Ota yhteyttä Kirjaudu Avautuu uuteen välilehteen
Hae sivustolta

Kunnalliskodista kuntosalille – 70 vuotta ikäihmisten asumista Joensuussa

Joensuun ensimmäinen yksityinen vanhainkoti aloitti toimintansa vuonna 1952. Sen taustalla oli samana keväänä perustettu Joensuun Vanhainkotiyhdistys, joka nykyään toimii Joensuun hoiva- ja palveluyhdistys ry -nimellä. Yhdistyksen ensimmäisenä puheenjohtajana toimi lääninlääkäri, joka tunnisti ikäihmisten huonon elämänlaadun suurimmaksi syyksi kehnot asumisolot. Kodeissa oli kantovesi, ulkovessa ja hella. Hygienia oli huonoa, mikä johti sairauskierteeseen.

– Tuohon aikaan mummoja ja pappoja vietiin väkipakolla asumaan kunnalliskoteihin. Olot olivat aika ankeat, sodasta oli kulunut alle kymmenen vuotta. Köyhä ja kurja oli Karjalamme, kuten maakuntalaulukin sanoo, kertoo Joensuun hoiva- ja palveluyhdistyksen toiminnanjohtaja Jukka Tuunanen.

Joensuun hoiva- ja palveluyhdistyksen toiminnanjohtaja Jukka Tuunanen
Jukka Tuunanen

Nykyään yhdistyksellä on 320 senioriasuntoa eri puolilla Joensuuta. Tarve palveluille ei ole vähenemässä. Joensuun väkiluvusta yli 21 prosenttia on yli 65-vuotiaita. Kuntaliitosten myötä pinta-ala on laajentunut ja kotipalvelun asiakkaita voi asua jopa 70 kilometrin päässä keskustasta. Ajomatkoihin kuluu pitkä aika, eivätkä syrjäseudun vanhat talot välttämättä ole ikäihmisten asumiseen sopivia. Mikä tahansa asunto keskustasta ei käy, koska monet Joensuun keskustan kerrostaloista ovat hissittömiä.

– Meidän ratkaisumme on rakentaa esteettömiä, ikäihmisten tarpeisiin sopivia asuntoja mahdollisimman lähelle kaupungin keskustaa, palvelujen äärelle, Tuunanen sanoo.

Yhdistyksen uusimmassa kohteessa, Kuntarahoituksen yhteiskunnallisella rahoituksella rahoitetussa Sepänhelmessä on monia ikäihmisille räätälöityjä ratkaisuja. Joensuun keskustassa sijaitseva talo on täysin esteetön. Kynnykset ovat erittäin matalat, kaikista ovista pääsee pyörätuolilla, myös parvekkeen ovesta. Kalusteet ovat säädettävät. Asukas voi valita valaistuksen sävyn itse ja netti kuuluu vuokraan.

Kylpyhuoneissa ongelmana on usein märkä lattia, joka johtuu lattian keskelle sijoitetusta lattiakaivosta. Sepänhelmessä lattiat kallistettiin kohti seinän vierustalla sijaitsevaa lattiakaivoa, näin vesi ei jää lattialle lillumaan. Jokaisen asunnon eteisessä on tuulettuva kaappi, johon voi laittaa käytetyt vaipat. Talossa ei haise.

Sepänhelmessä on ulkopuolisen yrityksen pitämä ruokala ja talossa toimii parturikampaaja. Asukkaat voivat kuntoilla heidän tarpeisiinsa suunnitellulla kuntosalilla. Asukkailla on käytössään myös Joensuun ensimmäinen yhteiskäyttöauto. Energiaomavaraisuuden turvaavat maalämpö ja aurinkopaneelit. Kunnalliskodista on tultu pitkä matka.

Kiinteistöbisneksestä aktiiviseksi asumisen kehittäjäksi

Joensuun hoiva- ja palveluyhdistyksen historiaan mahtuu monenlaisia vaiheita. Yhdistyksen ensimmäinen mittava hanke oli Linnunlahden vanhainkoti 60-luvun lopulla. 1980-luvun alussa se avasi tehostetun palveluasumisen yksikön. Yhdistyksen palkkalistoille tuli myös hoivahenkilöstöä ja se muuttui palveluntuottajaksi.

Tuunanen aloitti toiminnanjohtajana vuonna 2018. Hän hoitaa tehtävää osa-aikaisesti, päätyö miehellä on yrittäjänä ja yrityskauppojen asiantuntijana.

– Kun aloitin tehtävässä, yhdistyksen talous oli huonossa jamassa. Kymmeniä asuntoja oli tyhjillään, Tuunanen muistelee.

Asunnot saatiin puolessa vuodessa vuokrattua ja yhdistyksen talous käännettyä. Hoivapalvelut myytiin, ja vain rakennukset jäivät yhdistykselle. Samaan aikaan Sepänhelmen uudisrakennushanke oli käynnistymässä ja Tuunanen tunnisti, että kaikilla arkkitehdeilla ei ollut ymmärrystä ikäihmisten asumiseen liittyvistä tarpeista.

– Huomasin, että ala vaati uudistamista ja raikkaampaa ajattelua. Olin myynyt hoivakoteja ja nähnyt, minkälaisia ratkaisuja niissä voi tehdä.

Tuunanen onkin aktiivinen ikäihmisten asumisen kehittäjä Suomessa. Hän on mukana muun muassa Valli ry:n ja Vanhusten tuki ry:n toiminnassa. Ulkomaanmatkoillaan hän pyrkii tutustumaan paikallisiin asuntoihin. Hyviä ideoita on löytynyt muun muassa Espanjasta. Ajatus Sepänhelmen tuulettuvaan vaippakaappiin sai alkunsa hitsauskaasujen talteenottojärjestelmästä.

Yksinäisyyteen ei ole lääkettä

Joensuun hoiva- ja palveluyhdistyksen 70-vuotisjuhlavuoden kunniaksi julkaistussa historiikissa toiminnanjohtaja Tuunanen visioi asumista 2030-luvulla. Hän uumoilee kimppa-asumisen lisääntyvän, teknologian nopeuttavan kaatuneen vanhuksen avunsaantia ja asukkaiden panostavan alueiden yhteisöllisyyteen talkoohengessä.

Yhdistyksen seuraavat, Ruoritielle rakennettavat asunnot rakennetaan muuntojoustaviksi. Ensin palveluasumiseen tarkoitetut asunnot voi myöhemmin muuttaa seniorikodeiksi. Kohteeseen rakennetaan ensin mallihuone yhteistyössä Karelia-ammattikorkeakoulun, koulutuskuntayhtymä Riverian ja Itä-Suomen yliopiston kanssa.

– Vanhusten kanssa päivittäin työtä tekevät pääsevät kertomaan, millainen ympäristö auttaa heitä työssään parhaiten. Toiveet pyritään sovittamaan yhteen ja niiden perusteella rakennetaan kohteen loput sata huonetta, Tuunanen kertoo.

Asumisen mukavuuden ja toimivuuden lisäksi Joensuun hoiva- ja palveluyhdistyksessä panostetaan yhteisölliseen toimintaan, ihmisiä tuodaan yhteen. Asukkaille tarjotaan luentoja esimerkiksi terveellisestä ruokailusta, ikäihmisten seksuaalisuudesta ja silmien terveydestä. Sepänhelmessä on lauluiltapäivä, kuoro, lenkkiporukoita ja kirjasto. Asukkaat tuotiin yhdistyksen 70-vuotisjuhliin busseilla.

Kaikissa yhdistyksen taloissa on asukastoimikunta, jolla on toimintaansa vuosittainen määräraha. Toimikunnan yhdyshenkilö on tiiviisti yhteydessä toiminnanjohtajaan. Ja toiminnanjohtaja tekee, mitä tarvitaan, ja ohjaa kädestä pitäen vaikka WiFi-yhteyden muodostamisessa.

– Haluamme, että kukaan ei jää yksin. Kaikki muut lääkkeet voi laittaa dosettiin paitsi lääkkeen yksinäisyyden ehkäisyyn. Sellaista pilleriä ei ole olemassa, Tuunanen sanoo.

