Ota yhteyttä Kirjaudu Avautuu uuteen välilehteen
Hae sivustolta

Sukupolvien talo – Jyväskylän Kankaalla opiskelijat ja varttuneempi väki asuvat saman katon alla

Koasin toimitusjohtaja Matti Tanskanen hymyilee kuulokkeet päässä.
Koasin toimitusjohtaja Matti Tanskanen

Jyväskylän Kankaalle, keskustan koillislaidalle, valmistui keväällä kahdeksankerroksinen talo, jossa kokeillaan uudenlaista asumista. L-kirjaimen muotoinen rakennus on Keski-Suomen Opiskelija-asuntosäätiö Koasin ja yli 55-vuotiaille asumisoikeusasuntoja tarjoavan Jason yhteishanke, jossa opiskelijat ja ikäihmiset asuvat saman katon alla.

Kankaan ”monisukupolvitalon” erikoisuus ovat sen yhteiset tilat, jotka ovat molempien asukasryhmien käytössä. Jaetusta sisääntuloaulasta on käynti oleskelutilaan, yhteiselle kuntosalille ja talopesulaan. Sauna- ja lounge-tilat sijaitsevat ullakkokerroksessa, josta avautuu näkymä kattojen yli Jyväskylän keskustaan ja pitkälle Jyväsjärvelle.

Puitteet ovat hulppeat, ja siitä on kiittäminen yhteistyötä, kertoo Koasin toimitusjohtaja Matti Tanskanen.

– Kun kustannukset jaetaan kahden toimijan välillä, voidaan tehdä suurempaa ja paremmin. Se palvelee kaikkia.

Ohjenuorana yhteisöllisyys, joka ei jää sanahelinäksi

Jason toiminnanjohtaja Anna Maunula kuvattuna monisukupolvitalon parvekkeella. Taustalla ruskan värittämä syysmaisema.
Jason toiminnanjohtaja Anna Maunula

Hienot tilat ovat plussaa, mutta yksin niiden takia yhteiskohdetta ei rakennettu. Ajatus monisukupolvitalosta sai alkunsa jaetuista arvoista. Yhteisöllinen asuminen on Koasille ja Jasolle tärkeä teema, joka sanelee kohteiden suunnittelua.

– Kaikissa Jason kohteissa on nimetty toiminnanohjaaja, joka neuvoo ja auttaa asukkaita. Ohjaajat eivät järjestä taloissa jatkuvaa ohjelmaa, vaan asukkaita kannustetaan kehittämään toimintaa itse. Ohjaaja toimii tarvittaessa apuna käytännön järjestelyissä, Jason toiminnanjohtaja Anna Maunula kertoo.

Maunulan mukaan tekemistä riittää, eikä Jason kohteissa yhteisöllisyys jää paperille.

– Joka päivä kokoonnutaan yhteisille kahvihetkille. On käsityöpiiriä ja erilaisia peliporukoita. Joissain taloissa asukkailla on yhteisiä remonttiryhmiä, jotka auttavat arjen askareissa, Maunula luettelee.

Koasilla yhteisöllisyys näkyy jaetuissa tiloissa ja asuntokohteiden palveluissa. Opiskelijoilla on käytössään yhteiskäyttöauto ja sähköpyörä. Uusiin ja remontoituihin kohteisiin on tuotu lisää yhteistä työskentelytilaa opiskelua ja ryhmätöitä varten. Etäaikana on panostettu myös virtuaaliseen yhteisöllisyyteen.

– Meillä on oma Naapuriapu-sovellus. Siellä opiskelijat voivat ilmoittautua vaikka hoitamaan toisen lemmikkiä tai pyytää apua pyöränkumin korjaukseen. Nämä ovat pieniä asioita, joilla on iso merkitys, Tanskanen kertoo.

Ensimmäisiä monisukupolvitaloja Suomessa

Koas ja Jaso aloittivat yhteiskohteen suunnittelun pari vuotta sitten. Kaupunki oli toivonut Kankaan alueelle uudenlaisia, kokeilevia asumisratkaisuja, ja monisukupolvitalo istui tähän ajatusmaailmaan hyvin. Tilasuunnittelun tueksi järjestettiin luovia työpajoja, joissa opiskelijat ja ikäihmiset pääsivät esittämään ideoitaan ja toiveitaan. Huolellinen suunnittelu oli paikallaan, sillä vastaavia kohteita ei ole Suomeen juuri rakennettu.

– Tietääkseni vain Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö on ollut rakentamassa tällaista monisukupolvikohdetta. Se valmistui pari vuotta sitten, Koasin Tanskanen muistelee.

Kankaan monisukupolvitalo on jaettu kahteen siipeen. Koas Kankaan asunnot sijoittuvat Ailakinkadulta katsottuna talon vasempaan päätyyn ja Jason Kankaan Ilonan asunnot oikeanpuoleiseen päätyyn.

Molemmat kohteet täyttivät Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen kriteerit, ja ne rahoitettiin pitkällä korkotukilainalla. Rahoituksen neuvotteluvaiheessa 2019 Kuntarahoitus ei ollut vielä tuonut yhteiskunnallista rahoitusta markkinoille. Tätä nykyä monisukupolvitalo vastaisi yhteiskunnallisen rahoituksen vaatimuksiin erinomaisesti, kertoo Kuntarahoituksen asiakkuuspäällikkö Sari Sistonen.

– Tämä on hieno kohde, jossa yhdistyvät sekä ympäristöasiat että yhteiskunnalliset arvot. Näitä ei Suomessa montaa ole, Sistonen kehuu.

Seuraavaksi työn alla on suuri yhteinen sisäpiha, jota kaikki Kankaan alueen asukkaat voivat vapaasti käyttää. Monisukupolvisuus jatkuu naapuritontilla, jossa toimii kieli- ja taidepainotteinen päiväkoti Touhula Fabriikki.


Monisukupolvitalon pohjakerroksen oleskelutiloja. Etualalla nojatuoliryhmä, taustalla TV ja pöytä.
Monisukupolvitalon pohjakerroksen oleskelutiloja.


Ullakkokerroksen yhteiset saunatilat. Ikkunoista avautuu maisema Jyväskylän keskustaan ja Jyväsjärvelle.
Ullakkokerroksen yhteisistä saunatiloista näkee pitkälle.


IT-tukea, villasukkia ja aamuun asti juhlimista

Kankaan monisukupolvitalon 168 asuntoa menivät kuumille kiville, ja talon molemmat siivet täyttyivät päivissä. Korona on varjostanut yhteiskohteen käyttöönottoa, mutta askel kerrallaan suunta on kohti normaalia. Seuraavaksi suunnitellaan yhteistä tekemistä, kun asukastoimikuntaelimet pääsevät vauhtiin.

– Meillä on yhteinen biljardipöytä ja kovia bilispelaajia Jason puolella. Ehkä saamme turnauksen pystyyn, Maunula pohtii.

Ideoita tulee talon molemmista siivistä.

– Eräs opiskelija oli jo ilmoittautunut vapaaehtoiseksi IT-tueksi vanhemmalle väelle. Myös villasukankutomiskurssia on toivottu, Maunula iloitsee.

Poikkipuolista palautetta ei Maunulan tai Tanskasenkaan korviin ei ole kantautunut. Asumisjärjestelyyn ollaan tyytyväisiä kautta linjan. Koasin opiskelijat ovat saaneet Jason Kankaan Ilonan asukkailta suitsutusta reippaasta asenteestaan ja huolellisuudestaan. Siisteys on tuonut lisäpisteitä.

– Jason hississä on kuulemma välillä roskia lattialla, mutta Koasin hissi on aina tip top -kunnossa. Näin minulle kerrotaan, Maunula naurahtaa.

Opiskelijoille monisukupolvitalo on turvallinen ja rauhallinen asuinympäristö. Yhteiskohteen tavoitteena oli törmäyttää eri sukupolvia ja siinä on Koasin Tanskasen mukaan onnistuttu.

– Ehkä se osaltaan laajentaa opiskelijoiden maailmankuvaa. Kun asutaan vierekkäin, ymmärretään, että tämä on yhteinen talo ja yhteinen kaupunki. On tärkeää, ettei mikään ryhmä asu omassa kuplassaan, Tanskanen pohtii.

Hankkeen alkuvaiheissa pohdittiin, sopivatko ikäihmiset ja railakas opiskelijaelämä saman katon alle. Jo ensimmäisissä työpajoissa kävi ilmi, että huoli on turha.

– Siellä vanhempi väki totesi, että ei huolta. Aiemmissa seniorikohteissa on kuulemma juhlittu ihan aamuun asti, Tanskanen naurahtaa.


Teksti: Roope Huotari
Kuvat: Koas & Jaso

Asuntotoimijoiden asiakastarinatVastuullisuusVihreä rahoitus

Sokkelosta selkeyteen – Sairaala Novassa löytää perille ja nukkuu hyvin

Sairaala Nova on ensimmäinen kokonaan uusi sairaala Suomessa vuosikymmeniin. Laajennuksia on moniin sairaaloihin tehty, mutta kokonaan uutta sairaalaa ei. Uusi 100 000 neliön sairaala tarjoaa modernit tilat 275 000 keskisuomalaisen erikoissairaanhoidolle ja 56 000 jyväskyläläisen perusterveydenhuollolle. Sairaalarakennus ja -laitteet on rahoitettu osittain Kuntarahoituksen yhteiskunnallisella rahoituksella.

Oppeja uuteen sairaalaan haettiin ulkomailta, henkilöstöä ja sidosryhmiä osallistettiin suunnitteluun. Muutto ajoittui vuodenvaihteeseen, jota edelsi yksi koronapandemian tartuntapiikeistä.

Puolivartalokuva johtajaylilääkäri Juha Palonevasta harmaassa puvussa Sairaala Novassa.
Johtajaylilääkäri Juha Paloneva

– Koko toiminta piti siirtää parissa päivässä uusiin tiloihin. Päivystystoiminta ja potilaat on hoidettava jatkuvasti, lappua ei voi laittaa luukulle hetkeksikään, johtajaylilääkäri Juha Paloneva kertoo.

Sairaalahoidossa muuton aikana olevien potilaiden määrä pyrittiin minimoimaan. Koronatilannetta tarkkailtiin jatkuvasti ja skenaarioita laadittiin.

– Potilaiden ja henkilöstön siirtymiselle tehtiin minuuttiaikataulu. Aikataulutimme ambulanssit ja taksit kuljettamaan potilaat osasto kerrallaan, johtajaylihoitaja Heljä Lundgrén-Laine kuvailee.

