Ota yhteyttä Kirjaudu Avautuu uuteen välilehteen
Hae sivustolta

Pohjoismaiden tehokkain jätevedenpuhdistamo rakentuu vihreällä rahoituksella

Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) rakennuttama Blominmäen jätevedenpuhdistamo korvaa vuonna 1963 käyttöönotetun Suomenojan puhdistamon, jonka käyttökapasiteetti ja puhdistuskyky eivät enää riitä kattamaan lähivuosien tarpeita. 

Suomenojan laitos on huolehtinut Espoon, Kauniaisen, Kirkkonummen, Siuntion ja Länsi-Vantaan asukkaiden jätevesistä. Alueen asukasluvun on ennakoitu kasvavan merkittävästi tulevina vuosikymmeninä. Kun Blominmäen puhdistamo otetaan käyttöön, asukaskohtainen ravinnekuormitus Itämereen vähenee nykyisestä.  

– Tavoitteenamme on poistaa jopa yli 98 prosenttia jäteveden sisältämästä fosforista ja yli 90 prosenttia typestä. Myös toimintavarmuus ja kapasiteetti paranevat: tulevaisuudessa Blominmäellä voidaan käsitellä jopa yli puolen miljoonan asukkaan jätevedet, kehaisee HSY:n vesihuollon toimialajohtaja Tommi Fred.  

Blominmäelle asetetut puhdistustavoitteet ovat selvästi tiukemmat kuin EU:n vaatimukset ja Itämeren merellisen ympäristön suojelukomission suositukset.

Moderni laitos maastoutuu kallion uumeniin ja tuottaa itse oman energiansa

Blominmäen puhdistamo rakennetaan syvälle peruskallioon. Ratkaisu on järkevä sekä ympäristön että puhdistamon toiminnan kannalta.  

– Altaat ja laitteet ovat suojassa haittaeläimiltä ja Suomen vaihtelevilta sääolosuhteilta. Luolaston yläpuolinen alue säilyy lähes ennallaan, ja sitä voidaan käyttää normaalisti esimerkiksi virkistysalueena. Liito-oravien ja muiden eläinten kulkureitit otettiin huomioon jo laitoksen kaavoitusvaiheessa: viherkäytävät haluttiin säilyttää mahdollisimman leveinä, Fred kertoo. 

Myös jätevedenpuhdistamojen kyseenalainen tunnusmerkki, lietteen löyhkä, on Blominmäen kohdalla saatu poistettua kokonaan. Laitoksen poistoilma johdetaan piipun kautta niin korkealle ilmaan, etteivät hajut pääse haittaamaan alueen asukkaita.  

Laitos on lisäksi lähes täysin energiaomavarainen. Puhdistamo tuottaa itse yli puolet käyttämästään sähköstä, ja lämmön osalta jopa omaa tarvetta enemmän.  

– Kiertotalouden näkökulmasta Blominmäelläon tehty kaikki mahdollinen! Voimme jopa varastoida ylimääräisen lämpöenergian, ja hyödyntää sitä kovilla pakkasilla. Vastaavaa tekniikkaa ei toistaiseksi olekäytössämissään toisessa puhdistamossa,Frediloitsee.


Havainnekuva HSY:n Blominmäen jätevedenpuhdistamosta.
Blominmäen puhdistamossa kaikki yksityiskohdat ovat tarkkaan harkittuja. Syvälle peruskallioon rakentaminen mahdollistaa muun muassa yllä olevan alueen säilymisen lähes ennallaan.

Ympäristön eteen tehtävä työ kiinnostaa myös rahoittajia

Luonnon näkökulmasta jätevedenpuhdistamolla on yksi tehtävä ylitse muiden: Itämeren suojeleminen. 

Kunnianhimoiset puhdistustavoitteet laajensivat myös hankkeen rahoitusmahdollisuuksia. Ympäristövaikutusten huomioiminen suunnittelun kaikissa vaiheissa takasi Blominmäen jätevedenpuhdistamolle Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen sekä Pohjoismaiden investointipankin lainan.  

HSY:n historian suurin investointi on saanut rahoitusta myös Euroopan investointipankilta. 

– Positiivinen kehitys ei synny itsestään, vaan se vaatii tekoja. Blominmäen puhdistamo on investointi kestävän jätevedenhuollon ja puhtaamman Itämeren puolesta pitkälle tulevaisuuteen. Näin merkittäviä hankkeita toteutetaan vain kerran sukupolvessa, sanoo HSY:n talousjohtaja Pekka Hänninen. 

Jätevesien käsittely on kehittynyt harppauksin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Merkittävimmät parannukset on suomalaisissa laitoksissa jo tehty: esimerkiksi veden puhdistustehokkuus alkaa olla lähellä sataa prosenttia. Hännisen mukaan kehitystyötä on kuitenkin syytä jatkaa.  

– Suomi on esimerkillään vaikuttanut valtavasti muiden Itämeren maiden toimintaan. Myös Blominmäessä tehdyt ratkaisut tulevat todennäköisesti kiinnostamaan ulkomaalaisia kollegoita. Esimerkiksi kallioon rakennettuja puhdistamoja ei juuri Pohjoismaiden ulkopuolelta löydy. Vesi yhdistää meitä kaikkia. Puhtauden eteen tehtävistä ponnisteluista hyötyy viime kädessä koko maailma.

Blominmäen jätevedenpuhdistamo rakennusvaiheessa. Kuvassa on osa jätevedenpuhdistamon maanpäällistä osaa rakkenustelineiden ympäröimänä.
Blominmäen jätevedenpuhdistamo on merkittävä hanke, joka näyttää esimerkkiä alan toimijoille.


Teksti: Sanna Puutonen
Kuvat: HSY

AsiakastarinatKuntien asiakastarinatVihreä rahoitus

Uunituore Lempäälä-talo on uudistuvan keskustan näyttävä maamerkki

Lempäälän rautatieaseman kupeeseen kohonnut Lempäälä-talo vangitsee katseen heti junasta noustessa. Moneen tarpeiseen vastaavan rakennuksen suunnittelua ja toteutusta ovat leimanneet yhteistyö ja käyttäjien huomioiminen. Runsaassa kahdessa vuodessa valmistunut 20 000 neliön monitoimikeskus avautuu kuntalaisille tammikuussa 2021.

Lempäälä-talo on osa Lempäälän kunnan laajaa Nova Lempäälä -hanketta. Nova-hankkeessa koko vanha keskusta teineen ja rakennuksineen puretaan ja rakennetaan täysin uudestaan yksittäisiä suojeltuja rakennuksia lukuun ottamatta. 

– Lempäälä-talo toimii veturina koko kuntakeskuksen elävöittämisessä. Lempäälän uudessa visiossa rakennus yhdistää rautatieaseman ja keskustan tiiviiksi ja viihtyisäksi kokonaisuudeksi, Lempäälän kunnan hankejohtaja Lari Laakso kertoo. 

Keskustan uudistamisessa ei ole kyse yksittäisistä muutoksista, vaan Lempäälä-talosta käynnistyvä muutos käytännössä luo kuntaan täysin uudenlaisen keskusta-alueen.

– Keskustan alueen uudistamisessa on haluttu laittaa paljon asioita kerralla kuntoon. Keskustasta tulee esteetön, kaupunki saa kokonaan uuden torin ja puiston sekä uudet modernit rakennukset ja liiketilat. Lisäksi rakennamme muun muassa päiväkodin ja sillan. Tämä kaikki vahvistaa Lempäälän asemaa Suomen kasvukäytävällä, Laakso luettelee.  

Lempäälä-talon siipien suojiin on tulossa monipuolinen kokonaisuus, jossa samojen seinien sisältä löytyy niin kuntalaisille tarpeellisia palveluita kuin yritystoimintaakin.

– Emme ole halunneet luoda Lempäälä-talosta vain rakennusta vaan olla rakentamassa kokonaan uutta yhteisöä. Talosta on haluttu tehdä ennen kaikkea kohtaamis- ja viihtymispaikka kuntalaisille. Täällä on erilaisia kuntalaisille suunnattuja palveluita kuten verotoimisto, Kela, perhetupa sekä kaikki kirjaston palvelut soittohuoneesta pelihuoneeseen. Saman katon alla toimii myös 30 yritystä, esimerkiksi terveyskioski, perheravintola, kuntosali ja ict-yritys. Lempäälä-taloon voi tulla viettämään aikaa ja samalla hoitaa asioita, Laakso esittelee.

Tarpeesta todeksi

Kokonaisen keskusta-alueen purkaminen ja uudelleen rakentaminen on päätös, joka ei synny hetkessä. Hankepäällikkö Laakso ei osaa nimetä vastaavaa esimerkkiä koko Suomesta, vaan ainoa hieman vastaava esimerkki löytyy Ruotsista. Ruotsin Lapissa sijaitseva Kiirunan kaupungin keskusta suunnitellaan siirrettäväksi osittain kaupungin alta löytyneen rautamalmiesiintymän vuoksi.