Päättäjiltä Tuunanen toivoo vahvempaa tahtotilaa ikäihmisten asumisen kehittämiseen sekä byrokratian vähentämistä.

– Järjestelmä on rakennettu palvelemaan vanhaa tapaa rakentaa asuntoja. Jos haluaa tehdä jotain uudella tavalla, täytyy vääntää pitkään, että järjestelmä taipuu uusiin tarpeisiin. Tämä taas viivästyttää hankkeiden käynnistymistä, Tuunanen harmittelee.


Kestävä asuminen – valtion tukeman asuntotuotannon nykytila ja näkymät
Kuntarahoitus toteutti keväällä 2022 kyselyn, jossa yhtiö kartoitti asuntosektorin asiakkaidensa näkemyksiä valtion tukemasta asuntotuotannosta. Kyselyn tuloksia käsitellään keskustelupaperissa, jossa Kuntarahoitus yhdessä ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa nostaa esiin kolme suositusta Suomen asuntopolitiikkaan. Lue lisää ja lataa julkaisu

Yhteiskunnallinen rahoitus
Kuntarahoituksen yhteiskunnallista rahoitusta myönnetään investoinneille, jotka tuottavat laaja-alaista yhteiskunnallista hyötyä. Rahoitettavilla hankkeilla on positiivisia vaikutuksia ympäristöönsä ja sen yhteisöön: ne edistävät yhdenvertaisuuden, yhteisöllisen hyvinvoinnin tai alueen elinvoiman toteutumista.


Teksti: Hannele Borra
Kuvat: Joensuun hoiva- ja palveluyhdistys ry

AsiakastarinatKuntien asiakastarinatVastuullisuusYhteiskunnallinen rahoitus

Palvelukeskus Metsola on Jyväskylän ”piilossa oleva aarre” –katso video!

Miten palvelukeskuksen asukkaat on huomioitu tilojen suunnittelussa? Videolla Kuurojen Palvelusäätiön toimitusjohtaja Anne Puonti ja Palvelukeskus Metsolan johtaja Jaana Ruippo kertovat uuden palvelukeskuksen toiminnasta ja sen suunnittelun lähtökohdista. Katso video!

Yhteiskunnallinen rahoitus


Kuntarahoituksen yhteiskunnallista rahoitusta myönnetään investoinneille, jotka tuottavat laaja-alaista yhteiskunnallista hyötyä. Rahoitettavilla hankkeilla on positiivisia vaikutuksia ympäristöönsä ja sen yhteisöön: ne edistävät yhdenvertaisuuden, yhteisöllisen hyvinvoinnin tai alueen elinvoiman toteutumista.

Lue lisää yhteiskunnallisesta rahoituksesta

AsiakastarinatKuntien asiakastarinatYhteiskunnallinen rahoitus

Valtakunnan komein Pirtti löytyy Pudasjärveltä

Pudasjärven kirjastosta tehtiin peruskorjausselvitys vuonna 2017. Tässä vaiheessa käytiin keskustelua monitoimikeskuksesta, joka toisi kirjaston, jäähallin ja nuorisotilat samaan kiinteistöön.

– Ajatus monitoimitalosta oli ollut keskusteluissa jo ennen tätä. Vuonna 2016 valmistui uusi Hirsikampus, johon muuttivat peruskoulu ja lukio: tiesimme jo silloin, että vanha Kurenalan koulu voitaisiin purkaa ja kaupungin parhaalle paikalle rakentaa jotain uutta, kaupunginjohtaja Tomi Timonen muistelee.

Ohjaavana pontimena monitoimikeskukselle oli myös hyvinvointialueuudistus, joka tarjosi hyvän tilaisuuden integroida ja keskittää palveluja. Lopulta jäähalli jäi suunnitelmista pois ja tilalle tuli terveyskeskus.

Kiinteistöleasing ja elinkaarimalli tuovat joustoa toteutukseen

Kaupunginvaltuusto hyväksyi hankeselvityksen maaliskuussa 2018 ja kaupunki alkoi neuvottelumenettelyllä kartoittaa mahdollisia toteuttajia ja kilpailuttaa hankkeen rahoitusta. Hankkeen toteuttajaksi valittiin rakennusyhtiö YIT.

Rakentaminen alkoi kesällä 2019 vanhan Kurenalan koulun tontille ja valmistui suunnitellussa aikataulussa syksyllä 2021. Toiminnot pääsivät muuttamaan taloon lokakuussa 2021 ja Pirtti avautui pudasjärveläisten käyttöön samassa kuussa.

Hanke on rahoitettu kiinteistöleasing-mallilla ja toteutettu elinkaarimallilla. Kuntarahoitus omistaa rakennuksen ja vuokraa sitä kunnalle leasing-kauden ajan; YIT puolestaan vastaa Pirtin ylläpidosta ja huollosta 20 vuoden elinkaarivaiheen ajan.  

– Elinkaarivaiheeseen satsataan 17 miljoonaa euroa: tähän kuuluvat pitkän tähtäimen ylläpitosuunnitelma, laskennallinen energian kulutus ja normaalit kiinteistöpalvelut, tekninen johtaja Janne Karhu kertoo.

– Käytimme leasingia jo Hirsikampuksen rahoituksessa. Kokemukset olivat hyvät, mikä puolsi samaa rahoitusmallia Pirttiin. Rahoituksen olemme usein kilpailuttaneet ja aina päätyneet Kuntarahoitukseen. Pitkäjänteinen yhteistyö on koettu hyvänä ja auttanut löytämään tehokkaasti ratkaisuja Pudasjärven tarpeisiin, kaupunginjohtaja Timonen kehuu.

Kirjasto on yksi Pirtin monista palveluista.

Palvelut ja asiakkaat yhden katon alle

Pirtissä on huima määrä palveluja: muun muassa terveyskeskus, hammaslääkäri, perhekeskus, mielenterveyspalvelut, nuorisotilat, kirjasto, kansalaisopiston toimisto, Kela, työllisyyspalvelut sekä 300 henkeä vetävä Kurkisali-auditorio. Hyvän olon keskus kokoaa palveluita ja 150 kaupungin työntekijää kymmenestä eri osoitteesta saman katon alle.

– Keskittämisessä on etuja. Nuoriso hakeutuu tunnetusti toistensa seuraan ja nyt heille suunnatut palvelut ovat kätevästi yhdessä paikassa. Myös henkilökunnan vuorovaikutus ja yhteistyö on entistä tiiviimpää ja helpompaa, kun työskennellään yhteisissä tiloissa, kertoo Pudasjärven hyvinvointipäällikkö Outi Nivakoski.

Pirtistä on tietoisesti haluttu paitsi kätevä asiointikeskus, myös kaupunkilaisten yhteinen tila ja kohtaamispaikka: käyttäjäkunta on laajan palvelutarjonnan ansiosta kirjaimellisesti vauvasta vaariin, Nivakoski kuvailee. Tiloista on pyritty tekemään saavutettavat, viihtyisät ja kutsuvat.

Noin prosentti rakennusbudjetista on suunnattu tiloja elävöittävään taiteeseen: veistoksia löytyy kirjaston aulasta, Pirtin pääoven sekä rakennuksen julkisivusta.

”Hirteen ei hirttäydytä”

Pudasjärvi tunnetaan Suomen hirsipääkaupunkina – eikä suotta.

– Pirtin rakentamisessa käytettiin peräti 18 kilometriä paikallisesti tuotettua hirsimateriaalia, Karhu tietää. – Hirsikampuksella on käynyt vierailijoita varmaankin puolesta Suomen kunnista: monet ovat saaneet tutustumiskäynnin jälkeen inspiraation edistää paikallisia puurakennushankkeita.

– Selvitimme jo vuonna 2008 hirsirakentamisen mahdollisuuksia toiminnallisuuden ja energiatehokkuuden näkökulmasta. Yhteiskunnallisella tasolla ekologinen ajattelu on nyt tietysti jo aivan uudella tasolla ja tämä osaaminen arvossaan: puu on hiilijalanjäljeltään mainio rakennusmateriaali, Timonen kertoo.

Kyseessä on lopulta kuitenkin hybridirakennus eikä Pudasjärvi ole ”hirttäytynyt hirteen”, kaupunginjohtaja naurahtaa. Materiaali ja rakennustapa valikoituvat sen mukaan, mikä on käytännöllistä, turvallista ja järkevää.

