Ota yhteyttä Kirjaudu Avautuu uuteen välilehteen
Hae sivustolta

Miten toteuttaa kestävä ja energiatehokas rakennus?

Suunnittelu ja hankintaKestävä rakentaminen - Suunnittelu ja hankinta

Vihreän rahoituksen arviointiryhmä korostaa suunnitteluvaiheen merkitystä uudisrakennuksen vähähiilisyyttä mietittäessä. Tavoitteet uusien rakennusten energiatehokkuudelle tulee asettaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, sillä rakennusteknisten ratkaisujen muuttaminen suunnittelun edettyä pidemmälle voi olla vaikeaa.

Asiantuntija-apu
Suunnitteluun ja hankintaan kannattaa ostaa asiantuntija-apua aina, kun kyseessä on suurempi ja mahdollinen energiatehokkuushanke. Ulkopuolinen asiantuntija auttaa asettamaan tavoitteet riittävän korkealle, osaa kertoa hyväksi todetuista ratkaisuista sekä auttaa tuomaan hankkeen hyödyt näkyviin. Ulkopuolinen apu maksaa itsensä takaisin!

Neuvonta-apua löytyy yksityisten yritysten lisäksi muun muassa Motivasta, Kuntaliitosta, Suomen ympäristökeskuksesta sekä kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen verkostomainen osaamiskeskus KEINOsta. Näiden tahojen kokemus saattaa auttaa merkittävästi suunnitteluprosessin alkuvaiheessa.

Dokumentointi
Suunnitteluvaiheessa kannattaa vaatia näkemystä siitä, miten rakennus aikanaan puretaan ja materiaalit kierrätetään. Käytetyt materiaalit tulisi dokumentoida niin hyvin, että purkuporukka tietää, mitä rakennus on syönyt.

Eurot
Ympäristön kannalta kestävät investoinnit ovat usein myös talouden kannalta kestäviä, kun niitä tarkastellaan elinkaari-investointeina. Päättäjille on tärkeää pystyä osoittamaan kannattavuus numeroina, esimerkiksi takaisinmaksuajan ja käyttömenojen pienenemisen kautta.

Vertaistuki
Ratkaisuja energiatehokkuuteen ja vähähiilisyyteen haetaan ympäri Suomen. Jonkun toisen kunnan ratkaisu saattaa toimia muuallakin sellaisenaan tai muokattuna. Onnistumisista ollaan yleensä valmiita kertomaan ja hyvistä asiantuntijoista vinkkaamaan. Kannattaa kysyä!

Yhteishankinta
Yhteishankinnalla voidaan saada enemmän resursseja valmisteluun ja määräalennuksia. Esimerkiksi KL-Kuntahankinnat on koordinoinut aurinkopaneelien yhteishankintaa. Yhteishankinta myös hajauttaa riskiä.

Kestävä rakentaminen - Energia

Energia

Energialuokka
Rakennuksen energialuokka on keskeinen tekijä rakennuksen kestävyyttä arvioitaessa. Uudiskohteen energialuokan tulee olla pääsääntöisesti A, jotta hanke voi saada Kuntarahoituksen vihreää rahoitusta.

Energiamuoto – suosi uusiutuvaa
Jo suunnitteluvaiheessa kannattaa miettiä, miten rakennuksen energiantarpeesta huolehditaan mahdollisimman kestävästi. Kaukolämpöä kannattaa hyödyntää, jos sitä on tarkoituksenmukaisesti saatavilla. Jo olemassa olevissa rakennuksissa energiamuodon voi vaihtaa tai sitä voi täydentää uusiutuvalla energialla. Myös aurinkolämmitysjärjestelmä voidaan yhdistää jälkikäteen kaikkiin päälämmitysmuotoihin.

Ilmatiiviys
Rakenteiden ja liitoksien läpi vuotavan ilman määrä vaikuttaa rakennuksen energiankulutukseen. Matala- ja passiivienergiarakennuksissa hyvä ilmatiiviys on ehdotonta. Olemassa olevien rakennusten energiatehokkuutta parannettaessa usein myös sisäilma- ja käyttäjäolosuhteet paranevat.

Laitteiden energiatehokkuus
Vaikka rakennuksen käyttämä energia olisikin uusiutuvaa, kannattaa sen käyttö minimoida mahdollisimman energiatehokkailla laitteilla.

Laitteiden käyttöikä
Lämmitysjärjestelmien ja niiden osien käyttöikä vaihtelee kymmenestä jopa viiteenkymmeneen vuoteen. Myös eri laitemallien käyttöiän pituus vaihtelee, joten valintaan kannattaa panostaa. Kustannuksia vertaillessa kannattaa tarkastella koko järjestelmän elinkaarta.

Tavoitteiden todentaminen
Suuri osa hyödyistä syntyy investoinnin toteutusaikana. Toteuttajaa kannattaa vaatia todentamaan energiatehokkuustavoitteet.

Valvonta
Varsinkin passiivi- ja matalaenergiarakennukset ovat virheensietokyvyltään herkkiä. Siksi on tärkeää valvoa, että rakennus toteutetaan kaikilta osin suunnitellusti, jotta energiatehokkuustavoitteet toteutuvat. Myös käyttäjät täytyy kouluttaa, jotta rakennusta ja sen energiajärjestelmiä käytetään oikein.

MateriaalitKestävä rakentaminen - Materiaalit

Hiilijalanjälki
Rakennusten elinkaaren hiilijalanjälki syntyy rakennusmateriaalien valmistuksesta, kuljetuksesta, työmaatoiminnoista, kunnossapidosta ja korjauksesta, materiaalien vaihdoista, energian ja veden käytöstä sekä rakennuksen purkamisesta ja materiaalien loppukäsittelystä. Suurin osa hiilijalanjäljestä syntyy rakennuksen käytön aikana tarvittavasta energiasta, mutta tutkimusten mukaan rakennusmateriaalien osuus elinkaaren päästöistä on merkittävä ja niiden merkitys korostuu lämmityksen päästöjen alentuessa.* Ympäristöministeriö on kehittänyt Vähähiilisen rakentamisen tiekartta -projektissa hiilijalanjäljen arviointimenetelmän, joka luo suuntaviivat materiaalitehokkuudelle.

