Sähköinen allekirjoittaminen on uusi askel kohti digitaalista rahoitusprosessia

Vetovastuu hankkeen edistämisestä, toimittajavalinnasta sekä vaatimusmäärittelyistä oli Kuntarahoituksen Business Information Solutions -toiminnossa kehitysasiantuntijana työskentelevällä Jori Kaipiolla.

– Projekti käynnistettiin osana sähköisen asioinnin kehittämistä. Sähköinen allekirjoittaminen on yksi askel kohti asioinnin digitalisoimista, Kaipio sanoo.

Kaipion mukaan ennen projektin aloittamista pohdittiin sähköisen asioinnin isoa kuvaa ja hahmoteltiin kehitystyökarttaa eri vaiheille. Sähköisen allekirjoittamisen edistäminen valikoitui seuraavaksi tehtäväksi.

– Keräsimme vaatimuksia koko yhtiön laajuisesti. Haimme sellaista teknologista ratkaisua, jolla voimme vastata niin tämän hetken kuin tulevaisuuden automaattisemman maailman tarpeisiin.

Kaipion mukaan oli yllättävää, että yritysten välisissä sopimuksissa sähköinen allekirjoittaminen ei ole vielä kovin yleistä. Tämä myös hankaloitti sopivan palvelun löytymistä, sillä useimmat allekirjoituspalvelut on rakennettu yritysten ja henkilöasiakkaiden välisen asioinnin tarpeisiin.

–  Loppupeleissä muutama potentiaalinen vaihtoehto löytyi, ja niistä päädyimme TeliaSign-palveluun, Kaipio sanoo.

Koronatilanteen takia allekirjoituspalvelun käyttöönoton aikataulua kiritettiin, jotta Kuntarahoituksen dokumentaation ja asiakkaiden etätyöskentelymahdollisuuksia saadaan parannettua.

– Oli hienoa huomata, miten joustavasti ja sujuvasti saimme projektin etenemään poikkeusoloissa, Kaipio sanoo.

Sähköisen allekirjoittamisen projektin vetovastuussa ollut Jori Kaipio työskentelee kehitysasiantuntijana Kuntarahoituksessa.

Etätyön mahdollistaja

Projektissa rahoitusdokumentaation edustajana oli Susanna Alaviuhkola, jonka vastuulla ovat lainojen nostot ja niiden elinkaaren hallinta. Alaviuhkola on ollut mukana huolehtimassa siitä, että käytännön työt tulevat huomioiduiksi.

– Projekti on edennyt todella sujuvasti, vaikka suurin osa tiimistä on työskennellyt etänä ja fyysisesti eri paikoissa. Yllätyin, miten helposti ja nopeasti näin iso muutos saatiin aikaiseksi, Alaviuhkola iloitsee.

Alaviuhkola on osa tiivistä viiden henkilön tiimiä, joka on aiemmin työskennellyt pääosin toimistolla.

– Korona-aikana olemme vuorotelleet etä- ja toimistovuoroja. Sähköinen allekirjoitus edistää ehdottomasti etätyömahdollisuuksia.

Sähköisen allekirjoittamisen käyttöönotto helpottaa sopimustenkäsittelyä, kun dokumentteja ei tarvitse enää postittaa tai arkistoida. Sopimukset tallentuvat allekirjoittamisen yhteydessä sähköisesti.

– Uusien tapojen tultua tutuiksi tämä tulee olemaan meille erittäin positiivinen muutos. Ja erityisen paljon ilahduttaa se, että tämä helpottaa myös asiakkaiden työtä, Alaviuhkola sanoo.

Kohti digitaalisempaa asiointia

Yhtiön digitaalisista palveluista vastaava Jukka Leppänen painottaa sähköisen allekirjoittamisen roolia osana yhtiön pitkän aikavälin tavoitteita digitalisoida rahoituksen hakeminen ja rahoituksesta sopiminen. Digitaaliset palvelut ja niiden kehittäminen ovat hänen mukaansa yksi keskeisempiä strategisia tavoitteita.

– Palveluita on kehitetty siitä lähtökohdasta, että ne toisivat mahdollisimman hyviä työkaluja asiakkaiden arkeen. Esimerkkinä tästä ovat sovellukset lainojen ja sijoitusten hallintaan sekä talouden suunnitteluun. Tällä hetkellä pilotoimme asiakkaidemme kanssa kassaennustesovellusta likviditeetin hallintaan.

Samalla kehitetään myös yhtiön ydinliiketoimintaa eli rahoituksen hakemista ja sopimista.

– Iso harppaus prosessin digitalisoimisessa on mahdollisuus sähköiseen allekirjoittamiseen ja vahvaan tunnistautumiseen.

Leppäsen mukaan prosessin alkupäässä rahoituksen hakeminen voisi olla seuraava kehityskohde.

– Pitäisi luoda keino hakea rahoitusta sähköisesti, mikä vaatisi myös hinnoittelun automatisointia. Tässä voitaisiin hyödyntää asiakkaille jo tuttua digitaalisten palveluiden alustaa.

