Jos haluat varmistaa, onko Kuntarahoitus lähettänyt organisaatiollesi paperisia laskuja tai vahvistuksia, jotka eivät lakon aikana ehdi perille ajoissa tai haluat varmistuksen laskusi eräpäivästä, olethan yhteydessä asiakaspalveluumme, puhelimitse numeroon 09 6803 5630 tai sähköpostitse osoitteeseen antolainaus (at) kuntarahoitus.fi.
Lakon vaikutukset eivät heijastu konekielisesti välitettyihin verkkolaskuihin, vaan ne toimivat normaalisti.
Huomioithan myös, että meille postitse lähettämäsi dokumentit ovat saattavat myöhästyä lakon vaikutuksesta. Kiireellisissä asioissa suosittelemme dokumenttien toimittamista toimipisteeseemme Helsingissä henkilökohtaisesti tai muiden logistiikkapalvelujen tarjoajien kautta.
Kun
Kuntarahoitus palauttaa sähköisen panttikirjan takaisin kiinteistön
omistajalle, omistaja saa paperin sijaan sähköpostitse tiedon, että se on
merkitty rekisteriin sähköisen panttikirjan saajaksi. Halutessaan saajatiedon
voi vielä tarkistaa rasitustodistukselta tai Maanmittauslaitoksen
järjestelmästä osoitteessa www.kiinteistoasiat.fi.
Panttikirjan muunnoksen sähköiseksi voi tehdä
lähettämällä Maanmittauslaitokselle sekä hakemuksen että kirjallisen
panttikirjan. Panttikirja muutetaan sähköiseksi myös kiinnitykseen kohdistuvien
muutosten yhteydessä.
Sähköisten
panttikirjojen etuna on panttikirjan saajaa koskevan tiedon entistä helpompi ajantasaisuus.
Lisäksi panttikirja on helppo löytää, sillä se on Maanmittauslaitoksen
sähköisessä kiinnitysrekisterissä.
Kuntarahoitus on vuoden 2017 alusta lähtien
ottanut vastaan sähköisiä panttikirjoja, ja lähes kaikki aiemmin myönnettyjen
lainojen vakuutena olleet paperiset panttikirjat on muunnettu yhtiössä
sähköiseen muotoon.
Panttikirjojen digitoimisessa on kyse
laajasta digitointiprojektista, jossa lähes kaikki maan rahoituslaitokset ovat
toimittaneet panttikirjoja koskevat aineistonsa Maanmittauslaitokseen
konvertoitaviksi.
Kun
Juha Jokitalo aloitti Keski-Suomessa sijaitsevan noin 2 800 asukkaan Konneveden
kunnanjohtajana nelisen vuotta sitten, kunnassa oli käynnissä 13 miljoonan euron
kouluinvestointi. Samaan aikaan sosiaali- ja terveyspuolen palvelurakenteita
kehitettiin soteuudistusta silmällä pitäen. Päätösten vaikutuksia talouteen
pitkällä aikavälillä oli vaikea hahmottaa.
– Kun aloitin kunnanjohtajana, kunnan nykyinen velkakuorma oli jo olemassa. Samaan aikaan teimme sotepuolen uudistuksia ja valtionosuuksia oli leikattu. Monien muuttujien vaikutusta kunnan talouteen oli vaikea hahmottaa ja totesimme, että tarvitsemme siihen työkalun, Juha Jokitalo kertoo.
Talousennustesovellus otettiin käyttöön alkuvuodesta 2019. Jokitalon mukaan talousennustesovellus palvelee yhteistyötä niin rahoittajan kuin päättäjienkin kanssa. Apollo kerää tarvittavat tiedot eri tietokannoista, mikä vähentää käsityötä.
– Sovellus parantaa keskusteluyhteyttä rahoittajan ja kunnan välillä. Molemmilla on sama näkymä suunnitelmiin, skenaarioihin ja eri vaihtoehtojen vaikutuksiin kunnan talouteen pitkällä aikavälillä. Palvelu on helppokäyttöinen sellaisillekin, joilla ei ole taloushallinnon taustaa. Se auttaa ymmärtämään talouden isoa kuvaa paremmin kuin pelkät numerot taulukossa.
Visualisoitujen
skenaarioiden avulla suunnitelmia ja niiden vaikutuksia on helpompi esitellä
päättäjille.
–
Otetaan esimerkiksi asukashankinta: sovelluksen avulla voimme laskea vaikkapa
viisihenkisen perheen vaikutukset kunnan talouteen verotulokertymineen
kaikkineen. Työkalu on erinomainen, Jokitalo hehkuttaa.
Jokitalo näkee Konneveden pienestä asukasmäärästä huolimatta isojen mahdollisuuksien kuntana.