Kierrätettävyys
Vähähiilisten ja kierrätettävien materiaalien käyttö pienentää rakennuksen hiilijalanjälkeä.

Kierrätys ja jätehuolto
Tehokkaan kierrätyksen ja jätehuollon varmistaminen rakennuksen käytön aikana on osa rakennuksen kestävyyttä.

Materiaalineutraalius
Materiaaleja on vaikea laittaa paremmuusjärjestykseen, eikä voi yksiselitteisesti sanoa, että yksi on toista parempi. Materiaalien valmistuksen aikana syntyvien päästöjen lisäksi on tarkasteltava muun muassa materiaalien käyttöikää, kunnossapidon, korjauksen ja vaihdon aiheuttamia päästöjä sekä kierrätettävyyttä. Kokonaisuus ja rakennuksen elinkaaren aikainen hiilijalanjälki merkitsevät.

Vedenkulutus
Rakennuksen laitteita valitessa on syytä kiinnittää huomiota niiden vedenkulutukseen.

InnovaatiotKestävä rakentaminen - Innovaatiot

Digitalisaation hyödyntäminen
Rakennuksen käytönaikaisia päästöjä ja energiatehokkuutta on nykyteknologioiden avulla mahdollista seurata tarkasti. Seuranta on tärkeää myös sen varmistamiseksi, että rakennusta käytetään oikein. Käytönaikainen seuranta kannattaa tuoda esiin vihreän rahoituksen hakemuksessa!

Kunnianhimo
Vähähiilisen rakentamisen ratkaisut kehittyvät hurjaa vauhtia. Tämän päivän innovatiivinen ratkaisu on parin vuoden päästä standardi tai vähintäänkin keskitasoa. Rima kannattaa asettaa korkealle, näin myös ala kehittyy ja kunta saa ratkaisusta myös imago- ja elinvoimahyötyä.

Käyttöaste
Koulurakennuksen ei tarvitse enää olla pelkästään koulu. Se voi päivällä olla peruskoulu ja illalla lukio tai yhdistelmä koulua, monitoimitaloa, kylä- ja harrastustilaa. Rakennuksen käyttöaste vaikuttaa myös vihreää rahoitusta arvioitaessa.

Käyttötarkoitus
Suunnittelussa on hyvä huomioida myös kunnan tarpeet ja rakennuksen käyttö pitkällä aikavälillä. Kestävän rakennuksen käyttötarkoitusta voidaan tarvittaessa muuttaa.

Nopeat ja pienet toimet
Uusia teknologioita syntyy koko ajan ja energiatehokkuutta voi parantaa nopeastikin melko kohtuullisilla investoinneilla. Joillain teknologioilla, esimerkiksi tehokkaammalla lämmön talteenotolla, on lyhyt takaisinmaksuaika. Myös pienillä toimilla on merkitystä!

Osallistaminen
Kuntalaisten tai rakennuksen tulevien käyttäjien osallistaminen on kannatettavaa ja voidaan huomioida vihreän rahoituksen soveltuvuuden arvioinnissa.

* Tiekartta rakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljen huomioimiseksi rakentamisen ohjauksessa, Bionova Oy https://www.ym.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Tiedotteet/Selvitys_rakennusten_hiilijalanjaljen_va(43779)

Lue myös: Asiantuntijaryhmä arvioi vihreät hankkeet

Digitaaliset palvelut

Asiakkaan ääni kuuluu

Kuntarahoituksen asiakkaat ovat asiakaskokemuskyselyn* mukaan erittäin tyytyväisiä saamaansa palveluun. Myös mielikuva Kuntarahoituksesta on muihin toimijoihin verrattuna erittäin positiivinen: asteikolla 1–7 asiakkaat antavat arvosanaksi peräti 6,3. Neljä viidestä (80 %) asiakkaasta on valmis suosittelemaan Kuntarahoitusta.

Kokemuksia asiakkailta ei kysytä vain muodon vuoksi, vaan tulokset ohjaavat vahvasti Kuntarahoituksen palvelujen ja tuotteiden kehittämistä.

– Jotta pystymme yhä paremmin vastaamaan asiakkaidemme tarpeisiin, löytämään ne sopivimmat ratkaisut asiakkaidemme muuttuviin tarpeisiin, tarvitsemme entistä syvempää ymmärrystä asiakkaidemme tilanteesta. Asiakaskokemuskysely on yksi työkalu tähän, rahoituksesta vastaava johtaja Jukka Helminen kertoo.

Asiakkaat ovat tiiviisti mukana uusien palveluiden, kuten Apollo-talousennustesovelluksen, kehittämisessä. Myös sähköisten palvelujen kehittämisen linjauksia, ”tiekarttaa”, laadittaessa on kuultu asiakkaiden näkemyksiä ja tarpeita.

Helppoutta ja henkilökohtaisuutta arvostetaan

Kolmasosa asiakaskyselyyn vastanneista oli huomannut myönteisiä muutoksia Kuntarahoituksen toiminnassa. Lanseeratuilla digipalveluilla vaikuttaakin olleen positiivinen vaikutus asiakaskokemukseen.

– Tulos osoittaa oikeaksi valitsemamme kehityssuunnan eli panostuksen palvelujen digitalisointiin ja neuvonantoon koko rahoituksen elinkaaren ajan, Helminen sanoo.

Vuoden 2018 lopussa Kuntarahoitus täsmensi asiakasstrategiaansa, ja myös tapaa, jolla asiakkuuksia hoidetaan, kehitetään jatkuvasti.

– Kysely vahvisti käsitystämme siitä, että sähköiset palvelut toimivat rutiiniasioiden hoitamisessa, mutta sen rinnalla asiakkaat kaipaavat edelleen aktiivista läsnäoloa, vuoropuhelua ja henkilökohtaista neuvonantoa. Palautteen pohjalta meidän täytyy entistäkin paremmin varmistaa asiakkaan arkipäivän haasteiden ymmärtäminen sekä se, että pystymme olemaan heidän tukenaan myös tulevaisuuden suunnittelussa, Helminen kertoo.

