Ota yhteyttä Kirjaudu Avautuu uuteen välilehteen
Hae sivustolta

Hämeenlinna haluaa sijoituksistaan ajantasaista raportointia ja helppoa hallittavuutta

– Meillä on useita sijoitussalkkuja, joiden hallinnointiin ja raportointiin kaivattiin helpotusta. Kuntarahoituksen tarjoama tuki oli lisäksi iso syy valintaan, kertoo sovelluksen hankinnasta ja käyttöönotosta vastannut laskenta- ja rahoituspäällikkö Jenni Lanki.

Lanki aloitti Hämeenlinnassa 2019, jolloin Kuntarahoituksen palveluiden käytön laajentamisen pohdinta oli jo käynnissä.

– Nykyinen järjestelmä oli tulossa tiensä päähän, ja tuki siihen oli loppumassa. Oli selvää, että uuden palvelun hankkimisesta keskustellaan Kuntarahoituksen kanssa, koska kokemukset lainasalkkusovelluksesta ovat olleet hyviä.

Hämeenlinnan yhdeksän hengen vahvuisesta taloustiimistä sijoitussalkkusovellusta käyttää Lankin lisäksi lainasalkkusovelluksen pääkäyttäjä Anneli Orumets. Kumpikaan ei ole aiemmin juuri työskennellyt sijoitusten parissa, joten samalla käyttöönotto on ollut heille uuden oppimista.

– Olemme molemmat positiivisin mielin uuden äärellä. Monta kertaa jo olemme päässeet iloitsemaan, kun asiat ovat edistyneet, Lanki sanoo.

Helppo käyttöönotto

Sovelluksen hankinta lähti käyntiin palvelun esittelystä, jossa sovittiin samalla käyttöönotosta. Lankin mukaan yhteistyö digitaalisten palveluiden asiantuntijoiden kanssa sujui mutkitta, ja käyttöönotto oli kaupungille helppo.

– On iso plussa, että Kuntarahoitus perustaa salkut sovellukseen. Asiantuntijat ovat ammattitaitoisia ja auttavat ongelmatilanteissa. Tarvittaessa etsitään yhdessä myös vaihtoehtoisia toimintatapoja.

Salkkujen ja historian viennin sovellukseen hoiti Kuntarahoituksen digitaalisten palveluiden asiantuntija Jaakko Suhonen.

– Käytännössä perustin salkut ja vein historiatiedot vuodesta 2018 alkaen sovellukseen. Asiakkaan tehtäväksi jäi pyytää raportit eri varainhoitajilta, joita oli Hämeenlinnan tapauksessa useita. Ainoa haaste oikeastaan oli se, että kaupungin vanhan järjestelmän tiedot olivat puutteellisia, eivätkä varainhoitajien raportit olleet tarpeeksi yksityiskohtaisia arvopapereiden ostojen osalta. Jouduimme siis tekemään pari lisäselvityspyyntöä, Suhonen kertoo.

Suhosen mukaan usein asiakkaiden vanhat järjestelmät eivät pysy salkkujen kehityksen mukana, jolloin ollaan täysin varainhoitajien toimittamien raporttien armoilla.

– Eri varainhoitajien raporttien vertaaminen on hankalaa, kun raportteja ei ole yhteismitallistettu. Sijoitussalkkusovelluksessa langat pysyvät asiakkaan käsissä ja kokonaisuutta voidaan tarkastella helposti. Sijoitussalkkusovelluksen säilyttäessä täsmällisen historiatiedon myös varanhoitajien vaihtaminen on turvallisempaa ja helpommin hallittavissa.

– Juuri tietojen ajantasaisuus sekä niistä raportointi olivat meille tärkeimpiä kriteerejä sovelluksen valinnassa, Lanki lisää.

Käyttöönoton ja historian viennin jälkeen asiakas aloittaa itse ylläpitämään salkkujaan ja tallentaa tulevat tapahtumat. Käyttöönottoon kuuluu myös sijoituskirjanpidon tilien ja kirjauskäytäntöjen määrittäminen.

Sijoitussalkun arvon kehitystä voi seurata sovelluksen analyysi- ja raportointityökaluilla.

Monipuolinen kokonaisuus

Lanki on ollut tyytyväinen Kuntarahoituksen digitaalisten palveluiden monipuolisuuteen ja oman organisaation toiminnan tehostumiseen niiden avulla.

– Palvelut muodostavat hyvän kokonaisuuden. Päällekkäisyyksiä poistuu ja aikaa säästyy, kun kommunikointi helpottuu palvelujen keskittämisellä. Eri osa-alueet täydentävät toisiaan, ja työnkuvia selkeyttää, kun varat ja velat ovat samassa palvelussa.

Lankin mukaan myös vasta aloitetut verkkokoulutukset ovat tervetullut lisä palveluihin.

– Webinaarit ovat olleet hyviä täsmäiskuja, jotka mahtuvat hyvin työpäiviin. Osallistuimme koulutukseen takausten hallinnasta, ja vaikka takausten tallentaminen onkin tuttua, saimme hyviä käytännön vinkkejä, Lanki kertoo.

Seuraavaksi robotteja, antolainoja ja kassaennustamista

Robotiikka on Lankin mukaan Hämeenlinnassa päivän sana. Ensimmäinen taloustiimin robotti tulee työskentelemään arvonlisäverotarkastusten parissa. Muutenkin kehittäminen keskittyy vahvasti nyt prosesseihin.

Seuraavaksi suunnitelmissa on laajentaa lainasalkkusovelluksen käyttöä kaupungin antolainoihin, joiden on määrä olla vietynä palveluun kesän aikana. Syksyllä on mahdollisesti kassaennustamisen kehittämisen vuoro.

– Kuntarahoituslaiset esittelivät meille uutta palvelua, ja se vaikutti oikein toimivalta, Lanki sanoo.

Kuntarahoituksen yhteistyössä Analyste Oy:n kanssa tarjoama kassaennustesovellus on tulossa osaksi digitaalisia palveluita vuoden 2020 aikana. Sovelluksessa asiakas pystyy optimoimaan kassaennustettaan sekä suunnittelemaan maksuvalmiuttaan.

Sijoitussalkkusovellus

  • Sijoitustenhallinta yhdessä tai useammassa salkussa
  • Sijoitusinstrumentit kuten osakkeet, rahastot, ETF:t, bondit, osakeoptiot sekä transaktioiden seuranta
  • Yhtiötapahtumat ja niiden vaikutukset salkkuun
  • Raportointi positioista, transaktioista, arvonkehityksistä, tuotoista ja siirtyvistä koroista
  • Sijoituskirjanpidon tilit ja kirjauskäytännöt määritettävissä asiakaskohtaisesti
  • Hinnoittelu riippuu sijoitussalkun koosta

Teksti: Jenni Heikkilä

AsiakastarinatDigitaaliset palvelutKuntarahoitusKuntien asiakastarinat

Vuosaaren uusi lukio haastaa opetuksen ja hankesuunnittelun vallitsevia käytäntöjä

Vuosaaren keskustaan kohoaa vauhdilla uusi maamerkki. Valmistuessaan moderni ja näyttävä Vuosaaren lukio edustaa muuttuvan kaupunginosan uutta identiteettiä parhaimmillaan: rakentamisen ja arkkitehtuurin laatuun on kiinnitetty erityistä huomiota, ja rakennuksen vehreät kattopihat tuovat palan luontoa keskelle urbaania kaupunkimaisemaa.

Hankkeen projektinjohtaja Arja Törmä uskoo Vuosaaren uuden lukion olevan tärkeä lisäys kehittyvän kaupunginosan imagoon.