– Suuri koronapotilaiden määrä olisi voinut viivästyttää muuttoa. Koronapotilaat ovat huonokuntoisia, heidän siirtämisensä on riski sekä potilaille että henkilökunnalle. Onneksi tilanne oli muuttohetkellä rauhallinen, Paloneva huokaa.

Sairaala Novan muutosta vastasi Sairaala Novan käyttöönottoprojekti. Lisäksi käyttöönottoa koordinoi ”muuttonyrkki”, johon kuului johtajaylilääkärin ja johtajaylihoitajan lisäksi palvelujohtajat, viestinnän asiantuntija ja sihteeri. Tämä kokoonpano ratkoi ketterästi eteen tulleet ongelmat ja asiat, jotka eivät osuneet kenenkään vastuualueelle. Sittemmin kokoonpano on vakiintunut Novan toiminnan ohjausryhmäksi.

Hyvästit sairaalasuunnistukselle

Uusi sairaala on vanhoja tiloja selkeämpi ja kompaktimpi. Asiakkaiden ja potilaiden sisäänkäyntien määrä on kutistunut aiemmasta yli kymmenestä kahteen. Lisäksi päivystykseen mennään omasta punaisesta ovesta. Toimintojen keskittäminen sairaalan eri osiin helpottaa sekä potilaita että henkilökuntaa.

– Niin sanotut kuumat toiminnot kuten päivystys sekä teho- ja leikkausosastot sijaitsevat vierekkäin sairaalan toisella puolella. Tietyt kuvantamisen toiminnot on sijoitettu päivystyksen yhteyteen, näin potilasta ei tarvitse siirtää pitkiä matkoja sairaalassa, Lundgrén-Laine kertoo.

Lähikuva johtajaylihoitaja Heljä Lundgrén-Laineesta.
Johtajaylihoitaja Heljä Lundgrén-Laine

Vastaanottopalvelut, myös Jyväskylän kaupungin vastaanotot, ovat sairaalan vastakkaisella puolella. Potilaan on helppo hahmottaa, missä mikäkin palvelu sijaitsee. Ulkoapäin asiakas ei tiedä, onko hän erikois- vai perusterveydenhuollon tiloissa tai kumman palveluksessa käytävällä vastaantuleva asiantuntija työskentelee.

– Vanhassa sairaalassa palveluja oli sikin sokin ja eri järjestyksessä eri kerroksissa, ”sillisalaattina” siellä sun täällä. Leikkausosastoja oli kolme, Paloneva kuvailee.

– Suunnistamiseen tarvitsi karttaa ja kysymättä harvoin löysi perille. Liikkuminen ja oikeaan paikkaan löytäminen on helpottunut huomattavasti, Lundgrén-Laine jatkaa.

Uudessa sairaalassa vuodeosastot on sijoitettu kerroksiin 5–7. Myös niiden sijoittelussa on mietitty synergiaa, toistensa toimintaa tukevat osastot on sijoitettu lähekkäin. Modernit tilat ovat joustavat ja monikäyttöiset. Vuodepaikkojen määrää vähennettiin uuteen sairaalaan muuton myötä.

– Pyrimme siihen, että hoidossa on aktiivinen ja kuntouttava ote alusta alkaen ja potilas pääsee mahdollisimman pian toimenpiteen jälkeen kotiin tai tarvittaessa kuntoutukseen, Paloneva sanoo.

Vuodeosastotilat ovat vakioituja, vain psykiatrisen osaston tilat poikkeavat hieman muista. Potilashuoneet ovat yhden hengen huoneita, mistä on tullut paljon kiitosta.

– Yhden hengen huoneissa potilaat nukkuvat paremmin, kun toiset potilaat tai hoitajien käynnit heidän luonaan eivät häiritse. Infektioiden leviämistä voidaan ehkäistä tehokkaammin. Huoneet ovat melko tilavia, kaikilla on oma suihku ja vessa. Televisiota ja verhoja saa säädellä haluamallaan tavalla, koronarajoitusten poistuttua omainen voi yöpyä huoneessa. Huoneet ovat kauniita ja niissä on myös taidetta kuten koko sairaalassa muutenkin, Lundgrén-Laine listaa.

Koronan vuoksi potilaat eivät ole pystyneet liikkumaan tiloissa normaalisti, ja joidenkin mielestä yhden hengen huoneessa on yksinäistä. Etenkin alussa palautetta tuli televisioiden ja kellojen puuttumisesta.

– Iäkkäämmillä ihmisillä ei välttämättä ole älylaitteita, siksi televisio on heille tärkeä. Nyt olemme onneksi saaneet lähes joka huoneeseen television, Lundgrén-Laine iloitsee.

Pois siiloista

Vanhasta sairaalasta uusiin tiloihin siirrettiin tavaraa mahdollisimman vähän sisäilmaongelmien vuoksi. Papereita tai tekstiilejä ei saanut mukaan ottaa lainkaan. Kaikki siirretty tavara käytettiin tiukassa puhdistuksessa. Uuden sairaalan sisäilma on saanut hyvää palautetta.

Televisioiden lisäksi asiakas- ja potilastiloissa tehtiin heti sairaalan alkuviikkoina palautteen perustella parannuksia muun muassa opastuksiin. Henkilöstön tiloissa järjestelyt ovat vielä kesken. Tilojen myötä muuttui myös tapa toimia.

– Entisessä sairaalassa monet olivat tottuneet olemaan omissa porukoissa ja tiloissa tai huoneissa. Nyt meillä on henkilöstölle yhteinen, moniammatillinen tila. Tämä on ollut todella suuri kulttuurinen muutos. Henkilöstön tilojen kehittäminen jatkuu ja hiljalleen ihmiset löytävät paikkansa ja kuhunkin tehtävään tarkoituksenmukaisen tilan. Pääsääntöisesti tiloihin ollaan tyytyväisiä ja moni on sanonut, ettei missään nimessä menisi takaisin vanhaan, Lundgrén-Laine kertoo.

Ennen muuttoa henkilökunnalle oli tarkoitus pitää yhteinen juhla uudessa sairaalassa, mutta korona pilasi suunnitelman.

– Korona-aika on tuonut muutenkin suureen muutokseen omat mausteensa. Tilojen lisäksi vaihtuivat henkilöt, laitteet ja osittain myös järjestelmät. Emme ole pystyneet pitämään mitään purkupajoja, henkilöstö ei ole kunnolla päässyt tuulettamaan tunnelmia. Rakennuksen fiilistely jäi tekemättä, heti alkoi arki, Lundgrén-Laine harmittelee.

Sairaala Novan vastaanottohuone näkyy avoimesta liukuovessa, jossa on mustavalkoista taidetta.
Sairaala Novassa taidetta on niin yhteisissä tiloissa kuin potilas- ja vastaanottohuoneissa.

”Ei pidä olettaa, että kaikki menee hyvin, koska ongelmiahan tulee”

Suunnitteluvaiheessa ajatuksena oli, että uuteen sairaalaan siirryttäessä käytössä olisi uusi asiakas- ja potilastietojärjestelmä. Myös toiminnanohjausjärjestelmän piti tukea uudenlaista toimintaa. Kaikkia järjestelmiä ei kuitenkaan saatu käyttöön toivotussa aikataulussa.

Toiminta uudessa rakennuksessa käynnistettiin pienemmällä volyymilla. Nyt sairaala toimii jo normaalisti.

– Uuden toiminnanohjausjärjestelmän piti auttaa meitä entistä enemmän logistiikassa, potilaiden ajanvarauksessa sekä tilojen ja tarvikkeiden varauksessa. Järjestelmän pitäisi tukea sujuvia potilaskohtaamisia ja tehokasta tilankäyttöä. Valitettavasti tekninen toteutus oli odotettua monimutkaisempi ja manuaalista työtä joudutaan tukipalveluissa tekemään suunniteltua enemmän. Mutta tämäkin asia paranee koko ajan, Paloneva kertoo.

Mitä Lundgrén-Laine ja Paloneva suosittelevat vastaavia hankkeita suunnitteleville?

– Näin isossa projektissa on valtava määrä muuttujia. Huolellisesta suunnittelusta huolimatta moni asia voi muuttua matkan varrella. Ennen varsinaista muuttoa kannattaa tehdä niin paljon kuin mahdollista, muuttovaiheessa on syytä varautua ihan kaikkeen, Paloneva sanoo.

Johtajaylilääkärin mukaan muuttoprojektista vastaavan ryhmän kokoaminen nopeuttaa asioiden ratkomista.

– Ei pidä olettaa, että kaikki menee hyvin, koska ongelmiahan tulee. Tärkeintä on, että ne ratkotaan nopeasti, Paloneva summaa.

Lundgrén-Laine korostaa vuoropuhelun tärkeyttä: asioita täytyy käydä riittävästi läpi ja muutosjohtamiseen kannattaa kiinnittää huomiota.

– Yksi tärkein oppi on keskustelu ja yhteisen tavoitteen ja näkymän luominen yhdessä henkilöstön kanssa. Kompromisseja on myös pakko tehdä, kaikkia yksittäisiä toiveita ei voida täyttää. Meitä julkisena toimijana konsultoi myös euro, joka rajoittaa valintoja.

Vaikka vastoinkäymisiä on ollut, puntari on kuitenkin vahvasti positiivisen puolella.

– Meillä on tilavat, hyvät ja terveet tilat, joihin asiakkaiden on helppo tulla. Sairaala on viihtyisä, esimerkiksi aula ei edes näytä eikä tuoksu sairaalalta. Ja asiakaspalaute on hyvää, Lundgrén-Laine hymyilee.

Teksti: Hannele Borra
Kuvat: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ja Petteri Kivimäki

AsiakastarinatHyvinvointialueiden asiakastarinatYhteiskunnallinen rahoitus

Annikan kotona

Annika Olo on 33-vuotias paljasjalkainen espoolainen. Arkisin hän työskentelee keittiötyöntekijänä ja harrastaa vapaa-ajallaan monipuolisesti liikuntaa, muun muassa kilpauintia, show- ja paritanssia sekä kuntosalia. Ratsastus on Annikalle näitäkin pitkäaikaisempi intohimo. Sitä hän on harrastanut pikkulapsesta asti ja voittanut myös tukun mitaleja.