Tulevaisuudessa hän haluaisi, että asiakkaalla on mahdollisuus aloittaa rahoituksen hakeminen useasta eri kohdasta sovelluksissa.

– Prosessin voisi käynnistää kassavarojen uhatessa huveta suoraan kassaennustesovelluksen ennusteesta tai lainasalkkusovelluksesta, jossa asiakas on luonut salkkuunsa optimaalisia simuloituja talousarviolainoja. Asiakas voisi helposti käynnistää sujuvasti soljuvan paperittoman prosessin, aina allekirjoittamiseen ja dokumentin arkistoitumiseen asti, Leppänen maalailee.

Teksti: Jenni Heikkilä

Sähköinen allekirjoitus käyttöön 4.5.2020

Kuntarahoitus ottaa käyttöön sähköisen allekirjoittamisen nopeutetulla aikataululla koronatilanteesta johtuen. Käyttöönotto tapahtuu maanantaina 4. toukokuuta. Asiakirjojen sähköisellä allekirjoittamisella haluamme edistää asiakkaidemme ja henkilökuntamme etätyömahdollisuuksia. 

Allekirjoittajille tulee jatkossa sähköposti uusista asiakirjoista. Viestissä on ohjeet allekirjoittamiseen, joka tapahtuu mobiilivarmenteella tai pankkitunnuksilla.

Sähköiseen allekirjoittamiseen siirrytään vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa sähköinen allekirjoittaminen otetaan käyttöön laina-asiakirjoissa sekä digitaalisten palveluiden palvelusopimuksissa. Muiden dokumenttien osalta käyttöönotto tapahtuu myöhemmin.

Nopeutetun aikataulun takia käyttöönoton alkuvaiheessa saattaa olla väliaikaisia teknisiä ongelmia. Voimme joutua myös pyytämään fyysisen asiakirjan allekirjoittamista. Toivomme asiakkailtamme ymmärrystä mahdollisissa ongelmatilanteissa.

Sähköiseen allekirjoittamiseen liittyvät kysymykset ja tukipyynnöt voi lähettää osoitteeseen apollo@kuntarahoitus.fi.

Hämeenlinna haluaa sijoituksistaan ajantasaista raportointia ja helppoa hallittavuutta

– Meillä on useita sijoitussalkkuja, joiden hallinnointiin ja raportointiin kaivattiin helpotusta. Kuntarahoituksen tarjoama tuki oli lisäksi iso syy valintaan, kertoo sovelluksen hankinnasta ja käyttöönotosta vastannut laskenta- ja rahoituspäällikkö Jenni Lanki.

Lanki aloitti Hämeenlinnassa 2019, jolloin Kuntarahoituksen palveluiden käytön laajentamisen pohdinta oli jo käynnissä.

– Nykyinen järjestelmä oli tulossa tiensä päähän, ja tuki siihen oli loppumassa. Oli selvää, että uuden palvelun hankkimisesta keskustellaan Kuntarahoituksen kanssa, koska kokemukset lainasalkkusovelluksesta ovat olleet hyviä.

Hämeenlinnan yhdeksän hengen vahvuisesta taloustiimistä sijoitussalkkusovellusta käyttää Lankin lisäksi lainasalkkusovelluksen pääkäyttäjä Anneli Orumets. Kumpikaan ei ole aiemmin juuri työskennellyt sijoitusten parissa, joten samalla käyttöönotto on ollut heille uuden oppimista.

– Olemme molemmat positiivisin mielin uuden äärellä. Monta kertaa jo olemme päässeet iloitsemaan, kun asiat ovat edistyneet, Lanki sanoo.

Helppo käyttöönotto

Sovelluksen hankinta lähti käyntiin palvelun esittelystä, jossa sovittiin samalla käyttöönotosta. Lankin mukaan yhteistyö digitaalisten palveluiden asiantuntijoiden kanssa sujui mutkitta, ja käyttöönotto oli kaupungille helppo.

– On iso plussa, että Kuntarahoitus perustaa salkut sovellukseen. Asiantuntijat ovat ammattitaitoisia ja auttavat ongelmatilanteissa. Tarvittaessa etsitään yhdessä myös vaihtoehtoisia toimintatapoja.

Salkkujen ja historian viennin sovellukseen hoiti Kuntarahoituksen digitaalisten palveluiden asiantuntija Jaakko Suhonen.

– Käytännössä perustin salkut ja vein historiatiedot vuodesta 2018 alkaen sovellukseen. Asiakkaan tehtäväksi jäi pyytää raportit eri varainhoitajilta, joita oli Hämeenlinnan tapauksessa useita. Ainoa haaste oikeastaan oli se, että kaupungin vanhan järjestelmän tiedot olivat puutteellisia, eivätkä varainhoitajien raportit olleet tarpeeksi yksityiskohtaisia arvopapereiden ostojen osalta. Jouduimme siis tekemään pari lisäselvityspyyntöä, Suhonen kertoo.