Tontin pieni koko ja keskeinen sijainti metroaseman kupeessa ovat poikineet monta luovaa tilaratkaisua. Monikerroksisen koulurakennuksen kaksi ulkoilutilaa sijaitsevat rakennuksen katolla, ja niille kuljetaan lukion ulkoreunusta kiertävän portaikon kautta. Pihat ovat puolijulkisia tiloja ja siten osittain kaikkien vuosaarelaisten käytössä.

Uuden lukion myötä lukiolaisten määrä Vuosaaressa lähes kaksinkertaistuu. Vanha yksikerroksinen lukio puretaan ja tilalle rakennetaan asuintaloja.

– Rakennus alkaa olla käyttöikänsä päässä sekä teknisesti että toiminallisesti. Käytävämallista koulua ei alun perin edes suunniteltu lukiokäyttöön, kertoo hankkeen projektinjohtaja Arja Törmä Helsingin kaupungilta.


Nykyaikaiset tilat nykyaikaiselle opetukselle

Uudesta ja vanhasta lukiosta ei montaa samankaltaisuutta löydy. Perinteiset käytävät ja luokkahuoneet vaihtuvat nykyaikaisiin, joustaviin opetustiloihin, ja myös opetuksessa puhaltavat uudet tuulet. Päivitetyn opetussuunnitelman mukaisesti tilasuunnittelun avainsanana on monikäyttöisyys.

– Opetustiloja voidaan tarpeen mukaan yhdistää tai jakaa verhoilla ja kalusteilla pienempiin työskentelytiloihin. Myös ryhmätyöhuoneiden määrää on kasvatettu tuntuvasti, kertoo Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan johtava arkkitehti Viivi Snellman.


Uuden lukion tilasuunnittelua ohjaa monikäyttöisyys.


Snellmanilla on ollut tärkeä rooli uuden lukion suunnittelussa. Hankkeen aikana hän on toiminut tulkkina lukion käyttäjien – opettajien, oppilaiden ja henkilöstön – sekä rakennuttajien välillä. Snellmanin tehtävänä on ollut huolehtia siitä, että käyttäjäkunnan toiveet löytävät tiensä arkkitehdin piirtopöydälle ja lopulta rakennustyömaan ohjeisiin.

Snellmanin mukaan suurin haaste ei ole niinkään ollut tilojen vaan ajattelutavan muutos. Uudessa opetussuunnitelmassa työtavat ja ryhmäkoot vaihtuvat lennosta. Tiloilta, kuten opettajiltakin, vaaditaan joustavuutta.

– Ihannetilanteessa ensin kehittyisi opetus ja sitten tilat. Mutta eihän opetusta voi kehittää, jos tilat eivät sitä salli. Ajatus työtapojen muuttamisesta tuntui monesta aluksi vieraalta, mutta nyt opettajakunnalta suorastaan tulvii hyviä ideoita. Myös oppilaat ovat kiinnostuneet uuden lukion kehittämisestä, Snellman iloitsee.


Uudet tilat mahdollistavat entistä monipuolisemman opetuksen. Myös opettajilta vaaditaan joustavuutta.


Opetustapojen ja -tilojen muutos ei kuitenkaan tarkoita, että luokkahuoneet jäisivät historiaan.

– Ei luokkahuoneista tulla luopumaan. Luokkahuoneopetus on jatkossakin tapa muiden joukossa – se ei enää vain ole ainoa tapa, Snellman huomauttaa.

Lukio-opetuksen lisäksi Vuosaaren uusi lukio tarjoaa puitteet taide- ja musiikkiopiston toiminnalle, ja uudessa monitoimisalissa voidaan järjestää laajasti erilaisia konsertteja ja liikuntatapahtumia.

Kun tilat joustavat, myös opetus on entistä monipuolisempaa. Lukion kurssivalikoimassa on runsaasti monen oppinaineen yhdistäviä kokonaisuuksia, kuten kurssi hiilineutraalista Helsingistä.

– Uusissa tiloissa tällaisia kursseja voidaan opettaa esimerkiksi kolmen opettajan voimin: välillä jakaannutaan eri tiloihin ja sitten taas yhdistetään opetustilat yhdeksi saliksi. Myös ulko- ja sisätilojen välinen yhteys on pyritty tekemään mahdollisimman sujuvaksi. Esimerkiksi luonnontieteiden tiloista on suora käynti tutkimuspihalle kasvatuslaatikoineen, Snellman kuvaa.


Vuosaaren lukio on Helsingin kaupungin ensimmäinen uusi lukio vuosikymmeniin.


Uusi hankemalli haastaa tutut toimintatavat

Vuosaaren lukio on monella tavalla ainutlaatuinen. Se on Helsingin kaupungin ensimmäinen elinkaarihanke sekä kaupungin ensimmäinen uusi lukio vuosikymmeniin.

Hanke on toteutettu kilpailullisella neuvottelumenettelyllä, joka on kaupunkisuunnittelun ketterää kehitystä. Kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä rakennusliikevetoiset ryhmittymät kehittävät omaa suunnitteluratkaisuaan yhdessä pedagogisten asiantuntijoiden ja arkkitehtien kanssa kaupungin asiantuntijoiden ohjauksessa.

Inspiran Ville Riihisen mukaan kilpailullinen neuvottelumenettely on työläs, mutta lopputulos sen arvoinen.

Kuukausien mittaisen neuvotteluprosessin päätteeksi kaikkien tarjoajien ehdotukset ovat hyviä – lopuksi täytyy vain valita paras. Vuosaaressa palveluntuottajaksi valittiin YIT:n ja Caverionin ryhmittymä. Arkkitehtisuunnittelusta vastaa Verstas Arkkitehdit. Päätöstä ohjasivat tasapuolisesti hinta ja laatu.

– Kilpailullinen neuvottelumenettely on hieman työläs, mutta tulokset puhuvat puolestaan. Menettelyn avulla monimutkainen ja haastava hanke saatiin muotoon, johon kaikki osapuolet voivat olla tyytyväisiä, kertoo Helsingin kaupunkia kilpailutuksessa avustaneen Inspiran projektista vastaava johtaja Ville Riihinen.

Kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä hankkeen sidosryhmiä kuullaan laajasti. Myös elinkaarimalli vaatii kaupungin toimialoilta tiivistä yhteistyötä. Vanhat toimintatavat eivät tähän taipuneet, ja esimerkiksi kilpailuasiakirjoja kehitettiin yhteistyössä kaupunkiympäristön ja kasvatuksen ja koulutuksen toimialojen välillä.

– Perinteisesti Helsingissä vastaavia hankkeita on tehty hyvin lineaarisesti. Kukin osapuoli vuorollaan antaa oman panoksensa, ja prosessi liikkuu eteenpäin tarvesuunnittelusta hankesuunnitelmaan, suunnitteluun ja toteutukseen. Elinkaarihankemalli ei etene samalla tahdilla ja vaatii uudenlaisten asiakirjojen ja sopimusten kehittämistä. Projekti vaatii tarkkaa koordinointia ja avointa yhteistyötä eri toimialojen välillä, projektinjohtaja Arja Törmä tiivistää.

Tie ei ole ollut yksioikoinen, mutta elinkaarimallin ja kilpailullisen neuvottelumenettelyn hyötyihin on Helsingissä herätty. Vuosaaren lukiohankkeen jälkeen kaupunki on käynnistänyt kolme uutta elinkaarihanketta ja viisi kilpailullisen neuvottelumenettelyn hanketta.

– Asiakirjojen, ohjeiden ja säännösten yhtenäistämisen eteen on tehty paljon työtä. Iso laiva kääntyy hitaasti, mutta suunta on oikea, Törmä arvioi.


