Kuntarahoituksen ratkaisupankki tarjoaa ajantasaista tietoa kuntien investointihankkeista ja tukea päätöksentekoon. Nyt palveluun on lisätty myös ensimmäiset yhteiskunnallisen rahoituksemme kohteet. Yhteiskunnallisella rahoituksella voidaan rahoittaa investointeja, jotka tuottavat laaja-alaista yhteiskunnallista hyötyä.
Ratkaisupankin avoin hanketietokanta kokoaa yhteen monipuolisen joukon hankkeita ympäri Suomea sekä avaa parhaita käytäntöjä uusien investointien suunnitteluun ja päätöksentekoon.
Sairaala Nova
Jyväskylän Kukkumäkeen rakentuva Sairaala Nova on uutta ajattelua edustava moderni ja toiminnallinen keskussairaala. Novaan keskitetään alueen 250 000 asukkaan erikoissairaanhoito ja 50 000 jyväskyläläisen perusterveydenhuolto. Huippumoderni sairaala varustetaan uusimmalla sairaalalaitteistolla.
Mainiokoti Lukkari tarjoaa ikäihmisille kodikkaan ja turvallisen asuinympäristön, jossa juttuseura on aina lähellä. ARA-rahoitteisessa hankkeessa Lapinjärven keskustassa sijaitsevaa kohdetta laajennettiin 21 asunnon uudisrakennuksella.
Kuntarahoituksen digitaaliset palvelut ovat ratkaisu rahoituksen hallintaan ja talouden suunnitteluun. Talousennustesovelluksen avulla kunnat ja kuntayhtymät voivat tarkastella taloutensa kehitystä sekä erilaisten skenaarioiden vaikutusta tunnuslukuihin. Haastattelimme palvelun kehityksessä ja käyttökoulutuksissa mukana ollutta Janne Karausta: mistä talousennustesovelluksessa oikein on kyse?
Janne, mikä on talousennustesovellus?
”Talousennustesovelluksen avulla kunnat pystyvät suunnittelemaan taloutensa tulevaisuutta sekä havainnoimaan erilaisten toimenpiteiden vaikutusta siihen. Sovelluksen avulla talouden näkymiä voidaan tarkastella esimerkiksi 5, 10 tai jopa 30 vuoden päähän. Myös investointien tai sote-uudistuksen vaikutuksia on helppo visualisoida sovelluksessa.”
”Talousennustesovellus on tärkeä työväline myös Talous tulevaisuudessa –työpajoissa, joissa kunnat pureutuvat taloutensa nykytilaan ja sen kehitysmahdollisuuksiin asiantuntijoidemme johdolla. Työpajoissa luodaan toimintasuunnitelma kunnan tavoitteiden saavuttamiseksi analysoimalla talouden tilannekuva, laatimalla ennuste talouden kehityksestä sekä kartoittamalla ratkaisuvaihtoehtoja talouden tasapainottamiseksi.”
Miksi Kuntarahoitus alkoi tarjota sovellusta?
”Asiakkaillamme oli tarve kunnan talouden suunnittelun tuelle. Havainnollinen viestintäkeino investointien vaikutuksista kunnantalouteen puuttui. Aloitimme talouden mallinnuksilla Excelissä, joiden suuren suosion myötä aloimme kartoittamaan yksinkertaisempaa ja laajempaa mahdollisuutta tarjota työkalua asiakkaillemme. Lopulta päädyimme kehittämään oman sovelluksen jo silloin suositun lainasalkkusovelluksemme rinnalle.”
Miten sovellusta käytetään?
”Sovellusta on helppo käyttää. Se on osa Kuntarahoituksen digitaalisia palveluita ja sitä käytetään samoilla käyttäjätunnuksilla kuin muitakin sovelluksia: lainasalkku-, sijoitussalkku-, ja kassaennustesovellusta. Digitaaliset palvelumme eivät vaadi asennuksia, vaan niitä käytetään samassa pilvipalvelussa. Sovelluksen tulevaisuutta koskevista taustaoletuksista suurin osa tulee automaattisesti julkisista lähteistä, joten asiakkaan tehtäväksi jää vain tulevaisuuden skenaarioiden luominen. Me autamme tarvittaessa.”
”Talousennustesovellus sopii kaikille kunnille ja kuntayhtymille koosta riippumatta. Sovellus on toivotettu tervetulleeksi erityisesti kunnissa, joissa talousresurssit ovat vähäisemmät. Toisaalta myös isompien kaupunkien kohdalla sovelluksen visuaalinen esitystapa on saanut kiitosta johtamisen vaatimusten kasvaessa ja päättäjien odottaessa yhä tarkempaa tietoa kunnan talouden tulevaisuudesta.”
Millaisiin tarpeisiin se vastaa?
”Sovelluksen avulla talouden suunnittelu sujuu ammattimaisemmin. Sovellus antaa selkeän näkymän kunnan talouden kehittymisestä. Skenaariotyöskentelyssä avataan eri vaihtoehtoja tulevaisuuden näkymistä vastuullisen taloussuunnittelun tueksi. Esimerkiksi tilanteissa, joissa kunnan tulot jäisivät ennustettua vähäisemmiksi tai vastaavasti kulut ylittäisivät budjetoidun, pystymme havainnollistamaan skenaarioiden vaikutukset kunnan talouteen sekä auttamaan tulevien investointien järkevöittämisessä. Sovelluksesta löytyvät myös kaikki yleisimmät talouden tunnusluvut emokunnan tasolla sekä myös kriisikuntakriteerit. Tunnuslukujen kehitystä voidaan helposti tarkastella ja raportoida visuaalisten kuvaajien avulla.”
