Kokkolan Piispanmäkeen valmistuu 2025 monitoimitalo, joka tulee palvelemaan yhteensä yli tuhatta päiväkotilasta, koululaista ja työntekijää. Rakennukseen siirtyy aikanaan usean eri koulun ja päiväkodin oppilaita. Lisäksi talo palvelee nuorisotoimea ja oppilashuoltoa ja useita yksiköitä palveleva tuotantokeittiö parantaa kaupungin ruokahuollon toimintavarmuutta.

Uudisrakennukseen päätymisen taustalla on vuonna 2017 selvitys kaupungin päiväkoti- ja kouluverkoston tilanteesta. Jo esiselvityksessä todettiin, että Jokilaakson ja Hakalahden koulut alkoivat olla käyttöikänsä päässä. Vanhojen rakennusten kuluja verrattiin uudisrakennusten keskiarvoihin.

– Erityisesti lämmityskuluja katsoessa tuntui, että vanhojen rakennusten ylläpito on melkoista tuhlausta. Myös joidenkin kiinteistöjen sijainnit olivat hankalat. Korjaustarveselvitykset tukivat sitä, että jotain oli tehtävä: peruskorjaus ei olisi ollut järkevä ratkaisu, joten esitettiin, että useampi koulu ja päiväkoti yhdistettäisiin uudisrakennukseen, rakennuspäällikkö Veli-Matti Isoaho taustoittaa.

Uudisrakennus haluttiin sijoittaa järkevästi.  Oppilaaksiottoaluetta tarkasteltiin, alueen lapsiperheiden nykyisiä ja tulevia tarpeita arvioitiin.

– Monitoimitalo rakennetaan keskeiselle paikalle. Piispanmäki on pientalovaltaista aluetta, mutta valmistaudumme alueen teolliseen muutokseen ja siihen, että seudulle muuttaa uusia asukkaita, Isoaho jatkaa.

Rakennukseen liittyvä tieto tuodaan osaksi opetusta

Itse kohde on Isoahon mukaan melko tavallinen monitoimitalo, jollaisia Suomesta löytyy hänen mukaansa ”pilvin pimein.”  Poikkeuksellisen Piispanmäestä tekevät panostukset kestävyyteen ja siihen liittyvän tiedon hyödyntämiseen läpi elinkaaren. Jo suunnitteluvaiheessa hankkeelle päätettiin hakea vihreää rahoitusta. Urakan kilpailutuksessa painotettiin hinnan sijaan laatua ja kokonaistaloudellisuutta. Älykästä rakennusta ja siihen liittyvää tietoa tullaan käyttämään osana opetusta.

– Kouluissa on ennen ollut melko heikko ymmärrys itse opetustilojen lämmön- tai sähkönkulutuksesta. Piispanmäen koulussa tämä tieto halutaan mukaan pedagogiseen työhön. Tuomme oppilaiden arkipäivään esimerkiksi tietoa siitä, mistä kouluun käytetyt 300 000 tiiltä ovat peräisin, miten yhdeksän kilometrin pituinen primäärimaalämpöputkistojärjestelmä toimii, miten rakennuksessa käytetty betoni ja raudoitus on valmistettu, ja niin edelleen, Isoaho kuvailee.

Piispanmäellä koulua tulevaisuudessa käyvät lapset saavatkin opetuksen puitteiksi ja osaksi mallikelpoisen kappaleen kestävästä ja vastuullisesta rakentamisesta. Vihreän rahoituksen kriteerit ja tavoitteet on luettu Kokkolassa tarkkaan ja niihin on vastattu kunnianhimoisella otteella.

Lämmitys tullaan toteuttamaan hybridiratkaisuna. Normaalioloissa koulua lämmittää koulun omasta pihasta otettava maalämpö, ja elohopean pudotessa alle 15 pakkasasteen kaukolämpö kytkeytyy päälle. Kohteeseen asennetaan näiden lisäksi myös aurinkopaneelit.

– Kaukolämmönkin voimme osoittaa olevan 80-prosenttisesti hiilineutraalisti tuotettua. Rakennuksen kaikki lasipinnat on suunniteltu myös estämään ylimääräistä auringonsäteiden läpäisyä, mikä vähentää energiankulutusta lämpiminä vuodenaikoina, kun tiloihin ei tarvita ylimääräistä jäähdytystä.

Kestävyys on huomioitu myös kohteen sijainnissa ja liikenneyhteyksissä. Alueen halutaan olevan helposti ja vähähiilisesti saavutettavissa: kevyen liikenteen väyliä ja bussireittejä on parannettu, jotta henkilöauto ei olisi välttämätön Piispanmäellä liikuttaessa.

– Koulualueen ympärille tulee myös sähköautojen latauspisteitä. Itse koulun tontille näitä ei kuitenkaan tuoda, jottei koulualueella liikkuisi henkilöautoja ja liikkumisen turvallisuus ei vaarantuisi.

Alueen luontoa halutaan hyödyntää opetustoiminnassa. Tontilla sijaitseva lehtometsä pääsee käyttöön päiväkoti-ikäisten opetuksessa.