– Mutta aina kun se on tarkoituksenmukaista, on hienoa päästä hyödyntämään puuta. Lopputulos on tyypillisesti pitkäikäinen ja viihtyisä rakennus, jossa usein myös onnistutaan välttämään sisäilmaongelmat, jollaisia monissa betoni- ja tiilirakennuksissa on ilmennyt. Varmasti siis hirsirakentaminen on tulevissakin hankkeissamme selvitysten kärjessä.

Teksti: Tuomas Mäkinen
Kuvat: Pudasjärven kaupunki / Juha Nyman

AsiakastarinatKuntien asiakastarinatLeasing

Skenaariot hahmottelivat Porvoon kestävää investointitasoa ja soten todellisia talousvaikutuksia

– Talouden suunnittelua tehdään nyt todella sumuisessa ympäristössä. Suuria kysymysmerkkejä on sekä tulo- että menopuolella. Näitä epävarmuuksia saimme osittain Inspiran kanssa yhdessä hälvennettyä, Porvoon rahoitusjohtaja Henrik Rainio kertoo.

Skenaariotyön ensimmäisessä vaiheessa syksyllä 2021 Porvoo ja Inspira tarkastelivat tulevaisuuden investointikykyä.Työn tuloksena syntyi neljän vuoden investointiraami ja 100 miljoonan euron investointikatto.

– Meillä ei ole varsinaista työkalua investointikyvyn arvioimiseen. Skenaariotyön avulla kyettiin vahvistamaan johtopäätöstä, että investointikykymme laskee noin 30 miljoonasta eurosta vähintään noin 25 miljoonaan euroon vuodessa. Tämä on siis keskimääräinen vuosittain käytettävissä oleva summa tämän valtuustokauden aikana. Sadan miljoonan euron investointikatto ei ole sitova, mutta se ohjaa talouden suunnittelua, Rainio sanoo.

Inspira avasi investointikyvyn kehitystä kaupunginvaltuustolle talousseminaarissa syksyllä ja antoi suosituksia toimista, joilla talous saadaan pysymään tasapainossa.

Soten vaikutukset näkyviin

Skenaariotyö jatkui vuoden 2022 alussa, kun Porvoo ja Inspira paneutuivat käyttötalouden arviointiin.

– Hahmottelimme tilannetta soten jälkeen kaupungin käyttötaloudessa. Halusimme saada selville, kuinka paljon kasvu maksaa sote-uudistuksen jälkeen ja minkälaisia vaihtoehtoisia skenaarioita käyttötaloudessa on. Silmiä avaava havainto oli, että kasvu kallistuu huomattavasti vuoden 2023 alusta alkaen, Rainio kertoo.

Teknisten laskelmien mukaan sote-uudistus vie Porvoon tuloja 2,7 miljoonaa vuodessa. Todellisuudessa summa tulee olemaan huomattavasti suurempi.

– Kunnallisveroprosentin leikkaus oli ennakoitua suurempi. Talous ei myöskään sopeudu hyvinvointialueille siirtyviä tehtäviä vastaavasti vaan huomattavasti vähemmän. Laskelmiemme mukaan todellinen negatiivinen vaikutus on noin viisi miljoonaa euroa vuodessa. Eli meidän on pakko tehdä sopeutustoimia, korottaa veroprosenttia tai toteuttaa joku näiden yhdistelmä. On tietysti kaupungin ja asukkaiden näkökulmasta ikävää, että meidän on heikennettävä palveluiden tasoa tai laatua ulkopuolisista syistä johtuen, Rainio harmittelee.

Sote-uudistuksen vaikutukset eivät näy vielä ensimmäisenä vuonna, vaan tulevat toden teolla näkyviin vuonna 2024 ja sen jälkeen.

– Sote ja sen vaikutukset ovat monimutkainen yhtälö talouden asiantuntijoillekin. Käyttötalouden skenaariot paljastivat, että uudistuksen todelliset vaikutukset näkyvät vasta muutama vuosi sen voimaantulon jälkeen. Inspira auttoi myös päättäjiä hahmottamaan, mitä tämä oikeasti tarkoittaa – meillä ei ole varaa ylläpitää samanlaista rakennetta kuin tähän asti.

Porvoossa päivitetään parhaillaan kaupunkistrategiaa. Kasvu on tulossa strategiaan aiempaakin vahvemmaksi teemaksi. Skenaariotyö näkyy strategiassa talouden tasapainoon liittyvinä kirjauksina.

Viime vuosina kaupunki on panostanut paljon lapsiin ja nuoriin: kouluverkko on laitettu hyvään kuntoon. Jatkossa panostuksen kohteita mietitään ehkä uudella tavalla.

– Ikäihmisten määrän Porvoossa on arvioitu tuplaantuvan vuoteen 2030 mennessä. He tuovat ostovoimaa ja tuloja kaupunkiin. Heihin tulee palvelujen suunnittelussa kiinnittää entistä enemmän huomiota, Rainio pohtii.

”Kunnat selviytyvät tavalla tai toisella”

Vuoden 2023 talousarviotyö on Porvoossa päässyt toden teolla käyntiin valtiovarainministeriön julkistettua uudet kuntien rahoituslaskelmat. Kesäkuussa on suunnitteilla uuden organisaation hahmotteleminen sekä uuden organisaation kustannusten arviointi.

– Tämä on iso harjoitus. Soten myötä kaupungin organisaatioon tulee uusia tehtäviä ja rooleja muun muassa varautumiseen, hyvinvointiin ja terveydenedistämiseen. Esimerkiksi tällaisia tarpeita ei ole huomioitu valtiovarainministeriön laskelmissa, Rainio harmittelee.

Viimeiset pari vuotta kaupungilla on mennyt hyvin. Nettomenot ovat kasvaneet maltillisesti koronatukien takia.

– Nyt alkaa taas normaali niukkuuden jakaminen, Rainio toteaa. – Talouteen vaikuttavat myös inflaation nousu ja työmarkkinaneuvottelujen tulokset. Isoja epävarmuuksia on siis vieläkin. Niitä pystyy osin hälventämään tunnistamalla puutteet VM:n laskelmissa ja skenaariotyöllä.

Kunnille on tulossa myös uusia tehtäviä, kun vastuu TE-palveluista on siirtymässä kunnille vuonna 2024. Rainio uskoo kuntien selviytyvän, vaikka vaikeita vuosia on edessä.

– Toivottavasti selvyys TE-palveluihin saadaan pian, että jää kunnolla suunnittelu- ja valmisteluaikaa. Kunnat kyllä selviytyvät tavalla tai toisella. Hyvinvointiin ja työllisyyteen täytyy panostaa. Minusta se on hyvä lähtökohta, jos pystymme toteuttamaan perustehtävämme laadukkaasti tässä tilanteessa. Kaikki muu sen päälle on plussaa.

Lue myös: Sote-uudistus ravistelee kuntataloutta – skenaariotyö tuo vaikutukset näkyviin

AsiakastarinatKuntien asiakastarinatNeuvonantopalvelut

Energiapihi Pirkkala-kampus joustaa koulusta kokous- ja kulttuuritilaksi

Vuonna 2025 valmistuva Pirkkala-kampus on kunnan historian suurin rakennushanke ja kokoluokaltaan poikkeuksellinen. Tarve lisätilalle on kova: Pirkkalan väkiluku ylitti viime vuonna 20 000 hengen rajapyykin, ja asukaslukuun suhteutettuna kunta on yksi maan vetovoimaisimmista.

Työmaalla käy kova kuhina. Paalutukset ovat jo valmiina ja perustuksia valettu. Nyt asennetaan elementtejä.

– Työ etenee hyvin, aikataulussa ollaan. Korona aiheutti hieman harmia, muttei merkittäviä viivästyksiä, kertoo hankkeen projektipäällikkö Matti Juola Rakennuttajatoimisto Valvontakonsultit Oy:stä.

Uuden kampuksen tieltä purettiin viereisen Naistenmatkan koulun 70-luvulla valmistuneet osat. Vanha koulu ei olisi taipunut Pirkkalan tarpeisiin edes mittavan peruskorjauksen jälkeen.