– Lempäälässä on takana vuosikymmenten mietintä siitä, että jotakin keskustalle pitäisi tehdä. Lukuisat eri työryhmät ovat vuosien varrella pohtineet eri vaihtoehtoja. Laajalla poliittisella rintamalla ja yrittäjien yhteisenä näkemyksenä on todettu tarve kehittää keskustaa. Tosiasia on, että kunnan palvelut ovat olleet hajallaan ja iso osa rakennuksista käyttöikänsä päässä. Tässä uudistuksessa halusimme kerralla hypätä toiseen ääripäähän. Moderniin rakennukseen kuuluu myös ympäristöasioiden huomioiminen ja Lempäälä-talosta onkin tulossa lähes nollaenergiatalo, Laakso kertoo.

Kustannushyötyjä kevennetyllä allianssimallilla

Lempäälä-talon toteutukseen pohdittiin useita erilaisia vaihtoehtoja. Lopulta positiivisten kokemusten myötä toteutusmalliksi valikoitui kevennetty allianssimalli. 

– Lempäälä-taloon perinteinen allianssimalli oli liian järeä ratkaisu. Se on tarkoitettu satojen miljoonien projekteihin, joten meille sopi hyvin eräänlainen kevennetty allianssimalli. Käytännössä sovelsimme osia allianssimallista ja esimerkiksi Senaatti-kiinteistöjen kärkihankealliansista, Laakso taustoittaa. 

Perinteiseen allianssimalliin verrattuna esimerkiksi ideointi- ja kokouskäytäntöjä sekä sopimuksiin liittyviä asioita kevennettiin.  

– Itse soveltamalla ja keventämällä olemme löytäneet juuri tällaisille hankkeille sopivan tason. Käytimme Lempäälä-talon sillassa vastaavaa kevyempää mallia ja se antoi meille hyviä kokemuksia. Pääsimme siinäkin alle kustannusraamin ja saimme tiemäisen betonisillan sijaan katetun lasisen sillan alemmilla kustannuksilla, Laakso kertoo. 

33,5 miljoonaa euroa maksaneen Lempäälä-talon rahoitus on monen eri ratkaisun yhdistelmä. Kuntarahoituksen osuuden lisäksi kokonaisuudessa ovat mukana parkkiyhtiö ja Lempäälän kunta omilla rahoitusosuuksillaan. 

– Kohteella on kolme päärahoittajaa, Kuntarahoitus, kunta ja parkkiyhtiö. Kuntarahoituksen osuus on leasing, parkkiyhtiö on ottanut oman lainan ja kunta omansa. Leasing on näistä kuitenkin osuutena selvästi suurin. Lisäksi mukana on myös muita rahoituksia, kevyenliikenteen väylällä omansa, taideteoksilla omansa, sillalla ja porrastornilla omansa, myös puistolla ja Lempäälä-talon katolla olevalla aurinkovoimalalla on oma rahoituksensa. Tämä monen rahoituksen malli johtuu myönnetyistä valtionavustuksista, Laakso taustoittaa rahoituksen jakautumista.

Onnistumisen takana liigan verran ihmisiä

Lempäälä-talo on monipuolinen kokonaisuus, jonka onnistumista voi tarkastella useista eri näkökulmista. Hankejohtaja Lari Laakso nimeää tärkeimmiksi onnistumisiksi vakiintuneet ja perinteiset mittarit, jotka liittyvät aikaan ja rahaan.

– Onnistumisia on ollut todella monen tasoisia. Ehkä tärkeimmät ovat kuitenkin ne perusasiat, että olemme aikataulussa ja kustannusraamissa, Laakso nauraa. 

Onnistumisten yhteydessä Laakso alleviivaa kilpailutuksen merkitystä ja korostaa eurojen rinnalla pehmeämpiä mittareita. Lempäälä-talon kohdalla kilpailutus oli perusteellinen prosessi. 

– Kaikki on kiinni ihmisistä. Kilpailutuksella pitää pyrkiä löytämään niin hyvä joukkue kuin mahdollista. Meillä oli kilpailutuksessa laaja otanta, otimme koko rakentajajoukon tekemään monipäiväisiä testejä ja ratkomaan kiperiä tehtäviä. Saimme sitä kautta aivan uusia näkökulmia ja näimme, miten joukkueet toimivat keskenään. Raha on vain yksi kilpailutuksen osa-alue, tässä haettiin ennen kaikkea hyviä henkilöitä ja yhteistyötä, Laakso toteaa ylpeyttä äänessään. 

Lempäälä-talon yhteydessä joukkue vastaa kuitenkin laajuudeltaan pikemminkin kokonaista liigaa, kuin yhtä yksittäistä joukkuetta. Mukana on ollut tähän mennessä kaikkiaan 244 yritystä ja 1117 henkilöä on työskennellyt rakennushankkeen eteen.  

Rakentaminen ja käyttöprosessi voivat usein näyttäytyä toisistaan erillisinä saarekkeina, jotka eivät keskustele keskenään. Tämä on yksi osa-alue, jossa Laakso toteaa Lempäälän toimineen toisin. 

– Olemme löytäneet matkan varrella oman tavan toimia. Kaikki miettivät kokonaisuuden parasta, eivätkä vain omaa tonttia. Kuntalaisten osallistaminen päätöksentekoon on saanut meidät rikkomaan perinteisiä rakentamisen ja käyttöprosessin rajoja. Käyttäjän huomioimisesta ja palvelumuotoilusta on tullut aidosti poikkihallinnollinen osa tätä prosessia. Mietimme kaikessa kuntalaista, joka tulee tilaa käyttämään ja viihtymään, Laakso painottaa.


Teksti: Joonas Holste 
Kuvat: Lempäälän kunta / Marika Mikama

AsiakastarinatKuntien asiakastarinatLeasing

Laajentuva Suomalainen musiikkikampus tähtää kansainväliseksi vetonaulaksi

Suomalainen musiikkikampus on kolmen eri koulun yhteinen taiteen ja tieteen yhdistävä oppimisympäristö. Kampuksella toimivat Jyväskylän yliopiston, Jyväskylän ammattikorkeakoulu JAMK:n sekä Jyväskylän koulutuskuntayhtymän Gradian musiikin, tanssin ja soveltavan taiteen koulutusohjelmat. Kampus on suunniteltu juuri alan tarpeita vastaavaksi ja onkin täynnä eri taiteenalojen vaatimia erityistiloja. Uudet tilat mahdollistavat musiikin ja tanssin yhdistämisen sekä erilaiset produktiot yli organisaatiorajojen. Yhteisöllisyys onkin ollut suunnitelmien taustalla.

– Halusimme koota musiikin ja tanssin opetuksen saman katon alle ja edesauttaa näin alalla tapahtuvaa verkostoitumista, tutkimus- ja kehitystyötä sekä tehostaa tilojen käyttöä. Suunnitteluun osallistettiin tulevia kampuksen käyttäjiä jo alusta asti, ja silloin syntyi myös idea yhdistää opiskelutahot samoihin tiloihin, Education Facilities Oy:n toimitusjohtaja Seija Takanen kertoo.

– Kolmen suuren toimijan yhteistyössä on valtavaa voimaa. Suomalainen musiikkikampus on aivan omaa luokkaansa myös maailman mittakaavassa. Harvassa paikassa voi musiikkia tai tanssia opiskella ruohonjuuritasolta kirkkaimmalle tähtitaivaalle ja alan huipuksi, Takanen kehuu.


Riikka Kaarnamo ja Seija Takanen esittelevät muuttovalmista musiikkikampusta,
joka yhdistää eri oppilaitoksia saman katon alle.

Ainutlaatuisia harjoittelumahdollisuuksia ja uusia opiskelumuotoja

Uuden kampuksen tilat on suunniteltu käyttäjien ja eri tarpeiden mukaan muovautuviksi. Soittotilojen akustiikka mukautuu käytettävän instrumentin mukaan. Esitystilat ovat muunneltavia ja toimivat päiväkäytössä opetuksessa, illalla harrastustoiminnoissa sekä erilaisissa esityksissä, esimerkiksi konserteissa ja tanssiesityksissä. Tanssisaleihin on tehty erityinen joustava lattia. Opetustiloissa on myös huomioitu monimuotoinen opiskelu. Kampuksella on tiloja livelähetyksille, joiden kautta opetukseen voi osallistua vaikka ulkomailta.

– Tilat on suunniteltu yhdessä tilojen tulevien käyttäjien sekä eri alojen huippuammattilaisten kanssa, koska esimerkiksi akustiikaltaan tilojen tarpeet ovat todella vaativat, Gradia-kiinteistöjen kiinteistöjohtaja Riikka Kaarnamo kertoo.

