Ota yhteyttä Kirjaudu Avautuu uuteen välilehteen
Hae sivustolta

Kunnianhimoiset ilmastotavoitteet ohjaavat Oulun Sivakan rakentamista

Oulun kaupungin vuokrataloyhtiö Oulun Sivakka Oy on kiinnittänyt energiatehokkuuteen huomiota 2000-luvun alkupuolelta asti. Kahden hiilineutraaliuteen pyrkivän uudishankkeen taustalla on Oulun kaupungin mukanaolo EU:n Horizon 2020 -ohjelman kansainvälisessä Making-City- hankkeessa. Pilottikaupunkien Oulun ja Groningenin kokemuksiin ja oppeihin perustuen pyritään luomaan vähähiilisiä, energiapositiivisia asuinalueita myös muualle Eurooppaan.   

Kaukovainion kaupunginosan keskuksessa sijaitsevat Sivakan Hiirihaukantien ja Jalohaukantien kiinteistöt ovat Making-City-hankkeen pilottikohteita. Rakennukset ovat lähes kokonaan energiaomavaraisia, talojen hybridilämmitysjärjestelmä hyödyntää myös ilmaisenergiat. Kiinteistöjen tavoitteena on hiilineutraalius. 

– Jäteveden, poistoilman ja kaukolämmön paluupuolen hukkalämpö hyödynnetään lämmönlähteenä. Lämpöpumpuilla kaukolämmön paluupuolen hukkalämmöstäkin saadaan energiaa irti. Lisäksi rakennusten katoille ja julkisivuihin asennetaan aurinkokennot sähköä tuottamaan, Sivakan toimitusjohtaja Raimo Hätälä kertoo. 

Kaukovainion, oululaisittain Kaketsun, uudet talot ovat A-energialuokkaa. Hybridijärjestelmien puolesta puhuu ympäristönäkökulman lisäksi myös toimintavarmuus. 

– Hybridijärjestelmät eivät ole vikaherkkiä. Jos yksi järjestelmä pettää, energia saadaan aina jostain, Hätälä sanoo.


Havainnekuva Hiirihaukantien kiinteistöstä. Kuvassa moderni, 7-kerroksinen kerrostalo, etualalla viherkattoinen autokatos ja taustalla metsämaisemaa.
Hiirihaukantien kiinteistö on toinen Making-City -pilottikohteista.

Energiankulutus syyniin myös peruskorjauskohteissa 

Käyttöveden lämmitys muodostaa noin 40 prosenttia rakennusten energiankulutuksesta. Energiatehokkaissa taloissa osuus voi olla jopa suurempi. Sivakan Kaukovainion taloihin tulee etäluettavat asuntokohtaiset vesimittarit. Hätälä uskoo, että käyttöveden osuutta energiankulutuksessa saadaan painettua alemmas, kun ihmiset pystyvät seuraamaan omaa vedenkulutustaan ja vaikuttamaan laskun suuruuteen. 

– Kun lainsäädäntö valmistuu, tulemme siirtymään huoneistokohtaiseen ja kulutuksenmukaiseen vesilaskutukseen. Asukkaat saavat mahdollisuuden seurata vedenkulutustaan reaaliaikaisesti esimerkiksi kännykästä. 

Uudiskohteiden ohella Sivakan peruskorjauskohteiden korkea energiatehokkuus on saanut erityiskiitosta Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen arviointiryhmältä. Peruskorjausten yhteydessä kiinteistöihin lisätään huoneistokohtaiset vesimittarit, yläpohjan lämmöneristeet ja uusitaan ikkunat. Rakennuksen vaipparakenteisiin tehdään ne energiatehokkuusparannukset, jotka ovat kustannustehokkaita. Kaukolämpöä sekä maalämpöä ja -kylmää yhdistelemällä peruskorjauskohde voi yltää jopa A-energialuokkaan. 

– Talotekniikkaparannuksilla energiatehokkuudessa pystytään ottamaan isoja harppauksia, Hätälä painottaa. 

Joskus rakennusten peruskorjaaminen ei kannata ja on järkevämpää rakentaa tilalle kokonaan uudet talot. Tällaisia asuntoja Sivakalla on melkoinen määrä. 

