Ratikka kurvaa Tampereelle – aikataulussa ja alle budjetin

Tampereen Raitiotie Oy:n toimitusjohtaja Pekka Sirviö. Hymyilevä, silmälasipäinen mies pikkutakissa kuvattuna Tampereen Ratikan punaista kylkeä vasten.
Pekka Sirviön mukaan Tampereen Ratikka ei ole pelkkä joukkoliikenneuudistus vaan koko seudun kehityshanke.

”Liikennöinti alkaa 9. elokuuta 2021”, lupasi Tampereen pormestari Lauri Lyly, kun Ratikkaa ensi kerran esiteltiin kaupunkilaisille Maketti-näyttelyssä helmikuussa 2019. Ennen tapahtumaa Lyly oli varmistanut Tampereen Raitiotie Oy:n toimitusjohtajalta Pekka Sirviöltä, uskaltaako näin luvata.

– Minä sitten sanoin, että lupaa vaan.

Ja niin näyttää käyvän. Edes maailmanlaajuinen pandemia ei hidastanut Ratikan matkaa Tampereelle, vaikka se sitä hieman mutkistikin.

Ratikan avoin koeliikenne piti aloittaa huhtikuussa. Vaunuilla olisi silloin ajettu tasaista vuoroväliä Pyynikintorilta Hervantaan, ja kaupunkilaiset olisivat päässeet Nysse-lipulla Ratikan kyytiin. Tartuntamäärien kiihtyessä koeliikenne käynnistettiin tyhjillä vaunuilla. Kyytiin pääsee 10.5. alkaen, ennakkoon ilmoittautumalla.

– Tautiturvallisuuden puolesta tehtiin tämä päätös. Ajateltiin vähän ylpeästi, että vaunut olisivat varmaan tulleet täyteen, Sirviö kertoo.

Huoli ei liene turha, sillä Ratikasta on tullut nopeasti Tampereen ykkösvetonaula. Kuusipäiväisen Maketti-näyttelyn aikana Ratikkaa ihmetteli 15 000 tamperelaista, eikä innostus ole laantunut sen ilmestyttyä katukuvaan. Ratikkahankkeen kansansuosiota on mitattu säännöllisillä kyselyillä, joista jokainen on ollut edeltäjäänsä myönteisempi.

Katujuna ei kelloa tai hintalappua katso

Mutta palataan hetkeksi aikatauluun. Viivästykset ja budjettiylilyönnit värittävät monen suomalaisen kuvaa suurista julkishankkeista. Kuntarahoituksen vihreää rahoitusta saanut Ratikka kuitenkin valmistuu ajoissa – ja vielä alihintaan. Raitiotieallianssi tiedotti hiljattain, että hankkeen ensimmäinen vaihe alittaa sille asetetun tavoitekustannuksen jopa 30 miljoonalla eurolla. Miten tässä näin hyvin kävi?

Sirviön mukaan edullisesta ja rivakasta tahdista on ainakin osin kiittäminen hankkeessa käytettyä allianssimallia. Kaupungin ja raitiotieyhtiön lisäksi ratikkahankkeen parissa ovat puurtaneet rakennus- ja suunnitteluyhtiöt NRC, Sweco, YIT ja AFRY. Suuren suosion Ratikka on sen tekijöille ylpeydenaihe.

– Kyllä tämä on sellainen lippulaiva ihmisille ja yrityksille. Tuleehan siitä väkisinkin lisäpuhtia etenemiseen. Kaikki ovat sitoutuneet suurella sydämellä siihen, että saadaan hanke maaliin ajoissa ja budjetissa.

Hankkeen alkuaikoina moni luuli toisin. Ratikan vastustajat pitivät sen hintalappua ja aikataulua epärealistisina. Kriitikot arvioivat, että hanke vie kaksin verroin pidempään. Töiden edetessä soraäänet ovat vaimenneet.

– Itse olen sitä koulukuntaa, että tehdään työt hyvin ja osoitetaan, että ollaan luottamuksen arvoisia. Mitä pidemmälle on menty, sitä positiivisemmin on hankkeeseen suhtauduttu.

Sirviön mukaan Ratikka ei ole pelkkä joukkoliikenneuudistus vaan koko seudun yhteinen kehityshanke. Alueen toimijoille raitiotie merkitsee pysyvyyttä: lupausta siitä, että väylä kulkee tässä – vähintään seuraavat puoli vuosisataa.

Sirviö viittaa hankkeen toisen osan vaikutusarvioon, jonka mukaan Ratikan hyödyt ovat toteutuneet ennakoitua nopeammin. Raitiotien varrella olevat tontit kiinnostavat sijoittajia huomattavasti enemmän, ja maan arvo nousee vauhdilla.

Tamperelaisille Ratikka edustaa joukkoliikenteen uutta aikaa, jossa ei kelloja katsota.

– Ei siinä tarvitse aikataulua, kun seitsemän ja puolen minuutin vuoroväliä ajetaan.


Tampereen Ratikan protovaunun koeajo Sammonkadulla syyskuussa. Punainen katujuna nurmipäällysteisillä kiskoilla aurinkoisessa syysmaisemassa.
Ratikan protovaunua koeajettiin Sammonkadulla syyskuussa.
Kuva Tampereen Ratikan vaunun sisätiloista. Etualalla vaneripäällysteisiä penkkejä, joissa punainen, kuvioitu pehmuste.
37 metrin vaunuja voidaan pidentää kymmenen metrin lisämoduulilla.


Kasvun varaa ja suuria suunnitelmia

Elokuussa Ratikka sahaa kahta linjaa Pyynikintorilta Hervantaan ja Sorin aukiolta Kaupin kampukselle. Sen jälkeen suunnataan länteen. Ratikkahankkeen kakkosvaiheessa kiskot vedetään keskustasta Lentävänniemeen, osan matkaa aiotaan kulkea täyttömaalla Näsijärven päällä.

Vaikkei korona ole vauhtia juuri hidastanut, pistää pandemia Sirviön pohtimaan joukkoliikenteen tulevaisuutta. Kun kriisi iski, julkisen liikenteen käyttöaste putosi Helsingissä kymmenesosaan tavallisesta. Viime aikoina pääkaupungissa on pyöritty 50 prosentin kieppeillä.

– Tampereella on paremmat luvut, mutta on se täälläkin tippunut. Jää nähtäväksi, miten liikkuminen palautuu ja muuttaako se muotoaan. Kun etätyö lisääntyy, niin lähtevätkö ihmiset sitten työpäivän jälkeen liikenteeseen? Ja liikutaanko silloin julkisella vai omalla autolla? Paljon on erilaisia skenaarioita pyöritelty.

Sirviö itse muutti Tampereelle vajaat neljä vuotta sitten, raitiotieyhtiön johtopestin myötä. Tuore tamperelainen ihmettelee yhä tahtia, jolla kaupunki kehittyy.

– Kyllä täällä on jonkinlainen draivi saatu päälle. Mahtavaa nähdä, miten yhteisten asioiden eteen tehdään töitä ja pusketaan eteenpäin.

Ja eteenpäin mennään: Tampereen jälkeen Ratikka suuntaa Kangasalle, Pirkkalaan ja Ylöjärvelle. ”Koko seudun kehityshanke” siirtyy siis pian sanoista tekoihin. Ja onpa katujunaan jätetty kasvun varaakin: 37 metrin mittaisia vaunuja voidaan tarvittaessa pidentää 10 metrin lisämoduulilla. Valmistuneista pysäkeistä kahta lukuun ottamatta kaikki venyvät pidemmän Ratikan tarpeisiin.

Kysyttäessä ratikkahankkeen oppeja Sirviö mainitsee allianssimallin toistamiseen.

– Kannattaa sitä vähintään pohtia tällaisissa monimutkaisissa hankkeissa. Mutta ei sekään yksin autuaaksi tee. Täytyy olla sitoutuneet tekijät ja eteenpäin menevä ilmapiiri.

Entä ne kaksi pysäkkiä, joihin pidempi, 47 metrin vaunu ei mahdu?

– Kyllä niihin ratkaisu löydetään.

Kuten Tampereella on tapana.


Tampereen Ratikkaa on rahoitettu Kuntarahoituksen vihreällä rahoituksella. Lue lisää vihreästä rahoituksesta täältä


Teksti: Roope Huotari
Kuvat: Pasi Tiitola, Samu Rytkönen, Tampereen Raitiotie Oy

Ratkaisupankista löydät nyt myös ensimmäiset yhteiskunnallisen rahoituksemme hankkeet

Kuntarahoituksen ratkaisupankki tarjoaa ajantasaista tietoa kuntien investointihankkeista ja tukea päätöksentekoon. Nyt palveluun on lisätty myös ensimmäiset yhteiskunnallisen rahoituksemme kohteet. Yhteiskunnallisella rahoituksella voidaan rahoittaa investointeja, jotka tuottavat laaja-alaista yhteiskunnallista hyötyä.

