakentamishetkellä pitää hyväksyä jonkin verran korkeammat kustannukset, jos ne sitten taas käyttöaikana maksavat itsensä takaisin.

Tässä vaiheessa mukaan tulee rahoittaja, joka usein on Kuntarahoitus.

Kuntarahoituksen osuus ARAn tukemasta asuntotuotannosta on lähes 80 prosenttia. Muutamassa vuodessa 13 ARA-hankkeelle on myönnetty Kuntarahoituksen vihreää rahoitusta.

Uudisrakennusten osalta tähän vaaditaan A-energialuokkaa tai esimerkiksi uusiutuvan energian käytöllä täydennettyä B- tai C-energialuokkaa. Peruskorjaushankkeiden tulee syödä vähintään neljännes rakennuksen vuosittaisesta energiankulutuksesta.

Kuntarahoituksen rahoitusasiantuntija Päivi Petäjäniemi korostaa, että vähähiilisyyden ja energiatehokkuuden kannalta paras tulos löytyy yleensä silloin, kun Kuntarahoitus, ARA ja rakennuttaja pääsevät saman pöydän ääreen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

– Silloin voidaan vielä katsoa, mihin kaikkeen voidaan vaikuttaa.

Vaikka ARAn tukema hanke ei hakisi tai saisi vihreää rahoitusta, asumisen kestävyyden arviointi kuuluu ARAn normaaliin hanketarkasteluun.

– Katsotaan hankkeen sijaintia, elinkaarta ja käyttöastetta, Ijäs kuvaa.

Arviointia myös kehitetään jatkuvasti kokonaisvaltaisemmaksi. Jos perinteisesti on pohdittu etupäässä rakennuksen energiatehokkuutta, nyt rakentamismääräyksiin ollaan tuomassa hiilijalanjälkilaskentaa, joka huomioi myös rakentamisajan, käyttöajan ja purkamisen vaikutukset.

– Meillä on nyt mallilaskentojen kautta tarkastelussa, millä tavalla me tuomme hiilijalanjälkilaskennan osaksi ARA-tarkastelua. Se ei saa olla kovin monimutkainen eikä teettää hirveästi töitä, ei hakijalla eikä aralla, Ijäs sanoo.

Komission kriteerit testissä

ARA kehittää hiilijalanjälkilaskennan kriteerejä paraikaa myös pilottihankkeissa, joissa testataan EU-komission julkaisemia uusia resurssitehokkuusmittareita. Tämän kaltaisiin isompiin kehittämishankkeisiin varataan ARAn budjetista vuosittain noin 700 000 euron siemenrahoitus.

Pilottihankkeita on kuusi. Esimerkiksi Helsingin Kuninkaanrantaan on toteutettu verrokkitalopari, kaksi samanlaista rakennusta, joista toinen on betonia ja toinen puuta. Tarkoitus on vertailla hiilijalanjälkiä lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja samalla kehittää hankkeiden vertailumenetelmiä.

– Pystymme yhdenmukaistamaan vertailun niin, että saamme eri hakijoiden hankkeet vertailukelpoisiksi. Pystymme näkemään esimerkiksi sen, mikä on laskennallinen hiilikuorma materiaaleista tai käytetyistä energiamuodosta, Ijäs selittää.

Laskennat ovat vasta valmistumassa, joten tuloksia Ijäksellä ei ole vielä kertoa.

Toisessa kehityshankkeessa taas tarkasteltiin ARA-kohteiden energiatehokkuuden toteutumista. Ijäksen mukaan jälkiseuranta on vielä vähäistä, vaikka alkuvaiheessa arvioidut tehokkuusvaikutukset ovat aina laskennallisia. Kaikki oppi on arvokasta, oli hanke sitten ylittänyt tai alittanut odotukset.

Ijäs innostuu visioimaan myös ARAn ja Kuntarahoituksen yhteistä hanketta, jossa pohdittaisiin konkreettisemmin vähähiilisyyden edistämisen keinoja projektoidummin kuin mihin hankerahoituksen arjessa on mahdollisuus.