Teksti: Roope Huotari
Kuvat: Verstas Arkkitehdit, haastateltavat

KuntarahoitusKuntien asiakastarinat

Järvimaiseman keskelle nouseva sote-keskus toimii vahvasti digitaalisuus edellä

Varkauden vanhassa aluesairaalassa oli ollut remontin tarvetta jo pitkään: rakennuksessa oli sisäilmaongelmia, eivätkä vanhat tilat enää palvelleet modernin terveydenhuollon tarpeita. Kaupunki halusi rakentaa tilalle kokonaan uuden sairaalan parantaakseen ennen kaikkea asiakaslähtöisyyttä, energia- ja toimintatehokkuutta ja palveluiden muuntojoustavuutta.  

Hanke lähti etenemään hitaasti mutta varmasti. Kesäkuussa 2017 sosiaali- ja terveysministeriö myönsi poikkeusluvan uuden sairaalan rakentamiselle, tammikuussa 2019 Varkauden kaupunginvaltuusto näytti hankkeelle vihreää valoa, ja muutamaa kuukautta myöhemmin käynnistyivät varsinaiset rakennustyöt. Pääurakoitsijaksi valikoitu Lujatalo Oy, rahoitus tulee Kuntarahoitukselta. 

Kampus nousee vuoden 2020 aikana Varkauden Kommilan kaupunginosaan, luonnonläheisesti järven rannalle. Varsinaisen käyttöönoton on tarkoitus ajoittua keväälle 2021. Samaan rakennukseen sijoitetaan niin perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, suunterveydenhuolto, sosiaalityö, tukipalvelut kuin päivystys – erikoisaloja on yhteensä 18. Vastaavanlaista kokonaisuutta ei Suomessa ole. 

Terveyskampus toteutetaan niin sanotulla elinkaarimallilla, jossa toteuttaja sekä suunnittelee että rakentaa kokonaisuuden sekä kantaa vastuun sovitun ylläpitojakson ajan. Uuden kampuksen osalta ylläpitojakso on 20 vuotta. 

Hankkeen projektipäällikkö Jukka Koskinen

Hankkeen projektipäällikkö Jukka Koskinen kuvailee elinkaarimallia humoristisesti määräaikaiseksi avioliitoksi.

– Yhteistyö toteuttajan kanssa on niin tiivistä, että on kuin olisi naimisissa parikymmentä vuotta.  

Elinkaarimalli takaa sen, että suunnittelija ja toteuttava urakoitsija joutuvat jo suunnitteluvaiheessa miettimään menetelmät, materiaalit ja rakentamistavan tavanomaistakin tarkemmin, koska vastuu on ylläpitojakson ajan täysin heidän käsissään, Koskinen sanoo.

Kyseessä on kaupungin koko historian merkittävin investointi, jonka hintalappu hankekustannuksineen on noin 40 miljoonaa euroa. Elinkaarimalli on myös taloudellisesti järkevä vaihtoehto. 

– Rakennuksen tekninen arvo olisi 20 vuoden päästä ilman elinkaarimallia 60 prosenttia alkuperäisestä tasearvosta, mutta elinkaarimallin ansiosta luku nousee noin 85 prosenttiin. 

Asiakaskokemusta yhden luukun periaatteella 

Palveluketjujen integraatiosta tulee erittäin vahva etenkin sosiaalipuolen palveluihin. 

– Sosiaalipalvelut tuodaan aiempaa lähemmäs muita terveydenhuollon palveluja. Kaikki tarvittava on saatavilla saman katon alla. Näin yhden luukun periaate näkyy loppuasiakkaalle aivan eri tavalla kuin ennen, Koskinen sanoo. 

Noin 21 000 asukkaan Varkaus kuuluu kolmen keskuksen seudulliseen sote-malliin yhdessä Kuopion ja Iisalmen kanssa. Jatkossa palveluja keskitetään juuri Varkauteen. Terveyskampuksesta halutaan alueelle merkittävä vetovoima- ja elinvoimatekijä. 

– Varkaudessa on paljon kansainvälistä teollisuutta, joten toivottavasti saamme jatkossakin korkeakoulutettua väkeä tänne. Tuskin hyvistä palveluista ainakaan haittaa on muuttopäätöstä tehdessä, hän naurahtaa.  

Terveyskampuksen teknologiset ratkaisut on tehty asiakaslähtöisyys edellä. 

– Digitaalisuuteen mennään vahvasti niin tilojen kuin palvelujen osalta. Keskuksen monipalvelujärjestelmät ovat nykyaikaiset, jolloin kustannustehokkuuskin paranee. Samalla saamme digin yhä merkittävämmäksi osaksi myös kotihoidon palveluita, Koskinen kertoo.


Teksti: Pihla Hakala
Kuvat: Maria Ronkainen / Terveyskampus-hanke 

KuntarahoitusKuntien asiakastarinat

Tämä toimii! -podcast: Porvoossa kaupunginosan päästöt pienenivät kolmanneksella vain kaavoitusta muuttamalla

Maija-Riitta Kontio, Anne Moilanen ja Antti Irjala keskustelevat Porvoon kaavoituksesta Tämä toimii! -podcastissa.

Tämä toimii! -juttusarjan ensimmäisen podcastin aiheena on energiatehokas kaavoitus.

Esimerkkinä toimii Porvoon Skaftskärrin kaupunginosa, jossa alueen hiilidioksidipäästöjä on onnistuttu vähentämään 30 prosenttia verrattuna siihen, että kaavoituksessa olisi edetty vanhoin periaattein.

Hämmästyttävää suoritusta käsittelee podcastissaan MustReadin päätoimittaja Anne Moilanen, joka kävi tutustumassa Skafskärrin alueeseen henkilökohtaisesti.

Studiovieraina podcastissa ovat Porvoon kaupungin yleiskaavapäällikkö Maija-Riitta Kontio ja ympäristöneuvos Antti Irjala ympäristöministeriöstä.

Tämä toimii! esittelee onnistumisia

Tämä toimii! -sarja esittelee kuntien ja kaupunkien uusia toimintatapoja. Toimitus on valinnut juttujen aiheet journalistisen työn ja kunnille tehdyn kyselyn perusteella. Ehdotuksia onnistuneista uudistuksista voi yhä lähettää osoitteeseen info (at) mustread.fi

Tämä toimii! -sarjan jutut ovat vapaasti kaikkien luettavissa. Myös tämä podcast on vapaasti kaikkien kuunneltavissa.

Editointi: Panu Pentikäinen / Pulu Studio
Musiikki: Tuomas Arokanto
Podcastin pituus 42 minuuttia

Teksti: Anne Moilanen
Kuva: MustRead

Tämä uutinen ja podcast ovat MustReadin tuottamia ja julkaisemia. Tämän sisällön mahdollistavat Suomen Kuntaliitto ry ja Kuntarahoitus Oyj.
Lahjoittajat eivät ole vaikuttaneet sisältöön eivätkä MustReadin journalistiseen prosessiin.

Sarjassa aiemmin ilmestynyt:

Vaasa otti kokeilut osaksi arkea – ja pian yksi kaupungin hortonomeista varjosti jo hollantilaisia kollegoitaan

Lisää aiheesta:

MustRead kutsui lukijoikseen kaikki kunnanjohtajat – kuntien parhaat käytännöt pääsevät parrasvaloihin Tämä toimii! -juttusarjassa

AsiakastarinatKuntien asiakastarinatVarainhankinta

Urheilu ja opiskelu ne yhteen sopii – Urhea-kampus tuo helpotusta urheilevan opiskelijan arkeen

Vuodesta 1961 nykyisellä paikallaan Helsingin Vallilassa sijainnut Mäkelänrinteen lukio on perinteisesti toiminut opinahjona Suomen nuorille urheilijalupauksille. Vuoden 2021 alkusyksystä koulun historiassa kääntyy uusi lehti, kun lukion kylkeen kohoava laajennusosa, uusi urheiluhalli sekä Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö Hoasin uusi asuintalo valmistuvat.