Ratkaisupankin avoin hanketietokanta kokoaa yhteen monipuolisen joukon hankkeita ympäri Suomea sekä avaa parhaita käytäntöjä uusien investointien suunnitteluun ja päätöksentekoon.

Sairaala Nova

Jyväskylän Kukkumäkeen rakentuva Sairaala Nova on uutta ajattelua edustava moderni ja toiminnallinen keskussairaala. Novaan keskitetään alueen 250 000 asukkaan erikoissairaanhoito ja 50 000 jyväskyläläisen perusterveydenhuolto. Huippumoderni sairaala varustetaan uusimmalla sairaalalaitteistolla.

Kuvassa on havainnekuva sairaala Novasta, joka koostuu useammasta peräkkäisestä rakennuksesta.

Lue hankkeesta lisää ratkaisupankista

Mainiokoti Lukkari

Mainiokoti Lukkari tarjoaa ikäihmisille kodikkaan ja turvallisen asuinympäristön, jossa juttuseura on aina lähellä. ARA-rahoitteisessa hankkeessa Lapinjärven keskustassa sijaitsevaa kohdetta laajennettiin 21 asunnon uudisrakennuksella.

Lue hankkeesta lisää ratkaisupankista

Haluatko yhteiskunnallisen rahoituksen investointisi mukaan ratkaisupankkiin?

Ota yhteyttä Kuntarahoituksen viestintään sähköpostitse osoitteeseen viestinta@kuntarahoitus.fi.

Lue lisää yhteiskunnallisesta rahoituksesta

Siirtokelpoinen koulu on vastaus epävarmoihin ennusteisiin

Monen kunnan kouluverkko kaipaa päivitystä, mutta uudistustarve osuu poikkeuksellisen hankalaan aikaan. Väki vanhenee, mutta syntyvyys on kääntynyt pieneen nousuun. Kaupungit kasvavat, mutta korona horjuttaa niiden vetovoimaa.

Kun vanha koulu on tiensä päässä, tilalle tarvitaan usein uusi. Mutta riittääkö siihen enää oppilaita kymmenen vuoden päästä? Entä kahdenkymmenen?

Vaikka tulevaisuutta on vaikea ennustaa, voi siihen silti varautua – ja minimoida riskejä. Kaikkien rakennusten ei nimittäin tarvitse olla pysyviä.

Pitkässä juoksussa ennuste-erot kertautuvat

Porvoon kaupunki rakentaa kolme uutta koulua Jokilaaksoon, Sannaiseen ja Ilolaan. Erityisen rakennuksista tekee niiden siirtokelpoisuus sekä rahoitus- ja sopimusjärjestelyt: kaupungilla on kouluista myyntioptio, eli se voi halutessaan myydä rakennukset takaisin urakoitsijalle.

Järjestely takaa oppilaille laadukkaat opetustilat ja antaa kaupungille pelivaraa epävarmojen ja osin ristiriitaisten väestöennusteiden edessä.

– Lasten määrä tulee todennäköisesti vähenemään, mutta kuinka paljon ja millä alueilla? Esimerkiksi MDI:n ennuste on huomattavasti positiivisempi kuin Tilastokeskuksen, kertoo Porvoon kaupungin rahoitusjohtaja Henrik Rainio.

Rainion siteeraamista julkaisuista molemmat povaavat Porvoon lapsimäärän vähenemistä, mutta eri tahtiin. Pitkässä juoksussa pienet erot kertautuvat merkittävästi.

– Sitäkään emme tiedä, miten korona vaikuttaa ennusteisiin. Muutaman vuoden kehityksen pystyy näkemään kohtuullisen järkevästi, mutta esimerkiksi 2030-lukua on jo todella vaikea ennakoida.

Kaikki kolme kouluhanketta on rahoitettu Kuntarahoituksen leasing-rahoituksella. Sopimuskokonaisuuteen on kirjattu takaisinostovelvoite, jonka mukaan urakoitsija sitoutuu ostamaan kohteen sen jäännösarvon hinnalla joko kymmenen tai viidentoista vuoden kuluttua – mikäli kaupunki näin haluaa. Kaupunki voi myös pitää koulut itsellään tai myydä ne ulkopuoliselle taholle.

Järjestely antaa Porvoolle mahdollisuuden reagoida lapsimäärän muutoksiin.

– Jos lapsia on riittävästi, näille kouluille on tulevaisuudessakin tarvetta. Jos taas lapsimäärät alenevat ja tilat käyvät tarpeettomiksi, niistä päästään helposti eroon. Juoksevat kulut loppuvat kuin seinään, Rainio jatkaa.


Havainnekuva Porvoon Jokilaakson uudesta siirtokelpoisesta koulusta. Kaksikerroksinen, harmaa koulurakennus, jonka katolla on aurinkopaneeleja. Etualalla leikkiviä lapsia asfaltoidulla pihalla, ympärillä puita ja peltomaisemaa.
Arkkitehtitoimiston havainnekuva Porvoon Jokilaakson siirtokelpoisesta koulusta. Jokilaakson koulu kuuluu A-energialuokkaan, ja se rahoitetaan Kuntarahoituksen vihreällä leasing-rahoituksella.


Parakkikouluista on tultu pitkälle

Miten koulujen siirtokelpoisuus sitten näkyy rakennuksissa ja koululaisten arjessa? Siirtokelpoisten rakennusten juuret ovat parakkikouluissa, joihin ne vielä tänäkin päivänä välillä rinnastetaan. Toisin kuin väliaikainen parakki, siirtokelpoinen koulu on kuitenkin varta vasten käyttötarkoitukseensa suunniteltu. Porvoossa rima pidetään korkealla.

– Käytettävyyden kannalta ne ovat ihan normaaleja, ei niitä erota ulkoa tai sisältäpäin pysyvistä rakennuksista. Kilpailutusvaiheessa halvimmat vaihtoehdot eivät täyttäneet kaupungin laatukriteerejä. Esimerkiksi huonekorkeuden vaatimus oli niin iso, ettei ”bulkkitavara” siihen yltänyt, Rainio kertoo.

Ympäristöasioistakaan ei ole tingitty. Koulujen suunnittelussa panostetaan energiatehokkuuteen, ja A-energialuokkaan kuuluva Jokilaakson koulu täytti Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen kriteerit. Tämä on siirtokelpoiselle rakennukselle harvinaista.

– Kaupungin linjaus on, että pyritään mahdollisimman vihreään rakentamiseen. Ei tästä lipsuta, vaikka kyseessä onkin siirtokelpoiset kohteet.



Arkkitehtitoimiston tarjousvaiheessa toimittama havainnekuva Ilolan siirtokelpoisen koulun julkisivusta. Kuvassa yksikerroksinen, vaalea ja harjakattoinen koulurakennus, jossa koko kerroksen korkuiset ikkunat. Etualalla nurmea, taustalla puita.
Arkkitehtitoimiston tarjousvaiheessa toimittama havainnekuva Sannaisen siirtokelpoisen koulun sisätiloista. Kuvassa käytävä, jonka varrella vaaleita naulakkoja, taustalla pöytiä ja tuoleja.
Ero siirtokelpoisten ja pysyvien rakennusten välillä kapenee vuosi vuodelta. Yllä arkkitehtitoimiston tarjousvaiheen näkemys Ilolan koulun julkisivusta, alla havainnekuva sisätiloista Sannaisen koulussa.


Huokea hintalappu houkuttaa

Entä näkyykö siirtokelpoisuus koulujen hinnassa? Yllättävän vähän, sanoo rahoitusjohtaja Rainio.

– Aluksi pohdittiin rakennusten vuokraamista, mutta se oli selvästi tyyriimpää. Leasing-rahoituksella tämä tuli vain hieman taseeseen rakentamista kalliimmaksi. 

Kustannustehokasta siirtokelpoisten koulujen rakentamisesta tekee rakennusten lyhyt kuoletusaika ensimmäisinä käyttövuosina. Kymmenessä vuodessa koulurakennuksista kuoletetaan 80 prosenttia, viidessätoista vuodessa 98. Jos kaupunki käyttää myyntioptionsa, urakoitsija saa rakennuksen takaisin verrattain edullisesti. Jos taas kaupunki haluaa 10 tai 15 vuoden jälkeen pitää koulut itsellään, kustannus on huokea.

– Kaupungille jousto ja mahdollisuus päästä eroon juoksevista kuluista on isompi juttu kuin pitkä kuoletusaika, Rainio selittää.

Leasing-rahoituksessa yhdistyvät omaan taseeseen rakentamisen edullisuus ja vuokramallin jousto.

– Molempien parhaat puolet, Rainio tiivistää.

Ei sokeaa uskoa, vaan aitoa varautumista

Porvoon Jokilaaksossa siirtokelpoisen koulun rakennustyöt ovat jo käynnissä, Sannaisessa ja Ilolassa työt on määrä aloittaa pian. Kaikki kolme koulua valmistuvat alkusyksystä.

