Ota yhteyttä Kirjaudu Avautuu uuteen välilehteen
Hae sivustolta

Energiapihi Pirkkala-kampus joustaa koulusta kokous- ja kulttuuritilaksi

Vuonna 2025 valmistuva Pirkkala-kampus on kunnan historian suurin rakennushanke ja kokoluokaltaan poikkeuksellinen. Tarve lisätilalle on kova: Pirkkalan väkiluku ylitti viime vuonna 20 000 hengen rajapyykin, ja asukaslukuun suhteutettuna kunta on yksi maan vetovoimaisimmista.

Työmaalla käy kova kuhina. Paalutukset ovat jo valmiina ja perustuksia valettu. Nyt asennetaan elementtejä.

– Työ etenee hyvin, aikataulussa ollaan. Korona aiheutti hieman harmia, muttei merkittäviä viivästyksiä, kertoo hankkeen projektipäällikkö Matti Juola Rakennuttajatoimisto Valvontakonsultit Oy:stä.

Uuden kampuksen tieltä purettiin viereisen Naistenmatkan koulun 70-luvulla valmistuneet osat. Vanha koulu ei olisi taipunut Pirkkalan tarpeisiin edes mittavan peruskorjauksen jälkeen.

– Koulusta ei olisi saanut nykyaikaista edes saneeraamalla. Pitkät kapeat käytävät eivät enää ole tätä päivää, kertoo Pirkkalan kunnan tilapalvelupäällikkö Timo Orjala.


Havainnekuva Pirkkala-kampuksesta. Epäsäännöllisen muotoinen rakennuskompleksi kuvattuna lintuperspektiivistä.
Sujuva kulunhallinta on ensiarvoisen tärkeää monikäyttöisessä rakennuksessa.


Monikäyttöisyys vaatii huolellista suunnittelua

Pirkkala-kampus rakennetaan ensisijaisesti varhaiskasvatuksen sekä ala- ja yläkoulun 1 400 oppilaan tarpeisiin, mutta uusista tiloista hyötyy koko kunta. Kampuksen kaikkia tiloja on mahdollista käyttää myös iltaisin ja viikonloppuina. Monitoimisali tarjoaa puitteet urheilulle, auditorio toimii konserttisalina tai teatterin näyttämönä. Tilojen äänentoistoon, esitystekniikkaan ja akustiikkaan on kiinnitetty erityistä huomiota.

Kolmikerroksinen kampus on selkeälinjainen. Julkisivu on paikallaan muurattua tiiltä, ikkuna- ja lasipintaa on paljon. Rakennusteknisesti kokonaisuus on yksinkertainen, mutta tilojen monikäyttöisyys vaatii suunnittelulta paljon. Sujuva kulunhallinta on ensiarvoisen tärkeää. Tiloihin tulee älylukkoja, joihin ohjelmoidaan sekä pysyviä että kertakäyttöisiä kulkuoikeuksia.

– Avaimiin voidaan lisätä oikeus kulkea tiettyä reittiä tiettynä ajankohtana. Esimerkiksi jos käyttäjä varaa monitoimisalin yhdeksi illaksi, varausjärjestelmä muuttaa kulkuoikeuksia tilapäisesti. Yhdellä avaimella ei siis pääse kaikkiin tiloihin vaan lupia jaetaan tarpeen mukaan, kertoo projektipäällikkö Juola.

Eri käyttäjäryhmien toiveita on kuultu kampuksen suunnittelussa monipuolisesti. Hankkeessa on järjestetty ja järjestetään jatkossakin useita työpajoja, joissa suunnitelmia ruoditaan tila kerrallaan. Tavoitteena on ratkaisu, jossa jokainen osapuoli voittaa.

– Työpajoissa on menty ihan nippeleihin asti. Opettajien toiveesta kampuksen kaikissa luokissa on esimerkiksi kaksi pesuallasta, joista toisessa on tavallinen käsienpesualtaan hana ja toisessa keittiöhana.

Käyttäjä tuntee tarpeen, suunnittelija eri vaihtoehdot. Kun heidät saatetaan saman pöydän ääreen, syntyy paras mahdollinen lopputulos ja säästyy aikaa ja rahaa.

– Putkimiehen ei tarvitse sitten pohtia, minkälainen hana sinne luokkaan asennetaan, Juola hymähtää.


Havainnekuva Pirkkala-kampuksen ruokalasta. Valoisa, kaksikerroksinen tila, jossa pitkiä puupöytiä.
Kampuksen suunnittelussa on kuultu eri käyttäjäryhmiä kattavasti.


Säännönmukaisuus on energiatehokkuuden salaisuus

Pirkkala-kampus on saanut suitsutusta Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen arviointiryhmältä. Kampus tulee kuluttamaan maltillisesti energiaa ja sen hiilijalanjälki on kohtuullinen.

– E-luku ja hiilijalanjälki otettiin jo kilpailutusvaiheessa mukaan kriteereihin, tarjouksia vertailtiin niiden perusteella. Kunnilla on kova halu osallistua ilmastotalkoisiin, tilapalvelupäällikkö Orjala kertoo.

Uusi kampus rahoitetaan Kuntarahoituksen kiinteistöleasingilla, josta Pirkkalan kunnalla on jo aiempaa kokemusta. Joustava kiinteistöleasing sopii pitkän elinkaaren hankkeisiin hyvin, lisää kunnan talousjohtaja Tommi Ruokonen.

– Rahoituskustannukset jakautuvat tasaisesti, eikä suuri lainamäärä rasita kunnan taloutta.

Yhdistettynä vihreän rahoituksen marginaalialennukseen leasing oli Pirkkalan kunnalle paras vaihtoehto. Kunnan tavoitteena on, että uudet hankkeet täyttävät vihreän rahoituksen kriteerit rahoitustavasta riippumatta.

– Se osuu yksiin meidän ilmastotavoitteidemme kanssa ja koituu myös kunnan taloudelle huokeammaksi, Ruokonen lisää.

Kampushankkeen KVR-urakasta vastaa YIT, jonka tarjouksessa ympäristötekijät huomioitiin kokonaisvaltaisesti. Uuden kampuksen energiankulutus jää alle puoleen edeltäjästään, kun tarkastellaan rakennusten koko elinkaarta.

– Siellä on maalämpö ja -viilennys, aurinkopaneelit ja hyvä lämmön talteenotto. Ei mitään yksittäisiä ihmeitä vaan säännönmukaista tekemistä, YIT:n projektipäällikkö Janne Hynynen listaa.

Säännönmukaisuutta painottaa myös projektipäällikkö Juola. Mikäli ympäristötekijät halutaan piirtopöydältä käytäntöön, täytyy niiden valua kuntien strategiakirjauksista kilpailutuksiin.

– Ei se auta, jos tilaaja näitä asioita toivoo. Niiden pitää olla kilpailutuksessa mukana. Ympäristötekijöihin panostetaan heti kun ne vaikuttavat siihen, kuka urakan voittaa.

Juolan mukaan kilpailutuksissa ei tule ottaa kantaa yksityiskohtiin vaan päämääriin. Ympäristöasioiden lisäksi ajattelu sopii myös muihin ominaisuuksiin: ilmanlaatuun, sähkönkulutukseen, lämmitykseen, valaistukseen tai vaikka äänimaailmaan. Paras lopputulos syntyy, kun tarjoaja saa vapaat kädet ja selvät tavoitteet.

– Ammattilaisten tehtävä on sitten miettiä, miten maaliin päästään, Juola tiivistää.


Teksti: Roope Huotari
Kuvat: BST-Arkkitehdit Oy

Kuntien asiakastarinatLeasingVihreä rahoitus

TYS:n uusi Tyyssija tuo palvelut, opiskelijayhteisön ja energiapositiivisen asumisen saman katon alle

Päätöstä Tyyssijan rakentamisesta ohjasi TYS:n strategia. Säätiön tavoitteena on pitkällä aikavälillä pystyä tarjoamaan asunto joka neljännelle opiskelijalle Turussa.

– Tällä hetkellä kohteissamme asuu jo yli 20 prosenttia kaupungin opiskelijoista, mutta aivan tavoiteltuun 25 prosenttiin emme vielä yllä, kertoo TYS:n kiinteistöjohtaja Anssi Aalto. – Tähän pyrimme uudistuotannolla ja lisäämällä asuntopaikkoja.

