450000 kappaletta. Tämä on tiilimäärä, joka ladottiin syksyllä 2020 Oulun Pohjantikankujalle valmistuneen vuokrakerrostalon seiniin. TA-Yhtymä ja sen massiivitiilirakenteinen talo palkittiin tammikuussa Vuoden parhaat ARA-neliöt -palkinolla muun muassa esimerkillisen kehittämisotteensa ansiosta. 

Paluu vanhan ajan rakentamistapaan oli pitkän suunnittelun tulos. Kaikki lähti liikkeelle ajatuksesta, että ehkä vanha rakennusmenetelmä ja painovoimainen ilmanvaihto voisivat olla ratkaisu nykyään niin yleisiin sisäilmaongelmiin. 

– Eristemäärien jatkuva kasvattaminen mietitytti. Kuinka paljon niitä voi kasvattaa ilman terveyshaittoja? Myös höyrysulun oikeasta paikasta on esitetty erilaisia mielipiteitä. Nämä asiat veivät ajatukset entisajan tiilirakenteeseen, kertoo idean alkusysäyksistä TA-Yhtymä-konsernin rakennuttajakonsultti Jouko Knuutinen. 

Koneellinen ilmanvaihto on tuottanut TA-Yhtymän taloissa päänvaivaa. Huoneistokohtaisessa ilmanvaihdossa suodattimien vaihtaminen jää usein asukkailta tekemättä tai tulee palveluna ostettaessa kalliiksi. Keskitetyssä vaihtoehdossa taas kaikille asukkaille sopivien säätöjen löytäminen vaatii monta säätökertaa, eikä ilmanvaihtoa ole mahdollista säätää omassa asunnossa omaan makuun sopivaksi. 

– Tästä syntyi ajatus paluusta painovoimaiseen ilmanvaihtoon, Knuutinen jatkaa. 

Mistä tiilet ja suunnitelmien tekijät?

Perinteisten menetelmien ja nykyajan määräysten yhteensovittaminen vaati toteuttajilta sinnikkyyttä. Ensin näytti, että massiivitiilirakennetta ei saada täyttämään nykyisiä energiamääräyksiä. Oulun rakennusvalvonta kuitenkin kehotti hakemaan poikkeuslupaa innovatiivisuuteen ja kokeiluun perustuen. Painovoimainen ilmanvaihto hylättiin ensin määräysten vastaisena, mutta hyväksyttiin vuoden jatkosuunnittelun jälkeen. 

– Pelkona oli, että ilma ei vaihdu kesäaikaan. Oulun yliopisto tuli mukaan projektiin ja toteutti simulaation, jolla pystyttiin osoittamaan ilman riittävä vaihtuminen. Hormeja lämmitetään kesäaikaan aurinkosähköllä riittävän ilmanvaihdon varmistamiseksi, Knuutinen kuvailee. 

Ennen kuin ilmanvaihtoratkaisu voitiin viedä arvioitavaksi, piti sille löytää suunnittelija sekä rakennusvalvonnan edellyttämä toinen suunnittelutoimisto suunnitelman tarkastajaksi. Vanhojen menetelmien osaaminen on kuitenkin harvinaista, eikä suunnittelijoita tahtonut löytyä. Massiivitiilirakenne taas säikäytti monet urakoitsijat, eikä valtavan tiilimäärän hankkiminenkaan ollut ihan helppoa. 

Vaikka tiili kerrallaan rakentaminen kuulostaa hitaalta, rakennusaika oli vain puoli vuotta normaalia pidempi ja siihen osattiin varautua. Knuutisen mukaan urakka sujui suunnitellusti, yllättävät tilanteet ratkottiin matkan varrella.  

– Muurausvaiheessa työmaalla oli paljon työvoimaa, sitä käytiin ympäri Suomen ihmettelemässä. Rakenteiden kuivuminen vie aikaa, yksi kesä varattiin kokonaan kuivumiselle, Knuutinen kuvailee. 

Rakennuksen lopullinen hinta ei vielä ole tiedossa, mutta arvion mukaan neliöhinta on noin 150 euroa tavallisen kerrostalon neliöhintaa korkeampi. 

Kokeiluilla etsitään monistettavia käytäntöjä 

Oulun Pohjatilkankuja 4 ei ole TA-Yhtymän ainoa kokeellinen kohde. Innovatiivisuus kuuluu kohtuuhintaisuuden ja energiatehokkuuden rinnalla pitkäaikaisen asuntojen omistajan filosofiaan. 

– Suurena asuntojen omistajana ja rakennuttajana haluamme tehdä innovatiivisiakin kokeiluja. Rakennuskantaa täytyy pystyä kehittämään, on löydettävä parhaita toteutustapoja. Ratkaisut on mietittävä niin, että ne ovat kustannustehokkaita koko elinkaarensa ajan, TA-Yhtymä Oy:n toimitusjohtaja Jouni Linnavuori painottaa. 