Tässä laajuudessa Porvoo ei ole aiemmin siirtokelpoisia hankkeita toteuttanut, mutta Jokilaakson, Sannaisen ja Ilolan koulut tuskin jäävät viimeisiksi. Pitkään Kuntaliitossa työskennellyt Rainio on pistänyt merkille, että väestöennusteet painavat kuntien ja kaupunkien vaakakupeissa vuosi vuodelta enemmän.

– Keskusteluun on tullut sellainen tietty realismi mukaan. Moni päättäjä haluaa tietysti uskoa oman kunnan vetovoimaan, mutta jos koko maan tasolla väki vähenee, niin pakkohan sen on jossain näkyä.

Rainio toivoo, että kuntapäättäjät ympäri Suomen katsoisivat asioita vaalikautta pidemmällä tähtäimellä. Optimismi on hyvästä, mutta se ei saisi tulla tulevaisuuteen varautumisen kustannuksella.

– Totta kai kaikki toivovat kunnan elinvoiman kasvua, mutta tarvitaan myös strategia siitä, miten kunta skaalautuu alaspäin. Ei se ole kurjuutta kaikille, vaan kyllä pienenevissä kunnissakin voidaan elää hyvää elämää.

Siirtokelpoiset koulut tarjoavat kunnille mahdollisuuden varautua eri tilanteisiin – etenkin alueilla, joissa väestönkehitys on aidosti epävarmaa. Myyntioption ansiosta kristallipalloa ei tarvita investointivaiheessa vaan päätökset voidaan tehdä myöhemmin, kun näkymä selkenee.

– Kunhan joku sitten kymmenen vuoden päästä muistaa, että tällainen optio on olemassa, Rainio keventää.


Teksti: Roope Huotari
Haastateltavan kuva: Porvoon kaupunki
Havainnekuvat: Arkkitehtitoimisto Rauhalammi Oy

Pelkkää A-luokkaa

Y-Säätiön rakennuttamisjohtaja Pekka Kampman.
YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ohjaavat Y-Säätiön strategiaa. Kuvassa Y-Säätiön rakennuttamisjohtaja Pekka Kampman.

Kesän alussa joukko onnekkaita esiintyviä taiteilijoita ja muita alan ammattilaisia pääsee muuttamaan heille suunniteltuun taloon Tampereen Kalevaan. Uuden ratikkareitin varrella sijaitsevan rakennuksen toteuttavat yhteistyössä Elävän Musiikin Säätiö Elmu sr ja Y-Säätiö-konserniin kuuluva M2-Kodit.

Yhteisen arvomaailman jakavat säätiöt löysivät toisensa vuonna 2015, ensimmäinen yhteistyöprojekti Helsingin Jallukka valmistui 2017. Helsingissä osa Jallukka-talon asunnoista on tarkoitettu muusikoille ja osa on M2-Kotien vuokra-asuntoja. Tampereella koko talo on omistettu musiikkialan ja esiintyvän taiteen ammattilaisille.

– Tampere on merkittävä musiikki- ja teatterikaupunki, mutta siellä ei ole ollenkaan taiteilijataloa. Siksi se oli luonteva valinta, Elmu-säätiön puheenjohtaja Juha Tynkkynen kertoo.

Uuden Jallukan sijoittumista Tampereelle vauhditti kaupungin yhdyskuntarakenteen tiivistyminen tänä vuonna liikennöintinsä aloittavan ratikan myötä. Myös onnea oli matkassa.

– Tampereen maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimus edellyttää, että asuntotuotannosta 30 % on yhteiskunnan tukemaa. Saimme tonttikilpailussa tontin hyvältä sijainnilta ja hanke eteni nopeasti, Y-Säätiö-konsernin rakennuttamisjohtaja Pekka Kampman kiittelee.

Sijainti hyvien yhteyksien varrella on usein yömyöhään työskenteleville taiteilijoille tärkeä.

– Tullikamari on konttausmatkan päässä, Tynkkynen vitsailee.

Treenitiloihin aamutossuissa

Y-Säätiön talousjohtaja Kari Komu.
Vihreällä rahoituksella saavutetaan satojen tuhansien eurojen säästöt, sanoo Y-Säätiön talousjohtaja Kari Komu.

Tampereen Jallukan 39 asunnosta 17 on suunnattu musiikkialalla työskenteleville. Näihin vuokralaiset valitsee Elmu-säätiö. Loppuja 22 esittäville taiteilijoille suunnattua asuntoa hallinnoi Y-Säätiön M2-Kodit, joka myös tekee näiden asuntojen asukasvalinnat. Kysyntää riittää.

–Saimme M2-Kotien vuokra-asuntoihin noin 250 asuntohakemusta, Y-Säätiön talousjohtaja Kari Komu kertoo.

Helsingin kokemuksia hyödyntäen myös Tampereen Jallukkaan rakennetaan äänieristettyjä bändihuoneita sekä kerho- ja saunatilat asukkaiden yhteiskäyttöön. Huoneistokohtaisten varastojen lisäksi asukkailla on mahdollisuus vuokrata soittimille tarkoitettuja varastoja. Vaikka erityistilat tuovat lisäkustannuksia, niitä pidetään tärkeinä.

– Esiintyvät taiteilijat arvostavat sitä, että voivat työskennellä kodin ulkopuolella, mutta mennä tilaan hissillä vaikka aamutossut jalassa. Siksi bänditilat haluttiin tehdä, vaikka jouduimme rahoittamaan ne itse, Kampman ja Tynkkynen sanovat.

Asunnot itsessään ovat kohtalaisen pieniä, eivätkä poikkea tavallisista vuokra-asunnoista. Parvet tuovat lisätilaa ylimmän kerroksen asuntoihin. Ne ovat haluttuja etenkin perheellisten taiteilijoiden keskuudessa.

Strategia ohjaa valintoja

Y-Säätiön strategia kiinnittyy YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin. Säätiön kolmen kärkitavoitteen joukkoon kuuluu asunnottomuuden vähentämisen sekä asukkaiden taloudellisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin lisäksi reilu siirtymä kohti hiilineutraalia elämää. Säätiön tavoite on olla hiilineutraali vuonna 2035.

– Strategiaamme on kirjattu, että uudisrakennukset rakennetaan materiaalitehokkaasti ja ne ovat A-energialuokan taloja, Kampman kertoo.

A-energialuokkaa on myös Tampereen Jallukka, joka on rahoitettu Kuntarahoituksen vihreällä rahoituksella.

– Vihreällä rahoituksella saadaan muutaman pisteen korkohyöty. Vuositasolla alennus ei välttämättä tunnu merkittävältä, mutta pitkillä laina-ajoilla vihreällä rahoituksella saavutetaan satojen tuhansien eurojen säästö, talousjohtaja Komu sanoo.

Säästöä saavutetaan myös tekoälyn ohjaamalla lämmönsäädöllä, joka ennakoi lämmityspiikkejä ja pitää asuntojen sisäilman optimaalisena.

– Asuntoihin on asennettu olosuhteita mittaavat sensorit, joiden lukujen perusteella tekoäly oppii energiatehokkaimman lämmitystavan. Tämän ratkaisun avulla olemme jo aiemmin konsernin muissa kiinteistöissä säästäneet lämmityskuluissa 5–10 prosenttia vuodessa, Komu iloitsee.

Tämäkin on tuntuva summa, sillä Y-Säätiö omistaa yli 17 300 vuokra-asuntoa yli 50 paikkakunnalla ympäri Suomen.

Y-Säätiö on myös sitoutunut parantamaan vanhojen kiinteistöjen energiatehokkuutta energiaremonteilla ja lisäämään uusiutuvan energian käyttöä lämmityksessä.

– Panostamme jatkossa vahvasti rakennusmateriaalien kierrätykseen. Tavoitteenamme on nostaa vaarattoman rakennus- ja purkujätteestä hyödynnettävän materiaalin osuutta kierrätyksessä, Kampman kertoo.

Ympäristöystävällinen ideologia näkyy myös vähäpäästöiseen liikkumiseen kannustamisena. Autopaikkaa ei Tampereen Jallukassa ole tarjolla kaikille, mutta asukkailla on mahdollisuus vuokrata yhteiskäyttöön tarkoitettu henkilö- tai pakettiauto. Lisäksi Helsingin Jallukan tapaan polkupyörien huoltoon on oma tila.

– Tampereen Jallukka on ensimmäinen kohde, jossa tarjoamme asukkaille yhteiskäyttöautoja, mutta jatkossa tämä mahdollisuus tulee muihinkin uudiskohteisiimme, Kampman kertoo.


Havainnekuva Jallukan ylimmän kerroksen kulmahuoneistosta. Runsas huonekorkeus ja parvi lisäävät tilan tuntua.


Kohtaamispaikkoja kaivataan

Helsingin Jallukassa kiitosta on kerännyt myös pohjakerroksessa toimiva ravintola, joka tarjoaa asukkaille helpon tapaamispaikan. Tampereen rakennuksessa vastaavaa tehtävää toimittaa ykköskerroksen avara kerhotila.