– Kunnan sijainti biotalouden ja luontomatkailun näkökulmasta on erinomainen. Visualisointien avulla on helpompi kertoa päättäjille, miksi strateginen työskentely ja esimerkiksi matkailuun panostaminen ylipäätään kannattaa. Visualisoinneilla pystytään osoittamaan, millaisia tuloksia erilaisilta investoinneilta odotetaan ja mitkä ovat niiden vaikutukset pitkällä aikavälillä.
Toistaiseksi Konnevedellä on käytössä talousennustesovellus, mutta digitaalisten palveluiden käyttöä ollaan laajentamassa. Myös Keski-Suomen sairaanhoitopiiri on ottanut talousennustesovelluksen hiljattain käyttöön.
– Nyt yhteisen käsityksen muodostaminen KSSHP:n kanssa on helpompaa, kun puhumme samoilla graafeilla, Jokitalo kiittelee.
Onko sinun kunnassasi varauduttu esimerkiksi verotulojen putoamiseen? Tiedetäänkö vaikutukset kunnan talouteen pidemmällä aikavälillä? Miltä muiden saman kokoisten kuntien ennusteet näyttävät?
Elokuusta alkaen Kuntarahoituksen maksullista
Apollo-palvelua käyttävät asiakkaat ovat voineet vertailla oman kuntansa lukuja
toisten kuntien tai kuntayhtymien lukuihin. Oman kunnan kehitysennusteen voi
rakentaa palveluun itse. Muiden kuntien tai kuntayhtymien luvut haetaan Tilastokeskuksen
tilinpäätösluvuista.
– Tulevaisuuden ennusteet muille
näytettäville kunnille tai kuntayhtymille perustuvat valtionvarainministeriön kuntatalousohjelmassa
koko sektorille yleisesti rakennettuun ennusteeseen. Toisten kuntien itse
tekemiä ennusteita palvelussa ei voi nähdä, Kuntarahoituksen apulaisjohtaja
Lauri Pekkilä kertoo.
Apollon Vertailutyökalussa voi verrata esimerkiksi asukaskohtaista korollista vieraspääomaa toisten kuntien lukuihin. Sovellus kertoo myös, mitä mittareita käytetään kriisikuntakriteereissä.
Ennakointi sekä investointien ja päätösten pidempiaikaisten vaikutusten ymmärtäminen on nyt erityisen ajankohtaista.
– Iso osa kuntakentän haasteista on valtio-
tai maakuntatasoisia, yksittäisen kunnan vaikutuspiirin ulkopuolella.
Verotuloja on kertynyt ennakoitua vähemmän ja sotekulut ovat kasvaneet
voimakkaasti. Nyt, kun sekä verotulojen kasvun että talouskasvun yleisesti
oletetaan hidastuvan, kannattaisi suunnitteluhorisontti pitää avoimena ja
säilyttää mahdollisuus reagoida nopeisiinkin muutoksiin, Pekkilä painottaa.
Työkalussa voi valita kunnat, joihin oman kunnan lukuja halutaan vertailla.
Uusia ominaisuuksia jatkuvasti
Talousennustesovelluksen etusivuun on hiljattain lisätty myös räätälöintimahdollisuus. Käyttäjä voi nyt itse valita, mitä muuttujia etusivulla näytetään ja miten. Myös joustavuutta on lisätty: aikajänteen, jolla tietoja näytetään, voi valita haluamakseen. Ennusteita voi tarkastella jopa 40 vuoden aikajänteellä.
– Kymmenien vuosien päähän ulottuvat
ennusteet eivät tietystikään ole yhtä tarkkoja kuin lyhyemmän aikavälin
ennusteet. Niistä kuitenkin saa kuvan kulujen ja tuottojen kumulatiivisista
vaikutuksista pitkällä aikavälillä. Meidän tavoitteenamme on nimenomaan tarjota
kunnille työkaluja pidemmän aikavälin suunnittelun tukemiseksi ja elinvoiman
vahvistamiseksi, Pekkilä sanoo.
Apolloon kehitetään jatkuvasti uusia
ominaisuuksia. Nyt pohdinnassa on ominaisuus, jolla investoinnin toteutus- ja
rahoitusmalleja voisi vertailla ja tehdä laskelman siitä, kuinka paljon
investointi tietyllä rahoitusmallilla tulisi maksamaan.
–Rahoitusmuotojen vertailun työkalu tulisi
yhdistämään talousennusteen ja lainasalkun toisiinsa.