– Musiikin opiskelua varten kampukselle on rakennettu erikoisia ”huone huoneessa” -ratkaisulla toimivia äänieristettyjä ja akustisesti toimivia tiloja niin bändeille, kuoroille, orkestereille kuin yksilöharjoitteluunkin, joten oikeastaan kaikenlainen musiikkiin liittyvä harjoittelu onnistuu optimaalisissa tiloissa, Takanen lisää.

Musiikkikampuksen tavoitteena on tulla Suomen vaikuttavimmaksi ja halutuimmaksi soveltavan taiteen kehittämisyksiköksi, jolla luodaan musiikin ja tanssin opetustuotteita sekä uusia oppimisen innovaatioita.

– Uudet tilat vahvistavat musiikkikampuksen brändiä sekä identiteettiä ja houkuttelevat uusia opiskelijoita alalle myös kansainvälisesti. Kun eri oppilaitokset tekevät yhteistyötä samoissa tiloissa, on mahdollista myös kehittää uusia opiskelumuotoja ja laajentaa opintotarjontaa, Kaarnamo kehuu.

Uusi lisäosa valmistuu marraskuun lopussa 2020 ja käyttöönotto tapahtuu vuoden 2021 alussa. Kiinteistön rakennuttaja ja omistaja on Education Facilities Oy, päävuokralainen on Gradia-kiinteistöt, joka vuokraa tilat edelleen Gradia Jyväskylälle, Jyväskylän yliopistolle sekä Jyväskylän ammattikorkeakoululle. Kohde on Kuntarahoituksen rahoittama.


Uudistunut kampus avaa ovensa vuodenvaihteen jälkeen.

Teksti: Elisa Korhonen
Haastateltavat: Riikka Kaarnamo, Gradia-kiinteistöt & Seija Takanen, Education Facilities Oy
Kuvat haastateltavilta, havainnekuva Voionmaankadulta

AsiakastarinatKuntien asiakastarinat

Vuokranantajana kaupunki – Heka pyyhkii pölyt pinttyneistä mielikuvista

Lokakuussa 2010 Helsingin kaupunginvaltuusto sinetöi 21 erillisen kaupungin kiinteistöyhtiön yhdistämisen yhdeksi kokonaisuudeksi, Helsingin kaupungin asunnot Oy:ksi. Vajaassa kymmenessä vuodessa alueyhtiömallista siirryttiin eri välivaiheiden kautta yhden yhtiön malliin. Vuosien varrella Hekaan on fuusioitu myös pienempiä yhtiöitä, kuten erityisasuntoyhtiö. 

Taustalla on Helsingin kaupungin asunto-omaisuuden hallinnan selkeyttäminen, vapaarahoitteiset ja ARA-rahoitteiset asunnot ovat nyt pääosin omissa yhtiöissään.

– Varsinainen fuusio, jossa koko omaisuusmassa siirtyi Hekalle, tapahtui vuodenvaihteessa 2011–2012. Nyt, kymmenen vuotta perustamisen jälkeen, voimme vihdoin siirtää fokuksen pois yhdistymisistä ja keskittyä yhden yhtenäisen yhtiön toiminnan kehittämiseen. Yhtenä yhtiönä olemme vahvempi toimija, Hekan toimitusjohtaja Jaana Närö iloitsee. 

Vuokra-asuminen ja mielikuva siitä ovat Hekan yli sadan vuoden taakse ulottuvan historian aikana kokeneet melkoisia muutoksia. 

– Asumisen laatu on kehittynyt kohisten. Tämän päivän vuokra-asunnot ovat tosi hienoja. Ne eivät laadullisesti poikkea muusta asuntokannasta, Närö kertoo. 

Myös vuokralla asumisen suosio on vaihdellut vuosikymmenten saatossa. Hekan vanhimmat talot ovat 1900-luvun alusta, jolloin vuokra-asuminen oli huomattavasti omistusasumista yleisempää. Tuolloin jopa 85 prosenttia helsinkiläisistä asui vuokralla. Viime vuosina luku on jälleen ollut kasvussa, nyt yli puolet helsinkiläisistä asuu vuokra-asunnossa. 

– Suosion takana on varmasti osittain vuokra-asumisen imagon yleinen parantuminen. Uskon myös, että yhden vahvan Heka-brändin alla toimiminen on parantanut mielikuvaa kaupungin vuokra-asunnoista. 

Uudet asunnot ovat hienoja ja haluttuja, mutta myös vanhempien asuntojen joukossa on kohteita, jotka herättävät paljon kiinnostusta.  

– Vallilan ja Käpylän puutaloalueet ovat ainutlaatuisia kenties koko maailman mittakaavassa. Ja myös hyvin haluttuja asuinpaikkoja, Närö kertoo.

Ei miniasunnoille 

1900-luvun alussa melkein puolet Helsingin asunnoista sijaitsi hellahuoneissa. Välillä väljemmin asuneita helsinkiläisiä halutaan taas asuttaa miniasuntoihin. Miten Heka vastaa tähän trendiin? 

– Olen ylpeä siitä, että Heka ei ole lähtenyt miniasuntojen tielle. Meidän taloihin tehdään edelleen väljempiä ja eri kokoisia asuntoja yksiöistä tai pienistä kaksioista jopa viiden huoneen asuntoihin. Pyrimme siihen, että samassa talossa asuisi mahdollisimman monenlaisia asukkaita – yksinasujia, pariskuntia ja eri kokoisia perheitä, Närö kertoo. 

Entä mielikuva vähemmän houkuttelevasta kaupungin vuokra-asunnosta, miten se on saatu muutettua? 

– Asunnot ovat hyvälaatuisia, niistä pidetään hyvää huolta ja ne sijaitsevat hyvillä paikoilla. Helsingin kaupunki on jo aikapäiviä sitten lakannut rakentamasta erillisiä vuokra-asuntoalueita. Asuntoja sijoitetaan tasaisesti ympäri kaupunkia, myös kaupungin parhaille paikoille. Näin alueiden eriytymistä pyritään ehkäisemään, Närö luettelee. 

Tilanne ei ole sama esimerkiksi Ruotsissa, jossa vielä viime vuosisadan lopulla rakennettiin asuinalueita, joissa on pelkästään kaupungin vuokra-asuntoja. Helsingissä ainoa tällainen alue on 1960-luvulla rakennettu Jakomäki, josta on Närön mukaan monella aivan vääränlainen mielikuva. 

– Jakomäki on täynnä hyvin hoidettuja ja siistejä Hekan taloja. Se on vehreä kaupunginosa korkealla mäen päällä, näköalat ovat huikeat. Kannattaa käydä tutustumassa! 

Viisasta vedenkäyttöä ja energian talteenottoa 

Asuminen ja asunnot ovat Hekan yli sadan vuoden historian aikana muuttuneet, mutta niin on asukaskin. Minkälaisia ovat nykyasukkaiden huolet ja tarpeet? 

– Asumiseen liittyvät huolet ovat ihan samoja kuin muuallakin Suomessa. Esimerkiksi parveketupakointi ja ympäristökysymykset herättävät keskustelua. 

Helsinkiläiset eivät ole yhtä kovia saunojia kuin ennen. Närön mukaan saunojen käyttö on vähentynyt ja niiden koko pienentynyt, mutta niitä harvoin enää sijoitetaan kellareihin. 

– Sauna- ja kerhotilat sijaitsevat nykyään usein parhaalla paikalla kattokerroksessa tai yhteydessä pihaan. Kerhotilat ovat nykyään tosi kivoja, tilavia ja viihtyisäksi kalustettuja, Närö kuvailee. 

Ympäristö- ja energia-asioihin kiinnitetään Hekan taloissa paljon huomiota niin uudisrakentamisessa kuin peruskorjattavissa kohteissa. Nämä asiat näkyvät eniten suunnittelussa ja rakentamisessa, mutta oman kortensa kekoon kantavat myös asukkaat.   

– Tämän päivän asukkaat ovat kyllä hyvin ympäristötietoisia, ahkeria kierrättäjiä ja lajittelijoita. Veden kulutukseen kiinnitetään huomiota. Uusissa asunnoissa asukkaat voivat seurata esimerkiksi sisälämpötilaa ja veden kulutusta asuntokohtaisista mittareista, Närö jatkaa. 

Joillain alueilla energiatehokkuus suorastaan loistaa myös ohikulkijoille. Esimerkiksi ilmastoviisaassa Kuninkaantammen kaupunginosassa osa Hekan kerrostalojen käyttämästä sähköstä tuotetaan katoille sijoitetuilla aurinkopaneeleilla. Kuninkaantammen talot on rakennettu Kuntarahoituksen vihreällä rahoituksella.

Mitä Suomen suurimman vuokranantajan toimitusjohtaja odottaa rahoittajilta? 