Tyyssijan vetovoimaa on rakennettu useamman tekijän varaan. Yksi näistä on rakennuksen suunnittelu. TYS palkittiin vuoden 2021 Turun hyvän rakentamisen palkinnolla. Tyyssija ei ole perinteinen nelikulmainen pistetalo, vaan sen ovaali muoto henkii erottuvaa, hieman areenamaista tunnelmaa.

– Saimme kiitosta siitä, että TYS on kohteissaan uskaltanut tuoda mukaan erilaista muotokieltä. Tyyssijan suunnittelussa tämä näkyy mielestäni erityisen hyvin. Kaarevat muodot vaativat hieman enemmän detaljisuunnittelua, mutta pyrimme ja pääsimme pääasiassa selkeisiin ja mutkattomiin ratkaisuihin rakennusvaiheessa, Aalto kertoo.

Palvelut ja kohtaamispaikat lähellä

Tyyssija houkuttelee nuoria opiskelijoita paitsi hyvällä sijainnilla keskellä ylioppilaskylää, myös tuomalla palvelut lähelle asujia. Tyyssijan tiloista löytyvät Arkean opiskelijaravintola sekä CampusSportin kuntosali. Lisäksi rakennuksen katutasolle muuttivat K-Market Ylioppilaskylä sekä TYS:n toimisto.

Säätiö haluaa tukea myös asukkaiden yhteisöllisyyttä. Tyyssijan 186 asunnosta suurin osa on yksiöitä; asukkaiden kohtaamisia varten tarjolla on yhteiskäyttötiloja, joissa voi esimerkiksi opiskella ryhmissä, järjestää peli-iltoja ja viettää aikaa muiden asukkaiden kanssa.

Ulkotiloissa viihtyvyyttä on luotu muun muassa valokuvataiteilija Santeri Tuorin taideteoksilla ja lisäämällä alueelle penkkejä ja portaita, joilla voi kokoontua viettämään aikaa, Aalto kertoo.

– Opiskelijatkin haluavat asua itsenäisesti ja löytää porukkansa omilla ehdoillaan. Kohteen suunnittelussa on pyritty siihen, että vastaamme tähän perustoiveeseen itsenäisyydestä, mutta samalla opiskelijayhteisö kuitenkin on mahdollista löytää heti kotioven ulkopuolella.  

Tavoitteena energiapositiivinen asuminen

Yhteisöllisyyden ja asumisviihtyvyyden lisäksi Tyyssijassa korostuu kestävä asuminen. TYS on mukana EU-rahoitteisessa RESPONSE-hankkeessa. Turku on Ranskan Dijonin ohella yksi hankkeen kahdesta niin sanotusta majakkakaupungista, joissa pilotoidaan ja kehitetään energiapositiivisia asuinkohteita.

Energiapositiivisen asumisen perusidea on yksinkertainen: asuinkohteen tai alueen tavoitteena on tuottaa vuositasolla enemmän energiaa kuin mitä se itse kuluttaa. RESPONSE pyrkii näin luomaan hyvää elämänlaatua ja turvallista asumista, joka samalla taistelee ilmastonmuutosta vastaan. TYS:n lisäksi turkulaisista organisaatioista mukana ovat kaupunki, Turku Energia, Turku City Data sekä Turun ammattikorkeakoulu.

– Kenties innovatiivisin ja tuorein ratkaisu on Tyyssijan kaksisuuntainen lämmitysjärjestelmä, jossa lämpöpumppua käytetään lämmön ja kylmän tuottoon sekä tavoitellaan näiden energiamuotojen siirtoa muidenkin rakennusten käyttöön, Aalto valottaa. – Tyyssijan katolle asennetaan lisäksi aurinkopaneeleja ja rakennusmateriaalit valittu kestävä kulutus mielessä. Seuraamme tarkkaan, millaisia tuloksia pilottihankkeesta saadaan: odotukset ja toiveet ovat kovat.

Parhaat tulokset syntyvät yhteistyöllä

Kiinteistöjohtaja Aalto on ollut iloinen Tyyssijan saamasta vastaanotosta. Tyyssija houkutteli opiskelijoita jo rakennusvaiheessa: hakijoita asuntoihin oli runsaasti ja kaikki vuokrattiin odotetusti. Tuoreet tyyssijalaiset ovat ehtineet asua kohteessa vasta pari kuukautta, mutta ensipalautteet ovat olleet positiivisia.

Aalto kiittelee onnistuneesta lopputuloksesta myös kohteen toteuttanutta Peab Oy:ta ja suunnittelija SIGGE Arkkitehdit Oy:ta.

– Isoihin kohteisiin liittyy aina väistämättä paljon kysymyksiä ja haasteita, joihin on rakennettaessa löydettävä ratkaisut. Tässä vuoropuhelu tilaajan, rakentajan ja suunnittelijan välillä oli oikein sujuvaa ja toimivaa: Tyyssija saatiin hienosti maaliin yhteistyöllä.


Yhteiskunnallinen rahoitus
Kuntarahoituksen yhteiskunnallista rahoitusta myönnetään investoinneille, jotka tuottavat laaja-alaista yhteiskunnallista hyötyä. Rahoitettavilla hankkeilla on positiivisia vaikutuksia ympäristöönsä ja sen yhteisöön: ne edistävät yhdenvertaisuuden, yhteisöllisen hyvinvoinnin tai alueen elinvoiman toteutumista.


Teksti: Tuomas Mäkinen
Kuvat: A-Insinöörit, Jonne Lindholm

AsiakastarinatAsuntotoimijoiden asiakastarinatKestävä rahoitusYhteiskunnallinen rahoitus

Mansikkakaupungista urheilukohteeksi – Lintharjun Liikuntakeskus on Suonenjoen historian suurin investointi

Keväällä 2021 valmistunut Lintharjun Liikuntakeskus on Suonenjoen historian suurin investointi. Keskus korvasi vanhan 70-luvulla rakennetun uimahallin ja nyt tiloissa on myös kansalliset ottelutapahtumat mahdollistava liikuntasali. Korona on varjostanut uuden liikuntakeskuksen käyttöönottoa, mutta esimakua urheiluhuumasta saatiin syksyllä.

Suonenjoen kaupunginjohtaja Juha Piiroinen auringossa lasiseinää vasten.
Suonenjoen kaupunginjohtaja Juha Piiroinen

– Alueen molemmat lentopallojoukkueet, miesten Savo Volley ja naisten Puijo Wolley pelaavat suomenmestaruustasolla. Molemmilla oli syksyllä kotiottelu Suonenjoella, kuten myös Kampuksen Dynamolla, joka kuuluu futsalin kärkinimiin Suomessa. Suonenjoella ei ole koskaan aiemmin voitu järjestää tämän tason otteluita, mutta nyt se on mahdollista, kaupunginjohtaja Juha Piiroinen iloitsee.

Penkkiurheilun lisäksi uusi liikuntakeskus on tärkeä myös kaupunkilaisten hyvinvoinnille. Lintharjun Liikuntakeskuksessa on allaspinta-alaa kaksin verroin vanhaan uimahalliin verrattuna. Liikuntasalin pinta-ala lähes kolminkertaistui aikaisempaan ja kuntosali sai uudet modernit puitteet. Viereisestä koulukeskuksesta pääsee uusiin tiloihin yhdyskäytävää pitkin.

– Lukiosta, yläkoulusta ja alakoulusta voi tulla liikkumaan ja uimaan vaikka sukkasillaan.


Uimahalli Lintharjun Liikuntakeskuksessa Suonenjoella. Etualalla allas, taustalla ikkunat pihalle.
Uudessa uimahallissa on runsaasti valoisaa allastilaa eri käyttäjäryhmille.


Luonnonkaunis Lintharju houkuttelee yli kuntarajojen

Koulun henkilökuntaa ja opettajia kuultiin liikuntakeskuksen suunnittelussa paljon. Mielipiteitä kysyttiin myös kaupunkilaisilta: suunnitteluvaiheessa järjestetty sähköinen kysely sai liki 900 vastausta.

– Kannanotto uuden liikuntakeskuksen puolesta oli hyvin vahva. Etenkin uusi uimahalli koettiin tärkeäksi. Lähes jokainen vastaaja halusi, että Suonenjoella on jatkossakin uimahalli, Piiroinen kertoo kyselyn tuloksista.

