Uusi koulukeskus tukee Nummelan alueen kehittymistä

Nummelassa on ollut pitkään tarve uudelle koulurakennukselle, sillä alueen koulut olivat täynnä ja todettu ahtaiksi. Vuoden 2023 lopussa valmistunut Etelä-Nummelan koulukeskus on Vihdin kunnan suurin investointi. Rakennuksessa on tilaa noin 600 alakoululaiselle ja noin 250 päiväkotilapselle.  

– Hankkeen tavoitteena oli turvata koulutilojen riittävyys Nummelassa nyt ja tulevaisuudessa, Vihdin kunnan tekninen johtaja Ville Könönen tiivistää.  

Vihti valitsi hankkeen toteutustavaksi elinkaarimallin. Valintaan päädyttiin kestävyyssyistä, sillä elinkaarihankkeessa urakoitsija sitoutuu ylläpitämään rakennuksen kuntoa. 

– Tämä on Vihdin ensimmäinen elinkaarihanke. Seuraamme kuntana mielenkiinnolla, mitkä ovat eri sektoreiden, kuten käyttäjien, infra- ja tukipalvelujen, taloushallinnon ja kuntalaisten, kokemukset.  

Investointi ilmastoystävällisyyteen 

Nummelan uusi koulukeskus on saanut Kuntarahoituksen vihreää rahoitusta. Kunta on huomioinut kohteen suunnitteluratkaisuissa elinkaarivaikutukset alusta pitäen: rakennusmateriaalina on käytetty puuta, rakennus lämpenee maalämmöllä ja katolle on asennettu aurinkopaneeleja.  

Käyttömukavuutta ja viihtyisyyttä lisää myös se, että koulu on täysin kengätön.  

– Tällä hillitään sisään kulkeutuvan lian ja siivouksen määrää. Se on myös osa sisäilmaterveyttä, Könönen kertoo.  

Monikäyttöinen rakennus on iloksi monille 

Urakka saatettiin päätökseen loppuvuodesta 2023. Koulukeskuksen varsinainen toiminta alkoi tammikuussa, kun ovet avautuivat lapsille ja henkilökunnalle uuden lukukauden alkaessa. Keskus kokoaa nyt samoihin tiloihin suomen- ja ruotsinkielistä opetusta – siellä toimii kaksi koulua, kaksi päiväkotia sekä nuorisotila.    

Koulurakennus tukee laajasti Nummelan asukkaiden hyvinvointia. Päivisin rakennus on varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen käytössä, mutta sen tilat ovat helposti muunneltavissa myös muihin tarpeisiin.  

– Rakennuksessa on huomioitu hyvin iltakäytön mahdollisuudet. Muun muassa liikuntasalia, asukaskeittiötä ja luokkatiloja voidaan hyödyntää myös iltaisin.  

– Koulukeskuksen ympärille on kaavoitettu aluetta lisärakentamiselle. Hanke tukeekin vahvasti Etelä-Nummelan kehittymistä ja laajentumista, tekninen johtaja Könönen iloitsee. 

Teksti: Taru Inkinen
Kuva: Vihdin kunta / Joenrinne Films

Vihreä rahoitus

Kuntarahoitus myöntää vihreää rahoitusta hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia positiivisia ilmasto- ja ympäristövaikutuksia. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa vihreää rahoitusta on myönnetty vuodesta 2016, ja tänä päivänä rahoituksen piirissä on yli 300 hanketta Helsingistä Inariin.

Lue lisää vihreästä rahoituksesta

Sotkamo pysyy liikkeessä

Miten Sotkamon kunnalla menee?

”Kunnalla menee hyvin monilla mittareilla. Asukasmäärämme on noussut edellisinä vuosina, kun taas ympäröivissä kunnissa trendi on toisenlainen. Muuttovoitto on ollut sadan hengen paikkeilla vuodessa. Joukossa on sekä kotimaisia että yhä enemmän ulkomailta tulevia muuttajia. Työttömyysaste on 4–5 prosenttia, eli käytännössä täällä on täystyöllisyys. Tietenkin meillä on myös samoja haasteita kuin muualla kuntakentässä näin hyvinvointiuudistuksen jälkijunassa. Tämä vaatii jatkuvaa suunnittelua ja asioiden järjestykseen laittamista.”

Mitä uutta kunnassa tapahtuu?

”Olemme viemässä tällä hetkellä isoja investointeja eteenpäin. Meille on rakentumassa uusi yläkoulu, joka on 15–20 miljoonan euron kokonaisuus. Lisäksi rakennamme uutta lukiorakennusta, jonka yhteyteen tulee myös uudet kirjaston tilat. Tämä ja viime vuosi ovat suuria investointivuosia.

On pakko mennä eteenpäin ja kehittää asioita, jos haluaa pysyä mukana kuntien keskeisessä kilpailussa. Tänä päivänä koko Suomi kilpailee osaajista ja tekijöistä.”

Mikä on mielestäsi Sotkamon suurin vahvuus?

”Vahvuutemme ovat matkailu ja urheilu. Edellisinä vuosina olemme olleet eniten matkailijoita keränneiden paikkakuntien viiden kärjessä. Vuokatin matkailu on ympärivuotista: hiihto- ja joululomien lisäksi tänne suuntautuu kesämatkailua. Heinäkuu on paras matkailukuukautemme.

Liikuntaolosuhteita on paranneltu 20 miljoonan euron edestä kymmenen viime vuoden aikana. Vuokatti Areenan lisäksi olemme rakentaneet muun muassa liikuntahallin ja skeittiparkin. Liikuntaolosuhteiden pitää olla kunnossa – onhan Vuokatissa myös olympiavalmennuskeskus talvilajeille.

Kunnan suuren pinta-alan ansiosta tänne mahtuu urheilu- ja matkustusmahdollisuuksien lisäksi paikallisia työllistäviä kaivoksia. Kaivoksilla työskentelee tällä hetkellä noin 2 000 ihmistä, mikä vaikuttaa huomioitavasti kunnan työllisyysasteeseen ”

Miltä Sotkamon tulevaisuus näyttää 10 tai 20 vuoden kuluttua?

”Sotkamo on vireä ja virkeä. Matkailussa on paljon kasvupotentiaalia. Se on nojannut pitkälti suomalaisiin, mutta kansainvälisen puolen avautumisen eteen on tehty paljon töitä. Uskon, että siihen mennessä majoituskapasiteetti on myös kasvanut.”

Mitä kaikkea olet tehnyt työurallasi?

”Olen ollut Sotkamon kunnalla töissä yli 20 vuotta. Aloitin luokanopettajana, ja etenin rehtorin töiden kautta perusopetuksen johtajaksi, sivistysjohtajaksi ja lopulta kunnanjohtajaksi. Olen nähnyt sivistyspuolen ihan ruohonjuuritasolta lähtien, mikä auttaa paljon kunnan johtamisessa.”