– Yhteisöllisyyttä arvostetaan. Helsingin jallukkalaiset ovat järjestäneet yhteisiä pihajuhlia myös muiden korttelin asukkaiden kanssa. Toisaalta kerrostalossa on myös mahdollisuus olla omissa oloissaan, mikäli niin haluaa, Tynkkynen pohtii.

Jallukoiden inspiroimana aula- tai kerhotiloja on tulossa Y-Säätiö-konsernin muihinkin kohteisiin. Kampmanin mukaan yhteisten saunatilojen käyttö on vähentymässä, asukkaiden toiveet ja tarpeet ovat muualla.

– Meidän tehtävämme on tarjota puitteet yhteiselle tekemiselle. Kohteisiimme on suunnitteilla myös aivan uudenlaisia jaettavia tiloja, kuten etätyöskentelypisteitä ja asukkaiden lyhytaikaisille vieraille vuokrattava Mummola-työnimeä kantava yksiö, Kampman avaa Y-Säätiön suunnitelmia.

Entä Elmu-säätiön suunnitelmat, onko Jallukoita tulossa lisää?

– Kysyntää etenkin pääkaupunkiseudulla tuntuu olevan. Olemme pieni toimija ja meillä on rajalliset resurssit. Katsotaan yksi Jallukka kerrallaan, Tynkkynen myhäilee.


Teksti: Hannele Borra
Henkilökuvat: Lasse Lecklin
Havainnekuvat rakennuksesta: Arkkitehtitoimisto Q-Ark Oy

Paluu perinteisiin? Oululainen kerrostalo kilpailee perinteisillä ratkaisuillaan energiatehokkuusvertailuissa

450000 kappaletta. Tämä on tiilimäärä, joka ladottiin syksyllä 2020 Oulun Pohjantikankujalle valmistuneen vuokrakerrostalon seiniin. TA-Yhtymä ja sen massiivitiilirakenteinen talo palkittiin tammikuussa Vuoden parhaat ARA-neliöt -palkinolla muun muassa esimerkillisen kehittämisotteensa ansiosta. 

Paluu vanhan ajan rakentamistapaan oli pitkän suunnittelun tulos. Kaikki lähti liikkeelle ajatuksesta, että ehkä vanha rakennusmenetelmä ja painovoimainen ilmanvaihto voisivat olla ratkaisu nykyään niin yleisiin sisäilmaongelmiin. 

Kuvassa TA-Yhtymä-konsernin rakennuttajakonsultti Jouko Knuutinen talvisissa maisemissa.
Jouko Knuutinen näkee vanhan ajan rakentamistavassa useita hyötyjä.

– Eristemäärien jatkuva kasvattaminen mietitytti. Kuinka paljon niitä voi kasvattaa ilman terveyshaittoja? Myös höyrysulun oikeasta paikasta on esitetty erilaisia mielipiteitä. Nämä asiat veivät ajatukset entisajan tiilirakenteeseen, kertoo idean alkusysäyksistä TA-Yhtymä-konsernin rakennuttajakonsultti Jouko Knuutinen

Koneellinen ilmanvaihto on tuottanut TA-Yhtymän taloissa päänvaivaa. Huoneistokohtaisessa ilmanvaihdossa suodattimien vaihtaminen jää usein asukkailta tekemättä tai tulee palveluna ostettaessa kalliiksi. Keskitetyssä vaihtoehdossa taas kaikille asukkaille sopivien säätöjen löytäminen vaatii monta säätökertaa, eikä ilmanvaihtoa ole mahdollista säätää omassa asunnossa omaan makuun sopivaksi. 

– Tästä syntyi ajatus paluusta painovoimaiseen ilmanvaihtoon, Knuutinen jatkaa. 


Mistä tiilet ja suunnitelmien tekijät?

Perinteisten menetelmien ja nykyajan määräysten yhteensovittaminen vaati toteuttajilta sinnikkyyttä. Ensin näytti, että massiivitiilirakennetta ei saada täyttämään nykyisiä energiamääräyksiä. Oulun rakennusvalvonta kuitenkin kehotti hakemaan poikkeuslupaa innovatiivisuuteen ja kokeiluun perustuen. Painovoimainen ilmanvaihto hylättiin ensin määräysten vastaisena, mutta hyväksyttiin vuoden jatkosuunnittelun jälkeen. 

– Pelkona oli, että ilma ei vaihdu kesäaikaan. Oulun yliopisto tuli mukaan projektiin ja toteutti simulaation, jolla pystyttiin osoittamaan ilman riittävä vaihtuminen. Hormeja lämmitetään kesäaikaan aurinkosähköllä riittävän ilmanvaihdon varmistamiseksi, Knuutinen kuvailee. 

Ennen kuin ilmanvaihtoratkaisu voitiin viedä arvioitavaksi, piti sille löytää suunnittelija sekä rakennusvalvonnan edellyttämä toinen suunnittelutoimisto suunnitelman tarkastajaksi. Vanhojen menetelmien osaaminen on kuitenkin harvinaista, eikä suunnittelijoita tahtonut löytyä. Massiivitiilirakenne taas säikäytti monet urakoitsijat, eikä valtavan tiilimäärän hankkiminenkaan ollut ihan helppoa. 

Vaikka tiili kerrallaan rakentaminen kuulostaa hitaalta, rakennusaika oli vain puoli vuotta normaalia pidempi ja siihen osattiin varautua. Knuutisen mukaan urakka sujui suunnitellusti, yllättävät tilanteet ratkottiin matkan varrella.  

– Muurausvaiheessa työmaalla oli paljon työvoimaa, sitä käytiin ympäri Suomen ihmettelemässä. Rakenteiden kuivuminen vie aikaa, yksi kesä varattiin kokonaan kuivumiselle, Knuutinen kuvailee. 

Rakennuksen lopullinen hinta ei vielä ole tiedossa, mutta arvion mukaan neliöhinta on noin 150 euroa tavallisen kerrostalon neliöhintaa korkeampi. 

Kokeiluilla etsitään monistettavia käytäntöjä 

Oulun Pohjatilkankuja 4 ei ole TA-Yhtymän ainoa kokeellinen kohde. Innovatiivisuus kuuluu kohtuuhintaisuuden ja energiatehokkuuden rinnalla pitkäaikaisen asuntojen omistajan filosofiaan. 

– Suurena asuntojen omistajana ja rakennuttajana haluamme tehdä innovatiivisiakin kokeiluja. Rakennuskantaa täytyy pystyä kehittämään, on löydettävä parhaita toteutustapoja. Ratkaisut on mietittävä niin, että ne ovat kustannustehokkaita koko elinkaarensa ajan, TA-Yhtymä Oy:n toimitusjohtaja Jouni Linnavuori painottaa. 

Kuvassa Ta-Yhtymä Oy:n toimitusjohtaja Jouni Linnavuori nojaamassa kaiteeseen toimistotiloissa.
Innovatiivisuus on yksi TA-Yhtymän kohteiden kulmakivistä, kertoo Jouni Linnavuori.

– Tiilirakenteen lämpöä ja kosteutta seurataan siihen asennettujen antureiden avulla. Haluamme nähdä, kuivuuko tiilirakenne vielä asumisen aikana. Asuntojen ilmanlaatua tarkkaillaan pistemäisten hiilidioksidimittausten avulla. Lisäksi asukkaiden kokemuksia kartoitetaan, Linnavuori kertoo. 

Hanke halusi haastaa nykyiset energiamääräykset ja osoittaa, että massiivitiilirakenteinen talo ei häviä energiankulutuksessa nykyrankentamiselle. Rakennuksen käyttökustannuksia verrataankin vastaaviin kohteisiin Oulussa. 

Voisiko massiivitiilirakenne tehdä paluun? TA-Yhtymällä Pohjantikankujan kiinteistö on jäämässä ainakin toistaiseksi sellaisenaan toteutettuna ainoaksi laatuaan. Pilotista saadaan kerättyä tietoa, jonka pohjalta voidaan harkita jatkopilotointia esimerkiksi kokeilemalla massiivitiilirakennetta normaalilla koneellisella ilmanvaihdolla tai painovoimaista ilmanvaihtoa normaalilla seinärakenteella. 

– Meille valmistuu tänä vuonna noin 1000 asuntoa. Olemme ylpeitä siitä, että voimme tarjota laadukasta asumista kohtuuhintaisesti. Kokeiluilla meillä on tarkoitus etsiä isoon rakentamisen volyymiin monistettavia uusia ratkaisuja. Meidän täytyy punnita ratkaisut aina myös hinnan näkökulmasta, Linnavuori muistuttaa. 

Yksinkertainen kestää aikaa 

TA-Yhtymä-konserni on ARA:n myöntämästä palkinnosta otettu. 

– Palkinto kannustaa meitä edelleen kehittämään laadukasta asumista, Linnavuori iloitsee. 