Annika asuu Espoon Uusmäessä, asumispalvelua kehitysvammaisille ja erityistä tukea tarvitseville tarjoavassa Aurinkolinna-talossa. Rakennuksen omistaa Kehitysvammaisten palvelusäätiö ja sen asumispalvelut tuottaa KVPS Tukena Oy. Kohde on Kuntarahoituksen rahoittama.

Yksilöllistä asumista tarvitaan enemmän ympäri Suomea

Suomessa on edelleen haasteita kehitysvammaisten ja erityistukea tarvitsevien ihmisten asumisessa, sillä toiveisiin sopivaa asuntotarjontaa on niukasti. Siksi moni aikuisikäisistäkin kehitysvammaisista asuu vieläkin lapsuudenkodissaan, varatoimitusjohtaja, kiinteistötoimen johtaja Aarne Rajalahti Kehitysvammaisten palvelusäätiöstä kertoo.

– Lähipalvelujen tärkeys ja mahdollisuus pitää yllä sosiaalisia suhteita lapsuudenkodista muuton jälkeenkin korostuvat kehitysvammaisten ihmisten asumisessa. Tuttu ympäristö tukee itsemääräämisoikeutta ja omatoimisuutta, siksi sopivia asumisratkaisuja tarvitaan valtakunnallisesti eikä vain kasvukeskuksissa.

Aurinkolinnan juuret ulottuvat vuoteen 2009. Noin 30 kehitysvammaisen nuoren perheet perustivat tuolloin Espoon Aurinkolinna ry -yhdistyksen, joka ryhtyi ajamaan nuorille mahdollisuutta omaan kotiin. Yhdistys on edelleen aktiivinen asumisyksikön toiminnassa. Toteutuneen hankkeen perustana oli useiden vuosien selvitystyö.

– Tästä taustatyöstä oli paljon hyötyä siinä, että Aurinkolinnan suunnittelussa pystyttiin alusta alkaen huomioimaan kehitysvammaisten henkilöiden toiveet ja odotukset heidän asumiseensa liittyen, KVPS Tukenan varatoimitusjohtaja Jere Metsähonkala kertoo. – Myös Aurinkolinnan sijainti tukee asumisyksikön toimintaa hyvin. Alueella on runsaasti mahdollisuuksia ulkoiluun ja ajanviettoon. Rakennuksen sijoittelussa onnistuttiin huomioimaan pihan toiminnallisuus. Aurinkolinna-yhdistyksen aktiiviset perheet ovat tehneet merkittävää työtä ja ovat edelleen arvokas ja tärkeä ääni Aurinkolinnan arjessa. 

Iloa ystävistä ja yhteisöllisyydestä

Annika Olo on perheineen ollut Aurinkolinna-hankkeessa mukana alusta asti ja he ovat yhdistyksen perustajajäseniä. Lopullisesti Annikasta tuli aurinkolinnalainen pari vuotta sitten: rakennus valmistui alkuvuodesta 2019 ja Annika muutti ensimmäisten asukkaiden joukossa elämänsä ensimmäiseen omaan kotiin. Hän on viihtynyt loistavasti.

– Tämä on tosi ihana paikka ja sopii minulle todella hyvin. Oli pitkä prosessi, ennen kuin pääsin tänne muuttamaan, mutta kun muutto sitten tapahtui, kaikki vähän niin kuin loksahti kohdalleen. 

Annikan poikaystävä Klaus asuu myös Aurinkolinnassa. Pariskunta tapasi harrastusten kautta ja alkoi seurustella Annikan opiskellessa Omnia-ammattikoulun kotitalous- ja kuluttajapalvelujen linjalla. Mahdollisuus asua saman katon alla niin Klausin kuin ystäviensäkin kanssa on Annikalle eräs Aurinkolinnan parhaista puolista.

– Onhan se kivaa, kun kaverit asuvat naapurissa. Pidän siitä, että meillä on iso porukka asukkaita. Henkilökuntakin on mahtavaa ja monet ovat tulleet tosi tutuiksi, hän kertoo.

Ei laitosarkea, vaan itsenäistä elämää

Yksikön johtaja Anne Alhava korostaa, että Aurinkolinnassa tavoitteena on yksilöllinen, itsenäinen tapa asua. “Omannäköinen arki ja elämä” toistuvat hänen sanoissaan usein.

– Teemme kunkin asukkaan kanssa asumisen suunnitelman, jotta tunnemme hänen tuen tarpeensa. Tuemme asukkaita tarpeen mukaan, mutta emme väkisin tuppaudu kenenkään avuksi. Yksi voi kaivata apua pyykkipäivänä, toinen taas haluaa hoitaa nämä askareet itse.

Itsenäisen asumisen periaatteessa korostuu myös asukkaiden itsemääräämisoikeus. Aurinkolinna on asuinpalvelua tuottava yksikkö, ei hoitoyksikkö tai laitos. Henkilökunta työskentelee asukkaiden kodeissa, mikä edellyttää hienotunteisuutta ja rajojen kunnioittamista.

– Emme mene asuntoihin ilman lupaa tai vahdi kenenkään arkea, Alhava kertoo. – Asukkaamme ovat toimeliasta väkeä: suurin osa käy päivätoiminnassa ja töissä, harrastaa ja osallistuu yhteiskuntaan. Jotkut heistä haluavat vaikkapa aamuherätyksen, kun taas toiset mieluummin heräilevät ja lähtevät päivän menoihinsa omaan tahtiinsa.

Pandemia-aika on tuonut Aurinkolinnaan tutut haasteet. Asukkaiden harrastusmahdollisuudet ovat olleet suppeampia ja varotoimista on tullut osa arkea. Yhteinen toiminta on silti aktiivista.

– Kesällä meillä oli esimerkiksi asukkaiden ja henkilökunnan futiskatsomo yhteistiloissa. Syksyksi asukkaat valmistelevat Halloween-bileitä. Olemme myös järjestäneet tavallista enemmän toimintaa ulkosalla, kuten grillausta ja kävelyitä, Alhava kertoo.

Oma koti kullan kallis

Annika arvostaa ja nauttii Aurinkolinnassa pienistä arjen asioista.

– Olen jo 33-vuotias, joten itsekseen asuminen oli minulle tärkeä askel. Täällä voin viettää päivää vapaasti sillä tavoin kuin haluan: laittaa itse ruokaa, katsella rauhassa telkkaria, tai olla muiden seurassa yhteistiloissa.

Oma asunto on hänen arkensa kannalta hyvällä sijainnilla. Annikan lapsuudenkoti on Bembölessä, joten muutto Aurinkolinnaan ei tarkoittanut siirtymistä kohtuuttoman pitkän matkan päähän. Alueen liikenneyhteydet ovat muutenkin hänelle varsin sopivat.

– Pääsen töihin kävellen tai pyörällä. Bussilla menen, jos sattuu olemaan huono sää. Pidän siitä, että alueella on helppo liikkua: taksilla ja julkisilla pääsee hyvin pois ja takaisin.

Annikalle parasta ja arvokkainta Aurinkolinnassa on kuitenkin ennen kaikkea se, mikä niin monelle muullekin meistä.

– Se, että on oma koti, on maailman ihanimpia asioita, hän kertoo.


Lue lisää Ratkaisupankistamme:


Teksti: Tuomas Mäkinen
Kuva: Aleksi Poutanen

AsiakastarinatKuntien asiakastarinat

Jäähyväiset turpeelle – Seinäjoen Energian pikatie hiilineutraaliuteen

Seinäjoella oli pitkään selvitetty erilaisia voimalaitosratkaisuja. Kaupungin kaukolämmön tuotanto on ollut pitkään yhden laitoksen ja turpeen varassa. Turpeen käyttö on kallistunut kallistumistaan ja aiheuttanut kaukolämmön hintaan nostopaineita. Tämä sai Seinäjoen Energian pohtimaan uusia vaihtoehtoja.

Erilaisia jätepolttokattiloita ja isompia voimalaitosratkaisuja vertailtiin. Vuonna 2018 tehtiin päätös tuotannon hajauttamisesta useaan pienempään laitokseen yhden suuren laitoksen sijaan. Syksyllä 2022 aletaan koekäyttää noin puolet kaupungista lämmittävää, Kuntarahoituksen vihreällä rahoituksella rahoitettua biopolttolaitosta.

– Päätimme, ettemme laita kaikkia munia samaan koriin. Uusi laitos turvaa luotettavan uusiutuvan energian tuotannon, mutta jättää tilaa myös muille ratkaisuille, Seinäjoen Energian lämpöyksikön johtaja Mikko Mursula kertoo.

Vuosi hajauttamispäätöksen jälkeen yhtiö päivitti strategiansa. Tavoitteeksi asetettiin hiilineutraalius vuonna 2030.

Huomioliiveihin ja kypärään pukeutunut Mikko Mursula seisoo puuhakekasan vieressä ja tutkii haketta.
Lämpöyksikön johtajan Mikko Mursulan mukaan Kapernaumin uusi laitos pystyy hyödyntämään polttoaineena myös hyvin kosteaa puuta.

– Tuolloin meillä ei ollut Kapernaumin uuden laitoksen lisäksi sen enempää konkretiaa tavoitteeseen pääsemisestä kuin tietoa turpeen polton vähentämisen aikataulustakaan, Mursula kuvailee.

Kapernaumin uusi laitos käyttää polttoaineena erilaisia sahojen sivutuotteita ja metsähakkuiden tähteitä kuten puun kuorta, sahanpurua tai metsähaketta. Poikkeuksellista laitoksessa on, että se pystyy hyödyntämään hyvinkin kosteaa puuta – poltettavan puun vesipitoisuus voi olla jopa 65 prosenttia. Puuta ei tarvitse kuivatella kasoissa, kun tuorekin puu palaa tehokkaasti laitoksen uumenissa. Savukaasujen lämmöt otetaan talteen.

– Tämä ei ole alalla uutta, mutta meille savukaasujen lämmön talteenotto tulee käyttöön nyt ensimmäistä kertaa. Teknologia on kehittynyt, taivaalle nousee 40-asteista savukaasua aiemman 150-asteisen sijaan.

Uusi lämpökattilahanke on yli 30 miljoonan euron investointi, siihen kuuluvat myös jo valmistuneet polttoaineen vastaanotto- ja käsittelyjärjestelmä. Se palvelee myös vanhaa turvekattilaa.

– Uuden logistiikkajärjestelmän myötä olemme jo kesällä saaneet säästöä aikaan, kun olemme polttaneet vanhassa kattilassa turpeen sijaan puuta.

