Ota yhteyttä Kirjaudu Avautuu uuteen välilehteen
Hae sivustolta

Kunnalliskodista kuntosalille – 70 vuotta ikäihmisten asumista Joensuussa

Joensuun ensimmäinen yksityinen vanhainkoti aloitti toimintansa vuonna 1952. Sen taustalla oli samana keväänä perustettu Joensuun Vanhainkotiyhdistys, joka nykyään toimii Joensuun hoiva- ja palveluyhdistys ry -nimellä. Yhdistyksen ensimmäisenä puheenjohtajana toimi lääninlääkäri, joka tunnisti ikäihmisten huonon elämänlaadun suurimmaksi syyksi kehnot asumisolot. Kodeissa oli kantovesi, ulkovessa ja hella. Hygienia oli huonoa, mikä johti sairauskierteeseen.

– Tuohon aikaan mummoja ja pappoja vietiin väkipakolla asumaan kunnalliskoteihin. Olot olivat aika ankeat, sodasta oli kulunut alle kymmenen vuotta. Köyhä ja kurja oli Karjalamme, kuten maakuntalaulukin sanoo, kertoo Joensuun hoiva- ja palveluyhdistyksen toiminnanjohtaja Jukka Tuunanen.

Joensuun hoiva- ja palveluyhdistyksen toiminnanjohtaja Jukka Tuunanen
Jukka Tuunanen

Nykyään yhdistyksellä on 320 senioriasuntoa eri puolilla Joensuuta. Tarve palveluille ei ole vähenemässä. Joensuun väkiluvusta yli 21 prosenttia on yli 65-vuotiaita. Kuntaliitosten myötä pinta-ala on laajentunut ja kotipalvelun asiakkaita voi asua jopa 70 kilometrin päässä keskustasta. Ajomatkoihin kuluu pitkä aika, eivätkä syrjäseudun vanhat talot välttämättä ole ikäihmisten asumiseen sopivia. Mikä tahansa asunto keskustasta ei käy, koska monet Joensuun keskustan kerrostaloista ovat hissittömiä.

– Meidän ratkaisumme on rakentaa esteettömiä, ikäihmisten tarpeisiin sopivia asuntoja mahdollisimman lähelle kaupungin keskustaa, palvelujen äärelle, Tuunanen sanoo.

Yhdistyksen uusimmassa kohteessa, Kuntarahoituksen yhteiskunnallisella rahoituksella rahoitetussa Sepänhelmessä on monia ikäihmisille räätälöityjä ratkaisuja. Joensuun keskustassa sijaitseva talo on täysin esteetön. Kynnykset ovat erittäin matalat, kaikista ovista pääsee pyörätuolilla, myös parvekkeen ovesta. Kalusteet ovat säädettävät. Asukas voi valita valaistuksen sävyn itse ja netti kuuluu vuokraan.

Kylpyhuoneissa ongelmana on usein märkä lattia, joka johtuu lattian keskelle sijoitetusta lattiakaivosta. Sepänhelmessä lattiat kallistettiin kohti seinän vierustalla sijaitsevaa lattiakaivoa, näin vesi ei jää lattialle lillumaan. Jokaisen asunnon eteisessä on tuulettuva kaappi, johon voi laittaa käytetyt vaipat. Talossa ei haise.

Sepänhelmessä on ulkopuolisen yrityksen pitämä ruokala ja talossa toimii parturikampaaja. Asukkaat voivat kuntoilla heidän tarpeisiinsa suunnitellulla kuntosalilla. Asukkailla on käytössään myös Joensuun ensimmäinen yhteiskäyttöauto. Energiaomavaraisuuden turvaavat maalämpö ja aurinkopaneelit. Kunnalliskodista on tultu pitkä matka.

Kiinteistöbisneksestä aktiiviseksi asumisen kehittäjäksi

Joensuun hoiva- ja palveluyhdistyksen historiaan mahtuu monenlaisia vaiheita. Yhdistyksen ensimmäinen mittava hanke oli Linnunlahden vanhainkoti 60-luvun lopulla. 1980-luvun alussa se avasi tehostetun palveluasumisen yksikön. Yhdistyksen palkkalistoille tuli myös hoivahenkilöstöä ja se muuttui palveluntuottajaksi.

Tuunanen aloitti toiminnanjohtajana vuonna 2018. Hän hoitaa tehtävää osa-aikaisesti, päätyö miehellä on yrittäjänä ja yrityskauppojen asiantuntijana.

– Kun aloitin tehtävässä, yhdistyksen talous oli huonossa jamassa. Kymmeniä asuntoja oli tyhjillään, Tuunanen muistelee.

Asunnot saatiin puolessa vuodessa vuokrattua ja yhdistyksen talous käännettyä. Hoivapalvelut myytiin, ja vain rakennukset jäivät yhdistykselle. Samaan aikaan Sepänhelmen uudisrakennushanke oli käynnistymässä ja Tuunanen tunnisti, että kaikilla arkkitehdeilla ei ollut ymmärrystä ikäihmisten asumiseen liittyvistä tarpeista.

– Huomasin, että ala vaati uudistamista ja raikkaampaa ajattelua. Olin myynyt hoivakoteja ja nähnyt, minkälaisia ratkaisuja niissä voi tehdä.

Tuunanen onkin aktiivinen ikäihmisten asumisen kehittäjä Suomessa. Hän on mukana muun muassa Valli ry:n ja Vanhusten tuki ry:n toiminnassa. Ulkomaanmatkoillaan hän pyrkii tutustumaan paikallisiin asuntoihin. Hyviä ideoita on löytynyt muun muassa Espanjasta. Ajatus Sepänhelmen tuulettuvaan vaippakaappiin sai alkunsa hitsauskaasujen talteenottojärjestelmästä.

Yksinäisyyteen ei ole lääkettä

Joensuun hoiva- ja palveluyhdistyksen 70-vuotisjuhlavuoden kunniaksi julkaistussa historiikissa toiminnanjohtaja Tuunanen visioi asumista 2030-luvulla. Hän uumoilee kimppa-asumisen lisääntyvän, teknologian nopeuttavan kaatuneen vanhuksen avunsaantia ja asukkaiden panostavan alueiden yhteisöllisyyteen talkoohengessä.

Yhdistyksen seuraavat, Ruoritielle rakennettavat asunnot rakennetaan muuntojoustaviksi. Ensin palveluasumiseen tarkoitetut asunnot voi myöhemmin muuttaa seniorikodeiksi. Kohteeseen rakennetaan ensin mallihuone yhteistyössä Karelia-ammattikorkeakoulun, koulutuskuntayhtymä Riverian ja Itä-Suomen yliopiston kanssa.

– Vanhusten kanssa päivittäin työtä tekevät pääsevät kertomaan, millainen ympäristö auttaa heitä työssään parhaiten. Toiveet pyritään sovittamaan yhteen ja niiden perusteella rakennetaan kohteen loput sata huonetta, Tuunanen kertoo.

Asumisen mukavuuden ja toimivuuden lisäksi Joensuun hoiva- ja palveluyhdistyksessä panostetaan yhteisölliseen toimintaan, ihmisiä tuodaan yhteen. Asukkaille tarjotaan luentoja esimerkiksi terveellisestä ruokailusta, ikäihmisten seksuaalisuudesta ja silmien terveydestä. Sepänhelmessä on lauluiltapäivä, kuoro, lenkkiporukoita ja kirjasto. Asukkaat tuotiin yhdistyksen 70-vuotisjuhliin busseilla.

Kaikissa yhdistyksen taloissa on asukastoimikunta, jolla on toimintaansa vuosittainen määräraha. Toimikunnan yhdyshenkilö on tiiviisti yhteydessä toiminnanjohtajaan. Ja toiminnanjohtaja tekee, mitä tarvitaan, ja ohjaa kädestä pitäen vaikka WiFi-yhteyden muodostamisessa.

– Haluamme, että kukaan ei jää yksin. Kaikki muut lääkkeet voi laittaa dosettiin paitsi lääkkeen yksinäisyyden ehkäisyyn. Sellaista pilleriä ei ole olemassa, Tuunanen sanoo.

Päättäjiltä Tuunanen toivoo vahvempaa tahtotilaa ikäihmisten asumisen kehittämiseen sekä byrokratian vähentämistä.

– Järjestelmä on rakennettu palvelemaan vanhaa tapaa rakentaa asuntoja. Jos haluaa tehdä jotain uudella tavalla, täytyy vääntää pitkään, että järjestelmä taipuu uusiin tarpeisiin. Tämä taas viivästyttää hankkeiden käynnistymistä, Tuunanen harmittelee.