Talousennustesovelluksessa voi ensin miettiä talousnäkymän, vertailutyökalussa sitten
suunnitella investoinnit ja niiden toteuttamisen. Näiden kahden yhdistelmällä
selviäisi kunnan pidemmän aikavälin rahoitustarve.
Myös uutta työkalua on tarkoitus kehittää
tiiviissä yhteistyössä asiakkaiden kanssa.
– Asiakkaat on tarkoitus ottaa mukaan
mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta sovellus saadaan palvelemaan heidän
tarpeitaan.
Apollo on Kuntarahoituksen digitaalinen ratkaisu rahoitussalkun hallintaan ja talouden suunnitteluun. Palvelua käyttää tällä hetkellä noin 200 kuntaa tai kuntayhtymää.
Teksti: Hannele Borra Kuvat: Sami Lamberg ja Kuntarahoitus Apollo
Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta JYY:n opiskelija-asunnot Kortepohjan kaupunginosassa ovat Kuntarahoituksen historian ensimmäiset vihreän rahoituksen peruskorjauskohteet. Korjaus koskee viittä kerrostalokohdetta ja peräti 720 asuntoa.
Tuoreella videolla JYY:n toimitusjohtaja Marko Huttunen ja yhteisömanageri Jenna Pigg kertovat, millaisin
periaattein JYY peruskorjaa opiskelija-asuntokohteitaan Jyväskylän
Kortepohjassa ja miten niiden vaikutus näkyy opiskelijoiden elämässä.
– Opiskelijat ovat erittäin ympäristötietoisia. Yksi
ylioppilaskunnan ydintehtävistä on siksi tehdä investointeja kestävällä tavalla.
Energiatalousinvestoinneilla pystymme pitämään myös vuokratason kohtuullisena,
Marko Huttunen sanoo.
– Kannustamme asukkaitamme kestävämpään elämäntapaan. Jakamistalous
ja yhteisöllisyys ovat tärkeitä: kaikkea ei tarvitse omistaa itse, Jenna Pigg
täydentää.
Peruskorjaus- ja energiansäästökohteissa on valtava ilmastoinvestointien potentiaali
– Suomessa on paljon korjausvelkaa, ja sen myötä potentiaali
uusille vihreän rahoituksen peruskorjauskohteille on suuri. Myös pienemmät
energiansäästöhankkeet voivat soveltua vihreän rahoituksen piiriin, muistuttaa
Kuntarahoituksen vihreästä rahoituksesta vastaava rahoituspäällikkö Rami Erkkilä.
– Kuntien ja sosiaalisen asuntotuotannon toimijoiden näkökulmasta ilmastoystävällisissä peruskorjaushankkeissa on vain voitettavaa. Energiankulutussäästöt näkyvät rakennuksen elinkaaren aikana nopeasti kustannussäästöinä, samalla vastataan asukkaiden toiveisiin ympäristöystävällisemmästä asumisesta ja lisäksi rahoitukseen voi saada marginaalihyödyn, Erkkilä sanoo.
Kiinteistöleasingin käyttö rakennusinvestointien rahoituksessa on kasvanut voimakkaasti. Rahoitusmuodon huomioinen investoinnin eri vaiheissa on avain onnistuneeseen hankkeeseen.
Leasing on yleinen valinta erityisesti uusien koulujen rahoitukseen, mutta sillä on rahoitettu myös päiväkoteja, paloasemia, hyvinvointikeskuksia, sairaaloita, keskuskeittiöitä, jätevedenpuhdistamoja ja väistötiloja.
1. Huolellinen suunnittelu
Onnistuneiden rahoituspäätösten perusta luodaan kunnan talouden pitkän aikavälin huolellisella suunnittelulla. Suurten investointien, kuten esim. koulujen ja päiväkotien, kauaskantoiset vaikutukset talouteen osataankin yhä useammin huomioida kuntien talouden suunnittelussa. Talouden suunnitteluun on myös tarjolla erilaisia palveluja ja työkaluja, kuten Kuntarahoituksen talousennustesovellus. Kuntarahoituksen asiantuntijat työstävät usein laskelmia yhdessä asiakkaan kanssa. Myös investoinnin suunnitteluvaiheessa on syytä katsoa kauemmas tulevaisuuteen – minkälaisia ja minkä verran käyttäjiä eri tiloille on esimerkiksi kymmenen vuoden kuluttua?
2. Rahoitusmallien vertailu
Kuntarahoituksen
asiantuntijat käyvät mielellään avaamassa eri rahoitusmallien erovaisuuksia ja
hyötyjä kunnan virkamiehille ja päättäjille. Eri rahoitusmuotojen vertailuun
löytyy lisäksi erilaisia tukimateriaaleja ja laskureita. Laskelmat ja vertailut
auttavat löytämään kunkin kunnan talouteen ja hankkeen erityispiirteisiin parhaiten
soveltuvan rahoitusratkaisun.