Lämpöpumput suuressa roolissa 

Uusi lämpökattila ei yksin tee Seinäjoen Energiasta lähes hiilineutraalia. Sen lisäksi Hanneksenrinteen öljyä pelletillä korvaava vara- ja huippulaitos valmistui 2020. Yhteensä investointeja on nyt tehty ja tullaan tekemään lähiaikoina noin 60 miljoonalla eurolla. Hiilidioksidipäästöjen on arvioitu putoavan vuoden 2018 lähes 660 000 tonnista alle 14 000 tonniin vuoteen 2023 mennessä. Asiakkaille investoinnit tarkoittavat vakaahintaista ja puhdasta, uusiutuvaa energiaa.

– Olemme selvitelleet kaikkea mahdollista ja tavoitteemme on lisätä kaikkea muuta kuin polttamalla tehtyä tuotantoa. Edes hiilidioksidivapaa polttamalla tehty energia ei välttämättä ole tulevaisuudessa kovin hyväksyttävää, Mursula pohtii.

Seinäjoelle rakennettava datakeskus tulee toteutuessaan tuottamaan noin 10 prosenttia kaupungin kaukolämmön vuositarpeesta. Se on suurin piirtein kaupungin kaikkien pientalojen vuotuinen kaukolämmön tarve. Jatkossa datakeskus voi lämmittää noin kolmanneksen Seinäjoesta, jos kaikki sujuu toivotulla tavalla.

Datakeskushanke on ollut vireillä jo kymmenisen vuotta, energiayhtiö on ollut mukana suunnittelussa muutaman vuoden.

– Datakeskuksen on tarkoitus toimia uusiutuvalla energialla tuotetulla sähköllä. Datakeskuksen lämpö otetaan talteen lämpöpumpuilla ja siirretään kaukolämpöveteen. Vihreää sähköä sisään ja vihreää lämpöä ulos, Mursula selvittää.

Lämpöpumpuilla on muutenkin suuri rooli Seinäjoen Energian pyrkiessä kohti hiilineutraaliutta. Lämmön talteenottoa ja hukkalämmön laajempaa hyödyntämistä selvitellään. Lämmön talteenotto jätevesistä voisi tulevaisuudessa kattaa jopa 10 % kaupungin energiantarpeesta. Vuonna 2022 valmistuu Seinäjoen voimalaitosalueelle EPV Energian toteuttama kaukolämpöakku- ja sähkökattilahanke. EPV:n kautta Seinäjoen Energialla on myös omaa tuulivoimaa.

– Energia-ala ja sähkömarkkina ovat melkoisessa myllerryksessä. Tuulivoimaa on tulossa paljon lisää. Välillä sähköstä on ylitarjontaa ja välillä pulaa. Pakkaspäivinä Seinäjoen energiantarve voi kaksinkertaistua. Kaukolämpöakkuun voimme varastoida energiaa silloin, kun siitä on ylitarjontaa, Mursula kuvailee suunnitelmia.

Valtion tuki- ja veropolitiikka kannustaa vihreään siirtymään ja lämpöpumppuinvestointeihin.

– Aiemmin lämpöpumppuinvestointien kannattavuus on mietityttänyt. Investointituet vauhdittavat investointeja ja pienentävät niihin liittyviä riskejä. Tällä hetkellä investoiminen kannattaa myös alhaisten korkojen takia, Mursula jatkaa.


Teksti: Hannele Borra 
Kuvat: Seinäjoen Energia 

AsiakastarinatKestävä rahoitusKuntien asiakastarinatVihreä rahoitus

Linjauksista selkänojaa rahoitussuunnittelun arkeen

Kuntien investointien rahoitukseen on tullut viime vuosina uusia vaihtoehtoja, esimerkiksi leasing rahoitusmuotona on yleistynyt. Lisäksi korot ovat vuosien 2007–2008 finanssikriisin jälkeen olleet alhaalla, viime vuosina jopa rahoitusteorioiden vastaisesti negatiiviset. Pääsääntöisesti kunnat eivät päivitä rahoitukseen liittyviä linjauksiaan markkinaliikkeiden ja rahoitusympäristön muutosten mukana, vaan huomattavasti harvemmin. Inspiran asiantuntijat tunnistivat kuntien tarpeen rahoitussuunnitteluun liittyvien dokumenttien kehittämiselle. 

Lähikuva Matias Vitiestä.
Matias Vitie

– Monesti linjauksia on useassa eri dokumentissa tai myöhemmin vaikeasti löydettävässä paperissa, kuten kunnanhallituksen kokousmuistiossa. Joskus rahoituksen hankinnan pelisäännöt ovat hiljaista tietoa, jota ei ole kirjattu muistiin tai dokumentteja ei ole päivitetty pitkään aikaan, Inspiran senior konsultti Matias Vitie kuvaa projektin taustoja.  

Projektin aluksi Inspiran asiantuntijat analysoivat pilottikuntien dokumentteja, joissa oli rahoitussuunnitteluun liittyviä kirjauksia. Työ aloitettiin varainhankintapolitiikasta, minkä jälkeen siirryttiin antolainaus- ja takauspolitiikkojen kimppuun. Lainasalkkuanalyysissä tarkasteltiin vielä, miten kunta on käytännössä toteuttanut varainhankintapolitiikkaansa ja miten se suhtautuu uuteen päivitettyyn varainhankintapolitiikkaan. Lainasalkkuanalyysissä saadaan kokonaisvaltainen arvio kunnan rahoitusriskiasemasta. 

– Varainhankintapolitiikka on rahoitussuunnittelun keskeisin dokumentti. Se sisältää rahoituksen pelisäännöt. Siinä määritellään, miten rahoitusta hoidetaan, miten tehdään varainhankintaa ja suojaudutaan riskeiltä, minkälaisia rahoitusinstrumentteja missäkin tilanteessa käytetään ja kuka näistä asioista päättää, Vitie jatkaa. 

Laukaan kunnalle Inspiran ehdotus pilottikuntana toimimisesta osui sopivaan saumaan. 

– Olimme miettineet korkoriskipolitiikan päivittämistä, mutta meillä ei ollut selkeästi kirjattua politiikkaa tai linjauksia. Rahoitussuunnitteluun liittyviä kirjauksia oli erillisissä päätöksissä, konserniohjeessa ja hallintosäännössä, Laukaan talousjohtaja Eero Raittila kertoo.  

Lopputulos kirkastui vuoropuhelussa 

Inspira kävi kuntien dokumentit läpi ja luonnosteli uudet ehdotukset, minkä jälkeen ajatukset käytiin läpi yhteisessä työpalaverissa kunnan edustajien kanssa. 

– Vuoropuhelu kokouksissa on hyvä tapa kehittää linjauksia ja dokumentteja. Palavereissa kävimme läpi Inspiran ehdotukset ja toimme esiin omat näkökulmamme. Linjausten taustat eivät välttämättä käy selville pelkkää dokumenttia lukemalla, Porvoon kaupungin rahoitusjohtaja Henrik Rainio kertoo. 

Lähikuva Henrik Rainiosta. Taustalla Porvoon vanha kaupunki.
Henrik Rainio

Rainion mukaan projekti tarjosi hyvän poikkileikkauksen kaupungin rahoituksen järjestelyihin. Porvoon takaus- ja antolainapolitiikkaan tai varainhankinta- ja sijoituspolitiikoihin ei tullut suuria muutoksia, mutta dokumentteihin tehtiin päivityksiä useisiin eri kohtiin.  

– Saimme paljon hyviä kommentteja ja täsmennyksiä. Projekti vahvisti, että meillä perusasiat ovat kunnossa ja asioita on tehty tähänkin asti hyvin. Suurin hyöty oli siinä, että nyt saimme linjaukset paketoitua yksiin kansiin. Mitä paremmin linjaukset on tehty ja kirjattu, sitä selkeämpää arkipäivän toiminta on, Rainio kertoo. 

Myös Raittila korostaa hyväksyttyjen toimintaohjeiden tai politiikkojen merkitystä. 

– Kun kattavaa ohjeistusta ei ole, jokaisen päätöksen kohdalla joutuu miettimään, mitä lainsäädäntöä siihen liittyy ja miten ennen on vastaavissa tapauksissa toimittu. Kunnan liikkumavara on oikeastaan aika pieni ja toiminta säänneltyä. Hyväksytyt dokumentit ovat viranhaltijoille selkeä ja helppo opas, ne ohjeistavat, missä puitteissa toimitaan. Toisaalta dokumenttien kautta päättäjille voi tehdä näkyväksi sääntelyn ja sen, että viranhaltijat toimivat sen puitteissa, Raittila sanoo. 

Vertailua ja vertaistukea 

Sekä Rainio että Raittila pitivät hyvänä sitä, että useampi kunta oli pilottiprojektissa mukana samaan aikaan.  

– Inspiran asiantuntijat toivat esiin muiden kuntien linjauksia ja tapoja tehdä asioita. Omien periaatteiden ja toimintatapojen vertailu muihin oli antoisaa, Rainio sanoo. 

Puolivartalokuva Eero Raittilasta tummansininen puku päällä.
Eero Raittila

– Projekti tarjosi hyvän mahdollisuuden pohtia myös toimivaltakysymyksiä. Niihin ei tullut olennaisia muutoksia, mutta vertailtaessa omia käytäntöjä toisten kuntien toimintaan, sai vahvistuksen joko käytännön säilyttämiselle tai muuttamiselle, Raittila jatkaa. 

Työ Porvoossa ja Laukaassa on vielä kesken. Kun dokumentit valmistuvat, ne viedään uusien valtuustojen käsiteltäväksi. Molemmissa kunnissa halutaan lisätä päättäjien ja viranhaltijoiden tietoisuutta rahoituksen suunnittelusta ja toteutuksesta. 

– Tarkoituksena on viestiä dokumenttien peukalosääntöajatukset päättäjille ja viranhaltijoille myös jossain tiiviimmässä muodossa, että heillä on ne ainakin jollain tasolla tiedossa. Muuten koko paperi linjauksineen hautautuu helposti arkiston uumeniin, Rainio sanoo. 

Laukaassa on suunnitteilla pidemmän ja lyhyemmän ajan rahoitussuunnitelman laatiminen ja niiden vieminen päätöksentekijöiden käsittelyyn. Dokumentit ja periaatepäätökset tullaan jatkossa käymään läpi vuosittain talousarvion laatimisen yhteydessä. 