Kestävä asuminen – valtion tukeman asuntotuotannon nykytila ja näkymät
Kuntarahoitus toteutti keväällä 2022 kyselyn, jossa yhtiö kartoitti asuntosektorin asiakkaidensa näkemyksiä valtion tukemasta asuntotuotannosta. Kyselyn tuloksia käsitellään keskustelupaperissa, jossa Kuntarahoitus yhdessä ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa nostaa esiin kolme suositusta Suomen asuntopolitiikkaan. Lue lisää ja lataa julkaisu

Yhteiskunnallinen rahoitus
Kuntarahoituksen yhteiskunnallista rahoitusta myönnetään investoinneille, jotka tuottavat laaja-alaista yhteiskunnallista hyötyä. Rahoitettavilla hankkeilla on positiivisia vaikutuksia ympäristöönsä ja sen yhteisöön: ne edistävät yhdenvertaisuuden, yhteisöllisen hyvinvoinnin tai alueen elinvoiman toteutumista.


Teksti: Hannele Borra
Kuvat: Joensuun hoiva- ja palveluyhdistys ry

AsiakastarinatKuntien asiakastarinatVastuullisuusYhteiskunnallinen rahoitus

Olutta, makeisia ja unelmakoteja: tehdasalue muuttui viihtyisiksi kodeiksi Turun Kärsämäessä

Turun Kärsämäessä sijaitseva Villa Gardberg on poikkeuksellinen hanke, sillä se sijaitsee paikallisen teollisuushistorian keskipisteessä. Uunituore aso-kohde on rakennettu samoille sijoille, joilla on viimeisen 150 vuoden aikana pantu olutta ja valmistettu makeisia.  

– Tontilla sijaitsi ennen Amalienborgin panimo, joka toimi Turussa vuodesta 1855 vuoteen 1913. Hellaksen makeistehdas perustettiin panimon entisiin tiloihin vuonna 1919 ja Villa Gardbergin nimi onkin hatunnosto tehtaan perustajan, turkulaisen Rudolf Gardbergin suuntaan, kertoo kohteen rakennuttaneen Varsinais-Suomen Asumisoikeus Vason toimitusjohtaja Maria Aspala.  

Nyt mallasjuomat ja makeiset ovat jääneet historian havinaan, ja tilalle on noussut koteja. Villa Gardbergin ensimmäiset asukkaat muuttivat asuntoihin viime kesäkuussa. 

Puistoja ja palveluja lapsiperheille 

Vaso hankki Villa Gardbergin asunto-osakeyhtiön urakkasopimuksineen sekä tontteineen julkisen kilpailutuksen kautta loppuvuodesta 2019. Suunnittelu käynnistyi nopeasti kauppojen jälkeen Vason saatua ARA:lta hyväksytyn lainapäätöksen. Kuntarahoitus myönsi kohteeseen pitkän, 40 vuoden korkotukilainan. Urakkasopimus allekirjoitettiin Aura Rakennuksen kanssa syksystä 2021, kohteen suunnitteli Casagrande Arkkitehdit Oy.  

Kärsämäki on rakentunut asuinalueeksi kerroksittain ja onkin harvinaista, että tällaisilta seuduilta tulee tontteja tarjolle, toimitusjohtaja Aspala kertoo. Vasossa nähtiin nopeasti alueen mahdollisuudet. 

– Yksi asiakaskunnassamme korostuva ryhmä ovat palvelujen lähellä viihtyvät lapsiperheet, joille Villa Gardberg sopii loistavasti. Alue on viihtyisä ja hyvien liikenneyhteyksien varrella. Vastapäätä sijaitsee Leaf Areena, vieressä Palsanpuisto, ja ulkoilureittejä riittää. Jo pelkästään sijaintinsa vuoksi tämä oli siis tosi hauska kohde, Aspala kuvailee. 

Vaso halusikin rakentaa tontille poikkeuksellisen potentiaalin arvoisia aso-koteja. Villa Gardbergistä löytyy kahdesta rivitalosta, kahdesta luhtitalosta, sekä yhdestä paritalosta yhteensä 24 asuntoa. Asuinneliöitä on kaiken kaikkiaan noin 1600 m2.  

– Valmiin kohteen arkkitehtuuriin ja muotokieleen onnistuttiin saamaan pelkistettyä ja erilaista, hieman keskieurooppalaista henkeä. Vanhoja huonokuntoisia varastokiinteistöjä purettiin, mutta yksi suojeltu rakennus on säilytetty. Sen suhteen suunnitelmat ovat vielä auki: yksi mahdollisuus on tehdä siihen jatkossa yhteistiloja tai ehkä joku innostuu kunnostamaan sen omakotitaloksi, mutta aika näyttää. Suojeltu rakennus on Villa Gardbergin rakentaneen Aura Rakennus Oy:n omistuksessa. 

Automatiikka auttaa hillitsemään energiankulutusta 

Myös ympäristötekijöitä pyrittiin huomioimaan suunnittelu- ja rakennusvaiheessa. Alun perin Villa Gardbergiin suunniteltiin maalämpöä, mutta tarkemmassa tutkimuksessa selvisi, että kohde on pohjavesialueella. Maalämpö vaihtui vesi-ilmalämpöpumppuihin. 

– Kiinteistöihin asennettiin myös älykästä lämmönhallinnan automatiikkaa, jolla asukkaat voivat seurata kotinsa lämpötilaa ja tarkastella veden ja sähkön kulutustaan. Läsnäolo- ja poissaolokytkimillä voi myös helposti ohjata asunnon lämmitystä, ilmastointia ja sähköä. Liikkumisen uusiin trendeihinkin on seudulla varauduttu: Villa Gardbergissä on sekä täyssähkö- että hydridiautoihin sopivia latauspisteitä.  

Villa Gardbergin rakentaminen ajoittui sekä koronan että Venäjän hyökkäyssodan aikaan. Koronatapauksilta ei täysin vältytty, mutta työ eteni Aspalan mukaan yllättävän hyvin. 

– Pääsimme melko vähäisillä vaikutuksilla ja kohde valmistui urakkasopimuksen mukaisessa aikataulussa. Valtaosa materiaalitilauksista oli tehty ennen sodan käynnistymistä, joten tästäkään johtuvia viivästyksiä ei tullut.  

Valmis kohde on saanut kiitosta jo ensimmäisessä asukaskyselyssä. Myös Vasolla on oltu varsin tyytyväisiä puitteisiin, jotka entinen tehdasmiljöö on saanut.  

– Joitakin yksityiskohtia olisi ehkä voinut katsoa suunnittelupöydällä tarkemmin, mutta nämä ovat melko pieniä kysymyksiä: tiettyjä julkisivun yksityiskohtia, keittiösuunnittelua ynnä muuta. Pieniä korjauksia tehdään kuten kaikissa kohteissa, mutta kokonaisuutena Villa Gardberg onnistui oikein hienosti.


Teksti: Tuomas Mäkinen

Kuva: Varsinais Suomen Asumisoikeus Vaso Oy

AsiakastarinatAsuntotoimijoiden asiakastarinat

Myydä vai yhtiöittää kiinteistöt? Inspira selvitti hyvinvointikuntayhtymien vaihtoehtoja

Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä on Forssan, Humppilan, Jokioisten, Tammelan ja Ypäjän yhteinen sotekuntayhtymä. Yhtymän taseessa on noin 20 miljoonaa euroa sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen kiinteistöomaisuutta, minkä lisäksi jäsenkunnilta löytyy noin saman verran suoraa kiinteistöomaisuutta.

– Teimme kuntayhtymälle selvityksen syksyllä 2017 ja alkuvuodesta 2018. Tavoitteena oli löytää malli kiinteistöomaisuuden hallintaan ja selvittää, mitkä eri vaihtoehtojen vaikutukset omistajakunnille olisivat. Työtä päivitettiin syksyllä 2021: kartoitettuja vaihtoehtoja peilattiin eduskunnassa kesällä 2021 hyväksyttyyn lakiin, Inspiran senior konsultti Tutta Pentinmikko kertoo.

Kiinteistöomaisuuden hallintaan liittyvät kysymykset ovat mietityttäneet myös luoteisrannikolla. Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä RASHKY oli teettänyt selvitystyötä jo aiemmin, mutta yhtymässä haluttiin vielä kirkastaa kokonaiskuvaa. RASHKY:iin kuuluvat Raahen kaupungin lisäksi Siikajoen ja Pyhäjoen kunnat.

– Saimme toimeksiannon huhtikuussa 2022 laatia taloudellinen mallinnus RASHKY:n ja jäsenkuntien sotekiinteistöjä hallinnoivalle yhteisyhtiölle. Yhtymässä haluttiin selvittää, voitaisiinko yhtiöittäminen tehdä heti tai ensi vuoden alusta ja mitkä tähän liittyvät riskit ja hyödyt olisivat, Pentinmikko jatkaa.

Siirtymäaikana mahdollisuus ratkaista kysymykset kiireettä?

