Ota yhteyttä Kirjaudu Avautuu uuteen välilehteen
Hae sivustolta

Kestävää kaupunkirakentamista: Postipuistoon nousee näyttävä puukerrostalokortteli

Pohjois-Pasilan vanhan maaliikennekeskuksen alueelle on rakennettu uutta asuinaluetta vuodesta 2019 alkaen. Keskuspuistoa reunustava Postipuisto sijaitsee lähellä Ilmalan ja Käpylän juna-asemia. Alueen lähipalveluihin on kaavoitettu päiväkoti ja koulu. Alueelle rakennetaankin yksiöiden ja kaksioiden ohella perheasuntoja, joita on toivottu lisää ydinkeskustan tuntumaan.

Puukorttelihanke syntyi osana Asuntoreformi Helsinki 2020 -arkkitehtuurikilpailua. Postipuiston tontin voittajaidean suunnitteli KUMP Arkkitehdit Oy, ja hankkeen varsinainen suunnittelutyö syntyi yhteistyönä A-Konsultit Oy:n ja Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli Oy:n kanssa. Ideassa korostui yhteisöllisyys ja puumateriaalin käyttö. Rakennuttajaksi valittiin Asuntosäätiö ja A-Kruunu Oy sekä KVR-urakoitsijaksi JVR Rakenne Oy.

– Tällä hetkellä tontilla tehdään perustustöitä, ja puuelementtiasennus on alkamassa. Asuntosäätiön asumisoikeusasunnoista A- ja B-rappu valmistuvat tämän vuoden loppuun mennessä, C-rappu loppuvuodesta 2024. Kohteen noin 90 asuntoa pitävät sisällään niin yksiöitä kuin jopa viiden huoneen perheasuntoja, kertoo Pekka Sainio, Asuntosäätiön hankkeen projektipäällikkö.

Asun­to­sää­tiön ja A-Kruu­nun puu­ra­ken­teis­een kort­te­liin valmistuu yhteensä lähemmäs 200 asu­mi­soi­keus- ja vuok­ra-asun­toa. Korttelin rakentaminen rahoitetaan Kuntarahoituksen vihreällä rahoituksella.

– A-kruunun vuokra-asuntoja rakennetaan yhtä aikaa Asuntosäätiön kanssa. Taloissa tulee olemaan noin 90 kotia, jotka valmistuvat kahdessa vaiheessa, osa elokuussa 2024 ja loput saman vuoden joulukuussa, kertoo Jouni Isomöttönen, A-kruunun rakennuttamisjohtaja.

Havainnekuva katunäkymästä Asuntosäätiön ja A-kruunun puukerrostalokorttelin yhteydessä Postipuistossa Helsingin Pasilassa.

Puurakentamista kaupunkiympäristössä

Kotimainen valmistus ja suomalainen puu rakennusmateriaalina pienentävät rakentamisesta aiheutuvaa hiilijalanjälkeä. Postipuiston A-energialuokan korttelista ympäristöystävällisen tekevät myös kohteen aurinkopaneelit, viherkatot ja viherseinämät.

– Olen ensimmäistä kertaa mukana rakentamassa tämän mittakaavan puukerrostaloa. Projekti on tarjonnut paljon oppeja. Paljasta puuta ei esimerkiksi jätetä asunnoissa näkyviin kovin paljoa, sillä paloturvallisuuteen on kiinnitettävä huomiota. Betonikerrostaloista poiketen taloihin asennetaan myös kattava sprinklerijärjestelmä, kertoo Sainio.

Puurakentamista on edistetty lähivuosina ympäri Suomea. Joissain kaupungeissa ja kunnissa tontteja jopa kaavoitetaan niin, että tontille saa rakentaa vain puusta.

– A-kruunu on rakennuttanut useampia puukerrostalokohteita. Valmiita kohteita meillä on Tampereella, Sipoossa ja Kuninkaantammessa. Postipuiston ohella puukerrostaloasuntoja on rakenteilla Nurmijärvellä, kertoo Raisa Turtiainen, A-kruunun hankkeen projektipäällikkö.

Yhteisöllisiä tiloja löytyy pihapiiristä ja Postivarikon kylätalosta

Korttelin yhteisöllisyys näkyy talojen porraskäytävien yhteistiloissa, joissa voi tehdä etätöitä, leikkiä lasten kanssa ja hoitaa kasveja. Kuusikerroksisten puurakenteisten talojen väleihin sijoittuvat valopihat ja viherseinämät tuovat sisäpihalle varjoa kesäisin ja luonnonvaloa talvisin.

Koko Postipuiston alueella yhteisöllisyyttä luo pian ovensa avaava “kylätalo”. Postivarikko-niminen yhteisötalo tarjoaa asukkaille monipuolisia tiloja joustavaan käyttöön. Postivarikko pitää sisällään muun muassa kuntosalin, kahvilatilat ja verstaan. Tiloissa voi järjestää myös ohjattua toimintaa.

– Postivarikko valjastetaan asukaskäyttöön lähiaikoina. Siellä on tarkoitus järjestää kaikenlaista toimintaa ja harrastusmahdollisuuksia. Jännittävää nähdä, miten asukkaat ottavat tilan ja sen palvelut haltuunsa. Sijainti on keskeinen, se on kaavasta katsoen kuin alueen sydän, kertoo Turtiainen.

Korttelikokonaisuus on edistynyt mallikkaasti

A-Kruunu ja Asuntosäätiö ovat tehneet yhteistyötä lukuisia kertoja. Hankkeen suunnitteluun, toteutumiseen ja etenemiseen on oltu tyytyväisiä puolin ja toisin.

– Korttelikokonaisuutta on ollut mahtavaa rakentaa yhdessä Asuntosäätiön kanssa. Yhteistyö on sujunut mallikkaasti ja myös JVR-Rakenteen suunnittelutiimi on tehnyt hirmu hyvää työtä. Ei tällaisia hankkeita ihan jatkuvasti rakenneta, yhdessä syntyy hyvää jälkeä, Isomöttönen kehuu.

Lue myös:


Vihreä rahoitus

Kuntarahoitus myöntää vihreää rahoitusta hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia positiivisia ympäristövaikutuksia. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa vihreää rahoitusta on myönnetty vuodesta 2016, ja tänä päivänä rahoituksen piirissä on lähes 200 hanketta Helsingistä Inariin.

Lue lisää vihreästä rahoituksesta


Teksti: Sara Pitzén
Kuvat: Asuntosäätiö

Asuntotoimijoiden asiakastarinatVihreä rahoitus

NAL Asuntojen kohde Espoon Suvelassa tarjoaa kohtuuhintaisia koteja nuorille aikuisille

NAL Asunnot on Nuorisoasuntoliitto NAL ry:n omistama yleishyödyllinen vuokrataloyhtiö, joka rakennuttaa, vuokraa ja hallinnoi kohtuuhintaisia koteja alle 30-vuotiaille. Espoon Suvelassa sijaitseva kohde on yksi yhtiön uusimmista ja tarjoaa 59 kohtuuhintaista vuokrakotia. Rakennus on osa isompaa kokonaisuutta, jonka pääasiallisena veturina on Espoon Asunnot. 

– Talomme on vain pieni osa aluetta, mutta olemme sentään korkeimmalla kohdalla, yhtiön toimitusjohtaja Samuli Killström nauraa.  

– Suvelan tulevaisuutta on mietitty pitkään. Tavoitteena on ollut tuoda 60–70-luvulta peräisin olevan rakennuskannan joukkoon modernia ja tehokasta, mutta myös monimuotoisempaa asumista. Espoon Asunnot rakensi alueelle vuokra-asuntoja kaikille kohtuuhintaista vuokra-asumista kaipaaville ryhmille, Asuntosäätiö tarjoaa asumisoikeusasumista ja meillä on Kirstinharju 4:ssä yksiöitä ja pieniä kaksioita nuorten aikuisten tarpeisiin. Alueella haluttiin korostaa myös yhteisöllisyyttä ja tarjota asukkaille muun muassa laajat yhteiskäyttötilat, joita voi varata vaikka omien syntymäpäivien viettämiseen tai etätöiden tekemiseen. 

Suunnittelu alkoi virallisesti 2017, mutta visio ja kaavoitus oli tällöin jo monella tapaa pitkällä. Vuonna 2021 käynnistynyttä rakennusvaihetta kesti noin 20 kuukautta. Kohde valmistui syyskuussa 2022 ja asukkaat muuttivat Kirstinharjuun syys-lokakuun vaihteessa.  