– Suunnittelusta tehdään systemaattisempaa. Samalla teemme rahoituksen suunnittelua ja toteutusta näkyvämmäksi päättäjille. Talousjohtajalla on rahoituksessakin paljon vastuuta ja toimivaltaa. Kunnossa olevat dokumentit ovat hyvä selkänoja päivittäiselle työlle, Raittila kertoo. 

Inspiralaisten lisäksi dokumenttien laatimiseen ja kommentointiin osallistui Kuntarahoituksen asiantuntijoita. 

– Tässä projektissa saimme yhdestä paikasta dokumenttien laatimiseen asiantuntija-apua, jota meidän muuten olisi pitänyt hankkia useasta paikasta. Pakotetussa, valmiiksi aikataulutetussa prosessissa dokumentit syntyivät rivakasti, Eero Raittila kiittelee. 

Pilottiasiakkaiden kanssa jalostettu Inspiran palvelu rahoitussuunnittelun kehittämiseksi on nyt saatavilla. Palvelua kehitettään edelleen yhteistyössä uusien asiakkaiden kanssa. 

Lisätietoja palvelusta: senior konsultti Matias Vitie, 050 366 2727, matias.vitie@inspira.fi 


Teksti: Hannele Borra 
Kuvat: Inspira ja haastateltavat 

AsiakastarinatKuntien asiakastarinatNeuvonantopalvelut

Sotkamo painaa kaasua

Vuokatti Areenalla piti järjestää helmikuussa 2021 Euroopan nuorten talviolympialaiset. Kisat siirtyivät maaliskuulle 2022, mutta odotukset Vuokatissa ovat korkealla.

– Areenassa on jääkiekkokaukalot sekä eurooppalaisella että NHL-mitoituksella. Molemmat kaukalot ovat joustokaukaloita eli ne sopivat turvallisuusluokitukseltaan sekä Liigan että kansainvälisiin peleihin. Puitteet ovat kaikin puolin huippuluokkaa ja odotammekin jääkiekkoilijoita harjoittelemaan Vuokattiin, Sotkamon kunnanjohtaja Mika Kilpeläinen hehkuttaa.


Kaksi jääkiekkoilijaa luistelee kameraa kohti Vuokatti Areenan jäällä.
Vuokatti Areenassa on jääkiekkokaukalo sekä eurooppalaisella että NHL-mitoituksella.


Teemu Selänteen jääkiekkoleiri järjestettiin uudessa Vuokatti Areenassa kesäkuussa 2021.

– Leiri onnistui hienosti! Jatkossa tapahtuman merkitys varmasti korostuu entisestään, kun puitteet ovat nyt erinomaiset, Kilpeläinen jatkaa.

Uudessa Areenassa on huippuolosuhteet myös kaukalopikaluistelun eli erityisesti Aasiassa suositun short track -luistelun harrastamiseen. Lisäksi tiloista löytyy kuntosali ja ravintola.

Energiatehokkuus luo kannattavuutta

Vuokatti Areena muodostaa yhdessä Vuokattihallin ja vasta remontoidun uimahallin kanssa kokonaisuuden, jonka lyhyitä välimatkoja nuorienkin urheilijoiden on turvallista liikkua. Rakennusten läheinen sijainti tuo synergiaa myös energiatalouteen.

– Jäähallikokonaisuus tuottaa paljon lauhde-energiaa, jota voidaan hyödyntää uimahallin veden lämmittämiseen aina, kun sitä ei tarvita Areena-kiinteistön lämmitykseen. Kokonaisuus on äärimäisen energiatehokas. Areena-kiinteistö voi päästä jopa nollaenergiatasoon, Sotkamon kunnan tekninen johtaja Harri Helenius iloitsee.


Vuokatti Areenan uimahalli.
Uimahallin veden lämmityksessä hyödynnetään lauhde-energiaa.


Energiaratkaisuun on haettu mallia vastaavista Suomessa toteutetuista kohteista. Perusenergiaratkaisu on kaukolämpö, maalämpökaivoja ei pohjavesialueelle voi porata.

– Kannattavuudesta iso osa muodostuu energiatehokkuudesta. Asiaa on ajateltu myös rakennuksen värejä suunniteltaessa, Helenius kertoo.

Vuokatti Areenan ja vanhan Vuokattihallin yhdistelmällä Sotkamoon tavoitellaan myös isoja, yli 1 000 hengen tapahtumia, kokouksia ja konsertteja.

– Tällaisia varauksia oli jo kalenterissa, mutta koronan takia ne peruuntuivat. Uskon, että varauskalenteri alkaa täyttyä, kun korona hellittää otettaan, Kilpeläinen sanoo.

Tyhjillään Vuokatti ei korona-aikanakaan ole ollut. Sotkamossa oli vuoden 2021 kuuden ensimmäisen kuukauden aikana Suomen toiseksi eniten yöpymisiä, yli 360 000. Ulkomaalaisten yöpymisiä oli Vuokatin alueella samalla jaksolla yli kymmenen tuhatta.

– Vuokatissa järjestettiin viime talvena nuorten MM-hiihdot ja paraurheilijoiden maailmancupin kilpailut koronaturvallisesti. Kisoja varten tänne luotiin urheilukupla tiukkoine testausmenettelyineen, Kilpeläinen iloitsee.

Uudenlaista yhteistyötä ja alueellista vaikuttavuutta

Kuntalaiset ovat ottaneet Areenan positiivisesti vastaan. Paikalliset jalkapallo- ja jääkiekkoseura yhdistyivät Areenan innoittamana ja lähtivät toimijoiksi Vuokatti Sportiin. Uusi seura on löytänyt yhteistyömahdollisuuksia Vuokatti Areenan operaattorin kanssa.

Areenan toimintamalli on kunnalle täysin uusi. Hanke oli ensimmäisen kerran keskusteluissa jo vuonna 2005, vaihtoehtoja alettiin miettiä vakavammin vuonna 2015. Mutkien kautta kunta päätyi toteuttamaan investoinnin leasing-rahoituksella ja vuokraamaan tilat eteenpäin areenaa operoivalle yhtiölle. Energiatehokkuuden asioista hankkeelle myönnettiin Kuntarahoituksen vihreää rahoitusta.

– Areenan yhteistyömallia haettiin jonkun aikaa. Perustimme jo kiinteistöyhtiönkin, mutta yhtiö ei olisi ollut rahoituksen kannalta järkevä toteutustapa. Hankkeessa on mukana yksityisen sektorin toimijoita, vuokralaisina ovat muun muassa Vuokatin urheiluopisto ja Osuuskauppa Maakunta. Vaikka kunta on rakennuttaja sen ei tarvitse olla toiminnan pyörittäjä. Tämä on meille kustannustehokas malli, kumppanuuksilla saadaan lisää vaikuttavuutta. Toteutusvaihtoehtoja kannattaa vertailla ja uudenlaisia yhteistyömahdollisuuksia etsiä, Kilpeläinen kannustaa.

Kattavista liikuntamahdollisuuksista hyötyvät myös kuntalaiset. Areena ja Vuokattihalli ovat kunnan toimintojen käytössä arkisin klo 15.30 asti.

– Paikallisilla on käytössään uuden areenan kuntosalin ja jäiden lisäksi esimerkiksi poikkeuksellisen laaja latuverkosto, jota pidetään huippu-urheilijoiden ja matkailijoiden vuoksi myös erinomaisessa kunnossa. Jos Areenan urheilupaikat olisi rakennettu pelkästään kuntalaisten käyttöön, olisi hanke ollut kokoluokaltaan huomattavasti pienempi, Kilpeläinen jatkaa.


Etualalla tummahiuksinen nainen kuntosalilla, takana kuntosalilaitteita.
Moderni kuntosali on myös Sotkamon asukkaiden käytössä.


Maakunnan ykkösvetonaula

Sotkamo tavoittelee kattavalla lajivalikoimalla alueellista vaikuttavuutta, lisää urheilijoita, matkailijoita ja mökkiläisiä. Asema kävijöiden kartalla pyritään pitämään korkealla laajentamalla aktiviteettien tarjontaa päämäärätietoisesti.

– Sotkamo hallinnoi Kainuun moottorikelkkailuhanketta, veneilijöille on suunnitteilla tankkauslaituri. Maastopyöräilybuumiin vastaamme uusilla reiteillä. Senioreille on kaavailtu senioripuistoa ja liikuntapaikkaselvityksellä haetaan ulkopuolista näkemystä alueen vahvuuksista ja kehittämiskohteista. Lähivuosina toteutetaan myös skeittipuisto, Helenius luettelee.

Liikuntamahdollisuuksien lisäksi myös koulutukseen, sivistykseen ja hyvinvointiin investoidaan.

– Toteutamme seuraavan 3–5 vuoden aikana investointeja noin 35 miljoonalla eurolla. Tulossa on uusi yläkoulu, kirjaston ja lukion yhdistelmä sekä sotekeskus. Kunnallistekniikkaa rakennetaan lähivuosina runsaasti, Kilpeläinen jatkaa.

Myös yksityiset toimijat investoivat Sotkamoon. Hollywood-tason elokuvastudion ja studiokylän rakentamista varten on tonttikaupat tehty ja urakka on käynnistymässä, urheiluopistolle on suunnitteilla uusi kisakeskus ja rinnealueita kehitetään. Lista on jo nyt suorastaan hengästyttävä, eivätkä miehet edes suostu paljastamaan kaikkia kaavailuja.

– Suunnitteilla on muitakin hankkeita, mutta niistä kuullaan lisää tuonnempana. Mikäli kaikki menee hyvin, Sotkamossa tapahtuu tulevien vuosien aikana tosi paljon. Tuoreita avauksia tullaan näkemään myös aivan uusilla sektoreilla, Kilpeläinen myhäilee.


Teksti: Hannele Borra
Kuvat: Vuokatti Areena

AsiakastarinatKuntien asiakastarinatLeasingVihreä rahoitus

Vihti satsaa aurinkoenergiaan: kolme kunnan kiinteistöä sai uudet aurinkopaneelit

Vihti halusi tarttua aurinkoenergiaan rohkeasti monesta syystä.

– Vihdin infrastruktuuri on rakentunut pitkän ajan mittaan, joten ratkaisujakin löytyy öljylämmityksestä alkaen. Kun kunta uudistuu, ovat uudet energiantuotantomuodot kuten aurinkopaneelit ja ilmalämpöpumput sekä energiatehokkuus oikeastaan aina esillä, kunnan tekninen johtaja Matti Kokkinen kertoo.