– Koulusta ei olisi saanut nykyaikaista edes saneeraamalla. Pitkät kapeat käytävät eivät enää ole tätä päivää, kertoo Pirkkalan kunnan tilapalvelupäällikkö Timo Orjala.


Havainnekuva Pirkkala-kampuksesta. Epäsäännöllisen muotoinen rakennuskompleksi kuvattuna lintuperspektiivistä.
Sujuva kulunhallinta on ensiarvoisen tärkeää monikäyttöisessä rakennuksessa.


Monikäyttöisyys vaatii huolellista suunnittelua

Pirkkala-kampus rakennetaan ensisijaisesti varhaiskasvatuksen sekä ala- ja yläkoulun 1 400 oppilaan tarpeisiin, mutta uusista tiloista hyötyy koko kunta. Kampuksen kaikkia tiloja on mahdollista käyttää myös iltaisin ja viikonloppuina. Monitoimisali tarjoaa puitteet urheilulle, auditorio toimii konserttisalina tai teatterin näyttämönä. Tilojen äänentoistoon, esitystekniikkaan ja akustiikkaan on kiinnitetty erityistä huomiota.

Kolmikerroksinen kampus on selkeälinjainen. Julkisivu on paikallaan muurattua tiiltä, ikkuna- ja lasipintaa on paljon. Rakennusteknisesti kokonaisuus on yksinkertainen, mutta tilojen monikäyttöisyys vaatii suunnittelulta paljon. Sujuva kulunhallinta on ensiarvoisen tärkeää. Tiloihin tulee älylukkoja, joihin ohjelmoidaan sekä pysyviä että kertakäyttöisiä kulkuoikeuksia.

– Avaimiin voidaan lisätä oikeus kulkea tiettyä reittiä tiettynä ajankohtana. Esimerkiksi jos käyttäjä varaa monitoimisalin yhdeksi illaksi, varausjärjestelmä muuttaa kulkuoikeuksia tilapäisesti. Yhdellä avaimella ei siis pääse kaikkiin tiloihin vaan lupia jaetaan tarpeen mukaan, kertoo projektipäällikkö Juola.

Eri käyttäjäryhmien toiveita on kuultu kampuksen suunnittelussa monipuolisesti. Hankkeessa on järjestetty ja järjestetään jatkossakin useita työpajoja, joissa suunnitelmia ruoditaan tila kerrallaan. Tavoitteena on ratkaisu, jossa jokainen osapuoli voittaa.

– Työpajoissa on menty ihan nippeleihin asti. Opettajien toiveesta kampuksen kaikissa luokissa on esimerkiksi kaksi pesuallasta, joista toisessa on tavallinen käsienpesualtaan hana ja toisessa keittiöhana.

Käyttäjä tuntee tarpeen, suunnittelija eri vaihtoehdot. Kun heidät saatetaan saman pöydän ääreen, syntyy paras mahdollinen lopputulos ja säästyy aikaa ja rahaa.

– Putkimiehen ei tarvitse sitten pohtia, minkälainen hana sinne luokkaan asennetaan, Juola hymähtää.


Havainnekuva Pirkkala-kampuksen ruokalasta. Valoisa, kaksikerroksinen tila, jossa pitkiä puupöytiä.
Kampuksen suunnittelussa on kuultu eri käyttäjäryhmiä kattavasti.


Säännönmukaisuus on energiatehokkuuden salaisuus

Pirkkala-kampus on saanut suitsutusta Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen arviointiryhmältä. Kampus tulee kuluttamaan maltillisesti energiaa ja sen hiilijalanjälki on kohtuullinen.

– E-luku ja hiilijalanjälki otettiin jo kilpailutusvaiheessa mukaan kriteereihin, tarjouksia vertailtiin niiden perusteella. Kunnilla on kova halu osallistua ilmastotalkoisiin, tilapalvelupäällikkö Orjala kertoo.

Uusi kampus rahoitetaan Kuntarahoituksen kiinteistöleasingilla, josta Pirkkalan kunnalla on jo aiempaa kokemusta. Joustava kiinteistöleasing sopii pitkän elinkaaren hankkeisiin hyvin, lisää kunnan talousjohtaja Tommi Ruokonen.

– Rahoituskustannukset jakautuvat tasaisesti, eikä suuri lainamäärä rasita kunnan taloutta.

Yhdistettynä vihreän rahoituksen marginaalialennukseen leasing oli Pirkkalan kunnalle paras vaihtoehto. Kunnan tavoitteena on, että uudet hankkeet täyttävät vihreän rahoituksen kriteerit rahoitustavasta riippumatta.

– Se osuu yksiin meidän ilmastotavoitteidemme kanssa ja koituu myös kunnan taloudelle huokeammaksi, Ruokonen lisää.

Kampushankkeen KVR-urakasta vastaa YIT, jonka tarjouksessa ympäristötekijät huomioitiin kokonaisvaltaisesti. Uuden kampuksen energiankulutus jää alle puoleen edeltäjästään, kun tarkastellaan rakennusten koko elinkaarta.

– Siellä on maalämpö ja -viilennys, aurinkopaneelit ja hyvä lämmön talteenotto. Ei mitään yksittäisiä ihmeitä vaan säännönmukaista tekemistä, YIT:n projektipäällikkö Janne Hynynen listaa.

Säännönmukaisuutta painottaa myös projektipäällikkö Juola. Mikäli ympäristötekijät halutaan piirtopöydältä käytäntöön, täytyy niiden valua kuntien strategiakirjauksista kilpailutuksiin.

– Ei se auta, jos tilaaja näitä asioita toivoo. Niiden pitää olla kilpailutuksessa mukana. Ympäristötekijöihin panostetaan heti kun ne vaikuttavat siihen, kuka urakan voittaa.

Juolan mukaan kilpailutuksissa ei tule ottaa kantaa yksityiskohtiin vaan päämääriin. Ympäristöasioiden lisäksi ajattelu sopii myös muihin ominaisuuksiin: ilmanlaatuun, sähkönkulutukseen, lämmitykseen, valaistukseen tai vaikka äänimaailmaan. Paras lopputulos syntyy, kun tarjoaja saa vapaat kädet ja selvät tavoitteet.

– Ammattilaisten tehtävä on sitten miettiä, miten maaliin päästään, Juola tiivistää.


Teksti: Roope Huotari
Kuvat: BST-Arkkitehdit Oy

Kuntien asiakastarinatLeasingVihreä rahoitus

Mansikkakaupungista urheilukohteeksi – Lintharjun Liikuntakeskus on Suonenjoen historian suurin investointi

Keväällä 2021 valmistunut Lintharjun Liikuntakeskus on Suonenjoen historian suurin investointi. Keskus korvasi vanhan 70-luvulla rakennetun uimahallin ja nyt tiloissa on myös kansalliset ottelutapahtumat mahdollistava liikuntasali. Korona on varjostanut uuden liikuntakeskuksen käyttöönottoa, mutta esimakua urheiluhuumasta saatiin syksyllä.

Suonenjoen kaupunginjohtaja Juha Piiroinen auringossa lasiseinää vasten.
Suonenjoen kaupunginjohtaja Juha Piiroinen

– Alueen molemmat lentopallojoukkueet, miesten Savo Volley ja naisten Puijo Wolley pelaavat suomenmestaruustasolla. Molemmilla oli syksyllä kotiottelu Suonenjoella, kuten myös Kampuksen Dynamolla, joka kuuluu futsalin kärkinimiin Suomessa. Suonenjoella ei ole koskaan aiemmin voitu järjestää tämän tason otteluita, mutta nyt se on mahdollista, kaupunginjohtaja Juha Piiroinen iloitsee.

Penkkiurheilun lisäksi uusi liikuntakeskus on tärkeä myös kaupunkilaisten hyvinvoinnille. Lintharjun Liikuntakeskuksessa on allaspinta-alaa kaksin verroin vanhaan uimahalliin verrattuna. Liikuntasalin pinta-ala lähes kolminkertaistui aikaisempaan ja kuntosali sai uudet modernit puitteet. Viereisestä koulukeskuksesta pääsee uusiin tiloihin yhdyskäytävää pitkin.