Juuri tämä on Vuoden parhaat ARA-neliöt -palkinnon taustalla. 

– Valtion tukema asuntotuotanto on ollut jo vuosikymmenien ajan asumisen ja asuntorakentamisen kehittämistyön suunnannäyttäjä. Yleisesti tunnettu tosiasia kuitenkin on, että normien edellyttämästä minimitasosta on tullut toteutuksessa myös maksimitaso. Vuosittain tammikuussa jaettavalla Vuoden parhaat ARA-neliöt -tunnustuspalkinnon keskeisenä myöntämisperusteena on hankkeessa osoitettu esimerkillinen kehittämisote, jossa tavoitellaan vähimmäistasoa korkeampaa laatua, ja samalla elinkaarikustannuksiltaan kohtuuhintaista asumista, yliarkkitehti Vesa Ijäs Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAsta kertoo. 

ARA valitsee vuosittain esillä pidettävät kehittämisteemat, joiden mukana oloa palkittavassa kohteessa ja sen toteutuksessa arvostetaan. Teemoja voivat olla esimerkiksi asumisen uudet konseptit, rakentamistavat, esteettömyys, turvallisuus, energiatehokkuus, uusiutuva energia ja digitalisaatio. 

Tämän päivän vakioituneisiin rakentamistapoihin nähden uuden massiivitiilirakenteen käyttöönotto hankkeessa oli Ijäksen mukaan onnistuneen asuntosuunnittelun ja kohtuuhintaisuuden rinnalla merkittävin yksittäinen asia palkinnon myöntämiselle.  

– Halusimme nostaa esille elinkaarikestävän rakennuksen, joka yksinkertaisuutta korostavilla ratkaisuillaan tulee hyvin ylläpidettynä kestämään aikaa. Elinkaarikestävyyden sanoisin tässä tapauksessa olevan 300 vuotta. Hanke on myös kannanotto ja opponointi tämän päivän ”kertakäyttörakentamista” vastaan, missä elinkaarikestävyydellä tarkoitetaan noin 50 vuotta. Monissa tapauksissa tämäkin on liian pitkä ”elinajan” odote rakennukselle, Ijäs latelee. 

Innovatiivisuus ja edelläkävijyys olivat myös Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen arviointiryhmän perusteet vihreän rahoituksen myöntämiselle.  

– Arviointiryhmä vaikuttui hankkeen tavoitteesta osoittaa, että tietyillä vakioilla ja laboratorio-olosuhteissa rakennussuunnitelmien mukaan laskettu alustava energialuokka voidaan osoittaa vääräksi kohteen käyttövaiheessa. Rakennus, joka on rakennettu samalla tavalla kuin esimerkiksi Töölön vanhat kivitalot, voi osoittautua energiatehokkaaksi, vaikka alustava energialuokka olisi C. Juuri tällaisia rohkeita avauksia toivomme, Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen kehittämisestä vastaava Rami Erkkilä myhäilee. 


Teksti: Hannele Borra 
Kuvat: TA-Yhtymä Oy

Järvinäkymiä ja saunomista katolla – huolellinen suunnittelu mahdollistaa Lohjan Vuokra-asuntojen asuntomessutalon laadukkaat ratkaisut

Tässä juttusarjassa seuraamme Lovan talon vaiheita suunnittelusta messujen jälkeiseen aikaan. Ensimmäisenä kurkistamme hankkeen suunnitteluun ja arkkitehtuuriin.

Lovan Sahapiha rakentuu Hiidensalmelle, Lohjanjärven rannalle. Suurimmasta osasta asuntoja onkin hulppea järvinäkymä. Valtaosa asunnoista on tilavia kaksioita, mutta taloon tulee myös yhdeksän suurempaa perheasuntoa. Kaikki asunnot ovat esteettömiä, ja Lohjan keskustan palvelut ovat lähellä. Asukkaiksi toivotaankin kaikenikäisiä ja -kuntoisia ihmisiä.  

– Sahapiha on ensimmäinen uusi laajalle yleisölle suunnattu vuokra-asuntokohde Lovalle kahteenkymmeneen vuoteen. Viime vuosina uudiskohteemme ovat olleet palvelutaloja. Nyt pääsemme rakentamaan erittäin hienon talon kaupungin vuokra-asunnoiksi. Ominaisuuksiltaan talo palvelee monenlaisia asukkaita ja odotammekin, että meille tulee paljon hakemuksia erilaisilta hakijoilta, Lovan toimitusjohtaja Veli Haukka hehkuttaa.

Korkeisiin tavoitteisiin innovatiivisin ratkaisuin 

Kilpailutuksen kautta Sahapihan suunnittelijaksi valikoitui UKI Arkkitehdit Oy, joka on ollut mukana suunnittelemassa koko kerrostalokorttelia jo asemakaavavaiheessa. Sijainti messualueella tuo suunnittelulle ja rakentamiselle omanlaisiaan vaatimuksia. Asuntomessuilta odotetaan laadukasta ja ympäristöystävällistä, tämän päivän tarpeita vastaavaa kohdetta.  

–  Suunnittelussa oli huomioitava monenlaisia tarpeita. Asuntomessujen korkeat laatutavoitteet ja kohteen luhtitalomalli piti saada sovitettua ARA-kohteiden kustannusraameihin. Lisäksi haluttiin rakentaa energiatehokas, pitkäikäinen ja helposti huollettava talo, jossa eri-ikäiset ihmiset voivat asua turvallisesti ja viihtyisästi. Huolellinen suunnittelu, innovatiivisuus sekä hyvä yhteistyö Lohjan viranomaisten ja Lovan kanssa auttoivat saavuttamaan tavoitteet hienosti, UKI Arkkitehdit Oy:n arkkitehti, pääsuunnittelija Marjaana Harjapää kertoo.  

Kustannushyötyjä saatiin muun muassa tehokkaasta pohjaratkaisusta sekä yhteisjärjestelyistä korttelin muiden kohteiden kanssa. Energiatehokkuutta lisäävät aurinkopaneelit ja eteläpuolen ikkunoiden varjostusritilät, jotka auttavat lämmönsäätelyssä. 

– Asuntojen huoneistokohtaisten ilmanvaihtokoneiden energia tuotetaan katolla sijaitsevien aurinkopaneelien avulla. Ekologisuus on huomioitu myös rakennusmateriaaleissa. Rakennus kuuluu B-energialuokkaan, Harjapää jatkaa.


Ilmakuva Lohjan Vuokra-asunnot Oy Lovan Sahapiha-talon rakennustyömaasta. Kuvassa kolme rakenteilla olevaa kerrostaloa.
Sahapiha-talossa yhdistyvät asuntomessujen korkeat laatutavoitteet ja ARA-kohteiden kustannusraamit.


Yhteisöllinen piha ja järvimaisema saunasta 

Sahapihan asukkaat saavat käyttöönsä monenlaisia yhteistiloja. Suojaisa, kehän muotoon rakennettu autoton pihapiiri kannustaa ulkoiluun ja oleskeluun turvallisesti.  

– Kattoterassille rakentuu oma, viihtyisä oleskelutila viljelylaatikoineen ja saunoineen. Asukkailla on käytössään myös kuntosali, pesula ja kuivaushuone. Autoton piha-alue on pitkälti luonnonmukainen, ja itsestään täyttyvät vesielementit lisäävät sen viihtyisyyttä, Haukka kertoo. 

Pihalta voi ihastella myös taidetta. Sahapiha-talon porrashuoneen julkisivua tulee koristamaan Kim Jotunin suunnittelema taideteos. Nomaji maisema-arkkitehtien suunnittelema piha on yhteiskäytössä TA-Asumisoikeuden asukkaiden sekä Hoivatilojen hoiva- ja päiväkodin kanssa. 

Vaikka asuntomessut ovat tuoneet Lovan hankkeeseen lisähaasteita, tapahtumalta odotetaan paljon. Uusien vierailijoiden lisäksi sen toivotaan tuovan lisää myös pysyviä asukkaita luonnonläheiselle ja rauhalliselle Lohjalle.  

– Täältä onnistuvat niin etätyöt kuin työmatkailu pääkaupunkiseudulle kätevästi, Haukka vinkkaa. 

Sahapiha 4:een muutetaan vasta asuntomessujen päätyttyä. Messuilla kohteesta esillä on kaksi asuntoa alakerrasta, kattoterassi sekä saunaosasto. Pihaan rakennetaan kulkureitit suojaamaan luonnonmukaista pihaa. Asuntoja voi hakea huhtikuun alusta alkaen. Kohde on Kuntarahoituksen rahoittama.


Teksti: Elisa Korhonen
Kuvat: Lohjan Vuokra-asunnot Oy Lova

Tienraivaajan kyydissä

Turun tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2029, kaupunkiliikenteen jo vuonna 2025. Sähköbusseja operoiva Turun Kaupunkiliikenne Oy pyrkii tavoitteeseen etupainotteisesti.   