Suhosen mukaan usein asiakkaiden vanhat järjestelmät eivät pysy salkkujen kehityksen mukana, jolloin ollaan täysin varainhoitajien toimittamien raporttien armoilla.

– Eri varainhoitajien raporttien vertaaminen on hankalaa, kun raportteja ei ole yhteismitallistettu. Sijoitussalkkusovelluksessa langat pysyvät asiakkaan käsissä ja kokonaisuutta voidaan tarkastella helposti. Sijoitussalkkusovelluksen säilyttäessä täsmällisen historiatiedon myös varanhoitajien vaihtaminen on turvallisempaa ja helpommin hallittavissa.

– Juuri tietojen ajantasaisuus sekä niistä raportointi olivat meille tärkeimpiä kriteerejä sovelluksen valinnassa, Lanki lisää.

Käyttöönoton ja historian viennin jälkeen asiakas aloittaa itse ylläpitämään salkkujaan ja tallentaa tulevat tapahtumat. Käyttöönottoon kuuluu myös sijoituskirjanpidon tilien ja kirjauskäytäntöjen määrittäminen.

Sijoitussalkun arvon kehitystä voi seurata sovelluksen analyysi- ja raportointityökaluilla.

Monipuolinen kokonaisuus

Lanki on ollut tyytyväinen Kuntarahoituksen digitaalisten palveluiden monipuolisuuteen ja oman organisaation toiminnan tehostumiseen niiden avulla.

– Palvelut muodostavat hyvän kokonaisuuden. Päällekkäisyyksiä poistuu ja aikaa säästyy, kun kommunikointi helpottuu palvelujen keskittämisellä. Eri osa-alueet täydentävät toisiaan, ja työnkuvia selkeyttää, kun varat ja velat ovat samassa palvelussa.

Lankin mukaan myös vasta aloitetut verkkokoulutukset ovat tervetullut lisä palveluihin.

– Webinaarit ovat olleet hyviä täsmäiskuja, jotka mahtuvat hyvin työpäiviin. Osallistuimme koulutukseen takausten hallinnasta, ja vaikka takausten tallentaminen onkin tuttua, saimme hyviä käytännön vinkkejä, Lanki kertoo.

Seuraavaksi robotteja, antolainoja ja kassaennustamista

Robotiikka on Lankin mukaan Hämeenlinnassa päivän sana. Ensimmäinen taloustiimin robotti tulee työskentelemään arvonlisäverotarkastusten parissa. Muutenkin kehittäminen keskittyy vahvasti nyt prosesseihin.

Seuraavaksi suunnitelmissa on laajentaa lainasalkkusovelluksen käyttöä kaupungin antolainoihin, joiden on määrä olla vietynä palveluun kesän aikana. Syksyllä on mahdollisesti kassaennustamisen kehittämisen vuoro.

– Kuntarahoituslaiset esittelivät meille uutta palvelua, ja se vaikutti oikein toimivalta, Lanki sanoo.

Kuntarahoituksen yhteistyössä Analyste Oy:n kanssa tarjoama kassaennustesovellus on tulossa osaksi digitaalisia palveluita vuoden 2020 aikana. Sovelluksessa asiakas pystyy optimoimaan kassaennustettaan sekä suunnittelemaan maksuvalmiuttaan.

Sijoitussalkkusovellus

  • Sijoitustenhallinta yhdessä tai useammassa salkussa
  • Sijoitusinstrumentit kuten osakkeet, rahastot, ETF:t, bondit, osakeoptiot sekä transaktioiden seuranta
  • Yhtiötapahtumat ja niiden vaikutukset salkkuun
  • Raportointi positioista, transaktioista, arvonkehityksistä, tuotoista ja siirtyvistä koroista
  • Sijoituskirjanpidon tilit ja kirjauskäytännöt määritettävissä asiakaskohtaisesti
  • Hinnoittelu riippuu sijoitussalkun koosta

Teksti: Jenni Heikkilä

Työharjoittelu kunnissa poiki uuden palvelun

Karaus lähti selvittämään mahdollisuutta tehdä muutaman päivän kuntavierailuja, joiden aikana hän pääsisi kurkistamaan syvemmälle kuntien arkeen. Ajatuksen pohjalta syntyneen ”työharjoittelun” myötä Karaus jalkautui viime vuonna kolmeen Keski-Suomen kuntaan: Konnevedelle, Kannonkoskelle ja Toivakkaan.

Investointien vaikutukset näkyviin

Työharjoitteluissa Karaus ja kuntien talousasiantuntijat keskittyivät ensisijaisesti kunnan taloustilanteen tarkasteluun, talouden tasapainottamiseen ja mahdollisiin säästötoimenpiteisiin. Toimenpiteet syötettiin Kuntarahoituksen digitaalisten palveluiden talousennustesovellukseen. Tulokset esiteltiin kuntien päättäjille – tarkoituksena oli demonstroida sitä, miten toimenpiteet vaikuttavat kunnan talouteen pitkällä aikavälillä.