Korona kiritti ensiasuntojen kysyntää entisestään 

Pandemian alkuvaiheessa NAL Asunnoilla odotettiin, että asuntojen kysyntä sakkaisi. Arvio oli, että harvempi nuori uskaltaisi epävarmassa tilanteessa vaihtaa paikkakuntaa ja esimerkiksi ravintola-alan supistuminen kaventaisi työllistymismahdollisuuksia. Lopputulos olikin lopulta päinvastainen: vuonna 2020 NAL Asuntojen käyttöaste nousi historiallisen korkeaksi ja hakijamäärät olivat korkeammat kuin kertaakaan yhtiön kolmekymmentävuotisen historian aikana. 

– Korona-aikana hakijoiden keski-ikä laski. Vuoden 2022 alussa se oli 23,5 vuotta, kun aikaisemmin hakijoiden keski-ikä oli kuitenkin lähempänä 25 vuotta. Todella moni kertoo etsivänsä omaa asuntoa, koska kotona on rauhatonta. Etätyöt ja -koulu johtivat siihen, että äkkiä koko perhe olikin kotona kellon ympäri. Moni nuori aikuinen huomasi nopeasti kaipaavansa rauhallisempaa ympäristöä, jossa alkaa rakentaa omaa elämäänsä. 

Nuorten aikuisten on tärkeää päästä kiinni omaan kotiin. Ensimmäiseen vuokra-asuntoon muuttaminen merkitsee monelle itsenäistymistä, joka myös edistää ja sujuvoittaa työelämän alkutaivalta, Killström kuvailee.  

– Kun vaikkapa vastavalmistunut sairaanhoitaja aloittaa työt pääkaupunkiseudulla, on hänen vaikea löytää järkevän työmatkan päästä kohtuuhintaista kotia. Meidän tavoitteemme on korjata tätä epäkohtaa. Onnellisimmat tarinamme ovat esimerkiksi niitä, joissa nuori aikuinen ponnistaa meidän asuntomme kautta hienosti itsenäisen elämän alkuun: isompaan asuntoon ansioiden parantuessa, ehkä yhteiseen kotiin uuden puolison kanssa, tai jopa ensimmäiseen omistusasuntoonsa.  

Yksi NAL Asuntojen tavoitteista on myös ehkäistä asunnottomuutta. Suomessa asunnottomuus on vuosia vähentynyt, mutta nuorten tilanne ei ole kohentunut samaa tahtia muiden ikäryhmien kanssa. Killström sanookin monen nuoren jäävän tilastoissa näkymättömäksi piiloasunnottomaksi. 

– He eivät nuku ulkona, mutta vakituinen osoite puuttuu. Nuori saattaa asua pätkittäin sukulaisten luona tai kavereiden sohvalla. Fakta on, että vaikka Suomessa monen nuoren asiat ovat todella hyvin, osalla menee tosi huonosti. Tämä jako on korostunut viiden viime vuoden aikana: meille se näkyy siinä, että palveluidemme kysyntä kasvaa koko ajan.  

Kysyntää valtavasti, tarjontaa niukasti 

NAL Asuntojen painopiste on pääkaupunkiseudulla, mutta kohteita on myös muissa yliopistokaupungeissa kuten Joensuussa ja Turussa. Strategiana on rakentaa kasvukeskuksissa niille alueille, joilla nuorten sukupolvien uskotaan asuvan myös tulevaisuudessa.  

– Toimivat joukkoliikenneyhteydet ja palvelut korostuvat. Kirstinharju on tässä mielessä mainio sijainti: Espoon keskus on lähellä, alueella on hyvin kauppoja, päiväkoti ja muita palveluja. Myös seudun raide- ja bussiyhteydet ovat toimivat.  

Jokainen valmistuva koti tulee tällä hetkellä todellakin tarpeeseen. Kysyntää kohtuuhintaisille vuokra-asunnoille on ollut vuosikausien ajan paljon enemmän kuin mihin pystytään vastaamaan.  

– Kohteidemme tekninen käyttöaste on 96,5 prosenttia. Asuntohakujärjestelmässämme on 2500 avointa hakemusta ja asuntoja on tarjolla joitain kymmeniä. Vuokra-asuntojen tarjonta on yleisesti kyllä kasvanut, mutta siitä huolimatta kohtuuhintaisille vuokra-asunnoille on kysyntää laajasti.  

Yhteiskunnallinen rahoitus

Kuntarahoituksen yhteiskunnallista rahoitusta myönnetään investoinneille, jotka tuottavat laaja-alaista yhteiskunnallista hyötyä. Rahoitettavilla hankkeilla on positiivisia vaikutuksia ympäristöönsä ja sen yhteisöön: ne edistävät yhdenvertaisuuden, yhteisöllisen hyvinvoinnin tai alueen elinvoiman toteutumista. 

Lue lisää yhteiskunnallisesta rahoituksesta


Teksti: Tuomas Mäkinen
Kuva: NAL Asunnot Oy

AsiakastarinatAsuntotoimijoiden asiakastarinatYhteiskunnallinen rahoitus

Akvarelli täysissä väreissä

Akvarellissa käy koulussa tai päiväkodissa lähes 700 lasta ja siellä toimii myös 140 hengen henkilökunta. Uusi monitoimikeskus on osa kaupungin pitkäjänteistä kasvatus- ja opetustoimen kehittämistä. Akvarellin työnimi suunnitteluvaiheessa oli ”monikylä”: tavoitteena oli yhdistää ison koulun ja pienten kyläkoulujen parhaat puolet. 

– Akvarellissa toimii 80–90 oppilaan kokoisia soluja, joissa lapsilla on 4–5 tuttua ja turvallista opettajaa. Oppilaalle oma solu toimii kuin kyläkoulun kokoinen yksikkö: soluilla on omat tilat, sisäänkäynnit ja toiminnot. Samalla jo seinän takaa löytyvät ison koulukeskuksen hyödyt: yhteiset ruokalat, erikoistilat ja -toiminnot, sivistysjohtaja Jarmo Pynnönen kertoo. 

Jo lyhyen kokemuksen pohjalta Pynnönen sanoo, että lopputuloksena on saavutettu hyvin seesteinen kouluympäristö. Valaistus, akustiikka ja tilat on suunniteltu tukemaan rauhallista ilmapiiriä. Poikkeus- ja vaaratilanteet, kuten oppilaiden aiheuttamat häiriöt, ovat vähentyneet. 

– Jos jotain negatiivista pitää mainita, niin kaikki opettajat eivät näe yhtä paljon toisiaan: työskentely keskittyy tiiviimmin oman ”kyläkoulun” piiriin.  

Vähemmän mutta parempia neliöitä 

Akvarellin rakentamisen taustalla vaikutti osaltaan myöskin pieniä kuntia ja kaupunkeja koskeva kehityssuunta eli pienenevät nuoret ikäluokat.  

– Syntyvien lasten määrä vaihtelee Forssassa vuosittain, mutta trendi ja ennuste on, että syntyvyys tulee laskemaan. Tällöin korostuu tarve pystyä järjestämään opetus- ja varhaiskasvatusryhmiä muuttuvan palvelutarpeen mukaan. Tulemme tarvitsemaan vähemmän neliöitä, mutta niiden pitää vastata paremmin opetuksen tarpeita, kertoo Forssan talousjohtaja Timo Finning. 

Aika oli otollinen Akvarellille myös, koska vanhat tilat olivat peruskorjauksen tarpeessa. Uusi monitoimikeskus korvaa kaksi koulua ja kaksi päiväkotia.  

– Kokoamalla neljä yksikköä yhteen saamme käyttötaloudellisia säästöjä ja joustoa opetusryhmien suhteen. Tilojen laatu nousee myös aivan uudelle tasolle: Akvarelli on moderni ja toimiva koulukeskus. 

Uutta, joustavampaa opetusta – oppilaiden ehdoilla 

Uudet ja laadukkaat opetustilat mahdollistavat sivistysjohtaja Pynnösen mukaan nykyaikaisemman pedagogisen ajattelun. 

– Perinteinen opetus lähtee siitä, että lapset istuvat luokkaan, ovi suljetaan ja opettaja opettaa. Akvarellissa kukin solu suunnittelee opetustaan itsenäisemmin ja ryhmittelee oppilaita tarpeen mukaan. Tiloja voidaan yhdistää suuremman joukon tarpeisiin, mutta myös pienryhmien ja yksittäisten oppilaiden opetus onnistuu, jos nämä tarvitsevat yksilöllisempää tukea.  