– Samalla meidän on mietittävä, miten kuntalaisten veroeuroja käytetään tehokkaasti, ja mistä löydetään säästöjä. Nyt asennetuista paneeleista odotamme saavamme energiasäästöjä niin, että ne maksavat itsensä takaisin noin kymmenessä vuodessa.

Ekologisten ratkaisujen etsiminen ja hyödyntäminen kuuluu Vihdin kunnan strategiaan. Vihti sitoutui vuonna 2018 laatimaan EU:n kestävän energian ja ilmaston SECAP-toimintasuunnitelmaan ja on myös päättänyt olla mukana kotimaan kunta-alan KETS-energiatehokkuussopimuksessa.  

Suunnitelmallisuus on tärkeää, koska pienilläkin päätöksillä on pitkällä jänteellä merkitystä, Kokkinen korostaa.

–  Meillä ei ole konkreettisia ratkaisuja vielä kaikkeen, mutta kysymme jatkuvasti itseltämme, mikä olisi kestävä vaihtoehto tulevaisuutta ajatellen. Esimerkiksi ajatus jäähdytysenergian palauttamisesta kaukolämpöverkkoon on ollut keskustelussa. Maarakentamisessa taas pohdimme, onko esimerkiksi betonimurske paras vaihtoehto vai löytyisikö sille ekologisempaa vaihtoehtoa.

Tavoitteena megawattitunnit ja arvokas data tulevan suunnitteluun

Matti Kokkinen hymyilee harmaa puku päällä.
Vihdin kunta lisäsi aurinkoenergiaa hyviin kokemuksiin perustuen, kunnan tekninen johtaja Matti Kokkinen kertoo.

Kolmen aurinkovoimalan hanke oli kustannuksiltaan hieman yli 200 000 euroa.

– Kun toimitaan julkisilla varoilla, kaikki hankkeet tulee perustella huolellisesti, Kokkinen muistuttaa. – Pilottiprojektiksi tämä on hintahaitarin yläpäässä. Asian edistämistä puolsi se, että meillä oli ennestään aurinkopaneelit asennettuna Pajuniityn päiväkodissa ja niistä saadut kokemukset olivat positiivisia.

Kolme uutta aurinkovoimalaa tuottavat vuosittain noin 208 megawattituntia sähköä. Tähän mennessä ne ovat tuottaneet noin 8 % rakennusten energiatarpeesta. Uusista aurinkopaneeleista saadaan Kokkisen mukaan paitsi sähköä, myös paljon oppia ja tietoa tulevia suunnitelmia varten.

– Kolmella uudella kohteella meidän on helpompi tehdä pidempiaikaista seurantaa: millaisia sähkömääriä ja säästöjä saamme paneeleista irti useamman vuoden tähtäimellä. Alamme ymmärtää mittakaavakysymyksiä paljon paremmin, kun näemme, millaisia tuloksia nyt asennetuilla paneeleilla saadaan.

Autoilun sähköistyminen on iso kysymys myös kunnille

Kokkinen tietää, että kunnilla on edessään lähivuosina paljon energiainfraan liittyviä kysymyksiä. Kaikkiin näistä kysymyksistä ei ole vielä olemassa selkeää roolitusta.

Kun sähköautot lisääntyvät, tarvitaan nykyistä laajempaa latausverkkoa. Osa näkee latauspisteiden rakennuttamisen kuntien tehtävänä, mutta Kokkinen muistuttaa, etteivät kunnat halua hypätä päätä pahkaa tähän rooliin.

– Eiväthän kunnat ole rakennuttaneet bensa-asemien verkostoakaan. Voi olla, että latauspisteet rakentuvat laajemmin yksityisten toimijoiden voimin, mutta tämä nähdään lopullisesti tulevina vuosina. Tässä vaiheessa me lähdemme siitä, että sähköautot yleistyvät, ja rakennamme infraa tämä kehitys huomioiden.  

Vihreä leasing kestävän infran tukena

Vihti sai aurinkopaneelihankkeeseensa 40 000 euroa tukea Business Finlandilta. Loppuosa hankkeesta, noin 160 000 euroa, rahoitettiin Kuntarahoituksen vihreällä leasingilla. Tekninen johtaja Kokkinen pitää leasingia erittäin sopivana rahoitusmuotona tämänkaltaisille hankkeille.

– Vihreä leasing on sikäli hieno rahoitusmuoto, että se tukee nimenomaan ympäristöystävällisempien vaihtoehtojen ja ratkaisujen toteutusta. Tavoite seurata hanketta pitkäjänteisesti on yhteinen, sillä haluamme myös itse seurata tuloksia ja löytää lisää keinoja kunnan energiatehokkuuden parantamiseksi.

Aurinkoenergiaa harkitseville kunnille Kokkinen antaa muutaman neuvon: tutkikaa markkinoilta löytyvä tarjonta tarkkaan ja muistakaa, että toimiala kehittyy edelleen vauhdilla.

– Aurinkokennoteknologia elää nuoruuttaan. Kennojen hyötysuhteet ja laatu tulevat vielä paranemaan, eli alaa kannattaa seurata. Toiminta on sikäli hyvin kehittynyt, että kun hankintapäätös on tehty, tuotantoon päästään nopeasti. Asennukset sujuvat ja tarjolla on hyviä avaimet käteen -paketteja.

Teksti: Tuomas Mäkinen
Kuvat: Vihdin kunta, henkilökuva: Antti Hannuniemi, Mainostoimisto KN

AsiakastarinatKestävä rahoitusKuntien asiakastarinatLeasingVastuullisuusVihreä rahoitus

Opiskelijaboksi Helsingistä – maaseutumaiseen hintaan

Hoasin yhteiskunnallisen rahoituksen avulla tehdyt satsaukset ovat kokonaisuudessaan noin 50 miljoonan euron luokkaa, arvioi säätiön toimitusjohtaja Matti Tarhio. Tarkka luku elää jonkin verran. Noin 18 600 m2 asuintilaa on jo rakennettu tai korjattu Kuntarahoituksen yhteiskunnallisella rahoituksella, mutta neuvottelut ovat vielä käynnissä hieman yli 13 000 asuinneliön osalta. 

Toimitusjohtaja Tarhio näkee perusparannushankkeisiin valitun rahoitusmuodon istuvan hyvin yhteen Hoasin tehtävän kanssa. Yhteiskunnallisen hyvän tekeminen asuu syvällä säätiön identiteetissä. 

– Säätiöillä on aina niille määritelty tehtävä: meidän tapauksessamme se on opiskelevien nuorten asumisen helpottaminen. Yhteiskunnallinen rahoitus on tarkoitettu vaikuttaviin ja merkityksellisiin hankkeisiin, joten Kuntarahoitus oli tässä varsin luonteva rahoitusvaihtoehto, Tarhio pohtii.  

Asuminen Helsingin seudulla on muuhun maahan verrattuna kallista. Hoas tarjoaa vuokra-asuntoja Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla 35 prosenttia markkinahintoja edullisemmin. Vaikka säätiön toimialue on maantieteellisesti rajattu, on sen toiminnassa kysymys kaikkia suomalaisia nuoria koskevasta mahdollisuuksien tasa-arvosta, Tarhio korostaa. 

– Työmme on mahdollistaa täysipäiväinen opiskelu pääkaupunkiseudulla, hän sanoo. – Jokaisen nuoren tulisi saada keskittyä opintoihinsa ilman, että elinkustannuksista muodostuu kohtuuton mörkö. Jos 19-vuotias rovaniemeläinen saa nyt paikan Helsingin yliopistosta, ei ole reilua vaatia, että häneltä olisi löydyttävä etelästä valmis tukiverkosto tai varaa vapaiden markkinoiden vuokriin. 

Soluista soolokoteihin: Z-sukupolvi haluaa itsenäistä asumista 

Hoasin teettämät korjaukset jakautuvat perusparannuksiin ja viihtyvyyskorjaukseen. Perusparannukset ovat järeämpiä toimenpiteitä, joissa remontoidaan asuin- ja yhteistiloja, uusitaan tekniikkaa ja päivitetään rakennusten runkoratkaisuja.  

Viihtyvyyskorjaus puolestaan keskittyy pintaremontointiin: asuintilat saavat siinä Tarhion mukaan “kunnon kasvojenkohotuksen”. Hinnoittelu kertoo hankkeiden eroista: viihtyvyyskorjauksissa kustannukset liikkuvat 300 ja 600 euron välillä neliömetriltä, kun taas perusparannus maksaa noin 1500 euroa per neliö. 

– Työt ovat pysyneet hyvin aikataulussa. Korona-aikaan on liittynyt väistämättä pieniä haasteita, koska viihtyvyyskorjausten aikana opiskelija voi edelleen asua korjattavassa asunnossa. Merkittäviä viivästyksiä ei kuitenkaan ole tullut.  

Hoas on strategiatyössään kartoittanut huolellisesti opiskelumaailmaan parhaillaan saapuvan Z-sukupolven – eli 90-luvun puolivälin ja 2010-luvun alkuvuosien välillä syntyneiden – odotuksia. 

– Perehdyimme nuorten toiveisiin hyvin laajasti ja syvällisesti. Uskon, että jos joku Suomessa voi sanoa tietävänsä, miten “zetat” haluavat asua, se joku on Hoas. 96 prosenttia heistä on kiinnostunut asumaan täysin tai lähes täysin itsenäisesti: yhteisasuminen tulee kuvaan lähinnä vain, jos nuori aikoo muuttaa yhteen kumppaninsa kanssa.  

Hoas tekee erityisesti 70-luvulta peräisin olevaan rakennuskantaansa paljon huoneistomuutoksia. Tavoitteena on vastata Z-sukupolven kehittyvään kysyntään: soluasunnoiksi rakennettuja tiloja muutetaan nyt paremmin yksinasumiseen soveltuviksi.  

– Esimerkiksi eräässä Vantaan-kohteessamme oli ennen muutostöitä 179 huoneistoa. Perusparannuksen yhteydessä soluja pilkottiin yksiöiksi ja kaksioiksi, jolloin huoneistojen määrä nousi 269:aan, Tarhio kertoo. 

Hoasin asuintalon käytävä, jossa ovia ja seinällä suuri mustavalkoinen valokuva hattustaan kiinni pitelevästä tytöstä.

Viihtyisä, ekologinen, edullinen – voiko opiskelijan koti olla kaikkea tätä? 

Hoas kehittää korjaus- ja parannushankkeissaan myös asuntojen energiatehokkuutta monin eri tavoin. Muun muassa ikkunoiden uusiminen, nykyaikaiset ja tehokkaammat LVI-laitteet sekä energiatehokkaat kalusteet kuuluvat keinovalikoimaan.  