– Se hyvä puolihan tällaisissa kehittämishankkeissa ja projekteissa on, että niissä on alku ja loppu ja siinä ajassa sitten tehdään jotain, katsotaan tulokset ja tehdään seuranta siitä, miten ne toteutuvat, Ijäs sanoo.

– Tokihan se olisi hienoa, että meillä olisi yhtenäinen käsitys vähähiilisyydestä Kuntarahoituksen kanssa: että ARAn kriteerit ja Kuntarahoituksen kriteerit olisivat synkassa keskenään.

Korjausrakentaminen jäänyt paitsioon

ARAn ja Kuntarahoituksen 13 vihreän rahoituksen asuntorakennuskohdetta ovat sattumoisin myös ainoat asuntorakentamisen hankkeet, joita vihreällä rahoituksella on tähän mennessä rahoitettu.

Suurin osa vihreän rahoituksen hankkeista on kouluja, päiväkoteja ja sairaaloita, Petäjäniemi kertoo.

Yhteistyö ARAn kanssa on myös Kuntarahoitukselle arvokasta, sillä asuntorakentamishankkeiden osuutta vihreästä rahoituksesta haluttaisiin nostaa. Petäjäniemen mukaan kuntien aktiivisuus ilmastotyössä näkyy koulujen ja muiden julkisten rakennusten kohdalla, mutta asuinrakentamisessa muutos on selvästi hitaampaa.

– Asuinrakentamisessa ongelma on omasta mielestäni se, että tehdään aika samalla tavalla kuin on tehty aiemminkin, Petäjäniemi sanoo.

Petäjäniemi ja Ijäs ovat samaa mieltä myös siitä, että korjaushankkeiden merkitys kestävän rakentamisen edistämisessä on jäänyt uudisrakentamisen varjoon. 13:sta vihreää rahoitusta saaneesta asuinrakentamishankkeesta vain yksi oli peruskorjaushanke. Petäjäniemi korostaa, että peruskorjauksella on valtava vaikutus kestävämmän asumisen edistämisessä, koska hankkeissa on mahdollisuus saada suuriakin energiasäästöjä ja toisaalta korjaustarvetta on paljon. Korjaus on myös siinä mielessä win-win-hanke, että se myös nostaa asunnon arvoa ja parantaa asumismukavuutta, Petäjäniemi sanoo.

ARAn näkökulmasta korjausrakentaminen ei ole ongelma pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa, joissa korjaushankkeet ovat yleensä kustannuksiltaan kannattavia. Muualla täytyy Ijäksen mukaan usein pohtia tarkkaan, paljonko korjausvelkaa vielä jää korjauksen jälkeen ja nousevatko kokonaiskustannukset korkeammiksi kuin purkaminen ja uusi rakennus.

Ijäksen mukaan raha on usein myös syy siihen, että taloyhtiöt hidastelevat peruskorjausten kanssa, ja siksi ARA-kohteet ovat paremmassa kunnossa kuin vapaarahoitteinen kerrostaloasuntokanta.

– Vapaarahoitteisessa asuntokannassa asunto-osakeyhtiöiden hallitukset ovat kyvyttömiä tekemään päätöksiä, säästävät rahaa, laiminlyövät ylläpidot ja vaihtavat isännöintiä mahdollisesti vuosittain.

Pienissä kunnissa pienet ohjausresurssit

Ijäs ja Petäjäniemi ovat yhtä mieltä siitä, että kunnilla on iso merkitys kestävän asuntorakentamisen edistämisessä.

– Oikeastaan valtavakin merkitys, koska kunnat ovat mukana ilmastotyössä, ja sitten ne toimet valuvat asuntotuottajille ja vuokrataloyhtiöihin. Kunnat voivat olla todella suunnannäyttäjiä, Petäjäniemi sanoo.

Kuvio toimii myös toiseen suuntaan, sillä ARAlla on myös suuri merkitys kestävän asuntorakentamisen edistämisessä ja valvonnassa etenkin pienissä kunnissa.

– Mitä pienempi kunta, sitä pienemmät resurssit sillä on hankkeiden ohjaamiseen, Ijäs sanoo.

Mitä taas tulee ARAn imagoon, sitä edistetään jatkuvasti muun muassa ARAn blogissa, Twitter-tilillä ja erilaisten suunnittelukilpailujen kautta.