– Vakavaraisuutta ja kilpailukykyä. Lähes kaikki asuntotuotanto rahoitetaan lainarahalla, joten velkaa tarvitaan paljon. Rahoittajan täytyy olla riittävän suuri, jotta se pystyy täyttämään valtavan rahoitustarpeen, Närö summaa. 

Rahoitukseen liittyen Näröllä on terveisiä myös Arkadianmäelle.  

– Korkotukilainsäädäntöä pitäisi uudistaa niin, että se olisi rahoituksen näkökulmasta kannustavampi toimijoille.  

”Kaikenlaisilla ihmisillä ja asukkailla täytyy olla mahdollisuus asua Helsingissä” 

Palataan vielä alkuun ja mahdollisuuteen kehittää Hekaa yhtenä yhtiönä. Mitä asioita Närö pitää yhtiön tämän hetken tärkeimpinä kehittämisen kohteina?  

– Digipalveluja meidän täytyy edelleen kehittää. Tätä kautta voimme parantaa myös asiakaskokemusta. Toinen iso haaste ovat hiilineutraaliustavoitteet, joihin meidän täytyy omalla toiminnallamme pystyä vastaamaan. 

Digitalisaatiosta Närö toivoo ratkaisuja myös hiipuvaan asukastoimintaan, joka aiemmin on ollut hyvin aktiivista. Heka tukee toimintaa monin tavoin. Jäsenille maksetaan kokouspalkkioita ja toimikunnat saavat määrärahaa erilaisiin tapahtumiin. 

– Asukastoiminta on jonkinlaisessa murroksessa, se ei nykymuodossaan houkuttele nuoria mukaan. Tähän meidän täytyy kehittää uudenlaisia toiminta-alustoja. 

Minkälainen yhtiö Heka on kymmenen vuoden kuluttua? 

– Heka tietysti jatkaa kasvuaan samalla, kun asuntojen tarve pääkaupunkiseuduille kasvaa. Kymmenen vuoden päästä on ehkä enemmän erilaista asumista, joka on jakaantunut tasaisesti ympäri Helsinkiä. Myös Östersundomissa ja Malmin lentokentän alueella on Hekan asuntoja. Asunnot ovat edelleen laadukkaita, asukkaat ja Hekan työntekijät tyytyväisiä. 

Helsingin päättäjille Näröllä on kehuja ja toive. Kaupunginosien eriytyminen huolestuttaa. 

– Toivon, että myös päätöksentekijät arvostaisivat vuokra-asumista, ja vuokrataloille varattaisiin hyviä tontteja. Helsingissä segregaatiokysymyksiä on vuosikymmeniä ratkaistu onnistuneesti. Toivon, että tällä tiellä jatketaan. Kaikenlaisilla ihmisillä ja asukkailla täytyy olla mahdollisuus asua Helsingissä, Närö painottaa.


FAKTA 
Helsingin kaupungin asunnot Oy 
– Noin 92000 asukasta 
– Yli 50000 asuntoa 
– 531 kohdetta (taloa/taloryhmää), joista 43 erityisasuntokohteita. 
– Keskimääräinen asumisaika noin 10 vuotta 
– Keskineliövuokra 11,83 € /kk (2020) 



Lue myös:


Teksti: Hannele Borra 
Kuvat: Heka / Aleksi Poutanen ja Anne Markkanen 

Asuntotoimijoiden asiakastarinatKuntien asiakastarinat

Kahden miljardin kaupunginosa – Kuopion Savilahti hakee Suomesta vertaistaan

Savilahden alueella Kuopion keskustan länsilaidalla on jo pitkään toiminut yksi kaupungin merkittävimmistä osaamiskeskittymistä. Kuopion keskussairaalan rakentaminen silloiseen Savilahden maalaismiljööseen aloitettiin jo 50-luvulla, ja alue on toiminut myös Kuopion yliopistoelämän kotina jo viidettä vuosikymmenettä.

Vuosikymmenien saatossa Savilahden alue on houkutellut entistä enemmän opetus- ja koulutusorganisaatioita sekä yritystoimintaa. Tätä nykyä Savilahti on koti lähes 240 yritykselle ja kolmelle eri koulutusasteelle. Tämä on kuitenkin vasta alkua: Vuoteen 2030 mennessä Savilahden alueelle tavoitellaan yli seitsemää tuhatta uutta asukasta, kuutta tuhatta työpaikkaa ja seitsemää tuhatta opiskelijaa. Alueelle rakennetaan yli 600 000 kerrosalaneliömetriä uutta tilaa.

Antti Niskanen vastaa Savilahden alueen kehittämisestä laajan kumppaniverkoston voimin. ”Maaliin mennään yhdessä”,
Niskanen toteaa.

Näihin neliöihin lukeutuu myös Savon ammattiopiston uusi kampusalue, joka on osin Kuntarahoituksen rahoittama.

Vastaavan kokoluokan hankkeita ei Suomessa montaa ole, ja valmistuessaan Savilahden alueen kehittämiseen on investoitu arviolta puolestatoista kahteen miljardia euroa.

Kuopion kaupungin hankejohtaja Antti Niskanen vastaa alueen kehittämisestä ja kunnianhimoisista tavoitteista. Niskasen mukaan erityisen Savilahdesta tekee sen keskeisyys: alueelta on vapautunut puolustusvoimien ja kaupungin puutarhojen tontteja, joiden sijainti ei jätä toivomisen varaa.

– On aivan ainutlaatuista, että tällaista kokonaisuutta päästään rakentamaan aivan keskustan kupeeseen – käytännössä torin viereen, Niskanen kuvaa. – Alue on paitsi optimaalinen työpaikoille, myös asumiselle. Asuminen onkin aivan uusi toiminto, joka Savilahdelle nyt rakennetaan. Konseptiajatuksena meillä on ollut se, että alueelle tiivistyvät kaikki elämän eri osa-alueet; koulutus, työ, asuminen ja vapaa-aika, Niskanen jatkaa.


Kestävät ratkaisut vastuulliseen kaupunginosaan 

Savilahden alue on yksi Kuopion seudun tärkeimmistä kärkihankkeista. Ainutlaatuisen alueesta tekee sen monimuotoisuus ja keskeisyys, mutta myös upea luonto ja järvimaisema.  

–  Teemme paljon kehitysprojekteja paitsi fyysiseen kaupunkiympäristöön, mutta myös bisnekseen liittyen. Pidämme ovet avoinna tulevaisuutta varten, Niskanen kertoo. – Esimerkiksi Kuopion Energia rakentaa alueelle laajaa kiinteistöjen jäähdytysjärjestelmää, joka toimii läheisen järven syvänteistä saatavalla viileällä vedellä. Myös katuinfraa on uudistettu laajasti tulevia kevyen liikenteen väyliä ja julkista liikennettä silmällä pitäen.


On aivan ainutlaatuista, että tällaista kokonaisuutta päästään rakentamaan aivan keskustan kupeeseen – käytännössä torin viereen.


Savilahden alueen suunnittelutyötä ohjaa kolmiosainen visio, jonka alueen eri toimijat ovat työstäneet yhdessä. Vision kolme pääteemaa ovat uniikki yhdistelmä, yhdessä enemmän ja inspiroiva ympäristö.

Uniikilla yhdistelmällä kuvataan Savilahden tapaa yhdistää kaikki elämän osa-alueet – työ, opiskelu ja vapaa-aika – yhteen kaupunginosaan. Vision toinen osa-alue, yhdessä enemmän, puhuu alueen yhteisöllisyyden puolesta. Yhteisöllisyys ilmenee esimerkiksi alueen lukuisissa yhteiskäyttöratkaisuissa: siinä, miten koulutuskeskusten jaetut liikunta- ja väestönsuojatilat rakentuvat vanhoihin puolustusvoimilta vapautuneisiin kalliobunkkereihin sekä siinä, miten alueen pysäköintihaasteisiin on vastattu yhteiskäyttöisellä vuoropysäköinnillä. Vision kolmas kantava teema, inspiroiva ympäristö, koostuu Savilahden tunnusomaisesta urbaanin kaupunkielämän ja puhtaan pohjoissavolaisen järvimaiseman sekoituksesta.


Luonto on aina läsnä uudistuvalla Savilahden alueella.


Alueen yhteisöllinen suurhanke  

Valmiille Savilahden alueelle kaavaillaan tilaa yli seitsemälle tuhannelle asukkaalle. Koulujen ja yliopiston läheisyyteen rakentuvat opiskelija-asunnot tuovat Savilahteen paljon uutta väkeä seudun ulkopuolelta, mutta myös kuopiolaisia uusi alue kiinnostaa varmasti. Alueesta halutaan monipuolinen ja moni-ikäinen, ja sen palvelut rakentuvat toimimaan kaikenikäisille.  