– Lukiosta, yläkoulusta ja alakoulusta voi tulla liikkumaan ja uimaan vaikka sukkasillaan.


Uimahalli Lintharjun Liikuntakeskuksessa Suonenjoella. Etualalla allas, taustalla ikkunat pihalle.
Uudessa uimahallissa on runsaasti valoisaa allastilaa eri käyttäjäryhmille.


Luonnonkaunis Lintharju houkuttelee yli kuntarajojen

Koulun henkilökuntaa ja opettajia kuultiin liikuntakeskuksen suunnittelussa paljon. Mielipiteitä kysyttiin myös kaupunkilaisilta: suunnitteluvaiheessa järjestetty sähköinen kysely sai liki 900 vastausta.

– Kannanotto uuden liikuntakeskuksen puolesta oli hyvin vahva. Etenkin uusi uimahalli koettiin tärkeäksi. Lähes jokainen vastaaja halusi, että Suonenjoella on jatkossakin uimahalli, Piiroinen kertoo kyselyn tuloksista.

Koulun ja kaupunkilaisten lisäksi hankeryhmä kuuli suunnittelussa urheiluseuroja ja -järjestöjä sekä vammais- ja vanhusneuvostoa, jotka ottivat kantaa esteettömyysasioihin.

Lintharjun Liikuntakeskus on Suonenjoen historian suurin investointi, jota puntaroitiin pitkään. Lisävelkaantumista haluttiin välttää, ja kaupunki päätyi rahoittamaan hankkeen Kuntarahoituksen joustavalla kiinteistöleasingilla.

Käyttäjien vastaanotto on osoittanut, että historiallinen investointi oli oikea päätös, sanoo kaupunginjohtaja Piiroinen. Uusi liikuntakeskus on paitsi tärkeä ja tarpeellinen palvelu kaupunkilaisille, myös vetovoimatekijä Suonenjoelle.

– Lintharjun alue houkuttelee kävijöitä yli kuntarajojen. Siksi myös uusi liikuntakeskus nimettiin sen mukaan, halusimme korostaa alueelle muodostunutta urheilukampusta.

Keskuksen kupeessa voi kesällä harrastaa muun muassa polkujuoksua ja frisbeegolfia sekä pallolajeja tenniksestä jalkapalloon ja talvella hiihtää Lintharjun mainetta niittäneillä laduilla. Uutena lajina on maastopyöräily. Lintharjun luonnonkauniissa järvimaisemissa mutkittelee 18 kilometrin pyöräreitti, jota voi polkea kesät talvet.

– Reitti on saanut todella hyvän vastaanoton, sitä tullaan ajamaan Kuopiosta ja Keski-Suomesta saakka.


Kuntosali Lintharjun Liikuntakeskuksessa Suonenjoella
Uudessa liikuntakeskuksessa riittää harrastusmahdollisuuksia.


Asianmukainen rahoitus tärkeään työhön

Kunnilla ja kaupungeilla on lakisääteinen velvollisuus huolehtia asukkaiden hyvinvoinnista ja terveydestä. Sote-uudistus muuttaa kuntien palveluntarjontaa, mutta vastuu hyvinvoinnista säilyy. Piiroinen uskoo, että uudistus voi jopa selkeyttää kuntien roolia.

– Kuntien palvelut keskittyvät jatkossa yhä enemmän lapsiin ja nuoriin. Meillä on suuri vastuu siinä, että heistä kasvaa aktiivisia ja hyvinvoivia aikuisia. Samoja palveluja tarvitaan edelleen.

Hyvinvoinnista huolehtiminen on tärkeää myös uudistuksen onnistumisessa. Mikäli paisuvia sote-kustannuksia halutaan suitsia, ei ennaltaehkäisevää työtä voi laiminlyödä.

– Mitä paremmin asukkaat voivat, sitä vähemmän sote-palveluilla on käyttöä. Jos hyvinvointipalveluilla voidaan vähentää sairastavuutta, kaikki voittavat.

Kaupunginjohtaja on pitänyt asiaa esillä myös maakuntatasolla. Hän toivoo, että kunnat saavat tärkeään työhön asianmukaisen rahoituksen.

– Valtionosuuksiin on suunniteltu hyvinvointikerrointa, mutta aika pienistä rahoista puhutaan. Toivon, että resurssit turvataan tavalla tai toisella.


Lue lisää hankkeesta Kuntarahoituksen Ratkaisupankissa:


Teksti: Roope Huotari
Kuvat: Suonenjoen kaupunki (kohde); Viestirauta, Markku Leskinen (Juha Piiroinen)

Kuntien asiakastarinat

Kaupunkilaisten kohtauspaikka ja hyvinvoinnin edistäjä: Iisalmi uudistaa uimahallinsa

Uimahalliuudistus on ollut kaupungin suunnitelmissa jo yli vuosikymmenen ajan. Alkuperäinen suunnitelma oli peruskorjata nykyinen halli. Kuntokartoituksessa selvisi kuitenkin, että korjausaste olisi ollut korkea, peräti 89 prosenttia.

Vaaka kääntyi uudisrakentamisen puolelle ja Iisalmen kaupunginvaltuusto päätti uuden uimahallin rakentamisesta vuonna 2017. Vuonna 2019 valmistuneen kaavan myötä kaupunki päivitti hankesuunnitelmaa: uusi rakennus nousisi nykyisen uimahallin parkkipaikan alueelle. Samana vuonna valmistui myös hallin palvelusuunnitelma sekä sitä varten toteutettu asiakastarvekysely.

– Vastauksista kävi ilmi, kuinka paljon uudelta hallilta odotetaan. Terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät kysymykset olivat monille kaupunkilaisista selvästi tärkeitä, kertoo Iisalmen kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Pekka Partanen.

– Hankkeen suunnittelu noudattelee hyvin esiin nousseita toiveita. Esteettömyys tulee uusissa tiloissa paranemaan merkittävästi: olivatpa asiakkaan tarpeet millaiset tahansa, uudessa uimahallissa niin allas- ja saunaosastot kuin pukutilatkin tukevat sujuvaa, kaikille mahdollista asiointia.

Terveyttä iäkkäille, uintitaitoa lapsille

Vanhoissa tiloissa oli Partasen mukaan enemmän ”bruttoneliöitä”, mutta myös hukkatilaa. Uudet tilat on suunniteltu paremmin käytettäväksi. Samalla päästään parantamaan uimahallin ekologisuutta: rakennusmateriaalit, lämmön talteenottojärjestelmät ja vedenpuhdistus päivitetään kaikki nykyaikaan. Suunnittelussa on huomioitu myös mahdollisuus asentaa tulevaisuudessa aurinkokennoja uuden hallin katolle.

Uuteen uimahalliin tulee yhteensä kuusi allasta, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on 740 neliömetriä: kuntouintiallas, lasten opetusallas, hyppyallas, vesijumppa-allas, poreosasto ja pienten lasten kahluuallas. Halliin rakennetaan myös tekniset valmiudet vesijumppien virtuaaliseen järjestämiseen ja ohjaukseen.

– Uinti on tärkeässä roolissa monenlaisessa kuntoutustoiminnassa ja tunnetusti hyvä fysioterapian muoto, kertoo Iisalmen talousjohtaja Eeva Suomalainen. – Lisäksi korkeatasoiset liikuntamahdollisuudet tukevat oma-aloitteista kunnon edistämistä ja sitä kautta sairauksien ennaltaehkäisyä. Molemmat ovat tärkeä osa sekä vanhan että uuden uimahallin palveluja iisalmelaisille ja haluamme tuoda niitä vahvasti esiin.

Uimahallin asiakaskunta jakautuu tasaisesti vauvasta vaariin. Vaikka vanhusten osuus tulee lähivuosina todennäköisesti kasvamaan, ovat myös lapset keskeinen asiakasryhmä. Monen lähikunnan lapset saavat koulu-uinnin opetusta Iisalmessa, Pekka Partanen kertoo.

– Uintitaito on arvokas kansalaistaito. Mittaamme kuudesluokkalaisten uintitaitoja säännöllisesti ja tällä hetkellä Iisalmi on valtakunnallista keskiarvoa edellä. Uusi halli parantaa opetustiloja, joten toivottavasti sama kehitys jatkuu myös tulevina vuosina.