Ijäs nostaa mielikuvien muuttamisen keskeisimmäksi tekijäksi kuitenkin asioinnin digitalisoimisen.
Ison osan tuki- ja avustushakemuksista voi jo tehdä ARAn nettisivuilla, ja tarkoitus on kehittää verkkoasiointia edelleen myös rahoittajien suuntaan, Ijäs sanoo.

– Tietojärjestelmien digitalisoinnin kehittäminen on iso haaste ja mahdollisuus samalla.

Digitaaliset palvelut

Kiinteistöleasing yleistyy

21.8.2018

Kiinteistöleasing on rakennusinvestoinnin rahoitusmuoto, jossa asiakas vuokraa kohteen omistavalta rahoittajalta. Leasing mielletään usein lainaa kalliimmaksi vaihtoehdoksi, mutta Kuntarahoituksen kiinteistöleasingin rahoituskustannukset ovat lähes yhtä edulliset kuin lainalla. Se onkin noussut suosituksi rahoitusmuodoksi etenkin kouluja rakennettaessa.

– Kiinteistöleasing on hyvä vaihtoehto uusia rakennuksia, kuten kouluja, hyvinvointikeskuksia tai vaikka paloasemia, rakennettaessa. Leasingilla rahoitettaessa kustannukset jakautuvat pitkälle aikavälille, eikä investointi rasita kunnan tasetta kuten taselainalla rahoitettaessa, Kuntarahoituksen leasingtuotteista vastaava rahoituspäällikkö Karl Lintukangas kertoo.

Kun rakennusinvestointi rahoitetaan kiinteistöleasingilla, kaikki kustannukset saadaan yhdelle sopimukselle. Näin usein korkeat purkukustannuksetkin voidaan jaksottaa jopa 20 vuodelle. Leasingvuokraa aletaan maksaa vasta, kun kohde on valmis.

– Monet kunnat ovat tilanteessa, jossa useita suuria rakennushankkeita täytyy käynnistää samanaikaisesti. Kun kustannukset voidaan jaksottaa pitkälle aikavälille, voidaan useitakin hankkeita toteuttaa yhtä aikaa, Lintukangas kertoo.

Kuten lainalla rahoitettaessa, kiinteistöleasingissakin asiakas vastaa kilpailuttamisesta ja urakoitsijan valinnasta.

Tukea rahoitusvaihtoehdon valintaan

Kiinteistöleasingsopimusten tyypillinen kesto on 20 vuotta. Kun leasingkausi päättyy, asiakas voi joko lunastaa kohteen, jatkaa leasingsopimusta tai osoittaa kohteelle ostajan. Kiinteistölle lasketaan jäännösarvo, josta asiakas aina vastaa.

– Jos kiinteistöllä on 30 vuoden poistoaika, leasingsopimuksen kestoksi halutaan useimmiten 20 vuotta. Tällöin jäännösarvo 33,33 prosenttia investoinnin arvosta. Asiakas pidetään jatkuvasti ajan tasalla jäljellä olevasta pääomasta kuten perinteisessä taselainassakin, Lintukangas selvittää.

Kuntarahoitus tarjoaa rahoitusmallin valinnan tueksi myös neuvontaa ja laskureita, joilla voi verrata taselainan ja kiinteistöleasingin kustannuksia. Kuntarahoitukselta saa myös mallipohjia maanvuokrasopimuksen tekemiseen tai rahoituksen kilpailutukseen. Tarvittaessa asiantuntija voi esitellä leasingvaihtoehtoa kunnanvaltuuston iltakoulussa ja samalla vastata valtuutettuja askarruttaviin kysymyksiin.

Kiinteistöleasingin myöntämisperiaatteet eivät ole taselainaa löysemmät.

– Rahoitusmallista riippumatta arvioimme ja analysoimme jokaisen hankkeen huolellisesti. Otamme esimerkiksi kantaa siihen, minkä kokoinen rakennus kunnan kannattaa rakentaa. Myös kiinteistöleasingin yhteydessä teemme tarkat laskelmat siitä, miten investointi vaikuttaa kunnan talouteen tulevaisuudessa. Leasingrahoitusta ei siis saa lainaa löperömmin perustein, Lintukangas muistuttaa.