Miten käyttöönotto tapahtuu?
”Käyttöönotto useimmiten tapahtuu yhdessä tapaamisessa Kuntarahoituksen asiantuntijoiden johdolla. Tapaamisen kesto riippuu palveluun tallennettavan tiedon määrästä. Käyttöönottoa ennen Kuntarahoitus on lisännyt sovellukseen jo edellisvuosien tilinpäätökset. Käyttöönottopäivässä käydään läpi erilaisten skenaarioiden luominen, kuvaajien käyttöä ja muokkaamista omiin tarpeisiin sopiviksi sekä autetaan asiakasta hyödyntämään ennusteita omassa raportoinnissaan. Usein käyttöönoton yhteydessä esitämme päättäjille yhdessä kunnan edustajien kanssa luodun näkymän kunnan talouden tulevaisuudesta.”
Miten sovellusta kehitetään?
”Asiakaspalaute on tärkeässä roolissa tulevien kehityskohteiden pohdinnassa. Seuraavaksi olemme tutkimassa mahdollisuutta laajentaa sovelluksen käyttöä myös konserniyhtiöiden talouden suunnitteluun sekä pohdimme muutamien pienempien palvelun käyttöä helpottavien yksityiskohtien lisäämistä. Esimerkiksi mahdollisuutta suurempien kuluerien erittelyyn on toivottu.”
Talousennustesovellus
Talousennustesovelluksella saat visuaaliset analyysit kunnan talouden tilasta, hahmotat eri skenaarioiden ja investointien vaikutukset kunnan tunnuslukuihin sekä vertailet helposti kunnan tilannetta muihin kuntiin ja valittuihin vertailuryhmiin.
Kuntarahoituksen digitaalisten palvelut ovat ratkaisu kuntien rahoituksen hallintaan ja talouden suunnitteluun. Yhdestä palvelusta löytyvät sovellukset helpottavat arjen työtä ja auttavat kaukonäköisten vastuullisten päätösten tekemisessä. Viimeisin lisäys on likviditeetin hallintaan kehitetty kassaennustesovellus. Haastattelimme digitaalisten palveluiden asiantuntijaa Okko Rostedtia: mistä kassaennustesovelluksessa oikein on kyse?
Okko, mikä on kassaennustesovellus?
”Kassaennustesovellus on palvelu asiakkaidemme likviditeetin ennustamiseen. Sovelluksen avulla voidaan joustavasti ennustaa kassavarojen kehitystä lyhyellä tai pitkällä aikavälillä, ja jopa konsernitasolla.”
Miksi Kuntarahoitus alkoi tarjoamaan sovellusta?
”Tarjosimme jo sovelluksia taseen molempien puolien, varojen ja velkojen, hallintaan. Työkalu likviditeetin hallintaan oli luonnollinen lisäys täydentämään kokonaisuutta.”
Miten sovellusta käytetään?
”Sovellus on osa Kuntarahoituksen digitaalisia palveluita ja sitä käytetään samoilla käyttäjätunnuksilla kuin muitakin sovelluksia: lainasalkku-, sijoitussalkku-, ja talousennustesovellusta. Digitaaliset palvelumme eivät vaadi asennuksia, vaan niitä käytetään samassa pilvipalvelussa.”
”Sovellus sopii kaikille organisaatioille, koosta riippumatta, jotka ovat joskus toivoneet pystyvänsä tekemään laadukkaampaa kassaennustamista. Se voi korvata usein melko kankeat ja virhealttiit Excel-mallit tuoden dynaamisuutta ennustamiseen. Henkilöriski myös pienenee tietojen ollessa pilvipalvelussa koko organisaation käytössä.”
Millaisiin tarpeisiin se vastaa?
”Sovellus sujuvoittaa arjen työtä ja tekee kassaennustamisesta ammattimaisempaa. Suuri osa tiedoista saadaan tuotua tarvittaessa jopa automaattisesti eri lähteistä. Myös lainasalkkusovelluksen kassavirrat ovat tuotavissa suoraan ennusteille. Sovellus mahdollistaa yksikkötason sekä konserni- ja konsernitilitason kassaennustamisen. Olemme käyttöönotoissa huomanneet, että jokainen organisaatio tekee asioita vähän omalla tavallaan. Esimerkiksi lainojen laskutus kulkee osalla ostoreskontran kautta, mikä pitää huomioida lainasalkkusovelluksen tietojen siirrossa päällekkäisyyksien välttämiseksi. On tullut myös esiin, että kassaennustaminen prosessina on monessa kunnassa vielä miettimättä, ja siinä olemme mielellämme apuna.”
Miten käyttöönotto tapahtuu?
”Käyttöönotto on itsessään todella suoraviivainen, sillä asiakkaidemme organisaatioyksiköt ja käyttäjät ovat jo valmiina palvelussa. Yksinkertaisimmillaan siis lisätään vain pankkitilit, minkä jälkeen sovellus on käyttövalmis. Toki tiedostojen tuonnit muista järjestelmistä täytyy vielä määrittää erikseen, mutta siinä olemme asiakkaan apuna. Palvelu on yleensä käyttövalmis yhden Teams-tapaamisen jälkeen.”
Miten sovellusta kehitetään?
”Asiakaspalaute on tärkeässä roolissa tulevien kehityskohteiden pohdinnassa. Tarjoamme sovellusta yhteistyössä suomalaisen Nomentian kanssa. Samaa sovellusta käyttävät myös ruotsalaiset kunnat.”