Jotta asiakkaiden tarpeista ja toiveista pysyttäisiin aiempaakin paremmin ajan tasalla, Kuntarahoituksessa otetaan käyttöön jatkuva asiakaskokemuksen mittaaminen. Vuoden 2019 aikana toteutetaan 2–4 tarkennettua kyselyä.

 

*Kuntarahoituksen asiakaskysely toteutettiin loka-joulukuussa 2018. Kyselyn tulokset on analysoinut EPSI Rating.

Digitaaliset palvelut

Digivoimaa palveluverkon suunnittelemiseen

Kunta X:n kunnantalolla pidetään tärkeää palaveria. Kunnanjohtaja, tilapalvelun päällikkö ja sivistyslautakunnan puheenjohtaja pohtivat, säilyttääkö monelle kunnan asukkaalle tärkeä kyläkouluverkosta vai pitäisikö rakentaa kokonaan uusi ajanmukainen koulu? Suunnitelmia ja laskelmia tehtäessä kahvia kuluu, muutama lohileipäkin. ”Tämä olisi niin paljon helpompaa, jos kaiken tarvittavan tiedon saisi kerralla eteensä päätteelle”, huokaa lopulta urakasta uupunut kunnanjohtaja.

Kuopion kaupungin hankesuunnitteluarkkitehti Emilia Rönkköä kuvittelemani tilanne hieman hymyilyttää, mutta totta toinen puoli: kunnan palveluverkon suunnittelu on kuin monimutkainen palapeli, missä kaikki vaikuttaa kaikkeen. Siksi relevantti ja ajanmukainen tieto on valtaa. Rönkkö, jos kuka, sen tietää. Hänen työtehtäviinsä kuuluu miettiä, millaista palveluverkkoa Kuopion kaupunki tarvitsee.

Rönkkö myös valmistelee kaupungin investointihankkeita ja tuottaa taustatietoa päättäjien avuksi.

Hajallaan oleva tieto yhteen

Kunnan palveluverkon suunnittelulla on valtava vaikutus kuntaan, myös sen talouteen. Palveluverkko käsittää lyhyesti sanottuna kaikki kunnan palvelut. Se koostuu joukosta hyvin erilaisia ja kokoisia asioita, kuten päiväkotiverkoston tai tiedon siitä, missä kiireellisyysjärjestyksessä kunnan omistamia kiinteistöjä korjataan.

Palveluverkon tärkeyteen nähden sen suunnitteluun kunnissa resursoidaan Rönkön mielestä yllättävän vähän työvoimaa. Hyvällä palveluverkkosuunnittelulla kunta voi nimittäin välttyä monelta murheelta. Resursointikaan ei itsessään kanna pitkälle, jos käytössä ei ole toimivia työkaluja.

– Siksi aloimme Kuopiossa vuoden 2018 alussa kehittää digitaalisesti toimivaa tietojärjestelmää, johon koostetaan ajantasaista, mutta kunnassa hajallaan olevaa tietoa palveluverkon nykytilasta. Kehitystyön tuloksena syntyi lopulta pilottiversio nimeltä DigiPAVe, joka tarkoittaa dynaamisesti toimivaa digitaalista palveluverkkosuunnittelun sovellusta kertoo Rönkkö.

DigiPAVe-hanketta veti tiimi, johon kuului Rönkön lisäksi Kuopin kaupungin toimitilajohtaja Hannu Väänänen ja kaupunkisuunnittelija Jussi Niilahti. Haasteeseen kannusti Kuopion kaupunkistrategiaan kirjattu slogan ”lupa tehdä toisin”.

– Kuopion palveluverkkoa on perinteisesti suunniteltu viiden vuoden välein ulkopuolisten konsulttien tekemän palveluverkkoselvityksen pohjalta. Vaikka selvitys olisi kuinka pätevä, sen tieto alkaa olla vanhentunutta ilmestyessään. Halusimme kehittää työkalun, joka tarjoaa muutakin kuin nyt lukemattomiin exceleihin kootun tiedon, ja joka sisältää tietoa yli kaupunginhallinnon eri sektoreiden. Toisin sanoen, halusimme yhteisen näkemyksen palveluverkoston nykytilasta ja tiedolla johtamista hyödyntävän yhteistyömallin kuntaorganisaatiolle, Rönkko kertoo.

Valistuneempia vaihtoehtoja

DigiPAVen pilottiversio toteutettiin hankkeesta innostuneen FCG Konsultointi Oy:n kanssa. Pilotoinnin testiympäristönä toimi Kuopion kaupungin koulu- ja päiväkotiverkostotyö. Hanke sai rahoitusta ympäristöministeriön koordinoimasta kiinteistö- ja rakentamisalan digitalisaatiota vauhdittavasta KIRA-digi-ohjelmasta, joka on ollut yksi hallituksen kärkihankkeista.

Huomisen tekijät - Digivoimaa palveluverkon suunnitteluun - Puijon torni

Hankkeen haasteena oli saada hajallaan eri järjestelmissä ja yksikkökohtaisissa tietovarannoissa oleva tieto yhteen ja yhteismitalliseen muotoon. Tietoa siis kunnassa on, mutta tietojen keskinäiset riippuvuussuhteet jäävät usein hahmottumattomiksi.

Ratkaisuksi DigiPAVessa kehitettiin sovellutus ja toimintamalli, jossa kunnan palvelu- ja toimitilaverkoston suorituskykyä ja kapasiteettia päästiin jatkuvasti seuraamaan ja analysoimaan tietopohjaiseen paikkatietoon sidotun analytiikan avulla.

– DigiPAVen kautta päästään käsiksi hyvin konkreettisiin asioihin, kuten kunnan investointitarpeisiin. Kun käytössä on reaaliaikaista tietoa faktapohjana, kunta voi tehdä valistuneempia ratkaisuja palveluverkon vaatimien investointien suhteen. Ääriesimerkkinä voisi mainita, ettei aleta huoltomaalata purettavaa taloa tai hankkia viipalekoulua juuri valmistuneen koulun pihalle, Rönkkö selvittää.