Yhteisön tärkeä kohtauspaikka

Kaupungin johdossa on vahva näkemys Iisalmesta seutukaupunkina ja Ylä-Savon keskuksena. Tämä näkyy myös siinä, millaista asiakaskuntaa uuteen uimahalliin odotetaan.

– Arvioimme, että noin kolmannes asiakkaista tulee kaupungin ulkopuolelta. Lähikuntien asukkaat ovat iisalmelaisten ohella merkittävä asiakasryhmä, kertoo Suomalainen.

– Ja kun koronapandemia alkaa väistyä, odotamme turistien löytävän uuden uimahallin, joten kaupungin ulkopuolisten asiakkaiden osuus voi hieman kasvaakin, jatkaa Partanen.

Vanhalla uimahallilla oli Iisalmessa paljon uskollisia vakiokäyttäjiä. Heidän osuudekseen on arvioitu korkeimmillaan jopa 60 prosenttia kokonaiskäyntimäärästä.

– Monelle iäkkäämmälle kaupunkilaiselle halli on arvokas kohtauspaikka, johon mennään paitsi liikkumaan, myös näkemään tuttuja. Saunaosaston lauteilla kokoontuu usein vakiokaarti pitkän linjan hallikävijöitä, Partanen valottaa.

Uimahallin rooli sosiaalisena tilana ja kaupunkilaisten kohtauspaikkana tulee nousemaan esiin myös rakennuksen seinillä. Hankkeessa toteutetaan prosenttitaiteen periaatetta: noin prosentti rakentamisen kokonaisbudjetista käytetään rakennusta elävöittävään ja koristavaan taiteeseen.

Tavoitteena uusi kasvu

Uusi uimahalli on kokonaisuudessaan noin 15 miljoonan euron projekti. Hanke saa miljoona euroa valtionavustusta sekä 13,2 miljoonaa euroa Kuntarahoituksen myöntämää yhteiskunnallisen rahoituksen lainaa. Iisalmessa uskotaan vahvasti, että uusi halli tuo alueelle hyvinvointia vuosien aikajänteellä sekä piristysruiskeen jo rakennusvaiheessa.

– Halli rakentuu jaettuna urakkana, jossa huomioidaan myös paikallisen yritystoiminnan elinvoimaisuus, Eeva Suomalainen kertoo. – Iisalmi on halunnut kautta linjan tarjota paikallisille aliurakoitsijoille mahdollisuuden päästä mukaan hankkeeseen.

Iisalmen uusi uimahalli sai nimekseen Saukko ja se avasi ovensa huhtikuussa 2023. Pienen uintitauon jälkeen kaupunki odottaa, että uusi halli vetää puoleensa entistä enemmän kävijöitä.

– Koronatilanne on luonnollisesti leikannut asiakasmääriä kahden viime vuoden aikana, mutta ennen pandemiaa asiointikertoja oli noin 165 000 vuodessa. Kun toivon mukaan tilanne palailee normaaliin ja rajoitukset päättyvät, odotamme uuteen uimahalliin 180 000 asiakasta vuodessa, arvioi Partanen.


Yhteiskunnallinen rahoitus
Kuntarahoituksen yhteiskunnallista rahoitusta myönnetään investoinneille, jotka tuottavat laaja-alaista yhteiskunnallista hyötyä. Rahoitettavilla hankkeilla on positiivisia vaikutuksia ympäristöönsä ja sen yhteisöön: ne edistävät yhdenvertaisuuden, yhteisöllisen hyvinvoinnin tai alueen elinvoiman toteutumista.

Lue myös ratkaisupankkiartikkelimme valmistuneesta hankkeesta

Artikkelin tekstiä ja kuvia päivitetty 3.4. uuden uimahalli Saukon avauduttua.

Teksti: Tuomas Mäkinen
Kuvat: Siren Arkkitehdit Oy

AsiakastarinatKuntien asiakastarinatYhteiskunnallinen rahoitus

Tampereen Nekalaan uusia koteja mielenterveyskuntoutujille – monipuolinen tuki saattelee asukkaat itsenäiseen elämään

Pirkanmaalainen Mielen ry rakennuttaa Tampereen Nekalaan kevyen tuen uudiskohdetta. Kerrostaloon rakentuu 34 uutta kotia mielenterveyskuntoutujille. Kohteen ehdoton valtti on sen sijainti. Samalla tontilla on entuudestaan Mielen ry:n luhtitalo, jossa on 16 tukiasuntoa sekä erillinen Iideshovin päivätoimintakeskus.

– Uusi talo sijaitsee Iidesjärven rannassa, joten osalle asukkaista on tarjolla jopa järvinäköala. Sijainti on siinäkin mielessä erinomainen, että matkaa Tampereen keskustaan on ainoastaan kolme kilometriä, Mielen ry:n toiminnanjohtaja Maarit Hirvonen kertoo.

Kuntarahoituksen yhteiskunnallisella rahoituksella rakennettavat uudet asunnot edustavat mielenterveyden tukiasumista. Asukkaille on tarjolla päivittäistä tukea kuten kohtaamisia työntekijöiden kanssa, keskusteluapua tai ihan konkreettista tukea arkeen.

– Asiakkaiden tarpeet ovat hyvin erilaisia. Joku voi tarvita apua yksittäiseen asiaan, osa taas tarvitsee monipuolisempaa tukea elämäänsä. Yhden luona voidaan käydä keskustelemassa, toisen kanssa tehdään yhdessä kotitöitä. Erilaisen elämänhallinnan ja lääkehoidon tuen lisäksi apu voi olla esimerkiksi sosiaaliohjausta tai tukea Kela-asioiden hoidossa, Hirvonen selventää.


Mielen ry:n toiminnanjohtaja Maarit Hirvonen istuu tietokoneen ääressä valoisassa toimistohuoneessa ja katsoo kameraan.
Tuettu asuminen on väliaikainen ratkaisu, jonka tulokset ovat hyviä, kertoo Mielen ry:n toiminnanjohtaja Maarit Hirvonen.


Kohti itsenäistä asumista

Uuden talon asukkaat ovat kaikki mielenterveyskuntoutujia. Monella on taustalla laitosjakso, jonka jälkeen siirrytään tukiasumisen piiriin. Osalla asukkaista taas on voinut kotona ilmetä ongelmia ja siksi uusi koti löytyy tuetun asumisen parista. Asukkaita saapuu myös sosiaalitoimen kautta.

– Täällä asuminen on väliaikainen ratkaisu. Suurin osa asukkaista asuu asunnoissamme parin vuoden ajan ja siirtyy sopivana hetkenä itsenäiseen asumiseen. Tämä on kunnille edullista palvelua, sillä tuetun asumisen tulokset ovat hyviä, Hirvonen kertoo.

Rinnalla kulkeminen ja toipumisen tukeminen ovat Mielen ry:n kaiken toiminnan ytimessä. Asukkaat pääsevät vaikuttamaan monenlaisiin asioihin aina avun laadusta ryhmien ja toiminnan muotoihin.

– Toipuminen on Mielen ry:n toiminnan keskiössä. Uskomme, että jokainen ihminen toipuu myös mielenterveyden sairauksista. Henkilön vaikeat kokemukset tuovat uudenlaista tietoa, joka auttaa löytämään itselleen mielekkään ja hyvän elämän. Meillä asiakas kertoo, mitä toivoo ja miten toivoo. Työntekijät eivät siis määräile asiakasta, vaan aina mennään yhdessä keskustellen eteenpäin.

Asukkaiden kuntoutumisella on pitkäaikaisia vaikutuksia. Saatu ohjaus ja tuki voivat vähentää mielenterveyshaittoja, parantaa elämänhallintaa ja sosioekonomista tilannetta sekä voimaannuttaa itsenäiseen elämään.

Mielen ry:n Nekalan kohteen työmaata joulukuussa 2021. Betonielementtejä neljässä kerroksessa, etualalla sininen työmaakontti.
Rakentaminen on edennyt aikataulussa Nekalan työmaalla. Kuva joulukuulta 2021.