Myös erityisoppilaat on pystytty huomioimaan entistä paremmin. Erityisopetuksen pienryhmiä on tällä hetkellä Akvarellissa yhteensä viisitoista.  

– Ensimmäistä kertaa Forssan historiassa olemme pystyneet suunnittelemaan tilat erityisoppilaiden tarpeista lähtien emmekä vain ottamaan heille käyttöön koulutilaa, johon opetus on yritetty sopeuttaa. Nyt käytössä on myös erillinen terapiatila sekä omat säilytystilat pyörätuoleille ja muille apuvälineille. Akvarelliin tulee myös aistihuone, jolla pienemmille oppilaille ja erityisoppilaille voidaan luoda oppimista tukevia ääni-, kuva- ja hajumaailmoja.   

Oppeja kerättiin muista kunnista ja halutaan jakaa eteenpäin 

Talousjohtaja Finning näkee Akvarellin onnistuneena sekä suunnittelun että käytännön toteutuksen osalta. Hanke pysyi budjetissa ja monitoimikeskus avautui aikataulussa, mitkä molemmat ovat talousjohtajan kirjassa mainioita saavutuksia.  

– Sujuva vuorovaikutus kaupungin ja urakoitsijan välillä tuki hankkeen onnistumista. Myös kiinteistöpäälliköllemme haluan antaa erityiskiitokset: pandemia-aikaan tehdyn urakan valvominen oli hektinen ja tiivis ponnistus.  

Myös rahoittajataho saa Finningiltä kiitokset.  

– Kuntarahoituksella oli tärkeä rooli hankkeen läpiviennissä: heidän asiantuntijansa olivat tukenamme kautta koko hankkeen, kun meillä oli kysymyksiä. Akvarellin ajoitus osui myös hyvään saumaan: ehdimme nostaa lainat ennen korkotason nousua ja suojata ne silloiselle tasolle.  

Forssassa henkilöstö haluttiin mukaan alusta alkaen, kun Akvarellin suunnittelu käynnistyi. Jokainen koulujen ja päiväkotien henkilökunnan jäsen oli mukana jossakin suunnittelutiimissä.  

– Tiimit tuottivat tietoa ja esittivät toiveita pedagogiselle johtoryhmälle, joka sitten keskusteli arkkitehtien ja teknisen viraston kanssa. Kaikkea ei tietysti saatu, mutta meidänkin kädenjälki näkyy kyllä lopputuloksessa kattavasti, sivistysjohtaja Pynnönen kiittelee.


Vihreä rahoitus

Kuntarahoitus myöntää vihreää rahoitusta hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia positiivisia ympäristövaikutuksia. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa vihreää rahoitusta on myönnetty vuodesta 2016, ja tänä päivänä rahoituksen piirissä on lähes 200 hanketta Helsingistä Inariin.

Lue lisää vihreästä rahoituksesta


Teksti: Tuomas Mäkinen
Kuva: Martin Sommerschield / Kuvatoimisto Kuvio Oy

AsiakastarinatKestävä rahoitusKuntien asiakastarinatVihreä rahoitus

Energiaremontti säästää rahaa ja ympäristöä Savonlinnassa

Savonlinnan Vuokratalojen tehtävänä on tarjota ja edistää kohtuuhintaista vuokra-asumista Savonlinnan alueella. Asuntokanta on enimmäkseen peräisin 1970-1990-luvuilta, mutta vanhimmat kohteet ovat jo 1800-luvun puolella rakennettuja. Näistä vuokrataloista löytyy koteja laajalle joukolle kaupunkilaisia, toimitusjohtaja Hannu Kurki kertoo. 

– Väkilukuun suhteutettuna olemme melko iso toimija: omistamme ja vuokraamme yhteensä 2 091 asuntoa, pääosin kerros- ja rivitalokohteissa. Jokunen luhtitalokin löytyy. Savonlinnan Opiskelija-asunnot Oy sulautui 1. tammikuuta osaksi toimintaamme, joten kohderyhmä laajeni samalla myös opiskelija-asujiin. 

Savonlinnan väestörakenne on ollut kovassa turbulenssissa kautta 2000-luvun. Alue on kärsinyt pitkään muuttotappiosta ja vuonna 2018 tapahtunut opettajankoulutuksen lakkautus iski opiskelijaelämään. Kurki sanookin, että ellei mitään olisi tehty, asuntomarkkinat olisivat ”levinneet pahasti käsiin.”  

– Olemme saneeranneet asuntomarkkinoita rankalla kädellä viimeisten viiden vuoden aikana. Noin 700 asuntoa on purettu. Meillä näkyy sama trendi kuin monissa muissakin pienissä kaupungeissa: kaupungin laidoilla kysyntää on vähän ja sinne muodostuu ylikapasiteettia, mutta keskustasta asuntoja menisi enemmän kuin kykenemme tarjoamaan. 

Öljystä maalämpöön vihreän rahoituksen tukemana 

Olemassa olevasta asuntokannasta halutaan pitää huolta ja kehittää sitä moderniin suuntaan. Savonlinnan Vuokratalot sai Kuntarahoitukselta vihreän rahoituksen lainaa energiaremontteihin – tähän mennessä lainaa on haettu 1,5 miljoonaa euroa.  

Energiaremontissa taloudellinen hyöty ja ympäristön etu käyvät käsi kädessä. Hanke tuottaa kaupungille selkeästi mitattavaa hyötyä ja edustaa hyvin myös Kuntarahoituksen tavoitetta auttaa asiakkaitaan tekemään talouden ja ympäristön kannalta kestäviä investointipäätöksiä, jotka tukevat hyvinvoivaa yhteiskuntaa myös tulevaisuudessa. 

Savonlinnan Vuokratalojen yli sadasta kohteesta noin 30 on öljylämmitteisiä, joista useissa tekniikka alkoi olla tiensä päässä. Yhtiössä haluttiin katsoa ennakoivasti eteenpäin: lainan turvin uusitaan nyt energiaratkaisuja kahdessatoista kohteessa, joista löytyy yhteensä 215 asuntoa. 

– Öljy ei ole ympäristön kannalta kestävä ratkaisu. Eikä myöskään taloudellisin vaihtoehto: öljyn hinnan nousu ajoi myös hanketta eteenpäin. Lämmitysmuodosta riippumatta tekniikkaa on säännöllisesti uusittava, joten nyt oli luonteva sauma öljykattiloiden uusimisen sijaan ajatella kokonaisuutta uusiksi ja siirtyä maa- ja kaukolämpöön.  

Aktiivinen suunnittelu käynnistyi vuoden 2020 alussa. Päätökset tehtiin saman vuoden maaliskuussa ja pilottikohteen energiaremonttia alettiin valmistella.  

– Prosessi on melko pitkä, kun haetaan energia-avustusta. Maalämpöratkaisujen kanssa on myös porattava kaivoja, jotka vaativat huolellista pohjatyötä. Ensimmäinen pilotti päästiin energiaremontoimaan syksyllä 2021: se onnistui hyvin ja seuraavia kohteita on tavoitteena päästä toteuttamaan tulevana kesänä. Tarkka määrä ja ajankohta riippuu avustus- ja korkotukilainojen käsittelyajoista ja päätöksistä. Monesta kohteesta odotamme esimerkiksi vielä ARAn päätöksiä energia-avustuksesta, Kurki kertoo.  

Sähköä säästäen, mutta tinkimättä viihtyvyydestä 

Energiaremontti tulee nostamaan kohteiden sähkönkulutusta jonkin verran, mutta öljynkulutuksen päättyminen vie lopputuloksen selkeästi plussalle. Pilottikohde, 28:n asunnon rivitalokohde Telakkatiellä, säästää energiaremontin jälkeen vuosittain noin 35–40000 euroa.  

Maalämmön avulla Telakkatien E-luku tulee putoamaan alle puoleen aiemmasta. Moderneja ja kestäviä ratkaisuja pohditaan ja otetaan käyttöön myös muilla tavoin, kun mahdollisuuksia ilmenee. Keväällä Savonlinnan Vuokratalot alkaa rakennuttaa keskustaan uutta seniorikohdetta Kipparintornia; hankkeen suunnitelmaan kuuluvat myös katolle asennettavat aurinkopaneelit.  