Mitä kirjaa, sarjaa, elokuvaa tai podcastia suosittelisit?

”Suoratoistopalveluissa minua kiinnostavat eniten historiaan liittyvät sarjat. Kirjoista luen taas eniten elämäkertoja. Viimeksi yöpöydällä on ollut Pohjolan Leijona, joka on Mirkka Lappalaisen Ruotsin kuninkaasta kertova historiakirja.”

Kenen kunta- tai aluevaikuttajan mietteitä haluaisit kuunnella seuraavaksi?

”Kempele ja Pirkkala ovat Sotkamoa vastaavia maakuntakeskuksen vieressä olevia kuntia. Seuraavaksi voisin haastaa mukaan Pirkkalan talousjohtajan Tommi Ruokosen.”

MIKA KILPELÄINEN
Työ: Kunnanjohtaja, Sotkamon kunta
Syntynyt: 1974
Kotoisin: Sotkamosta
Asuu: Sotkamossa

Lue juttusarjan aiemmat osat:

Teksti: Taru Inkinen

TA-Yhtiöiden Joutsenmerkityn asuintalon ratkaisut kannustavat ympäristöystävällisyyteen

Lieto on yksi Turun seudun voimakkaasti kasvavista kaupungeista. Liedon tavoitteena on olla kestävien valintojen kaupunki, jossa on viihtyisän vireä keskusta ja jota ympäröivät omaleimaiset kylät. Keskustaan valmistui viime elokuussa Varsinais-Suomen ensimmäinen joutsenmerkitty kerrostalo.

Asumisoikeuskohde Simpukkatie 17 on ulkoapäin tyypillinen viisikerroksinen, yhden portaikon kerrostalo. Parvekkeellisia asuntoja on yksiöistä tilaviin neljän huoneen asuntoihin. Kohteen erityisyydestä kertoo ulkoseinän metallinen laatta, kiiltävä todiste Joutsenmerkistä.

Ympäristömerkintä Suomi Oy:n kriteerit varmistavat, että asuintalo on ympäristöystävällinen rakennusvaiheesta materiaalien kierrätykseen asti. Koko prosessia on valvottu ja vaatimukset koskevat energiankulutusta, rakennusjätteen vähentämistä ja kierrätystä, sekä viihtyvyyteen vaikuttavia tekijöitä, kuten päivänvalon määrää ja akustiikkaa.

– Tavoittelimme Joutsenmerkkiä määrätietoisesti. Se edellytti sekä pakollisten että valinnaisten vaatimusten toteuttamista. Rakentamisessa huomioitiin kestävyys monelta kantilta, missä onnistuimme lopulta erinomaisesti, kertoo Matti Keitilä, TA-yhtiön aluejohtaja.

Erinomainen mahdollisuus oppia uutta kestävästä rakentamisesta

Kestävyys huomioitiin alusta asti. Joutsenmerkin voi myöntää vasta talon valmistuttua, joten projektin aikana täytyi olla valppaana. Hanke tarjosi uusia oppeja ja onnistumisia.

– Huoneistot on suunniteltu niin, että niihin on saatu mahdollisimman paljon päivänvaloa. Yleisissä tiloissa valaistusta säädellään liiketunnistimilla. Kaikkien asuntojen saniteettikalusteet, liedet, kodinkoneet ja kylmäkoneet ovat energiatehokkaita. Lisäksi kerrostalossa on asuntokohtaiset vesimittarit, Keitilä kertoo.

Asuintalossa on huoneistokohtaiset mittarit ja jokainen maksaa käyttämästään vedestä, mikä kannustaa säästämään energiaa ja vettä. Myös jätteiden lajitteluun kiinnitettiin erityistä huomiota, ja jokaisessa asunnossa onkin monipuoliset jaelokerot eri kotitalousjätteille.

Rakennusjätteen kierrätysaste ylsi 75 prosenttiin

Lämpimän käyttöveden lämpöhäviötä hillitään lyhyillä kiertoputkilla ja riittävillä eristyksillä. Vesijohdoissa ei käytetty kuparia lukuun ottamatta näkyviä osia, minkä ansiosta putkiston valmistukseen kului tavallista vähemmän energiaa. Kestävä rakentaminen näkyi materiaalivalinnoissa, ja kemikaalit ja kiertotalous huomioitiin myös tarkasti, esimerkiksi formaldehydipäästöjen raja-arvojen osalta. Materiaaleista yli 50 prosenttia oli joutsenmerkittyjä, ja rakennusjätteen kierrätysaste oli 75 prosenttia.

Tontille kulussa näkyy ympäristöystävällisyyteen tukemisen viimeinen silaus. Polkupyörien säilytykseen on panostettu: pyörille on oma huoltotila ja 50 prosenttia pyöräparkeista on katetulla alueella. Parkkipaikoilla voi ladata sähkö- ja hybridiautoa, ja katolla on valmius aurinkopaneeleille.

Kuntarahoituksen vihreä rahoitus sopi mainiosti kohteen rahoitukseen, sillä Joutsenmerkin vaatimukset olivat hyvin linjassa vihreän rahoituksen myöntämisperusteiden kanssa. 

Vihreä rahoitus

Kuntarahoitus myöntää vihreää rahoitusta hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia positiivisia ilmasto- ja ympäristövaikutuksia. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa vihreää rahoitusta on myönnetty vuodesta 2016, ja tänä päivänä rahoituksen piirissä on yli 300 hanketta Helsingistä Inariin.

Lue lisää vihreästä rahoituksesta

Teksti: Sara Pitzén
Kuva: Hartela

Vuoden ARA-hanke: Turun Mäntymäessä yhdistyy 1950-luvun henki ja moderni asuminen

Turun keskustan lähellä sijaitseva Mäntymäki on kokenut mittavan uudistuksen viime vuosina. Osa alueen kerrostaloista oli teknisen käyttöikänsä päässä eikä niiden korjaaminen ollut taloudellisesti kannattavaa, minkä vuoksi päädyttiin purkavaan uudistamiseen. Purettujen talojen tilalle nousee yhdeksän rakennusta, joista neljä on nyt valmiina.

Uudistus tehtiin alueen historiaa kunnioittaen. Uusien kerrostalojen haluttiin ilmentävän alkuperäisten rakennusten 1950-luvun tyyliä, jota niiden selkeä muotokieli ja puistomaiset piha-alueet henkivät. Asunnot vastaavat samalla nykypäivän tarpeisiin: ne ovat moderneja, valoisia ja esteettömiä.

– Halusimme panostaa Mäntymäessä erityisesti yhteisöllisyyteen sekä vastata asukkaiden erilaisiin ja muuttuviin asumistarpeisiin. Olemme ylpeitä Mäntymäen alueesta ja sille myönnetystä tunnustuksesta, iloitsee Johannes Malmi, TVT Asuntojen rakennuttamis- ja hankekehityspäällikkö.