Forssan seudun selvityksessä esiin nousi viisi vaihtoehtoa ja RASHKY:n selvityksessä kolme. Skenaariot vaihtelivat kuntayhtymän toiminnan jatkamisesta entisellä tavalla aina kiinteistöjen myyntiin sijoittajille.

Forssassa yhtenä varteenotettavana vaihtoehtona nähtiin hyvinvointikuntayhtymän muutos kiinteistökuntayhtymäksi. Keskeistä tässä ratkaisussa olisi, että se mahdollistaa yhtymän toiminnan ilman suurempia häiriöitä sote-uudistuksen siirtymäkaudeksi. Selvitys kirkasti eri vaihtoehtoja ja kokonaiskuvaa myös Raahen seudulla: myös RASHKY selvitti siirtymää kiinteistökuntayhtymään.

Kummassakaan hyvinvointikuntayhtymässä ei olla tehty vielä lopullista päätöstä jatkosta. RASHKYn hallituksen esitys lähtee kunnille pian yhtymähallituksen kokouksen jälkeen. Forssan seudulla jäsenkunnat selvittävät vielä vaihtoehtoja – ratkaisua odotetaan vielä lokakuun puolella. Sote-uudistuksen siirtymäkausi alkaa vuoden 2023 alusta.

– RASHKY:n kanssa teimme vielä lisäselvityksen, joka tarkensi eri vaihtoehtojen sisältöä. Haastattelimme muun muassa kiinteistösijoittajia ymmärtääksemme paremmin markkinoiden kiinnostusta ja hintatasoa siinä tilanteessa, että kiinteistöjä haluttaisiin myydä, Pentinmikko avaa.

Kunnissa odotetaan tilanteen selkiytymistä muun muassa verotuksen osalta. Hyvinvointialueiden käyttöön siirtyvät kiinteistöt joudutaan yleisesti ottaen yhtiöittämään, mistä koituu varainsiirtoveroja vastaanottavalle yhtiölle. Sekä Raahen että Forssan seuduilla nousi esiin ajatus, että kiinteistöjen omistus ja hallinnointi saattaisi olla perusteltua pitää mahdollisimman pitkään kuntayhtymissä, kunnes avoimet kysymykset alkavat selkeytyä.

– Julkisessa keskustelussa on ajoittain väläytelty myös toiveita määräaikaisesta vapautuksesta varainsiirtoverosta. Kiinteistökuntayhtymään siirtyminen antaa option seurata rauhassa, millaisia ratkaisuja verotukseen liittyen mahdollisesti vielä tapahtuu, Pentinmikko kertoo.

Muutoksen tahti ja ajankohta on tiedostettu niin Forssan kuin Raahenkin alueilla.

– Monella tapaa se, mitä nyt tehdään, on vielä hallinnollinen harjoitus, mutta se luo siltaratkaisua ja synergiaa 3–4 vuoden päässä häämöttäviin tavoitteisiin. Toimintaa pitää ketteröittää jatkossa ihan käytännön tasolla, Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän yhtymäjohtaja Mikko Komulainen kertoo.

– Inspiran selvitystyöstä oli meille hyötyä erityisesti aikatauluun liittyvien kysymysten kanssa, RASHKY:n kuntayhtymän johtaja Elisa Roimaa kommentoi. – Aikataulu selkeytyi ja saimme pohjaa päätöksenteolle, kun tiesimme realistisesti, miten paljon aikaa asiat vievät ja missä tahdissa asioita voidaan edistää.

Ulkopuolinen analyysi toimii kaikille sopivan ratkaisun tukena

Monissa sote-uudistukseen liittyvissä selvityksissä esiin nousevat samantyyppiset haasteet, joten oppeja on jaettu myös Inspiran sisällä. Kuntayhtymissä on mukana aina useampi osapuoli, joiden täytyy löytää sekä yhtymää että sen jäsenkuntia palveleva toimintamalli.

– Kaikilla on vähän erilaiset tarpeet, joten puolueettomasta tahosta on usein hyötyä sopivan mallin löytämisessä. Ulkopuoliset asiantuntijat voivat myös tukea yhtymän pienempiä kuntia, joilla on rajallisesti resursseja tiedonkeruuseen. Yhdenmukaisten tietojen selvittäminen sekä kuntayhtymältä että eri kunnista vaatii lopulta paljon jalkatyötä, Pentinmikko sanoo.

Monessa kuntayhtymässä on oltu alusta asti kiinnostuneita siitä, millaisia ratkaisuja muualla Suomessa on löydetty. Kunnat ja kuntayhtymät kaipaavat Pentinmikon mukaan selvästi kaikupohjaa omaan etenemiseensä. Sote-uudistus luo yhteisen viitekehyksen, mutta alueellisesti palveluiden järjestämiseen vaikuttavat monet tekijät, kuten kiinteistöjen ikä, etäisyydet ja toimintojen päällekkäisyys.

– Uusien tilojen kohdalla on yleensä vähemmän järkeä lakkauttaa palvelua ja jättää hyväkuntoinen kiinteistö tyhjilleen. Palvelun tyyppi vaikuttaa myös: alueelle voi riittää yksi yhteinen terveyskeskus tai sairaala, mutta vaikkapa vanhustenhuolto voi olla fiksua järjestää paikallisemmin.

Forssan ja Raahen seuduilla tulevaisuutta kohti edetään positiivisin mielin, vaikka ratkottavia kysymyksiä on paljon.

– Koronapandemia ja geopoliittiset jännitteet ovat luoneet paljon haasteita juuri hyvinvointialueisiin siirtymisen kynnyksellä. Olemme silti tehneet paljon työtä henkilöstökulttuurien, toimintatapojen ja prosessien yhdistämiseksi ja onnistuneetkin siinä hyvin, Komulainen kertoo Forssan seudun tilanteesta.

– Olemme rakentaneet toimintaa vahvasti kohti tulevaisuutta. Myös vanhaa kiinteistöomaisuutta on hoidettu ja ylläpidetty huolella: kuka kiinteistöjä ja toimintaa jatkossa pyörittääkään, meillä on hyvät edellytykset tarjota hyvinvointialueelle palveluja, Roimaa kertoo Raahen seudun näkymistä.


Teksti: Tuomas Mäkinen
Kuva: Raahen sairaala, Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä

AsiakastarinatHyvinvointialueiden asiakastarinatNeuvonantopalvelut

Asuntosäätiö rakennuttaa Joutsenmerkkiä tavoittelevia aso-koteja Karakallioon

Asuntosäätiön uusi kerrostalokohde Karakalliontie 1:ssä on jo käytännössä valmis ja odottaa luovutusta, jonka on tarkoitus tapahtua lokakuun lopulla. Hankkeen projektipäällikkö Pekka Sainio naulaa varmalla äänellä kiinni tarkemman aikataulun.

– 26. lokakuuta klo 9 otamme kohteen vastaan ja se on tarkka, Sainio kertoo. – Hanke on edennyt ja pysynyt erittäin hyvin aikataulussa. Asuntosäätiön taloa ei ole pystytty vain vielä luovuttamaan, koska se on osa laajempaa kokonaisuutta ja odotamme muiden talojen sekä yhteisen pihakannen alaisen autohallin valmistumista.

Kohde on yksi kolmesta Karakalliontielle kohoavasta kerrostalosta. Täydennysrakennushankkeessa vanhojen vuokratalojen katutasossa oleva parkkialue otetaan asuinkäyttöön ja pysäköintipaikat järjestellään uudelleen osin pihakannen alle. Espoon Asunnot Oy toteuttaa taloista kaksi; Asuntosäätiö liittyi hankkeeseen, kun suunnitelmat kolmannen kohteen eli L-talon osalta päivittyivät.

– Alun perin Espoon Asunnot ja NCC kehittivät hanketta sillä ajatuksella, että NCC toteuttaisi L-talon vapaarahoitteisena hankkeena. Alustava suunnittelu aloitettiin 2016 ja asemakaavan päivitys tuli lainvoimaiseksi 2017. Lopulta vapaarahoitteisesta osasta hanketta kuitenkin luovuttiin ja tilalle haluttiin ARA-toimija, joka voisi rakentaa asumisoikeusasuntoja, Sainio valottaa.

Asuntosäätiö tuli mukaan L-talon rakennuttajaksi; NCC pysyi mukana KVR-urakoitsijan roolissa. Rakennuslupa saatiin marraskuussa 2020 ja rakentaminen käynnistyi joulukuussa.

Kokonaisvaltaisen kestävyyden kriteerit vaativat paljon

Karakalliossa päämääränä on kestävä asuminen ja tähän yltämistä myös mitataan käytännössä. Talo on Joutsenmerkkiin tähtäävä hanke ja saanut Kuntarahoituksen vihreää rahoitusta. Nämä molemmat asettavat rakentamiselle ja toteutuneelle kohteelle useita kriteerejä ekologisuuden suhteen.