Savilahtea suunnitellaan ja rakennetaan laajan yhteistyö- ja kumppanuusverkoston voimin. Yhteisöllisiä työtapoja ovat esimerkiksi olleet työpajat, mielipidekyselyt sekä Iloa ja valoa -tapahtuma, jossa kuopiolaiset ovat saaneet tutustua suurhankkeen suunnitelmiin ja Savilahden kehityksestä vastaavat toimijat kuulla näkemyksiä suoraan kaupunkilaisilta. 

– Näin valtavaa hanketta on mahdotonta tehdä yksin. Jokainen päivä tuo uudet haasteet, mutta kaikesta selvitään toimivan yhteisön ja kumppaniverkoston avulla, Niskanen summaa. – Kantava ajatus koko suunnittelussa on ollut, että alueesta halutaan tehdä yhteinen juttu – sitä kautta olemme saaneet sitoutettua laajan porukan mukaan hankkeeseen, ja maalia kohti mennään yhdessä, Niskanen kehuu.



Teksti: Elisa Korhonen & Roope Huotari
Pääjutun kuvat: Arkkitehtitoimisto AJAK & Sanna Pietikäinen, Kuopion kaupunki
Kainalojutun kuva: Työyhteenliittymä LUON Savilahti

AsiakastarinatAsuntotoimijoiden asiakastarinatKuntarahoitusKuntien asiakastarinat

”Miksi ei?” – Tämän kysymyksen lopputuloksena Äänekoskelle syntyi maailman ensimmäinen nollaenergiajäähalli

Vastavalmistuneen Äänekosken Suolahden jäähallin energiatehokkuus on maailman paras. Alansa edelläkävijähankkeena tunnettu jäähalli rahoitettiin Kuntarahoituksen vihreällä lainalla ja sen tuottamalla ylijäämäenergialla lämpenevät myös viereinen koulu ja uimahalli.

Äänekoskella tippui kiekko jäähän elokuun viimeisenä perjantaina. Parissa tunnissa loppuunmyyty hallillinen pääsi seuraamaan, kun liigajoukkueet JYP ja Pelicans ottivat toisistaan mittaa harjoitusottelussa Suolahden uuden jäähallin avajaisissa.

– Halli saatiin aikataulussa maaliin ja avajaiset olivat menestys poikkeusajasta huolimatta. Liigamatsi laittoi jään heti tositestiin kovimpaan mahdolliseen kulutukseen, kertoo jäähallin rakennuttajan Proavera Oy:n toimitusjohtaja Antti Virmanen.

Suolahden jäähalli on odotettu panostus Äänekosken urheilutoimintaan. Uusi halli korvaa vuosikymmeniä palvelleen kylmän pressuhallin ja tuo laadukkaat liikuntatilat kaupunkilaisille. Jäähalli ei itsessään ole mikään ihme, sillä Suomessa niitä on totuttu näkemään lähes joka pitäjässä. Erityisen kiinnostavan Suolahden jäähallista kuitenkin tekee sen suunnittelu-, rakennus- ja toimintatapa, jonka takia hallia kutsutaan kuvaavasti nollaenergiajäähalliksi.  

– Käytännössä se tarkoittaa sitä, että jäähalli muuttuu energian käyttäjästä sen tuottajaksi. Jäähalli kuluttaa valtavasti energiaa. Se on kuin valtava jääkaappi, jossa varsinaisen jäähdytysprosessin lopputuloksena syntyy lauhdelämpöä. Perinteisessä jäähallissa tämä hukkaenergia pusketaan jääkaapin tapaan ulos harakoille, mutta nollaenergiajäähalli varastoi ja hyödyntää energian, Virmanen kertoo.

Kuulostaa simppeliltä, ja sitä se loppujen lopuksi onkin. Suolahden jäähallia kuvataan edelläkävijäksi, mutta sen energiatehokkuuden aikaansaava teknologia ei ole mitään uutta. Vaikka vihreydestä puhutaan paljon, ei se edelleenkään ole oletusarvo uusien rakennushankkeiden suunnittelussa. Suurin oivallus Äänekoskella on tapahtunut korvien välissä.

– Me yksinkertaisesti päätimme tehdä asiat toisin. Investointi oli tehtävä joka tapauksessa, joten miksi emme olisi tehneet asioita kestävämmin? Kannattaa tarkastella kriittisesti ilmeisintä toimintatapaa ja pohtia, miten sitä voisi parantaa. Silloin ollaan oikeilla jäljillä, Virmanen summaa.

Energiatase hallintaan – hukkaenergian myynnistä lisätuloja

Energiatehokkuus kantavana ajatuksena kalskahtaa kalliilta. Jäähallin rakentaminen on iso projekti missä tahansa kunnassa jo ilman suunnittelun ja toteutuksen miettimistä uusiksi. Virmanen myöntää, että nollaenergiajäähallin alkuinvestointi tuli Äänekoskellakin kalliimmaksi kuin perinteinen jäähalli, mutta vain vähän. Kustannusten tarkastelussa on kuitenkin olennaista suunnata katse pidemmälle kuin projektin alkumetreille.

Suunnittelua ja rakentamistakin merkittävämpi tekijä jäähallin kaltaiselle pitkän elinkaaren hankkeelle on kokonaisenergiatalous, jossa painavat ylläpito- ja käyttökustannukset. Suolahden jäähallin tuottamalla energialla katetaan koko hallin oma lämmöntarve ja käyttöveden lämmitys. Tämän lisäksi energiaa riittää jaettavaksi muillekin.

– Meillä on ollut tavoitteena saada energiataseemme hallintaan eli halli pyörimään mahdollisimman kevyellä käyttötaloudella. Siksi paitsi hyödynnämme, myös myymme tuottamaamme energiaa eteenpäin. Haluamme olla yliomavaraisia eli tuottaa energiaa yli oman tarpeemme ja tehdä energiamyynnistä kannattavaa liiketoimintaa hallille. Jo nyt hukkaenergiallamme lämpiävät myös viereinen koulu ja uimahalli – näin hukkaenergiasta tulee hyötyenergiaa, Virmanen kertoo.

Vihreä rahoitusta myöten

Maailman ensimmäinen nollaenergiajäähalli on rahoitettu Kuntarahoituksen vihreällä lainalla. Vihreää rahoitusta voi hakea hankkeeseen, jossa syntyy selkeitä ja mitattavia ympäristölle hyödyllisiä vaikutuksia. Isossa kuvassa Suolahden jäähalli kuluttaa jopa puolet vähemmän energiaa kuin verrokkijäähallit. Myös yksityiskohtiin on panostettu: kylmäaineena käytetään ympäristöystävällistä hiilidioksidia, jäänhoitokoneet toimivat sähköllä ja sisään ostetaan vain uusiutuvista energialähteistä tuotettua sähköä. Pitkällä ollaan jo, mutta Virmasen tehtävälistalle ilmestyy jatkuvasti uusia ideoita.

– Tässä kokonaisuudessa kaikenkokoisilla asioilla on merkitystä. Seuraava iso projektimme liittyy omavaraisuusasteemme kasvattamiseen. Ensi keväänä vähennämme ostetun sähkön määrää, kun asennamme hallin katolle omat aurinkopaneelimme, Virmanen sanoo.

Suolahden jäähallissa mitataan kaikkea mitä voidaan. Puolitoista tuhatta mittauspistettä tuottaa dataa muun muassa energiatoimituksesta eli siitä, kuinka monta kilo- tai megawattia lauhdetta saadaan tuotettua ja energiaa myytyä. Omat mittarinsa on myös ostetun energian määrälle, jotta sen kehitystä voidaan seurata pitkällä aikavälillä.

Jäähallit ovat alkaneet vihertää

Suolahden jäähalli on ensimmäinen konkreettinen esimerkki vihreästä jäähallista Suomessa ja tiettävästi koko maailmassa. Äänekoski ei kuitenkaan ole ainoa paikka, jossa energiatehokkuutta pohditaan, vaan kiinnostus on kovalla kasvukäyrällä.

– Sellainen fiilis on, että kohta vihertää muuallakin. Hihasta vedetään ja vinkkejä kysytään lähes jokaisella pelireissulla, mikä on vain hienoa. Sanon aina, että kopioikaa vapaasti ja tehkää vielä paremmin, Virmanen kannustaa.

Mitä hanke maksoi ja mitkä ovat toteutustavan valintaperusteet?

Lue lisää hankkeesta Kuntarahoituksen ratkaisupankista.

Ratkaisupankki

Mitä hanke maksoi ja mitkä ovat toteutustavan valintaperusteet? Lue lisää Ratkaisupankista.

AsiakastarinatKuntarahoitusKuntien asiakastarinat

Rinnakkain Lapin luonnon kanssa – Ivalon uusi koulukeskus on Kuntarahoituksen pohjoisin vihreän rahoituksen kohde

Ivalojoen rannan jylhiin ja pohjoisiin maisemiin kohoaa uusi ja nykyaikainen koulukeskus, joka käsittää lähes 9000 kerrosneliömetriä ja tarjoaa valmistuessaan puitteet 500 esikoululaisen, peruskoululaisen ja lukiolaisen opetukselle.

