Pirkanmaan hyvinvointialue kasvaa vakaaksi ja ketteräksi toimijaksi
Pirkanmaan hyvinvointialueen talouspalvelujohtaja Mikko Hannola johtaa operatiivisesti reilun sadan hengen talousorganisaatiota. Hannola kertoo Pirkanmaan ajankohtaisia kuulumisia, ja mitä tällä hetkellä hänellä on työpöydällään.
Mitä Pirkanmaan hyvinvointialueelle kuuluu?
”Kiitos kysymästä! Hallinnon ja talouden toiminta on vilkasta. Y-tunnus on ollut voimassa vuoden ja neljä kuukautta, ja työntekijöitä on yhteensä noin 20 000. Kaikki järjestelmät ja toimintatavat ovat uudistuneet täysin, ja suureen kokoomme nähden muutokset ovat teettäneet valtavasti töitä. Samalla olemme saaneet asioita mukavasti eteenpäin ja etenemme kohti vakaata ja ketterää toimijuutta.
Kaikki on silti vielä hyvin uutta. Vaikka oppeja kertyy jatkuvasti, niin kaikki ei edelleenkään voi olla vielä täysin valmista, ja toivon ulkopuolelta ymmärrystä tilannekuvaan. Jos vertaamme nykytilannetta vuoden takaiseen, olemme menneet kovaa vauhtia eteenpäin oikeaan suuntaan.”
Millaiset asiat ovat erityisesti työllistäneet sinua viime aikoina?
”Ensimmäisen toimintavuoden jälkeinen tilinpäätös ja tilintarkastus ovat poikkeuksellisen suuria prosesseja. Pirkanmaan hyvinvointialueen alijäämää on 136 miljoonaa, mikä synnyttää haasteita talouden ja rahoituksen riittävyydestä. Mitä perusteellisemmin työskentelemme nyt raportoinnin, tilinpäätöksen- ja tarkastuksen eteen, sitä enemmän siitä on apua tulevina vuosina, kun prosessit saadaan kerralla kuntoon.”
Entä missä riittää eniten työsarkaa lähikuukausina?
”Talouden tasapainottamisen selvityksessä ja toimeenpanossa. Tutkimme nykyhetkeä, mihin suuntaan tulisi mennä ja mitä vaikutuksia eri toimilla on. Julkaisimme juuri ensimmäisen osavuosiraportin, minkä kasaaminen vaati paljon työaikaa.
Valtiovarainministeriö julkaisi huhtikuussa kovasti odotetut vuoden 2025 rahoitustiedot, jotka vaikuttavat tulevien vuosien suunnitelmiin vahvasti. Niissä alijäämäisenä toteutunut hyvinvointialueiden 2023 talous on otettu jälkikäteiskorjauksena huomioon. Se antaa meille pientä positiivista virettä, että talouden tasapainotus voisi kuitenkin olla näillä tiedoilla mahdollista. Toki edelleen se vaatii määrätietoista työtä.
Isoja investointikokonaisuuksia siintää myös horisontissa. Tampereen yliopistollisen sairaalan uudistamisen loppuvaihetta varten saimme 900 miljoonaa euroa lainanottovaltuutta, ja valtuus ja investointien eteenpäin vieminen vaativat tasapainoista taloutta.”
Miltä hyvinvointialueen tulevaisuus näyttää pitkällä aikavälillä?
”Toivottavasti nykyhetkeä vakaammalta talouden kannalta. Aiemmin Pirkanmaalla oli yli 20 terveydenhuollon järjestäjää. Vanhaan malliin nähden meillä on nyt yhtenä järjestäjänä aivan uusia valmiuksia ratkaista haasteita, kunhan toiminta saadaan vakiinnutettua.”
Mitä terveisiä lähettäisit päättäjille kunnissa tai valtion tasolla?
”Hyvinvointialueiden rahoitus on kriisissä. Yhteenlaskettua alijäämää syntyi yhteensä reilu 1,3 miljardia. Se kertoo, että rahoitusta ei ole ollut tarpeisiin nähden riittävästi.
Kaikkea muutetaan ja tehostetaan hurjalla vauhdilla. Toivoisin tähän työhön jonkinlaista pitkäjänteisyyttä ja rauhaa, koska moni nyt päätettävä asia vaikuttaa jokaisen hyvinvointialueen asukkaan elämään, pitkälle tulevaisuuteen.
Vaikka työsarkaa on riittävästi, käsiä ei tässä kohtaa myöskään levitellä. Yhteistyö kuntien ja valtion virkamiesten, edustajien ja kollegojen kanssa on hyvää ja viestintä selkeää. Kokemuksia on jaettu muiden hyvinvointialueiden kesken, ja eri verkostoista saa paljon tukea.”
Mitä kaikkea olet tehnyt työurallasi?
”Pirkanmaan terveydenhuollon ja sairaanhoitopiirien puolella olen toiminut yli 15 vuotta eri rooleissa; taloussuunnittelijana, laskentapäällikkönä ja talousjohtajana. Olin myös mukana hyvinvointialueen valmisteluissa puolitoista vuotta ennen kuin alueet aloittivat toimintansa.
Olen valmistunut tuotantotalouden diplomi-insinööriksi Tampereen teknillisestä yliopistosta. Opintojen jälkeen työskentelin Helsingissä muutaman vuoden ajan toisella sektorilla, controllerina tietotekniikan konsultoinnissa. Urheilu on aina kiinnostanut minua, ja mitä moni ei ehkä tiedä on, että nuorempana toimin hetken aikaa ammattivedonlyöjänä. Se oli erilaista aikaa, ja jälkikäteen katsoen se kasvatti uskoa ja luottoa omaan numeraaliseen päättelykykyyn ja laskelmiin.”
Kenen kunta- tai aluevaikuttajan mietteitä haluaisit kuulla sarjassa seuraavaksi?
”Mielestäni Nokian talousjohtaja Mikko Koskelalla on usein hyviä, tarkkoja havaintoja. Haluaisin kuulla hänen näkemyksiään kuntatalouden nykytilasta hyvinvointialuemuutoksen jälkeen.”
Teksti: Sara Pitzén