Asuntojen kehitystyö vaatii Tarhion mukaan paljon tapauskohtaista harkintaa. Vaakakupissa painaa yhtä aikaa useampi yhteiskunnallinen tavoite ja vastuullisuuskysymys. Hoas haluaa tarjota ekologista, mutta ennen kaikkea viihtyisää asumista. 

– Ekologisinkaan ratkaisu ei auta, jos opiskelija ei viihdy ja joutuu siirtämään katseensa vapaille asuntomarkkinoille. Esimerkiksi vuonna 2016 totesimme, että energiasäästöjä oli tehty todella paljon ja päätimme vuorostaan nostaa kohteiden lämpökäyriä. Nyrkkisääntönä suosimme aina kestäviä ratkaisuja, jos niistä ei ole merkittävää lisäkustannusta tai haittaa asumismukavuudelle. Esimerkiksi kaiken energian pyrimme hankkimaan hiilivapaasti tuotettuna.  

– Jos rakennus on vanha eikä sen parannustyö maksaisi itseään takaisin järkevässä ajassa, satsaamme varoja mieluummin muihin kohteisiin. Jos taas näemme, että kohde pystyy tarjoamaan houkuttelevaa opiskelija-asumista vielä 20–30 vuoden päästäkin, siihen kannattaa panostaa, Tarhio kuvailee.  

Keskeinen vetovoimatekijä Hoasin asunnoille on tietenkin myös opiskelijoiden budjettiin mahtuva vuokrataso. Toimitusjohtajalla on selkeä näkemys siitä, mihin periaatteeseen säätiö hinnoittelunsa perustaa. 

– Meillä on noin 11 000 asuntoa ja asujina noin 18 500 opiskelijaa. Olemme siis jo valmiiksi ikään kuin pikkukaupunki suuremman sisällä. Tehtävämme onkin turvata opiskeleville nuorille mahdollisuus asua pääkaupunkiseudulla, mutta maaseudun hinnoilla, Tarhio kiteyttää.  

Teksti: Tuomas Mäkinen
Kuvat: Hoas

AsiakastarinatAsuntotoimijoiden asiakastarinatKestävä rahoitusVastuullisuusYhteiskunnallinen rahoitus

Puu vai betoni? TVT Asunnot vertailee materiaalien ilmastovaikutuksia

Arolan alueelle Turun Hirvensaloon kohoaa kaksi ulkoisesti identtistä taloa. Tällä kertaa ensivaikutelma pettää, sillä toinen taloista on rakennettu puusta, toinen betonista. Turun kaupungin omistaman TVT Asuntojen hankkeen tarkoituksena on vertailla rakennusmateriaalien ilmastovaikutuksia. 

– Kaupunki tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2029, tämä on yksi meidän tavoistamme myötävaikuttaa tuon tavoitteen toteutumiseen. Yhteiskunnallisena toimijana meillä on mahdollisuus tehdä tämänkaltaisia kokeiluja, TVT Asuntojen kehittämispäällikkö Johannes Malmi kertoo. 

Puukerrostalon rakentaminen on TVT Asunnoille uutta, mutta itse materiaali tuttu jo yli 100 vuoden takaa. 

TVT Asuntojen kehittämispäällikkö Johannes Malmi istuu kerrostalon edessä heijastintakki päällään.
TVT Asuntojen kehittämispäällikkö Johannes Malmi iloitsee kokeilun etenemisestä. Urakka sujuu suunnitelmien mukaisesti.

– Meillä on lähes 500 vanhaa puutaloasuntoa kaupunkimaisissa puutaloissa, jotka on rakennettu 1900-luvun alussa. Materiaali on siis vanha ja tuttu, vaikka viime vuosikymmenien aikana onkin painotettu muita materiaaleja, TVT Asuntojen toimitusjohtaja Teppo Forss jatkaa. 

Kirsikka ja Kide -nimiä kantavien kahden identtisen talon hanke käynnistettiin kolmisen vuotta sitten, pienimuotoisia koronaturvallisia harjannostajaisia vietettiin toukokuun alussa. Asukkaat pääsevät muuttamaan taloihin vuoden 2021 lopussa. Urakka on edennyt suunnitelmien mukaisesti, puusta rakennettu talo on hieman betonitaloa pidemmällä. 

– Ero ulospäin näkyy tässä vaiheessa siinä, että puutaloa tehdään säältä suojassa. Siellä hupun alla poppi raikaa. Tähän mennessä puurakentaminen on vakuuttanut, lopputulos näyttää hyvältä Malmi iloitsee. 

Talot ovat ulkonäöltään ja pinta-alaltaan identtisiä, pohjapiirrokset ovat samanlaiset. Puutalon materiaaliksi valikoitui CLT eli ristiinlaminoitu massiivipuulevy. Vain tarkkasilmäinen huomaa, että puutalo on rakennusteknisistä syistä ulkomitoiltaan hieman betonitaloa suurempi. Suunnittelullisesti ja rakennetyypeiltään talot ovat täysin erilaisia ja muun muassa äänimaailma ja paloturvallisuusratkaisut ovat täysin omanlaisensa eriävistä rakennusmääräyksistä johtuen. 

– Olemme pyrkineet jättämään puutalon asuntoihin puuta näkyviin. Enemmänkin olisimme mielellämme jättäneet, mutta paloturvallisuussyistä se ei ole mahdollista. Kirsikka-talossa puuta on näkyvissä asuntojen ikkunaseinissä, myös Kide-taloon on jätetty betonia paikoitellen näkyviin, Forss kertoo. 

Oppia toisten kokemuksista

Hirvensalon taloja mitataan monin tavoin. Rakentamisen aikana syntynyt jäte tiedetään kilon tarkkuudella. Hiilijalanjäljestä ja -kädenjäljestä on tehty laskelmia, rakennusten energiankulutusta mitataan ja verrataan. Asukaskyselyitä suunnitellaan tehtäväksi säännöllisesti. Niissä tiedustellaan muun muassa kokemuksia akustiikasta ja äänimaalimasta. 

– On mielenkiintoista nähdä, miten hakemukset tulevat kohdistumaan taloihin, onko toinen taloista suositumpi kuin toinen. Äänimaailma myös jännittää vähän, miten ja minkälaiset äänet kulkevat missäkin talossa, Malmi puntaroi. 

TVT Asuntojen hymyilevä toimitusjohtaja Teppo Forss pukuun pukeutuneena.
Hankkeessa hyödynnetään hyväksi todettuja materiaaleja ja rakennustapoja. Mallia on otettu myös kotimaisesta toteutuksesta, kertoo TVT Asuntojen toimitusjohtaja Teppo Forss.

Malmi kokee, että kompromisseja ei kahden eri materiaalista rakennetun talon suunnitelmissa jouduttu tekemään. Kustannuksiltaan puutalo on hieman betonitaloa kalliimpi. 

– Puupuolella ei ole vielä vakiintuneita kokonaistoimituksia tai paketteja kuten betonipuolella. Toimitukset joudutaan räätälöimään. Volyymit ovat pieniä, eikä toimittajien puolella ole vielä oikein kunnollista kilpailua. Tämä nostaa osaltaan rakentamisen kustannuksia, Malmi harmittelee. 

Ennen projektin aloittamista TVT Asunnot tutustui A-Kruunun saman tyyppiseen hankkeeseen, jossa myös oli laskettu ilmastovaikutuksia. 

– Meillä oli hyvä kotimainen esimerkki, jota pystyimme omassa hankkeessamme hyödyntämään. Olemme kehittäneet muun muassa hiilijalan- ja -kädenjäljen laskentaa A-Kruunun kokemusten pohjalta sekä lisänneet asukastyytyväisyyden mitattaviin asioihin, Forss jatkaa. 

Miehet pitävät hanketta oppimisprosessina, jonka satoa korjataan vielä pitkä aika talojen valmistumisen jälkeenkin. Oppeja jaetaan mielellään myös muille ja kiinnostusta hanketta kohtaan on ollut ulkomaita myöten.  

”Parempaa asumista pala kerrallaan”

Tähän mennessä TVT Asuntojen kokemus puukerrostalon rakentamisesta on ollut positiivinen ja niiden rakentamista voidaan harkita myös jatkossa. 

– Turussa on valitettavasti monin paikoin kaavoja, jotka eivät mahdollista puukerrostalon rakentamista. Tätäkin taloa varten asemakaavaan jouduttiin tekemään muutos. Tuntuu, että kaava seuraa hyvin hitaasti rakennusmääräysten muuttumista, eikä tue kokeiluja, Malmi harmittelee. 

Forss korostaa, että yleishyödyllisten rakentajien tehtävä on rakentaa pitkäikäisiä taloja, joissa on terveellistä ja turvallista asua. Materiaaleihin mies suhtautuu neutraalisti. 

– Meille on tärkeää käyttää hyviä, toimivia ja kestäviä materiaaleja ja rakennustapoja, joita on jo koeteltu, ja jotka ovat hyviksi havaittuja. Kokeiluja voimme tehdä rajallisen määrän kerrallaan. Kun rakentamisen määrät ovat suuria ja osaamista on paljon, kokeilut kuitenkin useimmiten onnistuvat, Forss sanoo. 

Puurakentamiskokeilu on yksi TVT Asuntojen toimenpiteistä kohti hiilineutraaliutta, betonialan kehitystä kohti hiilineutraaliutta seurataan. Erilaisia toimenpiteitä yhtiö toteuttaa kattavasti koko rakennuksen elinkaaren ajan niin maanhankinnassa, rakentamisen suunnittelussa ja ohjauksessa, rakentamis- ja peruskorjausvaiheessa kuin asumisen aikanakin. Asukkaita on kannustettu ilmastotoimiin jätteisiin, lämpöön ja vedenkulutukseen liittyvin kampanjoin.  

Kuvassa TVT Asuntojen rakennustyömaa lumisissa maisemissa puiden ympäröimänä.
Hankkeessa vertaillaan rakennusmateriaalien ilmastovaikutuksia puun ja betonin välillä. 

Ympäristötoimenpiteiden ohella toimenpiteissä huomioidaan myös rakentamisen kohtuuhintaisuus. Turussa vuokra-asuntoja on rakennettu viime vuosina runsaasti ja niitä on paljon myös suunnitteilla. Siitä huolimatta asuminen on yhä kalliimpaa. Tämä huolettaa. 