Yhteisöllistä asumista keskustan kupeessa

Turussa on kysyntää kohtuuhintaisille ja hyvälaatuisille vuokra-asunnoille, mikä näkyy TVT Asunnoille tulevissa hakemusmäärissä. Rakennushankkeen ansiosta Mäntymäkeen saadaankin 280 uutta asuntoa. Alueen sijainti vetää myös puoleensa: matka Mäntymäestä keskustaan on alle kaksi kilometriä. TVT Asuntojen toimitusjohtajan Teppo Forssin mukaan suurin osa asuntohakijoista toivoo kotia juuri keskusta-alueelta.

TVT Asunnot kutsui asukkaat mukaan asuntojen suunnitteluun. Lopputuloksena valmistuu asuntoja, joissa on huomioitu erilaiset elämäntilanteet. Esimerkiksi asuntojen alkovit ovat muunneltavissa eri tarpeisiin, vaikkapa työtilaksi, lastenhuoneeksi, varastoksi tai kuntoilutilaksi.

Uusiin taloihin on haluttu tuoda myös yhteisöllisyyttä tukevia ratkaisuja. Asukkaat saavat käyttöönsä muun muassa monitoimitilat sekä yhteiset ulkotilat.

Vihreä rahoitus

Kuntarahoitus myöntää vihreää rahoitusta hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia positiivisia ilmasto- ja ympäristövaikutuksia. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa vihreää rahoitusta on myönnetty vuodesta 2016, ja tänä päivänä rahoituksen piirissä on yli 300 hanketta Helsingistä Inariin.

Lue lisää vihreästä rahoituksesta

Tietoa palkinnosta

Asumisen rahoitus ja kehittämiskeskus Ara palkitsee vuosittain laadukasta rakentamista Vuoden parhaat ARA-neliöt tunnustuksella. Palkinto myönnetään yhdelle kohteelle, jossa on tavoiteltu vähimmäistasoa korkeampaa laatua sekä elinkaarikustannuksiltaan kohtuuhintaista asumista. Palkintona on ”Vuoden ARA-neliö”, palkitun rakennuksen seinään kiinnitettävä laatta. Ara valitsee palkinnon tekijäksi vuosittain nuoren taiteilijan tai muotoilijan. Tämän vuoden palkintolaatan ovat suunnitelleet ja toteuttaneet LAB Muotoiluinstituutin opiskelijat Janika Leppioja ja Elisa Vehkala.

Teksti: Taru Inkinen
Kuvat: TVT Asunnot

Lempäälään rakentuu uimahalli-kylpylä 30 metriä maanpinnan alle

Arkkitehtitoimiston laatima havainnekuva Lempäälän uimahallin allastilasta.

Etelä-Pirkanmaalla sijaitsevaan Lempäälään muuttaa vuosittain noin 350 henkilöä, ja kunnan väkiluvun noustessa myös palvelujen tarve kasvaa. Alueella on muun muassa kymmenen alakoulua, kolme yläkoulua ja lukio, joissa opiskelee yhteensä yli 5 000 lasta ja nuorta.

Aiemmin lähimmät uimahallit ovat olleet Valkeakoskelta, Kangasalta ja Tampereelta. Lähiuimahallia on toivottu alueelle jo 90-luvulta asti. Lempäälän uimahalli tulee palvelemaan myös naapurikuntia ja -kaupunkeja, sillä se on kätevästi saavutettavissa kevyellä ja julkisella liikenteellä.

– Uiminen on monelle käyttäjäryhmälle helposti soveltuva laji. Pelkästään koululaisista ja opiskelijoista tulee suuri käyttäjäryhmä uudelle uimahallille. Tavoitteenamme on uuden uimahallin innostamana lisätä liikunta-aktiivisuutta kaikissa ikäryhmissä, sillä liikkumattomuuden hinta on tutkitusti suuri, kertoo Lempäälän uimahallihankkeen toimitusjohtaja Lari Laakso.

Uimarit kulkevat hissillä 30 metriä maan alle kauppakeskuksen kautta

Hallin valmiusaste oli vuoden vaihteessa noin 50 prosenttia. Kallion louhinta alkoi vuonna 2022, rakentaminen käynnistyi vuonna 2023 ja jatkuu vuoden 2024 syksyyn.

Uuden uimahallin sijainti kauppakeskuksen alla tarjoaa ainutlaatuisia hyötyjä.

– Iso kauppa- ja elämyskeskittymä kerää paljon kävijöitä, joiden odotamme myös luonnollisesti käyttävän uimahallia. Lisäksi avaamme pian uuden Lempäälä-Areenan Ideaparkin viereen ja Ideaparkilla on suunnitelmissa rakentaa hotelli, josta on suora kulkuyhteys kauppakeskukseen ja uimahalli-kylpylään. Läheisen Marjamäen yrityskeskittymän viereen kaavoitamme uutta asuinaluetta, jonka asukkaiden toivomme myös tulevaisuudessa löytävän uimahallin ja sen palvelut, Laakso kertoo.

Tampereen seudulla noin 80 prosenttia käyttäjistä käy uimahallissa matkakortilla.

– Kortilla saa tiskiltä rannekkeen, jolla pääsee kulkemaan altaille ja avattua pukuhuoneiden kaapit. Uimahallin viereen rakennettavan hiihtotunnelin valmistuttua hiihtokierrokselta pääsee suoraan uimaan tai saunaan, Laakso kertoo.

Odotuksissa jopa neljännesmiljoona kävijää vuodessa

Kunnanvaltuusto äänesti yksimielisesti hankkeen käynnistyspäätöksestä.

– Vastaavanlainen yksimielisyys on kuntapolitiikassa aika harvinaista, mikä kertoo siitä, että palveluja on kipeästi kaivattu. Kävijämäärän odotetaan olevan 200 000–250 000 vuodessa, Laakso sanoo.

Hankkeen toteutusmuoto on yhteistoiminnallinen hankemalli, joka on projektimallin ja allianssimallin hybridi. Suunnitelma ja markkinointikartoitus tehtiin vuonna 2021. Tällöin päätettiin toteutusmuoto, valittiin rakennuttaja ja kilpailutettiin uimapalvelujen toiminnasta vastaava.

– Hyvin aikaisessa vaiheessa todettiin, että projekti on vaativa niin aikataulun kuin teknisen toteutuksen suhteen. Urakka toteutetaan kevennetyllä allianssimallilla. Tästä mallista oli karttunut positiivisia kokemuksia hiljattain valmistuneen Lempäälä-talon kanssa.

Toteutuksessa kaikki osapuolet istuvat saman pöydän äärellä, jolloin elinkaarikustannusten suunnittelu sujuu helpommin ja tavoitteet pystytään asettamaan yhteisesti. Samalla minimoidaan viiveitä ja turhaa suunnittelua.