Koulun ja kaupunkilaisten lisäksi hankeryhmä kuuli suunnittelussa urheiluseuroja ja -järjestöjä sekä vammais- ja vanhusneuvostoa, jotka ottivat kantaa esteettömyysasioihin.

Lintharjun Liikuntakeskus on Suonenjoen historian suurin investointi, jota puntaroitiin pitkään. Lisävelkaantumista haluttiin välttää, ja kaupunki päätyi rahoittamaan hankkeen Kuntarahoituksen joustavalla kiinteistöleasingilla.

Käyttäjien vastaanotto on osoittanut, että historiallinen investointi oli oikea päätös, sanoo kaupunginjohtaja Piiroinen. Uusi liikuntakeskus on paitsi tärkeä ja tarpeellinen palvelu kaupunkilaisille, myös vetovoimatekijä Suonenjoelle.

– Lintharjun alue houkuttelee kävijöitä yli kuntarajojen. Siksi myös uusi liikuntakeskus nimettiin sen mukaan, halusimme korostaa alueelle muodostunutta urheilukampusta.

Keskuksen kupeessa voi kesällä harrastaa muun muassa polkujuoksua ja frisbeegolfia sekä pallolajeja tenniksestä jalkapalloon ja talvella hiihtää Lintharjun mainetta niittäneillä laduilla. Uutena lajina on maastopyöräily. Lintharjun luonnonkauniissa järvimaisemissa mutkittelee 18 kilometrin pyöräreitti, jota voi polkea kesät talvet.

– Reitti on saanut todella hyvän vastaanoton, sitä tullaan ajamaan Kuopiosta ja Keski-Suomesta saakka.


Kuntosali Lintharjun Liikuntakeskuksessa Suonenjoella
Uudessa liikuntakeskuksessa riittää harrastusmahdollisuuksia.


Asianmukainen rahoitus tärkeään työhön

Kunnilla ja kaupungeilla on lakisääteinen velvollisuus huolehtia asukkaiden hyvinvoinnista ja terveydestä. Sote-uudistus muuttaa kuntien palveluntarjontaa, mutta vastuu hyvinvoinnista säilyy. Piiroinen uskoo, että uudistus voi jopa selkeyttää kuntien roolia.

– Kuntien palvelut keskittyvät jatkossa yhä enemmän lapsiin ja nuoriin. Meillä on suuri vastuu siinä, että heistä kasvaa aktiivisia ja hyvinvoivia aikuisia. Samoja palveluja tarvitaan edelleen.

Hyvinvoinnista huolehtiminen on tärkeää myös uudistuksen onnistumisessa. Mikäli paisuvia sote-kustannuksia halutaan suitsia, ei ennaltaehkäisevää työtä voi laiminlyödä.

– Mitä paremmin asukkaat voivat, sitä vähemmän sote-palveluilla on käyttöä. Jos hyvinvointipalveluilla voidaan vähentää sairastavuutta, kaikki voittavat.

Kaupunginjohtaja on pitänyt asiaa esillä myös maakuntatasolla. Hän toivoo, että kunnat saavat tärkeään työhön asianmukaisen rahoituksen.

– Valtionosuuksiin on suunniteltu hyvinvointikerrointa, mutta aika pienistä rahoista puhutaan. Toivon, että resurssit turvataan tavalla tai toisella.


Lue lisää hankkeesta Kuntarahoituksen Ratkaisupankissa:


Teksti: Roope Huotari
Kuvat: Suonenjoen kaupunki (kohde); Viestirauta, Markku Leskinen (Juha Piiroinen)

Kuntien asiakastarinat

Kaupunkilaisten kohtauspaikka ja hyvinvoinnin edistäjä: Iisalmi uudistaa uimahallinsa

Uimahalliuudistus on ollut kaupungin suunnitelmissa jo yli vuosikymmenen ajan. Alkuperäinen suunnitelma oli peruskorjata nykyinen halli. Kuntokartoituksessa selvisi kuitenkin, että korjausaste olisi ollut korkea, peräti 89 prosenttia.

Vaaka kääntyi uudisrakentamisen puolelle ja Iisalmen kaupunginvaltuusto päätti uuden uimahallin rakentamisesta vuonna 2017. Vuonna 2019 valmistuneen kaavan myötä kaupunki päivitti hankesuunnitelmaa: uusi rakennus nousisi nykyisen uimahallin parkkipaikan alueelle. Samana vuonna valmistui myös hallin palvelusuunnitelma sekä sitä varten toteutettu asiakastarvekysely.

– Vastauksista kävi ilmi, kuinka paljon uudelta hallilta odotetaan. Terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät kysymykset olivat monille kaupunkilaisista selvästi tärkeitä, kertoo Iisalmen kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Pekka Partanen.

– Hankkeen suunnittelu noudattelee hyvin esiin nousseita toiveita. Esteettömyys tulee uusissa tiloissa paranemaan merkittävästi: olivatpa asiakkaan tarpeet millaiset tahansa, uudessa uimahallissa niin allas- ja saunaosastot kuin pukutilatkin tukevat sujuvaa, kaikille mahdollista asiointia.

Terveyttä iäkkäille, uintitaitoa lapsille

Vanhoissa tiloissa oli Partasen mukaan enemmän ”bruttoneliöitä”, mutta myös hukkatilaa. Uudet tilat on suunniteltu paremmin käytettäväksi. Samalla päästään parantamaan uimahallin ekologisuutta: rakennusmateriaalit, lämmön talteenottojärjestelmät ja vedenpuhdistus päivitetään kaikki nykyaikaan. Suunnittelussa on huomioitu myös mahdollisuus asentaa tulevaisuudessa aurinkokennoja uuden hallin katolle.

Uuteen uimahalliin tulee yhteensä kuusi allasta, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on 740 neliömetriä: kuntouintiallas, lasten opetusallas, hyppyallas, vesijumppa-allas, poreosasto ja pienten lasten kahluuallas. Halliin rakennetaan myös tekniset valmiudet vesijumppien virtuaaliseen järjestämiseen ja ohjaukseen.

– Uinti on tärkeässä roolissa monenlaisessa kuntoutustoiminnassa ja tunnetusti hyvä fysioterapian muoto, kertoo Iisalmen talousjohtaja Eeva Suomalainen. – Lisäksi korkeatasoiset liikuntamahdollisuudet tukevat oma-aloitteista kunnon edistämistä ja sitä kautta sairauksien ennaltaehkäisyä. Molemmat ovat tärkeä osa sekä vanhan että uuden uimahallin palveluja iisalmelaisille ja haluamme tuoda niitä vahvasti esiin.

Uimahallin asiakaskunta jakautuu tasaisesti vauvasta vaariin. Vaikka vanhusten osuus tulee lähivuosina todennäköisesti kasvamaan, ovat myös lapset keskeinen asiakasryhmä. Monen lähikunnan lapset saavat koulu-uinnin opetusta Iisalmessa, Pekka Partanen kertoo.

– Uintitaito on arvokas kansalaistaito. Mittaamme kuudesluokkalaisten uintitaitoja säännöllisesti ja tällä hetkellä Iisalmi on valtakunnallista keskiarvoa edellä. Uusi halli parantaa opetustiloja, joten toivottavasti sama kehitys jatkuu myös tulevina vuosina.

Yhteisön tärkeä kohtauspaikka

Kaupungin johdossa on vahva näkemys Iisalmesta seutukaupunkina ja Ylä-Savon keskuksena. Tämä näkyy myös siinä, millaista asiakaskuntaa uuteen uimahalliin odotetaan.

– Arvioimme, että noin kolmannes asiakkaista tulee kaupungin ulkopuolelta. Lähikuntien asukkaat ovat iisalmelaisten ohella merkittävä asiakasryhmä, kertoo Suomalainen.

– Ja kun koronapandemia alkaa väistyä, odotamme turistien löytävän uuden uimahallin, joten kaupungin ulkopuolisten asiakkaiden osuus voi hieman kasvaakin, jatkaa Partanen.

Vanhalla uimahallilla oli Iisalmessa paljon uskollisia vakiokäyttäjiä. Heidän osuudekseen on arvioitu korkeimmillaan jopa 60 prosenttia kokonaiskäyntimäärästä.

– Monelle iäkkäämmälle kaupunkilaiselle halli on arvokas kohtauspaikka, johon mennään paitsi liikkumaan, myös näkemään tuttuja. Saunaosaston lauteilla kokoontuu usein vakiokaarti pitkän linjan hallikävijöitä, Partanen valottaa.