Konnevedellä Karaus kävi tutustumassa muun muassa kouluihin ja sosiaali- ja terveyskiinteistöihin. Kannonkoskella Karaus taas osallistui talousarvioseminaariin, jossa suunniteltiin kunnan talouden tulevaisuutta ja mahdollisia tulevia toimenpiteitä. Erityisenä aiheena seminaarissa nousi esiin kysymys siitä, mitä tapahtuu, jos työllisyys ei kehity oletetusti, ja miten se vaikuttaa verotuloihin ja talouteen.

Työharjoitteluun suhtauduttiin kunnissa positiivisesti. Digitaalisten palvelujen avulla päätösten ja mahdollisten tulevien toimenpiteiden vaikutusta tulevaisuuteen on voitu esitellä selkeällä ja helposti ymmärrettävällä tavalla.

– Kunnan virkamiehet tuntevat oman kuntansa tietenkin parhaiten, mutta Kuntarahoituksen digitaalisia palveluja ja osaamista hyödyntäen voimme yhdessä miettiä, miten olisi järkevintä toimia, Karaus pohtii.

Kuntien talousennusteet ovat Karauksen mukaan usein myös hyvin optimistisia. Ulkopuolelta asiaa tarkastelevana hänen lähestymistapanaan onkin ollut suora ja rehellinen realismi.

– Kerron tapaamisissa avoimesti miltä kunnan tulevaisuus mahdollisesti näyttää käyttämällä muun muassa talousennustesovellusten skenaarioita. Alueelliset erot ovat Suomessa suuria, jos vertaillaan vaikkapa Keski-Suomea, jonka veturina on vahvasti toimiva metsäteollisuus ja Lappia, joka nojaa tänä päivänä vahvasti matkailuun.

Karaus ottaa esiin myös sen, että hallitusohjelmassa kunnille on listattu uusia tehtäviä, mutta samalla toimintaa pitäisi myös tehostaa. Kunnilta vaaditaan laaja-alaista osaamista. Pitäisi ymmärtää muun muassa sosiaali- ja terveyssektoria, koulu- ja muun palveluverkon optimointia ja kyetä myös ennustamaan ja suunnittelemaan tulevaa. Pienillä paikkakunnilla kunnanjohtajan työaika ei riitä kaikkeen, mikä asettaa tarpeita esimerkiksi kuntien keskinäisen yhteistyön tehostamiselle. Isommissa kaupungeissa ongelmana usein on tiedon pirstaleisuus ja haasteet datan tuottamisessa ja hyödyntämisessä.

Tiedon välittämistä ja kumppanuutta

Karauksen kolme ensimmäistä ”kuntaharjoittelua” olivat niin hyödyllisiä, että niitä jatkettiin viiteen muuhun kuntaan. Työharjoittelupäivien lisäksi Karaus on ehtinyt vierailla myös useissa kunnanvaltuustoissa ja -hallituksissa keskustelemassa kuntapäättäjien kanssa talouden kehityssuunnista.

Karauksen mukaan työharjoittelut ovat avanneet ovia kuntiin ja vahvistaneet Kuntarahoituksen arkipäivän kumppanuutta asiakkaidensa kanssa.

– Erityisesti pienemmät kunnat tuntuvat kaipaavan kokemusten ja ideoiden vaihtoa. Muiden tekemien suunnitelmien ja toteutusten hyötyjen ja haittojen läpikäynti sekä niistä saatujen oppien välittäminen on kumppanuutta parhaimmillaan, Karaus summaa työharjoittelun aikana heränneitä ajatuksia.

Karauksen kokemusten pohjalta Kuntarahoituksessa on alettu kehittää uutta talouden suunnitteluun liittyvää palvelua, joka tällä hetkellä kulkee nimellä Talous tulevaisuudessa. Uutta palvelua pilotoidaan parhaillaan, ja se sopii myös koronapandemian kaltaisen talouden poikkeustilan jälkeisten toimenpiteiden suunnitteluun ja analysointiin.

Teksti: Anne Laiho
Kuva: Sami Lamberg

Kuntarahoituksen palvelut jatkuvat poikkeusoloissakin lähes normaalisti: Aku Dunderfeltin ohjeet asiointiin

1. Rahoituksen saatavuus on turvattu

Kuntarahoitus on varautunut likviditeetinhallinnassaan äkillisiin taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin sokkeihin, ja puskureita poikkeustilanteiden varalta on kasvatettu suuremmiksi kuin koskaan aiemmin. Pystymme siksi vastaamaan asiakkaidemme rahoitustarpeisiin, eikä asiakkaiden rahoituksen saatavuus ole vaarassa.

2. Asiakaspalvelu on siirtynyt sähköisiin kanaviin

Kuntarahoituksen henkilökunta on siirtynyt etätyöskentelyyn. Aiemmin puhelimitse käytyä lyhytaikaisen rahoituksen kuntatodistus- ja kuntayritystodistuskauppaa käydään nyt sähköpostitse osoitteessa kuntatodistus (at) kuntarahoitus.fi.