Kassaennustesovellus
– Likviditeetin hallinta
– Lyhyen ja pitkän aikavälin kassaennusteet
– Yksikkö- ja konsernitasoiset ennusteet
– Tiedostojen tuonti eri järjestelmistä
Tuusulan kuntakehitysjohtaja Heikki Lonka on pitkän uransa aikana ollut mukana lukuisissa palveluverkkouudistuksissa.
Opetuksen ja varhaiskasvatuksen palveluverkko koostuu kunnan päiväkodeista, esi- ja peruskouluista ja lukioista. Yhdessä sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa se haukkaa valtaosan kunnan budjetista.
Kiihtyvän kaupungistumisen ja alhaisen syntyvyyden Suomessa moni kunta on havahtunut palveluverkkonsa puutteisiin. Yksinkertaistettuna: päiväkodit ja koulut eivät ole siellä, missä niiden pitäisi.
– Sotien jälkeen 50- ja 60-luvuilla Suomessa oli valtava koulubuumi. Silloin väki asui väljästi pienissä keskittymissä, ja koulut ja päiväkodit rakennettiin näiden yhteisöjen tarpeisiin, kuvaa Tuusulan kuntakehitysjohtaja Heikki Lonka ongelman juuria.
Palveluverkon uudistus on usein monen tekijän summa: väestörakenne muuttuu, rakennuskanta vanhenee ja talous on tiukalla. Moni kunta keskittää palveluja pienemmistä yksiköistä suurempiin koulukampuksiin, niin myös Tuusula.
– Nykymallissa meillä on paljon pieniä kouluja, joihin tulee oppilaita lyhyeltä säteeltä. Uudessa palveluverkossa koulut ovat isompia, ja ne palvelevat kuntalaisia laajemmalla alueella, Lonka jatkaa.
Joustavat tilat tulevaisuuden takeena
Sivistysjohtaja Virpi Lehmusvaara korostaa uuden palveluverkon toiminnallisia hyötyjä: monikäyttöiset tilat palvelevat kuntalaisia pitkään.
Tuusulassa palveluverkkoa uudistetaan kunnan eteläosassa, jonne kaavaillaan yhtä uutta päiväkotia, yhtä koulu- ja päiväkotikampusta Kirkonkylään sekä kolmea monitoimikampusta Riihikallioon, Rykmentinpuistoon ja Lahelan alueelle. Uudistuksen myötä kunta luopuu useasta vanhasta päiväkodista ja koulurakennuksesta.
Keskittämistä puoltavat sekä taloudelliset syyt että vanheneva ja sisäilmaongelmista kärsivä rakennuskanta. Tuusulan sivistysjohtaja Virpi Lehmusvaara kuitenkin huomauttaa, ettei kyse ole pelkistä kustannuksista: uudistuksilla turvataan myös opetuksen ja oppimisen laatu sekä taataan terveelliset tilat tulevaisuuteen.
– Ennen kaikkea määrittävänä tekijänä ovat pedagogiikka ja muuttuvat opetussuunnitelmat. Halutaan tehdä tiloja, jotka parhaalla mahdollisella tavalla tukevat oppimista.
Monikäyttöiset tilat ovat sijoitus tulevaisuuteen.
– Uudet tilat soveltuvat myös muiden kuin koululaisten ja päiväkotilaisten oppimiseen. Tavoitteena on tasapuolinen palveluverkko, joka joustaa tarpeiden muuttuessa ja palvelee tuusulalaisia mahdollisimman pitkään, Lehmusvaara jatkaa.
Havainnekuva Tuusulan Riihikallion uudesta monitoimikampuksesta. Kampuskokonaisuuden suunnittelu aloitettiin syksyllä, ja valmista on määrä tulla loppuvuodesta 2024.
Pilottityökalu paljasti uudistuksen hyödyt
Talousjohtaja Markku Vehmas kehuu pilottihankkeen monipuolisuutta: palveluverkkosuunnitelmaa työstettiin niin talouden, toiminnan kuin oppimisenkin näkökulmista.
Palveluverkon uudistus Etelä-Tuusulassa maksaa kunnalle arviolta 150 miljoonaa euroa. Mittavassa hankkeessa eri vaihtoehdot ja niiden kustannukset on perusteltava huolella – etenkin, kun uudistus johtaa monelle kuntalaiselle kipeisiin päätöksiin, kuten oman lähipäiväkodin tai koulun sulkemiseen.
Yhdessä Kuntarahoituksen tytäryhtiön Inspiran kanssa Tuusula on pilotoinut hankkeessa uutta työkalua, joka avaa palveluverkkouudistuksen taloudellisia vaikutuksia. Inspiran työkalu laskee sekä kunnan nykyisen palveluverkon että uudistussuunnitelman mukaisen verkon kustannukset 10–20 vuodeksi eteenpäin. Työkalu helpottaa eri vaihtoehtojen vertailua ja tuo vanhasta rakennuskannasta koostuvan palveluverkon todelliset kustannukset näkyviin.
– Yleensä palveluverkkoja mietitään vain investointikulujen näkökulmasta, vaikka käyttötalous muodostaa 75–80 prosenttia kokonaiskustannuksista. Palveluverkkosuunnittelun pitäisi lähteä nimenomaan toiminnasta liikkeelle, kyllä ne seinät siihen ympärille saadaan, kuntakehitysjohtaja Lonka tiivistää.
Tuusulan kunnan talousjohtajan Markku Vehmaan mukaan työkalu osoitti uudistuksen taloudelliset hyödyt kiistatta.
– Uuden verkon kustannukset ovat nykymallia pienemmät, sekä käyttötalouden että rahavirtojen näkökulmasta. Talouden kannalta uudistus on hyvin perusteltu, puhumattakaan toiminnallisista ja terveydellisistä hyödyistä, Vehmas kuvaa pilotointityön tuloksia.