DigiPAVesta on erityistä hyötyä, kun mietitään eri skenaarioita päätöksentekoa varten. Jos kunta haluaa panostaa kyläkouluverkostoon, DigiPAVe auttaa simuloimaan, mitä se käytännössä merkitsee: millainen on väestöpohja ja ikäluokkien kehitys, mitä investointeja tilaratkaisuihin tarvitaan, millainen on korjausvelka, mitä verkoston ylläpito maksaa…

– Näin päästään tekemään tietoisempia päätöksiä eri vaihtoehtojen välillä. Tällä ei ole suinkaan tarkoitus korvata poliittista päätöksentekoa vaan tuoda siihen lisää argumentaatiota, Rönkkö muistuttaa.

Hyvä suunnittelu tuo suuret säästöt

DigiPAVe on nyt olemassa pilottiversiona ja jatkokehitystyö on alkamassa. Sitä on tarkoitus testata Kuopion kuntaverkkosuunnittelussa ja kehittää siitä kunnille sopiva tuotantoversio. Jatkokehitykseen on määrä saada muitakin kuntia mukaan. DigiPAVe sopii kaikille vähänkin suuremmille kunnille, sillä se on työkalu kunnan palveluverkoston suunnitteluun ja tehokäyttöön.

– Meillä ei vielä ole konkreettisia lukuja sen säästövaikutuksista, mutta oletettavasti niitä pitäisi hyvin koitua, kun kunnassa voidaan mallintaa eri palveluverkkoskenaarioita keskenään suhteessa nykyiseen verkostoon, Rönkkö sanoo.

Skenaarioita tarkastelemalla on Rönkön mieleistä huomattavasti helpompi arvioida, millaisista tiloista kannattaa luopua, millaisia säästöjä vuosittain saadaan toiminta- ja tilaratkaisuissa ja millainen hintalappu koituu uudisrakentamisesta.

– Kunnille on koosta riippumatta entistä tärkeämpää pyrkiä näkemään valtuustokausien yli, mihin suuntaan palveluverkkoa kehitetään. Todelliset säästöt ja hyödyt tulevat onnistuneesta pitkän aikavälin suunnittelusta, ei poliittisista pikavoitoista. Siinä DigiPAVe on suureksi avuksi, muistuttaa Rönkkö.

AsiakastarinatDigitaaliset palvelutKuntien asiakastarinat

Apollo sopii myös asuntorakennuttajille

Kuntarahoituksen Apollo-palvelua on kehitetty ja pidetty kunnille suunnattuna palveluna. Nyt ratkaisu tarjoaa kehittyneet työkalut myös yleishyödyllisen asuntotuotannon toimijoille oman lainaposition analysointiin ja raportointiin sekä rahoitussalkun elinkaaren mallintamiseen.

– Palvelun asuntorakennuttajille tarjoamat hyödyt ovat samat kuin kunnille ja kuntakonserneille. Apolloon saa kaikki rahoitussopimukset, ja analyyseja ja raportteja salkun kehityksestä voi tehdä tuoreeseen markkinadataan perustuen. Apollo pystyy auttamaan esimerkiksi sen arvioimisessa, miten Valtiokonttorin osuus vaikuttaa korkotukilainojen kokonaiskorkoriskiin, Kuntarahoituksen rahoituspäällikkö Okko Rostedt kuvailee.

Ajankohtaista tietoa päätöksenteon tueksi

Setlementtiasunnot otti Apollon käyttöönsä joulukuussa 2018. Ratkaisua lainojen hallintaan oli etsitty jo vuoden ajan. Tiedon näkyväksi tekemisen lisäksi Apollon odotetaan tuovan tehokkuutta toimintaan.

– Apollo on meille todella tärkeä ja odotettu työkalu suunnittelun ja budjetoinnin tueksi. Nyt saamme ajantasaista tietoa nopeasti, Setlementtiasuntojen palvelutoiminnasta ja taloudesta vastaava johtaja Tuija Kemppainen kertoo.

Aiemmin Setlementtiasuntojen lainasalkkuja hallinnoitiin Excelissä. Apollosta saatavat raportit ovat Kemppaisen mukaan ”kuin toisesta maailmasta”.

–  Saamme nyt muutamalla klikkauksella hyvät raportit ja näkymät sekä johdolle että hallitukselle päätöksenteon tueksi. Aiemmin raporttien tekeminen oli käytännössä mahdotonta, lisäksi Excel oli hyvin riskialtis työkalu.

Kemppaisen kokemuksen mukaan Apollo sopii Setlementtiasuntojen tarpeisiin hyvin.

– Talomme ja samalla korkotukilainamme ovat melko uusia, Apollo mallintaa lainatietojamme hyvin.

Jatkuvaa kehitystä monipuolisiin tarpeisiin

Setlementtiasunnot otti päätöksen jälkeen Apollon käyttöön nopeasti. Kemppainen kiitteleekin sujuvaa käyttöönottoa ja asiantuntevaa palvelua.

– Meillä on sellainen tunne, että Apolloa kehitetään jatkuvasti ja meitä kuunnellaan. Mikäli meillä olisi jotain muutostoiveita, uskon, että niistä pystyisi keskustelemaan Kuntarahoituksen kanssa, Kemppainen pohtii.

Okko Rostedt vahvistaa, että kehitystyötä tehdään jatkuvasti myös yleishyödyllisen asuntotuotannon toimijoiden tarpeet huomioiden.

– Kehitämme Apolloa jatkuvasti asiakkaidemme tarpeiden mukaisesti. Tutkimme esimerkiksi mahdollisuutta viedä dataa Apollosta muihin järjestelmiin. Myös Apollon integroitavuutta toisiin järjestelmiin parannetaan jatkuvasti, Rostedt kertoo.

AsiakastarinatAsuntotoimijoiden asiakastarinatDigitaaliset palvelut

Lempäälä sanoi kyllä digitalisaatiolle

Elämyksellinen, yhteisöllinen, edelläkävijä – näin kuvaa henkilöstöjohtaja Auli Nevantie Tampereen kainalossa sijaitsevaa Lempäälän kuntaa. Lempäälä on 23 000 asukkaan elinvoimainen kotiseutu, joka houkuttelee asukkaikseen monipuolisesti erilaisia kuntalaisia ja erityisesti lapsiperheitä. Tasaisesti kasvava väkiluku vaatii Lempäälältä aktiivista otetta digitaalisten palveluiden kehittämiseen.