Omaa tilaa ja osallistumisen mahdollisuuksia

Mielenterveyden ongelmat ja päihteiden käyttö ovat lisääntyneet runsaasti viime vuosina. Koronapandemian oletetaan kasvattavan ongelmia entisestään. Tuetulle asumiselle on Tampereella ja koko Pirkanmaalla kova tarve. Kotien lisäksi uudiskohde tuo uusia työpaikkoja ja parantaa olemassa olevien tilojen hyödyntämistä.

– Tarvetta todellakin on! Kun yksi asukas muuttaa pois, aina on uusi tulossa. Saamme säännöllisesti kyselyjä vapaista paikkoista. Tämä uusi talo tuo mukanaan myös työtä ja tehoa nykyisiin palveluihin. Talon myötä työntekijöiden määrä tuplaantuu ja toimintakeskuksessa voidaan pyörittää aiempaa enemmän ryhmätoimintaa ja tehdä enemmän asukastyötä, Hirvonen pohtii.

Nekalan työmaalla rakentaminen on sujunut toistaiseksi onnellisten tähtien alla. Työ on edennyt suunnitellusti ja aikataulussa, eikä edes korona ole lyönyt kapuloita rattaisiin.

– Rakentaminen alkoi elokuun lopussa ja nyt talo on jo harjakorkeudessa. Seuraavaksi päästään aloittamaan talon sisätöitä, kun elementit ovat kuivuneet. Hyvällä mallilla siis ollaan ja valmistuminen häämöttää tämän vuoden loka-marraskuussa, Hirvonen myhäilee.

Uusien asuntojen naapurissa sijaitseva päivätoimintakeskus tarjoaa asukkaille monenlaista toimintaa ja aktiviteettia. Siksi suurin osa uuden talon pinta-alasta on voitu pyhittää asunnoille yhteisten tilojen sijaan.

– Asuntojen lisäksi taloon tulee yksi yhteistila sekä pesutupa. Naapurissa sijaitsevassa päivätoimintakeskuksessa voi käydä tapaamassa muita, kahvilla, lukemassa päivän lehdet, nauttia lounasta tai osallistua ryhmätoimintoihin. Myös saunat löytyvät naapurista, Hirvonen luettelee.

Rakentamisen edetessä myös asunnot alkavat hahmottua. Tulevista kodeista Hirvonen on mielissään. Uudisrakennus on mahdollistanut monia asumisen laatuun vaikuttavia valintoja ja myös nykyaikaisia ratkaisuja.

– Kodit tulevat olemaan kaikki kivan kokoisia, jokaisessa on runsaat 30 neliötä tilaa. Kaikissa asunnoissa on tupakeittiö astianpesukoneineen sekä alkovi tai pieni makuuhuone. Isot ikkunat tekevät kodeista valoisat. Järven puoleisissa asunnoissa järvinäköala on tietysti mukava asia. Talosta tulee kauttaaltaan esteetön, joten pyörätuolilla tai rollaattorillakin on mahdollista liikkua.  Myös nykyaikaiset sähkölukitukset helpottavat elämää, Hirvonen tarkentaa.

Yhteiskunnallinen rahoitus

Kuntarahoituksen yhteiskunnallista rahoitusta myönnetään investoinneille, jotka tuottavat laaja-alaista yhteiskunnallista hyötyä. Rahoitettavilla hankkeilla on positiivisia vaikutuksia ympäristöönsä ja sen yhteisöön: ne edistävät yhdenvertaisuuden, yhteisöllisen hyvinvoinnin tai alueen elinvoiman toteutumista.


Teksti: Joonas Holste
Havainnekuva ja työmaakuva: Mielen ry
Maarit Hirvosen kuva: Anna-Stiina Saarinen

Kuntien asiakastarinatVastuullisuusYhteiskunnallinen rahoitus

Kielikylpykoulussa portaikkokin on opetustila

Pietarsaaren Kielikylpykoulu muutti syksyllä 2020 uusiin tiloihin kahdeksan vuoden odotuksen jälkeen. Vanhasta koulurakennuksesta luovuttiin sisäilmaongelmien takia, väistötilatkin kärsivät huonosta sisäilmasta. Evakkoaika oli pitkä, mutta uusissa tiloissa Paul Hallvarin kadulla odotus palkitaan. Kahdeksassa vuodessa opetus on kehittynyt harppauksin, ja tilat ovat sen mukaiset. Uusi Kielikylpykoulu tarjoaa esimakua opetuksen tulevaisuudesta.

– Ilmanvaihtoon, akustiikkaan ja tilasuunnitteluun on kiinnitetty erityistä huomiota. Uusi koulu on todella kaunis ja kodikas, Kielikylpykoulun rehtori Kristiina Hellstrand kehuu.

Kielikylpykoulua käydään toisella kotimaisella

Pietarsaaren Kielikylpykoulun rehtori Kristiina Hellstrand. Hymyilevä, tummahiuksinen nainen vaaleaa taustaa vasten.
Kristiina Hellstrand on toiminut Kielikylpykoulun sen perustamisesta asti.

Noin 400 oppilaan Kielikylpykoulu – Språkbadsskolan on Pietarsaaren suurin alakoulu. Kielikylpyopetuksessa koulua käydään toisella kotimaisella: ruotsia äidinkielenään puhuvat lapset saavat opetusta suomeksi, suomea puhuvat ruotsiksi. Koulussa opetus aloitetaan kokonaan kielikylpykielellä, ja myöhemmillä luokilla oman äidinkielen osuutta lisätään. Opetuksen sisältö ei poikkea yleisestä opetussuunnitelmasta, vain kieli vaihtuu.

Pietarsaari on tarjonnut kielikylpyopetusta vuodesta 1993. Teoria rantautui Suomeen muutamaa vuotta aiemmin Kanadasta. Hellstrand innostui ajatuksesta heti.

– Lähdin saman tien mukaan, kun kaupunki etsi ensimmäisiä luokanopettajia. Kohta 30 vuotta myöhemmin olen yhä sitä mieltä, että kannatti nostaa kätensä.

Vuonna 2003 kaupunki perusti kielikylpyopetukselle oman koulunsa. Pietarsaaren Kielikylpykoulu on edelleen ainut laatuaan Suomessa, ja Hellstrand on toiminut sen rehtorina alusta asti.

– Ensi alkuun ruotsinkieliset lapset olivat omassa koulussaan ja suomenkieliset omassaan. Minä pyöräilin koulujen väliä, koin olevani sellainen kiertävä kielikylpykoulu, hän naurahtaa.

Myöhemmin yleisopetuksen oppilaat sijoitettiin muihin alakouluihin, ja kielikylpyryhmät yhdistettiin saman katon alle. Sen jälkeen Kielikylpykoulu on toiminut satavuotiaassa koulurakennuksessa, vanhassa yläkoulussa ja kauppakoulussa ennen muuttoa omiin, varta vasten rakennettuihin tiloihin syksyllä 2020.

Ei pulpetteja, ei luokkahuoneita

Pietarsaaren sivistysjohtaja Jan Levander. Vaaleahiuksinen mies kuvattuna punaista tiiliseinää vasten.
”Materiaalivalinnoilla on suuri merkitys avoimessa koulutilassa”, sanoo Pietarsaaren sivistysjohtaja Jan Levander.

Uusi Kielikylpykoulu on näyttävä rakennus. Suuret ikkunat tuovat ilmaviin aulatiloihin valoa, käytäviä hallitsevat maanläheiset värit, pehmeät pinnat ja viherelementit. Ulkoapäin Kielikylpykoulun silmäänpistävin piirre on sen seinämateriaali, joka näyttää ruostuvan. Ruostetta ei pidä hätkähtää, vakuuttaa Pietarsaaren kaupungin sivistysjohtaja Jan Levander.

– Ulkokuori saavuttaa lopullisen värinsä vasta parin vuoden kuluttua. Minusta se on hieno jo nyt, vaikka keskeneräistä ei toki pitäisi arvostella.

Kaksikerroksinen, epäsäännöllisen muotoinen koulurakennus on suunniteltu huolella. Levander ja Hellstrand osallistuivat koulun suunnitteluun osana FCG:n Nova Schola -koulutusta, jossa osallistujat tutustuivat uudenlaisiin oppimisympäristöihin ympäri Suomea. Mukana olivat myös kaupungin rakennuspäällikkö ja hankkeen vastuuarkkitehti.