Digitaaliset palvelut Leasing

Apollo luotaa nykyistä ja tulevaa

31.5.2018

Kuntarahoituksen keskeisenä tavoitteena on tarjota kunnille digitaalisia työkaluja tehokkaampaan ja läpinäkyvämpään talouden hallintaan. Rahoitussalkun hallintaan tarkoitetun Apollo-palvelun käyttäjämäärä on kasvanut hyvää vauhtia. Myös palvelun sisältö on laajentunut samaa tahtia. Palvelun täysversio on käytössä 70 kuntakonsernissa tai kuntayhtymässä, light-versiolla on saman verran käyttäjiä.

– Apollon sopimusasiakkaina on kaiken kokoisia kuntia ympäri Suomea. Konserniraportoinnin ja rahoitussopimusten hallinnan tarpeet ovat hyvin samankaltaiset kunnan koosta riippumatta, rahoituspäällikkö Okko Rostedt Kuntarahoituksesta kertoo.

Viimeisimpänä laajennuksena Apollo-palveluun on lisätty takausten ja sijoitussalkun hallinta. Palvelua kehitetäänkin jatkuvasti asiakkaiden toiveiden mukaan.

Helpotusta taloustiedon hallintaan

Forssassa ja Ylivieskassa Apollo on otettu käyttöön tänä keväänä. Helppo käyttöönotto saa kiitosta asiakkailta.

– Apollon käyttöönotto on hyvin helppoa. Meillä oli Kuntarahoituksen kanssa käyttöönottopalaveri, jossa veimme kaikki keskeiset tiedot palveluun. Siltä pohjalta olemme itse lisänneet tietoja. Käyttö on sujunut todella hyvin, Ylivieskan talousjohtaja Joonas Yliluoma kertoo.

Forssan talousjohtaja Leena Järvenpää on samoilla linjoilla.

– Käyttöönotossa oli mukana kolme Kuntarahoituksen asiantuntijaa ja opastus tehtiin ihan kädestä pitäen. Saamme edelleen apua aina, kun tarvitsemme, ja varmaan tarvitsemmekin vielä näin alussa. Palvelu on helppokäyttöinen nyt, kun se on tullut tutuksi.

Kummassakin kunnassa taloustietoja on aiemmin käsitelty muun muassa Excelissä. Apollolla haettiin helpotusta tiedon hallintaan.

– Aikaisemmin kaupungilla ja kahdella tytäryhtiöllä oli käytössä eri ohjelmia ja Exceleitä. Nyt saamme kaikki samaan palveluun: taselainojen lisäksi kuntatodistukset, johdannaissopimukset, takaukset ja vastavakuudet, Leena Järvenpää kiittelee.

Kattavampi näkymä tulevaisuuteen

Vaikka palvelun käyttö on Forssassa ja Ylivieskassa vasta alkuvaiheessa, molemmissa kunnissa sitä on käytetty monipuolisesti.

– Olemme jo parin kuukauden aikana huomanneet, että Apollon avulla meillä on käytössä enemmän ja monipuolisempaa tietoa kuin aiemmin. Palvelulla pystymme tarkastelemaan kaupungin lainasalkkua ja korkosuojaussopimuksia. Eri toimintojen avulla pystyy tekemään myös erilaisia skenaarioita ja katsomaan, miten esimerkiksi korkojen nousu vaikuttaisi kunnan talouteen, Joonas Yliluoma kuvailee.

Leena Järvenpää kertoo talouden seurannan ja ennustamisen helpottuneen palvelun myötä.

– Seuranta helpottuu oleellisesti, kun konsernin asiakirjat löytyvät yhdestä palvelusta. Saamme myös koko ajan ajantasaista markkinaennustetta korkojen kehityksestä. Ennustaminen ja raportointi kehittyvät varmasti. Pitää vain ottaa aikaa ja perehtyä palveluun ja sen ominaisuuksiin.

Apollo-palvelua kehitetään jatkossakin asiakkaiden toiveita kuunnellen ja tiiviissä yhteistyössä Kuntarahoituksen pohjoismaisten sisarorganisaatioiden kanssa.

Digitaaliset palvelut