– Joutsenmerkittyyn rakentamiseen kuuluu 41 pakollista kriteeriä. Ympäristöystävällisyyden lisäksi esimerkiksi tilojen valoisuuteen on kiinnitettävä huomiota, jotta merkin vaatimukset saavutetaan. Kaikki valinnat on tehtävä kriteeristön mukaan – jos se ei ole mahdollista, pitää pystyä perustelemaan ja osoittamaan, että valinta kuitenkin täyttää vaatimukset.

Sainio kuvailee toiminnan kokonaisvaltaista kestävyyttä kaiken kaikkiaan vaativaksi prosessiksi, joka ulottuu myös aikaan rakennusvaiheen jälkeen. Hän luettelee keskeisiä Karakalliossa tehtyjä kestävän rakentamisen valintoja.

– Hankkeen lämmitysmuoto on maalämpö. Rakennus on A-energialuokassa, joka kuuluu myös vihreän rahoituksen kriteereihin. Kohteessa hyödynnetään myös aurinkopaneeleja. Kestävyys ja ympäristöystävällisyys on huomioitu materiaalivalinnoissa sekä kierrätys- ja lajitteluratkaisujen suunnittelussa.

Hankkeen hiilijalanjälkitavoitteena on päästä alle 1,25 hiilidioksiditonniin per bruttoneliö, ja laskelmien mukaan tähän ollaan yltämässä. Asuntosäätiö pyrkii mahdollistamaan asukkaiden omia pyrkimyksiä hiilijalanjälkensä minimointiin kierrätykseen ja lajitteluun sekä sähkön-, veden- ja lämmönkulutukseen liittyvillä neuvoilla ja ohjeistuksilla.

Kohteesta halutaan myös tuleville asujille yhteisöllinen kotitalo. Yhteisöllisyyden määrä ja muoto riippuu tietenkin lopulta asukkaista itsestään, mutta lähtökohdaksi halutaan tarjota hyvät puitteet tavata naapureita ja järjestää yhteistä toimintaa, Sainio kertoo.

– Taloon tulee yhteisiä kerhotiloja, pesulatilat ja talosaunat. Asuntosäätiö kannustaa asukastoimikuntia aktiiviseen toimintaan.   Alueesta ollaan tekemässä rakentamisen yhteydessä myös viihtyisämpää, kun parkkialue siirtyy pihakannen alle ja tilaa vapautuu viheralueita varten. Piha-alueeseen on panostettu runsain istutuksin ja sinne tuodaan myös asukkaille laatikoita, joissa nämä voivat kasvattaa omia istutuksiaan.

Viivästykset vältetty hyvällä suunnittelulla: “Nappisuoritus”

Karakallion L-taloon tulee 52 asuntoa, joiden keskipinta-ala on reilut 41 neliömetriä: tämä on Sainion mukaan melko pieni keskipinta-ala Asuntosäätiön aso-asunnoiksi. Hanke toteutui ARA:n hyväksymällä neuvottelumenettelyllä, jossa NCC toimii kokonaisvastuu-urakoitsijana. Järjestely edellytti ARA:n hyväksyntää, koska lähtökohtaisesti ARA-hankkeet on aina kilpailutettava.

– ARA suhtautui kuitenkin myönteisesti tähän menettelyyn, koska kyseessä oli Joutsenmerkkiä tavoitteleva hanke ja olimme tunnistaneet jo alkuvaiheessa, että mukaan tarvitaan rakennusliikkeen osaamista ja vetoapua. ARA:n hyväksymin ehdoin, hinnoin ja suunnitelmin on edetty joka vaiheessa, Sainio kertoo.

NCC vastaa kohteen suunnittelun ja rakentamisen lisäksi myös toiminnallisuudesta. Lisäksi rakennusyhtiö on ottanut jonkin verran huoltovastuita, esimerkiksi maalämmön toimintaan liittyen.

Sainion mukaan hankkeessa kävi osittain hyvä tuurikin, koska suunnitelmat ja materiaalihankinnat oli tehty ennakkoon, joten maailmanpoliittinen levottomuus ja markkinaepävarmuus eivät ole ulottuneet Karakallioon asti. Hän antaa kiitosta kokonaisuuden sujuvasta etenemisestä kautta projektin.

– NCC:llä oli hyvin tarkat koronaohjeet, joita myös noudatettiin: turhat vierailut työmaalla karsittiin minimiin ja työmaakokoukset pidettiin Teamsin välityksellä. Hygienia- ja maskisuosituksia on myös noudatettu jämäkästi. Asuntopohjatkin ovat saaneet kiitosta ja talo myytiin nopeasti täyteen. Kaiken kaikkiaan hanketta voi pitää nappisuorituksena.

Vihreä rahoitus
Kuntarahoitus myöntää vihreää rahoitusta hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia positiivisia ympäristövaikutuksia. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa vihreää rahoitusta on myönnetty vuodesta 2016, ja tänä päivänä rahoituksen piirissä on jo lähes 200 hanketta Helsingistä Inariin.


Teksti: Tuomas Mäkinen
Kuvat: Asuntosäätiö

AsiakastarinatAsuntotoimijoiden asiakastarinatVihreä rahoitus

Kuokkalaan kohoava puukortteli kannustaa kohtaamisiin

Yrjö ja Hanna -Säätiö rakennuttaa Jyväskylän Kuokkalaan puukerrostalokorttelin, jonka tavoitteena on olla niin ekologisuuden kuin yhteisöllisyydenkin suunnannäyttäjiä. Kuokkalan Kalon -nimeä kantava kokonaisuus on Asuntoreformi 2018 -arkkitehtuurikilpailun voittajatyö. Nimi Kalon juontaa juurensa antiikin Kreikan filosofiaan. Se merkitsee moraalista, pintaa syvempää kauneutta.

Kokonaisuuteen kuuluu viisi puukerrostaloa, ja yhteensä 166 asuntoa.

– Kalon täydentää jo olemassa olevaa kokonaisuutta. Rakennusten arkkitehtuuri ja materiaalit sitovat sen osaksi viereisiä rakennuksia, puukirkkoa ja Puukuokkaa, puukerrostalorakentamisen edelläkävijää, Yrjö ja Hanna -Säätiön kiinteistöjohtaja Ilkka Murto kertoo.

Rakennukset toteutetaan teollisena esivalmistettuna puurakentamisena. Talot tehdään 70–80-prosenttisesti tehtaalla, josta valmiit elementit tuodaan rakennustyömaalle.

Kalonin asunnot tulevat lämpenemään maalämmöllä, sähköä saadaan katolle asennettavista aurinkopaneeleista. Tulevat asukkaat pystyvät seuraamaan energiankulutustaan reaaliajassa.

– Säätiössä on linjattu, että maalämmön hyödyntämistä selvitetään ensisijaisena energiamuotona. Maalämpökaivojen sijoittelu Kalonin pienehkölle pihalle aiheutti kyllä vähän päänvaivaa. Se on kuitenkin kannattava investointi, joka maksaa itsensä takaisin, Murto korostaa.

Tarkoituksellista ruuhkaa

Kalon-kortteli koostuu viidestä puukerrostalosta, joihin tulee yhteensä 166 asuntoa. Taloista neljä on rahoitettu Kuntarahoituksen vihreällä rahoituksella. Rakentaminen käynnistyy syksyllä 2022 ja valmista pitäisi olla parin vuoden kuluttua. Yhteen taloista tulee asumisoikeusasuntoja, kaksi on omistettu yhteisölliselle senioriasumiselle, yksi talo suunnitellaan muistiongelmaisille sopivaksi. Kortteliin tulee myös yksi vapaarahoitteinen, niin sanottu kovan rahan asuntojen kohde.

– Olemme tutkineet muistiesteetöntä asumista yhteistyössä muun muassa Aran ja Aalto-yliopiston kanssa. Hyvin suunnitelluissa rakennuksissa lievästi muistiongelmaiset henkilöt pystyvät asumaan pidempään omissa kodeissaan turvallisesti. Heidän arkensa sujuvuutta voidaan tukea esimerkiksi oivaltavalla värien käytöllä, Murto kertoo.

Kalonin suunnittelussa on panostettu yhteisöllisyyteen. Yhteisten tilojen lisäksi kohteeseen hankitaan yhteiskäyttöautoja, tavaralainaamoakin on kaavailtu.

– Yhteisöllisyys on korttelikokonaisuuden myötä syntyvä lisäarvo. Ennen jokaiseen taloon tehtiin pieni kerhohuone, jota kuitenkin käytettiin vähän. Yhdistämällä viiden talon yhteiset toiminnot yhteen rakennukseen saadaan isommat ja toiminnallisemmat yhteistilat.

Kalonin taloissa yhteisiä tiloja ovat yhteiskeittiö, sauna ja pesula. Korttelin sisäiseen liikkumiseen on kiinnitetty erityistä huomiota. Asukkaat kulkevat yhteistilan ohi bussipysäkille mennessään. Postia ei jaeta asuntoihin vaan se noudetaan yhteistilojen yhteydessä sijaitsevista postilaatikoista.