Kyseessä on kunnan historian suurin investointi, joka rahoitetaan Kuntarahoituksen vihreällä rahoituksella. Keskusteluja uudesta koulusta käytiin ensi kerran 2017, rakennustyöt alkavat loppukesästä 2020 ja tavoitteena on, että portit aukeavat koululaisille lukuvuoden alkaessa elokuussa 2022.

– Vastaavien hankkeiden mittakaava on valtava ja suunnitteluun menee reilusti aikaa. Mitään ei tapahdu hetkessä, vaikka tätä onkin viety koko ajan aktiivisesti eteenpäin. Odotukset ovat korkealla koko kunnassa, sanoo Inarin kunnanjohtaja Toni K. Laine.

Uusi keskus on vahva satsaus tulevaisuuteen ja tärkeä askel kohti modernimpaa ja palvelevampaa kuntaa.

– Kuntien on korkea aika laittaa kouluja ja muita julkisia tiloja kuntoon. Inarin kunta haluaa omalta osaltaan näyttää tästä esimerkkiä. Meillä on kunnassa selkeä ohjelma julkisen kiinteistökannan uusimiselle ja koulukeskus on suunnitelmillemme merkittävä päänavaus, Laine jatkaa.

Hän muistuttaa, että Suomen kunnat on pitkälti rakennettu 70- ja 80-luvuilla. Kiinteistökanta alkaa olla auttamattomasti vanhentunutta.

– Joillakin paikkakunnilla rakennukset ovat vielä tätäkin vanhempia. Tilanteelle on pakko tehdä jotain. Kunnissa tietenkin toivotaan, että myös valtio olisi tulevaisuudessa mukana palveluinvestointien rahoittamisessa edes joiltain osin. Rakennettavaa ja tehtävää Suomen kunnissa kyllä riittää, Laine lähettää terveisensä päättäjille.


Ivalon uuden koulukeskuksen allekirjoitustilaisuus
Uuden koulukeskuksen allekirjoitustilaisuus. Kuvassa vasemmalta: Lehto Tilat Oy:n myynti- ja hankekehitysjohtaja Juha Paananen sekä aluejohtaja Perttu Haapalahti, Inarin kunnanjohtaja Toni K. Laine ja sivistysjohtaja Ilkka Korhonen. Etäyhteydellä taustalla hymyilevät Lehto Groupin toimitusjohtaja Hannu Lehto ja Kuntarahoituksen Daniel Eriksson. 


Tulvariski aiheuttaa omat haasteensa

Kuten monissa muissakin Suomen kouluissa, myös Ivalon vanhoissa koulukiinteistöissä on ollut sisäilmaongelmia. Ne eivät kuitenkaan ole ainoa syy uuden koulukeskuksen rakentamiselle.

– Sisäilma-asiat ovat monesti niin sanottuja kipinöitä, joihin on pakko reagoida nopeasti, mutta taustalla on lukuisia muitakin syitä. Merkittävä liikkeellepaneva tekijä oli se, että elämme uuden opetussuunnitelman mukaisessa maailmassa, jonka pedagogisiin vaatimuksiin vanhat tilat eivät yksinkertaisesti taivu. Nykyinen kouluympäristö on suunniteltu aivan erilaiseen opetussuunnitelmaan ja omalle aikakaudelleen. Tätä aikaa se ei enää ole, Laine sanoo.

Laineen mukaan kunnassa vallitsi jo hankkeen suunnitteluvaiheessa täydellinen konsensus siitä, että uusi koulukeskus tarvitaan ja rakennetaan. Keskustelua herätti jonkin verran vain tulevan koulun sijainti.

– Ivalo on hyvin hankala paikka rakentaa, sillä taajamassa on merkittäviä alueita tulvariskin alla. Toki meillä on järeät tulvasuojaukset olemassa jo entuudestaan, mutta niistäkin huolimatta uusien hankkeiden sijainti pitää aina miettiä todella tarkkaan.

Uusi koulu nousee nykyisen alakoulun tilalle joen pohjoispuolelle.

– Halusimme myös, että rakennus on harmoniassa joen kanssa, Laine kertoo.

Rinnakkain Lapin luonnon kanssa

Energiatehokkuutensa ansiosta rakennus hyväksyttiin Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen piiriin, ja se on toistaiseksi pohjoisin vihreän rahoituksen kohde. Keskittämällä toiminnot moderneihin puitteisiin saavutetaan selkeitä kustannushyötyjä ja samalla on mahdollista taata lapsille ja nuorille laadukkaat, turvalliset ja ennen kaikkea terveelliset opetustilat.

– Inari pyrkii kaikissa projekteissa mahdollisimman ekologiseen rakentamiseen. Toki pohjoiset olosuhteet tekevät ekologisen rakentamisen käytännön toteuttamisesta selkeästi vaikeampaa kuin etelässä ihan vain kylmien talvien takia, Laine sanoo.

Lapin upea luonto ja ainutlaatuiset puitteet ovat toimineet perustana tilojen suunnittelulle.

– Arkkitehdeille annettiin lähtökohdaksi nimenomaan Lappiin sopiva arkkitehtuuri, joka ammentaa paikallisesta luonnosta ja kulttuurista. Puu näkyy vahvasti yhtenä rakennuselementtinä, ja lasi taas on samantyyppinen elementti kuin vesi, mikä on linjassa viereisen joen kanssa.


Ivalon koulukeskus, havainnekuva: Lehto Group
Puu ja lasi ovat näkyviä elementtejä uudessa koulukeskuksessa. Suunnittelussa inspiraatiota haettiin Lapin luonnosta.


Koska Inari on monikielinen kunta, haluttiin pienryhmätoimintaan panostaa erityisesti.

– Erinomaisten pienryhmätilojen lisäksi keskukseen tulee myös esimerkiksi korkeatasoinen auditorio, jota on mahdollista hyödyntää elokuvateatterina sekä korkeatasoisten kulttuurinäytösten esityspaikkana. Saamme uuden täysmittaisen liikuntahallin sekä keskuskeittiön, joka on kunnan palvelutoiminnan kannalta todella olennainen asia. Lapin lumoa tuo myös erillinen kota, jota voidaan käyttää niin oppimis- kuin kokoontumistilana, Laine kertoo.

Muuttoliike Inariin on ollut Laineen mukaan positiivisen puolella jo pidemmän aikaa. Kouluinvestointi tukee entisestään kunnan vetovoimatyötä.

– Uusi keskus on ehdottomasti hyvä imagotekijä. Meillä on mahdollisuus osoittaa muuttoa harkitseville ihmisille, että haluamme järjestää lapsille ja nuorille terveelliset ja turvalliset tilat sekä olemme vahvasti kiinni pedagogisessa kehityksessä ja kasvatustyössä fyysisten olosuhteiden kautta. Uudessa koulukeskuksessa kasvatetaan tulevia sukupolvia. Tätä tärkeämpää tekijää on vaikea löytää, Laine summaa.


Vihreä rahoitus

Kuntarahoituksen vihreä laina ja leasing on suunnattu ympäristöystävällisten investointien rahoittamiseen. Rahoitusta voi hakea isompiin tai pienempiin investointihankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia ympäristölle hyödyllisiä vaikutuksia

Vihreän rahoituksen ehdot ovat muutoin samat kuin Kuntarahoituksen muussakin rahoituksessa, mutta vihreä rahoitus on asiakkaalle tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa.

Lue lisää vihreästä rahoituksesta



Kuntarahoituksen vihreä laina ja leasing on suunnattu ympäristöystävällisten investointien rahoittamiseen. Rahoitusta voi hakea isompiin tai pienempiin investointihankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia ympäristölle hyödyllisiä vaikutuksia.

Rahoitettavien hankkeiden on kuuluttava johonkin näistä osa-alueista:
– uusiutuva energia
– julkinen liikenne
– kestävä rakentaminen
– vedenpuhdistus ja jätevesien käsittely
– energiatehokkuus
– jätteenkäsittely
– ympäristönhallinta ja luonnonsuojelu

Vihreän rahoituksen ehdot ovat muutoin samat kuin Kuntarahoituksen muussakin rahoituksessa, mutta vihreä rahoitus on asiakkaalle tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa.


Teksti: Pihla Hakala
Kuvat: Lehto Group (havainnekuvat), Inarin kunta (allekirjoitustilaisuus)

Kuntien asiakastarinatVihreä rahoitus

Inarin kunnan historian suurin investointi rakentuu Kuntarahoituksen vihreällä rahoituksella

Ivalojoen rantaan kohoava kaksikerroksinen koulukeskus käsittää lähes 9 000 kerrosneliömetriä ja tarjoaa valmistuessaan puitteet 500 esikoululaisen, peruskoululaisen ja lukiolaisen opetukselle.