Uimahallin rooli sosiaalisena tilana ja kaupunkilaisten kohtauspaikkana tulee nousemaan esiin myös rakennuksen seinillä. Hankkeessa toteutetaan prosenttitaiteen periaatetta: noin prosentti rakentamisen kokonaisbudjetista käytetään rakennusta elävöittävään ja koristavaan taiteeseen.

Tavoitteena uusi kasvu

Uusi uimahalli on kokonaisuudessaan noin 15 miljoonan euron projekti. Hanke saa miljoona euroa valtionavustusta sekä 13,2 miljoonaa euroa Kuntarahoituksen myöntämää yhteiskunnallisen rahoituksen lainaa. Iisalmessa uskotaan vahvasti, että uusi halli tuo alueelle hyvinvointia vuosien aikajänteellä sekä piristysruiskeen jo rakennusvaiheessa.

– Halli rakentuu jaettuna urakkana, jossa huomioidaan myös paikallisen yritystoiminnan elinvoimaisuus, Eeva Suomalainen kertoo. – Iisalmi on halunnut kautta linjan tarjota paikallisille aliurakoitsijoille mahdollisuuden päästä mukaan hankkeeseen.

Iisalmen uusi uimahalli sai nimekseen Saukko ja se avasi ovensa huhtikuussa 2023. Pienen uintitauon jälkeen kaupunki odottaa, että uusi halli vetää puoleensa entistä enemmän kävijöitä.

– Koronatilanne on luonnollisesti leikannut asiakasmääriä kahden viime vuoden aikana, mutta ennen pandemiaa asiointikertoja oli noin 165 000 vuodessa. Kun toivon mukaan tilanne palailee normaaliin ja rajoitukset päättyvät, odotamme uuteen uimahalliin 180 000 asiakasta vuodessa, arvioi Partanen.


Yhteiskunnallinen rahoitus
Kuntarahoituksen yhteiskunnallista rahoitusta myönnetään investoinneille, jotka tuottavat laaja-alaista yhteiskunnallista hyötyä. Rahoitettavilla hankkeilla on positiivisia vaikutuksia ympäristöönsä ja sen yhteisöön: ne edistävät yhdenvertaisuuden, yhteisöllisen hyvinvoinnin tai alueen elinvoiman toteutumista.

Lue myös ratkaisupankkiartikkelimme valmistuneesta hankkeesta

Artikkelin tekstiä ja kuvia päivitetty 3.4. uuden uimahalli Saukon avauduttua.

Teksti: Tuomas Mäkinen
Kuvat: Siren Arkkitehdit Oy

AsiakastarinatKuntien asiakastarinatYhteiskunnallinen rahoitus

Tampereen Nekalaan uusia koteja mielenterveyskuntoutujille – monipuolinen tuki saattelee asukkaat itsenäiseen elämään

Pirkanmaalainen Mielen ry rakennuttaa Tampereen Nekalaan kevyen tuen uudiskohdetta. Kerrostaloon rakentuu 34 uutta kotia mielenterveyskuntoutujille. Kohteen ehdoton valtti on sen sijainti. Samalla tontilla on entuudestaan Mielen ry:n luhtitalo, jossa on 16 tukiasuntoa sekä erillinen Iideshovin päivätoimintakeskus.

– Uusi talo sijaitsee Iidesjärven rannassa, joten osalle asukkaista on tarjolla jopa järvinäköala. Sijainti on siinäkin mielessä erinomainen, että matkaa Tampereen keskustaan on ainoastaan kolme kilometriä, Mielen ry:n toiminnanjohtaja Maarit Hirvonen kertoo.

Kuntarahoituksen yhteiskunnallisella rahoituksella rakennettavat uudet asunnot edustavat mielenterveyden tukiasumista. Asukkaille on tarjolla päivittäistä tukea kuten kohtaamisia työntekijöiden kanssa, keskusteluapua tai ihan konkreettista tukea arkeen.

– Asiakkaiden tarpeet ovat hyvin erilaisia. Joku voi tarvita apua yksittäiseen asiaan, osa taas tarvitsee monipuolisempaa tukea elämäänsä. Yhden luona voidaan käydä keskustelemassa, toisen kanssa tehdään yhdessä kotitöitä. Erilaisen elämänhallinnan ja lääkehoidon tuen lisäksi apu voi olla esimerkiksi sosiaaliohjausta tai tukea Kela-asioiden hoidossa, Hirvonen selventää.


Mielen ry:n toiminnanjohtaja Maarit Hirvonen istuu tietokoneen ääressä valoisassa toimistohuoneessa ja katsoo kameraan.
Tuettu asuminen on väliaikainen ratkaisu, jonka tulokset ovat hyviä, kertoo Mielen ry:n toiminnanjohtaja Maarit Hirvonen.


Kohti itsenäistä asumista

Uuden talon asukkaat ovat kaikki mielenterveyskuntoutujia. Monella on taustalla laitosjakso, jonka jälkeen siirrytään tukiasumisen piiriin. Osalla asukkaista taas on voinut kotona ilmetä ongelmia ja siksi uusi koti löytyy tuetun asumisen parista. Asukkaita saapuu myös sosiaalitoimen kautta.

– Täällä asuminen on väliaikainen ratkaisu. Suurin osa asukkaista asuu asunnoissamme parin vuoden ajan ja siirtyy sopivana hetkenä itsenäiseen asumiseen. Tämä on kunnille edullista palvelua, sillä tuetun asumisen tulokset ovat hyviä, Hirvonen kertoo.

Rinnalla kulkeminen ja toipumisen tukeminen ovat Mielen ry:n kaiken toiminnan ytimessä. Asukkaat pääsevät vaikuttamaan monenlaisiin asioihin aina avun laadusta ryhmien ja toiminnan muotoihin.

– Toipuminen on Mielen ry:n toiminnan keskiössä. Uskomme, että jokainen ihminen toipuu myös mielenterveyden sairauksista. Henkilön vaikeat kokemukset tuovat uudenlaista tietoa, joka auttaa löytämään itselleen mielekkään ja hyvän elämän. Meillä asiakas kertoo, mitä toivoo ja miten toivoo. Työntekijät eivät siis määräile asiakasta, vaan aina mennään yhdessä keskustellen eteenpäin.

Asukkaiden kuntoutumisella on pitkäaikaisia vaikutuksia. Saatu ohjaus ja tuki voivat vähentää mielenterveyshaittoja, parantaa elämänhallintaa ja sosioekonomista tilannetta sekä voimaannuttaa itsenäiseen elämään.

Mielen ry:n Nekalan kohteen työmaata joulukuussa 2021. Betonielementtejä neljässä kerroksessa, etualalla sininen työmaakontti.
Rakentaminen on edennyt aikataulussa Nekalan työmaalla. Kuva joulukuulta 2021.

Omaa tilaa ja osallistumisen mahdollisuuksia

Mielenterveyden ongelmat ja päihteiden käyttö ovat lisääntyneet runsaasti viime vuosina. Koronapandemian oletetaan kasvattavan ongelmia entisestään. Tuetulle asumiselle on Tampereella ja koko Pirkanmaalla kova tarve. Kotien lisäksi uudiskohde tuo uusia työpaikkoja ja parantaa olemassa olevien tilojen hyödyntämistä.

– Tarvetta todellakin on! Kun yksi asukas muuttaa pois, aina on uusi tulossa. Saamme säännöllisesti kyselyjä vapaista paikkoista. Tämä uusi talo tuo mukanaan myös työtä ja tehoa nykyisiin palveluihin. Talon myötä työntekijöiden määrä tuplaantuu ja toimintakeskuksessa voidaan pyörittää aiempaa enemmän ryhmätoimintaa ja tehdä enemmän asukastyötä, Hirvonen pohtii.

Nekalan työmaalla rakentaminen on sujunut toistaiseksi onnellisten tähtien alla. Työ on edennyt suunnitellusti ja aikataulussa, eikä edes korona ole lyönyt kapuloita rattaisiin.

– Rakentaminen alkoi elokuun lopussa ja nyt talo on jo harjakorkeudessa. Seuraavaksi päästään aloittamaan talon sisätöitä, kun elementit ovat kuivuneet. Hyvällä mallilla siis ollaan ja valmistuminen häämöttää tämän vuoden loka-marraskuussa, Hirvonen myhäilee.