Kuntia ei kuitenkaan perinteisesti ole mielletty digitalisaation edelläkävijöiksi. Silti arjen toimivuudessa juuri kunnallisilla palveluilla on valtava merkitys. Lempäälässä aihe kirjattiin uuteen strategiaan, jonka ytimessä on ajatus kunnasta myönteisenä keskustelukumppanina. ”Kunta, joka sanoo kyllä” on Lempäälän palvelulupaus, jonka mukaisesti kunta haluaa olla laajasti kuntalaisten tavoitettavissa niin sähköisesti kuin kasvokkain.

– Haluamme olla ihmisen näköinen kunta. Tämä tarkoittaa jatkuvaa palveluiden kehittämistä ja järkeviä investointeja. Uhkapuheen sijaan päätimme keskittyä digitalisaation tarjoamiin mahdollisuuksiin. Periaatteemme on, etteivät sähköiset palvelut riistä kuntalaisilta kasvokkaiseen kohtaamiseen perustuvia palveluita. Päinvastoin: haluamme tarjota lempääläisille tärkeitä palveluita ympärivuorokautisesti sähköisesti ja panostaa niihin kohtaamisiin, joita todella tarvitaan, Nevantie kertoo.

Palvelumuotoilusta pontta uusille toimintatavoille

Lempäälässä strategiaa toteutetaan kokonaiskehittämisen mallilla, jolloin mukana on koko kuntakonsernin palvelut. Käytännön suunnittelutyössä on hyödynnetty palvelumuotoilun tekniikoita, joiden keskiössä on asiakaslähtöisyys.

– Olennaista ei ole se, miten palvelut on aiemmin järjestetty. Sen sijaan pohdimme aidosti, miten ja millaisista palveluista kuntalaiset eniten hyötyvät ja missä nämä palvelut ovat saatavilla. Tämä on iso näkökulmamuutos perinteiseen lähestymistapaan, Nevantie sanoo.

Kunnan palvelut ovat yhteisiä palveluita, minkä vuoksi lempääläläiset otettiin alusta asti mukaan suunnitteluun. Keskustelua kuntalaisten kanssa käytiin tilaisuuksissa ja oppimiskahvila-tyyppisissä työpajoissa, joissa selvitettiin kuntalaisille tärkeitä sähköisten palveluiden elementtejä. Tarpeiden ja toiveiden perusteella syntyi muun muassa kohderyhmäkortteja, joiden avulla mallinnetaan kuntalaisten elämää ja mielikuvitellaan tulevaisuuden palveluita.

– Yhdessä tekeminen luo ymmärrystä ja läpinäkyvyyttä. Iso työ menee mönkään, jos palveluiden käyttäjät eivät ole mukana suunnittelussa. Yksi konkreettinen oppimme oli se, miten tärkeitä sähköiset palvelut ovat erityisryhmille, joille liikkuminen on vaikeaa, Nevantie kertoo.

Tulevaisuuden visiona kuntalaisten verkkokauppa

Kuten monissa muissakin Suomen kunnissa myös Lempäälässä digitalisaatio etenee pienin askelin. Samaan aikaan on pidettävä mielessä iso kuva ja pienet yksityiskohdat sekä huolehdittava siitä, että jokainen kuntalainen pysyy muutoksessa mukana. Se vaatii läsnäoloa, kohtaamisia ja oikeanlaista viestintää.

– Uusien palveluiden on lähtökohtaisesti tuotava kuntalaisille jotain uutta, esimerkiksi parempi palveluprosessi, läpinäkyvyyttä ja vuoropuhelua. Tästä lisäarvosta on myös viestittävä aktiivisesti, jotta palvelut alkavat herättää kiinnostusta. Pelkkä manuaalisen lomakkeen vieminen sähköiseen ympäristöön ei innosta ketään, sanoo Lempäälän kunnan digipäällikkö Arto Mattila.

– Digitalisoituminen ei ole ylhäältä johdettua, vaan se tapahtuu verkostoissa. Meillä kohtaamiset ja oppiminen tapahtuvat luontaisissa paikoissa, esimerkiksi yhdistysten kautta. Lempäälään on syntymässä kulttuuri, jossa kuntalaiset auttavat ja opastavat toisiaan. On ollut ilo huomata, miten joistain kuntalaisista on kuoriutunut digiaktiiveja, jotka toimivat myytinmurtajina ja omaehtoisesti opastavat muita palveluiden käytössä, Nevantie jatkaa.

Lempäälän digiremontti on aloitettu palveluista, joita kuntalaiset käyttävät eniten. Pienimuotoiseksi menestystarinaksi on noussut verkossa toimiva karttapohjainen palautekanava, jonka välityksellä kuka tahansa lempääläinen voi saada muutoksessa äänensä ja toiveensa kuuluviin. Yksi toivottu uudistus on ollut rakennuslupien sähköistäminen, joka on poikinut kuntalaisilta hyvää palautetta.

Lempäälässä digitalisaatio on vasta alussa, mutta Nevantien ja Mattilan haavelistalla siintää jo suurempi kokonaisuus, kuntalaisten verkkokauppa.

– Haluamme haastaa sen, mitä kunta tarkoittaa. Meille kunta ei ole vain sen tuottamat palvelut, vaan kaikki ihmiset, yritykset ja yhdistykset. Olemme rakentamassa yhteisöä, jonka kotipesä kuntalaisen verkkokauppa olisi. Sieltä löytyisivät kaikki palvelut, tieto ja mahdollisuudet helposti ja ilman, että kuntalaisen tarvitsisi tietää, mistä järjestelmästä tai hallintokokonaisuudesta mikäkin ratkaisu kumpuaa, Nevantie summaa.