– Kevennetty allianssimalli on tuonut oman etunsa sen suhteen, että tiesimme jo ennen rakentamista keiden kanssa teemme töitä ja pääsimme testaamaan joukon keskinäistä dynamiikkaa.Se on tuonut valtavasti joustoa rakennusvaiheeseen.

Ekologisuus on huomioitu tarkasti kohteessa

– Sanoisin että ekologisuutta ei voisi paremmin huomioida. Luolaa lämmitetään kaksi vuotta, jotta se saadaan tasapainotilaan, mikä vie aluksi enemmän energiaa. Seuraavan sadan vuoden ajan, mikä on tavoiteltu käyttöikä, lämmittäminen vie vähemmän energiaa kuin vastaava rakennus maanpinnalla.

Energiaa ja vettä säästetään kaikin mahdollisin tavoin.

– Suuri osa matalakaukolämmöstä saadaan kaukolämmön paluuvirrasta, valuvirroista ja hukkalämmöstä. Se parantaa sekä lämpöyhtiön prosessia että tarjoaa meille halvempaa kaukolämpöä. Ratkaisu tässä mittakaavassa on Suomen ensimmäinen. Lisäksi altaat mahdollistavat joustoa energiakysyntään, sillä altaat toimivat ylijäämälämmön puskurivarastoina.

Maan alle ei luonnollisesti paista luonnonvaloa, joten valaistukseen on kiinnitetty erityistä huomiota. Kattoon ja seiniin heijastetaan valoa ja erilaisilla valaisumahdollisuuksilla leikitellään.

Esteettömyys on kaikkien etu

Esteettömyyden suunnittelussa on Laakson mukaan onnistuttu erityisen hyvin. Viitoitukset ja lattiassa kulkevat näköesteisten kävelyjohteet parantavat käytettävyyttä ja tiloissa kulkemista. Opaskoirille on oma koirahuone ja varusteluun on muutenkin kiinnitetty huomiota: esimerkiksi osassa wc-tiloissa lattiarajaan asennetaan avunantopyyntönaru.

– Hankkeen aikana myös uusi translaki astui voimaan. Tiloihin valmistuu omat yksityisyyttä suojaavat pukukopit, joita voivat käyttää esimerkiksi muunsukupuoliset ja henkilöt, jotka eivät syystä tai toisesta voi riisuutua muiden edessä.

Elämyssuihkuja, suolasauna ja säädettävä monitoimiallas

Uuden uimahallin pääallas tulee olemaan 25 metriä pitkä, ja siihen tulee kuusi uimarataa. Uimahallin monitoimialtaassa on säädettävä pohja, jolla altaan syvyyttä voi säätää eri ryhmien tarpeita varten.

Lisäksi uimareiden käyttöön rakennetaan vesiliukumäki, hyppytorni ja pomppulauta, opetusallas, vesijuoksuallas, kahluuallas, kylmävesiallas ja poreallas. Tavallisten saunojen ohella halliin tulee suolasauna, höyrysauna ja elämyssuihkuja. Kahvioon on pääsy sekä tuloaulasta että altailta.


Teksti: Sara Pitzén
Kuva: Arkkitehtuuritoimisto Arktes Oy

Maalahden kunnalle tunnustus puurakentamisen edistämisestä Motivalta ja ympäristöministeriöltä

Maalahdessa puurakentaminen on koko kunnan yhteinen asia. Pieni pohjanmaalainen kunta on määrätietoisesti edistänyt puurakentamista vähentääkseen rakentamisen päästöjä ja tukeakseen kestävyyttä. Kunnan strategian pääajatus on, että ”se kestää 100 vuotta”.

– Mietimme, mitä käytännössä tapahtuu, kun kohteen elinkaari tulee loppuunsa. Massiivipuisen rakennuksen kohdalla ei synny ongelmia, jos se pitää tulevaisuudessa siirtää tai purkaa. Puurakenteita voi huoltaa ja helposti siirtää, puun sitoma hiili pysyy poissa ilmakehästä vuosikymmeniä ja puu sitoo ja luovuttaa kosteutta ilman suhteellisten vaihtelujen mukaan, kertoo kunnanjohtaja Jenny Malmsten.

Vuonna 2021 valmistunut lukio on Pohjanmaan ensimmäinen julkinen CLT-kiinteistö

Maalahden kunta on rakentanut paljon puusta viimeisen yli kymmenen vuoden ajan, mutta CLT-puuta (cross laminated timber) on kokeiltu vasta lähivuosina. Kunta alkoi rakentamaan uutta lukiota 2020, ja rakennuksesta tuli valmistuttuaan vuonna 2021 Pohjanmaan ensimmäinen julkinen CLT-kiinteistö. Seuraavana suunnitteilla on uusi päiväkoti.

– Oppilailta ja henkilökunnalta on saatu paljon hyvää palautetta lukion tiloista. Massiivipuurakentamisesta kertyi niin hyvää kokemusta, että päätimme ankkuroida puurakentamisen strategisella tasolla. Näin syntyi uusi kuntastrategia ja kestävän kehityksen strategia, jossa puurakentamisella on suuri rooli, kertoo kunnan tekninen johtaja John Södergran.

Petolahden lukiossa on noin 85 opiskelijaa Maalahdesta ja Korsnäsista.Uuteen päiväkotiin on kaavailtu hieman alle 80 paikkaa, tarkka määrä riippuu siitä, minkälaisia osastoja päiväkotiin lopulta valmistuu.

Lukiolaisia istumassa ja opiskelemassa Maalahden lukion puisilla portailla rakennuksen sisällä.
Oppilailta ja henkilökunnalta on Maalahden kunnan teknisen johtajan John Södergranin mukaan saatu paljon hyvää palautetta lukion tiloista.

Rakennusstrateginen tarkastuslista auttaa tekemään kestäviä valintoja

– Olemme laatineet strategisen tarkastuslistan, jossa on yli kolmekymmentä kohtaa, joita noudattamalla rakennamme kestävästi. Puu täyttää monta kriteeriä, kun tarkastellaan rakennusmateriaalin vahvuutta ja laatua, kiertotaloutta ja vähäisiä ilmastovaikutuksia. Massiivipuuelementtejä voi huoltaa ja elinkaaren lopussa purkaa ja lajitella, selittää Södergran.

Pieni kunta on ollut helppo saada yhteisen tavoitteen taakse.

– Puu on kaikille tuttu materiaali. Päättäjät ovat itsekin korostaneet tarvetta luoda kestävän kehityksen strategia, joten heiltä on saatu tähän tukea alusta asti. Nyt esimerkiksi uutta päiväkotia suunniteltaessa oli kaikille selvä juttu, että kohde rakennetaan kokonaan massiivipuusta, Malmsten kertoo.