– Jokaisella kaupungin sektorilla pitäisi miettiä, miten pystymme toteuttamaan järkevänhintaista asumista. Asemakaavasta valmiiseen asuntoon on pitkä matka. Kustannukset muodostuvat ja niihin voi vaikuttaa koko prosessin ajan. Tuntuu, että välillä unohtuu, että asukkaita vartenhan näitä taloja rakennetaan ja koteja tehdään, Malmi pohtii. 

– Meille on tärkeää tehdä asuntoja, joista asukkaat pitävät ja joihin heidän rahansa riittävät. Parasta on, jos siinä samalla saamme kehitettyä tapoja ja menetelmiä, joilla on jotain laajempaa yhteiskunnallista hyötyä. Kehitämme parempaa asumista pala kerallaan, Forss jatkaa.  


Hiilijalanjälki 
Hiilijalanjäljellä tarkoitetaan ihmisen toiminnan aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä. Useimmiten hiilijalanjälki raportoidaan hiilidioksidiekvivalentteina (CO2e), mikä huomioi hiilidioksidipäästöjen lisäksi myös muut merkittävät kasvihuonekaasupäästöt, keskeisimpinä metaanin (CH4) ja ilokaasun eli dityppioksidin (N2O). 

Hiilikädenjälki 
Hiilikädenjälki kuvaa tuotteen, prosessin tai palvelun ilmastohyötyjä sen käyttäjälle. Kuka tahansa voi luoda hiilikädenjälkeä – niin valtio, yritys, yhdistys kuin yksittäinen ihminenkin. Kun esimerkiksi yritys tuottaa hiilikädenjälkeä asiakkaalleen, asiakas pystyy alentamaan omaa hiilijalanjälkeään. 

Yritys voi oman toimintansa kehittämisen ohella parantaa omaa hiilikädenjälkeään tuomalla aktiivisesti markkinoille uusia innovaatioita, tuotteita, ratkaisuja ja palveluja, jotka luovat myönteisiä ympäristövaikutuksia niiden käytön aikana. Monet kiertotalouden mukaisista ratkaisuista tuottavat hiilikädenjälkeä asiakkaille, kun verrokkina on vastaava tavanomainen ratkaisu. 

Erona hiilijalanjälkeen, hiilikädenjälki korostaa myönteisiä vaikutuksia tulevaisuudessa, kun taas hiilijalanjälki keskittyy kielteisiin päästövaikutuksiin nyt. 

Lähde: Sitra, Mitä nämä käsitteet tarkoittavat? 


Teksti: Hannele Borra 
Kuvat: TVT Asunnot

AsiakastarinatVastuullisuus

Valkealan monitoimitalo on uuden ajan kyläkeskus

Kouvolan kaupungin suunnittelupäällikkö Risto Mikkola kuvattuna vaaleaa taustaa vasten.
Suunnittelupäällikkö Risto Mikkolan mukaan monitoimitalon kilpailutuksessa on korostettu ympäristöarvoja järjestelmällisesti.

”Odotettu”, kuvaa Kouvolan kaupungin suunnittelupäällikkö Risto Mikkola kaupungin kolmanneksi suurimman taajaman uutta monitoimitaloa, jonka rakentaminen alkaa loppukesästä. Kuvaus lienee paikallaan, pantiinhan hanke alulle jo 2017. Seuraavana vuonna tehtiin päätös kouluverkon uudistamisesta, ja suunnittelu otti aikalisän.

Uudistuksen myötä kuuden kunnan liitoksena syntyneen Kouvolan kouluverkko supistuu 34:stä kahteenkymmeneen. Vanhat kyläkoulut tekevät tilaa uusille monitoimitaloille, jotka taipuvat myös päiväkodeiksi, nuorisopalvelun tiloiksi sekä kuntalaisille yhdistys- ja harrastuskäyttöön. Valkealan monitoimitalo on näistä uuden ajan kyläkeskuksista ensimmäinen.

– Talo tulee pääkadun varrelle, Valkealan vanhan kunnantalon paikalle. Se on monin tavoin Valkealan uusi keskus, Mikkola kertoo.

Kouluverkkopäätöksen jälkeen työ on edennyt ajallaan, mutta kuntalaisille näkymättömissä. 30 miljoonan euron monitoimitalo on Kouvolan kaupungin ensimmäinen elinkaarihanke. Suunnittelu ottaa oman aikansa, ja kuntalaisille etenemistahti voi tuntua verkkaiselta.

– Töitä on tehty paljon, mutta tähän asti se ei ole juuri näkynyt ulospäin. Nyt kun edetään rakennusvaiheeseen, alkaa myös kuntalaisten silmissä tapahtua, kertoo Kouvolan kaupungin talousjohtaja Hellevi Kunnas.

Hankkeen elinkaarikumppaniksi valikoitui YIT-konserni. Sopimukset allekirjoitetaan 4. kesäkuuta, ja maatyöt on määrä aloittaa loppukesästä.

Suitsutusta vihreän rahoituksen arviointiryhmältä

Valkealan monitoimitalo rahoitetaan Kuntarahoituksen vihreällä leasing-rahoituksella, ja kohde sai vihreän rahoituksen arviointiryhmältä ennätyspisteet kestävän rakentamisen kategoriassa. Suunnittelupäällikkö Mikkolan mukaan palkintopallille ei ylletty yksittäisillä tempuilla, vaan järjestelmällisellä työllä.

– Kilpailutusvaiheessa pyrittiin laatupisteiden kautta tukemaan ympäristöystävällisyyttä mahdollisimman paljon, ja siinä selvästi onnistuttiin. Olemme kyllä erittäin yllättyneitä ja iloisia tästä tunnustuksesta.

Monitoimitalo sai arviointiryhmältä suitsutusta sen materiaalivalinnoista, energiatehokkuudesta, uusiutuvien energialähteiden käytöstä, palveluiden korkeasta käyttöasteesta sekä hulevesien esimerkillisestä käsittelystä. Kohde lämpiää pääsääntöisesti kaukolämmöllä, joka tuotetaan Kouvolassa poikkeuksellisen vähäpäästöisesti.

Ympäristövaikutusten lisäksi vihreät arvot painavat myös rakennuksen suunnittelussa. Kaupunki asetti kilpailutuksessa selvät kriteerit sille, miten luontoyhteyden tulisi toteutua monitoimitalon toiminnassa: kaikissa suunnitelmissa haluttiin nähdä esimerkiksi mahdollisuus pihaviljelyyn.

– Käsien työntäminen multaan lapsena parantaa allergiaterveyttä läpi elämän. Näitä asioita haluttiin tuoda alusta asti mukaan, Mikkola kertoo.

Uutta puhtia vanhaan kuntaan

Kouvolan kaupungin talousjohtaja Hellevi Kunnas kuvattuna vaaleaa taustaa vasten.
Valkealan monitoimitalo on Kouvolan tähän asti suurin kiinteistöleasing-hanke, kertoo talousjohtaja Hellevi Kunnas.

Valkealan monitoimitalo on Kouvolan kaupungin ensimmäinen elinkaarihanke ja selvästi suurin leasing-rahoitteinen hanke. Perinteisesti kaupunki on rakentanut omaan taseeseen, omalla ylläpidolla. Nyt haluttiin kokeilla uutta.

– Tänä päivänä, kun erilaisia vaihtoehtoja on paljon, halutaan niitä myös käyttää. Kaupunki on rahoittanut muutamia päiväkoteja leasingilla ja nyt nähdään, miten elinkaarimalli toimii käytännössä. Tärkeää on, ettei lukkiuduta aina siihen yhteen ja samaan tapaan tehdä, talousjohtaja Kunnas taustoittaa.

Oppeja on haettu myös kunnan rajojen ulkopuolelta.

– Olemme opettajaryhmien kanssa käyneet kouluvierailuilla esimerkiksi Hollolan Heinsuon koulussa. Siellä elinkaarimalli on koettu oikein hyväksi. Imatralla pienemmällä porukalla tutustuimme rakenteilla olevaan Mansikkalan kouluun, suunnittelupäällikkö Mikkola kertoo.

Paitsi kokemuksia elinkaarimallista, vierailuilla on myös kartoitettu hollolalaisten ja imatralaisten ajatuksia siitä, miltä uuden ajan oppimisympäristö näyttää. Monikäyttöisyydessä on haasteensa.

– Kun opetussuunnitelma vuonna 2016 uudistui, heilahdettiin aika voimakkaasti avomallin suuntaan. Sen jälkeen tajuttiin, että kovin monta ryhmää ei voi samassa tilassa toimia häiritsemättä toisiaan. Nyt on otettu vähän takapakkia, menty enemmän takaisin siihen ”koppimaailmaan” – kuitenkin tilojen yhdistämistarpeet huomioiden, Mikkola kertoo.

Parhaillaan kaupunki ja palveluntuottaja pohtivat monitoimitalon isoja linjoja yhdessä opettajien kanssa. Elinkaarikumppani YIT saa Mikkolalta kiitosta mallista, jonka kautta osallistava suunnittelu järjestetään.

– Ennen kesälomia toukokuussa pohditaan suuria linjoja, jotka vaikuttavat rakennuksen muotoon ja pihatoimintoihin. Syksyllä jatketaan yksityiskohtien parissa, katsotaan esimerkiksi hyllyjä ja kaappeja. YIT:ltä tuli todella hyvä aihio tähän prosessiin.

Kesällä monitoimitalon tieltä puretaan pieni pätkä vanhaa yläkoulua, jotta 10 000 neliön rakennus mahtuu paikalleen. Kaivuu ja paalutus alkavat näillä näkymin loppukesästä, ja perustuksia päästään valamaan syksyllä.

Valkealan monitoimitalo avaa Kouvolassa suurien kouluhankkeiden putken: seuraavaksi monitoimitaloa kaavaillaan Inkeroisen taajamaan, ja uudistuksia on luvassa myös Kuusankoskella ja Kouvolan keskustassa. Hankkeilla kaupunki panostaa lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointiin, strategiaansa mukaillen.

Monelle kouvolalaiselle kouluhankkeet valavat uskoa vanhan kotikunnan elinvoimaan.

­– Monilla on kova huoli oman taajaman tulevaisuudesta. Monitoimitalo on osoitus siitä, että Valkealaan panostetaan jatkossakin. Vanha kunta saa uutta puhtia, talousjohtaja Kunnas tiivistää.


Teksti: Roope Huotari
Kuvat: YIT Oyj & Linja Arkkitehdit Oy, haastateltavat

Kuntien asiakastarinatLeasing