Energiatehokkuutensa ansiosta rakennus hyväksyttiin vihreän rahoituksen piiriin, ja se on Kuntarahoituksen pohjoisin vihreän rahoituksen kohde. Kuntarahoitus myöntää edullista vihreää rahoitusta investointikohteille, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia ympäristölle hyödyllisiä vaikutuksia. 

Kunnanjohtajan Toni K. Laineen mukaan uusi koulukeskus on ensisijaisesti sijoitus kunnan tulevaisuuteen.

– Alueen koulukanta alkaa olla käyttöikänsä päässä, ja monissa rakennuksissa on ollut ongelmia esimerkiksi sisäilman kanssa. Keskittämällä toiminnot uusiin, nykyaikaisiin puitteisiin saavutamme sekä kustannushyötyjä että takaamme lapsille ja nuorille laadukkaat, toimivat opetustilat. 

Elinkaarimalli kustannustehokkuuden ja laadun takeena 

45,5 miljoonan euron investoinnista 25,3 miljoonaa euroa käytetään rakennuskustannuksiin ja loput koulukeskuksen elinkaaren aikaisiin palvelumaksuihin. Hankkeen toteutustavaksi valittiin elinkaarimalli, jossa rakennusliike vastaa sekä kohteen rakentamisesta että sen ylläpidosta kahdenkymmenen vuoden ajan. 

Joustavan kiinteistöleasingin suosio on viime vuosina kasvanut nopeasti, etenkin merkittävissä investointikohteissa. Kuntarahoituksen rahoituspäällikkö Daniel Eriksson arvioi tämän johtuvan toteutustavan kevyemmästä kustannustaakasta tavalliseen lainaan verrattuna.

– Kiinteistöleasingillä rahoitetussa elinkaarihankkeessa investointi kuoletetaan yleensä kahdessakymmenessä vuodessa puoleen kohteen jäännösarvosta. Taselainassa investointi kuoletettaisiin tänä aikana kokonaan. Menot jaksottuvat pidemmälle aikavälille, ja kuntatalouteen kohdistuu pienempi paine. Korjausvelkakaan ei pääse syntymään, kun elinkaarimallissa rakennusyhtiö huolehtii kohteen ylläpidosta, Eriksson kommentoi. 

Hankkeen valmistelussa ja kilpailutuksessa Inarin kuntaa avusti Kuntarahoituksen tytäryhtiö Inspira.

 – Elinkaarimallissa rahoituksesta ja kohteen ylläpidosta solmitaan pitkäaikaisia kumppanuuksia, jotka voivat olla sopimusteknisesti haastavia. Olemme todella tyytyväisiä siihen asiantuntijuuteen, mitä Kuntarahoitus ja Inspira ovat meille tarjonneet hankkeen valmistelun ja toimeenpanon aikana. Yhteistyö on toiminut erittäin hyvin, Laine kiittää.

Inspiran hankkeesta vastaavan johtajan Ville Riihisen mukaan ympäristö kannattaa huomioida jo kilpailutusvaiheessa.

– Inspiran toteuttamissa kilpailutuksissa ympäristökriteerit huomioidaan yleensä jo alustavassa tarjouspyynnössä. Monessa hankkeessa tähtäämme alusta alkaen vihreään rahoitukseen, joka on paras vaihtoehto niin ympäristön kuin talouden kannalta, Riihinen kertoo.

Inarin kunta ja rakennusliike Lehto Group allekirjoittivat sopimuksen uuden koulukeskuksen rakentamisesta torstaina 10.6.2020. Rakentamisen on määrä alkaa loppukesästä ja kestää noin kaksi vuotta.


Lisätietoja: 

Toni K. Laine
kunnanjohtaja, Inarin kunta
toni.k.laine@inari.fi
puh. 040 753 0894 

Daniel Eriksson
rahoituspäällikkö, Kuntarahoitus
daniel.eriksson@kuntarahoitus.fi
puh. 050 595 8422 

Ville Riihinen
johtaja, Inspira
ville.riihinen@inspira.fi 
puh. 050 067 7299 


Kuva: Lehto Group

KuntarahoitusKuntien asiakastarinat

Vihreällä rahoituksella nouseva Nokian Fabriikki tuo asukkaat yhteen

Kohteen rakennuttajan Toivo Group Oy:n hankekehitysjohtajan Tuomas Hemmilän ja rahoitus- ja riskienhallintajohtajan Aleksi Kallion mukaan rakennusprojekti on sujunut hienosti, ja kiitos siitä kuuluu hyvälle suunnittelutyölle ja taitaville tekijöille.

Parhaillaan rakennetaan neljättä kerrosta, ja kohteen odotetaan valmistuvan ensi vuoden maaliskuussa. Kohteen rakentajana toimii Tikirak Oy:n tiivis neljän hengen porukka, joka on taikonut taloon kerroksia tiuhaan, melkein yhden kerroksen, viikkotahtiin.

– Nokian Fabriikki on ollut tähän asti yksi meidän parhaista hankkeistamme tarkan suunnittelun ansiosta. Kaikki on edennyt aikataulussa. Kaikki sidosryhmät vaikuttavat innostuneilta, Kallio sanoo.

– Tällaisessa hankkeessa on miljoona yksityiskohtaa. Suunnittelu tehtiin nopeasti, mutta äärimmäisen huolellisesti, sanoo Hemmilä.

Asuntoja Nokian Fabriikkiin tulee 49 kappaletta: yksiöitä, kaksioita ja kolmioita. Hemmilän mukaan asunnot ovat kohtuuhintaisia, mutta viimeistellyin yksityiskohdin suunniteltuja kaupunkiasuntoja. Rakentaminen tapahtuu kestävän kehityksen periaatteet huomioiden.

– Toivo-yhteisön arvoissa korostuu vastuullisuus, asukkaiden hyvinvointi ja ympäristön huomioiminen, sanoo Hemmilä.

Arvot eivät jää sanahelinäksi, vaan näkyvät myös käytännön toteutuksessa. Rakennus on energiatehokkuudeltaan A-luokassa, ja se rahoitetaan Kuntarahoituksen vihreällä rahoituksella.

–  Vihreää rahoitusta voi hakea investointihankkeeseen, jossa syntyy selkeitä ja mitattavia ympäristölle hyödyllisiä vaikutuksia. Vihreän rahoituksen hankkeet saavat käyttää vihreän rahoituksen tunnusta osoituksena investoinnin ympäristöystävällisyydestä, ja se on asiakkaalle tavallista lainaa edullisempaa, kertoo Kuntarahoituksen rahoitusasiantuntija Päivi Petäjäniemi.

Yleishyödyllisenä kohteena Nokian Fabriikki toteutetaan Petäjäniemen mukaan ARA:n lyhytaikaisena korkotukilainana, joten asukasvalintaa ohjaavat ARA:n kriteerit asunnon tarpeen kiireellisyydestä, hakijan varallisuudesta sekä tuloista.

– Yhteistyö Kuntarahoituksen, ARA:n, Nokian kaupungin ja muiden tahojen kanssa on sujunut todella mutkattomasti, Hemmilä lisää.

Onnistuneen rakennusprojektin takana on tarkka suunnittelutiimi ja taitavat tekijät.
Vasemmalta oikealle: Heikki Myllymäki ja Tuomas Hemmilä (Toivo Group Oy), Jouni Walden ja Jaakko Ahvenvaara (Tikirak Oy), Aleksi Kallio (Toivo Group Oy).

Yhteisöllisiä tiloja yksinäisyyttä vastaan

Kallio muistelee lämpimästi lapsuudestaan taloyhtiön talkoiden tunnelmaa. Toivo Group on tilaratkaisuillaan halunnut mahdollistaa samankaltaista yhteisöllisyyttä, askareilla tai ilman.

– Paras tunne tulee siitä, kun työmaakäynnilläkin jo näkee, että tästä saa 49:n asunnon asukkaat hienon kodin, sanoo Kallio.

Nokian Fabriikkiin on suunniteltu poikkeuksellisen hienot yhteistilat. Asukkaiden käyttöön tulee yhteisparvekkeita, kattoterassi, saunaosasto, petanquekenttä, viljelypiha omenapuineen sekä esimerkiksi etätyöskentelyyn tai lasten syntymäpäivien viettoon sopiva tila keittiöineen.

– Syrjäytyminen on nykyään suuri ongelma. Yhteistiloilla pyritään vähentämään yksinäisyyttä. Esimerkiksi petanquekentän ja kesägrillausmahdollisuuden toivotaan tuovan asukkaita yhteen, sanoo Kallio.

– Nokian Fabriikille tulee myös oma asukkaiden ja kiinteistön hyvinvoinnista vastaava työntekijä. Isännöinnin ja vuokrasuhteiden ylläpidon lisäksi tehtäviin kuuluu järjestää yhteisiä tapahtumia asukkaille, Hemmilä lisää.