Kiinteistöleasingilla on monia etuja:
Leasingmaksut tulevat maksuun vasta, kun kohde on valmis.
Rahoituskustannukset ovat alkuvaiheessa selkeästi pienemmät kuin yhtä pitkässä tasalyhenteisessä lainassa.
Selkeä yksi kohdekohtainen sopimus sisältää kaikki hankkeeseen liittyvät kulut. Tämä helpottaa edelleenvuokrausta ja esimerkiksi sisäisen vuokran laskemista.
Purkukustannukset on mahdollista jaksottaa koko leasingsopimuskaudelle. Taseinvestointiin ne eivät voi sisältyä, vaan ovat purkuvuoden käyttötalouden kustannus.
Rahoituskustannukset kiinteistöleasingissa ovat lähes vastaavat kuin taselainavaihtoehdossa.
Kiinteistöleasingin voi vaihtaa taselainaksi ilman ylimääräisiä kustannuksia aina marginaalin tarkistushetkellä.
Taseen ulkopuolinen rahoitus mahdollistaa useamman yhtäaikaisen investoinnin aloittamisen, kun yhdistetään leasing-rahoitusta ja taselainaa.
Keskustelu rahoittajan kanssa kannattaa avata
mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta kiinteistöleasingiin liittyvät
erityispiirteet pystytään huomioimaan ajoissa ja hanke saadaan suunnitellussa
aikataulussa eteenpäin.
Rakennustapa: Uudisrakennuksien
rahoitukseen kiinteistöleasing sopii lähes aina, mutta laajennuksissa ja
korjausinvestoinneissa soveltuvuutta on tarkasteltava tapauskohtaisesti.
Tontti: Kiinteistöleasingissa
rakennuksen rahoittaja vuokraa tontin, jolle kohde rakennetaan. Tontin täytyy
olla asiakkaan omistuksessa, eikä siihen saa kohdistua rasitteita. Tontin
vuokrasopimuksen pituuden täytyy olla kaksi kertaa leasingkauden pituus, ja
maanvuokrapäätöksen täytyy olla lainvoimainen viimeistään siinä vaiheessa, kun
leasingsopimus allekirjoitetaan. Maanvuokran tulee perustua käypään arvoon.
Rahoittajalle on hyvä lähettää vuokrattavan tontin karttaliite mahdollisimman
aikaisessa vaiheessa.
Urakkamuoto: Kiinteistöleasing sopii
kokonaisvastuu-urakkaan (KVR-urakka), elinkaarimalliin tai jaettuun urakkaan.
Mikäli hanke toteutetaan muilla urakkamuodoilla, on rahoittajan kanssa syytä
käydä varhaisessa vaiheessa keskustelua siitä, voidaanko hanke toteuttaa
kiinteistöleasingilla.
Avustukset: Mikäli hanke saa
liikuntapaikka-avustusta, tällöin kiinteistöleasing ei lähtökohtaisesti sovellu
nykyisten avustusehtojen takia rahoitusmuodoksi.
Vihreä Rahoitus: Ennen rahoituksen kilpailutusta on hyvä lähettää Kuntarahoitukselle tiedot hankkeesta (hankesuunnitelma ja energiatodistus), jotta voidaan katsoa, olisiko hankkeelle mahdollista myöntää vihreää rahoitusta. Näin vihreän rahoituksen marginaalialennus pystytään huomioimaan rahoitustarjouksessa.
Sisätilojen rakentaminen on jo alkanut, tavoitteena on ottaa rakennus käyttöön loppuvuonna 2020. Sairaalan uusista laitteista osa rahoitetaan Kuntarahoituksen leasingilla, Inspira on avustanut investointien suunnittelussa.
Nova rakentuu nykyisen sairaalan alueelle
Jyväskylän Kukkumäkeen. Rakennustyömaa on edennyt sisätiloihin ja muuttoa
suunnitellaan sekä aikataulutetaan parhaillaan.
Vanhan sairaalan eri ikäisistä rakennuksista vanhimmat
ovat 1950-luvulta. Korjaustarpeiden kartoituksen jälkeen päädyttiin rakentamaan
kokonaan uusi sairaala. Vanhasta sairaalasta käyttöön jää vain yksi 2010-luvun
rakennuksista.
– Nova on ainutlaatuinen projekti, koska se
on Suomessa 1970-luvun jälkeen ensimmäinen sairaala, joka rakennetaan täysin
alusta. Tavoitteena on ottaa sairaala käyttöön asteittain vuoden 2020
jälkimmäisellä puoliskolla, sairaalahankkeen projektijohtaja Mikko Jylhä
kertoo.