AsiakastarinatDigitaaliset palvelutKuntien asiakastarinat

Kunnan talot kuntoon tai kumoon

Kuntien ja kuntayhtymien omistuksessa olevien rakennusten pinta-ala on yhteensä noin 50,6 miljoonaa kerrosneliömetriä – ylläpidettävää tilaa on yli 7 000 jalkapallokentän edestä ²⁾. Tyhjiä rakennuksia on jo noin 1,8 miljoonaa kerrosneliömetriä ja määrän on arvioitu kasvavan väestörakenteen muutosten, digitalisaation sekä maakunta- ja sote-uudistuksen myötä. Lisäksi rakennuskannassa on paljon vajaakäytöllä olevia ja alkuperäiseen tarkoitukseensa soveltumattomia rakennuksia. Myös korjattavaa riittää vuosiksi eteenpäin.

– Pääosa kuntien hallinnoimista rakennuksista on peräisin 1970­–80-luvulta, eivätkä kunnat ole vielä saaneet korjausvelasta niskalenkkiä. Jos nyt tehdään asiat hyvin, taitekohta korjausvelan kasvulle tulee noin 10 vuoden päästä. Tähän vaikuttaa myös se, että seuraavaksi peruskorjausikään tulee 1990-luvun rakennuskanta, joka on pienempi ja tehty kosteusteknisesti paremmin, FCG Suunnittelu ja tekniikan Rakennusterveys- ja sisäilmastopalvelujen toimialajohtaja Juhani Pirinen ennustaa.

Työtä terveiden talojen puolesta

Tekniikan tohtori Juhani Pirinen tunnetaan tulisieluisena terveiden talojen puolestapuhujana ja rakennuskannan vaalijana. Aiemmin ympäristöministeriön Kosteus- ja hometalkoita vuosia luotsannut mies on edelleen huolissaan sisäilma-asioista, mutta näkee myös valonpilkahduksia.

– Erityisesti asennepuolella on menty eteenpäin, sisäilmaongelmien tutkimista ei enää juurikaan tarvitse perustella, eikä oireilevia ihmisiä leimata luulosairaiksi. Myös kosteudenhallinnan valvominen työmailla on paranemaan päin, vaikka vielä ei olla sillä tasolla, millä sen pitäisi olla. Vuoden 2017 alussa voimaan tullut kosteuskoordinaattorivaatimus parantaa tilannetta ja Kuivaketju 10 -järjestelmä toteuttaa vaatimuksia, joskin sen käytettävyys vaatii vielä kehittämistä, Pirinen listaa.

Nykyisessä tehtävässään Pirinen asiantuntijajoukkoineen konsultoi rapistuvan kiinteistökannan parissa tuskailevia kuntia sekä tutkii ja korjaa niiden hallinnoimia rakennuksia. Parhaillaankin FCG:llä on käynnissä useita koulu- ja päiväkotityömaita eri puolilla Suomea. Mutta mitä kuntien pitäisi rakennuksilleen tehdä? Omistaa vai vuokrata tilat? Korjata vai jyrätä kelvottomat talot kumoon uusien tieltä? Pirisen mukaan polku on loppujen lopuksi yksinkertainen.

– Ensin kartoitetaan nykyinen kiinteistökanta ja rakennukset ’koritetaan’ vaikkapa neljään luokkaan niiden kunnon ja tarpeellisuuden mukaan. Alueiden palveluverkkoselvitys ja arvio tulevaisuuden tarpeista antavat näkymän siihen, mihin ja minkälaisia rakennuksia oikeasti tarvitaan. Turhista kiinteistöistä pitää rohkeasti luopua ja jäljelle jäävien hallinnointi keskittää suurempiin tilapalveluyksiköihin. Näihin yksiköihin pitää palkata kuntotutkimisen ja rakennusterveyden ammattilaisia ohjaamaan tutkimuksia ja korjaussuunnittelua. 

– Hyvä johtoajatus tässäkin on se, että kunnan tehtävä ei ole omistaa, vaan tuottaa palveluja kuntalaisille.

Huomisen tekijät Juhani Pirinen

Rahalla saa myös laatua

Monissa kunnissa tehdään jo määrätietoista työtä kiinteistöjen hallinnoinnin, ylläpidon ja kunnon parantamiseksi, mutta vielä on paljon kuntia, joissa vasta heräillään. Myös tuoreimman vuonna 2017 julkaistun ROTI-raportin mukaan rakennetun omaisuuden hallinnassa on suuria kuntakohtaisia eroja ³⁾.

– On aika surullista, että edelleen osa kuntapäättäjistä herää asiaan vasta, kun rakennusten käyttäjät hermostuvat niiden surkeaan tilaan lopullisesti ja päädytään koululakkoon tai valtakunnan uutisiin, Juhani Pirinen toteaa.

Pirinen muistuttaa, että rakentamisen ja korjaamisen laatuun voi vaikuttaa. – Rahoitusta kannattaa käyttää vipuvartena laadunvarmistamisessa jo kilpailutusvaiheessa. Pelkän hinnan tarkastelun sijaan tulisi esimerkiksi korjaushankkeissa edellyttää pätevien asiantuntijoiden ja tervetalo- tai kosteudenhallintakoordinaattorin käyttöä.

Viime vuosina kiinnostavaksi ratkaisuksi nousseessa elinkaarimallissa ulkopuolinen taho, esimerkiksi urakoitsija, vastaa rakennuksen suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta sopimuksen mukaisen ajan, joka on tyypillisesti 20 vuotta. Juhani Pirinen näkee tässä mallissa kunnan kannalta myös sudenkuopan. 

– Rakennuksen tekninen arvo tippuu vuodessa 1,5–1,7 %, vaikka sitä olisi pidetty sopimuksen mukaisesti kunnossa. Elinkaarimallissa palvelusopimus päättyy yleensä juuri, kun rakennuksen isot korjaustyöt alkavat olla ajankohtaisia, Pirinen varoittaa ja kehottaa tähän malliin päädyttäessä kiinnittämään erityistä huomiota kumppanin valintaan sekä sopimuksen sisältöön myös pitkällä tähtäimellä.