– Asukastila on sijoitettu liikkumisen ja toiminnallisuuden kannalta kiinnostavimpaan paikkaan. Pyrimme tarkoituksella ruuhkauttamaan korttelin sisäistä liikennettä, jotta syntyisi spontaaneja kohtaamisia, Murto kertoo.

Yhteisöllisyyttä tukee myös korttelin yhteinen asukaskoordinaattori. Toimintaa ja toimintoja kehitetään asukkaiden tarpeiden mukaan.

– Käytön aika näyttää, minkälaista yhteistoimintaa tai -käyttöä syntyy, ja mikä jää pysyväksi tavaksi toimia.

Hyvä suunnittelu helpottaa kaikkien arkea

Asumisen kehittäminen on tärkeä osa Yrjö ja Hanna -säätiön toimintaa. Kalonin asunnot on suunniteltu muuntojoustaviksi, erilaisten elämäntilanteiden mukaan muuntautuviksi. Ikäihmisten asuntojen ratkaisuja, kuten nollakynnyksiä ja tai apuvälineiden säilytystiloja on tuotu myös perheasuntoihin. Esteettömyyden suhteen säätiössä ollaan ehdottomia.

– Erään pyörätuolilla liikkuville tarkoitetun kohteemme suunnittelu onnistui niin hyvin, että jonkun ajan kuluttua 14 asukkaasta puolet pystyi liikkumaan kotonaan kokonaan ilman pyörätuolia. Melko pienin panoksin pystytään tekemään erittäin toimivia ratkaisuja, kunhan ne vaan suunnitellaan ajoissa ja hyvin. Monet ikäihmisten arkea helpottavat ratkaisut parantavat myös lapsiperheiden asumista, Murto korostaa.

Kalonin taloihin, kuten muihinkin säätiön kohteisiin tehdään normaalia isommat hissit. Ne helpottavat ikähimisten lisäksi lastenvaunujen kanssa liikkuvia. Kehittävissä ja kokeilevissa hankkeissa suunnittelun ja yhteistyön merkitys korostuu.

– Jos halutaan rakentaa puusta kustannustehokkaasti, on tärkeää, että kumppani valitaan aikaisessa vaiheessa. Tällöin ratkaisut voidaan suunnitella yhdessä toimittajan kanssa ja rakennuksen aikaisia yllätyksiä tulee vähemmän. Näin saadaan myös pidettyä kustannuksia kurissa, Murto painottaa.

Kalonin asuntoihin haluttiin rakentaa mahdollisimman suuret parvekkeet ja yhteistiloista toiminnalliset.

– Pyrimme haastamaan alan vallitsevia käytäntöjä. Kohtuuhintaisten asuntojen rakentamisessa täytyy kuitenkin kaikki valinnat punnita huolella, jotta vuokra saadaan pidettyä riittävän alhaisena. Tässäkin hankkeessa on ollut pakko tehdä kompromisseja, Murto harmittelee.

Yrjö ja Hanna -Säätiö on tehnyt tiivistä yhteistyötä arkkitehdin ja urakoitsijan lisäksi myös Jyväskylän kaupungin ja Kuokkalan alueseurakunnan kanssa. Asumisoikeustalon alakertaan rakennetaan tilat seurakunnan tarjoamalle lasten päivätoiminnalle. Suunnitteilla on myös yhteistä ohjelmaa, joka tarkentuu myöhemmin asuntojen valmistuessa.

– Tämä hanke on ollut tosi mukava ja yhteistyö kaikkien toimijoiden kanssa on ollut erittäin sujuvaa, Murto kiittelee.

Vihreä rahoitus
Kuntarahoitus myöntää vihreää rahoitusta hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia positiivisia ympäristövaikutuksia. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa vihreää rahoitusta on myönnetty vuodesta 2016, ja tänä päivänä rahoituksen piirissä on jo lähes 200 hanketta Helsingistä Inariin.


Teksti: Hannele Borra
Kuva: Collaboratorio Oy

AsiakastarinatAsuntotoimijoiden asiakastarinatVihreä rahoitus

Palvelukeskus Metsola on Jyväskylän ”piilossa oleva aarre” –katso video!

Miten palvelukeskuksen asukkaat on huomioitu tilojen suunnittelussa? Videolla Kuurojen Palvelusäätiön toimitusjohtaja Anne Puonti ja Palvelukeskus Metsolan johtaja Jaana Ruippo kertovat uuden palvelukeskuksen toiminnasta ja sen suunnittelun lähtökohdista. Katso video!

Yhteiskunnallinen rahoitus


Kuntarahoituksen yhteiskunnallista rahoitusta myönnetään investoinneille, jotka tuottavat laaja-alaista yhteiskunnallista hyötyä. Rahoitettavilla hankkeilla on positiivisia vaikutuksia ympäristöönsä ja sen yhteisöön: ne edistävät yhdenvertaisuuden, yhteisöllisen hyvinvoinnin tai alueen elinvoiman toteutumista.

Lue lisää yhteiskunnallisesta rahoituksesta

AsiakastarinatKuntien asiakastarinatYhteiskunnallinen rahoitus

Viherkatto ja metro lähellä – Espoon Asunnot rakentaa ekologista kerrostalokohdetta Finnooseen

Kaksitoistakerroksiseen kerrostaloon valmistuu 98 uutta asuntoa. Noin 17,5 miljoonan euron hanke toteutetaan Kuntarahoituksen vihreällä rahoituksella. Syvänsalmenkadulla on käytetty monia ekologisuutta korostavia ratkaisuja ja kohde kuuluu A-energialuokkaan, kuten vihreän rahoituksen kriteerit edellyttävät.

Suunnittelu- ja materiaalivalinnoissa Espoon Asunnot panostaa aina minimitasoa enemmän kestäviin ratkaisuihin esimerkiksi julkisivuissa ja pintamateriaaleissa. Tämä mahdollistaa kohteille sekä pitkän elinkaaren että pienemmät ylläpitokustannukset, kertoo yhtiön toimitusjohtaja Jaakko Kammonen.  

– Syvänsalmenkadulla näistä keskeisimmät ratkaisut liittyvät energiantuotantoon ja -tehokkuuteen. Rakennukseen tulee aurinkosähköpaneelit, jotka on mitoitettu kattamaan kiinteistösähkön kulutus kesäaikaan. Parvekkeet lasitetaan ja lämmitys toteutetaan kaukolämpönä, jota ohjataan älykkään ja oppivan säätöjärjestelmän avulla. Lisäksi talousrakennuksen katolle on luvassa viherkatto, Kammonen valottaa.

Espoon Asunnot tähtää hiilineutraaliksi vuoteen 2030 mennessä. Uudiskohteet yhtiö suunnittelee A-energialuokkaan ja pyrkii kattavissa peruskorjauksissa 30 prosentin parannukseen energiatehokkuudessa. Myös yhtiön ensimmäinen puukerrostalokohde on rakenteilla.  

Tavoitteena kestäviä asuntoja ja yhteisöjä

Finnoo kiinnosti Espoon Asuntoja alusta asti alueena, jota kaupunki kehittää ja jolle on suunniteltu paljon uutta rakentamista koko 2020-luvun ajalle.

– Alueen etuihin kuuluu myös tulevaisuudessa rakennettava Finnoon metroasema: sen ansiosta kohde sopii niin autoileville kuin julkisen liikenteen käyttäjille. Myös meri on kohtuullisen lähellä ja lisää seudun vetovoimaa.

Finnoon rakentamista ohjaavat vähäpäästöiset ratkaisut. Djupsundsbäckenin alueelle kaavaillaan esimerkiksi geotermistä lähilämpöverkkoa, jonka avulla asuinalue voisi olla lämmitys- ja jäähdytysenergian suhteen päästötön. Tällainen lähilämpöverkko olisi ensimmäinen laatuaan Suomessa.

Kestävän rakentamisen ja asumisen odotukset ovat Espoon Asuntojen toiminnan mukaisia niin tässä kuin muissakin kohteissa, Kammonen kertoo: ympäristöystävälliset ratkaisut ovat kuuluneet yhtiön strategiaan enemmän jo kahdenkymmenen vuoden ajan. Suunnittelussa huomiota on kiinnitetty energiatehokkuuteen, asumisessa muun muassa kierrätys- ja jätteenlajitteluratkaisuihin.

– Viime vuosina ilmastokysymykset ovat alkaneet näkyä enemmän myös mediassa. Se on lisännyt asiakkaidemme mielenkiintoa aihetta kohtaan, mikä on pelkästään positiivista.

Ekologisen kestävyyden lisäksi Espoon Asunnot edistää kohteissaan sosiaalista kestävyyttä. Syvänsalmenkadun asukkaat valitaan tarveharkintaisesti ja ARAn kriteerejä noudattaen.