Tarkasta ja ajantasaisesta tiedosta hyötyvät paitsi hankkeen vastuuhenkilöt, myös kuntalaiset.
– Nyt meillä on mustaa valkoisella siitä, että investointi maksaa itsensä takaisin. Näin myös kunnan päättäjät ja asukkaat näkevät, että kunnan palveluja ja taloutta hoidetaan fiksusti, Vehmas jatkaa.
Erityistä kehua pilotointityö saa sen läpinäkyvyydestä. Yhdessä kehitetylle työkalulle on jo uusia käyttökohteita: seuraavaksi laskentamallia hyödynnetään Jokelan koulukeskuksen laajennus- ja peruskorjaushankkeessa.
– Inspiran kanssa saimme luotua hyvän pohjan, jota voimme käyttää eri alueilla ja tarkentaa edelleen laskelmia jatkossa, Vehmas kertoo.
Vaikka työkalu on suunniteltu ensisijaisesti talouden tarpeisiin, auttaa se kuntia myös arvioimaan, miten uudistukset vaikuttavat opetuksen ja varhaiskasvatuksen laatuun. Laskentamalli havainnollistaa esimerkiksi henkilöstömäärän muutoksia eri kokoisissa yksiköissä.
Mittavissa uudistushankkeissa eri vaihtoehtojen talousvaikutukset on syytä selvittää perinpohjaisesti.
– Päätöksenteossa on monta muutakin näkökulmaa kuin raha. Ensin on kuitenkin hyvä laskea, mitä eri näkökulmat maksavat, Lonka kiteyttää.
Vertailulaskurin avulla käyttäjä voi nopeasti selvittää mitä toteutus- ja rahoitusvaihtoehtoja hankkeelle on olemassa. Lähtötiedoiksi hankkeelle valitaan koko, takaisinmaksuaika, korko sekä muut muuttujat, jolloin laskuri mallintaa sopivien rahoitusmallien vaihtoehtoiset kustannukset. Laskuri kertoo myös eri rahoitusmallien tärkeimmät erot ja ominaisuudet sekä ehdottaa hankekuvauksia luettavaksi ratkaisupankista.
Vertailulaskuri auttaa hahmottamaan hankkeen eri rahoitusmallien kustannukset.
Idea lähti asiakastapaamisista
Alkuperäinen idea vertailulaskurista syntyi asiakastapaamisissa käydyissä keskusteluissa.
– Halusimme antaa asiakkaillemme mahdollisuuden itse konkretisoida eri rahoitusmallien kustannuksia jo investoinnin suunnitteluvaiheessa, kertoo Kuntarahoituksessa uutta palvelua suunnittelemassa ollut Lauri Pekkilä.
Uuden palvelun tavoitteena oli Kuntarahoituksen asiakkaiden prosessien suunnitelmallisuuden ja läpinäkyvyyden tukeminen. Vertailulaskuri on samalla visuaalinen keskustelun apuväline niin hankkeiden suunnittelusta vastaavien henkilöiden välillä kuin myös Kuntarahoituksen ja asiakkaiden välillä.
–Aiemmin käytimme vastaavaa laskuria Excelissä vertaillessamme laina- ja leasingrahoitusta. On valaisevaa nähdä kunnan oman kouluhankkeen euroilla, mitä eri vaihtoehdot loppupeleissä maksavat. On hienoa, että vertailulaskuri on tuotu verkkosivuillemme nyt kaikkien asiakkaidemme saataville, kertoo Kuntarahoituksen asiakkuuspäällikkö Karl Lintukangas.
–Vertailulaskuri on arvokas lisä digitaalisten palveluidemme tarjoamaan. Se kulkee käsi kädessä juuri lanseeratun ratkaisupankin kanssa, jonka avoin hanketietokanta kokoaa yhteen monipuolisen joukon hankkeita ympäri Suomea sekä avaa parhaita käytäntöjä uusien investointien suunnitteluun ja päätöksentekoon, Pekkilä lisää.
Kuntarahoituksen digitaaliset palvelut ovat ratkaisu kuntien rahoituksen hallintaan ja talouden suunnitteluun. Yhdestä palvelusta löytyvät sovellukset helpottavat arjen työtä ja auttavat kaukonäköisten vastuullisten päätösten tekemisessä – tietoon pohjautuen. Palveluun ensimmäisenä tuotu lainasalkkusovellus on käytössä jo lähes 300:lla Kuntarahoituksen asiakasorganisaatiolla. Haastattelimme digitaalisista palveluista vastaavaa Jukka Leppästä: mistä lainasalkkusovelluksessa oikein on kyse?
Jukka, mikä on lainasalkkusovellus?
”Lainasalkkusovellus on ominaisuuksiltaan paljon laajempi kokonaisuus kuin mitä nimi antaa ymmärtää. Sovellus sisältää lainojen lisäksi myös johdannaiset sekä kaikki konsernien sisäiset sopimukset: antolainat, takaukset ja niihin liittyvät vakuudet ja palkkiot. Sovelluksen avulla on mahdollista hallinnoida rahoitusasemaa konsernitasolla. Käyttäjä saa palvelusta myös aina ajantasaisen markkinadatan sekä monipuolisen työkalupakin lainasalkkunsa analysointiin ja raportointiin.”
Miksi Kuntarahoitus alkoi tarjota sovellusta?
”Lainasalkkusovellus on digitaalisten palveluidemme ensimmäinen sovellus. Se saatiin osaksi palveluvalikoimaamme vuonna 2016. Asiakastapaamisissa nousi jatkuvasti esiin selkeä tarve digitaaliselle rahoituksenhallinnan palvelulle sekä tiedolla johtamisen työkalulle. Rahoitussopimuksien monimuotoistuminen ja vastaavasti myös kasvaneet konsernirakenteet edellyttivät edistyneempää kokonaisuudenhallintaa.”