– Tiilirakenteen lämpöä ja kosteutta seurataan siihen asennettujen antureiden avulla. Haluamme nähdä, kuivuuko tiilirakenne vielä asumisen aikana. Asuntojen ilmanlaatua tarkkaillaan pistemäisten hiilidioksidimittausten avulla. Lisäksi asukkaiden kokemuksia kartoitetaan, Linnavuori kertoo. 

Hanke halusi haastaa nykyiset energiamääräykset ja osoittaa, että massiivitiilirakenteinen talo ei häviä energiankulutuksessa nykyrankentamiselle. Rakennuksen käyttökustannuksia verrataankin vastaaviin kohteisiin Oulussa. 

Voisiko massiivitiilirakenne tehdä paluun? TA-Yhtymällä Pohjantikankujan kiinteistö on jäämässä ainakin toistaiseksi sellaisenaan toteutettuna ainoaksi laatuaan. Pilotista saadaan kerättyä tietoa, jonka pohjalta voidaan harkita jatkopilotointia esimerkiksi kokeilemalla massiivitiilirakennetta normaalilla koneellisella ilmanvaihdolla tai painovoimaista ilmanvaihtoa normaalilla seinärakenteella. 

– Meille valmistuu tänä vuonna noin 1000 asuntoa. Olemme ylpeitä siitä, että voimme tarjota laadukasta asumista kohtuuhintaisesti. Kokeiluilla meillä on tarkoitus etsiä isoon rakentamisen volyymiin monistettavia uusia ratkaisuja. Meidän täytyy punnita ratkaisut aina myös hinnan näkökulmasta, Linnavuori muistuttaa. 

Yksinkertainen kestää aikaa 

TA-Yhtymä-konserni on ARA:n myöntämästä palkinnosta otettu. 

– Palkinto kannustaa meitä edelleen kehittämään laadukasta asumista, Linnavuori iloitsee. 

Juuri tämä on Vuoden parhaat ARA-neliöt -palkinnon taustalla. 

– Valtion tukema asuntotuotanto on ollut jo vuosikymmenien ajan asumisen ja asuntorakentamisen kehittämistyön suunnannäyttäjä. Yleisesti tunnettu tosiasia kuitenkin on, että normien edellyttämästä minimitasosta on tullut toteutuksessa myös maksimitaso. Vuosittain tammikuussa jaettavalla Vuoden parhaat ARA-neliöt -tunnustuspalkinnon keskeisenä myöntämisperusteena on hankkeessa osoitettu esimerkillinen kehittämisote, jossa tavoitellaan vähimmäistasoa korkeampaa laatua, ja samalla elinkaarikustannuksiltaan kohtuuhintaista asumista, yliarkkitehti Vesa Ijäs Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAsta kertoo. 

ARA valitsee vuosittain esillä pidettävät kehittämisteemat, joiden mukana oloa palkittavassa kohteessa ja sen toteutuksessa arvostetaan. Teemoja voivat olla esimerkiksi asumisen uudet konseptit, rakentamistavat, esteettömyys, turvallisuus, energiatehokkuus, uusiutuva energia ja digitalisaatio. 

Tämän päivän vakioituneisiin rakentamistapoihin nähden uuden massiivitiilirakenteen käyttöönotto hankkeessa oli Ijäksen mukaan onnistuneen asuntosuunnittelun ja kohtuuhintaisuuden rinnalla merkittävin yksittäinen asia palkinnon myöntämiselle.  

– Halusimme nostaa esille elinkaarikestävän rakennuksen, joka yksinkertaisuutta korostavilla ratkaisuillaan tulee hyvin ylläpidettynä kestämään aikaa. Elinkaarikestävyyden sanoisin tässä tapauksessa olevan 300 vuotta. Hanke on myös kannanotto ja opponointi tämän päivän ”kertakäyttörakentamista” vastaan, missä elinkaarikestävyydellä tarkoitetaan noin 50 vuotta. Monissa tapauksissa tämäkin on liian pitkä ”elinajan” odote rakennukselle, Ijäs latelee. 

Innovatiivisuus ja edelläkävijyys olivat myös Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen arviointiryhmän perusteet vihreän rahoituksen myöntämiselle.  

– Arviointiryhmä vaikuttui hankkeen tavoitteesta osoittaa, että tietyillä vakioilla ja laboratorio-olosuhteissa rakennussuunnitelmien mukaan laskettu alustava energialuokka voidaan osoittaa vääräksi kohteen käyttövaiheessa. Rakennus, joka on rakennettu samalla tavalla kuin esimerkiksi Töölön vanhat kivitalot, voi osoittautua energiatehokkaaksi, vaikka alustava energialuokka olisi C. Juuri tällaisia rohkeita avauksia toivomme, Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen kehittämisestä vastaava Rami Erkkilä myhäilee. 

Teksti: Hannele Borra 
Kuvat: TA-Yhtymä Oy