Potilas
suunnittelun keskiössä
Sairaalan suunnittelussa tärkein lähtökohta on
ollut potilas – sairaalakäynnistä halutaan tehdä mahdollisimman joustava ja
miellyttävä. Tilasuunnittelussa opastamiseen ja viihtymiseen on kiinnitetty
erityistä huomiota. Kolkosta sairaalamaisesta tunnelmasta on pyritty eroon,
taidehankinnoille on oma budjettinsa. Yhden hengen huoneet mahdollistavat
esimerkiksi omaisen yöpymisen ja osallistumisen kuntouttavaan toimintaan.
– Nova on huippumoderni sairaala, jonka
suunnitteluun otettiin mallia erityisesti Keski-Euroopan sairaaloista ja Norjan
automatisoiduista apteekeista. Teknisten ratkaisujen lisäksi myös logistiikkaan
on kiinnitetty paljon huomiota, rakennustekniikassa on paljon uusia ratkaisuja.
Toimintamalleja ja konseptia on kehitetty paljon itse, Jylhä kertoo.
Uusi rakennus on tarjonnut myös
mahdollisuuden uudistaa toimintatapoja. Sairaalan suunnitteluun on osallistettu
vahvasti myös sairaalan henkilökuntaa.
– Uuden rakennuksen myötä meillä on
mahdollisuus modernisoida toimintaa, luoda uusi toiminnallinen konsepti. Noin
300 työntekijää on ollut mukana suunnittelemassa Novaa ja toimintamalleja oman
työnsä ohella. Suuri kiitos heille, heidän panoksensa on ollut korvaamaton, KSSHP:n
talousjohtaja Aija Suntioinen kiittelee.
Moderneja
laitteita leasingrahoituksella
Sairaalan uudistuessa myös suurin osa
laitteista uusitaan. Myös laitehankintoja on jo suunniteltu vuosia uutta rakennusta
ja toimintamallia silmällä pitäen.
– Novaan tulee selkeitä laitekokonaisuuksia. Kun
käyttöliittymiä on vain yksi, myös henkilökunnan koulutustarve pienenee. Uudet
laitteet keskustelevat it-järjestelmien kanssa eri tavalla kuin vanhat, myös potilasturvallisuus
paranee laitteiden uusimisen myötä, Jylhä iloitsee.
Kalliiden sairaalalaitteiden täydellinen uusiminen
on suuri investointi, osa laitteista rahoitetaan Kuntarahoituksen
leasingrahoituksella.
– Leasingrahoitus on nykyaikainen, joustava
ja hinnaltaan kilpailukykyinen tapa laitehankintoihin. Leasingin hyötynä on
myös se, että rahoituksen kokonaiskuvan voi nähdä yhdestä paikasta, Suntioinen
kertoo.
Uudet laitehankinnat kiinnostavat myös
ihmisiä hankkeen ulkopuolella. Esimerkiksi kuvantamisen laitehankinta on
ensimmäinen Suomessa tässä laajuudessa.
Inspira
tukena investointien suunnittelussa
Suuret investoinnit on suunniteltu
huolellisesti. Ennen sairaalan rahoituspäätöstä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri
teki yhdessä Inspiran kanssa laajan kartoituksen hankkeen
rahoitusvaihtoehdoista. Sairaala päädyttiin rahoittamaan taselainalla. Inspira
avusti KSSHP:tä myös rahoitusleasingin puitesopimuksen kilpailutuksessa.
– Olemme viime vuosina avustaneet useaa
sairaanhoitopiiriä investointien rahoituksen suunnittelussa ja
kilpailutuksessa, Inspiran manager Elias Hämäläinen kertoo. – Useimmiten
neuvonta keskittyy sairaalarakennusinvestointien lainarahoitukseen, mutta
toisinaan myös irtaimistojen leasingrahoitukseen, kuten Novan tapauksessa.
Uuden sairaalan rakentamista punnittiin
pitkään, mutta nyt Suntioinen ja Jylhä huokuvat tyytyväisyyttä.
– Nyt jälkikäteen olemme useasti todenneet,
että olisimmepa tehneet investointipäätöksen jo aikaisemmin ja säästäneet
rahat, jotka on käytetty vanhojen kiinteistöjen ongelmien ratkomiseen
korjaamiseen, Suntioinen toteaa.
– Kokonaan uusi sairaala on ainutlaatuinen mahdollisuus uudistaa toimintamalleja. Eihän vanha tila taivu uudenlaiseen toimintaan, vaikka sitä miten korjaisi, Jylhä summaa.