Miten sovellusta käytetään?
”Sovellus on osa Kuntarahoituksen digitaalisia palveluita ja sitä käytetään samoilla tunnuksilla kuin muitakin sovelluksia: sijoitussalkku-, talousennuste-, ja kassaennustesovellusta. Digitaaliset palvelumme eivät vaadi asennuksia, vaan niitä käytetään samassa pilvipalvelussa.”
”Lainasalkkusovellus kuuluu kaikille, joilla on rahoitussopimuksia, organisaation koosta riippumatta. Henkilöriskin pienentämiseksi rahoitussopimusten tulisi tänä päivänä olla ehdottomasti jo digitaalisessa muodossa. Palvelun lisenssihinnoittelu riippuu konserniyksikköjen ja korollisen vieraan pääoman määrästä.”
Millaisiin tarpeisiin se vastaa?
”Sovellus mahdollistaa tiedolla johtamisen: laajat raportointimahdollisuudet esimerkiksi budjetointiin sekä erilaisten rahoitusratkaisujen simulointi auttavat pitkänäköisten päätösten teossa. Analyysityökalut mahdollistavat erilaisten rahoitusriskien tunnistamisen ja niihin varautumisen. Sovellus mahdollistaa myös marginaalientarkistusten ja muiden sopimusehtojen automaattisen seurannan, jolloin vältytään mahdollisilta kalliilta ja ikäviltäkin yllätyksiltä.”
Miten käyttöönotto tapahtuu?
”Palvelusopimusten allekirjoittamisen jälkeen pidämme käyttöönottokoulutuksen ja autamme asiakkaan alkuun muiden rahoittajien sopimusten tallentamisessa sekä muussa sovelluksen käytössä. Kuntarahoituksen rahoitussopimukset ovat jo valmiina palvelussa. Käyttöönotto etenee sitten vaiheittain mahdollisten johdannaisten, takausten ja antolainojen lisäämisellä. Kaikki koulutustapaamiset sekä muu asiakastuki ovat asiakkaalle aina maksuttomia. Meillä on myös kattavasti erilaisia kirjallisia ohjeita, opastusvideoita sekä verkkokoulutuksia toivotuimmista aiheista.”
Miten sovellusta kehitetään?
”Sovellus on kehitetty pohjoismaisten kuntien toiveesta yhteistyössä serkkuyhtiöidemme Kommuninvestin ja Kommunalbankenin kanssa. Sovellusta kehitetään asiakastarpeen mukaan. Samaa sovellusta käyttävät lähes kaikki suomalaiset, norjalaiset ja ruotsalaiset kunnat.”
Lainasalkkusovellus
– Kaikki rahoitussopimukset yhdessä sovelluksessa
– Rahoitussalkun analysointi ja vaihtoehtoisten ratkaisujen simulointi
– Markkinainformaatio
– Elinkaaren hallinta ja raportointi
– Koko konsernin rahoitussopimusten hallinta ja analysointi
– Takaukset
– Antolainat
Mikä toteutustapa soveltuu parhaiten kouluhankkeeseen? Miksi naapurikunnan kaupungintalo rahoitettiin leasingilla eikä lainalla? Kannattaako kilpailullinen neuvottelumenettely pienessä kunnassa? Kuntarahoituksen ratkaisupankki tarjoaa ajantasaista tietoa kuntien investointihankkeista ja tukea päätöksentekoon.
Kuntarahoitus laajentaa digitaalisten palveluiden tarjoamaansa tuomalla verkkosivuilleen ratkaisupankin. Avoin hanketietokanta kokoaa yhteen monipuolisen joukon hankkeita ympäri Suomea sekä avaa parhaita käytäntöjä uusien investointien suunnitteluun ja päätöksentekoon.
Kehitetty asiakkaiden toiveista
Kunnissa ja niiden vuokra-asuntoyhtiöissä on suunnitteilla tälläkin hetkellä tuhansia investointihankkeita. Vaikka tieto hankkeista on pitkälti julkista, käytännön kokemukset ja hankkeiden opit ovat huonosti löydettävissä. Ratkaisupankki vastaa ongelmaan tuomalla hankkeisiin liittyvät tiedot ja opit jäsennellysti yhteen paikkaan.
– Hankkeiden toteuttamisessa tietoa ja kokemuksia tarvitaan monessa vaiheessa aina suunnittelusta ja kilpailuttamisesta rahoituksen valintaan ja toteutusvaihtoehtoihin. Kiinteistöinvestoinnit ja niihin liittyvät pohdinnat ovat kunnissa pitkälti samankaltaisia, ja kokemusten jakamisessa on ollut iso hyödyntämätön kehityspotentiaali, kertoo Kuntarahoituksen toiminnan kehityksestä vastaava apulaisjohtaja Lauri Pekkilä.
Vastauksia hankesuunnittelun miten ja miksi -kysymyksiin
Ratkaisupankissa kuka tahansa pääsee tutustumaan hankkeisiin ja suodattamaan niistä omiin tarpeisiin sopivimmat muun muassa investointikohteen ja -tyypin, toteutustavan ja euromääräisen koon perusteella. Tiiviit kuvaukset tuovat esiin hankkeen lähtötilanteen eli tarpeen, toteutustavan ja rahoitusmallin valintaperusteineen sekä hankkeen keskeiset hyödyt ja opit.