Suosittelemme muutenkin asioinnissa käytettäväksi yhteisiä sähköpostiosoitteita:

Pitkäaikainen rahoitus: antolainaus (at) kuntarahoitus.fi
Lyhytaikainen rahoitus: kuntatodistus (at) kuntarahoitus.fi
Leasingrahoitus: leasing (at) kuntarahoitus.fi
Digitaaliset palvelut: apollo (at) kuntarahoitus.fi

Tapaamisia on edelleen mahdollista järjestää etäyhteyksien välityksellä ja myös digitaalisten palvelujen käyttötukea on tarjolla Teams- tai Skype-palavereina. Ota yhteyttä asiakasvastaavaasi tai johonkin yllämainituista yhteissähköposteista, jos haluat sopia tapaamisen.

Jos tarvitset asioinnin tukea puhelimitse, löydät asiantuntijoidemme matkapuhelinnumerot verkkosivujemme yhteystiedoista.

3. Asioinnissa kannattaa varautua pieniin viiveisiin rahoitushakemusten käsittelyssä

Etenkin lyhytaikaisen rahoituksen osalta asiakaskyselyitä tulee tällä hetkellä paljon. Tämän vuoksi asioinnissa voi olla pieniä viiveitä. Pyrimme kuitenkin vastaamaan kaikkiin yhteydenottoihin viimeistään seuraavan asiointipäivän aikana.

Omia rahoitustarpeita kannattaa ennakoida. Myös lyhytaikaista rahoitusta on mahdollisuuksien mukaan hyvä hakea kaksi asiointipäivää ennen suunniteltua maksupäivää.

4. Rahoitusta ei ole tarpeen hankkia varmuuden vuoksi

Rahoituksen saatavuus ei ole vaarassa. Jotta rahoituksen käsittelyprosessi ei kuormitu liiaksi, toivomme kuitenkin, ettei rahoitusta hankita tai rahoituslimiittejä nosteta varmuuden vuoksi vaan aidon rahoitustarpeen mukaan. Lyhytaikaisen rahoituksen osalta suosittelemme hankkimaan rahoitusta arvioidun kuukauden rahoitustarpeen verran.

5. Koronasta johtuvien väliaikaisten talousongelmien vuoksi yhtiöiden on mahdollista sopia lyhennysvapaasta

Poikkeusolosuhteet aiheuttavat osalle asiakkaitamme tarpeita joustoihin lainojen takaisinmaksun aikatauluissa. Lyhennysvapaasta on mahdollista sopia. Pyrimme etsimään koronaepidemian takia vaikeisiin tilanteisiin joutuville asiakkaillemme järkevät ja yhteiseen näkemykseen perustuvat järjestelyt.

Lainanhoitojoustoja koskevat pyynnöt voi lähettää omalle asiakasvastaavalle tai osoitteeseen antolainaus (at) kuntarahoitus.fi. 

6. Varmista, että tämä viesti tavoittaa omassa organisaatiossasi kaikki ne tahot, jotka hoitavat rahaliikennettä, laskujen maksua ja muita rahoituksen suunnitteluun ja järjestämiseen liittyviä tehtäviä.

Kuntarahoitus turvaa rahoituksen välittömän saatavuuden läpi kriisiajan, jotta asiakkaamme voivat keskittyä omien palvelujensa ja toimintansa jatkuvuuden turvaamiseen.

Aku Dunderfelt

Kirjoittaja on Kuntarahoituksen rahoituksesta vastaava johtaja.

Esa Kallio: Korona on kova testi rahoitusjärjestelmän toimintavarmuudelle – kuntien ja yleishyödyllisen asuntotuotannon rahoitus ei ole uhattuna

Rahoitusmarkkinat ovat olleet erittäin hermostuneita, eivätkä kaikki rahoituslaitokset ole pystyneet nykytilanteessa vastaamaan rahoituksen kysyntään.

Myös Kuntarahoituksen asiakkaiden keskuudesta on tullut kasvavassa määrin kyselyitä rahoitustilanteesta. Lupauksemme on, että pystymme vastaamaan asiakkaiden rahoitustarpeisiin niin pitkä- kuin lyhytaikaisenkin rahoituksen osalta.

Yleinen likviditeettitilanne kansainvälisillä pääomamarkkinoilla on tällä hetkellä heikko. Kuntarahoitus on kuitenkin pystynyt jatkamaan kansainvälisiä varainhankinnan järjestelyjä myös tässä poikkeustilanteessa. Lisäksi olemme pitkäjänteisesti varautuneet likviditeetinhallinnassamme rahoituksen jatkuvuuden varmistamiseen kaikissa olosuhteissa.