Kestää sata vuotta -strategia koskettaa kaikkea kaavoituksesta jätteenkäsittelyyn

Puurakentamisen kautta kestävyysajattelu on laajentunut muuhunkin Maalahdessa. Kunnassa edistetään myrkytöntä siivoamista, harkitaan robotiikan ja tekoälyn mahdollisuuksia, sekä huomioidaan energiatehokkuus. Noin kaksi kolmasosaa Suomen kunnista on Maalahden kaltaisia, alle 10 000 asukkaan kuntia – minkälaisen esimerkin haluatte muille antaa?

– Ajattelemme rakentavamme paitsi lapsille myös lapsenlapsille, mikä laajentaa koko näkökulmaa. Tarkastuslistamme mukaisesti selvitämme käyttäjien toiveet sekä pyydämme energiakonsultin ja akustiikkakonsultin lausunnot rakennusprojektista. Näin arkkitehti saa kaikki tärkeät näkökulmat kohteen suunnitteluun heti alusta asti, Södergran sanoo.

– Valmistelemme myös uutta asuntopoliittista ohjelmaa siitä, miten kestävyys huomioidaan ja miten voimme tehdä yhteistyötä yritysten kanssa näissä kysymyksissä. Olemme liittyneet HINKU-verkostoon, jota kautta toivomme saavamme lisää tukea ja pystymme viemään edelläkävijyytemme seuraavalle tasolle, Malmsten täydentää

Ympäristöministeriön kunniamaininnasta ollaan ilahtuneita ja ylpeitä

Kunniamaininta on herättänyt kiinnostusta myös naapurikunnissa: muualla on pistetty merkille, miten Maalahdessa rakennetaan.

– Olemme käyneet hyviä keskusteluja naapurikuntien kanssa, jakaneet kokemuksiamme ja järjestäneet tutustumismahdollisuuksia esimerkiksi valmistuneeseen lukioon. Tuntuu hienolta saada tekemisestämme ympäristöministeriön tunnustus. Haluamme toimia vahvana vaikuttajana Pohjanmaalla, Södergran ajattelee.


Teksti: Sara Pitzén
Kuvat: Christoffer Björklund

Päiväkoti Martta Wendelin on ympäristöystävällisyyden ja lapsilähtöisyyden taidonnäyte

Tuusulan kunnan maisemaa on elävöittänyt kesästä 2022 lähtien poikkeuksellinen rakennus, joka on omistettu todellisille huomisen tekijöille – lapsille. Lasten ehdoilla suunniteltu päiväkoti Martta Wendelin on jo ehtinyt voittaa arvostetun arkkitehtuurin Finlandia-palkinnon ainutlaatuisella arkkitehtuurillaan ja toteutuksellaan.

Käyttäjälähtöisyys ja ympäristöarvot ohjasivat projektia

Tuusulassa oli vuonna 2018 palveluverkkosuunnittelun yhteydessä päätetty korvata huonokuntoiset päiväkodit uusilla rakennuksilla. Päiväkoti Martta Wendelin sai alkunsa esikoululaisten visiosta, ja lopputuloksena Tuusulaan saatiin uusi, 10-ryhmäinen päiväkoti, jossa päivähoitopaikkoja on noin 200 lapselle.

– Idea päiväkodista syntyi, kun lähdimme yhdessä etelätuusulalaisten esikouluikäisten lasten kanssa luonnostelemaan visiota unelmien päiväkodin pihasta. Myöhemmin projektiin liittyi Martta Wendelin -seura. Tämä oli luontevaa, sillä suomalaisen maalaiselämän ja kodin kuvaajana tunnettu taiteilija Martta Wendelin vietti suurimman osan elämästään juuri Tuusulassa, Tuusulan kunnan sivistysjohtaja Tiina Simons muistelee projektin alkuvaiheita.

Nimen lisäksi Martta Wendelinin taidetta on käytetty näkyvästi osana päiväkodin sisustusta.

– Koko projekti on viety läpi käyttäjäkeskeisen suunnittelun avulla. Tuusulan historiaa on tuotu rakennukseen taidokkaalla ja kauniilla tavalla, toteaa kuntakehitysjohtaja Pirjo Sirén.

Päiväkoti Martta Wendelinin toteutuksessa on panostettu merkittävästi ympäristöystävällisiin ratkaisuihin ja ilmastoviisaaseen rakentamiseen. Tämä näkyy muun muassa energiatehokkuudessa ja siinä, miten kiertotalouden periaatteet on otettu huomioon niin rakennusvaiheessa kuin rakennuksen elinkaaren suunnittelussakin.

Päiväkoti on saanut myös pohjoismaisen Joutsenmerkki-tunnuksen, jonka myöntämisessä painotetaan rakennuskohteen alhaista energiankulutusta, hyvää sisäilmaa ja rakennusosien uudelleenkäyttöä sekä kierrätettävyyttä. Ympäristöystävällisyytensä ansiosta projekti on rahoitettu Kuntarahoituksen vihreällä rahoituksella.

– Vaikka laadukkaan toteutuksen myötä päiväkoti vaati merkittävän investoinnin, odotamme saavuttavamme säästöjä käyttötalouspuolella. Neljän varhaiskasvatuksen yksikön yhdistäminen yhdeksi tekee toiminnan järjestämisestä kustannustehokkaampaa ja kiinteistön ylläpidosta helpompaa, toteaa kunnan virkaa toimittava kansliapäällikkö Markku Vehmas.

Etusijalla lapset ja luonto

Päiväkoti Martta Wendelin huokuu kunnioitusta ympäristöä ja kestävää kehitystä kohtaan. Rakennuksessa on suosittu ympäristöystävällisiä ja terveellisiä materiaaleja.

–  Ulko- ja väliseinien sekä välipohjien rakenteissa on käytetty hiilinieluna toimivaa CLT-massiivirakennetta. Tilojen suunnittelussa on keskitytty monimuotoisuuteen ja muuntojoustavuuteen, jotta ne voivat palvella erilaisia käyttötarkoituksia. Leikkiä ja liikuntaa varten suunniteltu piha avautuu kauniisti etelään. Piha-alueelle on jätetty myös osa metsästä säilytettäväksi sekä hulevesilätäkkö, jossa lapset saavat hyppiä sadesäällä sydämensä kyllyydestä, Sirén kuvailee.

– Rakennusta ei myöskään ole täytetty väreillä tai taideteoksilla. Puiset pinnat luovat kehykset, joihin lapset saavat tuoda värit, Simons jatkaa.

Projektista saatuja oppeja tullaan hyödyntämään myös tulevaisuuden hankkeissa.

– Sekä päiväkoti Martta Wendelinissä että tulevissa päiväkodeissa on hyödynnetty yhteisiä oppimisympäristön suunnittelun periaatteita, jotka kirjattu Iloisen oppimisen Tuusula-käsikirjaan. Päiväkoti Martta Wendelinin suunnittelussa opittua tullaan hyödyntämään myös uusien yksiköiden suunnittelussa, Simons kertoo.