Uusien asuntojen naapurissa sijaitseva päivätoimintakeskus tarjoaa asukkaille monenlaista toimintaa ja aktiviteettia. Siksi suurin osa uuden talon pinta-alasta on voitu pyhittää asunnoille yhteisten tilojen sijaan.

– Asuntojen lisäksi taloon tulee yksi yhteistila sekä pesutupa. Naapurissa sijaitsevassa päivätoimintakeskuksessa voi käydä tapaamassa muita, kahvilla, lukemassa päivän lehdet, nauttia lounasta tai osallistua ryhmätoimintoihin. Myös saunat löytyvät naapurista, Hirvonen luettelee.

Rakentamisen edetessä myös asunnot alkavat hahmottua. Tulevista kodeista Hirvonen on mielissään. Uudisrakennus on mahdollistanut monia asumisen laatuun vaikuttavia valintoja ja myös nykyaikaisia ratkaisuja.

– Kodit tulevat olemaan kaikki kivan kokoisia, jokaisessa on runsaat 30 neliötä tilaa. Kaikissa asunnoissa on tupakeittiö astianpesukoneineen sekä alkovi tai pieni makuuhuone. Isot ikkunat tekevät kodeista valoisat. Järven puoleisissa asunnoissa järvinäköala on tietysti mukava asia. Talosta tulee kauttaaltaan esteetön, joten pyörätuolilla tai rollaattorillakin on mahdollista liikkua.  Myös nykyaikaiset sähkölukitukset helpottavat elämää, Hirvonen tarkentaa.

Yhteiskunnallinen rahoitus

Kuntarahoituksen yhteiskunnallista rahoitusta myönnetään investoinneille, jotka tuottavat laaja-alaista yhteiskunnallista hyötyä. Rahoitettavilla hankkeilla on positiivisia vaikutuksia ympäristöönsä ja sen yhteisöön: ne edistävät yhdenvertaisuuden, yhteisöllisen hyvinvoinnin tai alueen elinvoiman toteutumista.


Teksti: Joonas Holste
Havainnekuva ja työmaakuva: Mielen ry
Maarit Hirvosen kuva: Anna-Stiina Saarinen

Kuntien asiakastarinatVastuullisuusYhteiskunnallinen rahoitus

Kielikylpykoulussa portaikkokin on opetustila

Pietarsaaren Kielikylpykoulu muutti syksyllä 2020 uusiin tiloihin kahdeksan vuoden odotuksen jälkeen. Vanhasta koulurakennuksesta luovuttiin sisäilmaongelmien takia, väistötilatkin kärsivät huonosta sisäilmasta. Evakkoaika oli pitkä, mutta uusissa tiloissa Paul Hallvarin kadulla odotus palkitaan. Kahdeksassa vuodessa opetus on kehittynyt harppauksin, ja tilat ovat sen mukaiset. Uusi Kielikylpykoulu tarjoaa esimakua opetuksen tulevaisuudesta.

– Ilmanvaihtoon, akustiikkaan ja tilasuunnitteluun on kiinnitetty erityistä huomiota. Uusi koulu on todella kaunis ja kodikas, Kielikylpykoulun rehtori Kristiina Hellstrand kehuu.

Kielikylpykoulua käydään toisella kotimaisella

Pietarsaaren Kielikylpykoulun rehtori Kristiina Hellstrand. Hymyilevä, tummahiuksinen nainen vaaleaa taustaa vasten.
Kristiina Hellstrand on toiminut Kielikylpykoulun sen perustamisesta asti.

Noin 400 oppilaan Kielikylpykoulu – Språkbadsskolan on Pietarsaaren suurin alakoulu. Kielikylpyopetuksessa koulua käydään toisella kotimaisella: ruotsia äidinkielenään puhuvat lapset saavat opetusta suomeksi, suomea puhuvat ruotsiksi. Koulussa opetus aloitetaan kokonaan kielikylpykielellä, ja myöhemmillä luokilla oman äidinkielen osuutta lisätään. Opetuksen sisältö ei poikkea yleisestä opetussuunnitelmasta, vain kieli vaihtuu.

Pietarsaari on tarjonnut kielikylpyopetusta vuodesta 1993. Teoria rantautui Suomeen muutamaa vuotta aiemmin Kanadasta. Hellstrand innostui ajatuksesta heti.

– Lähdin saman tien mukaan, kun kaupunki etsi ensimmäisiä luokanopettajia. Kohta 30 vuotta myöhemmin olen yhä sitä mieltä, että kannatti nostaa kätensä.

Vuonna 2003 kaupunki perusti kielikylpyopetukselle oman koulunsa. Pietarsaaren Kielikylpykoulu on edelleen ainut laatuaan Suomessa, ja Hellstrand on toiminut sen rehtorina alusta asti.

– Ensi alkuun ruotsinkieliset lapset olivat omassa koulussaan ja suomenkieliset omassaan. Minä pyöräilin koulujen väliä, koin olevani sellainen kiertävä kielikylpykoulu, hän naurahtaa.

Myöhemmin yleisopetuksen oppilaat sijoitettiin muihin alakouluihin, ja kielikylpyryhmät yhdistettiin saman katon alle. Sen jälkeen Kielikylpykoulu on toiminut satavuotiaassa koulurakennuksessa, vanhassa yläkoulussa ja kauppakoulussa ennen muuttoa omiin, varta vasten rakennettuihin tiloihin syksyllä 2020.

Ei pulpetteja, ei luokkahuoneita

Pietarsaaren sivistysjohtaja Jan Levander. Vaaleahiuksinen mies kuvattuna punaista tiiliseinää vasten.
”Materiaalivalinnoilla on suuri merkitys avoimessa koulutilassa”, sanoo Pietarsaaren sivistysjohtaja Jan Levander.

Uusi Kielikylpykoulu on näyttävä rakennus. Suuret ikkunat tuovat ilmaviin aulatiloihin valoa, käytäviä hallitsevat maanläheiset värit, pehmeät pinnat ja viherelementit. Ulkoapäin Kielikylpykoulun silmäänpistävin piirre on sen seinämateriaali, joka näyttää ruostuvan. Ruostetta ei pidä hätkähtää, vakuuttaa Pietarsaaren kaupungin sivistysjohtaja Jan Levander.

– Ulkokuori saavuttaa lopullisen värinsä vasta parin vuoden kuluttua. Minusta se on hieno jo nyt, vaikka keskeneräistä ei toki pitäisi arvostella.

Kaksikerroksinen, epäsäännöllisen muotoinen koulurakennus on suunniteltu huolella. Levander ja Hellstrand osallistuivat koulun suunnitteluun osana FCG:n Nova Schola -koulutusta, jossa osallistujat tutustuivat uudenlaisiin oppimisympäristöihin ympäri Suomea. Mukana olivat myös kaupungin rakennuspäällikkö ja hankkeen vastuuarkkitehti.

– Taisimme vierailla viidessä tai kuudessa kohteessa kahden vuoden aikana, rehtori Hellstrand muistelee.

– Vierailuilla huomasi, kuinka suuri merkitys akustiikalla on. Moni ajattelee, että avoin koulutila on rauhaton ja meluisa, mutta oikeilla materiaaleilla ja hyvällä suunnittelulla näin ei ole, Levander lisää.

Inspiraatiokierros näkyy uudessa Kielikylpykoulussa, joka on Pietarsaaren ensimmäinen avoin oppimisympäristö. Koulussa ei ole perinteisiä luokkahuoneita, vaan oppimistiloja käytetään tarpeen mukaan. Joissain huoneissa on siirtoseiniä ja verhoja tilan jakamiseen. Rakennuksen kaikki osat on suunniteltu opetuskäyttöön, portaikkokin toimii tarvittaessa auditoriona.

– Siihen mahtuu iso määrä oppilaita istumaan. Edessä on suuri näyttö ja ympärillä hyvä äänentoisto, sivistysjohtaja Levander kuvaa.

Lapset ovat omaksuneet avoimen ympäristön nopeasti, opettajilta muutos ottaa aikansa, sanoo rehtori Hellstrand. Pulpetteja koulussa ei ole, vaan oppilaat istuvat sohvilla, pöytäryhmissä tai tuoleissa, joskus lattialla.

– Opettajalle se, että oppilas pyörii tuolissa tai istuu lattialla, vaatii totuttelua. Koetaan, ettei tilanne ole hallinnassa, Hellstrand kertoo.