– Asuntojen keskikoko on noin 46 neliömetriä, mutta ne vaihtelevat noin 30 neliömetrin yksiöistä aina neljän huoneen ja 76 neliömetrin koteihin. Erikokoisilla asunnoilla pyritään siihen, että asukkaissa olisi myös erikokoisia perheitä ja ruokakuntia: tämä luo pitkällä aikajänteellä kestävämpiä asuinyhteisöjä.

Kohtuuhintaisille vuokra-asunnoille jatkuva kysyntä

Espooseen on rakennettu paljon uutta asuntokantaa viime vuosina. Paikallisesti kehitystä vauhdittavat Espoon seudun väestönkasvu sekä Länsimetron rakentaminen.

– Koko Suomea koskeva ilmiö eli perhekokojen pienentyminen vaikuttaa myös kysyntään. Asuntomarkkinoilla on entistä enemmän yksinasujia ja pieniä perheitä, jotka etsivät tietynkokoisia koteja, Kammonen kertoo.

Espoon Asunnot tarjoaa vuokra-asuntoja noin kolmanneksen yleistä markkinahintatasoa halvemmalla. Kammosen mukaan korona-aika on laskenut vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen käyttöastetta ja vuokranantajat ovat joutuneet tinkimään hinnoistaan. Kohtuuhintaisiin asuntoihin sen sijaan on jatkuvasti enemmän kysyntää kuin mihin voidaan vastata.

– Meille on käytännössä koko ajan voimassa 5 000–7 000 hakemusta. Pyrkimys on tarjota aina parhaan mahdollisen hinta-laatusuhteen asunto hyvillä vuokraehdoilla.

Uusiin koteihin ensi vuoden alussa

Espoon Asunnot teki investointipäätöksen Syväsalmenkadun kerrostalosta maaliskuussa 2021 ja rakennustyöt käynnistyivät toukokuussa. Ajat ovat olleet koko rakennussektorille monimutkaiset, mutta yhteistyö rakentajana toimivan PakRak Oy:n kanssa on sujunut hyvin.

– Kaikista haasteista selvitään, kun on yhteistyöhalua, Espoon Asuntojen kohteesta vastaava projektipäällikkö Outi Auvinen kertoo.

– Korona-aika on vienyt palaverit Teamsiin, mutta vähitellen on löydetty sopivat käytännöt siihen, milloin etäpalaveri on järkevin ratkaisu ja milloin kannattaa tavata kasvotusten. Vaikka rakennustarvikkeiden saatavuudessa on ollut haasteita, on hanke valmistumassa aikataulun mukaisesti alkuvuodesta 2023.


Vihreä rahoitus
Kuntarahoitus myöntää vihreää rahoitusta hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia positiivisia ympäristövaikutuksia. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa vihreää rahoitusta on myönnetty vuodesta 2016, ja tänä päivänä rahoituksen piirissä on jo lähes 200 hanketta Helsingistä Inariin.


Teksti: Tuomas Mäkinen
Kuva: Arkkitehtitoimisto HML Oy

Asuntotoimijoiden asiakastarinatVihreä rahoitus

Valtakunnan komein Pirtti löytyy Pudasjärveltä

Pudasjärven kirjastosta tehtiin peruskorjausselvitys vuonna 2017. Tässä vaiheessa käytiin keskustelua monitoimikeskuksesta, joka toisi kirjaston, jäähallin ja nuorisotilat samaan kiinteistöön.

– Ajatus monitoimitalosta oli ollut keskusteluissa jo ennen tätä. Vuonna 2016 valmistui uusi Hirsikampus, johon muuttivat peruskoulu ja lukio: tiesimme jo silloin, että vanha Kurenalan koulu voitaisiin purkaa ja kaupungin parhaalle paikalle rakentaa jotain uutta, kaupunginjohtaja Tomi Timonen muistelee.

Ohjaavana pontimena monitoimikeskukselle oli myös hyvinvointialueuudistus, joka tarjosi hyvän tilaisuuden integroida ja keskittää palveluja. Lopulta jäähalli jäi suunnitelmista pois ja tilalle tuli terveyskeskus.

Kiinteistöleasing ja elinkaarimalli tuovat joustoa toteutukseen

Kaupunginvaltuusto hyväksyi hankeselvityksen maaliskuussa 2018 ja kaupunki alkoi neuvottelumenettelyllä kartoittaa mahdollisia toteuttajia ja kilpailuttaa hankkeen rahoitusta. Hankkeen toteuttajaksi valittiin rakennusyhtiö YIT.

Rakentaminen alkoi kesällä 2019 vanhan Kurenalan koulun tontille ja valmistui suunnitellussa aikataulussa syksyllä 2021. Toiminnot pääsivät muuttamaan taloon lokakuussa 2021 ja Pirtti avautui pudasjärveläisten käyttöön samassa kuussa.

Hanke on rahoitettu kiinteistöleasing-mallilla ja toteutettu elinkaarimallilla. Kuntarahoitus omistaa rakennuksen ja vuokraa sitä kunnalle leasing-kauden ajan; YIT puolestaan vastaa Pirtin ylläpidosta ja huollosta 20 vuoden elinkaarivaiheen ajan.  

– Elinkaarivaiheeseen satsataan 17 miljoonaa euroa: tähän kuuluvat pitkän tähtäimen ylläpitosuunnitelma, laskennallinen energian kulutus ja normaalit kiinteistöpalvelut, tekninen johtaja Janne Karhu kertoo.

– Käytimme leasingia jo Hirsikampuksen rahoituksessa. Kokemukset olivat hyvät, mikä puolsi samaa rahoitusmallia Pirttiin. Rahoituksen olemme usein kilpailuttaneet ja aina päätyneet Kuntarahoitukseen. Pitkäjänteinen yhteistyö on koettu hyvänä ja auttanut löytämään tehokkaasti ratkaisuja Pudasjärven tarpeisiin, kaupunginjohtaja Timonen kehuu.

Kirjasto on yksi Pirtin monista palveluista.

Palvelut ja asiakkaat yhden katon alle

Pirtissä on huima määrä palveluja: muun muassa terveyskeskus, hammaslääkäri, perhekeskus, mielenterveyspalvelut, nuorisotilat, kirjasto, kansalaisopiston toimisto, Kela, työllisyyspalvelut sekä 300 henkeä vetävä Kurkisali-auditorio. Hyvän olon keskus kokoaa palveluita ja 150 kaupungin työntekijää kymmenestä eri osoitteesta saman katon alle.

– Keskittämisessä on etuja. Nuoriso hakeutuu tunnetusti toistensa seuraan ja nyt heille suunnatut palvelut ovat kätevästi yhdessä paikassa. Myös henkilökunnan vuorovaikutus ja yhteistyö on entistä tiiviimpää ja helpompaa, kun työskennellään yhteisissä tiloissa, kertoo Pudasjärven hyvinvointipäällikkö Outi Nivakoski.

Pirtistä on tietoisesti haluttu paitsi kätevä asiointikeskus, myös kaupunkilaisten yhteinen tila ja kohtaamispaikka: käyttäjäkunta on laajan palvelutarjonnan ansiosta kirjaimellisesti vauvasta vaariin, Nivakoski kuvailee. Tiloista on pyritty tekemään saavutettavat, viihtyisät ja kutsuvat.

Noin prosentti rakennusbudjetista on suunnattu tiloja elävöittävään taiteeseen: veistoksia löytyy kirjaston aulasta, Pirtin pääoven sekä rakennuksen julkisivusta.

”Hirteen ei hirttäydytä”

Pudasjärvi tunnetaan Suomen hirsipääkaupunkina – eikä suotta.

– Pirtin rakentamisessa käytettiin peräti 18 kilometriä paikallisesti tuotettua hirsimateriaalia, Karhu tietää. – Hirsikampuksella on käynyt vierailijoita varmaankin puolesta Suomen kunnista: monet ovat saaneet tutustumiskäynnin jälkeen inspiraation edistää paikallisia puurakennushankkeita.

– Selvitimme jo vuonna 2008 hirsirakentamisen mahdollisuuksia toiminnallisuuden ja energiatehokkuuden näkökulmasta. Yhteiskunnallisella tasolla ekologinen ajattelu on nyt tietysti jo aivan uudella tasolla ja tämä osaaminen arvossaan: puu on hiilijalanjäljeltään mainio rakennusmateriaali, Timonen kertoo.

Kyseessä on lopulta kuitenkin hybridirakennus eikä Pudasjärvi ole ”hirttäytynyt hirteen”, kaupunginjohtaja naurahtaa. Materiaali ja rakennustapa valikoituvat sen mukaan, mikä on käytännöllistä, turvallista ja järkevää.