– Ajattelemme ennen kaikkea kaupunkilaisten hyvinvointia. Ei ole tarpeen odottaa muiden asettamia tavoitteita, jos pystymme parantamaan toimintaamme nopeammin, Turun Kaupunkiliikenne Oy:n toimitusjohtaja Juha Parkkonen kertoo. 

Koko bussiliikenteen sähköistäminen tavoitteen aikataulussa olisi vähintään haasteellista, eikä kustannusmielessä järkevää tai edes mahdollista. Päästöjen vähentämiseksi selvitetään muitakin vaihtoehtoja, esimerkiksi biodieselin käyttöön siirtymistä. 

Mutta palataan sähköbusseihin. Turun Kaupunkiliikenne Oy:n operoima linja 1 oli Suomen ensimmäinen sähköistetty bussilinja. Kun Turun Kaupunkiliikenne hankki sähköbussit, se oli myös Euroopan mittakaavassa edistyksellinen teko. Ratkaisuun onkin käyty tutustumassa aina Singaporea myöten. Busseilla on ehditty lokakuun 2016 jälkeen jo ajaa yli 1,8 miljoonaa kilometriä. 

– Bussit ovat osoittautuneet odotusten mukaisesti hiljaisiksi ja energiaa säästäviksi. Kilometrikustannukset ovat alhaiset. Autojen tehokkuustavoitteeksi asetettiin yksi kilowattitunti kilometrillä. VTT on mitannut autojen energiankulutusta myös niiden oltua käytössä jo hyvän aikaa, ja tähän tavoitteeseen pääsemme, Parkkonen iloitsee.

Kumppaneilla keskeinen rooli 

Monet tavoitteet ovat täyttyneet, mutta kuten edelläkävijähankkeisiin kuuluu, kehitystyötä on tehty myös bussien jo ollessa käytössä. 

– Emme juurikaan ajaneet testiajoja vaan bussit lähtivät suoraan linjalle ja ottivat matkustajat kyytiin, Parkkonen kertoo. 

Tämäkin ratkaisu osoittaa, että Turun Kaupunkiliikenne ja Parkkonen eivät ole niitä, jotka jäävät odottelemaan muiden ratkaisuja, vaan haluavat itse olla niiden kehittäjiä. Kokemuksista on kerrottu avoimesti. Tärkeimpänä oppina Parkkonen painottaa, että sähköbussihankinnassa ei ole kyse pelkästä ajoneuvohankinnasta. 

–  Itse ajoneuvojen lisäksi tarvitaan infra ja latauspisteet, hankinta on paljon monimutkaisempi kuin dieselbusseja ostettaessa. Varikon ja sen sijainnin suunnitteleminen vaatii aikaa. Pelkkä hyvä liikenteellinen sijainti ei riitä, sähköverkon täytyy olla tasolla, joka kestää usean bussin lataamisen samanaikaisesti, Parkkonen muistuttaa. 

Turussa linjalla 1 liikennöivät bussit ovat pieniakkuisia, yhdellä latauksella voi ajaa noin 40 kilometriä. Bussit ladataan päätepysäkillä joko satamassa tai lentoasemalla.  

Reilun neljän vuoden aikana latauspisteet ovat olleet samaan aikaan poissa käytöstä vain yhden kerran ja silloinkin alle tunnin ajan. Latausjärjestelmästä vastaava Turku Energia on pystynyt nopeasti ratkaisemaan ongelmat. Parkkonen korostaakin kumppanin merkitystä sekä sähköbussien hankinnassa että järjestelmän ylläpidossa. 

– Hankintavaiheessa on tärkeää, että on yksi hyvä pääyhteistyökumppani, joka hallinnoi muita kumppaneita.

Kehitystä pitkin matkaa 

Kun sähköbussien hankinta aikanaan tehtiin, tarjolla ei ollut autoja, joilla olisi voinut ajaa yhdellä latauksella koko päivän. Tarve tiheään lataukseen onkin aiheuttanut eniten harmaita hiuksia. 

– Yhdelle bussille kertyy noin 25 latauskertaa päivässä. Kaiken sujuessa normaalisti lataus kestää muutaman minuutin. Talvella latauspisteen alle kertyvät polanteet tai häiriöt auton ja latausaseman kommunikoinnissa ovat aiheuttaneet tilanteita, joissa autoa ei ole saanut ladattua tai auto on jäänyt latauspisteeseen jumiin. 

Latauksen toimivuutta ja turvallisuutta onkin parannettu vuosien varrella. Sujuvuus on entistäkin tärkeämpää nyt, kun myös bussien uusitut lämmitysjärjestelmät toimivat sähköllä. 

– Järjestelmä vaatii liikenteen seurannalta ja työnjohdolta nopeaa reagointia, mikäli näyttää siltä, että useampi bussi on pois liikenteestä esimerkiksi latausongelman takia. Tarvittaessa olemme onneksi pystyneet siirtämään muita busseja ajamaan sähköbussien vuoroja, Parkkonen kertoo. 

Uusi teknologia vaatii myös henkilöstöltä opettelua. Parkkonen korostaakin koko organisaation sitouttamista muutokseen. 
 
– Toiset ovat innoissaan uudesta, toiset pitävät aina vanhaa parempana, tämä täytyy ymmärtää. Henkilöstö täytyy ottaa muutokseen mukaan ja saada ymmärtämään, että uutta kehitettäessä kaikki ei välttämättä heti toimi. Se on ikävää, mutta pakko hyväksyä. 

Parkkonen uumoilee, että seuraavaksi hankittavat sähköbussit ovat autoja, joilla voi ajaa koko päivän yhdellä latauksella. Vaikka mutkiakin on ollut matkassa, hän katsoo myös taaksepäin positiivisin mielin. 

– Uuden teknologian käyttöönotolla voidaan parantaa monia asioita. Kehittäminen vaatii veronsa, mutta jonkun on oltava aina se ensimmäinen. Paikalleen jäävät kuihtuvat, rohkeat muuttavat maailmaa.


Teksti: Hannele Borra 
Kuva: Turun Kaupunkiliikenne Oy 

Kunnianhimoiset ilmastotavoitteet ohjaavat Oulun Sivakan rakentamista

Oulun kaupungin vuokrataloyhtiö Oulun Sivakka Oy on kiinnittänyt energiatehokkuuteen huomiota 2000-luvun alkupuolelta asti. Kahden hiilineutraaliuteen pyrkivän uudishankkeen taustalla on Oulun kaupungin mukanaolo EU:n Horizon 2020 -ohjelman kansainvälisessä Making-City- hankkeessa. Pilottikaupunkien Oulun ja Groningenin kokemuksiin ja oppeihin perustuen pyritään luomaan vähähiilisiä, energiapositiivisia asuinalueita myös muualle Eurooppaan.   

Kaukovainion kaupunginosan keskuksessa sijaitsevat Sivakan Hiirihaukantien ja Jalohaukantien kiinteistöt ovat Making-City-hankkeen pilottikohteita. Rakennukset ovat lähes kokonaan energiaomavaraisia, talojen hybridilämmitysjärjestelmä hyödyntää myös ilmaisenergiat. Kiinteistöjen tavoitteena on hiilineutraalius. 

– Jäteveden, poistoilman ja kaukolämmön paluupuolen hukkalämpö hyödynnetään lämmönlähteenä. Lämpöpumpuilla kaukolämmön paluupuolen hukkalämmöstäkin saadaan energiaa irti. Lisäksi rakennusten katoille ja julkisivuihin asennetaan aurinkokennot sähköä tuottamaan, Sivakan toimitusjohtaja Raimo Hätälä kertoo. 

Kaukovainion, oululaisittain Kaketsun, uudet talot ovat A-energialuokkaa. Hybridijärjestelmien puolesta puhuu ympäristönäkökulman lisäksi myös toimintavarmuus. 

– Hybridijärjestelmät eivät ole vikaherkkiä. Jos yksi järjestelmä pettää, energia saadaan aina jostain, Hätälä sanoo.


Havainnekuva Hiirihaukantien kiinteistöstä. Kuvassa moderni, 7-kerroksinen kerrostalo, etualalla viherkattoinen autokatos ja taustalla metsämaisemaa.
Hiirihaukantien kiinteistö on toinen Making-City -pilottikohteista.

Energiankulutus syyniin myös peruskorjauskohteissa 

Käyttöveden lämmitys muodostaa noin 40 prosenttia rakennusten energiankulutuksesta. Energiatehokkaissa taloissa osuus voi olla jopa suurempi. Sivakan Kaukovainion taloihin tulee etäluettavat asuntokohtaiset vesimittarit. Hätälä uskoo, että käyttöveden osuutta energiankulutuksessa saadaan painettua alemmas, kun ihmiset pystyvät seuraamaan omaa vedenkulutustaan ja vaikuttamaan laskun suuruuteen. 

– Kun lainsäädäntö valmistuu, tulemme siirtymään huoneistokohtaiseen ja kulutuksenmukaiseen vesilaskutukseen. Asukkaat saavat mahdollisuuden seurata vedenkulutustaan reaaliaikaisesti esimerkiksi kännykästä. 