– Taisimme vierailla viidessä tai kuudessa kohteessa kahden vuoden aikana, rehtori Hellstrand muistelee.

– Vierailuilla huomasi, kuinka suuri merkitys akustiikalla on. Moni ajattelee, että avoin koulutila on rauhaton ja meluisa, mutta oikeilla materiaaleilla ja hyvällä suunnittelulla näin ei ole, Levander lisää.

Inspiraatiokierros näkyy uudessa Kielikylpykoulussa, joka on Pietarsaaren ensimmäinen avoin oppimisympäristö. Koulussa ei ole perinteisiä luokkahuoneita, vaan oppimistiloja käytetään tarpeen mukaan. Joissain huoneissa on siirtoseiniä ja verhoja tilan jakamiseen. Rakennuksen kaikki osat on suunniteltu opetuskäyttöön, portaikkokin toimii tarvittaessa auditoriona.

– Siihen mahtuu iso määrä oppilaita istumaan. Edessä on suuri näyttö ja ympärillä hyvä äänentoisto, sivistysjohtaja Levander kuvaa.

Lapset ovat omaksuneet avoimen ympäristön nopeasti, opettajilta muutos ottaa aikansa, sanoo rehtori Hellstrand. Pulpetteja koulussa ei ole, vaan oppilaat istuvat sohvilla, pöytäryhmissä tai tuoleissa, joskus lattialla.

– Opettajalle se, että oppilas pyörii tuolissa tai istuu lattialla, vaatii totuttelua. Koetaan, ettei tilanne ole hallinnassa, Hellstrand kertoo.

– Opetin itsekin pientä ryhmää, jossa eräs lapsi pyöri koko ajan. Jos tuoli ei pyörinyt niin sitten pyöri pää. Hän sanoi, että näin on helpompi keskittyä. Saattavat aikuisetkin liikkua, kun kuuntelevat luentoa tai esitelmää. Miksi lapsen pitäisi olla täysin liikahtamatta paikallaan?


Pietarsaaren Kielikylpykoulun käytävää: kaksikerroksinen, avoin ja valoisa tila, jossa oikealla viherseinä
Kielikylpykoulun käytäviä hallitsevat maanläheiset sävyt.


Pietarsaaren Kielikylpykoulun modernia opetustilaa.
Rauhalliseen työskentelyyn löytyy omia nurkkauksiaan.


Suurhankkeiden sarja rahoitetaan kiinteistöleasingilla

Pietarsaaren kouluverkko on suuressa muutoksessa. Kielikylpykoulun jälkeen uudet tilat saa ruotsinkielinen Oxhamnin yläkoulu. Suunnitteilla on myös uusi alakoulu, josta odotetaan kunnanvaltuuston päätöstä.

– Hankkeiden jälkeen kouluverkon pitäisi olla kunnossa ainakin seuraavat 10 vuotta, sivistysjohtaja Levander kertoo.

Kielikylpykoulu – Språkbadsskolan on rahoitettu Kuntarahoituksen kiinteistöleasingilla, kuin myös rakenteilla oleva Oxhamnin yläkoulu sekä 2020 valmistunut lähes 200 lapsen päiväkoti Alma.

– Leasing on joustava vaihtoehto isoihin hankkeisiin. Pietarsaaressakin väki vähenee, ja on vaikea ennustaa kiinteistöjen arvoa 15 tai 20 vuoden päähän. Leasing luo turvaa, Levander jatkaa.

Vuoden lopussa valmistuvaan Oxhamnin kouluun tulee myös paljon avointa tilaa. Täysin avoimeen oppimisympäristöön yläkoulu ei kuitenkaan siirry.

– Se on eräänlainen Kielikylpykoulun ja perinteisen yläkoulun välimalli. Aineopetustiloja halutaan enemmän, Levander kertoo opettajien toiveista.

Luokkahuone on pitkään näyttänyt Suomessa samalta. Koulun on kuitenkin pysyttävä ajassa kiinni, sanoo Kielikylpykoulun rehtori Hellstrand. Uudenlainen oppiminen vaatii uudenlaiset puitteet.

– Mehän koulutamme ja kasvatamme lapsia tulevaisuuteen, emme menneisyyteen.


Teksti: Roope Huotari
Kuvat: haastateltavilta

Kuntien asiakastarinatLeasing

Kemi selvitti sote-uudistuksen vaikutuksia talouteen Inspiran avulla

Kemissä, kuten monessa muussakin pienemmässä kunnassa, talousasiat ovat muutaman asiantuntijan harteilla. Sote-uudistus ja siihen liittyvät selvitykset ovat työllistäneet sote-toimen lisäksi runsaasti talous- ja henkilöstöpalveluita.

– Epäselvyys ja epävarmuus ovat aiheuttaneet paljon työtä ja päänvaivaa. Koko ajan mietityttää, olemmeko osanneet arvioida oikein ja antaa oikeaa tietoa, Kemin kaupungin talouspäällikkö Katri Heberg tuskailee.

Sote-palveluiden siirtymisen hyvinvointialueille arvioitiin vaikuttavan kaupungin talouteen positiivisesti, mutta varmuutta tai omia resursseja tilanteen analysoitiin ei ollut. Insipiran tarjoama apu vaikutusten arvioinnissa tuli sopivaan aikaan.

– Tietoa on kyllä saatavilla, mutta se on hajallaan ja tuntui, että valtionkaan päässä ei oikein ollut selvää, mitä on tapahtumassa. Meillä ennustamisen vaikeutta lisäsi myös Stora Enson viimekeväinen päätös lakkauttaa Kemin tehdas. Ennustaminen ei koskaan ole ollut näin epävarmaa! Tuli sellainen olo, että kaikki mahdollinen tieto, mitä on saatavilla, täytyy hyödyntää, Heberg kertoo.

Mustaa valkoisella päätöksenteon tueksi

Lähikuva Katri Hebergistä
Kemin kaupungin talouspäällikkö Katri Heberg

Kemin talous on ollut usean vuoden peräkkäin alijäämäinen. Inspira analysoi kaupungin talouden kantokykyä ja kestävää investointitasoa sote-uudistuksen jälkeen aina vuoteen 2030 asti. Laskelmissa arvioitiin myös sote-tukipalvelujen siirtymisen ja sote-kiinteistöjen vaikutuksia, joita esimerkiksi valtiovarainministeriön laskelmissa ei ole huomioitu. Tulevaisuudesta tehtiin kaksi vaihtoehtoista skenaariota.

– Selvitys vahvisti arviomme, että uudistuksen myötä menoja lähtee enemmän kuin tuloja. Mutta se myös osoitti, ettei sote-uudistuksen tuoma pieni positiivinen vaikutus auta kaupungin taloutta tasapainoon. Sopeuttamistoimia on välttämättä tehtävä, Heberg sanoo.

Konkreettisia toimenpiteitä on ryhdytty miettimään saman tien. Tavoitteena on saada talous tasapainoon meneillään olevan, vuonna 2025 päättyvän suunnittelukauden aikana. Kaupunginvaltuusto käsittelee sopeuttamisehdotukset maaliskuun loppuun mennessä. Kaupunginjohtajalle on myös annettu oikeus hankkia ulkopuolinen selvittäjä tekemään kaupungin sopeuttamisohjelmaa.

– Sopeuttamistoimenpiteet voivat olla mitä tahansa. Käymme läpi kaikki kaupungin palvelut vapaa-ajasta ja kouluverkosta tekniseen puoleen, kaikki on pöydällä arvioitavana. Meillä on hyvät vapaa-ajan palvelut, mutta nyt meidän on valitettavasti mietittävä, mihin meillä realistisesti on tulevaisuudessa varaa, Heberg harmittelee.

Heberg kokee, että ulkopuolinen selvitys antaa viranhaltijoille selkänojaa.

– Päättäjät on helpompi vakuuttaa, kun on esittää myös ulkopuolisen laatima arvio.

Lue myös:



Teksti: Hannele Borra
Kuvat: Kemin kaupunki

AsiakastarinatKuntien asiakastarinatNeuvonantopalvelut