Kampukselle kohoava Hoasin asuintalo on ensimmäinen urheilijoille suunnattu opiskelija-asuntokohde Helsingissä.

Matti Tarhio

– Rakennushanke on Suomen mittakaavassa ainutlaatuinen. Pystymme tarjoamaan opiskeleville urheilijoille helpotusta kiireiseen arkeen, jota treenit ja opiskelu rytmittävät. Ajanhallinta helpottuu huomattavasti, kun opiskelijan asunto sijaitsee treenipaikkojen ja koulun välittömässä läheisyydessä. Kampuksen eri rakennukset ovat myös suorassa sisäyhteydessä toisiinsa, eli kulku niiden välillä on sujuvaa, kertoo Hoasin toimitusjohtaja Matti Tarhio.

Opiskelijoille suunnatuissa uudiskohteissa yksiöiden määrä kaikista asunnoista on tänä päivänä noin 80 prosenttia. Urhea-kampuksen opiskelijatalossa kuitenkin vain 40 prosenttia kaikista asunnoista tulee olemaan yksiöitä.

– Asuntojakaumassa erityistä huomiota on kiinnitetty urheilevien opiskelijoiden yhteisöllisyyteen. Esimerkiksi saman urheilulajin opiskelijat voivat asua yhteisessä kimppa-asunnossa, Tarhio kertoo.

Hieman normaalista poikkeavan asuntojakauman lisäksi kohteessa on muitakin pieniä erikoisuuksia. Urhea-kampuksen opiskelijatalossa yhteistiloja on hiukan tavallista enemmän, ja niiden sijoittelu on suunniteltu sujuvoittamaan opiskelijoiden arkea.

Simo Tarvonen

– Opiskelun ja urheilun ristiaallokossa voi helposti käydä niin, että opiskelijat viettävät kaiken liikenevän vapaa-aikansa neljän seinän sisällä omassa asunnossaan. Koulun ja asuintalon välille sijoitetut sauna- ja lounge-tilat houkuttelevat viettämään aikaa ja tapaamaan opiskelukavereita. Myös pyykinpesu kuuluu yllättävänkin isona osana urheilijan arkeen. Kampuksen pesutilat onkin sijoitettu taktisesti heti urheilutilojen välittömään läheisyyteen, kertoo Pääkaupunkiseudun urheiluakatemian ja Urhea-halli Oy:n toimitusjohtaja Simo Tarvonen.

Myös muutamaan opiskelija-asuntoon tullaan asentamaan erikoisuutena mahdollisuus niin sanottuun hypoksiavaraukseen, jonka avulla huoneiston ilman happitasapaino voidaan säätää vastaamaan vuoristo-olosuhteita.

– Tämä auttaa täällä merenpinnan tasolla asuvia urheilijoita tehostamaan harjoittelua. Myös ympäristönäkökulmasta hypoksiavarauksella on etunsa – pystytäänhän sen avulla välttämään turhat matkat ulkomaille vuoristo-olosuhteiden saavuttamiseksi, Tarvonen toteaa.

– Asuntojen erikoisjärjestelyjä ei luonnollisestikaan rahoiteta ARA-mallilla, vaan niiden rahoitus tulee urheiluakatemian kautta. Itse asuinrakennus rakennetaan samaan tapaan kuin mikä tahansa opiskelija-asuntokohde, ja asuntojen sisäiset erikoisratkaisut rahoitetaan ARA-mallin ulkopuolelta, Hoasin Tarhio vielä korostaa.

Kaikki palvelut kampusalueella

Ainutlaatuisen hankkeesta tekee myös kampusalueen moniammatillisuus. Urheilutilojen, koulun ja asuinrakennuksen lisäksi alueelta tulee löytymään muitakin urheilevan nuoren arjessa tärkeitä palveluita. Urheiluvalmennuksen lisäksi kampusalueella on mahdollisuus psyykkiseen valmennukseen, fysioterapiaan sekä lääkäri- ja kuntoutuspalveluihin. Tämän lisäksi kampusalueelta tulee löytymään myös tutkimus- ja innovaatiotoimintaa – yhtenä esimerkkinä jo aiemmin mainittuun hypoksiaan ja sen sovellusmahdollisuuksiin eri sairauksien hoidossa liittyvä tutkimus. Sitä tekee Urheilulääketieteen säätiön ylläpitämä Helsingin Urheilulääkäriasema, joka toimii Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan tutkimusyksikkönä.

– Lähtökohtana on, että kampus palvelee päivisin opiskelevia urheilijoita. Ilta-aikaan paikalliset urheiluseurat pääsevät toki myös hyödyntämään tiloja, Tarvonen kertoo.

Koko hankkeen lähtökohtana on ollut halu tukea nuoria urheilijoita ja siivittää heitä yhä parempaan menestykseen – aktiiviuran jälkeistä aikaa unohtamatta.

– Erityislahjakas ihminen kaipaa tukea, oli kyseessä mikä tahansa osaamisalue pianonsoitosta tieteeseen tai huippu-urheiluun. Urheilijat ovat kovilla sekä henkisesti että fyysisesti, joten on erittäin tärkeää, että elämän turvaverkot ovat kunnossa, ja urheilu-uran päätyttyä heillä on mahdollisuus siirtyä sujuvasti ja ongelmitta seuraavaan elämänvaiheeseen, Tarvonen pohtii.

– Tässä on kyse arjen helpottamisesta ja siitä, että opiskelevien urheilijoiden perustarpeet ovat kunnossa. Myös henkinen hyvinvointi, yhteisöllisyys ja sosiaaliset suhteet ovat nuorelle urheilijalle tärkeitä – ja ne ovatkin toimineet hankkeen suunnittelun kulmakivinä, lisää Tarhio.

FAKTA:

Vuonna 2021 valmistuva Urhea-kampus koostuu Urhea-urheiluhallista, Hoasin kerrostalosta sekä Mäkelänrinteen lukiosta ja sen uudesta laajennusosasta.

Urhea-halli käsittää kaikkiaan yli 14 000 m2 urheilutiloja. Hallista löytyvät suorituspaikat yleisurheilulle, koripallolle, telinevoimistelulle, rytmiselle voimistelulle, painille ja judolle.

Hoasin kerrostaloon rakentuu yhteensä 88 opiskelija-asuntoa, joissa on tilaa 176 opiskelijalle.

Kuntarahoitus on yksi kampuksen opiskelija-asuntojen rahoittajista. Se tarjoaa asuntotuotannon rahoitusta Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn yleishyödyllisiksi nimeämille asuntoyhteisöille. Urhea-kampus saa myös Suomen Urheiluliiton, Suomen Voimisteluliiton, Koripallosäätiön, Urheiluopistosäätiön ja Kisakalliosäätiön tukea. Lisäksi Jane ja Aatos Erkon säätiö on tukenut hanketta 1,5 miljoonalla eurolla.

Teksti: Anne Laiho
Havainnekuva: Arkkitehtitoimisto Tuomo Siitonen Oy
Muut kuvat: Haastateltavat

Asuntotoimijoiden asiakastarinat

Puinen ”majakka” kohosi maamerkiksi Joensuun kattojen ylle

Lighthouse-nimisen talon harjakaisia vietettiin viime vuoden kevään korvilla maaliskuussa, ensimmäiset asukkaat pääsivät muuttamaan uusiin koteihinsa elokuun lopussa, ja syyskuun alussa viimeinenkin asunto talosta oli vuokrattu.