– Keskiössä on tiedon vaihtoehtojen helppo vertailtavuus. Käytännön kokemukset hankkeissa tehdyistä päätöksistä, kuten rahoitusratkaisuista, ovat kullanarvoista tietoa uutta investointia suunnittelevalle. Avoimuus hyödyttää kaikkia ja mahdollistaa entistäkin onnistuneempia investointeja ympäri Suomea, Pekkilä täsmentää.
Ratkaisupankin hankevalikoimaa kehitetään palvelemaan monipuolisesti erilaisten kunta- ja yleishyödyllisen asuntosektorin tarpeita. Päivittyvästä palvelusta löytyy pienten ja suurten kuntien kouluja, hyvinvointikeskus, jäähalli, pelastusasema, keskussairaala, jätevedenpuhdistamo ja erikokoisia yleishyödyllisiä asuntohankkeita.
Kuntarahoituksen digitaalisten palveluiden sijoitussalkkusovelluksen käyttöliittymä uudistuu. Tämä tekee raportoinnista entistäkin sujuvampaa ja lisää automaatiota tapahtumien tallentamisessa. Sovelluksen avulla varallisuuden kehitystä voi seurata reaaliaikaisesti.
Haastattelimme digitaalisten palveluiden asiantuntijaa Jaakko Suhosta: mistä sovelluksessa oikein on kyse ja mikä muuttuu?
Jaakko, mikä on sijoitussalkkusovellus?
”Kuntarahoituksen sijoitussalkkusovellus on palvelu kuntien sijoitusten hallintaan. Sillä voidaan hoitaa kunnan omia sijoituksia, eli esimerkiksi varanhoitajien hoidossa olevia tai lahjoituksena saatuja varoja. Palvelun avulla käyttäjä voi seurata ja raportoida sijoitussalkkunsa kehitystä. Tarjoamme palvelua asiakkaillemme yhteistyössä suomalaisen FA Solutionsin kanssa.”
Miten sovellusta käytetään?
”Sovellus on osa Kuntarahoituksen digitaalisia palveluita ja sitä käytetään samoilla käyttäjätunnuksilla kuin muitakin palveluitamme: lainasalkku-, talousennuste-, ja kassaennustesovellusta. Digitaaliset palvelumme eivät vaadi asennuksia, vaan niitä käytetään samassa pilvipalvelussa.”
”Sovellus sopii kaikenkokoisille asiakkaillemme, joilla on sijoituksia. Sovellus mahdollistaa transaktioiden automatisoinnin, mutta myös täysin manuaalisen käytön riippuen asiakkaan omista tavoitteista. Toisin sanottuna: jos on tarve itse seurata varallisuutensa kehitystä, silloin on myös tarve tälle palvelulle. Hinnoittelu riippuu hallinnoitavan varallisuuden määrästä.”
”Sovellus mahdollistaa varallisuuden kehityksen reaaliaikaisen seurannan ja raportoinnin. Sovelluksen avulla voidaan vertailla ja yhteismitallistaa eri sijoitussalkkujen keskinäistä suoriutumista. Jos asiakkaalla on salkkuja useammilla varainhoitajilla ja lisäksi itse hoidettuja sijoituksia, nämä saadaan palvelun avulla vertailukelpoisiksi keskenään. Sovellus myös tekee mahdolliset varainhoitajien vaihdot turvallisemmiksi käyttäjän omistaessa kaiken historiatiedon. Sieltä saadaan myös kirjanpitoaineistot, mikä on ollut useille asiakkaillemme tärkein syy ottaa sovellus käyttöön.”
Miten käyttöönotto tapahtuu?
”Käyttöönotto on asiakkaalle vaivaton, sillä se tapahtuu Kuntarahoituksen toimesta. Asiakkaan tehtäväksi jää pyytää ja toimittaa sijoituksistaan sovitun ajankohdan mukaiset positiot ja tapahtumat. Koulutamme käyttäjät lisäämään tulevat tapahtumat käyttöönottokoulutuksessa, ja meiltä saa veloituksetta tukea käyttöön myös jatkossa.”
Miten sovelluksen käyttöliittymä on uudistunut?
”Uudessa versiossa on kehittyneempi tapahtumien tallennus sekä mahdollisuus lisätä automaatiota. Olemme myös laajentaneet raporttikirjastoa, josta varmasti löytyy sopiva raporttimalli vaativimpiinkin tarpeisiin.”
Miksi käyttöliittymä päätettiin päivittää?
”Kehitämme palveluitamme jatkuvasti asiakaspalautteen perusteella. Tulevaisuudelta kannalta tärkein uudistus löytyy kuitenkin konepellin alta: jatkopäivitykset pystytään tekemään nopeammin ja yksinkertaisemmin, mikä on valtava etu niin meille kuin käyttäjillekin.”
Sijoitussalkkusovellus
– Sijoitustenhallinta yhdessä tai useammassa paikassa
– Sijoitusinstrumentit, kuten osakkeet, ETF:t, joukkovelkakirjalainat, osakeoptiot sekä transaktioiden seuranta
– Yhtiötapahtumat ja niiden vaikutukset salkkuun
– Raportointi positioista, transaktioista, arvonkehityksestä, tuotoista ja siirtyvistä koroista
– Sijoituskirjanpidon tilit ja kirjauskäytännöt määritettävissä asiakaskohtaisesti
– Hinnoittelu riippuu sijoitussalkun koosta
Digitaalisissa palveluissa työskentelevän Okko Rostedtin mukaan pilotointi on käynnistynyt positiivisessa hengessä. Kiinnostusta on ollut paljon, ja noin 10 asiakasta on jo käyttöönottanut sovelluksen pilottivaiheen ensimmäisten viikkojen aikana.