Rakennuksen poikkeuksellisuus on tuonut kuntaan erilaisia tunnustuksia. Päiväkoti Martta Wendelin palkittiin vuoden 2023 arkkitehtuurin Finlandia-palkinnolla sekä jo aiemmin kansainvälisellä puuarkkitehtuuripalkinnolla.

– Ajattelen palkintoja myös kunnianosoituksina laadukasta varhaiskasvatustamme kohtaan, Simons toteaa.

Mikä tärkeintä, myös rakennuksen käyttäjiltä on saatu positiivista palautetta.

– Erityistä kiitosta olemme saaneet tilojen valoisuudesta ja avaruudesta. Lapset viihtyvät päiväkodissa ja nauttivat olostaan niin sisällä kuin pihan puuhissa, Simons iloitsee.

Vihreä rahoitus

Kuntarahoitus myöntää vihreää rahoitusta hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia positiivisia ilmasto- ja ympäristövaikutuksia. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa vihreää rahoitusta on myönnetty vuodesta 2016, ja tänä päivänä rahoituksen piirissä on yli 300 hanketta Helsingistä Inariin.

Lue lisää vihreästä rahoituksesta


Teksti: Anne Laiho

Pääkaupunkiseudun uudet kaupunkiraitiotiet vievät kohti vähäpäästöisempää tulevaisuutta

Lokakuun lopussa liikennöintinsä aloitti Pikaratikka 15, joka kulkee Espoon Keilaniemestä Helsingin Itäkeskukseen. Tämä noin 25 kilometrin pituinen rata korvaa aiemmin vilkkaasti liikennöidyn bussilinjan 550. Vuonna 2024 liikennöintinsä aloittava raitiotie Kalasataman ja Pasilan välillä taas yhdistää nykyiset raitiotie-, metro- ja junaverkot toisiinsa välillä Nihti-Kalasatama-Vallilanlaakso-Pasila. 

Vihreä rahoitus vauhdittaa vähäpäästöistä joukkoliikennettä 

Molempia raitiotiehankkeita on rahoitettu Kuntarahoituksen vihreällä rahoituksella. Tämä rahoitusmuoto on tarkoitettu investointihankkeille, jotka tuottavat selkeitä ja mitattavia positiivisia vaikutuksia ilmastolle ja ympäristölle. Talvion mukaan Kuntarahoitus olikin luonteva rahoittajakumppani, koska hankkeiden perustana ovat päästöjen vähentäminen ja ympäristöystävällisyys. 

– Hankkeet on toteutettu perustuen poliittiseen tahtotilaan, jonka tavoitteena on kaupungin kestävä kasvu ja tiivis kaupunkirakenne. Raitiotiehankkeet mahdollistavat kaupunkilaisten vähäpäästöisen liikkumisen ja liikenteen hiilipäästöjen pienentämisen. Kaupunkiliikenteen vastuulla taas on raideinfran rakentaminen mahdollisimman vähäpäästöisesti. Strateginen tavoitteemme on olla hiilineutraali vuonna 2030, kertoo Kaupunkiliikenne Oy:n ympäristöasiantuntija Satu Talvio.   

Molemmat hankkeet on toteutettu allianssimallilla, jossa kaupunkien perustama tilaajaorganisaatio, suunnittelija ja urakoitsija yhdistyvät yhteiseksi allianssiorganisaatioksi. 

– Tämäntyyppinen yhteistyö on tuottanut runsaasti uusia oivalluksia ja innovaatioita. Allianssimallin ansiosta prosessi on avoimempi ja kokonaiskustannukset ovat edullisemmat kuin perinteisessä urakkamallissa. Lisäksi mahdolliset riskit jakautuvat tasapuolisesti kaikkien osapuolten kesken, kertoo Talvio. 

Oppimahdollisuuksia ja vähäpäästöistä liikkumista 

Molemmat raitiotiehankkeet ovat merkittäviä, sillä ne ovat pääkaupunkiseudun ensimmäisiä suuria ratainvestointeja pitkään aikaan.  

– Olemme saaneet matkan varrella paljon oppeja muun muassa materiaalitehokkuudesta, kiertotaloudesta ja sertifioinneista. Työnimeltään Raide-Jokeri eli Pikaratikka 15 on edennyt kokonaisaikataulunsa suhteen erinomaisesti ja valmistui etuajassa. Toisaalta globaalit kriisit ja niistä johtuva hintojen nousu ovat vaikuttaneet enemmän Kalasatamasta Pasilaan -hankkeen kustannusten nousuun rakentamisen ajankohdan takia, mutta aikatauluun niillä ei ole ollut vaikutusta, Talvio kertaa. 

Kaupunkiliikenne Oy:n talous- ja strategiajohtaja Karoliina Rajakallio näkee hankkeet myös kehityslaboratorioina.  
 
– Emme kehitä vain projektin lopputulosta, vaan samalla haemme oppeja ja luomme ohjeistuksia tulevia hankkeita varten, Rajakallio toteaa. 

Raidehankkeilla on monia vaikutuksia kaupunkilaisten arkeen sekä liikkumisen että kaupunkiympäristön kehittymisen näkökulmasta. 

– Pikaraitiotiet tekevät vaikutusalueistaan houkuttelevampia ja katalysoivat kaupunkikehityshankkeita ja alueiden uudistumista. Ne lisäävät toimitilojen kysyntää ja asuntojen hintoja, eli parantavat alueiden elinvoimaisuutta, Rajakallio listaa. 

Raitiotiet auttavat myös kaupunkilaisia toteuttamaan vihreitä arvoja arjessaan.  

– Kaupunkilaiset voivat liikkua paikasta toiseen vähäpäästöisesti, mikä pienentää yksilön hiilijalanjälkeä, Talvio jatkaa. 

Pikaratikkaliikenne on alun pienten teknisten haasteiden jälkeen lähtenyt käyntiin hyvin.

– Vaikka avajaisviikonlopun suuri matkustajamäärä aiheutti pieniä aikatauluviiveitä, tilanne on sen jälkeen tasoittunut. Pikaratikkaliikenteen toiminta ja aikataulussa pysyminen ovat nyt hyvällä tasolla. Kokonaisuutena pikaratikkaliikenteen aloitus on siis sujunut erittäin mallikkaasti, Talvio kertoo.

Vihreä rahoitus

Kuntarahoitus myöntää vihreää rahoitusta hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia positiivisia ilmasto- ja ympäristövaikutuksia. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa vihreää rahoitusta on myönnetty vuodesta 2016, ja tänä päivänä rahoituksen piirissä on yli 300 hanketta Helsingistä Inariin.