– Opetin itsekin pientä ryhmää, jossa eräs lapsi pyöri koko ajan. Jos tuoli ei pyörinyt niin sitten pyöri pää. Hän sanoi, että näin on helpompi keskittyä. Saattavat aikuisetkin liikkua, kun kuuntelevat luentoa tai esitelmää. Miksi lapsen pitäisi olla täysin liikahtamatta paikallaan?


Pietarsaaren Kielikylpykoulun käytävää: kaksikerroksinen, avoin ja valoisa tila, jossa oikealla viherseinä
Kielikylpykoulun käytäviä hallitsevat maanläheiset sävyt.


Pietarsaaren Kielikylpykoulun modernia opetustilaa.
Rauhalliseen työskentelyyn löytyy omia nurkkauksiaan.


Suurhankkeiden sarja rahoitetaan kiinteistöleasingilla

Pietarsaaren kouluverkko on suuressa muutoksessa. Kielikylpykoulun jälkeen uudet tilat saa ruotsinkielinen Oxhamnin yläkoulu. Suunnitteilla on myös uusi alakoulu, josta odotetaan kunnanvaltuuston päätöstä.

– Hankkeiden jälkeen kouluverkon pitäisi olla kunnossa ainakin seuraavat 10 vuotta, sivistysjohtaja Levander kertoo.

Kielikylpykoulu – Språkbadsskolan on rahoitettu Kuntarahoituksen kiinteistöleasingilla, kuin myös rakenteilla oleva Oxhamnin yläkoulu sekä 2020 valmistunut lähes 200 lapsen päiväkoti Alma.

– Leasing on joustava vaihtoehto isoihin hankkeisiin. Pietarsaaressakin väki vähenee, ja on vaikea ennustaa kiinteistöjen arvoa 15 tai 20 vuoden päähän. Leasing luo turvaa, Levander jatkaa.

Vuoden lopussa valmistuvaan Oxhamnin kouluun tulee myös paljon avointa tilaa. Täysin avoimeen oppimisympäristöön yläkoulu ei kuitenkaan siirry.

– Se on eräänlainen Kielikylpykoulun ja perinteisen yläkoulun välimalli. Aineopetustiloja halutaan enemmän, Levander kertoo opettajien toiveista.

Luokkahuone on pitkään näyttänyt Suomessa samalta. Koulun on kuitenkin pysyttävä ajassa kiinni, sanoo Kielikylpykoulun rehtori Hellstrand. Uudenlainen oppiminen vaatii uudenlaiset puitteet.

– Mehän koulutamme ja kasvatamme lapsia tulevaisuuteen, emme menneisyyteen.


Teksti: Roope Huotari
Kuvat: haastateltavilta

Kuntien asiakastarinatLeasing

Ainutlaatuista arkkitehtuuria kohtuuhintaan – Helsingin asuntotuotannon ja Hekan palkittu kohde kirittää Mellunmäen kehitystä

Pyhätunturintien suunnittelun lähtökohdat eivät olleet helpoimmasta päästä. Kaava oli vaativa, eikä tonttia ollut alun perin tarkoitettu vuokra-asuntorakentamiseen. Lopputulosta Ara kuvaa palkintoperusteissaan ”kehittämisotteeltaan esimerkilliseksi”. Mitä kaikkea tämä esimerkillinen kehittämisote pitää sisällään?

– Hankesuunnitelmavaiheessa teimme paljon kehitystyötä. Kaava sisälsi monenlaisia kommervenkkejä, joihin haimme poikkeamaa. Esimerkiksi julkisivumateriaali vaihdettiin rappauksesta tiiliverhoiluun ja sisäpihan puolella alumiiniin, projektipäällikkö Sari Koukku Helsingin kaupungin asuntotuotannosta kuvailee.

Kaavan vaatimusten taustalla oli tavoite laadukkaan asumisen tuomisesta kehittyvälle alueelle. Ympäristöstään erottuvan kohteen on suunnitellut arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy, pääsuunnittelijana toimi Rainer Mahlamäki.

– Meille Ara-rakennuttajana laatuvaatimukset toivat melkoisia haasteita. Jouduimme jumppaamaan suunnitelmia aika lailla, jotta hinta ja laatu saatiin kohtaamaan. Tässä taitava arkkitehti on pystynyt puhaltamaan kohteeseen ainutlaatuista henkeä, vaikka kustannusraami oli tiukka, Helsingin kaupungin asuntotuotannon johtaja Seidi Kivisyrjä kiittelee.


Helsingin kaupunkiympäristön projektipäällikkö Sari Koukku hymyilee lumipeitteisellä pihalla.
Helsingin kaupungin asuntotuotantopäällikkö Seidi Kivisyrjä modernissa toimistohuoneessa.
Kuvasa on Hekan toimitusjohtaja Jaana Närö.
Helsingin kaupungin asuntotuotannon projektipäällikkö Sari Koukku, kaupungin asuntotuotantopäällikkö Seidi Kivisyrjä ja Hekan toimitusjohtaja Jaana Närö.


Yksityiskohdat sävellettiin paikan päällä

Kesällä 2021 valmistuneeseen Pyhätunturintie 2 -kokonaisuuteen kuuluu seitsemän- ja kolmikerroksinen talo. Asuntojen keskipinta-ala on 53,6 m2, mikä on Helsingin asuntotuotannon uudistuotannon keskivertoa, mutta moniin kovan rahan kohteisiin verrattuna suuri.

– Emme tee taloja, joissa on vain yhdenkokoisia asuntoja. Kaikissa kohteissamme asuntojakauma on monipuolinen, seniorikohteita lukuun ottamatta. Eri kokoisilla asunnoilla pyritään saaman taloon mahdollisimman heterogeeninen asukaskunta, Hekan toimitusjohtaja Jaana Närö kertoo.

Kaikissa asunnoissa on lasitetut parvekkeet, pienkerrostalon huoneistoista lähes kaikki ovat kaksikerroksisia. Talojen asuntopohjat ovat monimuotoisia ja osittain jopa erikoisia huoneiden vinoine kulmineen. Erilaisia perhe- ja elämäntilanteita on ajateltu – osassa asunnoista on alkovisoppi, johon voi sijoittaa vaikka työpisteen tai sängyn.

– Yksi tärkeä suunnittelun perusasia on huomioitu joka asunnossa – kun huoneistoon astuu sisään, on suora näkymä ulos. Tämä luo kotiin heti hyvän ja avaran tunnelman, Koukku sanoo.

– Asunnot on hyvin suunniteltu ja ne voi kalustaa monella eri tavalla, tämä ei aina toteudu nykypäivän asuntotuotannossa, Närö jatkaa.

Rakennuksissa oli niin runsaasti yksityiskohtia, että suunnittelua tehtiin poikkeuksellisen paljon vielä työmaavaiheessa.

– Jouduttiin niin sanotusti säveltämään paikan päällä. Oli onni, että suunnittelijaporukka pystyi tähän. Iso kiitos siitä heille! Yleensähän suunnitelmat ovat toteutusvalmiita, kun hanke siirtyy urakkavaiheeseen, Koukku jatkaa.


Hekan ja Helsingin kaupungin Pyhätunturintien kohteen julkisivua. Vaaleanharmaa kerrostalo, jossa paljon lasipintaa ja epäsäännöllisiä muotoja.


Hekan ja Helsingin kaupungin Pyhätunturintien kohteen piha-aluetta. Edessä leikkiteline nurmipäällysteisellä pihalla, taustalla vaaleanharmaa, moderni kerrostalo.


Muutakin kuin kaunis ulkokuori

Ara kiitteli palkinnon perusteluissaan myös vähimmäistasoa korkeampaa laatua. Se näkyy asuntojen lisäksi yhteisissä tiloissa.

Maan alle sijoitetusta pysäköintihallista on yhteys sisäkautta taloihin, myös polkupyörille ja ulkoiluvälineille on varattu runsaasti turvallista tilaa. Asukkailla on käytössään kahteen osaan jaettava kerhohuone, pesula, kuivaushuone ja kaksi saunaa, joista molemmista pääsee suoraan ulos vilvoittelemaan. Kokonaisuus pihapiireineen on erittäin viihtyisä.