– Palvelu likviditeetin hallintaan tulee selkeästi tarpeeseen, Rostedt iloitsee.
Asiakkaat ovat mukana kehittämässä uutta sovellusta, kun kokeilujakson aikana vastaan tulevia haasteita ratkotaan yhdessä.
– Pilotoinnin avulla vahvistamme käyttökokemusten pohjalta palvelun
soveltuvuuden asiakkaillemme, ja selvitämme mahdolliset jatkokehityksen tarpeet,
Rostedt sanoo.
Toivakka rohkeasti ensimmäisten joukossa
Yksi ensimmäistä piloteista oli Toivakan kunta
Keski-Suomesta.
– Kuulin tulevasta kassaennustesovelluksen esittelystä, ja
nostin heti käden ylös: Toivakka tulee pilotoimaan! Osui kyllä tarpeeseen, sanoo
Toivakan kunnan talous- ja hallintosihteeri Henna Breilin.
– Breilin oli ensimmäisten joukossa yhteydessä meihin luettuaan uutisen uudesta sovelluksesta. Sovimme heti verkkotapaamisen palvelun käyttöönottamista varten, Rostedt kertoo.
Breilinin mukaan Toivakassa ei ole aiemmin ollut apuvälineitä
tai prosessia kassaennustamiseen, joten suunnitelmallisuus ja ennakointi on
jäänyt puutteelliseksi. Usein asiat ovat olleet muistin varassa.
– Eihän sitä enää hetken päästä muista, mitä on katsonut.
Konkretia on jäänyt vähemmälle, kun on omassa päässään pyöritellyt asiaa. Olen
usein miettinyt, että kunpa olisi joku työkalu tähän, Breilin sanoo.
Rostedtille suurin yllätys on ollut se, kuinka vähän asiakkailla ollut järjestelmiä käytössä kassaennustamiseen.
– Henkilöriski pienenee, kun tietoja hallinnoidaan sovelluksessa eivätkä asiat ole muistin varassa. Sovellus myös poistaa Excelin käyttöön liittyvät riskit kaavojen rikkoutumisesta ja tietojen katoamisesta, Rostedt sanoo.
Palvelu
käyttövalmiiksi yhdessä verkkotapaamisessa
Kuntarahoituksen digitaalisten palveluiden käytössä Toivakka on jo pitkällä. Käytössä on nyt lainasalkku-, talousennuste- sekä uutena kassaennustesovellus. Lainasalkkusovelluksen aktiivisesta käytöstä oli hyötyä myös kassaennusteen käyttöönotossa.
– Käyttöönotto sujuu helposti, kun lainasalkkusovelluksesta tuodaan organisaatioyksiköt ja käyttäjät valmiiksi. Pilottiasiakkaiden kanssa ollaan saatu tunnin Teams-palaverissa sovellus käyttövalmiiksi. Eli minimissään olemme tuoneet ennusteelle tilitiedot ja saldot, Rostedt sanoo.
– Käyttöönotossa luotiin pankkitilit, syötettiin saldot tietystä päivästä alkaen sekä lisättiin toistuvaissuorituksia. Tarkistimme myös lainasalkun ennusteelle tuomat tiedot, Breilin tarkentaa.
Rostedt on huomannut käyttöönotoissa, että jokainen
organisaatio tekee asioita vähän omalla tavallaan. Esimerkiksi lainojen
laskutus kulkee osalla ostoreskontran kautta, mikä pitää huomioida lainasalkkusovelluksen
tietojen siirrossa päällekkäisyyksien välttämiseksi.
Suurimmat käyttöönotoissa eteen tulleet haasteet ovat
Rostedtin mukaan olleet lähinnä reskontran datan saatavuudessa ja laadussa.
Tiedostomuodot vaihtelevat, ja tietoja voidaan joutua käsin siistimään.
– Monella reskontra ei ole omissa käsissä, vaan sitä
hallinnoi ulkoistettu taloushallinto. Se voi lisätä prosessiin kuuluvien
selvitysten määrää, Rostedt sanoo.
Sujuvuutta
arjen tekemiseen
Kassaennusteen tietojen päivittämisen vaivattomuus oli
Breilinille iloinen yllätys.
– Ennusteiden syöttäminen on varsin näppärää. Ennusteen voi tarkistaa päivittäin viidessä minuutissa. Sovellus on todella helppo käyttäjälle.
Sovelluksen käytön tärkeimpänä etuna on myös Rostedtin mukaan juuri käytön sujuvuus. Suuri osa tiedoista saadaan tuotua automaattisesti eri lähteistä. Palvelu mahdollistaa lisäksi yksikkötason sekä konserni- ja konsernitilitason kassaennustamisen.
Uudet pilottiasiakkaat ovat tervetulleita mukaan vielä
kesän ja syksyn ajan. Kunnan koolla ei ole väliä, sillä kassaennustaminen on
Rostedtin mukaan tärkeää kaikille.
– Yhteisenä tavoitteenamme on, että meillä olisi tämän vuoden loppuun mennessä mahdollisimman hyvä uusi palvelu osana Kuntarahoituksen digitaalisten palveluiden ekosysteemiä, Rostedt sanoo.
Kirkkonummen kunta omistaa noin 200 kiinteistöä. Iso osa rakennuksista on rakennettu 1970-luvulla, korjausvelkaa on paljon ja suuria investointeja edessä.
Alun perin hankeen tarkoituksena oli mallintaa kunnan suorassa omistuksessa olevien vuokra-asuntojen taloutta ja kannattavuutta. Tarkoitus oli myös tarkastella kunnan sisäisten vuokrien tason oikeellisuutta sekä vertailtavuutta markkinoihin.