Digitaaliset palvelutTalous

Talousennuste-sovellus mahdollistaa pitkän aikavälin ennustamisen

Apollon uudessa Talousennuste-sovelluksessa voi ennustaa kunnan taloutta ja luoda skenaarioita tulevista tapahtumista. Sovelluksessa hyödynnetään yleisistä lähteistä saatavia taloustietoja, jonka päälle asiakkaat voivat rakentaa omia skenaarioitaan esimerkiksi investointien ja eri rahoitusvaihtoehtojen vaikutuksesta kunnan talouteen pidemmällä aikavälillä. Katso videolta lisätietoja Talousennuste-sovelluksesta.

Digitaaliset palvelut

Apollo auttaa tiedolla johtamisessa

Apollo-palvelusta löytyvät sovellukset helpottavat arjen työtä ja mahdollistavat tiedolla johtamisen. Palvelun sovellukset on räätälöity kunta- ja asuntosektorin tarpeisiin ja sitä kehitetään jatkuvasti yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Apollo tuottaa numeroista grafiikkaa, joka auttaa asioiden viestinnässä.

Katso videolta Kaarinan, Vihdin ja Oulun kokemuksia Apollon käytöstä.

 

Digitaaliset palvelut

Kiinteistöleasing – kaikki kustannukset yhdelle sopimukselle

Yksi kiinteistöleasingin ja taselainan merkittävimmistä eroista on se, että leasingissa hyödyt ja kustannukset kulkevat käsi kädessä. Leasingvuokraa ei makseta rakentamisaikana, vaan leasingmaksuja maksetaan vasta rakennuksen valmistuttua. Myös kaikki suunnittelu- ja rakennusvaiheessa syntyneet korot maksetaan vasta, kun kohde otetaan käyttöön.

– Kiinteistöleasingin etu on myös se, että kaikki hankkeen kulut mukaan lukien purku-, suunnittelu- ja valvontakustannukset saadaan yhdelle sopimukselle. Näin esimerkiksi purkukustannukset eivät rasita yksittäistä tilikautta vaan ne saadaan jaksotettua jopa 20 vuodelle. Lisäksi kunnan sisäinen työ, esimerkiksi sisäisten vuokrien määritteleminen helpottuu, kun kaikki kustannukset ovat yhdellä sopimuksella, Kuntarahoituksen leasingtuotteiden rahoituspäällikkö Karl Lintukangas kuvailee.

Puitesopimus kattaa ennen rakentamista syntyneet kulut

Mikäli purku- ja suunnittelukustannukset halutaan leasingsopimukselle, kannattaa solmia kiinteistöleasingin puitesopimus. Puitesopimuksen perusteella voidaan rahoittaa hankkeeseen liittyviä suunnitteluvaiheen kustannuksia eli kustannuksia, jotka syntyvät ennen rakentamisen aloittamista. Tällöin urakkaa ei ole vielä kilpailutettu eikä urakoitsijoita ole vielä valittu.

– Näin kaikki laskut saadaan suoraan leasingsopimuksen alle ja kunta säästyy neljän prosentin varainsiirtoveron kustannuksilta, Lintukangas kertoo.

Varainsiirtoverokustannus kuitenkin syntyy, mikäli asiakas maksaa ensiksi itse hankkeeseen liittyviä kuluja ja haluaa siirtää ne myöhemmässä vaiheessa kiinteistöleasingsopimuksen alle.

Kiinteistöleasingin puitesopimus voidaan tehdä kun hankesuunnitelma on valmis, investointipäätös on tehty ja rahoitusmalli päätetty. Mikäli kyseessä on esimerkiksi hyvinvointikeskus tai sairaala, sosiaali- ja terveysministeriön luvat täytyy olla hankittuna siinä vaiheessa kun puitesopimus solmitaan.

Puitesopimuksen perusteella voidaan rahoittaa hankkeeseen liittyviä suunnitteluvaiheen kustannuksia eli kustannuksia, jotka syntyvät ennen rakentamisen aloittamista. Rakentamisvaiheen kustannuksia sen sijaan ei voida rahoittaa puitesopimuksella, vaan lopulliset kiinteistöleasingsopimukset allekirjoitetaan aina urakkasopimusten allekirjoittamisen yhteydessä.

– Puitesopimusta ei siis ole välttämätöntä tehdä, vaan on myös mahdollista tehdä suoraan kiinteistöleasingsopimus siinä vaiheessa kun urakkasopimukset allekirjoitetaan. Tätä vaihtoehtoa käytetään esimerkiksi silloin, kun rakentaminen päätetään rahoittaa kiinteistöleasingilla, mutta suunnitteluvaiheen kustannukset otetaan omaan taseeseen, Lintukangas tarkentaa.

Rakentamisvaiheen kustannukset lopulliselle sopimukselle

Kaikki rakentamisvaiheen kustannukset rahoitetaan aina lopullisella kiinteistöleasingsopimuksella ja kaikki rakentamisvaiheen laskut tulee osoittaa suoraan rahoittajalle.

– Toisin sanoen asiakas ei voi ottaa rakentamisvaiheen kustannuksia omaan taseeseen, Lintukangas selventää.

Siinä vaiheessa kun lopullinen kiinteistöleasingsopimus allekirjoitetaan, urakkasopimuksiin ja maanvuokrasopimukseen liittyvien päätösten tulee olla lainvoimaisia. Tällöin myös hankkeen lopulliset kustannukset, toteutusmalli ja urakoitsijat ovat tiedossa ja ne voidaan yksilöidä leasingsopimukselle.

Mikäli kiinteistöleasingin puitesopimus on jo tehty, varsinaisen kiinteistöleasingsopimuksen tekemistä varten ei tarvita uutta, erillistä rahoituspäätöstä. Puitesopimus sisältää aina lopullisen kiinteistöleasingsopimuksen teon.

Digitaaliset palvelutLeasing

Apollo kokoaa rahoituksen hallinnan ja talouden suunnittelun työkalut yhteen palveluun

Kuntarahoituksen digitaalinen Apollo-palvelu on laajentunut palvelukokonaisuudeksi, jossa asiakkaat voivat hallita rahoitussopimuksiaan ja sijoituksiaan sekä seurata takauksiaan ja markkinainformaatiota yhdestä paikasta. Pilvipohjainen palvelu saa pian odotetun lisän, kun pilotointivaiheessa oleva talousennustetyökalu tuodaan kuntien käyttöön ensi vuoden alussa. Työkalu mahdollistaa tulevaisuuden talousennusteiden rakentamisen ja investointien vaikutusten arvioinnin kuntatalouteen pitkällä aikavälillä. 