Teksti: Elisa Korhonen Kuvat: Sairaala Novan kuvapankki
Nyt Nurmeksesta käsin etsitään ratkaisuja koko maakunnan ongelmiin.
Harvaan asutussa ja nopeasti ikääntyvässä Pohjois-Karjalassa tulevaisuuteen varautuminen on elinehto. Niin Pohjois-Karjalan pienet kunnat kuin maakuntakeskus Joensuu ovat kamppailleet jo pitkään muuttuvan ikärakenteen ja negatiivisen muuttoliikkeen synnyttämien haasteiden parissa. Toivoa kuitenkin valaa vahva kuntatalous, jonka eteen muun muassa Nurmeksen kaupungin talousjohtaja Jussi Sallinen paiskii päivittäin töitä.
– Velkaantuminen Pohjois-Karjalan kunnissa ei ole kovin suurta, ja kuntien taseet ovat vahvat. Maakunnassa on kautta linjan onnistuttu karsimaan menoja, mikä antaa kunnille paremmat edellytykset sopeutua tuleviin muutoksiin, Sallinen kertoo.
Paluumuuttajana maakuntaan palannut Sallinen on vastannut
Nurmeksen kaupungin taloudesta kolme ja puoli vuotta. Viime aikoina Sallisen
työnkuva on kuitenkin laajentunut kattamaan myös laajempia kokonaisuuksia.
Pohjois-Karjalan maakuntaliiton toimeksiannosta Sallinen
työstää vuoteen 2025 yltävää, kaikki Pohjois-Karjalan kunnat kattavaa
yhtenäistä talousennustetta. Projektin tavoitteena on saada kattava näkemys
kuntien taloudellista tilanteesta ja tulevaisuuden kantokyvystä sekä
yhtenäistää raportointia ja kuntatalouden ennakointia läpi maakunnan.
Laajempi
näkökulma kuntien erityispiirteitä unohtamatta
Vaikka pitkän tähtäimen ennusteita on Pohjois-Karjalan
kunnissa tehty ennenkin, koko maakunnan kattavan raportin laatiminen tuo
mukanaan omat haasteensa. Kuntatason ennusteet tehdään usein ulkopuolisten
konsulttien toimesta vaihtelevin raportointimenetelmin. Maakuntatason selvitys
edellytti yhtenäistä ennuste- ja raportointityökalua.
Vastaus löytyi Kuntarahoituksen Apollo-palvelusta.
Rahoitussalkun hallintaan ja talouden suunnitteluun kehitetty palvelu oli
entuudestaan käytössä noin puolella Pohjois-Karjalan 13 kunnasta. Projektin
myötä Apollo on otettu käyttöön kaikkien Pohjois-Karjalan kuntien lisäksi myös
maakuntaan siirtyvällä Heinävedellä. Maakuntaliiton toimeenpanema selvitys
kattaa siis yhteensä 14 kuntaa.
Nurmekseen Apollo hankittiin jo vuonna 2017 tehostamaan lainasalkun hallintaa.
– Palvelu ja erityisesti sen simulointiominaisuudet ovat olleet jo pitkään työssäni päivittäisessä käytössä. Yksinkertaisen käyttöliittymän ja monipuolisten simulaatio-ominaisuuksien ansiosta Apollo oli looginen ratkaisu myös maakuntatason ennusteen laatimiseen, Sallinen kertoo.
Erityiskiitosta Sallinen antaa palvelun käyttöliittymän selkeydestä ja visuaalisesti yhtenäisestä raportoinnista.
– Jo se, että kaikkien kuntien raportit saa samalla ilmeellä helpottaa kummasti loppuraportin kasaamista.
Vuoteen 2025 tähtäävä talousennuste syntyy yksittäisten
kuntien taloustietoja yhdistelemällä. Kuntien talousjohtajat syöttävät Apolloon
kuntakohtaisia tietoja, joita Sallinen kokoaa yhteen ja tarkastelee eri
skenaarioiden valossa.
Aiempaa laajemman näkökulman lisäksi syksyllä valmistuva ennuste huomioi Sallisen mukaan entistä paremmin myös paikallisia erityispiirteitä.
– Ulkopuolisten konsulttien laatimissa raporteissa käytetään usein samaa sapluunaa. Toteuttamalla ennusteen itse pystymme painottamaan juuri meille tärkeitä asioita.
Pienet
kunnat eivät selviä yksin
Projektin kannalta eletään kriittisiä aikoja. Sallisen
kokoama loppuraportti riippuu paljolti tulevien vuosien verotuksesta sekä
muutoksista valtionosuuksiin. Hallituksen budjettiriihen tuloksia odotetaan
kuumeisesti.