Talon lupavaiheeseen, urakan kilpailutukseen, suunnitteluun ja rakentamiseen kului lopulta noin 40 kuukautta, kertoo rakennuttajana toimineen Joensuun Ellin toimitusjohtaja Jarmo Ojalainen. Joensuun Elli vastaa kaupungin opiskelija-asunnoista. Talon suunnittelu alkoi vuonna 2016, mutta varsinaiset rakennustyöt alkoivat pari vuotta myöhemmin.

Hän myöntää, että suunnitteluvaihe oli ajoittain hieman raskas.

– Perustamisvaihe ja itse rakentaminen sujuivat onneksi jo paljon ripeämmin. Heti kun päästiin kakkoskerroksesta ylöspäin, alkoi helpottaa ja suuremmilta vastoinkäymisiltä vältyttiin.

Ojalaisen mukaan idea Suomen korkeimman puukerrostalon rakentamiselle lähti Joensuun kaupungin aloitteesta. Kaupungissa on entuudestaan useita alueelle tärkeitä puurakennuksia, mutta yksi haluttiin myös Penttilänrannan asuinalueelle.

 – Kaupungin tytäryhtiönä halusimme toimia esimerkkinä muille siinä, että puurakentaminen on yksi erittäin potentiaalinen mahdollisuus muiden rakentamistyylien joukossa. Tontilla oli valmis kaava, joka mahdollisti rakentamisen aina 14 kerrokseen asti, joten pitihän se rakennusoikeus käyttää, hän kertoo.

Puurakentamisen monet edut

Lighthouse on Suomen korkein puukerrostalo. Kuva: Rami Saarikorpi
Lighthouse-talon suunnittelu alkoi vuonna 2016, mutta varsinainen rakentaminen alkoi pari vuotta myöhemmin.

Penttilänrannan puutalo rakennettiin siten, että sen rakenteet säilyivät koko prosessin ajan kuivina. Puun työstäminen on yleensä myös helpompaa kuin betonin.

– Talon runkoa ei tarvinnut sen valmistumisen jälkeen kuivata ollenkaan toisin kuin betonitalon runkoa usein tarvitsee. Myös työmaa-aikaiset olosuhteet olivat puun ansiosta työntekijöille miellyttävämmät kuin tavallisesti betonirakentamisessa, Jarmo Ojalainen kertoo.

Hänen mukaansa puu ei merkittävästi muuta asumismukavuutta esimerkiksi betoniin verrattuna, mutta yksi erityinen etu sillä on.

– Puutalossa ääni ei kaiu niin voimakkaasti kuin betonisessa, joten asuminen on akustisesti erittäin miellyttävää.

Mitä kustannuksiin tulee, on puutalon rakentaminen kertainvestointina Ojalaisen arvion mukaan noin 10 prosenttia kalliimpaa kuin betonirakentaminen. Hän uskoo tämän muuttuvan tulevaisuudessa, kun rakennustavat kehittyvät.

– Kehityksen myötä puutaloja pystytään tekemään kilpailukykyisemmin kuin aiemmin, eli hintatasokin alkaa varmasti laskea.

Kaikki tarvittavat puuelementit taloon saatiin Stora Ensolta. Seinäelementit on tehty viilupuusta eli LVL:stä, jota valmistetaan Varkaudessa. Lattian välipohjan elementit ovat puolestaan CLT:stä eli monikerroslevyistä.

Asukkaiden mieleen

Talo herätti runsaasti huomiota Joensuussa jo rakennusaikanaan. Paikalla järjestettiin avoimet ovet pariinkin otteeseen.

– Toisella kerralla paikalla kävi kolmen tunnin sisällä lähes 500 ihmistä. Kohde tuntui jo rakennusvaiheessa kiinnostaneen ihmisiä. Sijainti on loistava, lähellä oppilaitoksia, keskustaa ja rautatieasemaa. Lisäksi talosta on todella hulppeat näkymät, Ojalainen sanoo.

Yksi talon asukkaista on Pinja Juurakko, joka opiskelee Joensuun ammattikorkeakoulussa metsätalousinsinööriksi. Juurakko kertoo viihtyvänsä yksiössään erittäin hyvin.

– Suorastaan yllätyin, kuinka hyvin olen viihtynyt. Minkäänlaisia ongelmia ei ole ollut missään vaiheessa. Aion näillä näkymin asua tässä koko opiskeluajan, syyskuussa taloon muuttanut Juurakko sanoo.

Hän allekirjoittaa sen, että puutalossa asuminen on akustisesti toimiva ratkaisu.

– Talossa on tosi hiljaista, eikä kaiu. Tämä on ehdottomasti paikan positiivisimpia puolia. Samoin kuin se, että asukkaat ovat ystävällisiä toisilleen ja kommunikoivat keskenään, vaikka eivät tuntisikaan toisiaan, hän kiittelee.


FAKTA: Tekoja hyvinvointiyhteiskunnan edistämiseksi
Suomen korkein puukerrostalo Lighthouse on Kuntarahoituksen rahoittama kohde. Kuntarahoituksen rahoittamilla kohteilla ylläpidetään ja kehitetään suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa.


Teksti: Pihla Hakala
Kuvat: Rami Saarikorpi

Asuntotoimijoiden asiakastarinat

Suomen ensimmäinen Joutsenmerkitty koulu kohoaa Kalajoelle

Pohjois-Pohjanmaalla sijaitseva reilun 12 000 asukkaan Kalajoki on tunnettu erityisesti upeista hiekkasärkistään. Kaupunkiin on tämän vuoden aikana luvassa muutakin ainutlaatuista – nimittäin Suomen ensimmäinen Joutsenmerkitty peruskoulu ja samalla suurin Joutsenmerkitty rakennus. Kesällä valmistuvalle Merenojan koululle on myös myönnetty Kuntarahoituksen vihreä rahoitus. Rahoituksen saaminen edellyttää energiatehokkuuden monipuolista huomioimista sekä rakennuksen elinkaaren aikaisen käyttöön ja käytettävyyteen liittyvien vaatimusten täyttämistä. 

– Ajatus Joutsenmerkistä oli mukana heti suunnittelun alusta lähtien, joten tarjouspyyntöä laadittaessa ehtona oli, että valmis kohde täyttäisi Joutsenmerkin tiukat kriteerit. Hankkeen KVR-urakoitsijaksi valikoitui lopulta YIT Suomi Oy, kertoo Kalajoen kaupungin tekninen johtaja Marko Raiman.

Terveellinen, turvallinen ja liikkumista tukeva koulu

Joutsenmerkki voidaan myöntää ainoastaan rakennukselle, joka on ollut ympäristöystävällinen jo rakennusvaiheessa. Myönnetty Joutsenmerkki myös osaltaan kertoo toteuttajan halusta huomioida kohteen elinkaarenaikaiset ympäristövaikutukset keskimääräistä paremmin. Merenojan kouluhankkeen lähtökohtana onkin ollut halu rakentaa terveellinen, turvallinen ja liikkumista tukeva yhtenäiskoulu. Uuden koulun kanssa samalla tontilla sijaitsee myös Kalajoen lukio, jonka oppilaat tulevat käyttämään Merenojan koulun ruokailu- ja liikuntatiloja. Tämän lisäksi uudessa koulussa sijaitsee myös hammaslääkärin vastaanotto sekä kaupungin vapaa-ajantoimen tiloja.

Marko Raiman

– Joutsenmerkityn rakennuksen rakentaminen on prosessi, jossa kaikki rakennusmateriaalit täytyy hyväksyttää etukäteen, eikä tiettyjä materiaaleja ja kemikaaleja voida käyttää lainkaan. Meidän on myös tiedettävä, mitä materiaaleja on käytetty missäkin kohtaa rakennusta, kertoo Raiman.