–  Tänä talvena olemme lisäksi kiinnittäneet huomiota pienempiin seikkoihin, joilla voidaan minimoida tarpeetonta sähkönkulutusta. Saunavuorolistoista olemme poistaneet tyhjiä vuoroja välistä, säätäneet yleisten tilojen lämpöä pienemmälle, ja niin edespäin. Aina pidämme kuitenkin mielessä sen, miten edistämme kaupunkistrategian mukaisesti ”parasta elämänlaatua Saimaan sydämessä”. Meille se on asumisviihtyvyyttä kohteissamme ja kohtuuhintaisen asumisen mahdollistamista.


Vihreä rahoitus

Kuntarahoitus myöntää vihreää rahoitusta hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia positiivisia ympäristövaikutuksia. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa vihreää rahoitusta on myönnetty vuodesta 2016, ja tänä päivänä rahoituksen piirissä on jo lähes 200 hanketta Helsingistä Inariin.

Lue lisää vihreästä rahoituksesta


Teksti: Tuomas Mäkinen
Kuva: Savonlinnan Vuokratalot Oy

AsiakastarinatAsuntotoimijoiden asiakastarinatKestävä rahoitusVihreä rahoitus

Harmaantuva ”puutalo” on Naantalin uusi maamerkki

TA-Yhtiöiden rakennuttama Tuulensuunkatu 27 on ekologinen asumisoikeustalo, joka valmistui keväällä 2022. Viisikerroksinen, puuverhoiltu talo sijaitsee Naantalin ydinkeskustassa, Vanhankaupungin itäpuolella. Tuulensuunkatu 27 on osa TA-Yhtiöiden omistamaa keskustakorttelia, jonka tontinluovutuskilpailun yhtiö voitti vuonna 2016.

– Keskustakorttelihankkeesta on toteutettu puolet. Ensimmäinen vaihe valmistui toukokuussa 2020. Tällä hetkellä korttelissa on 50 omistusasuntoa ja 22 asumisoikeusasuntoa, ja suunnitteilla on vielä 40 omistusasuntoa lisää, kertoo TA-Yhtiöiden aluejohtaja Matti Keitilä.

Uusi Tuulensuunkadun kerrostalo sijaitsee vanhalla seurakuntatalon tontilla ja kohteen naapurissa on suojeltu asemapäällikön talo. Naantalin torille on kävellen alle kilometri.

Ilmakuva TA-yhtiöiden asumisoikeustalosta Naantalin Tuulensuunkadulla.
Naantalin keskustassa palvelut ovat lähellä.

Tuulensuunkadun asunnot menivät käsistä

Tuulensuunkadun kerrostalo oli vuoden 2022 asuntomessujen oheiskohde. Talossa on näyttävä sisääntulo kadun puolelta, jossa korkean aulatilan ikkunat nousevat porrashuoneen kattoon asti. Valoa tulvii sisään viidestä kerroksesta.

Kaikissa asunnoissa on oma lasitettu parveke. Ylimmässä kerroksessa sijaitsee asukkaiden yhteinen sauna, vilvoitteluparveke ja kerhotila. Katon aurinkopaneelit tuottavat myös energiaa asuntojen ilmanvaihtoon. Kivijalan liiketilojen päällä on pihakansi, jossa on viljelyslaatikoita, istutuksia ja pergola.

Asuntomessukohteena talosta löytyy myös muita hienouksia. Talon hissi on toteutettu Koneen flow-järjestelmällä, joka keskustelee asukkaiden älypuhelimien kanssa. Kun asukas saapuu alaovelle, hissi tulee automaattisesti alas ja osaa viedä asukkaan tämän asuinkerrokseensa – nappia painamatta.

– Järjestelmään kuuluu myös älykäs ovipuhelin, jonka avulla asukas näkee kännykästään, kuka ovipuhelinta soittaa. Vastaavia ratkaisuja ei ole toteutettu kovin monessa asuintalossa, Keitilä lisää.

Kaikki kohteen 22 asumisoikeusasuntoa löysivät asukkaansa helposti. Asuntoja on kaksioista neliöihin; asuntojen pinta-alat vaihtelevat 51–79 neliömetrin välillä. Hakijoita asuntoihin oli yhteensä noin kahdeksankymmentä.

– Kysyntä oli erinomaista. Asumisoikeudet myytiin kaikkiin asuntoihin jo hyvissä ajoin, vajaa vuosi ennen talon valmistumista, Keitilä kertoo.

Vehreä pihakansi TA-yhtiöiden asumisoikeustalossa Naantalin Tuulensuunkadulla
Vehreä pihakansi kutsuu viihtymään.

Tärkeät palvelut ja hyvät joukkoliikenneyhteydet ovat lähellä

Tuulensuunkadun pohjakerroksessa on kaksi liiketilaa. Toisessa tiloista on kauneushoitola ja toista vuokraa fysioterapeutti. Kerrostalon välittömässä läheisyydessä sijaitsee ruokakauppa sekä terveyskeskus, ja lisää palveluita löytyy lyhyen matkan päästä.

Hyvät joukkoliikenneyhteydet ovat TA-Yhtiöille tärkeitä, ja myös ARA korostaa kestävää liikkumista rahoituspäätöksissään. Tuulensuunkadulta pääsee bussilla Turkuun lähes vartissa ja matkan kesto Raision suuntaan on suunnilleen sama. Kerrostalon viereisellä pysäköintipaikalla on kuusi sähköauton latauspistettä tarjolla asukkaille.

Tuulensuunkatu 27:n julkisivu on valmistettu käsittelemättömästä lehtikuusesta, joka harmaantuu vanhetessaan. Talon näyttävä ulkokuori ja sen keskeinen sijainti ovat tehneet asumisoikeustalon tunnetuksi nopeasti; Naantalilaiset puhuvat Tuulensuunkatu 27:stä ”puutalona”. A-energialuokan talo rakennettiin Kuntarahoituksen vihreällä rahoituksella.

Lue myös:


Vihreä rahoitus

Kuntarahoitus myöntää vihreää rahoitusta hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia positiivisia ympäristövaikutuksia. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa vihreää rahoitusta on myönnetty vuodesta 2016, ja tänä päivänä rahoituksen piirissä on jo lähes 200 hanketta Helsingistä Inariin.

Lue lisää vihreästä rahoituksesta


Teksti: Sara Pitzén
Kuvat: TA-Yhtiöt

Asuntotoimijoiden asiakastarinatVihreä rahoitus

Satakuntatalon yhteisöllinen arki tiivistyy kongien keittiöissä

Satakuntatalon viidennen kerroksen osakuntahuoneistossa keitetään kahvia ja vaihdetaan kuulumisia. Tila on vuorokauden ympäri avoin osakunnan jäsenille ja asukkaille. Eero Kemppinen, 24, Mikko Höytö, 21, ja Anniina Tolonen, 22, istuvat keittiönpöydän ääressä ja kertovat arjestaan.

Oikeustieteen maisteriopiskelija ja osakunnan juhlamestari Eero on ollut neljä vuotta osakunnan jäsenenä ja asunut talossa jo ennen peruskorjausta.

– Kun muutin aikanaan Raumalta Helsinkiin opiskelemaan, kaverini vinkkasivat, että kannattaa hakea Satakuntatalosta asuntoa. Täällä yhteisö muodostui nopeasti ympärilleni. Juuri mukavien ihmisten takia halusinkin muuttaa takaisin tänne remontin valmistuttua, sanoo Eero.

Kodista ainutlaatuisen tekee sen, että yhteisissä tiloissa tapahtumia järjestetään viikoittain ja samanhenkistä seuraa löytyy joka kerroksesta. Juhlamestarin näkökulmasta kätevää on myös se, että yhden katon alla asuvat niin juhlien järjestäjät kuin osallistujatkin.

– Meillä on täällä suuri poikkitieteellinen yhteisö, joille järjestämme säännöllisesti teeiltoja, sitsejä ja suurempia juhlia, kuten joka vuosittaiset pikkujoulut, Eero kertoo.

Asukkaat ovat satakuntalaisia tai ”satakunnanmielisiä”

Satakuntatalon solut on nimetty asuinkerroksen mukaan. Taloustieteen kandidaattiopiskelija Mikko asuu kuudennen kerroksen suuressa, neljäntoista hengen solussa eli kutoskongissa. Kerrosta ylempänä Eero asuu viiden hengen solussa eli seiskapäädyssä.

Yhteistila, jossa iso sininen kulmasohva ja puinen sohvapöytä. Takana ikkuna ja toisella seinällä kalaverkko.
Satakuntalaisuus näkyy tilojen sisustuksessa monin tavoin.