Niin ikään syksyllä julkaistava Tilastokeskuksen alueellinen väestöennuste on myös avainasemassa tulevien vuosien taloutta suunniteltaessa. Vuonna 2015 laaditun edellisen ennusteen valossa tuoreet luvut tuskin lupaavat hyvää.
– Voimme nyt jo todeta, että vuoden 2015 ennuste oli aivan liian optimistinen. Etenkin syntyvyyden lasku on iskenyt ennakoitua kovemmin, Sallinen harmittelee.
Ikärakenteen muutos näkyy Pohjois-Karjalan kunnissa muuta
Suomea aiemmin. Lyhyellä aikajänteellä ikääntyvä väestö ei kuitenkaan heijastu
sosiaali- ja terveyspalvelukuluihin, vaan korkean eläköitymisasteen vuoksi
lähivuosina maakuntaa uhkaa työvoimapula.
Tulevaisuudessa Pohjois-Karjalan pienet kunnat eivät Sallisen mukaan selviä yksin.
– Projektin aikana olemme käyneet paljon arvokkaita keskusteluja kuntien ja koko maakunnan tulevaisuudesta. Kuntarajat ylittävä yhteistyö oikeiden työkalujen tukemana antaa koko maakunnalle parhaat mahdolliset eväät tulevaisuuteen.
Joensuun keskustaan on kiemurrellut kesän aikana uusi nähtävyys: tänään käyttöön vihitty Rupimanteri kutsuu perheen pienimmät leikkimään uudistuneen torin kupeessa.
Inspiraationsa kumiturva-alustasta ja betonielementeistä valettu leikkipaikka on saanut Joensuun kaupungin nimikkolajista, Ahvenanmaalla ja Itä-Suomessa tavattavasta Rupimanterista.
Leikkipaikan taiteellinen suunnittelutyö on Kuntarahoituksen palkinto tuloksellisista ympäristöteoista, joiden ansiosta Joensuu palkittiin tammikuussa vuoden vihreänä edelläkävijänä. Vuoden vihreän edelläkävijän palkinnolla Kuntarahoitus nostaa esiin toimijoita, jotka ovat asettaneet kunnianhimoisia ympäristötavoitteita ja integroineet ympäristöajattelun kaikkeen toimintaansa.
Kaupunginjohtaja Kari Karjalaisen mukaan Joensuussa ympäristö on erottamaton osa päätöksentekoa.
– Joensuulla on kunnianhimoinen tavoite olla hiilineutraali vuonna 2025. Tämä vaatii konkreettisia toimia. Investoimme rakentamiseen joka tapauksessa, joten miksi emme huomioisi siinä tilatarpeiden lisäksi myös ympäristövaikutuksia? Karjalainen huomauttaa.
Avajaisissa taikuutta ja akrobatiaa
Joensuun kaupungin kulttuurijohtaja Sari Kaasinen vihki leikkipaikan käyttöön perjantaina vuotuisessa Joen Yö -kulttuuritapahtumassa. Avajaisten yhteydessä perheen pienimmät pääsivät tutustumaan leikkipaikkaan Klovni OHOn johdattamana. Taikatemput ja akrobatiaesitys ilahduttivat eloisasta kulttuuritapahtumasta nauttivia joensuulaisia tunnelmallisessa elokuun illassa.
Rupimanterin avajaiset vetivät joensuulaisperheet sankoin joukoin paikalle.
Kävelykadun vanha leikkipaikka purettiin toriremontin alta.
– On hienoa, että lapset pääsevät taas leikkimään turvallisesti kaupungin ytimessä. Rupimanteri on paitsi innostava leikkipaikka, myös julkinen taideteos ja upea jatkumo kaupungin julkisen taiteen ketjuun, Sari Kaasinen kertoo.
Rupimanteri-leikkipaikan on Kuntarahoituksen toimeksiannosta ja tiiviissä yhteistyössä Joensuun kaupungin kanssa suunnitellut luova toimisto Berry Creative.
– Berry Creativen tavoitteena on luoda kokemuksellista ympäristöä taiteen ja muotoilun keinoin. Uskomme, että julkisen tilan merkitys kaupunkilaisten yhteisenä olohuoneena kasvaa ja haluamme olla luomassa arjen oivalluksia, sanoo ympäristötaiteilija ja arkkitehti Kaisa Berry.
Mikkelin kaupungin omistama Etelä-Savon Energia (ESE) vastaa lämmön tuotannosta, myynnistä ja jakelusta Mikkelin keskustassa sekä erillisissä taajamissa. Vuodesta 1958 toiminut yritys tunnetaan uusiutuvan energian tuottajana ja tärkeänä työllistäjänä. Valtaosa energiayhtiön käyttämästä polttoaineesta hankitaan sadan kilometrin säteellä sen Pursialan voimalaitoksesta.