Hemmilän mukaan talo on suunniteltu kestämään aikaa ja mukautumaan muuttuviin tarpeisiin.

– Asukkaat ja heidän tarpeensa ovat erilaisia, joten me rakennuttajana pyrimme tarjoamaan toimivaa asumista vielä 50 vuoden päästäkin. Vaikka kyseessä ei ole varsinainen perhekohde, on yhteistilassa mahdollisuus järjestää tulevaisuudessa vaikka lasten päivähoitoa.

Vihreitä valintoja

Nokian Fabriikki edustaa Petäjäniemen mukaan edellä käyvää rakennuttamisen osaamista.

–  Energiatehokkuudeltaan se on A-luokassa, ja lisäksi edistää asukkaiden mahdollisuutta vaikuttaa ympäristöönsä, mistä esimerkkinä ovat yhteiskäyttöön tulevat viljelylaatikot ja komposti. Kohde on hieno osoitus siitä, miten hyvällä suunnittelulla saadaan aikaan jotain vähän erilaista, ympäristö ja asukkaat huomioiden, sanoo Petäjäniemi.

Yksi merkittävimmistä vihreyttä edistävistä valinnoista Nokian Fabriikissa on Hemmilän mukaan maalämpö. Lisäksi huoneistokohtainen ilmanvaihto, parhaan energialuokan laitteistot ja valaisimet, vedenkäytön suunnittelu sekä rakennusmateriaalit ovat syy siihen, miksi rakennus on energiatehokkuudessaan A-luokassa.

–  Insinööritoimisto Vesitaito Oy on sparrannut meitä hienosti suunnittelussa ja auttanut meitä simuloimaan kohteen hiilijalanjälkeä, kertoo Kallio.

Toivo Groupille Nokian Fabriikki on ensimmäinen Kuntarahoituksen rahoittama kohde.

–  Tämä on meille hieno avaus Kuntarahoituksen ja vihreän rahoituksen kanssa. Näen, että tämä kannustaa myös meitä organisaationa työskentelemään paremman huomisen eteen. Tämä on meille tietynlainen merkkipaalu pitkässä juoksussa, Kallio iloitsee.

FAKTA: VIHREÄ RAHOITUS

Kuntarahoituksen vihreä laina ja leasing on suunnattu ympäristöystävällisten investointien rahoittamiseen.

Rahoitusta voi hakea isompiin tai pienempiin investointihankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia ympäristölle hyödyllisiä vaikutuksia.

Rahoitettavien hankkeiden on kuuluttava johonkin näistä osa-alueista:

– uusiutuva energia
– julkinen liikenne
– kestävä rakentaminen
– vedenpuhdistus ja jätevesien käsittely
– energiatehokkuus
– jätteenkäsittely
– ympäristönhallinta ja luonnonsuojelu

Vihreän rahoituksen ehdot ovat muutoin samat kuin Kuntarahoituksen muussakin rahoituksessa, mutta vihreä rahoitus on asiakkaalle tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa.

Teksti ja kuvat: Jenni Heikkilä

Luonnoskuva rakennuksesta: Toivo Group Oy

AsiakastarinatAsuntotoimijoiden asiakastarinatKuntarahoitusVastuullisuus

Uutta kassaennustesovellusta kehitetään yhdessä asiakkaiden kanssa

Digitaalisissa palveluissa työskentelevän Okko Rostedtin mukaan pilotointi on käynnistynyt positiivisessa hengessä. Kiinnostusta on ollut paljon, ja noin 10 asiakasta on jo käyttöönottanut sovelluksen pilottivaiheen ensimmäisten viikkojen aikana.

– Palvelu likviditeetin hallintaan tulee selkeästi tarpeeseen, Rostedt iloitsee.

Asiakkaat ovat mukana kehittämässä uutta sovellusta, kun kokeilujakson aikana vastaan tulevia haasteita ratkotaan yhdessä.

– Pilotoinnin avulla vahvistamme käyttökokemusten pohjalta palvelun soveltuvuuden asiakkaillemme, ja selvitämme mahdolliset jatkokehityksen tarpeet, Rostedt sanoo.

Toivakka rohkeasti ensimmäisten joukossa

Yksi ensimmäistä piloteista oli Toivakan kunta Keski-Suomesta.

– Kuulin tulevasta kassaennustesovelluksen esittelystä, ja nostin heti käden ylös: Toivakka tulee pilotoimaan! Osui kyllä tarpeeseen, sanoo Toivakan kunnan talous- ja hallintosihteeri Henna Breilin.

– Breilin oli ensimmäisten joukossa yhteydessä meihin luettuaan uutisen uudesta sovelluksesta. Sovimme heti verkkotapaamisen palvelun käyttöönottamista varten, Rostedt kertoo.

Breilinin mukaan Toivakassa ei ole aiemmin ollut apuvälineitä tai prosessia kassaennustamiseen, joten suunnitelmallisuus ja ennakointi on jäänyt puutteelliseksi. Usein asiat ovat olleet muistin varassa.

– Eihän sitä enää hetken päästä muista, mitä on katsonut. Konkretia on jäänyt vähemmälle, kun on omassa päässään pyöritellyt asiaa. Olen usein miettinyt, että kunpa olisi joku työkalu tähän, Breilin sanoo.

Rostedtille suurin yllätys on ollut se, kuinka vähän asiakkailla ollut järjestelmiä käytössä kassaennustamiseen.

– Henkilöriski pienenee, kun tietoja hallinnoidaan sovelluksessa eivätkä asiat ole muistin varassa. Sovellus myös poistaa Excelin käyttöön liittyvät riskit kaavojen rikkoutumisesta ja tietojen katoamisesta, Rostedt sanoo.

Palvelu käyttövalmiiksi yhdessä verkkotapaamisessa

Kuntarahoituksen digitaalisten palveluiden käytössä Toivakka on jo pitkällä. Käytössä on nyt lainasalkku-, talousennuste- sekä uutena kassaennustesovellus. Lainasalkkusovelluksen aktiivisesta käytöstä oli hyötyä myös kassaennusteen käyttöönotossa.

– Käyttöönotto sujuu helposti, kun lainasalkkusovelluksesta tuodaan organisaatioyksiköt ja käyttäjät valmiiksi. Pilottiasiakkaiden kanssa ollaan saatu tunnin Teams-palaverissa sovellus käyttövalmiiksi. Eli minimissään olemme tuoneet ennusteelle tilitiedot ja saldot, Rostedt sanoo.

– Käyttöönotossa luotiin pankkitilit, syötettiin saldot tietystä päivästä alkaen sekä lisättiin toistuvaissuorituksia. Tarkistimme myös lainasalkun ennusteelle tuomat tiedot, Breilin tarkentaa.

Rostedt on huomannut käyttöönotoissa, että jokainen organisaatio tekee asioita vähän omalla tavallaan. Esimerkiksi lainojen laskutus kulkee osalla ostoreskontran kautta, mikä pitää huomioida lainasalkkusovelluksen tietojen siirrossa päällekkäisyyksien välttämiseksi.

Suurimmat käyttöönotoissa eteen tulleet haasteet ovat Rostedtin mukaan olleet lähinnä reskontran datan saatavuudessa ja laadussa. Tiedostomuodot vaihtelevat, ja tietoja voidaan joutua käsin siistimään.

– Monella reskontra ei ole omissa käsissä, vaan sitä hallinnoi ulkoistettu taloushallinto. Se voi lisätä prosessiin kuuluvien selvitysten määrää, Rostedt sanoo.

Sujuvuutta arjen tekemiseen

Kassaennusteen tietojen päivittämisen vaivattomuus oli Breilinille iloinen yllätys.

– Ennusteiden syöttäminen on varsin näppärää. Ennusteen voi tarkistaa päivittäin viidessä minuutissa. Sovellus on todella helppo käyttäjälle.

Sovelluksen käytön tärkeimpänä etuna on myös Rostedtin mukaan juuri käytön sujuvuus. Suuri osa tiedoista saadaan tuotua automaattisesti eri lähteistä. Palvelu mahdollistaa lisäksi yksikkötason sekä konserni- ja konsernitilitason kassaennustamisen.

Uudet pilottiasiakkaat ovat tervetulleita mukaan vielä kesän ja syksyn ajan. Kunnan koolla ei ole väliä, sillä kassaennustaminen on Rostedtin mukaan tärkeää kaikille.

– Yhteisenä tavoitteenamme on, että meillä olisi tämän vuoden loppuun mennessä mahdollisimman hyvä uusi palvelu osana Kuntarahoituksen digitaalisten palveluiden ekosysteemiä, Rostedt sanoo.

Teksti: Jenni Heikkilä
Kuva: Sami Lamberg

AsiakastarinatDigitaaliset palvelutKuntarahoitus