– Mutta aina kun se on tarkoituksenmukaista, on hienoa päästä hyödyntämään puuta. Lopputulos on tyypillisesti pitkäikäinen ja viihtyisä rakennus, jossa usein myös onnistutaan välttämään sisäilmaongelmat, jollaisia monissa betoni- ja tiilirakennuksissa on ilmennyt. Varmasti siis hirsirakentaminen on tulevissakin hankkeissamme selvitysten kärjessä.

Teksti: Tuomas Mäkinen
Kuvat: Pudasjärven kaupunki / Juha Nyman

AsiakastarinatKuntien asiakastarinatLeasing

Postipuiston monisukupolvitalossa värillä on väliä

Setlementtiasuntojen kehityspäällikkö Marja Mesimäki.
Setlementtiasuntojen kehityspäällikkö Marja Mesimäki

Helsingin Pohjois-Pasilaan, ratapihan ja Keskuspuiston kainaloon, kasvaa vauhdilla uusi asuinalue. Jos kaikki menee kaupungin suunnitelmien mukaan, 2030-luvulla Pohjois-Pasilassa asuu yli 12 000 asukasta, ja työpaikkoja on noin kahdelle tuhannelle. Alueen rakentaminen alkoi vuonna 2019 entisen maaliikennekeskuksen alueelta, 26 hehtaarin Postipuistosta.

Postipuistoon on suunniteltu asuntoja yli 5 000 asukkaalle. Alueesta on määrä tulla kaupunkimainen, tehokkaasti rakennettu ja urbaani kokonaisuus, jota hallitsevat umpikorttelit ja avoimet, yhtenäiset sisäpihat.

Yksi uuden asuntokannan malliesimerkeistä valmistui maaliskuussa 2022 Postiljooninkadun ja Kustinpolun kulmaan, johon Setlementtiasunnot rakennutti 88 ARA-asunnon monisukupolvitalon. Monisukupolvitalon suunnittelua ohjasi yhteisöllisyys – arvo, jonka Helsingin kaupunki on nimennyt koko uuden asuinalueen teemaksi.

– Kerralla rakennettu alue tuntuu helposti juurettomalta. Postipuistossa ei ole vanhojen asuinalueiden tapaan kerroksellisuutta tai historiaa, alueidentiteettiä, joka auttaa asukkaita kiintymään alueeseen, kertoo Setlementtiasuntojen kehityspäällikkö Marja Mesimäki.

Yksi uuden monisukupolvitalon tavoitteista on rakentaa tätä identiteettiä. Siihen tähdätään tuomalla arjen toiminnot näkyville. Monisukupolvitalon yhteistilat sijaitsevat ilmavassa, hotellinomaisessa aulassa, pesutuvasta on suora näkymä kadulle ja yhteinen korttelipiha on helposti saavutettavissa. Kivijalassa on varaus liiketilalle, esimerkiksi ravintolalle, eli paikkoja kohdata riittää.

Alueidentiteettiin on syytä panostaa, kehottaa Mesimäki, sillä se näkyy ympäristössä.

– Kun asukkaat kiinnittyvät paikkaan, syntyy omistajuuden tunne ja halu huolehtia ympäristöstä, sen siisteydestä ja turvallisuudesta. Sanalla sanoen voi puhua kotipaikkarakkaudesta.


Havainnekuva Setlementtiasuntojen monisukupolvitalon korttelipihasta.
Monisukupolvitalon vehreä korttelipiha on muiden yhteistilojen tapaan täysin esteetön.


Setlementtiasuntojen tekninen johtaja Lauri Isotalo.
Setlementtiasuntojen tekninen johtaja Lauri Isotalo

Ikäihmisten asumisessa pienillä valinnoilla on suuri vaikutus

Postipuiston monisukupolvitalo koostuu kaksiosaisesta, 7- ja 8-kerroksisesta lamellitalosta sekä viisikerroksisesta erillistalosta. Talon kylkeen valmistuu korttelipiha, joka on jaettu korttelin muiden asukkaiden kanssa. 88 asunnosta 17 on ikäihmisten asuntoja, jotka on ripoteltu muiden joukkoon. Asuntokoot vaihtelevat yksiöistä neljän huoneen perheasuntoihin.

– Nyt kun asukkaat on valittu, voidaan alkaa miettiä sukupolvien välisiä kohtaamisia. Eräässä kohteessamme esimerkiksi iäkäs naapuri on opettanut talon nuoria lyhentämään housunlahkeita yhteiskäyttöisellä ompelukoneella, kehityspäällikkö Mesimäki kertoo. – Postipuistossa voisi olla vaikka mummo- ja pappakavereita lapsille, joiden omat isovanhemmat asuvat kauempana. Mitään ei tietenkään tyrkytetä, vaan kaikki lähtee asukkaista.

Ikäihmisten asunnoissa suunnittelu vaatii erityistä huomiota, sanoo Setlementtiasuntojen tekninen johtaja Lauri Isotalo. Tavallisesta poikkeavia ratkaisuja on niin yhteisissä tiloissa kuin asuntojen sisällä.

– Kaikki yhteistilat ja monisukupolvitalon piha ovat täysin esteettömiä, kulkemaan pääsee rollaattorin tai pyörätuolinkin kanssa. Sama koskee luonnollisesti myös ikäihmisten asuntoja. Esimerkiksi keittiöissä ja vessoissa tasojen korkeutta voi säätää. Ulko-ovissa taas on toinen ovisilmä pyörätuolikorkeudella.

Esteettömyys ei rajoitu pelkkään liikkumiseen vaan monisukupolvitalon suunnittelussa on huomioitu muun muassa myös näkörajoitteet.

– Ikänäön edetessä punaisen värin erottaa pisimpään. Siksi erityisasunnoissa on esimerkiksi punaiset tukikahvat kylpyhuoneissa, kertoo Isotalo.

– Kylpyhuoneissa on myös eriväriset lattia- ja seinälaatat, lisää kehityspäällikkö Mesimäki. – Sekin helpottaa liikkumista, kun lattian ja seinän raja erottuu selvemmin. Samasta syystä myös portaikot yleisissä tiloissa ovat erivärisiä kuin lattia.

Värillä ei ole väliä vain näkörajoitteisille, vaan hyvin suunniteltu värimaailma auttaa myös muistisairaita. Monisukupolvitalossa porraskäytävät ja kerrokset on värikoodattu.

– Muistisairaalle se, että asuu neljännessä kerroksessa voi unohtua helposti. Mutta esimerkiksi vihreän tai sinisen kerroksen muistaa jo paremmin. Myös kuvioilla voi ajaa saman asian: toiseen portaikkoon voi laittaa esimerkiksi kukon kuvan ja toiseen kilpikonnan, Isotalo suunnittelee.

Isossa mittakaavassa värit, kuviot ja pintamateriaalit ovat pieniä päätöksiä. Ikäihmisten asuinmukavuuteen niillä on kuitenkin kokoaan suurempi vaikutus. Kohtuuhintaisessa ARA-rakentamisessa tällaiset päätökset ovat kullanarvoisia.

– Ratkaisuilla pitää olla pieni hintalappu. Värit, tekstuurit ja symbolit ovat aika pitkälti sitä. Yksinkertaista, mutta tehokasta, Isotalo tiivistää.


Havainnekuva Setlementtiasuntojen monisukupolvitalon sisääntuloaulasta. Hotellinomainen, avara aulatila, jossa puupaneloidut seinät.
Aulatiloissa on panostettu laadukkaisiin materiaaleihin ja viihtyisyyteen.


Asumiskoordinaattorit arjen tukena

Postipuiston monisukupolvitalo on rahoitettu Kuntarahoituksen yhteiskunnallisella rahoituksella. Tavallista lainaa edullisempaa yhteiskunnallista rahoitusta myönnetään hankkeille, jotka edistävät yhdenvertaisuutta, yhteisöllisyyttä, hyvinvointia tai alueen elinvoimaa. Postipuiston talossa yhteiskunnallisen rahoituksen periaatteet tiivistyvät erinomaisesti.

– Meidän tavoitteenamme on tukea ja edistää näitä yhteiskunnalliseen rahoitukseen liittyviä arvoja oikeastaan kaikissa kohteissamme, kehityspäällikkö Mesimäki kertoo Setlementtiasuntojen toiminnasta. – Myös vuodenvaihteessa valmistunut Jousenpuiston  kohteemme on rahoitettu yhteiskunnallisella rahoituksella. Se on meille todella luonteva vaihtoehto.

Setlementtiasunnoilla asukkaita tukee arjessa moniammatillinen asumiskoordinaattorien tiimi. Sosiaalialan koulutuksen saaneet asumiskoordinaattorit vahvistavat yhteisöllisyyttä ja turvallisuutta taloilla ja antavat asumisneuvontaa. He voivat esimerkiksi auttaa asukkaita erilaisissa arjen haasteissa.