Rahoitusala on tiukasti säännelty ala, ja yhtenä sääntelyn tarkoituksista on ollut nimenomaan rahoituslaitosten toimintakyvyn varmistaminen myös nykyisenkaltaisissa poikkeusolosuhteissa. Vuoden 2019 lopussa Kuntarahoituksen kokonaislikviditeetti riitti kattamaan keskeytymättömän liiketoiminnan jatkamisen lähes 14 kuukaudeksi, vaikka uutta varainhankintaa ei tehtäisi lainkaan.

Kuntarahoitus perustettiin 30 vuotta sitten tilanteessa, jossa silloinen pankkisektori ei pystynyt tarjoamaan kunta-asiakkaille rahoitusta, ja rahoituksen saatavuus haluttiin varmistaa oman kunta-alaan erikoistuneen rahoittajan avulla.

Poikkeusolosuhteet ovat juuri niitä tilanteita, joissa Kuntarahoituksen asiakaslupaus testataan. Teemme kaikkemme, että pystymme lunastamaan tämän lupauksen, vaikka kriisi pitkittyisikin.

Esa Kallio

Kirjoittaja on Kuntarahoituksen toimitusjohtaja.

Kassaennuste täydentämään Kuntarahoituksen digitaalisia palveluita – tule mukaan pilottiryhmään!

Uuden kassaennustesovelluksen myötä Kuntarahoituksen digitaalisten palveluiden kokonaisuus antaa entistä selkeämmän näkymän talouden kokonaisvaltaiseen suunnitteluun ja mahdollistaa laadukkaan tietoon pohjautuvan päätöksenteon. Kassaennustesovellus täydentää Kuntarahoituksen digitaalisia palveluita, joihin kuuluvat myös lainasalkun ja sijoitussalkun hallinta sekä talousennustesovellus.

Analysten CashForecast-palveluun pohjautuva kassaennustesovellus takaa ammattimaisen kassaennustamisen, ja tuo ennustamiseen tarkkuutta ja vähentää manuaaliselle työlle tyypillisiä inhimillisiä virheitä. Palvelussa asiakas pääsee optimoimaan kassaennustettaan sekä saamaan ajantasaisen näkymän maksuvalmiuteensa – myös konsernitasolla.

Asiakkaiden toiveista liikkeelle lähtenyt kassaennustesovelluksen kehitystyö jatkuu kevään aikana Kuntarahoituksessa pilottiryhmän kanssa. Pilottiryhmän työ käynnistyy maalis-huhtikuun vaihteessa.

– Haluamme tuoda asiakkaillemme aitoa lisäarvoa ja välineitä päivittäiseen työhön. Paras lopputulos syntyy yhdessä tekemällä, minkä vuoksi kutsumme rahoituksen prosessien kehittämisestä kiinnostuneita asiakkaitamme mukaan kokeilemaan palvelua ensimmäisten joukossa – tervetuloa mukaan, sanoo Jukka Leppänen Kuntarahoituksen digitaalisista palveluista.

Haluatko mukaan pilotoimaan uutta kassaennustepalvelua? Etsimme kaikenkokoisia kuntia ja asuntopuolen asiakkaita pilottiryhmäämme. Ilmoittaudu mukaan sähköpostitse rahoituspäällikkö Okko Rostedtille (okko.rostedt(at)kuntarahoitus.fi) 31.3.2020 mennessä.  


Yhteiskunnallisen rahoituksen arviointiryhmä haluaa muuttaa maailmaa

Jenni Airaksisen koko työura on liittynyt kuntien tutkimukseen, kehittämiseen ja näiden asioiden opettamiseen ja viestimiseen. Häntä kiinnostavat erityisesti kuntien johtaminen ja uudistuminen sekä koko järjestelmän kehittäminen niin, että siitä olisi ihmisille mahdollisimman paljon iloa ja hyötyä. Tämä näkemys on myös koko yhteiskunnallisen rahoituksen tavoitteiden ytimessä.

Myös Jouni Parkkonen on omistautunut urallaan yhteiskunnallisten asioiden kehittämiseen. Ennen nykyistä rooliaan yhteiskunnallisen asuntotuotannon edunvalvonnassa hän on työskennellyt virkamiehenä ja poliittisissa tehtävissä. Parkkonen on opiskellut laskentatoimea ja rahoitusta, rahoitukseen liittyvät erityiskysymykset ovat hänelle myös tuttuja.

Päivi Petäjäniemi työskentelee Kuntarahoituksena asuntosektorin asiakasvastaavana. Hänellä on pitkä rahoitusalan tausta, ja hän on työskennellyt jo aiemmin Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen tiimissä. Uudessa roolissaan hän vastaa uuden yhteiskunnallisen rahoituksen tuotteen kehittämisestä.

Sekä Airaksinen että Parkkonen tunnetaan omilla aloillaan kantaaottavina ja kehittämisorientoituneina asiantuntijoina. Airaksinen nauraa olevansa ”häirikkö, analyytikko, tsemppari ja päivystävä tohtori”.

Airaksinen ja Parkkonen ovat intohimoisia hyvinvointiyhteiskunnan puolestapuhujia. He haluavat työllään antaa takaisin yhteiskunnalle, jolta ovat saaneet paljon.