– Kun vertasin helsinkiläisten asuntojen hintoja, löysin Satakuntatalon kodit. Keskeinen sijainti ja matala vuokra nappasivat huomioni. Kämppisten määrä hieman jännitti alkuun, mutta päätin kokeilla yhteisöllistä asumista. Kutoskongissa on hyvä yhteishenki ja oma kulttuurinsa, hyvää seuraa löytyy läheltä ja omassa huoneessa saa myös nauttia omasta rauhasta, Mikko kertoo.

Osakuntaan ovat tervetulleita niin satakuntalaiset kuin satakunnanmielisetkin. Mikko on kotoisin Kuopiosta ja Anniina pääkaupunkiseudulta. Eero on satakuntalainen.

– Täällä asuessa oppii tuntemaan muuta Suomea Helsingistä käsin, taloustieteen maisteriopiskelija Anniina kertoo. Hän asuu seitsemännen kerroksen kymmenen hengen solussa. Talon tapaan sanoen siis seiskakongissa.

– Pidän päivittäin tiiviisti yhteyttä kämppisteni kanssa. Kun omanikäisiä ja samanhenkisiä ihmisiä on ympärillä paljon, arjessa syntyy helposti uusia tuttavuuksia, Anniina kertoo.

Solumestari pitää arjen järjestyksessä

Peruskorjauksen yhteydessä kaikki asunnot ja yhteiset tilat korjattiin. Uutta on se, että nyt kaikissa soluasunnoissa on oma yhteiskeittiö. Lisäksi Satakuntatalosta löytyy asukkaiden paljon käyttämät saunatilat, kiltahuone, kirjasto ja kattoterassi, jossa grillataan kesäisin.

– Puitteet ennen peruskorjausta alkoivat olla huonossa kunnossa. Nyt keittiöt ovat tilavampia ja pinnat raikkaampia. Myös ilmanvaihto toimii, mikä merkitsee asumismukavuudelle paljon etenkin kesäisin ja talvisin, Eero pohtii.

Näkymä Satakuntatalon moderniin keittiöön, jossa ikkunaseinällä alakaapistot ja teiskiallas, toisella seinustalla kaapistot ja keittiökoneita.
Viisi-tilan yhteinen, modernisoitu keittiö.

Jotta asunnoissa arki pysyy järjestyksessä, jokaiseen soluun on nimetty solumestari. He pitävät huolen muun muassa siitä, etteivät siivousaineet ja tiskiharjat lopu.

– Toimin itse kutoskongin solumestarina. Tilat pysyvät helposti siistinä, mikä mielestäni kertoo yhteisöllisyydestä. Lisäksi yhteiskeittiössä syntyy spontaaneja iltapalahetkiä. Pari ihmistä menee pöydän ääreen istumaan ja pian koko pöytä on täynnä, Mikko kertoo.

– Kun oma jääkaappi näyttää tyhjältä, ruokaa tulee laitettua yhdessä. Yhtäkkiä kasassa on kokonainen ateria jaettavaksi kämppisten kesken, oman kerroksensa solumestari Anniina lisää.

”Hienointa on, että talon elämä jatkuu”

– Tämä on opiskelijoille arvopohjaista asumista. Rakennus on kuin satakunnan oma Tylypahka, täällä on historiaa ja mysteerisiä asioita ja tiloja jäsenistölle toteuttaa itseään ja opiskella. Voi vain kiittää niitä, jotka vuosikymmeniä sitten herättelivät idean satakuntatalosta, kertoo osakunnan kuraattori Riikka Pasanen.

Satakuntatalo ulkoa kuvattuna

Uudet ja vanhat asukkaat saivat muuttaa takaisin taloon syksyllä 2022. Vaikka asuinhuoneistot ovat jo valmiit, on yhteisen kuntosalin ja puuverstaan viimeistely vielä kesken.

– Asuin täällä itsekin opiskelijana ja olen yleisesti vaikuttunut siitä, miten iso ero on saatu aikaan ja että rahoitus saatiin kohdilleen. Ihan kaikkea ei ole vielä saatu valmiiksi, mutta hienointa on, että talon elämä jatkuu, Riikka lisää.

 – Sain muuttaa uutena asukkaana remontoituun satakuntataloon, mutta on mahtavaa, että asukkaita on kuunneltu ja tilat on rempattu. Yleisestikin satakuntatalossa tuntuu siltä, että asukkaat voivat matalalla hierarkialla vaikuttaa asioihin, Mikko sanoo.

– Opiskelijana oma identiteetti kehittyy jatkuvasti. Täällä asuminen on merkityksellistä minulle ja tuntuu antavan koko yhteisölle vahvan identiteetin, kertoo Anniina.

Satakuntatalon peruskorjaus toteutettiin Kuntarahoituksen yhteiskunnallisella rahoituksella. Lue lisää remontista Kuntarahoituksen ratkaisupankista.

Yhteiskunnallinen rahoitus

Kuntarahoituksen yhteiskunnallista rahoitusta myönnetään investoinneille, jotka tuottavat laaja-alaista yhteiskunnallista hyötyä. Rahoitettavilla hankkeilla on positiivisia vaikutuksia ympäristöönsä ja sen yhteisöön: ne edistävät yhdenvertaisuuden, yhteisöllisen hyvinvoinnin tai alueen elinvoiman toteutumista.

Lue lisää yhteiskunnallisesta rahoituksesta


Teksti: Sara Pitzén
Kuvat: Sami Lamberg ja Satakuntalainen osakunta

AsiakastarinatAsuntotoimijoiden asiakastarinatKestävä rahoitusYhteiskunnallinen rahoitus

Vuoden ARA-neliöt -palkinto Jyväskylään – Kortepohjan ylioppilaskylän perusparantaminen ”poikkeuksellinen menestystarina”

Kortepohjan ylioppilaskylä rakennettiin 1960- ja 70-lukujen taitteessa Laajavuoren virkistysalueen ja Tuomiojärven välimaastoon, Jyväskylän keskustan luoteispuolelle. Ylioppilaskylä on laajasti tunnettu, ainutlaatuinen opiskelija-asumisen keskittymä, jonka 18 kerrostaloa ja yhteisötalo Rentukka muodostavat arkkitehtonisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävän kokonaisuuden.

Viime vuosina ylioppilaskylän rakennuskantaa on nykyaikaistettu määrätietoisesti. Työ on vaatinut Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnalta ja sen kiinteistöomaisuutta hallinnoivalta Soihdulta näkemyksellisyyttä, rohkeutta ja laajaa yhteistyötä. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA palkitsi hankkeen Vuoden parhaat ARA-neliöt -tunnustuksella. ARA kehuu Kortepohjan perusparantamista poikkeuksellisena menestystarinana, joka toteuttaa myös kiitettävästi kiertotalouden tavoitteita.

– Suurta muutosta on valmisteltu kokonaisuutena, mutta työt on tehty hanke kerrallaan. Alulle saatu positiivinen kierre on vahvistunut ja saanut opiskelijat palaamaan takaisin Kortepohjaan, Soihdun kiinteistöjohtaja Kimmo Moilanen kertoo tiedotteessa.

Ylioppilaskylän laaja uudistaminen alkoi 2017, kun Kortepohjan viisi yhdeksänkerroksista kerrostaloa, ”tornitaloina” tunnetut A-, B-, C-, D- ja E-talot uusittiin peräkkäisinä vuosina. Samalla uusittiin ylioppilaskylän keskusrakennus Rentukka, jossa toimi 1980-luvulla yksi Jyväskylän suosituimmista iltaravintoloista. Vuonna 2018 avattu uusi Rentukka toi opiskelijahintaisen lounasravintolan takaisin ylioppilaskylän ytimeen. Rentukassa on nyt myös valoisa kuntosali, sauna, itsepalvelupesula, opiskelu- ja ryhmätiloja sekä iso oleskeluaula. Asuntojen määrä tornitaloissa kasvoi seitsemällä 727:ään.

– Uudistuksen myönteinen vaikutus opiskelijoiden asumiskokemukseen on näkynyt selvästi asukkailtamme saadussa palautteessa, kertoo Soihdun palvelupäällikkö Jenna Pigg.

– Palveluiden keskittäminen Rentukkaan nähdään arkea helpottavana ja jakamistaloutta edistävänä asiana. Lisäksi yhteisissä tiloissa tapahtuvat arjen kohtaamiset lisäävät yhteisöllisyyttä luonnostaan.