Uudenkarheat seinät kätkevät sisäänsä laatua, joka ei näy asukkaille, mutta on tärkeää omistajalle. Helsingin asuntotuotannon ohjeistus rakennusteknisissä ratkaisuissa on tiukka. Esimerkiksi kantaville rakenteille ja teräksen laadulle on tarkat vaatimukset, julkisivuissa ei käytetä rapattua eristeseinää vaan seinä muurataan ja sen päälle tehdään rappaus.

Palkittu kohde on rahoitettu Kuntarahoituksen vihreällä rahoituksella.

– Talojen energiatehokkuus yltää jopa parempaan lukuun kuin vihreän rahoituksen hakuvaiheessa. A-talon E-luku on 74 kWh/m2 vuodessa, B-talon 86 kWh/m2, Koukku kertoo.

Talo lämpenee kaukolämmöllä, lisäksi korkeamman talon katolle on asennettu aurinkopaneelit ja ilmanvaihdosta otetaan lämpö talteen.

Naiset ovat selvästi ylpeitä palkitusta kohteesta. Yhtälö tuntuu mahdottomalta: mielenkiintoista arkkitehtuuria Suomen kalleimpaan kaupunkiin Ara-hintaan. Miten tämä on mahdollista?

– Olemme hyvässä asemassa, suunnittelukilpailuihimme osallistuu hyviä toimistoja ja kokeneita arkkitehteja. Hankkeitamme pidetään kiinnostavina, Kivisyrjä iloitsee.

– Mellunmäen kehittämistä käynnistellään parhaillaan. Olimme vähän etunojassa, kun meillä on siellä jo näin upea uusi kohde, Närö myhäilee.


Teksti: Hannele Borra
Kuvat: kohde: Arno de la Chapelle
Sari Koukku ja Seidi Kivisyrjä: haastateltavat
Jaana Närö: Heka / Aleksi Poutanen

Asuntotoimijoiden asiakastarinatVastuullisuusVihreä rahoitus

Kemi selvitti sote-uudistuksen vaikutuksia talouteen Inspiran avulla

Kemissä, kuten monessa muussakin pienemmässä kunnassa, talousasiat ovat muutaman asiantuntijan harteilla. Sote-uudistus ja siihen liittyvät selvitykset ovat työllistäneet sote-toimen lisäksi runsaasti talous- ja henkilöstöpalveluita.

– Epäselvyys ja epävarmuus ovat aiheuttaneet paljon työtä ja päänvaivaa. Koko ajan mietityttää, olemmeko osanneet arvioida oikein ja antaa oikeaa tietoa, Kemin kaupungin talouspäällikkö Katri Heberg tuskailee.

Sote-palveluiden siirtymisen hyvinvointialueille arvioitiin vaikuttavan kaupungin talouteen positiivisesti, mutta varmuutta tai omia resursseja tilanteen analysoitiin ei ollut. Insipiran tarjoama apu vaikutusten arvioinnissa tuli sopivaan aikaan.

– Tietoa on kyllä saatavilla, mutta se on hajallaan ja tuntui, että valtionkaan päässä ei oikein ollut selvää, mitä on tapahtumassa. Meillä ennustamisen vaikeutta lisäsi myös Stora Enson viimekeväinen päätös lakkauttaa Kemin tehdas. Ennustaminen ei koskaan ole ollut näin epävarmaa! Tuli sellainen olo, että kaikki mahdollinen tieto, mitä on saatavilla, täytyy hyödyntää, Heberg kertoo.

Mustaa valkoisella päätöksenteon tueksi

Lähikuva Katri Hebergistä
Kemin kaupungin talouspäällikkö Katri Heberg

Kemin talous on ollut usean vuoden peräkkäin alijäämäinen. Inspira analysoi kaupungin talouden kantokykyä ja kestävää investointitasoa sote-uudistuksen jälkeen aina vuoteen 2030 asti. Laskelmissa arvioitiin myös sote-tukipalvelujen siirtymisen ja sote-kiinteistöjen vaikutuksia, joita esimerkiksi valtiovarainministeriön laskelmissa ei ole huomioitu. Tulevaisuudesta tehtiin kaksi vaihtoehtoista skenaariota.

– Selvitys vahvisti arviomme, että uudistuksen myötä menoja lähtee enemmän kuin tuloja. Mutta se myös osoitti, ettei sote-uudistuksen tuoma pieni positiivinen vaikutus auta kaupungin taloutta tasapainoon. Sopeuttamistoimia on välttämättä tehtävä, Heberg sanoo.

Konkreettisia toimenpiteitä on ryhdytty miettimään saman tien. Tavoitteena on saada talous tasapainoon meneillään olevan, vuonna 2025 päättyvän suunnittelukauden aikana. Kaupunginvaltuusto käsittelee sopeuttamisehdotukset maaliskuun loppuun mennessä. Kaupunginjohtajalle on myös annettu oikeus hankkia ulkopuolinen selvittäjä tekemään kaupungin sopeuttamisohjelmaa.

– Sopeuttamistoimenpiteet voivat olla mitä tahansa. Käymme läpi kaikki kaupungin palvelut vapaa-ajasta ja kouluverkosta tekniseen puoleen, kaikki on pöydällä arvioitavana. Meillä on hyvät vapaa-ajan palvelut, mutta nyt meidän on valitettavasti mietittävä, mihin meillä realistisesti on tulevaisuudessa varaa, Heberg harmittelee.

Heberg kokee, että ulkopuolinen selvitys antaa viranhaltijoille selkänojaa.

– Päättäjät on helpompi vakuuttaa, kun on esittää myös ulkopuolisen laatima arvio.

Lue myös:



Teksti: Hannele Borra
Kuvat: Kemin kaupunki

AsiakastarinatKuntien asiakastarinatNeuvonantopalvelut

Laadukasta vuokra-asumista Lohjanjärven rannalla – Päivi viihtyy asuntomessualueella

Kuntarahoituksen rahoittaman vuokratalon ainutlaatuisuus on yllättänyt asukkaat positiivisesti. Onnistunut lopputulos niittää vuolaasti kehuja ja kiitosta.

– Kaikki on uutta, siistiä ja kaunista. Saamme asua uniikissa kohteessa, sillä rakennuksemme on osa asuntomessualuetta. Ilman messujen korkeita laatutavoitteita talostamme tuskin löytyisi ylimmän kerroksen saunaosastoa, josta on hulppeat järvinäkymät, puhumattakaan upeasta julkisivutaideteoksesta, Sahapiha 4:n asukas Päivi Perenius kertoo innoissaan. 

Omakotitalosta Sahapihan taloon muuttanut Perenius kertoo jännittäneensä kerrostaloelämään siirtymistä. Onneksi arki yllätti iloisesti.

– En ole asunut kerrostalossa sitten opiskeluaikojen, joten pelkäsin kerrostalon meluja ja hissien paukkaamista. Todellisuudessa talo on erittäin rauhallinen, kiitos hyvän äänieristyksen. Olen tyytyväinen asuessani täällä.

”Suunnittelijoille täydet pisteet”

Kaksiossa asuva Perenius kehuu lopputuloksen erinomaista suunnittelutyötä. Suunnittelun toteutti UKI Arkkitehdit Oy.

– Asunnon neliöt on käytetty järkevästi ja jokainen yksityiskohta on tarkkaan harkittu. Kaksiossani on useita oivaltavia ratkaisuja, jotka lisäävät asumisviihtyvyyttä. Liikenteen melu on muun muassa onnistuttu piilottamaan kahden oven taa, ja eteisen yhteydessä on varasto, joka helpottaa arkea huomattavasti. Häkkivarastossa ei tarvitse ravata jatkuvasti hakemassa tavaroita, sillä ne ovat koko ajan saatavilla.

Arkkitehdin ja suunnittelijoiden oivaltavat ratkaisut eivät rajoitu vain huoneistoihin. Asukkaita hemmotellaan myös erilaisilla yhteiskäytössä olevilla ylellisyyksillä.

– Ihastuin kuudennen kerroksen saunatilaan heti. Elämystä tukee saunaosaston oma lasitettu parveke, jonne voi mennä vilvoittelemaan ja nauttimaan järvimaisemista löylyjen välissä. Tämä jos joku on arjen luksusta.

Lisäksi Perenius mainitsee Sahapiha 4:n julkisivusta löytyvän Kim Jotunin taideteoksen, joka kuvaa alueen historiaa.