Uudiskohteiden ohella Sivakan peruskorjauskohteiden korkea energiatehokkuus on saanut erityiskiitosta Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen arviointiryhmältä. Peruskorjausten yhteydessä kiinteistöihin lisätään huoneistokohtaiset vesimittarit, yläpohjan lämmöneristeet ja uusitaan ikkunat. Rakennuksen vaipparakenteisiin tehdään ne energiatehokkuusparannukset, jotka ovat kustannustehokkaita. Kaukolämpöä sekä maalämpöä ja -kylmää yhdistelemällä peruskorjauskohde voi yltää jopa A-energialuokkaan. 

– Talotekniikkaparannuksilla energiatehokkuudessa pystytään ottamaan isoja harppauksia, Hätälä painottaa. 

Joskus rakennusten peruskorjaaminen ei kannata ja on järkevämpää rakentaa tilalle kokonaan uudet talot. Tällaisia asuntoja Sivakalla on melkoinen määrä. 

– Purettavista taloista tehdään purkusuunnitelma ja puretut materiaalit hyödynnetään mahdollisimman hyvin. Tähän tullaan jatkossa kiinnittämään entistä enemmän huomiota. 

Asukas edellä 

Vaikka rakennuksen käytönaikainen energiankulutus muodostaa suuren osan asumisen hiilijalanjäljestä ja sen vähentämiseen Sivakassakin tällä hetkellä keskitytään, hiilijalanjälkeä pyritään pienentämään myös kaikilla muilla mahdollisilla keinoilla.  

– Tuleva sukupolvi on aiempia valistuneempaa ja heille on tärkeää pystyä asumaan resurssiviisaasti. Tähän me haluamme tarjota mahdollisuuden. 

Sivakka onkin Oulussa suurista vuokra-asuntojen tarjoajista ensimmäinen, jonka kaikilla asukkailla on mahdollisuus muovinkierrätykseen omassa jätekatoksessa. 

– Asukkaamme ovat aktiivisia kierrättäjiä, paras kierrätysaste kiinteistössämme on 74 prosenttia ja keskiarvokin 60 prosenttia. Tavoittelemme 70 prosentin kierrätysastetta, mutta lähtötilanteemme on jo erittäin hyvä, Hätälä kiittelee. 

Asukkaiden tarpeita ja toiveita kuunnellaan myös uudisrakennuksia suunniteltaessa. Sivakka pyrkii tarjoamaan mahdollisimman monelle mahdollisuuden rivitaloasumiseen. 

– Vapaarahoitteinen markkina keskittyy pienasuntoihin, mutta tarve perheasunnoille ei ole kadonnut mihinkään. Meidän asuntokannassamme on paljon vahvempi perheasuntopaino kuin rakennuskannassa keskimäärin. Lisäksi olemme huomanneet, että esimerkiksi lapsi- ja koiraperheissä arvostetaan suoraa yhteyttä asunnosta pihalle ja puutarhaan, Hätälä sanoo. 

Energiatehokkuus näkyy kukkarossa 

Sivakan asumisen hiilipäästö on noin 11 kg/m2. Tulevaisuudessa se puolittuu, kun Oulun kaukolämpötuotannossa siirrytään käyttämään uusiutuvia energialähteitä turpeen tilalla. Hätälä uumoilee energian hinnan jatkavan nousuaan ja energiankulutuksen muodostavan tulevaisuudessa yhä suuremman osan asumiskustannuksista.  

– Pienempien energiakustannusten ansiosta pystymme tarjoamaan kohtuuhintaista asumista. Energiatehokkuus näkyy siis suoraan asukkaiden kukkarossa, Hätälä korostaa. 

Vaikka Hätälä sanoo resurssiviisauden lähtökohdaksi kaupungin tavoitteet ja asukkaiden toiveet, miehen oma kiinnostus puhtaampaan asumiseen sekä kestäviin ratkaisuihin ei voi jäädä huomaamatta. 

–Pyrimme pienentämään asumisen hiilijalanjälkeä jatkuvasti ja rakentamaan lisää A-energialuokan taloja.Hiilineutraaliuden lisäksi peräänkuulutan materiaalineutraaliutta. Puu ei ole ainoa ja välttämättä paras ratkaisu hiilineutraaliin rakentamiseen, se vaatii runsaasti käytönaikaista ylläpitoa, Hätälä muistuttaa.


Havainnekuva Oulun Sivakan Jalohaukantien kiinteistöstä. Kuvassa tumma, nelikerroksinen uudisrakennus, etualalla parkkipaikkoja ja nurmikenttää, taustalla metsämaisemaa.
Sivakka tarjoaa mahdollisuuden resurssiviisaaseen asumiseen. Jalohaukantiellä tavoitteena on hiilineutraalius.


Teksti: HanneleBorra
Kuvat: Oulun Sivakka, Vauhtiviiva Oy ja Arkkitehdit M3 Oy

Tuusula halusi 150 miljoonan uudistukselle vedenpitävät perusteet – Inspiran pilottityökalu tarjosi ”mustaa valkoisella”

Tuusulan kuntakehitysjohtaja Heikki Lonka. Kuvassa harmaahiuksinen ja -partainen mies, joka nojaa pylvääseen. Taustalla vehreää kesäistä maisemaa.
Tuusulan kuntakehitysjohtaja Heikki Lonka on pitkän uransa aikana ollut mukana lukuisissa palveluverkkouudistuksissa.

Opetuksen ja varhaiskasvatuksen palveluverkko koostuu kunnan päiväkodeista, esi- ja peruskouluista ja lukioista. Yhdessä sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa se haukkaa valtaosan kunnan budjetista.

Kiihtyvän kaupungistumisen ja alhaisen syntyvyyden Suomessa moni kunta on havahtunut palveluverkkonsa puutteisiin. Yksinkertaistettuna: päiväkodit ja koulut eivät ole siellä, missä niiden pitäisi.

– Sotien jälkeen 50- ja 60-luvuilla Suomessa oli valtava koulubuumi. Silloin väki asui väljästi pienissä keskittymissä, ja koulut ja päiväkodit rakennettiin näiden yhteisöjen tarpeisiin, kuvaa Tuusulan kuntakehitysjohtaja Heikki Lonka ongelman juuria.

Palveluverkon uudistus on usein monen tekijän summa: väestörakenne muuttuu, rakennuskanta vanhenee ja talous on tiukalla. Moni kunta keskittää palveluja pienemmistä yksiköistä suurempiin koulukampuksiin, niin myös Tuusula.

–  Nykymallissa meillä on paljon pieniä kouluja, joihin tulee oppilaita lyhyeltä säteeltä. Uudessa palveluverkossa koulut ovat isompia, ja ne palvelevat kuntalaisia laajemmalla alueella, Lonka jatkaa.

Joustavat tilat tulevaisuuden takeena

Tuusulan kunnan sivistysjohtaja Virpi Lehmusvaara. Kuvassa hymyilevä tummahiuksinen nainen vaaleaa taustaa vasten.
Sivistysjohtaja Virpi Lehmusvaara korostaa uuden palveluverkon toiminnallisia hyötyjä: monikäyttöiset tilat palvelevat kuntalaisia pitkään.

Tuusulassa palveluverkkoa uudistetaan kunnan eteläosassa, jonne kaavaillaan yhtä uutta päiväkotia, yhtä koulu- ja päiväkotikampusta Kirkonkylään sekä kolmea monitoimikampusta Riihikallioon, Rykmentinpuistoon ja Lahelan alueelle. Uudistuksen myötä kunta luopuu useasta vanhasta päiväkodista ja koulurakennuksesta.

Keskittämistä puoltavat sekä taloudelliset syyt että vanheneva ja sisäilmaongelmista kärsivä rakennuskanta. Tuusulan sivistysjohtaja Virpi Lehmusvaara kuitenkin huomauttaa, ettei kyse ole pelkistä kustannuksista: uudistuksilla turvataan myös opetuksen ja oppimisen laatu sekä taataan terveelliset tilat tulevaisuuteen.

– Ennen kaikkea määrittävänä tekijänä ovat pedagogiikka ja muuttuvat opetussuunnitelmat. Halutaan tehdä tiloja, jotka parhaalla mahdollisella tavalla tukevat oppimista.

Monikäyttöiset tilat ovat sijoitus tulevaisuuteen.

– Uudet tilat soveltuvat myös muiden kuin koululaisten ja päiväkotilaisten oppimiseen. Tavoitteena on tasapuolinen palveluverkko, joka joustaa tarpeiden muuttuessa ja palvelee tuusulalaisia mahdollisimman pitkään, Lehmusvaara jatkaa.


Havainnekuva Tuusulan Riihikallion uudesta monitoimikampuksesta. Kuvassa etuvasemmalla amfiteatterimainen katsomo, keskellä kenttä ja oikealla kolmikerroksinen, moderni koulurakennus.
Havainnekuva Tuusulan Riihikallion uudesta monitoimikampuksesta. Kampuskokonaisuuden suunnittelu aloitettiin syksyllä, ja valmista on määrä tulla loppuvuodesta 2024.