– Kuntakentältä eivät haasteet lopu, mutta se on innostavaa eikä lannistavaa. Haluan käyttää energiaani hyvinvointi- ja sivistysjärjestelmän kehittämiseen, koska olen tälle systeemille paljon velkaa. Täysin tavallisesta, duunariperheestä olen ilman suuria ponnisteluja saanut ilmaisen koulutuksen, jonka avulla minulle on avautunut ura ja asema, jollaisesta en olisi edes osannut haaveilla, Airaksinen sanoo.

– En pelkää tarttua uusiin asioihin ja isoihinkin haasteisiin. Koen itseni etuoikeutetuksi, että olen saanut olla rakentamassa KOVA ry:stä merkittävää asuntopoliittista vaikuttajaa ja yhteiskunnallista keskustelijaa, Parkkonen jatkaa.

Yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisuun tarvitaan uusia työkaluja

Yhteiskunnallisen rahoituksen arviointiryhmän jäsenet näkevät rahoituksen keskeisenä tapana ratkoa hyvinvointivaltion ydinongelmia.

– Yhteiskunnallinen rahoitus on Suomessa ja vielä muualla maailmassakin suhteellisen tuore juttu. Yhteiskunnalliset kysymykset ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus kiinnostavat minua suuresti. Iloitsen siitä, että osana yritysten ja sijoitusmaailman vastuulliskysymyksiä myös yhteiskunnallinen vastuullisuus nostaa päätään, Jouni Parkkonen sanoo.

– Vastuullinen rahoittaminen on luonteva jatke meidän vihreälle rahoitukselle. Yhteiskunnallisen rahoituksen kautta voimme kertoa entistä paremmin asiakkaidemme hienoista hankkeista ja niiden vaikutuksista ympäristöönsä. On tosi mukava olla tekemässä jotain ihan uutta, Petäjäniemi huomauttaa.

Kuntien ja yleishyödyllisen asuntotuotannon merkitystä yhteiskunnan ja hyvinvoinnin kehityksessä ei aina tunnisteta keskustelussa, joka keskittyy valtakunnan politiikkaan. Niiden vipu- ja kerrannaisvaikutuksilla on kuitenkin valtava vaikuttamispotentiaali.

– Tavoitteena on oltava parempi maailma ja paremmin voivat ihmiset. Olen vakuuttunut siitä, että maailmaa voi ja kannattaa parantaa esimerkiksi kunta kerrallaan, Airaksinen sanoo.

Mikä yhteiskunnallisen rahoituksen arviointiryhmän jäseniä innostaa työn ulkopuolella?

Jenni Airaksinen
Tanssin, seuraan mieheni kanssa jääkiekkoa, käyn avannossa ja saunassa vuorotellen ja muun ajan yritän kasvatella kolmea teiniä.

Jouni Parkkonen
Matkustan ulkomailla niin lyhyempiä ja pidempiäkin reissuja. Lisäksi harrastan viinejä. Kaveriporukoiden kesken pelataan korttia, lähinnä tikkipelejä. Kunnostani pidän vaihtelevalla menestyksellä huolta juoksemalla. Talvisin myös hiihdän.

Päivi Petäjäniemi
Tykkään liikkua ja olen intohimoinen juoksuharrastaja. Suuren osa ajasta lohkaisevat lapset ja heidän harrastuksensa. Olen myös aivan koukussa Scrabble-lautapeliin.

Lue lisää

Kuntarahoitus tuo ensimmäisenä Pohjoismaissa markkinoille yhteiskunnallisen rahoituksen

Yhteiskunnallinen rahoitus

Teksti: Soili Helminen
Kuva: Sami Lamberg

Kuntarahoitus tuo ensimmäisenä Pohjoismaissa markkinoille yhteiskunnallisen rahoituksen

Yhteiskunnallista rahoitusta voivat saada Kuntarahoituksen asiakkaat eli kuntasektorin yhteisöt sekä valtion tukeman yleishyödyllisen asuntotuotannon toimijat. Rahoitettavien hankkeiden on sisällyttävä jollekin Kuntarahoituksen yhteiskunnallisen rahoituksen viitekehyksen osa-alueista, joita ovat asuminen, hyvinvointi ja koulutus.

Yhteiskunnallista rahoitusta saavan hankkeen on edistettävä yhdenvertaisuutta, yhteisöllisyyttä, hyvinvointia tai kuntien tai niiden alueiden elinvoimaa. Ulkopuolisen arvion liikkeeseen laskettavan social bondin viitekehyksestä on antanut arvostettu kansainvälinen vastuullisuusluokittaja ISS ESG. Se arvioi viitekehykseen kuuluvien hankkeiden edistävän merkittävästi YK:n kestävän kehityksen tavoitteita.