Koko kiinteistömassaan kohdistuva malli sai sysäyksen aiemmin toisen kumppanin kanssa toteutetusta kiinteistösalkutuksesta, pitkän aikavälin omistusstrategiasta, jossa kiinteistöt jaettiin neljään eri salkkuun: ylläpidetään, säilytetään ja kehitetään, luovutaan jollain aikavälillä sekä selvitetään (sote-kiinteistöt).
– Salkutus sai meidät pohtimaan toisarvoisten, myytävät- ja purettavat-salkuissa olevien rakennusten kustannuksia kunnalle. Vuokra-asunnoille laadittu malli oli toimiva, joten se päätettiin laajentaa kattamaan kunnan kaikki kiinteistöt, Kirkkonummen kunnan toimitilajohtaja Jarno Köykkä kertoo.
Talousvaikutukset näkyviin
Inspiran toteuttaman mallin taustalla on paljon dataa, jota Kirkkonummella on määrätietoisesti kerätty viime vuosina.
– Olemme satsanneet paljon omaisuuden nykyisen kunnon selvittämiseen, minkä ansiosta tietoa pystytään nyt jalostamaan tällaiseen malliin. Ennen kuin mallinnusta pystytään tekemään, pohjatyöt täytyy tehdä huolella, Köykkä painottaa.
Kirkkonummen tarpeisiin räätälöity malli kokoaa kunnan kiinteistösalkun nykytilan sekä arvion tulevasta kehityksestä yhteen näkymään.
Malliin pohjaksi koottiin kaikki saatavilla oleva oleellinen tieto kiinteistöistä, kuten tekniset arvot, pinta-alatiedot, käyttöasteet ja vuokrat.
Mallilla voidaan havainnollistaa esimerkiksi investointien vaikutuksia kunnan talouteen, tarkastella tai vertailla kohteita tai vaikka mallintaa rakennusten tavoitellun kuntotason nostamisen tai heikentämisen taloudellisia vaikutuksia. Kohteita voi myös vertailla keskenään, tietyntyyppisiä kiinteistöjä voi katsella kokonaisuutena tai vaikka kiinteistöjä alueittain.
– Kiteytettynä voitaisiin sanoa, että malli kertoo, miltä kokonaiskiinteistötalous, tuotot ja kulut, kassavirta, investointi- ja lainanhoitokyky näyttävät nyt ja miten erilaiset skenaariot tai päätökset niihin vaikuttaisivat, Inspiran apulaisjohtaja Matias Vitiekuvailee.
Malli syntyi muutamassa kuukaudessa tiiviissä yhteistyössä kunnan kanssa. Alkuun aikaa meni datan kokoamiseen ja relevantin datan poimimiseen. Ratkaisu on Kirkkonummen tarpeisiin räätälöity ja sitä on työstetty tiiviissä yhteistyössä Kirkkonummen kanssa.
– Realistinen aika tällaiseen työhön on yhdestä kahteen kuukautta, mikäli tarvittava data on valmiiksi kerättynä. Olemme aiemmin toteuttaneet vastaavia ratkaisuja asuntopuolen toimijoille, tämä on ensimmäinen kunnan kaikki kiinteistöt kattava malli, Vitie kertoo.
Päätöksiä tiedon pohjalta
Inspiran apulaisjohtaja Matias Vitie
Jarno Köykkä odottaa mallilta tukea tulevaisuuden suunnitteluun ja korjausten ajoittamiseen.
– Meillä on paljon 1970-luvulla ja 2000-luvun alussa rakennettuja kiinteistöjä. Nyt maksamme isoa hintaa siitä, ettei 70-luvun rakennuksia korjattu ajallaan. Toivon, että mallilla pystymme numeroiden kautta havainnollistamaan, että peruskorjausikään tulevien rakennuksen korjaus kannattaa tehdä oikea-aikaisesti.
Malli myös auttaa tekemään päätöksiä uusista kiinteistöhankkeista, kun pystytään yhdistämään sekä uudet, että olemassa olevat kiinteistöt samaan kokonaistarkasteluun ja arvioimaan uusien investointien vaikutuksia kokonaistalouteen.
– Kunnan taloutta täytyy tasapainottaa ja miettiä tarkkaan, mihin rahat käytetään. Kokonaiskiinteistötalouden malli auttaa meitä tekemään kiinteistöjen osalta taloudellisesti järkeviä päätöksiä, Köykkä kertoo.
– Koronapandemia lisää entisestään kuntien taloushaasteita. Tällainen malli, jossa kiinteistötaloutta pystyy suunnittelemaan kokonaisuutena, voi olla yksi työkalu talouden tasapainon hakemisessa, Vitie jatkaa.
Vaikka malli sisältää paljon dataa, se on kuitenkin pyritty pitämään mahdollisimman kevyenä ja nopeana poimimalla mukaan vain oleellinen tieto. Malli on helppokäyttöinen, läpinäkyvä ja avoin, se on toteutettu taloudellisen mallinnuksen FAST-standardin mukaisesti.
Mikä Inspira? Kuntarahoituksen tytäryhtiö Inspira tarjoaa talouden ja rahoituksen neuvonantopalveluita kunnille ja niiden yhtiöille, kuntayhtymille sekä yleishyödyllisen asuntotuotannon toimijoille. Yhtiön vahvuutena on kuntasektorin erityispiirteiden tuntemus yhdistettynä syvälliseen talouden ja rahoituksen osaamiseen. Inspiran neuvonantopalvelut koskevat muun muassa kuntataloutta, investointeja sekä palvelutuotannon ja omaisuuserien uudelleenjärjestelyjä. Lisätietoa palveluista saat Inspiran asiantuntijoilta.