Lue lisää vihreästä rahoituksesta


Teksti: Anne Laiho 
Kuva: Raide-Jokeri / Kaupunkiliikenne

Inspiran laatima arvio luototusasemasta auttaa TVT Asuntoja ohjaamaan talouttaan

Koronapandemian ja Venäjän Ukrainassa käymän hyökkäyssodan aiheuttamat kustannusten kohoaminen ja korkotason nopea nousu sekä satsaukset ilmastonmuutoksen vastaisiin toimiin ovat vaikuttaneet merkittävästi myös asuntoyhtiöiden talouteen. Turun kaupungin omistama TVT Asunnot halusi varmistaa, että sen talous on vahvalla pohjalla kohtamaan erilaisia tilanteita myös tulevaisuudessa.

– Talousympäristö oli pitkään ollut poikkeuksellinen, kun korot ja inflaatio olivat matalia. Lyhyessä ajassa tilanne muuttui merkittävästi. Halusimme varmistaa, että ymmärrämme talouttamme oikein ja osaamme ohjata sitä oikein. Ulkopuolinen arvioitsija huomaa joskus asioita, joita ei itse näe, TVT Asuntojen toimitusjohtaja Teppo Forss kertoo.

Kumppanikseen talouden tilannekuvan luomiseen TVT Asunnot valitsi Inspiran, jonka kanssa yhteistyötä oli tehty aiemminkin.

– Inspira tuntee meidät ja kaltaisemme toimijat. Asiantuntijoilla on perustiedot valmiina ja osaaminen kohdillaan, pääsimme suoraan asiaan, Forss kiittelee.

”Kyse ei ole pelkästään numeroista vaan myös toimintaympäristöstä”

TVT Asunnot ja Inspira ottivat työn alle kaksi aihetta: arvion yhtiön luototusasemasta sekä talouden mallinnuksen. Arvioon luottoluokitusasemasta päädyttiin, koska virallisen luottoluokituksen hankkiminen on raskas ja kallis prosessi. Asia haluttiin selvittää kevyemmin ja ketterämmin.

Aluksi Inspiran asiantuntijat tutkivat eri toimijoiden menetelmiä laatia luottoluokitus.

– Luottoluokituksen arvioinnissa tarkastellaan karkeasti ottaen kahta asiaa: miltä yritys näyttää taloudellisesti ja miten sitä johdetaan. S&P:lla on kiinteistötoimialalle luottoluokituksen teoria ja sen sisällä vielä julkiselle ja sosiaaliselle asuntotuottajalle oma menetelmänsä. Tähän perustuen teimme TVT Asuntojen taloudesta arvion, Inspiran konsultti Elias Hämäläinen kertoo.

Analyysissaan Inspira arvioi muun muassa toimintaympäristöä, asuntojen vuokrattavuutta ja käyttöastetta sekä vuokraa verrattuna markkinavuokriin. Lisäksi TVT:n johto haastateltiin johtamisen ja ohjauksen arvioimiseksi. Osa-alueet pisteytettiin. Puolet arviosta koostui numeraalisista tunnuslukuanalyyseista, jotka laskettiin historiatiedoilla ja tulevilla ennusteluvuilla, toinen puoli kvalitatiivisesta arviosta.

– Lopputuloksena syntyi alustava arvio TVT:n luototusasemasta luottoluokittajan menetelmiä käyttäen. Tätä luototusasema-arviota vertailimme muiden vastaavien toimijoiden luottoluokituksiin, Hämäläinen jatkaa.

TVT Asunnoille sosiaalisen asuntotuotannon luottoluokituskehikon käyttäminen avasi silmiä.

– Yritysanalyysista, joka toi esiin ja arvioi toimialariskejä, markkina-asemaa sekä meidän omaa toimintaamme, on meille suuri lisäarvo. Luottoluokituskehikko antaa hallinnolle ja omistajille kuvan maailmasta, jossa eletään. Se paljastaa, että kyse ei ole pelkästään numeroista vaan myös toimintaympäristöstä, kuten lainsäädännöstä ja markkinaehtoisten toimijoiden vaikutuksesta, sekä meidän omasta johtamisestamme ja hallinnosta, Forss kuvailee.

Forssin mukaan luottoluokituskehikon käyttäminen ja ymmärtäminen tuo selkänojaa toiminnan ohjaukselle ja päätöksille.

– Arvio luototusasemasta perustuu ulkopuolisten toimijoiden laatimiin kriteereihin ja sisältää tietoa, jota rahoittajat käyttävät. Analyysi tarjoaa mittareita, joita voidaan käyttää strategisessa suunnittelussa ja ohjauksessa. Kehys auttaa meitä ohjaamaan toimintaa niin, että talouden tasapaino on hyvä ja meillä on mahdollisuus saada rahoitusta erilaisissa markkinatilanteissa, mikä taas mahdollistaa yhteiskunnallisen hyvän tekemisen. Toisaalta, jos joskus joutuu tekemään kipeitä ratkaisuja, sillekin löytyy tästä kehikosta perusteet.

Forss suositteleekin luototusaseman arviointia ja pitkän aikavälin talouden analyysia muillekin toimijoille.

– Asuntotoimijoilla on Suomessa erilaisia toimintaympäristöjä – on kasvavaa kaupunkiseutua ja alueita, joissa väestö vähenee sekä vakaamman toimintaympäristön alueita. Investointien ohjaaminen on erilaista eri toimintaympäristöissä.

Luottoluokitusaseman arvioinnin jälkeen Inspira teki vielä katsauksen asuntosektorin joukkovelkakirjarahoituksen hintaan. TVT sai osana työtä myös esittelyn joukkovelkakirjalainoista rahoitusmuotona tälle sektorille.

– Kohonnut korkotaso heijastuu joukkovelkakirjarahoituksen hintaan ja siksi markkinalla on tällä hetkellä hiljaista, Inspiran konsulttiHämäläinen kertoo.

Analyysi näyttää tunnuslukujen tavoitetason

Työn kolmantena teemana oli talouden mallinnus ja taloudellisten mittarien laatiminen. Inspira mallinsi TVT Asuntojen talouden kymmeneksi vuodeksi eteenpäin. Mallinnukseen otettiin mukaan luottoluokitusmittarit ja sovitut tunnusluvut.

– Mallinnuksessa tarkasteltiin myös investointisuunnitelmaa ja sitä, miten se vaikuttaa yhtiön talouteen ja asuntojen vuokriin. Etsimme tunnusluvuille tavoitetason, joilla investoinnit pystytään toteuttamaan ja talous pysyy tasapainossa. Mallinnuksessa on mukana myös riskianalyysi, jossa on huomioitu esimerkiksi korkojen nousu, kustannusten kasvu ja asuntojen tyhjäkäyttö, Inspiran konsultti Lassi Vuorela kuvailee.

Inspiran asiantuntijat näkevät, että työn tuloksena syntynyt viitekehys voi toimia apuna, kun TVT:n taloudesta halutaan viestiä päättäjien suuntaan.

– Tämän avulla pystyy kertomaan, millä tasolla talouden tunnuslukujen pitäisi olla, että investointisuunnitelmat voidaan toteuttaa, Vuorela jatkaa.