– Käytännössä kaikki Kuntarahoituksen rahoittamat investoinnit kohdistuvat yhteiskunnan kehittämiseen, olipa kyse kunnallisinfrasta, sairaalasta tai päiväkodista. Yhteiskunnallisen rahoituksen portfolioon valittavat hankkeet arvioidaan kuitenkin vaikutukseltaan erityisen laaja-alaisiksi ja yhteisöönsä positiivisesti vaikuttaviksi. Hankkeiden yhteiskunnallisista vaikutuksista raportoidaan sijoittajille vuosittain, kertoo Päivi Petäjäniemi, joka vastaa Kuntarahoituksessa yhteiskunnallisen rahoituksen kehityksestä. 

Kuntien investointien vaikutukset näkyviksi   

– Yhteiskunnallinen rahoitus edistää pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan ytimeen kuuluvia tavoitteita. Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on kovan taloudellisen paineen alaisena, ja inhimillisten arvojen ohella yhteiskunnallinen rahoitus tekee näkyväksi yksilön hyvinvoinnista myös yhteiskunnalle koituvaa hyötyä, sanoo Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio.

Rahoituksen vakiintuessa Kuntarahoitus kehittää tapoja kuvata investointien vaikutusten monialaisuutta mahdollisimman konkreettisesti.

– Harvoin tulee ajatelleeksi, kuinka erilaisia ja laaja-alaisia vaikutuksia koululla, liikuntapuistolla tai kirjastolla voi olla ympäristöönsä ja omaan yhteisöönsä. Yhteiskunnallisen rahoituksen avulla haluamme nostaa esiin näitä vaikutuksia ja rohkaista kuntia ja asuntorakennuttajia suunnittelemaan investointikohteita innovatiivisesti, pitkäjänteisesti ja eri käyttäjäryhmät huomioiden, Päivi Petäjäniemi kertoo.

Yhteiskunnallisen rahoituksen hankkeet hyväksyy kolmejäseninen arviointiryhmä, johon kuuluvat toiminnanjohtaja Jouni Parkkonen Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät KOVA ry:stä, kuntatutkija Jenni Airaksinen Tampereen yliopistolta ja Päivi Petäjäniemi Kuntarahoituksesta.

Luonteva askel vastuullisen rahoituksen saralla

Kuntarahoitus toi ensimmäisenä Suomeen vihreän rahoituksen. Yhteiskunnallisen rahoituksen tarjoajana se on ensimmäinen rahoituslaitos Pohjoismaissa.

– Vastuullisuus on osa Kuntarahoituksen DNA:ta. Panostamme vastuullisuuteen sekä asiakkaille tarjoamissamme tuotteissa että omien prosessien ja toimintatapojen kehittämisessä. Siksi on luontevaa, että olemme eturintamassa myös yhteiskunnallisen rahoituksen osalta, Esa Kallio sanoo.

– Kuntarahoitus on Suomen suurin yleishyödyllisen asuntotuotannon rahoittaja. Siihen kuuluu sekä erityisryhmien – muun muassa opiskelijoiden, vammaisten tai ikäihmisten – asuminen että kohtuuhintainen vuokra-asuntotuotanto. Odotamme, että erityisen vaikuttavat yleishyödylliset asuntohankkeet tulevat muodostamaan ison osan myös Kuntarahoituksen yhteiskunnallisen rahoituksen portfoliosta, Päivi Petäjäniemi sanoo.

Lisätietoja:

Esa Kallio
toimitusjohtaja, Kuntarahoitus
puh. 050 337 7953

Soili Helminen
viestintä- ja yhteiskuntavastuupäällikkö, Kuntarahoitus
puh. 0400 204 853

Vuodenvaihteessa asiakkaille toimitettavat todistukset

Asiakkaille toimitettavat asiakirjat:

  • saldotodistus, jossa vahvistamme lainojenne saldot sekä siirtyvät korot per 31.12.2019
  • todistus vakuuksista
  • kunta- tai kuntayritystodistusohjelman mukaisten sopimusten saldot sekä siirtyvät korot per 31.12.2019
  • kuntajohdannaissopimusten pääomat, siirtyvät korot sekä markkina-arvostukset per 31.12.2019

Leasingsopimusten vastuuraportin voi tulostaa leasingpalvelusta. Leasingpalvelutunnuksia voi tilata tarvittaessa sähköpostitse osoitteesta leasing (at) kuntarahoitus.fi.

Asiakkaiden tulee itse toimittaa tarvittavat todistukset edelleen kolmansille tahoille kuten tilitoimistolle, tilintarkastajille tai isännöitsijöille. Kuntarahoitus toimittaa pyynnöstä ylimääräisiä todistuksia esimerkiksi tilintarkastajille, mutta näistä veloitetaan 25 euron kappalekohtainen palvelumaksu.

Takaajille vahvistamme vuodenvaihteessa voimassa olevat takausvastuut.

Lisätietoja:

Kuntarahoituksen transaktiopalvelut
puh. 09 6803 5624 tai 09 6803 5610

Kuntarahoituksen rahoitus
puh. 09 6803 5630