Aukio Rentukka-talon edustalla.
Rentukassa on mahdollista järjestää tapahtumia ja harrastustoimintaa.
Näyttelytila Kortepohjan ylioppilaskylän C-talon kivijalassa.
Näyttelytila C-talon kivijalassa.

Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2025. Suurimmat päästölähteet ovat kaukolämmön ja sähkön kulutus; kiinteistöt ovat avainasemassa tavoitteen saavuttamisessa. Tornitalojen ja Rentukan remonttien vaikutus rakennusten elinkaaren aikaisiin ilmastovaikutuksiin on suotuisa: peruskorjauksessa rakennusten laskennallinen energiankulutus laski yli kolmanneksen.

ARAn rahoituksen lisäksi Kortepohjan ylioppilaskylän uudistaminen on saanut Kuntarahoituksen vihreää rahoitusta.

– Ylioppilaskylän uudistaminen oli ensimmäinen peruskorjaushanke, johon Kuntarahoitus myönsi vihreää rahoitusta, kertoo Kuntarahoituksen asiakkuuspäällikkö Sari Sistonen.

– Kortepohjan uudistaminen on erinomainen esimerkki siitä, miten vanha rakennuskanta tuodaan tähän päivään alueen identiteetille uskollisella tavalla – ja vieläpä resurssiviisaasti. Sekä soihtulaisten että asukkaiden ylpeys uudistuneesta ylioppilaskylästä on käsinkosketeltavaa. Hanketta on ollut ilo seurata, Sistonen kehuu.

Kehittyvän Kortepohjan ytimessä

Ylioppilaskylän uudistaminen on tiivis osa Kortepohjan kaupunginosan kehittämistä. Alueen tulevaisuutta hahmoteltiin vuonna 2018 julkaistussa kehittämissuunnitelmassa, jonka Jyväskylän kaupunki laati yhteistyössä Kortepohjan toimijoiden kanssa. Kaupunginosaan haluttiin lisää asuntoja, tiiviimpää kaupunkirakennetta, uusia palveluita ja parempaa liikkumista. Syksyllä Kortepohjaan valmistui uusi päiväkoti- ja koulurakennus, joka pitää sisällään myös kirjaston.

Ylioppilaskylä on Kortepohjan näyttävin maamerkki, jossa asuu vajaa neljäsosa kaupunginosan 8 000 asukkaasta. Ylioppilaskunta ja Soihtu ovat mukana alueen kehittämisessä vahvasti ja pitkäjänteisesti.

– Olemme tässä yhtenä toimijana, jolla on vaikutusvaltaa koko kaupunginosan ja kaupungin pitovoimaan. Laaja yhteistyö alueen toimijoiden kanssa mahdollistaa parhaan mahdollisen onnistumisen opiskelija-asukkaille ja kaikille kaupunkilaisille, totesi kiinteistöjohtaja Moilanen ARA-viestin haastattelussa syyskuussa 2022.

Vuoden parhaat ARA-neliöt -tunnustuspalkinto

Palkinto on myönnetty vuodesta 2017 alkaen yhdelle ARAn rahoittamalle uudisrakentamis- tai perusparantamiskohteelle. Palkinnon saavan kohteen valitsee ARA. Palkinto jaetaan vuosittain. Palkintona on ”Vuoden ARA-neliö”, palkitun rakennuksen seinään kiinnitettävä laatta. ARA valitsee palkinnon tekijäksi vuosittain nuoren taiteilijan tai muotoilijan. Tämän vuoden palkintolaatan ovat suunnittelut ja toteuttanut LAB Muotoiluinstituutin opiskelijat Alex Domeney ja Netta Aavikko.

Lähde: Vuoden parhaat ARA-neliöt 2023 -palkinto Kortepohjan ylioppilaskylälle, ARA, uutiset ja tiedotteet 2023

Vihreä rahoitus

Kuntarahoitus myöntää vihreää rahoitusta hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia positiivisia ympäristövaikutuksia. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa vihreää rahoitusta on myönnetty vuodesta 2016, ja tänä päivänä rahoituksen piirissä on jo lähes 200 hanketta Helsingistä Inariin.

Lue lisää vihreästä rahoituksesta

Teksti: Roope Huotari
Kuvat: Jari Kuskelin

Asuntotoimijoiden asiakastarinatVihreä rahoitus

Valkeakosken uusi kulttuurikeskus Luova tuo yhteisöllistä hyvinvointia koko kaupungille

Vanhan kulttuurikeskuksen korjauksesta ja uudistuksesta oli Valkeakoskella puhuttu jo kautta 2010-luvun. 1970-luvulla valmistuneelle keskukselle ei oltu sen historian aikana tehty merkittäviä peruskorjauksia. 

– Vanha kulttuurikeskus oli melkoinen energiasyöppö ja tuotti paljon lämpöhukkaa, joten tarvetta uudistukselle oli, kertoo Valkeakosken sivistysjohtaja Markku Valkamo.  

Hankesuunnitelma ja investointipäätös hyväksyttiin kesällä 2018. Siinä kärkivaihtoehdoksi nousi kirjaston muutto kaupungin keskustaan ja kansalaisopistotoimintaa järjestävän Valkeakoski-opiston sekä kuvataide- ja käsityökoulu Emilin muutto vanhan kirjastorakennuksen tiloihin.  

Entisen kirjaston sisätilat päätettiin saneerata kokonaan: rakennuksen runko ja julkisivu säilytetäisiin suojelustatuksen vuoksi ennallaan. Suunnitelmaan kuului myös uusien tilojen rakentaminen kahviolle ja musiikkiopistolle sekä uusi monitoimisali, joka sopii muun muassa esityksien ja konserttien järjestämiseen sekä toimii valtuuston uutena kokouspaikkana.  

Hiljaa hyvä – ja monikäyttöinen – tulee 

Rakentamispäätös tehtiin 2020 ja rakennustyöt käynnistyivät 2021. Kuntarahoituksen yhteiskunnallisen rahoituksen mahdollistama uusi kulttuurikeskus Luova valmistui lokakuussa 2022. Valkeakosken musiikki- ja tanssiopiston rehtori Hannele Piippo-Fair arvostaa uutta keskusta: se tuli paikallisille kulttuurityöläisille ”kuin aikaisena joululahjana”. 

– Kun olen keskustellut muualla Suomessa työskentelevien kollegoiden kanssa, on moni ollut vaikuttunut, että Valkeakoskella on satsattu ja rakennettu uutta eikä vain peruskorjattu vanhaa. Tuntuu myös hyvin merkitykselliseltä, että verraten pieni kaupunki uskaltaa satsata paikalliseen kulttuuritarjontaan. Uskon, että vielä 20–30 vuoden kuluttuakin voimme katsoa taaksepäin ja kiitellä päätöstä rakentaa kulttuurikeskus. 

Ensimmäisinä vuosinaan keskus toimii aamusta iltaan. Päivisin Luova palvelee perusopetuksen väistötiloina ennen uuden yhtenäiskoulun valmistumista; iltaisin keskuksessa toimivat musiikki- ja tanssiopisto lisäksi Valkeakoski-opisto sekä kuvataide- ja käsityökoulu Emil. Väistötilavaihe tarjoaa hyvää oppia siitä, miten tilat vastaavat erilaisten käyttäjien tarpeisiin. Luovaa on suunniteltu ja tehty pitkään ja hartaasti, mutta lopputuloksena sen monikäyttöisyys on nyt myös aitoa. Alla on paljon ”sekä henkistä että fyysistä pohdintaa” keskuksen luonteesta, Valkamo kuvailee. 

– Liikuteltavilla väliovilla ja väliseinillä tuotiin joustoa huoneiden fyysiseen käyttöön, mutta myös asenteessa on lähdetty siitä, että Luova on tarkoitettu kaikille käyttäjille. Esimerkiksi keskuksen konserttisalia voidaan vuokrata yhdistysten ja muiden toimijoiden käyttöön, jos niillä on musiikkiesityksiä tai muita projekteja, joihin sali hyvin soveltuu. 

Tavoitteena terveemmät valkeakoskelaiset 

Hyvinvointialueiden myötä kunnat hakevat uusia tapoja asukkaidensa hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä. Kokonaiskustannukseltaan noin 11 miljoonan euron kulttuurikeskus nähdäänkin Valkeakoskella myös satsauksena hyvinvointiin. Sivistysjohtaja Valkamo kuvaileekin Luovaa ”terveyden ja hyvinvoinnin takuukeskukseksi”. 