– Jos vaikka vuokranmaksussa on ongelmia, asumiskoordinaattori voi tehdä asukkaan kanssa maksusuunnitelman tai auttaa palvelujen pariin. Se on ennaltaehkäisevää toimintaa, sen sijaan että päädyttäisiin häätöön vuokrarästien takia, Mesimäki kertoo.

Asumiskoordinaattorit myös auttavat käyttämään yhteisiä tiloja, joita Setlementtiasuntojen kohteissa on paljon. Asukkaita rohkaistaan järjestämään tapahtumia ja yhteistä tekemistä, mutta mitään ei tuputeta.

– Yhteisöllisyyttä ei voi antaa talon puolesta, niin että se olisi keittiön pöydällä uusia asukkaita odottamassa. Jokainen yhteisö muodostuu ajan kanssa omanlaisekseen.

Sitä, miten asukkaat tutustuvat toisiinsa, on pohdittu Setlementtiasuntojen kohteissa paljon. Kyselyissä on käynyt ilmi, että tutustumisen tapoja on yhtä monta kuin asukkaitakin. – Osa tutustuu naapureihin taloyhtiön yhteisessä toiminnassa, pihatalkoissa tai käsityökerhossa. Joku taas törmää sydänystävään sattumalta hississä. Ei sitä voi ennalta määrittää. Tärkeintä on, että näille kohtaamisille luodaan mahdollisuuksia, Mesimäki tiivistää.


Yhteiskunnallinen rahoitus

Kuntarahoituksen yhteiskunnallista rahoitusta myönnetään investoinneille, jotka tuottavat laaja-alaista yhteiskunnallista hyötyä. Rahoitettavilla hankkeilla on positiivisia vaikutuksia ympäristöönsä ja sen yhteisöön: ne edistävät yhdenvertaisuuden, yhteisöllisen hyvinvoinnin tai alueen elinvoiman toteutumista.

Lue lisää yhteiskunnallisesta rahoituksesta

Yhteiskunnallinen rahoitus
Kuntarahoituksen yhteiskunnallista rahoitusta myönnetään investoinneille, jotka tuottavat laaja-alaista yhteiskunnallista hyötyä. Rahoitettavilla hankkeilla on positiivisia vaikutuksia ympäristöönsä ja sen yhteisöön: ne edistävät yhdenvertaisuuden, yhteisöllisen hyvinvoinnin tai alueen elinvoiman toteutumista.


Teksti: Roope Huotari
Kuvat: haastateltavat, Arkkitehtitoimisto Inaro

Asuntotoimijoiden asiakastarinatVastuullisuusYhteiskunnallinen rahoitus

Skenaariot hahmottelivat Porvoon kestävää investointitasoa ja soten todellisia talousvaikutuksia

– Talouden suunnittelua tehdään nyt todella sumuisessa ympäristössä. Suuria kysymysmerkkejä on sekä tulo- että menopuolella. Näitä epävarmuuksia saimme osittain Inspiran kanssa yhdessä hälvennettyä, Porvoon rahoitusjohtaja Henrik Rainio kertoo.

Skenaariotyön ensimmäisessä vaiheessa syksyllä 2021 Porvoo ja Inspira tarkastelivat tulevaisuuden investointikykyä.Työn tuloksena syntyi neljän vuoden investointiraami ja 100 miljoonan euron investointikatto.

– Meillä ei ole varsinaista työkalua investointikyvyn arvioimiseen. Skenaariotyön avulla kyettiin vahvistamaan johtopäätöstä, että investointikykymme laskee noin 30 miljoonasta eurosta vähintään noin 25 miljoonaan euroon vuodessa. Tämä on siis keskimääräinen vuosittain käytettävissä oleva summa tämän valtuustokauden aikana. Sadan miljoonan euron investointikatto ei ole sitova, mutta se ohjaa talouden suunnittelua, Rainio sanoo.

Inspira avasi investointikyvyn kehitystä kaupunginvaltuustolle talousseminaarissa syksyllä ja antoi suosituksia toimista, joilla talous saadaan pysymään tasapainossa.

Soten vaikutukset näkyviin

Skenaariotyö jatkui vuoden 2022 alussa, kun Porvoo ja Inspira paneutuivat käyttötalouden arviointiin.

– Hahmottelimme tilannetta soten jälkeen kaupungin käyttötaloudessa. Halusimme saada selville, kuinka paljon kasvu maksaa sote-uudistuksen jälkeen ja minkälaisia vaihtoehtoisia skenaarioita käyttötaloudessa on. Silmiä avaava havainto oli, että kasvu kallistuu huomattavasti vuoden 2023 alusta alkaen, Rainio kertoo.

Teknisten laskelmien mukaan sote-uudistus vie Porvoon tuloja 2,7 miljoonaa vuodessa. Todellisuudessa summa tulee olemaan huomattavasti suurempi.

– Kunnallisveroprosentin leikkaus oli ennakoitua suurempi. Talous ei myöskään sopeudu hyvinvointialueille siirtyviä tehtäviä vastaavasti vaan huomattavasti vähemmän. Laskelmiemme mukaan todellinen negatiivinen vaikutus on noin viisi miljoonaa euroa vuodessa. Eli meidän on pakko tehdä sopeutustoimia, korottaa veroprosenttia tai toteuttaa joku näiden yhdistelmä. On tietysti kaupungin ja asukkaiden näkökulmasta ikävää, että meidän on heikennettävä palveluiden tasoa tai laatua ulkopuolisista syistä johtuen, Rainio harmittelee.

Sote-uudistuksen vaikutukset eivät näy vielä ensimmäisenä vuonna, vaan tulevat toden teolla näkyviin vuonna 2024 ja sen jälkeen.

– Sote ja sen vaikutukset ovat monimutkainen yhtälö talouden asiantuntijoillekin. Käyttötalouden skenaariot paljastivat, että uudistuksen todelliset vaikutukset näkyvät vasta muutama vuosi sen voimaantulon jälkeen. Inspira auttoi myös päättäjiä hahmottamaan, mitä tämä oikeasti tarkoittaa – meillä ei ole varaa ylläpitää samanlaista rakennetta kuin tähän asti.

Porvoossa päivitetään parhaillaan kaupunkistrategiaa. Kasvu on tulossa strategiaan aiempaakin vahvemmaksi teemaksi. Skenaariotyö näkyy strategiassa talouden tasapainoon liittyvinä kirjauksina.

Viime vuosina kaupunki on panostanut paljon lapsiin ja nuoriin: kouluverkko on laitettu hyvään kuntoon. Jatkossa panostuksen kohteita mietitään ehkä uudella tavalla.

– Ikäihmisten määrän Porvoossa on arvioitu tuplaantuvan vuoteen 2030 mennessä. He tuovat ostovoimaa ja tuloja kaupunkiin. Heihin tulee palvelujen suunnittelussa kiinnittää entistä enemmän huomiota, Rainio pohtii.

”Kunnat selviytyvät tavalla tai toisella”

Vuoden 2023 talousarviotyö on Porvoossa päässyt toden teolla käyntiin valtiovarainministeriön julkistettua uudet kuntien rahoituslaskelmat. Kesäkuussa on suunnitteilla uuden organisaation hahmotteleminen sekä uuden organisaation kustannusten arviointi.

– Tämä on iso harjoitus. Soten myötä kaupungin organisaatioon tulee uusia tehtäviä ja rooleja muun muassa varautumiseen, hyvinvointiin ja terveydenedistämiseen. Esimerkiksi tällaisia tarpeita ei ole huomioitu valtiovarainministeriön laskelmissa, Rainio harmittelee.

Viimeiset pari vuotta kaupungilla on mennyt hyvin. Nettomenot ovat kasvaneet maltillisesti koronatukien takia.

– Nyt alkaa taas normaali niukkuuden jakaminen, Rainio toteaa. – Talouteen vaikuttavat myös inflaation nousu ja työmarkkinaneuvottelujen tulokset. Isoja epävarmuuksia on siis vieläkin. Niitä pystyy osin hälventämään tunnistamalla puutteet VM:n laskelmissa ja skenaariotyöllä.

Kunnille on tulossa myös uusia tehtäviä, kun vastuu TE-palveluista on siirtymässä kunnille vuonna 2024. Rainio uskoo kuntien selviytyvän, vaikka vaikeita vuosia on edessä.

– Toivottavasti selvyys TE-palveluihin saadaan pian, että jää kunnolla suunnittelu- ja valmisteluaikaa. Kunnat kyllä selviytyvät tavalla tai toisella. Hyvinvointiin ja työllisyyteen täytyy panostaa. Minusta se on hyvä lähtökohta, jos pystymme toteuttamaan perustehtävämme laadukkaasti tässä tilanteessa. Kaikki muu sen päälle on plussaa.

Lue myös: Sote-uudistus ravistelee kuntataloutta – skenaariotyö tuo vaikutukset näkyviin

AsiakastarinatKuntien asiakastarinatNeuvonantopalvelut