Pilottityökalu paljasti uudistuksen hyödyt

Tuusulan kunnan talousjohtaja Markku Vehmas. Kuvassa vaalealla taustalla silmälasipäinen mies, joka nojaa lasiseinään.
Talousjohtaja Markku Vehmas kehuu pilottihankkeen monipuolisuutta: palveluverkkosuunnitelmaa työstettiin niin talouden, toiminnan kuin oppimisenkin näkökulmista.

Palveluverkon uudistus Etelä-Tuusulassa maksaa kunnalle arviolta 150 miljoonaa euroa. Mittavassa hankkeessa eri vaihtoehdot ja niiden kustannukset on perusteltava huolella – etenkin, kun uudistus johtaa monelle kuntalaiselle kipeisiin päätöksiin, kuten oman lähipäiväkodin tai koulun sulkemiseen.

Yhdessä Kuntarahoituksen tytäryhtiön Inspiran kanssa Tuusula on pilotoinut hankkeessa uutta työkalua, joka avaa palveluverkkouudistuksen taloudellisia vaikutuksia. Inspiran työkalu laskee sekä kunnan nykyisen palveluverkon että uudistussuunnitelman mukaisen verkon kustannukset 10–20 vuodeksi eteenpäin. Työkalu helpottaa eri vaihtoehtojen vertailua ja tuo vanhasta rakennuskannasta koostuvan palveluverkon todelliset kustannukset näkyviin.

– Yleensä palveluverkkoja mietitään vain investointikulujen näkökulmasta, vaikka käyttötalous muodostaa 75–80 prosenttia kokonaiskustannuksista. Palveluverkkosuunnittelun pitäisi lähteä nimenomaan toiminnasta liikkeelle, kyllä ne seinät siihen ympärille saadaan, kuntakehitysjohtaja Lonka tiivistää.

Tuusulan kunnan talousjohtajan Markku Vehmaan mukaan työkalu osoitti uudistuksen taloudelliset hyödyt kiistatta.

– Uuden verkon kustannukset ovat nykymallia pienemmät, sekä käyttötalouden että rahavirtojen näkökulmasta. Talouden kannalta uudistus on hyvin perusteltu, puhumattakaan toiminnallisista ja terveydellisistä hyödyistä, Vehmas kuvaa pilotointityön tuloksia.

Tarkasta ja ajantasaisesta tiedosta hyötyvät paitsi hankkeen vastuuhenkilöt, myös kuntalaiset.

– Nyt meillä on mustaa valkoisella siitä, että investointi maksaa itsensä takaisin. Näin myös kunnan päättäjät ja asukkaat näkevät, että kunnan palveluja ja taloutta hoidetaan fiksusti, Vehmas jatkaa.

Erityistä kehua pilotointityö saa sen läpinäkyvyydestä. Yhdessä kehitetylle työkalulle on jo uusia käyttökohteita: seuraavaksi laskentamallia hyödynnetään Jokelan koulukeskuksen laajennus- ja peruskorjaushankkeessa.

– Inspiran kanssa saimme luotua hyvän pohjan, jota voimme käyttää eri alueilla ja tarkentaa edelleen laskelmia jatkossa, Vehmas kertoo.

Vaikka työkalu on suunniteltu ensisijaisesti talouden tarpeisiin, auttaa se kuntia myös arvioimaan, miten uudistukset vaikuttavat opetuksen ja varhaiskasvatuksen laatuun. Laskentamalli havainnollistaa esimerkiksi henkilöstömäärän muutoksia eri kokoisissa yksiköissä.

Mittavissa uudistushankkeissa eri vaihtoehtojen talousvaikutukset on syytä selvittää perinpohjaisesti.

– Päätöksenteossa on monta muutakin näkökulmaa kuin raha. Ensin on kuitenkin hyvä laskea, mitä eri näkökulmat maksavat, Lonka kiteyttää.


Lue myös:


Teksti: Roope Huotari
Haastateltavien kuvat: Kari Kohvakka
Havainnekuvat: Arkkitehtitoimisto Lehto Pelkonen Valkama Oy

Uudenlainen osuuskuntamuotoinen vuokratalo nousee Järvenpäähän

Asumisen kustannukset ovat nousseet pääkaupunkiseudulla viime vuosina, ja kohtuuhintaista ja omien tarpeiden mukaista asuntoa on yhä vaikeampi löytää.  

– Haluamme täällä Järvenpäässä tarjota huokeaa asumista keskeisellä paikalla. Toimimme omakustannusperiaatteella eli meillä ei ole tarvetta ottaa voittoa välistä. Asunto-osuuskunta Silkki on meille pilottihanke. Toivomme, että tällainen asumismalli saa jatkoa, kertoo Järvenpään Mestariasunnot Oy:n toimitusjohtaja Veikko Simunaniemi

Asunto-osuuskunta Silkki on asumismuotona vuokra- ja omistusasumisen välissä. Uudenlaisessa asumismuodossa yhdistyvät vuokra-asumisen helppous ja omistusasumisen oikeudet. Järvenpään kaupungin omistama Mestariasunnot on asunto-osuuskunta Silkin perustajajäsen ja vastaa Silkin hallinnosta, taloudesta sekä kiinteistönhoidosta yhdessä asukasomistajien kanssa. Asukasomistajaksi pääsee 6000 eurolla, ja neliövuokra on 13,50 euroa. Asumiskustannukset ovat selvästi alle alueen markkinahinnan.  

Perustajajäsenenä Mestariasunnot on halunnut myös varmistaa, että edullinen asuminen tulevaisuudessakin säilyy. Osuuskunnan sääntöjen mukaan asunnoilla ei voi keinotella. Asukasomistaja saa käyttää hallitsemaansa asuinhuoneistoa vain omana ja perheensä sekä talouteensa kuuluvien henkilöiden asuntona. Osuuskunnan jäsen voi vuokrata ainoastaan yhtä asuinhuoneistoa kerrallaan. Jäsenten valitsemisesta päättää osuuskunnan hallitus. 

Mestariasunnot on tukena ja turvana myös mahdollisissa muutoksissa. 

– Jos joku asunnoista jää tyhjilleen, Mestariasunnot maksaa vuokran ja etsii uuden vuokralaisen. Näin ei synny ylimääräisiä kustannuksia talolle ja asukkaille, Simunaniemi kertoo. 

Yhteisöllisyys ja vaikuttaminen keskiössä

Seitsemänkerroksisesta talosta avautuvat upeat kulttuurihistorialliset näkymät Tuusulanjärvelle. Asuntoja on yhteensä 37, ja kooltaan ne ovat 33,5 neliön yksiöistä 72,5 neliön kolmioihin. Tällä hetkellä jäsensopimuksia on solmittu 35 ja vuokrasopimuksia 34.  Simunaniemi uskoo viimeisten sopimusten syntyvän, kun sana Silkistä kiirii. 

Osuuskunnan jäsenet voivat vaikuttaa tulevaan asuntonsa sisustukseen ja laitteisiin. He saavat valita pintamateriaalit, värit sekä kodinkoneet. Silkissä on huomioitu myös tulevaisuuden tarpeet ja ratkaisut. Parvekkeille voi asentaa ilmalämpöpumpun ja talossa on maalämpö. Lukot toimivat sähköisesti, ja käytössä on digitaalinen infotaulu. 

Silkkiin tulee asukkaiden käyttöön pesutupa, kuivaushuone ja sauna. Taloon rakennetaan myös yhteisöllisyyttä tukeva 35 neliön Silkki Studio.  
 
– Tilaa voi käyttää vierashuoneena, etätyötilana tai yhteisenä oleskelupaikkana. Asukkaat saavat itse päättää studion käytöstä ja vaikka vuokrata sitä ulkopuolisille. Tällä tavalla myös annetaan osuuskunnan jäsenille mahdollisuuksia vaikuttaa omiin kustannuksiinsa, toteaa Simunaniemi. 

Osuuskunnan nimi sai innoituksensa silkkiuikusta, joka on Järvenpään nimikkolintu. Uusi talo kohoaa loistavalle paikalle Järvenpään keskustan tuntumaan.  

–Tontti ostettiin aikoinaan seurakunnalta. Heillä oli toive yleishyödyllisyydestä. Asunto-osuuskunta Silkki on hieno avaus kohtuuhintaisesta, osuuskuntamuotoisesta vuokra-asumisesta, Simunaniemi iloitsee. 

Hanke rahoitettiin ARAn myöntämällä valtion takauslainalla, jonka rahoittajana toimii Kuntarahoitus.  

– Voin suoraan todeta, että ilman Kuntarahoitusta tämä ei olisi ollut mahdollista, kiittelee Simunaniemi.

Teksti: Hannele Borra 
Kuva: Järvenpään Mestariasunnot Oy