Joutsenmerkitty rakennus toteutetaan myös tarkkojen kosteudenhallintamallien mukaisesti, ja rakennustöissä edellytetään erityistä P1-puhtausluokkaa. Rakennukseen tulee myös tuulettava alapohjarakenne, ja aikatauluun on varattu tuuletusaika ennen tilojen käyttöönottoa.

Nykyaikaisia ratkaisuja ja energiatehokkuutta

Rakennuksen ympäristöystävällisyyteen ja terveellisyyteen ei suinkaan kiinnitetä huomiota ainoastaan rakennusvaiheessa. Merenojan koulussa on paljon ratkaisuja, jotka tukevat rakennuksen energiatehokkuutta myös sen valmistumisen jälkeen.

– Koululle asennetaan muun muassa aurinkokeräimiä sekä näyttötaulut, joista oppilaat ja opettajat voivat reaaliajassa seurata rakennuksen energiankulutusta. Näitä tietoja voidaan suoraan hyödyntää myös opetuksessa, vaikkapa laskuesimerkkeinä, Raiman kertoo.

Myös koulun sisäilman laatu on asia, johon on haluttu alusta alkaen kiinnittää erityistä huomiota.

– Yksinkertaisesti sanottuna halusimme tehdä asiat niin hyvin kuin ikinä mahdollista – siitä juontaa juurensa myös päätöksemme Joutsenmerkin hakemisesta. Haluamme varmistaa, ettei ongelmia esimerkiksi sisäilman kanssa ilmenisi jatkossakaan, Raiman summaa.

Ympäristömerkintä Suomi Oy:n tietojen mukaan Joutsenmerkitty rakentaminen on nelinkertaistunut kolmessa vuodessa Pohjoismaissa. Myös Marko Raiman uskoo, että ympäristöystävällisemmät rakennustavat tulevat tulevaisuudessa yleistymään entisestään.

– Muistan kuinka vielä muutama vuosi sitten esimerkiksi kosteudenhallinnan toimintamalli Kuivaketju10 oli asia, jota yritettiin kovasti edistää, mutta tuntui, ettei oikein mitään tapahtunut käytännössä. Tänä päivänä kyseinen toimintamalli on kuitenkin rakennuksilla aivan arkipäivää. Uskon, että sama ilmiö tulee tapahtumaan tulevaisuudessa myös Joutsenmerkitylle rakentamiselle.


Vihreä rahoitus

Kuntarahoituksen vihreä laina ja leasing on suunnattu ympäristöystävällisten investointien rahoittamiseen.

Rahoitusta voi hakea isompiin tai pienempiin investointihankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia ympäristölle hyödyllisiä vaikutuksia.

Vihreän rahoituksen ehdot ovat muutoin samat kuin Kuntarahoituksen muussakin rahoituksessa, mutta vihreä rahoitus on asiakkaalle tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa.

Lue lisää vihreästä rahoituksesta

Teksti: Anne Laiho
Merenojan koulun havainnekuva: Arkkitehtitoimisto Lukkaroinen Oy

Kuntien asiakastarinatVihreä rahoitus

Hollolan pelastusasema päivittyi nykyaikaan kiinteistöleasingilla

Kantatie 54 halkoo eteläistä Suomea aina Hollolasta Tammelaan asti. Tämän tien varressa, lähellä Salpakankaan kuntakeskusta, sijaitsee myös Hollolan kunnan uusi pelastusasema, joka on yksi Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen kuudesta vakinaisesta pelastusasemasta.

– Uutta pelastusasemaa lähdettiin suunnittelemaan vuoden 2013 alussa. Vanha, 1970-luvulla rakennettu paloasema kärsi pahoista sisäilmaongelmista, ja tilat eivät muutenkaan täyttäneet enää nykyaikaisen pelastuslaitoksen tarpeita. Totesimme, ettei vanhaa rakennusta ole enää tarkoituksenmukaista lähteä peruskorjaamaan. Tämän jälkeen lähdimme etsimään paikkaa ja rahoitusvaihtoehtoja uudelle asemalle, taustoittaa Hollolan kunnan talous- ja palvelualuejohtaja Hanna Hurmola-Remmi.

Huomattavia parannuksia entiseen

Uusi pelastusasema otettiin käyttöön syyskuussa 2016. Uudenkarheat tilat on suunniteltu niin, että sekä palolaitos että pelastuslaitoksen alaisuuteen kuuluva ensihoito voivat toimia saman katon alla.

– Uudelle asemalle tarvittiin aiempaa enemmän toimisto- ja majoitustiloja, sillä samoissa tiloissa työskentelee sekä palo- että pelastuslaitoksen henkilökuntaa, kertoo Hurmola-Remmi.

Uusi asema on myös suunniteltu Puhdas paloasema -mallin mukaiseksi, mikä tarkoittaa, että aseman ”puhtaalle” puolelle siirrytään aina peseytymisen ja vaatteidenvaihdon kautta. Näin palopaikoilta tullutta likaa ja hajua ei pääse kulkeutumaan paloaseman puolelle, mikä pienentää työntekijöiden riskiä altistua vaarallisille aineille ja haitallisille kemikaaleille. Puhdas paloasema -malli on herättänyt kiinnostusta myös muualla Euroopassa, ja paikan päällä onkin käynyt ulkomaisia vieraita tutustumassa aseman toimintamalliin.

– Uusi asema sijaitsee myös pohjavesialueella, joten raskaan kaluston pesupaikka suunniteltiin ehdottoman turvalliseksi. Sijainti tulevaisuudessa valmistuvan ohitustien varressa tulee myös nopeuttamaan lähtöjä asemalta, kertoo Hurmola-Remmi.

Kiinteistöleasingista järkevä rahoitusratkaisu

Hollolan kunnan taloudellinen tilanne 2010-luvun alussa oli haastava, ja uuden pelastusaseman lisäksi samaan aikaan suunniteltiin myös kahden uuden koulun rakentamista. Kunnassa päätettiinkin tarkastella näitä suurinvestointeja yhtenä kokonaisuutena. Rahoituksen kilpailuttamisessa kunta turvautui Kuntarahoituksen tytäryhtiön Inspiran asiantuntija-apuun, sillä kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun kunnassa hyödynnettiin kiinteistöleasingia rahoitusmallina.

– Päätimme vertailla eri rahoitusratkaisuja, sillä silloisessa tilanteessa katsoimme, että ratkaisu voisi löytyä muualtakin kuin perinteisestä lainasta. Pelastuslaitos tulisi joka tapauksessa maksamaan vuokraa kiinteistöstä, joten kokonaistaloudellisesti leasing tuntui järkevimmältä ratkaisulta, eikä kunnan tarvitsisi välttämättä omistaa kiinteistöä itse. Haastavassa taloustilanteessa näimme asian niin, että takapainotteisempi vaihtoehto olisi meille parempi, Hurmola-Remmi muistelee.

Nyt muutaman vuoden käytössä olleen pelastusaseman käyttökokemukset ovat olleet hyviä. Pelastuslaitoksen toimintaan uusi asema on vaikuttanut konkreettisesti muun muassa niin, että korkealla työskentelyn harjoittelua on pystytty tehostamaan. Myös energiakustannukset ovat olleet kohtuulliset johtuen käytössä olevan maalämmön edullisuudesta.

– Tehtiin asemasta niin hyvä kuin rahalla vaan sai, Hurmola-Remmi summaa.

FAKTA: Mikä on kiinteistöleasing?