– Purettavista taloista tehdään purkusuunnitelma ja puretut materiaalit hyödynnetään mahdollisimman hyvin. Tähän tullaan jatkossa kiinnittämään entistä enemmän huomiota. 

Asukas edellä 

Vaikka rakennuksen käytönaikainen energiankulutus muodostaa suuren osan asumisen hiilijalanjäljestä ja sen vähentämiseen Sivakassakin tällä hetkellä keskitytään, hiilijalanjälkeä pyritään pienentämään myös kaikilla muilla mahdollisilla keinoilla.  

– Tuleva sukupolvi on aiempia valistuneempaa ja heille on tärkeää pystyä asumaan resurssiviisaasti. Tähän me haluamme tarjota mahdollisuuden. 

Sivakka onkin Oulussa suurista vuokra-asuntojen tarjoajista ensimmäinen, jonka kaikilla asukkailla on mahdollisuus muovinkierrätykseen omassa jätekatoksessa. 

– Asukkaamme ovat aktiivisia kierrättäjiä, paras kierrätysaste kiinteistössämme on 74 prosenttia ja keskiarvokin 60 prosenttia. Tavoittelemme 70 prosentin kierrätysastetta, mutta lähtötilanteemme on jo erittäin hyvä, Hätälä kiittelee. 

Asukkaiden tarpeita ja toiveita kuunnellaan myös uudisrakennuksia suunniteltaessa. Sivakka pyrkii tarjoamaan mahdollisimman monelle mahdollisuuden rivitaloasumiseen. 

– Vapaarahoitteinen markkina keskittyy pienasuntoihin, mutta tarve perheasunnoille ei ole kadonnut mihinkään. Meidän asuntokannassamme on paljon vahvempi perheasuntopaino kuin rakennuskannassa keskimäärin. Lisäksi olemme huomanneet, että esimerkiksi lapsi- ja koiraperheissä arvostetaan suoraa yhteyttä asunnosta pihalle ja puutarhaan, Hätälä sanoo. 

Energiatehokkuus näkyy kukkarossa 

Sivakan asumisen hiilipäästö on noin 11 kg/m2. Tulevaisuudessa se puolittuu, kun Oulun kaukolämpötuotannossa siirrytään käyttämään uusiutuvia energialähteitä turpeen tilalla. Hätälä uumoilee energian hinnan jatkavan nousuaan ja energiankulutuksen muodostavan tulevaisuudessa yhä suuremman osan asumiskustannuksista.  

– Pienempien energiakustannusten ansiosta pystymme tarjoamaan kohtuuhintaista asumista. Energiatehokkuus näkyy siis suoraan asukkaiden kukkarossa, Hätälä korostaa. 

Vaikka Hätälä sanoo resurssiviisauden lähtökohdaksi kaupungin tavoitteet ja asukkaiden toiveet, miehen oma kiinnostus puhtaampaan asumiseen sekä kestäviin ratkaisuihin ei voi jäädä huomaamatta. 

–Pyrimme pienentämään asumisen hiilijalanjälkeä jatkuvasti ja rakentamaan lisää A-energialuokan taloja.Hiilineutraaliuden lisäksi peräänkuulutan materiaalineutraaliutta. Puu ei ole ainoa ja välttämättä paras ratkaisu hiilineutraaliin rakentamiseen, se vaatii runsaasti käytönaikaista ylläpitoa, Hätälä muistuttaa.


Havainnekuva Oulun Sivakan Jalohaukantien kiinteistöstä. Kuvassa tumma, nelikerroksinen uudisrakennus, etualalla parkkipaikkoja ja nurmikenttää, taustalla metsämaisemaa.
Sivakka tarjoaa mahdollisuuden resurssiviisaaseen asumiseen. Jalohaukantiellä tavoitteena on hiilineutraalius.


Teksti: HanneleBorra
Kuvat: Oulun Sivakka, Vauhtiviiva Oy ja Arkkitehdit M3 Oy

AsiakastarinatAsuntotoimijoiden asiakastarinatVastuullisuus

Uudenlainen osuuskuntamuotoinen vuokratalo nousee Järvenpäähän

Asumisen kustannukset ovat nousseet pääkaupunkiseudulla viime vuosina, ja kohtuuhintaista ja omien tarpeiden mukaista asuntoa on yhä vaikeampi löytää.  