– Metsikköön tullaan tekemään satupolku pienimmille lapsille. Myös tulevan koulun lähellä sijaitseva peltoalue on ostettu opetuskäyttöön: siellä voidaan tehdä kaupunkiviljelyä ja tuoda opetukseen hyvin käytännönläheisiä asioita ihan lähtien siitä, miten porkkanat tai muut hyötykasvit kasvavat.

Laaja työryhmä ja tavallisesta poikkeava toteutus

Maanrakennustyöt uuden koulun tontilla aloitettiin vuoden 2023 alussa ja rakentaminen käynnistyi huhtikuussa. Urakkamuodossakaan ei tyydytty tavanomaiseen vaan valinta perustui huolelliseen vertailuun.

– Kävimme läpi hankkeitamme viimeisen neljän vuoden ajalta ja tarkastelimme, mikä niissä on hyvää tai huonoa. Suomessa on pitkälti menty rakennusliikevetoiseen kokonaisurakkamalliin, jossa tilaajalla on rajatut vaikutusmahdollisuudet, kun pääurakoitsija hoitaa aliurakoitsijat. Halusimme hankkeen omiin käsiin ja pystyä itse vaikuttamaan läpi koko urakan. Näistä syistä päädyimme jaettuun urakkaan, vaikka se tuottaa meille enemmän työtä, Isoaho kertoo.

Hankkeessa kaupungin lapsiystävyyttä ja osallisuutta painottava strategia viedään käytäntöön. Monitoimitalon suunnitteluun ja myös urakkavaiheeseen on osallistettu kaupungin henkilöstöä. Sivistystoimen ja kiinteistöhuollon asiantuntijoilta on kysytty kokemuksia vastaavista hankkeista neljän vuoden ajalta. Kaikkien asianosaisten halutaan tuovan panoksensa hankkeeseen.

– ­Prosessiamme voisi verrata autotehtaan tuotantoprosessiin. Kun hanke etenee linjalla oman osa-alueen kohdalle, kyseinen ryhmä tuo oman tietonsa ja panoksensa siihen. Kahden viikon välein käymme läpi etenemisen, parannustoiveet ja seuraavat tavoitetasot. Näin pystymme ennakoimaan etenemisen ja viestimään siitä seuraavan vaiheen suunnittelijoille ja toteuttajille, Isoaho kuvailee.

Pedagogiseksi asiantuntijaksi kutsuttiin eläköitynyt rehtori.

– Hän on ollut korvaamaton apu muun muassa tarveselvitysvaiheen tilaohjelman laatimisessa ja kalustohankinnoissa yhdessä sivistystoimen kanssa! Isoaho kiittelee.

Koulu-urakkaa valvoo 12 hengen ohjaustyöryhmä, joka kokoontuu aina kuuden viikon välein valvojien tilannekatsaukseen. Valvojat ”eivät vain aja työmaan ohi ja ota valokuvaa siitä, mitä syntyi” vaan ovat tiiviisti läsnä työmaalla ja raportoivat työstään viikoittain Isoaholle. Rakennus myös otetaan vastaan osa kerrallaan. Vastaanottoon liittyviä rakennusosia, eli mestoja, on yhteensä noin 3 000.

– Asioita tarkastetaan tyypillisesti vasta, kun ne ovat valmiita. Tässä urakassa teemme asian toisin päin. Kaikista rakennusosista on tehty etukäteen tarkat suunnitelmat, jotka on vielä tarkastettu rakennuttajan kokoaman valvontatiimin ja projektin eri suunnittelualoihin perehtyneiden asiantuntija-managerien kanssa. Työmaalla jokainen rakennusvaihe katsotaan ensin tiimin ja valvojien kanssa läpi ja vasta sen jälkeen aletaan tehdä. Tärkeimpinä laatukriteereinä ovat aikataulun hallinta, vaatimuksenmukaisuus ja valvonta. Tämä on tietysti vaatinut joustoa myös urakoitsijoilta. Pelisäännöt tästä mesta-ajattelusta, jossa työn sovittu laatu varmistetaan kolmiportaisena laadunvarmistusprosessina – edeltävänä, työnaikaisena ja työvaiheen jälkeisenä laadunvarmistuksena – on otettu hyvin vastaan, Isoaho kertoo.

Kokkolan kaupungin perehtyneisyys vihreän rahoituksen vaatimuksiin, kuten erinomaisen energiatehokkuuden vaatimusten saavuttamiseen, uusiutuvaan omavaraisuusenergiaan sitoutuminen ja rakennuksen toimimiseen kestävän kehityksen oppimisympäristönä tekivät syvän vaikutuksen Kuntarahoituksen asiantuntijoihin.

– Hanke täyttää kaikki vihreän rahoituksen kriteerit ja sen toteutus on kuin suoraan oppikirjasta, Kuntarahoituksen vastuullisen rahoituksen senior asiantuntija Rami Erkkilä ylistää.

Kokkola aikoo todentaa kestävyyden ja monitoimitalon ”tummanvihreyden”.

– Kun Piispanmäki valmistuu, pidetään tarkastus ja katsotaan, pidimmekö sanamme ja pääsimmekö tavoitteisiin, Isoaho hymyilee.

Teksti: Tuomas Mäkinen
Kuva: Kokkolan kaupunki