• Kiinteistöleasing on joustava rahoitusratkaisu, jossa Kuntarahoitus toimii samanaikaisesti kohteen rahoittajana ja omistajana.
• Kiinteistöleasing sopii hyvin erilaisten yhteiskunnallisten rakennuskohteiden, kuten tässä tapauksessa pelastusaseman, hankintaan
• Kiinteistöleasingin suurena etuna on se, ettei kohde rasita kunnan tai kaupungin tasetta ja sen avulla saadaan selkeä, kohdekohtainen rahoitus, joka sisältää hankkeen kaikki kulut.
• Kuntarahoituksen kiinteistöleasingissa kaikki kustannukset ovat marginaalissa, eikä se sisällä mitään piilokustannuksia, kuten järjestely- tai laskutuspalkkioita.
• Kiinteistöleasingin sopimuskokonaisuuteen kuuluu tärkeänä osana maanvuokrasopimus eli kaupunki vuokraa maapohjan rahoittajalle.

Lue myös:

Askeleet onnistuneeseen kiinteistöleasinghankkeeseen
Kiinteistöleasing – kaikki kustannukset yhdelle sopimukselle
Kiinteistöleasing yleistyy

Kuntien asiakastarinatLeasing

Kalasataman taidekortteli tuo eri sukupolvet samojen kattojen alle

Kevättalvella 2020 Kalasatamaan valmistuva Viehe123-taidekortteli tuo eri sukupolvet yhteen pihapiiriin. Uudenlaisen korttelin rakennuttajia ovat Kiinteistöyhtiö Ars Longa Oy, NAL Asunnot sekä Setlementtiasunnot Oy. Yhteisenä tavoitteena on hyvän, yhteisöllisyyden ja hyvinvointia tukevan asumisen tarjoaminen eri-ikäisille.

Kolme kerrostaloa yhdistävä kortteli pitää sisällään eri-ikäisille suunnattujen asuntojen ohella yhteisiä inspiroivia ja toiminnallisia kohtaamistiloja. Naapurustoajatus nähdään tulevaisuuden trendinä – eri sukupolvet toimivat yhdessä aktivoiden ja luoden turvallisen ja huolehtivan ilmapiirin toisilleen.

Kolme toimijaa, yhteinen tavoite

Idea yhteisestä korttelihankkeesta oli muhinut jo pitkään eri toimijoiden päässä. Kun Helsingin kaupungin tontinluovutusmenettelyn kautta saatiin kolme vierekkäistä tonttia Kalasatamasta, vireillä olleet suunnitelmat konkretisoituivat ja hankkeen liikkeellepanija Setlementtiasunnot, nuorille aikuisille asuntoja vuokraava NAL Asunnot sekä taiteilijoiden ja muotoilijoiden Kiinteistöyhtiö Ars Longa Oy ryhtyivät yhdessä toteuttamaan tulevaisuuden yhteisöllistä korttelihanketta. Korttelin suunnittelijana toimii arkkitehtitoimisto Arkkitehdit Hannunkari & Mäkipaja Oy.

Yhteistyön käynnistäminen oli helppoa ja luontevaa, kun toimijoiden tavoitteet olivat samankaltaiset. Tärkeää kaikille kolmelle oli, että projekti tehtäisiin mahdollisimman ekologisesti ja resurssitehokkaasti. Urakkasopimus tehtiin yhden, yhteisen urakoitsijan kanssa, jotta hanke saataisiin toteutettua mahdollisimman sujuvasti. Yhdessä tekeminen tuotti myös taloudellista säästöä esimerkiksi kilpailutuksessa.

Urakoitsijana toimivan Jatke Uusimaan työnjohto on ollut erittäin ammattitaitoista, ja rakennukset valmistuvat sovitussa aikataulussa. Rakentaminen aloitettiin toukokuussa 2018, asunnot ovat muuttovalmiit alkuvuodesta 2020. Haku osaan asunnoista on jo alkanut ja kiinnostus on ollut erittäin suurta.

– Meille on tullut jo haun alkuvaiheessa yli 300 hakemusta, joten saamme varmasti kaikki 77 asuntoa vuokrattua, NAL Asuntojen toimitusjohtaja Samuli Killström kertoo.

– Uudenlainen kortteli herättää selvästi todella suurta kiinnostusta ja kertoo myös tarpeesta kohtuuhintaisille vuokra-asunnoille pääkaupunkiseudulla ja etenkin Helsingissä.

Taidekortteli pitää sisällään kolme kahdeksankerroksista, toisiinsa kiinni rakennettua ja esteetöntä kerrostaloa, joiden kohtuuhintaiset asunnot vuokrataan eri-ikäisille asukkaille. Kiinteistöyhtiö Ars Longa Oy:n taloon valmistuu 56 vuokrahuoneistoa pääasiallisesti seniori-ikäisille, mutta myös työikäisille taiteilijoille, muotoilijoille sekä kirjailijoille. NAL Asunnot tarjoaa 77 asuntoa työssäkäyville ja työelämään hakeutuville nuorille aikuisille. Setlementtiasuntojen taloon valmistuu 81 asuntoa Diakonia-ammattikorkeakoulu Diakin opiskelijoille.

Sujuvasti yhdessä

Mallia taidekortteliin etsittiin maailmalta. Suomessa ei vastaavanlaisia vielä ole, vaikka esimerkiksi taiteilijakodit Lallukka ja Jallukka Helsingistä löytyvätkin.

­– Maailmalla, ja meillä Suomessakin, on jo käytössä muutamia, tarkoituksella eri sukupolville rakennettuja kortteleita, mutta tällainen taidepainotteinen korttelihanke on ainutlaatuinen. Tulevaisuudessa yhteisöllisyys ja yhteinen asuminen tulevat varmasti yleistymään ja Viehe123 näyttääkin hyvää esimerkkiä seuraajille, Setlementtiasunnot Oy:n toimitusjohtaja Heli Kotilainen kertoo.

Taloissa on paljon yksiöitä ja kaksioita, koska niitä tulevat asukkaat pääasiallisesti toivoivat. Tarve pienille kohtuuhintaisille asunnoille on pääkaupunkiseudulla valtava. Yksinasujien määrän uskotaan tulevaisuudessa kasvavan, kun väestön ikärakenne muuttuu ja maahanmuutto lisääntyy.

Eri sukupolvien elon korttelissa odotetaan sujuvan hyvin. Käyttäjien erilaisten vuorokausirytmien ansiosta tilojen käyttö jakautuu tasaisesti pitkin päivää; työssäkäyvät voivat käyttää tiloja iltaisin, kotona olevat seniorit voivat vaikka pestä pyykkiä keskellä päivää.

– Setlementtiasuntojen taloon muuttavat Diakin opiskelijat opiskelevat sosiaalialaa, joten siitä voi syntyä esimerkiksi harjoitteluja tai talon senioreille sekä erityisryhmille suunnatun toiminnan kehittämistä, Kotilainen lisää.

Tulevien asukkaiden toivotaan ottavan osaa yhteiseen toimintaan. Taloihin perustettavat asukastoimikunnat ja tulevat hoitokunnat kehittävät asumista jatkossa. Yhteiset tapaamiset aloitetaan heti kun asukasvalinnat vuoden alussa valmistuvat, joten tutustuminen tuleviin naapureihin voi alkaa jo ennen muuttoa.

Jatkokehitystä ja palautetta varten Kiinteistöyhtiö Ars Longa tulee teettämään Aalto-yliopiston kanssa korttelin asukkaille suunnatun seurantatutkimuksen, jossa selvitetään, miten asuminen yhteisöllisyyteen kannustavassa eri ikäisten korttelissa on sujunut. Tutkimus hyödyttää paitsi asukkaita myös rakennuttajia ja yhteiskuntaa.