– Jo parissa kuukaudessa julkisivun teoksesta on tullut minulle tärkeä elementti, joka rauhoittaa olemassaolollaan. Sen nähdessäni tiedän, että olen tullut kotiin. Uitto-taideteoksen tarina on myös merkityksellinen, sillä asumme vanhalla Sahan alueella, jossa on aikanaan uitettu tukkeja. 

Sahapihalla tehdään yhdessä

Asuinalue ja sen rakennukset on suunniteltu yhteisöllisyys edellä, eikä yhdessä tekeminen ole jäänyt arjessa ajatuksen tasolle. Naapurissa sijaitseva asumisoikeustalo on avannut ovensa Sahapiha 4:n asukkaille, minkä ansiosta talojen kerhotilat ovat nyt vapaasti kummankin talon asukkaiden käytössä.

– Olemme järjestäneet naapuritalon kerhotilassa kaikenlaista aina illanistujaisista rentoutushetkiin. Pidimme myös omalla kattoterassillamme vastikään pikkujoulut. Yhteiset tilat mahdollistavat naapureiden kokoontumisen kunnioittaen samalla jokaisen yksityisyyttä.

Lohjanjärven rannalle rakentunut asuinalue kehittyy tulevaisuudessa entisestään, mutta asukkaansa se on hurmannut jo nykyisellä olemuksellaan.

– Muutaman kuukauden täällä asuneena voin todeta, että rakennuksen suunnittelu ja toteutus on mennyt aivan nappiin. Modernit ratkaisut eivät ole jääneet vain suunnittelupaperille, vaan ne toimivat aidosti käytännössä. Sahapihalla voi asua laadukkaasti ja kohtuuhintaisesti järven rannalla, aivan kaupungin palvelujen äärellä. Mitä muuta asumiselta voisi toivoa, Perenius kiteyttää.

Lue lisää Sahapihan ratkaisuista:


Teksti: Julia Ruuskanen
Kuva: Roope Huotari

AsiakastarinatAsuntotoimijoiden asiakastarinat

Inspiran analyysi pitää vuokrataloyhtiöt ajan tasalla

Suomalaisten tapa asua kehittyy jatkuvasti. Valintamme ja toiveemme nykyisen tai tulevan kodin suhteen kumpuavat laajasta joukosta yhteiskunnallisia muuttujia: minne syntyvät huomisen työpaikat, mistä saamme parhaiten palveluja, missä tilanteessa perustamme perheen, ja niin edelleen.

Alati muuttuva toimintahorisontti haastaa kunnat. Kuinka varmistaa, että pitkälle aikavälille suunniteltu asuntokanta pysyy houkuttelevana myös huomispäivän kuntalaisille? Kuntarahoituksen tytäryhtiö Inspira tarjoaa tämän työn tueksi vuokrataloyhtiöiden taloudellista analyysia.

Noin 7 prosenttia riihimäkeläisistä asuu Kotikulman asunnoissa

Riihimäen Kotikulma Oy on Riihimäen kaupungin omistama aravavuokrataloyhtiö. Kotikulman 1 123 vuokra-asunnossa asuu yhteensä noin 1 900 riihimäkeläistä. Kotikulma syntyi Riihimäen kaupungin tarpeesta yhdenmukaistaa ja selkeyttää vuokrataloyhtiöidensä hallinnointia: kaupunki fuusioi vuoden 2008 alussa Kiinteistö Oy Riihimäen Itäkulman ja Kiinteistö Oy Riihimäen Länsikulman yhdeksi yhtiöksi.

Keväällä 2021 Riihimäen Kotikulma teki päätöksen analysoida taloudellista tilannettaan ja toimintaympäristöään. Yhtiön hallitus päätti ottaa analyysin tueksi ulkopuolisen konsultin. Toteuttajaksi valikoitui Inspira.

– Halusimme selvityksen tueksi ulkopuolisen konsultin. Ulkopuolisen asiantuntijan näkemys auttoi meitä laajentamaan käsitystämme toimintaympäristöstämme ja tarjosi myös vahvistusta sille, että olemme tehneet toimivia ratkaisuja strategiamme suhteen, kertoo Pirjo Ritala, Riihimäen Kotikulma Oy:n toimitusjohtaja.

– Työ piti sisällään markkina-analyysin, yhtiön asuntokannan analyysin, asuntokannan karkean arvonmäärityksen, verrokkianalyysin, taloudellisen mallinnuksen ja riskianalyysin, kuvailee Inspiran konsultti Olli Immonen. – Näiden avulla saatiin näkymä yhtiön asuntokannasta ja taloudellisesta tilanteesta nyt ja tulevaisuudessa, ja tunnistettiin mahdollisia kehitystarpeita.

Yksinasujien määrä ja pienasuntojen kysyntä kasvussa

Riihimäen Kotikulma kokosi laajat pohjatiedot toiminnastaan useiden vuosien ajalta ja toimitti ne Inspiralle elokuussa 2021. Inspiran analyysissä selvisi muun muassa, että Kotikulman markkinaosuus on korkea Riihimäen keskustan ulkopuolella. Yhtiön toiminnalla onkin suurempi merkitys tämän alueen vuokriin ja vuokra-asuntojen saatavuuteen.

– Yhtiön toiminta on keskittynyt perheasuntojen edistämiseen ja sen suurin markkinaosuus Riihimäellä kohdistuu perheasuntoihin. Toisaalta Riihimäellä vuokralla yksinasuvien määrä on kasvanut noin 32 prosenttia vuosina 2009–2019, Inspiran Immonen kertoo.

Toimitusjohtaja Ritala on huomannut saman: yksin hakevia asukkaita tulee jatkuvasti enemmän.

– Asuntojen koko on tunnistettu haaste. Kookkaita kaksioita ja kolmioita löytyy, mutta yksiöille on enemmän kysyntää kuin mihin pystymme vastaamaan, Ritala kertoo. – Tämä liittyy osittain myös ikääntyvien asujien määrän kasvuun: vanha asuntokanta kaipaisi merkittäviä peruskorjauksia, jotta pystyisimme tarjoamaan enemmän pienasuntoja ja esteettömiä koteja.

Kotikulman taloudellisia tunnuslukuja verrattiin analyysissa noin 20 yhtiöön, jotka valittiin kunnan koon ja Kotikulman toiveiden perusteella. Kotikulma oli verrokkiryhmänsä mediaanitasoa tai sen alapuolella, mutta maksuvalmius ja vakavaraisuus ovat hyvällä tasolla: yhtiön talous on analyysin perusteella hyvällä tasolla nyt ja tulevaisuudessa ja se kykenee suoriutumaan peruskorjauksistaan.

– Oman toimintamme peilaaminen muihin samankaltaisiin yhtiöihin oli meille hyödyllistä, Ritala korostaa. – ARA-lainojen laina-ajat ovat usein hyvin pitkiä ja lyhennykset takapainotteisia, joten ARA-rahoitteisilla yhtiöillä on tyypillisesti runsaasti velkaa. Me olemme konvertoineet Valtiokonttorin lainat kahdeksi tasalyhenteiseksi pankkilainaksi. Näissä olemme monella tapaa samalla viivalla muiden toimijoiden kanssa; tähän oli hyvä saada tarkempaa perspektiiviä verrokkiyhtiöiden tilannetta tarkastelemalla.

Analyysi toi avaintiedot yksiin kansiin

Pirjo Ritalalle vuokrataloyhtiön taloudellinen analyysi tarjosi hyödyllisen, toimintaympäristön haasteet ja kehityskohdat yksiin kansiin tehokkaasti kokoavan työkalun.

– Jokaisen yhtiön ja yhtiön johdon on tärkeää tuntea toimintaympäristönsä. Analyysin pohjatyö selkeytti useita aiheita myös itselleni ja tarjosi hyvän tilaisuuden tarkastella toimintaamme useiden vuosien aikajänteellä. On hyvä katsoa välillä taaksepäin, että näkee selkeämmin eteenpäin, onko suunta oikea ja tehty oikeita ratkaisuja.

– Kukin vuokra-asuntoyhtiö joutuu pohtimaan tapauskohtaisesti, mitä vanhalle asuntokannalle tehdään: myydäänkö, puretaanko vai peruskorjataanko. Nämä ovat myös meille ajankohtaisia kysymyksiä. Taikatemppuja vastausten löytämiseen ei ole.

Teksti: Tuomas Mäkinen
Kuvat: Riihimäen Kotikulma

AsiakastarinatAsuntotoimijoiden asiakastarinatNeuvonantopalvelut