– On ihan tutkittu juttu, että yhteisöllisyydellä on ennaltaehkäisevä vaikutus sairastuvuuden ja mielenterveyshaasteiden suhteen. Valkeakoskella on lähdetty viemään tätä ajatusta eteenpäin: vapaa-ajan tekemistä halutaan tarjota kaikille, aina vauvamuskareista ikäihmisten kansalaisopistokursseihin.  

Valkamo korostaa myös, että pienten paikkakuntien on uskallettava panostaa brändiinsä, jos ne mielivät olla vetovoimaisia muuttuvassa maailmassa. Valkeakoskella tämä on tiedostettu: 20000 asukkaan kaupunki on kansallisestikin kärkipäässä, kun mitataan asukaskohtaisia panostuksia kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan toimintoihin. 

– Ihmisten täytyy tuntea ja nähdä, että kunta kuuntelee heitä ja tarjoaa heille palveluja. Eivätkä nuoretkaan jää paikkakunnalle, jossa mitään uutta on viimeksi rakennuttu vuonna vuosikymmeniä sitten. Nyt tuomme valkeakoskelaisille perheille mahdollisuuden harrastaa lähellä kotia; ainoa vaihtoehto ei ole ajaa puoli tuntia Tampereelle, Valkamo korostaa.  

Luova onkin vetänyt valkeakoskelaisia puoleensa alusta asti. Lokakuussa pidettyyn avointen ovien päivään odotettiin maltillista vierasmäärää, mutta kävijöitä tulikin lopulta yli 500. 

– Kiinnostuksen määräkin kertoo meille, että tilausta uudelle keskukselle on ollut ja se on valmistunut oikeaan aikaan. Luova tuo ison piristysruiskeen Valkeakoskelle ja haluamme hyödyntää sen herättämän innostuksen, Piippo-Fair kuvailee.

Yhteiskunnallinen rahoitus
Kuntarahoituksen yhteiskunnallista rahoitusta myönnetään investoinneille, jotka tuottavat laaja-alaista yhteiskunnallista hyötyä. Rahoitettavilla hankkeilla on positiivisia vaikutuksia ympäristöönsä ja sen yhteisöön: ne edistävät yhdenvertaisuuden, yhteisöllisen hyvinvoinnin tai alueen elinvoiman toteutumista.

Lue lisää yhteiskunnallisesta rahoituksesta

Lue lisää, kuinka tukea jo suunnitteluvaiheessa hankkeen kokonaisvaltaista kestävyyttä


Teksti: Tuomas Mäkinen

Kuva: Valkeakosken kaupunki

AsiakastarinatKuntien asiakastarinatYhteiskunnallinen rahoitus

Uusi sivistys- ja hyvinvointikampus tukee tulevaisuuden siuntiolaista onnellisuutta

Sivistys- ja hyvinvointikampus tuo yhteen suomenkielisen, noin 500 oppilaan Aleksis Kiven koulun luokat 1–9, sekä noin 200 oppilaan ruotsinkielisen Sjundeå svenska skolan ja sen luokat 1–6.  

– Kaksikielisessä kunnassa on oltava hallinnollisesti omat koulunsa kieliryhmille. Yleensä se on ymmärretty samalla fyysisesti omina koulurakennuksinaan, mutta halusimme purkaa tätä ajattelutapaa, kertoo kunnanjohtaja Juha-Pekka Isotupa.  

Isotuvan mukaan Siuntiossa ajateltiin aluksi, että koulujen tuominen saman katon alle olisi helppoa ja Suomessa olisi useitakin kaksikielisiä kuntia, jossa vastaava yhdistyminen olisi jo toteutettu. Vuoden 2022 alussa Kaarinassa valmistunut Hovirinnan alakoulu toimii samalla periaatteella, mutta Siuntion Sydämen suunnitteluvaiheessa valmiita esimerkkejä ei vielä löytynyt. Siuntiossa aiheesta käytiinkin pitkiä keskusteluja ennen prosessin edistämistä.

– Asiaan liittyi varmasti myös pelkoja siitä, säilyykö ruotsinkielisten identiteetti. Kaikkia kehityssuuntia ei voi ennakoida, mutta toivomme että oppiminen olisi molemminpuolista ja ruotsin osaaminen virtaisi myös suomen puhujien suuntaan.  

Siuntio on ruumiinkulttuurin keskus – men också mer än bara handboll 

Siuntion Sydän on keskitetty ratkaisu. Siuntiossa on aiemmin ollut toista kymmentä kyläkoulua, mutta niitä on ajan saatossa lakkautettu. Kuntatalous on ollut pitkään alijäämäinen ja toimintaa on jatkuvasti tehostettu, mutta nyt koettiin tarvetta myös panostaa.  

– Aleksis Kiven koulun viimeinen osio valmistui ja otettiin käyttöön 2007, mutta muut osat kiinteistöä ovat 1990-luvulta. Vaikka kiinteistössä oli verraten uusia tiloja, siinä oli myös paljon sisäilmaongelmia, jotka painoivat vaakakupissa ja puolsivat uuden kampuksen rakentamista. 

Sivistys- ja hyvinvointikampus on, kuten nimikin kertoo, myös paljon muuta kuin vain koulukeskus. Tiloissa toimii koulujen lisäksi nuorisotyö, kirjasto, sekä perhekeskus.  Liikuntamahdollisuuksia tukevat läheinen urheilukenttä ja kaksi palloiluhallia.  

– Käsipallo on vielä täällä kuningaslaji: Siuntio pelaa SM-tasolla sekä naisten että miesten sarjoissa. Urheilun vastapainoksi halusimme investoida kampuksella myös kulttuurimahdollisuuksiin. Iltaisin tilat ovat kansalaisopiston käytössä ja kampukselta löytyy auditorion ja näyttämön yhdistelmä, joka on jo päässyt käyttöön. Näyttämöllä esitetty Aleksis Kivi -oopperan konserttiversio toimi hyvin.  

Hyödyt eivät näy heti, mutta tukevat onnellisempaa kuntalaisuutta 

Polku valmiiseen kampukseen on ollut pitkä. Keskustelua hankkeen mahdollisuuksista käytiin jo 2010-luvun alkupuolella ja ne alkoivat saada konkreettisempaa muotoa vuosikymmenen puolivälin jälkeen. Hankkeen toteutustavasta puhuttiin myös matkan varrella paljon. Vanhan koulun sisäilmaongelmat herättivät kunnan johdossa myös itsekritiikkiä. 

– Kyseenalaistimme, osaammeko toteuttaa terveen ja toimivan koulukiinteistön. Ei kukaan tahallaan rakenna ongelmallisia tiloja, mutta tietysti haasteet aiheuttivat turhautumista. Halusimme varmistaa, että osaisimme hallita uusien tilojen kohdalla niihin liittyvät riskit, Isotupa avaa käydyn keskustelun taustoja. 

Tätä taustaa vasten Siuntion Sydän päätettiin toteuttaa 20 vuoden elinkaarimallilla, joka vastuuttaa kampuksen kunnossapidon urakoitsijalle. Urakoitsijaksi valikoitui SRV ja rakentaminen käynnistyi syksyllä 2020 ja valmistui keväällä 2022. Reilun 28 miljoonan euron hankkeessa Kuntarahoituksen leasingrahoituksen osuus oli 26 miljoonaa euroa.  

Isotupa uskoo, että kampus tuo ajan mittaan paljon hyötyjä. Hänen mukaansa Siuntio on pieni kunta, jossa palveluyksiköt ovat pieniä – synergia on tärkeää, jotta ammattilaiset ehtivät keskittyä ydintehtäviinsä eikä tukitoimintojen pyörittäminen vie liikaa aikaa.  

– Jos opettajat, nuorisotyön ja perhekeskuksen osaajat ehtivät antaa enemmän aikaansa nuorille ja perheille, on se jo tärkeä onnistuminen. Se ei näy ehkä heti tilastoissa, mutta asiaa on katsottava pitkällä jänteellä. Mitä paremmin tavoitamme pudokkaat sekä onnistumme tukemaan nuoria ja perheitä, sitä hyvinvoivempi Siuntio meillä todennäköisesti on kymmenen vuoden päästä. 

Oikaisu: Artikkelissa kerrottiin aiemmin, että Siuntion Sydän oli ensimmäinen koulukiinteistö Suomessa, joka toi samoihin tiloihin suomen- ja ruotsinkielisten koulujen opetuksen. Ratkaisu on harvinainen, mutta sellainen on ehditty toteuttaa ennen Siuntion Sydämen valmistumista, esimerkiksi Kaarinan Hovirinnan alakoulussa.