Sari Siiskonen on toiminut ESE:n ja sen tytäryhtiöiden talousjohtajana 14 vuotta. Vuosien mittaan taloushallinto on muuttanut muotoaan monesti: käsin kuitattavista, paperisista ostolaskuista on siirrytty verkkolaskutukseen ja automaattisiin kirjauksiin.
– Kun tulin taloon vuonna 2005, paperisia ostolaskuja kärrättiin huoneesta toiseen, tiliöitiin ja kuitattiin manuaalisesti. Nykyään sähköisesti saapuneet laskut saadaan parhaimmillaan parissa minuutissa osaksi kirjanpitoa.
Yhdistetty lainasalkku lisää läpinäkyvyyttä
Viimeisin harppaus digitalisaation saralla otettiin, kun Mikkelin kaupunki etsi ratkaisua yhdistämään sekä kaupungin että sen tytäryhtiöiden lainasalkun hallinnan. Vastauksen tarjosi Kuntarahoituksen Apollo-palvelu. Apollo kokoaa tiedon kunkin konserniyhtiön lainasalkun sisällöstä sekä yritysten taloudellisesta tilanteesta yhteen helppokäyttöiseen pilvipalveluun.
Etelä-Savon Energia otti ensimmäisenä energiayhtiönä Apollon käyttöönsä huhtikuussa.
– Apollon myötä tiedonjako on parantunut huomattavasti. Sekä minä, yrityksemme taloushallinnon työntekijät että konsernin kaksi toimitusjohtajaa pääsevät tarkastelemaan lainakannan tietoja ja lainapääoman kehitystä. Palveluun on helppo lisätä uusia käyttäjiä eri organisaatioista, joten käyttöönoton myötä myös raportointitaakkamme on keventynyt. Palveluun kirjauduttuaan niin Mikkelin kaupungin taloushallinto kuin tilintarkastajamme saavat tarvitsemansa tiedot aina ajantasaisina, Siiskonen kertoo.
Ajantasaisia ja entistä tarkempia ennusteita – automaattisesti
ESE:ssa Apolloa käyttää kuusi henkeä. Oman työnsä kannalta palvelun tärkeimpänä ominaisuutena Siiskonen pitää Apollon ennusteita ja simulaatioita.
– Apollo mahdollistaa eri skenaarioiden huomioimisen talouden suunnittelussa. Voimme esimerkiksi tarkastella, miten korkotason muutokset vaikuttavat lainasalkkuumme – kuinka paljon korkokustannukset nousevat tai laskevat korkotason muuttuessa.
Eri riskiskenaariot ja ennusteet toteutettiin aiemmin manuaalisesti Excelissä, ja esimerkiksi lainapääoman muuttuessa kustakin muutoksesta tuli tehdä erillinen kirjaus. Apollo päivittää ennusteita automaattisesti lainanlyhennysten maksusuunnitelman mukaan. Luopuminen Excelin manuaalisista kaavoista on myös vähentänyt virheiden määrää.
– Excel-ennusteet ovat hyvin alttiita virheille. Lukujen vaihtuessa mukana on aina huoli siitä, pysyvätkö kaavat ajan tasalla: viittaako euromääräinen ennuste varmasti oikeaan korkoprosenttiin tai ajantasaiseen pääomaan. Apollon ansiosta olen entistä varmempi siitä, että käsittelemäni lainatiedot ovat aina oikein ja ajan tasalla, Siiskonen kehuu.
Pilvipalvelu ja aktiivinen tuki helpottavat käyttöönottoa
Apollon käyttöönotto ESE:ssa oli vaivatonta. Järjestelmä toimitetaan pilvipalveluna, eikä sen käyttö vaadi erillistä VPN-yhteyttä tai työlästä asennusprosessia. Kuntarahoitus luo tarvittavat käyttäjätilit palveluun, ja asiakkaan tarvitsee vain kirjautua palveluun.
– Apolloon siirtymisen yhteydessä Kuntarahoitus järjesti meille käyttöönottokoulutuksen Mikkelissä. Ohjelma itsessään on todella yksinkertainen käyttää, mutta erilaisia laina- ja korkosuojausmuotoja on niin monenlaisia, että lainakannan rakentaminen palveluun tuotti hieman päänvaivaa. Etenkin lainoja syöttäessä olimme kiitollisia siitä, että paikan päällä oli asiantuntija, jolta kysyä apua. Myös jatkuva tuki on meille tärkeää, ja olemme koulutuksen jälkeenkin saaneet nopeasti apua sähköpostitse.