Yhteistyö mahdollisti uniikit ratkaisut

Yhteisöllisyyteen kannustavat vapaaehtoisen asukastoiminnan lisäksi korttelin erilaiset tilat. Yhteisiin tiloihin kuuluvat muun muassa pesula, katolle rakennettava saunaosasto, erilaiset harrastehuoneet sekä kattoterassi, jolla voi harrastaa vaikkapa puutarhanhoitoa tai kuntoilua. Katolle rakennetaan kolmea taloa kiertävä kuntoilupolku, talvi- sekä laatikkopuutarha, jotka kannustavat yhteiseen toimintaan naapuruston sisällä.

Yhteiset tilat rakennetaan tarpeeseen, sillä tulevilta asukkailta on kysytty, mitä he taloihin kaipaavat.

– Kortteliin haluttiin paljon erilaisia, eri-ikäisille sopivia tiloja. Galleriat ja esimerkiksi katolle valmistuva talvipuutarha ovat erikoisuuksia, joita joka talosta ei löydykään, Kiinteistöyhtiö Ars Longan toimitusjohtaja Tuula Paalimäki iloitsee.

Viehe123-korttelin katolle rakennetaan kolmea taloa kiertävä kuntoilupolku, talvi- sekä laatikkopuutarha, jotka kannustavat yhteiseen toimintaan naapuruston sisällä.

– Yhteiskäyttöön sopivat loistavasti myös esimerkiksi sisäpiha tai alakerran harrastetilat, joista löytyy myös keittiö. Tilat kannustavat vaikkapa yhteisiin brunsseihin, elokuvailtoihin tai pihajuhliin, Paalimäki jatkaa.

Talojen läpi kulkevaa katutason kävelyreittiä voidaan käyttää esimerkiksi galleriana, jossa talon asukkaat voivat esitellä töitään. Katutasoon rakentuu myös galleriatila, joka toimii ikään kuin näyteikkunana korttelille. Tilaa tullaan mahdollisesti tarjoamaan myös ulkoisten toimijoiden käyttöön, esimerkiksi vanhempi–lapsi-toimintaan tai liikuntaan.

– Uskon, että korttelin toiminnot viihdyttävät ja yhdistävät eri sukupolvia ja luovat paljon mahdollisuuksia asukkaille, Heli Kotilainen sanoo.

Kun budjetti jakautuu kolmelle rakennuttajalle, yhteistiloihin voitiin panostaa paljon enemmän kuin yleensä. Esimerkiksi saunatiloista saatiin hulppeammat keskittämällä rahat yhteen ja rakentamalla jokaisen talon oman saunan sijaan vain yksi, iso saunaosasto.

Haasteet tilojen käytölle ja sukupolvien yhteiselle asumiselle nähdään pienenä. Kompastuskivet vältetään yhteisillä ja reiluilla pelisäännöillä.

Sujuvaa ja keskustelevaa yhteistyötä

Kuntarahoitus toimii korttelin rahoittajana ja hankkeen aktiivisena neuvonantajana.

– Kaupungin kehittäminen vaatii uudenlaisia asumisympäristöjä toimintoineen. Taidekortteli eri ikäisille ja taustaisille ihmisille on loistava esimerkki modernista ja kulttuuria vahvistavasta hankkeesta, Kuntarahoituksen rahoituspäällikkö Paula Merta kertoo.

Kolmen eri rakennuttajan, urakoitsijan ja rahoittajan välinen toiminta vaatii kaikilta osapuolilta joustavuutta ja ratkaisukykyä. Yhteistyö on kuitenkin sujunut pääasiallisesti erittäin hyvin.

– Yhteistyö on kolmen rakennuttajan välillä ollut erittäin hyvää ja sujuvaa. Valitsimme vain yhden urakoitsijan, mikä helpottaa myös asioita. Lisäksi Kuntarahoitus on auttanut ja neuvonut todella kattavasti ja joustavasti prosessin eri vaiheissa, Setlementtiasuntojen Heli Kotilainen toteaa.

 – Niin Kuntarahoituksen kuin meidän muidenkin toimintaa leimaavat ihmisläheisyys ja keskusteleva henki. Niillä ominaisuuksilla ei voi kuin onnistua, Killström NAL Asunnoista täydentää.


Kuntarahoitus suunnittelee yhteiskunnallisen rahoituksen tuomista markkinoille

Ympäristöinvestointeihin suunnattu vihreä rahoitus ja vihreät bondit ovat jo vakiinnuttaneet asemansa markkinoilla. Sijoittajien kiinnostus vastuullisiin sijoituskohteisiin on yhä vahvistunut, ja siksi Kuntarahoitus suunnittelee ensimmäisenä pohjoismaisena rahoituslaitoksena yhteiskunnallisen rahoituksen lanseeraamista.

Käytännössä kaikki Kuntarahoituksen rahoittamat investoinnit kohdistuvat yhteiskunnan kehittämiseen, olipa kyse kunnallisinfrasta, sairaalasta tai päiväkodista. Suunnitteilla oleva yhteiskunnallinen rahoitus on kuitenkin rajattu yleishyödylliseen asuntotuotantoon sekä hyvinvointi- ja koulutusinvestointeihin, jotka edistävät kuntien elinvoimaa.

Uusi rahoitustuote on tarkoitus tuoda markkinoille alkuvuonna 2020. Ajantasaista tietoa tuotteen lanseerauksesta saa Kuntarahoituksen verkkosivuilta ja sosiaalisen median kanavista.


Teksti: Elisa Korhonen
Kuvat: Annukka Pakarinen

Asuntotoimijoiden asiakastarinatKestävä rahoitus

JYY peruskorjaa ilmastoystävällisesti Jyväskylässä

Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta JYY:n opiskelija-asunnot Kortepohjan kaupunginosassa ovat Kuntarahoituksen historian ensimmäiset vihreän rahoituksen peruskorjauskohteet. Korjaus koskee viittä kerrostalokohdetta ja peräti 720 asuntoa.

Tuoreella videolla JYY:n toimitusjohtaja Marko Huttunen ja yhteisömanageri Jenna Pigg kertovat, millaisin periaattein JYY peruskorjaa opiskelija-asuntokohteitaan Jyväskylän Kortepohjassa ja miten niiden vaikutus näkyy opiskelijoiden elämässä.

– Opiskelijat ovat erittäin ympäristötietoisia. Yksi ylioppilaskunnan ydintehtävistä on siksi tehdä investointeja kestävällä tavalla. Energiatalousinvestoinneilla pystymme pitämään myös vuokratason kohtuullisena, Marko Huttunen sanoo.

– Kannustamme asukkaitamme kestävämpään elämäntapaan. Jakamistalous ja yhteisöllisyys ovat tärkeitä: kaikkea ei tarvitse omistaa itse, Jenna Pigg täydentää.

Peruskorjaus- ja energiansäästökohteissa on valtava ilmastoinvestointien potentiaali

– Suomessa on paljon korjausvelkaa, ja sen myötä potentiaali uusille vihreän rahoituksen peruskorjauskohteille on suuri. Myös pienemmät energiansäästöhankkeet voivat soveltua vihreän rahoituksen piiriin, muistuttaa Kuntarahoituksen vihreästä rahoituksesta vastaava rahoituspäällikkö Rami Erkkilä.

– Kuntien ja sosiaalisen asuntotuotannon toimijoiden näkökulmasta ilmastoystävällisissä peruskorjaushankkeissa on vain voitettavaa. Energiankulutussäästöt näkyvät rakennuksen elinkaaren aikana nopeasti kustannussäästöinä, samalla vastataan asukkaiden toiveisiin ympäristöystävällisemmästä asumisesta ja lisäksi rahoitukseen voi saada marginaalihyödyn, Erkkilä sanoo.

Lisätietoa vihreästä rahoituksesta >

AsiakastarinatAsuntotoimijoiden asiakastarinatDigitaaliset palvelutVastuullisuus