Yhteinen projekti kesti noin kolme kuukautta, jonka aikana suunnitelmia ja tuloksia käytiin läpi virtuaalipalavereissa. Inspiran toteuttama analyysi ei tuottanut TVT:n johdolle varsinaisia yllätyksiä, ennemminkin se tuki yhtiön omaa näkemystä talouden tilasta.

– Analyysi vahvisti, että taloudellinen tilanteemme on kohtuullisen hyvä. Nyt meillä on pitkän aikavälin talouskehys ja ohjausmittarit, jotka auttavat meitä ohjaamaan omaa talouttamme.

Forssin mukaan Inspiran työ antoi sen mitä haluttiinkin – eväät talouden kriittiseen itsetutkiskeluun. Joihinkin asioihin on pureuduttu analyysin jälkeen itse vielä syvemmälle. Parhaillaan TVT:ssä on käynnissä taloudellisen tilanteen analysointi yhdessä hallituksen ja omistajaohjauksen kanssa.

– Talouden analyysi osoitti, että pystymme joitain taloutta vahvistavia toimia tekemään. Mutta ensin muodostamme yhteisen kuvan siitä, mitä tämä meille tarkoittaa ja mitä päätöksiä mahdollisesti tehdään. Mitään radikaalia ei ole tulossa, kaikki toimet edellyttävät huolellista harkintaa, Forss päättää.

Inspira on kuntien talouteen ja rahoitukseen erikoistunut asiantuntijayritys, joka on Kuntarahoituksen kokonaan omistama tytäryhtiö. Keskeisimpiä palvelualueitamme ovat kuntatalous, investoinnit sekä omistusten ja palvelutuotannon uudelleenjärjestelyt. Asikkaitamme ovat ovat Suomen kunnat sekä niiden yhtiöt, kuntayhtymät, hyvinvointialueet sekä valtion tukema asuntotuotanto. Lisätietoja inspira.fi


Teksti: Hannele Borra
Kuva: Saija Aalto / TVT Asunnot

Sote-uudistus toi muutoksia kuntien kiinteistösalkkuihin – Inspira avusti Uuttakaupunkia kiinteistöjen tulevaisuuden suunnittelussa

Sote-uudistuksen myötä vastuu sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä siirtyi uusille hyvinvointialueille. Uudistuksella oli näin ollen myös vaikutusta kuntien omistamien kiinteistöjen omistus- ja hallintorakenteeseen. Uusikaupunki valitsi Inspiran kumppanikseen tekemään selvitystä kaupungin omistamiin kiinteistöihin liittyvistä tulevista taloudellisista ja hallinnollisista toimenpiteistä.

– Hyvinvointialueiden toiminnan aloitus alkuvuodesta 2023 toi suuria uudistuksia kuntasektorille. Kiinteistöjen osalta kuntien omistuksessa olleet sote-tilat jäivät kunnille ja palvelutuotanto siirtyi hyvinvointialueille. Yhdessä Uudenkaupungin kanssa teimme taloudellisen tarkastelun siitä, millä reunaehdoilla kohteiden vuokraaminen hyvinvointialueille on taloudellisesti kannattavaa niin, että kaupungin ei tarvitse investoida omaa rahaa kohteisiin tai että ne eivät tuota tappiota vuositason tuloslaskelmassa, Inspiran johtava konsultti Ville Riihinen kertoo.

Monipuolisella analyysillä työkaluja tulevaisuuteen

Analyysiä tehtäessä kaupungin omistamaa kiinteistöpohjaa arvioitiin monesta eri näkökulmasta.

– Ensin teimme listauksen kiinteistöistä, joita selvityksessä tarkasteltiin. Uudenkaupungin tapauksessa puhuttiin esimerkiksi terveyskeskuksesta, tukea tarvitsevien toimintakeskuksesta, vanhusten asumisyksiköistä sekä paloasemasta. Tämän jälkeen tarkasteluun otettiin vuokrausehdot: mitkä ovat kiinteistöjen omistamisen ja käytön kustannukset ja kuinka paljon vuokraa tiloista tulee saada. Pääoma-arvon oikea määrittäminen on erittäin tärkeää, Uudenkaupungin talousjohtaja Anne Takala kertaa projektin vaiheita.

– Laskennallista pääomamarkkinakorkoa arvioitaessa huomioon piti ottaa myös mahdolliset tulevat investoinnit, rakennusten kuntoarviot sekä kiinteistöjen ylläpitokustannukset, Takala jatkaa.

Inspiran avustuksella kiinteistöille saatiin laskettua ja mallinnettua kestävä ja pidemmälläkin aikavälillä toimiva vuokrataso. Mallinnuksessa otettiin huomioon myös investoinnit ja inflaatiot. Se sisälsi myös pitkän aikavälin ennusteen siitä, miten käyttökate ja tulos tulevat kehittymään.

– Vuokraamisen lisäksi tarkastelimme myös vaihtoehtoja, joissa kaupunki voisi myydä kiinteistöjä hyvinvointialueille. Hyvinvointialueiden olisi järkevää omistaa strategisesti tärkeitä kohteita ja investoida kohteisiin, joissa ne aikovat pitkällä aikavälillä tuottaa sote- ja pelastuspalveluita, Ville Riihinen kertoo.

Tiivis ja selkokielinen selvitys päätöksenteon tueksi

Lainsäädäntö tuo kolmen vuoden siirtymäajan jälkeen mukanaan myös yhtiöittämisvelvoitteen. Tähän liittyy kuntien puolelta vielä jonkin verran avoimia kysymyksiä, mutta tehty selvitys tarjosi dataa ja työkaluja myös tulevien yhtiöittämisten suunnitteluun.

– Osana selvitystä tarkastelimme myös yhtiöittämisen aiheuttamia etuja ja haittoja kaupungille sekä erilaisia yhtiöittämismalleja, Riihinen toteaa.

Yhteistyö Uudenkaupungin ja Inspiran välillä sujui erinomaisesti ja tiiviissä yhteistyössä. – Meillä oli jo aikaisempia hyviä kokemuksia Inspiran kanssa toimimisesta. Selvityksestä saimme hyvää aineistoa päätöksenteon tueksi selkokielisessä ja tiiviissä paketissa. Itse toteutettuna aineiston kerääminen olisi vaatinut paljon aikaa ja vaivaa, Takala summaa.

Inspira on kuntien talouteen ja rahoitukseen erikoistunut asiantuntijayritys, joka on Kuntarahoituksen kokonaan omistama tytäryhtiö. Keskeisimpiä palvelualueitamme ovat kuntatalous, investoinnit sekä omistusten ja palvelutuotannon uudelleenjärjestelyt. Asikkaitamme ovat ovat Suomen kunnat sekä niiden yhtiöt, kuntayhtymät, hyvinvointialueet sekä valtion tukema asuntotuotanto. Lisätietoja inspira.fi

Teksti: Anne Laiho
Kuva: Anne Takala / Uusikaupunki