–  Investointi- ja rahoituspäätöksillä on pitkän aikavälin vaikutuksia kuntien talouteen. Kokoamme siihen liittyvän tiedon ja päätöksenteon työkalut Apollo-palveluun pala kerrallaan. Samalla viemme eteenpäin digitaalisten palveluiden kehitystä, talouden suunnittelua ja vastuullista päätöksentekoa koko sektorilla, kertoo Apollon kehitysprosessista vastaava Kuntarahoituksen apulaisjohtaja Lauri Pekkilä. 

Jo yli 160 asiakkaan käytössä oleva Apollo on Pekkilän mukaan otettu ilolla vastaan.

– Olemme saaneet hyvää palautetta palvelusta kokonaisuudessaan, sen notkeasta pilvikäytettävyydestä, sisällöistä sekä yksityiskohdista. Kiitosta on saanut esimerkiksi se, että talouden ennusteita voidaan esittää lukujen ohella myös visuaalisesti graafeina, mikä auttaa niiden viestimisessä. 

Asiakkaan kanssa asiakkaan asialla

Apollon työkalujen kehitystä onkin alusta alkaen ohjannut asiakaslähtöisyys ja päätökset palvelun kehityssuunnista on tehty yhdessä asiakkaiden kanssa. Esimerkiksi uutta talousennustetyökaluja on rakennettu palvelumuotoilun menetelmin nopeissa kehityssprinteissä, mikä on vauhdittanut sen käyttöönottoa.

– Jaettu halu ja intressi kehittää digitaalisia työkaluja eteenpäin on ollut laajalti läsnä. Asiakkaat ovat lähteneet innolla mukaan työkalun kehitystyöhön ja olleet mukana ideoinnissa ja pilotoinnissa sekä haastatteluissa aktiivisesti, Pekkilä kiittelee.

Kuntarahoitus on Pekkilän mukaan luontainen taho rahoituksen hallinnan ja talouden suunnittelun digitaalisten palveluiden kehittämiseen, koska sillä on laaja näkymä sektorilla toteutettaviin hankkeisiin ja niiden rahoitukseen.

– Teemme nimenomaisesti kunta- ja yleishyödyllisen asuntokentän kanssa töitä, joten asiakaskuntamme on samanhenkistä. Valtaosa asiakkaistamme on myös omistajiamme, joten vauhdittaessamme digipuolta ja vastuullista päätöksentekoa keskitetysti koko sektorilla olemme myös omistajien asialla.

Pekkilän mukaan Kuntarahoituksen asiantuntijat tulevat jatkossakin palvelemaan asiakkaitaan rahoituksen tarpeissa henkilökohtaisesti, mutta tarvitaan myös Apollon kaltaisia uudentyyppisiä palveluita ohjaamaan keskustelua oikeisiin asioihin ja tuomaan siihen lisää näkemystä.

– Tähtäämme siihen, että voimme enenevässä määrin tuoda asiakkaidemme käyttöön tietoa siitä, millaisia investointeja sektorilla toteutetaan, mitkä ovat olleet toimivat toteutustavat ja parhaat rahoitusvaihtoehdot ja millaisia hyötyjä niistä on saatu. Näin pystymme auttamaan asiakasta tekemään vastuullisia ja kaukonäköisiä talouspäätöksiä.

Kattava digitaalinen työkalupakki

Apollo-palvelun tavoitteena on helpottaa asiakkaiden rahoituksen hallintaan ja talouden suunnitteluun liittyvää arkipäivän työtä ja lisätä tietoa päätöksenteon tueksi.

Palvelun avulla asiakkaiden on mahdollista hallita kaikkia rahoitussopimuksia yhdestä paikasta.

– Kuntarahoituksen lainat ja johdannaiset siirtyvät Apolloon rajapintojen kautta automaattisesti ja palveluun on mahdollista syöttää tiedot myös muiden rahoituslaitosten sopimuksista, jolloin saadaan kattava näkemys kokonaisuudesta, Pekkilä kertoo.

Palvelussa asiakkaat voivat analysoida rahoitussalkkujaan sekä simuloida eri rahoitusvaihtoehtoja esimerkiksi kilpailutusten yhteydessä. Apollo mahdollistaa myös vaihtoehtoisten markkinaskenaarioiden tarkastelun. Palvelun avulla voi ennakoida esimerkiksi sitä, miten korkokäyrän yhden prosentin nousu vaikuttaa koko salkun korkokustannuksiin tulevina vuosina.

Yhteistyö asuntoyhtiöihin erikoistuneen Pandia Finance -ohjelman kanssa on suoraviivaistanut myös asuntoyhtiöiden salkkujen hallintaa Apollo-palvelussa, mikä on lisännyt läpinäkyvyyttä koko kuntakonsernien taloustilanteeseen.

Vuoden alusta alkaen Apollossa on ollut mahdollista lainojen ohella ajantasaisesti hallita kuntien eri yhtiöille myöntämiä takauksia. Palvelun takausaikataulusta voi seurata takausten elinkaarta, taattujen saldojen kehitystä ja takausprovisioita. Järjestelmään saa tallennettua myös takauksiin liittyvät vastavakuudet ja palvelun avulla voi arvioida sitä, ovatko ne tasapainossa takauksiin nähden. 

Vastuiden lisäksi Apolloon voi lisätä myös varat sijoitustenhallinnan sovelluksen avulla, joka on kehitetty yhteistyössä suomalaisen FA Solutionsin kanssa. Sovellus mahdollistaa varallisuuden salkuttamisen omaisuusluokkiin. Perinteiset sijoitustuotteet markkina-arvoistetaan automaattisesti ja omaisuuserien digitalisoiminen auttaa myös kirjanpidon hoitamisessa.

Digitaaliset palvelut