Teksti: Tuomas Mäkinen
Kuva: Siuntion kunta

AsiakastarinatKestävä kuntaKuntien asiakastarinatLeasing

Joogahuone, kokkailupaikka ja opiskelutila – VOAS muutti soluja yksiöiksi opiskelijoiden toiveita kuunnellen

Vaasan opiskelija-asuntosäätiö VOAS oli 1990-luvulla rakennuttanut keskustan tuntumaan Vöyrinkaupunkiin Olympiakorttelin. Korttelilla oli kyseenalainen maine, vaikka asukkaat pääosin viihtyvät alueella. Ongelmaa lähdettiin ratkomaan yhdessä kaupungin ja Vaasan yliopiston kanssa Lähiö-Inno-hankkeessa. Tavoitteena on parantaa Olympiakorttelin imagoa ja tuoda se tiiviimmäksi osaksi keskustaa.

VOASin toimitusjohtaja Marko Ylimäki VOAS-kyltin alla toimiston edustalla
Marko Ylimäki VOASin toimiston edustalla

Olympiakorttelissa on yhteensä noin 600 asuntoa, joista neljä viidesosaa on opiskelija-asuntoja.

– Olympia II -rakennuksessa oli asuntoja paljon tyhjillään. Varsinkaan kahden hengen solut eivät enää houkutelleet opiskelijoita asukkaiksi. Päätimme muuttaa asunnot yksiöiksi, VOASin toimitusjohtaja Marko Ylimäki kertoo.

Sen sijaan, että asunnot olisi rakennettu totuttuun tapaan, VOAS halusi suunnitella asunnot yhdessä käyttäjien kanssa. Opiskelijoita kutsuttiin etätyöpajaan, jossa heiltä kysyttiin, mitä kaikkia tarkoituksia kodin täytyy palvella. Työpajan teemana oli päivä opiskelijan kotona.

– Etäopiskelu on selvästi muuttanut tarpeita. Kodin täytyy olla joogahuone, kuntosali, opiskelutila ja soveltua yhdessä kokkailuun. Ratkaisujen miettiminen opiskelijoiden kanssa oli erittäin kiva ja hyödyllinen kokemus, Ylimäki kuvailee.

Opiskelijat saivat toiminnallisuuden lisäksi vaikuttaa asuntojen visuaalisuuteen. Heille annettiin äänestettäväksi kolme eri värimaailmaa, joista asuntoihin valikoitui beigensävyinen Hiekka.

Toimivuus, kestävyys ja kustannustehokkuus keskiössä

Kuntarahoituksen yhteiskunnallisella rahoituksella rahoitetussa remontissa 60-neliöinen kahden hengen solu muuttui kahdeksi 28 neliömetrin yksiöksi. Ensimmäinen kolmesta talosta valmistui syys-lokakuun vaihteessa, seuraavat kaksi taloa valmistuvat helmikuussa ja heinäkuun lopussa.

Soluasuntojen suuri koko oli onni, mutta niiden halkaiseminen ei ollut helppoa.

– Mietimme pitkään, mikä olisi järkevin tapa remontoida asunnot kustannustehokkaasti. Suunnitelmaa hierottiin niin kauan, että saimme haluamamme hinnan ja laadun. Vasta viidennellä kierroksella olimme tyytyväisiä ratkaisuun. Asunnoista päädyttiin tekemään peilikuvia, joissa kylpyhuoneet ovat vastakkain. Näin säästimme putkivedoissa, Ylimäki kertoo.

Tilava kylpyhuone, jonka seinät valkoista kaakelia
Uusien yksiöiden kylpyhuoneet ovat tilavia.

Talot pyrittiin remontoimaan mahdollisimman vastuullisiksi ja varustelemaan nykyvaatimusten mukaisesti. Remontin yhteydessä ikkunat vaihdettiin ja asuntoihin lisättiin älykkäästi säätyvä korjausilmaventtiili. Kiinteää valaistusta ja kaappitilaa lisättiin opiskelijoiden toiveiden mukaisesti. Materiaalivalinnoissa painotettiin kestävyyttä.

– Uusien asuntojen lattiat ovat vinyylilankkua, jolla on 15 vuoden takuu. Materiaali on laminaattiin verrattuna tuplahintainen, mutta se kestää kolme kertaa kauemmin. Työpajassa tuli selväksi, että kylpyhuoneen on oltava tilava ja siellä on oltava pesukoneliitäntä. Keittiöön saa helposti asennettua astianpesukoneen ulosvedettävän kaapin tilalle. Pyrimme huomioimaan opiskelijoiden toiveet mahdollisimman kattavasti.

Remontin yhdessä pohdittiin myös energiaratkaisua. Kaukolämmön vaihtamiselle toiseen energiamuotoon ei kuitenkaan nähty tarvetta, koska Vaasassa kaukolämpö tuotetaan 85-prosenttisesti uusiutuvalla energialla eikä hinnankorotuspaineita ole kuten monella muulla kunnallisella energiayhtiöllä.

Yhteistilat remontoidaan myöhemmin. Niiden ratkaisuja mietitään, kun Lähiö-Inno-hankkeen lopulliset tulokset ovat selvillä.

VOAS panostaa digitalisaatioon ja yhteisöllisyyteen

VOAS viettää tänä vuonna 50-vuotisjuhlavuotta. Taivalta juhlistettiin kutsuvierasjoukolla marraskuussa kaupungintalolla ja opiskelijoita muistettiin sponsoroimalla Vaasa Campus Festivalille artistivieraita.

Säätiön portfoliossa on monenlaisia kohteita. Ensimmäiset VOASin omat asunnot valmistuivat vuonna 1973 Palosaarelle, jossa myös korkeakoulujen kampukset sijaitsevat. Vuonna 1987 Vaasan kaupunki, opiskelijajärjestöt ja VOAS sopivat, että opiskelija-asumisen järjestäminen keskitetään VOASille. Tuolloin säätiölle siirtyivät muun muassa yliopistokampuksella sijaitsevat 1800-luvulla valmistuneet puutalot, jotka aiemmin palvelivat puuvillatehtaan työntekijöiden asuntoina.

– Myös puutalot ovat opiskelijoiden keskuudessa haluttuja. Niissä kiinnostaa ainutlaatuisuus ja yksilöllisyys, Ylimäki arvioi.

Marko Ylimäki on VOASin kolmas toimitusjohtaja. Hänen edeltäjänsä laittoi yhtiön talouden kuntoon, Ylimäen tavoitteena on digitalisoida tekeminen. Mitä muuta VOASissa on meneillään?

– VOASin uusi strategia valmistuu pian. Siinä korostuu asumisen yhteisöllisyys, jonka eteen teemme jo nyt paljon töitä, Ylimäki kertoo.

– Jatkamme tietysti myös Olympiakorttelin kehittämistä. Toivoimme, että asuntojen käyttöaste paranee ja alue muuttuu houkuttelevammaksi. Meillä on korttelin toisen omistajan, Vaasan kaupungin kanssa hyvä keskusteluyhteys. Tahtotila alueen kehittämiseen on yhteinen, Ylimäki jatkaa.

Yhteiskunnallinen rahoitus
Kuntarahoituksen yhteiskunnallista rahoitusta myönnetään investoinneille, jotka tuottavat laaja-alaista yhteiskunnallista hyötyä. Rahoitettavilla hankkeilla on positiivisia vaikutuksia ympäristöönsä ja sen yhteisöön: ne edistävät yhdenvertaisuuden, yhteisöllisen hyvinvoinnin tai alueen elinvoiman toteutumista.

Kestävä asuminen – valtion tukeman asuntotuotannon nykytila ja näkymät
Kuntarahoitus toteutti keväällä 2022 kyselyn, jossa yhtiö kartoitti asuntosektorin asiakkaidensa näkemyksiä valtion tukemasta asuntotuotannosta. Kyselyn tuloksia käsitellään keskustelupaperissa, jossa Kuntarahoitus yhdessä ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa nostaa esiin kolme suositusta Suomen asuntopolitiikkaan. Lue lisää ja lataa julkaisu



Teksti: Hannele Borra
Kuvat: Vaasan opiskelija-asuntosäätiö VOAS

AsiakastarinatAsuntotoimijoiden asiakastarinatYhteiskunnallinen rahoitus