– Haluamme täällä Järvenpäässä tarjota huokeaa asumista keskeisellä paikalla. Toimimme omakustannusperiaatteella eli meillä ei ole tarvetta ottaa voittoa välistä. Asunto-osuuskunta Silkki on meille pilottihanke. Toivomme, että tällainen asumismalli saa jatkoa, kertoo Järvenpään Mestariasunnot Oy:n toimitusjohtaja Veikko Simunaniemi. 

Asunto-osuuskunta Silkki on asumismuotona vuokra- ja omistusasumisen välissä. Uudenlaisessa asumismuodossa yhdistyvät vuokra-asumisen helppous ja omistusasumisen oikeudet. Järvenpään kaupungin omistama Mestariasunnot on asunto-osuuskunta Silkin perustajajäsen ja vastaa Silkin hallinnosta, taloudesta sekä kiinteistönhoidosta yhdessä asukasomistajien kanssa. Asukasomistajaksi pääsee 6000 eurolla, ja neliövuokra on 13,50 euroa. Asumiskustannukset ovat selvästi alle alueen markkinahinnan.  

Perustajajäsenenä Mestariasunnot on halunnut myös varmistaa, että edullinen asuminen tulevaisuudessakin säilyy. Osuuskunnan sääntöjen mukaan asunnoilla ei voi keinotella. Asukasomistaja saa käyttää hallitsemaansa asuinhuoneistoa vain omana ja perheensä sekä talouteensa kuuluvien henkilöiden asuntona. Osuuskunnan jäsen voi vuokrata ainoastaan yhtä asuinhuoneistoa kerrallaan. Jäsenten valitsemisesta päättää osuuskunnan hallitus. 

Mestariasunnot on tukena ja turvana myös mahdollisissa muutoksissa. 

– Jos joku asunnoista jää tyhjilleen, Mestariasunnot maksaa vuokran ja etsii uuden vuokralaisen. Näin ei synny ylimääräisiä kustannuksia talolle ja asukkaille, Simunaniemi kertoo. 

Yhteisöllisyys ja vaikuttaminen keskiössä

Seitsemänkerroksisesta talosta avautuvat upeat kulttuurihistorialliset näkymät Tuusulanjärvelle. Asuntoja on yhteensä 37, ja kooltaan ne ovat 33,5 neliön yksiöistä 72,5 neliön kolmioihin. Tällä hetkellä jäsensopimuksia on solmittu 35 ja vuokrasopimuksia 34.  Simunaniemi uskoo viimeisten sopimusten syntyvän, kun sana Silkistä kiirii. 

Osuuskunnan jäsenet voivat vaikuttaa tulevaan asuntonsa sisustukseen ja laitteisiin. He saavat valita pintamateriaalit, värit sekä kodinkoneet. Silkissä on huomioitu myös tulevaisuuden tarpeet ja ratkaisut. Parvekkeille voi asentaa ilmalämpöpumpun ja talossa on maalämpö. Lukot toimivat sähköisesti, ja käytössä on digitaalinen infotaulu. 

Silkkiin tulee asukkaiden käyttöön pesutupa, kuivaushuone ja sauna. Taloon rakennetaan myös yhteisöllisyyttä tukeva 35 neliön Silkki Studio.  
 
– Tilaa voi käyttää vierashuoneena, etätyötilana tai yhteisenä oleskelupaikkana. Asukkaat saavat itse päättää studion käytöstä ja vaikka vuokrata sitä ulkopuolisille. Tällä tavalla myös annetaan osuuskunnan jäsenille mahdollisuuksia vaikuttaa omiin kustannuksiinsa, toteaa Simunaniemi. 

Osuuskunnan nimi sai innoituksensa silkkiuikusta, joka on Järvenpään nimikkolintu. Uusi talo kohoaa loistavalle paikalle Järvenpään keskustan tuntumaan.  

–Tontti ostettiin aikoinaan seurakunnalta. Heillä oli toive yleishyödyllisyydestä. Asunto-osuuskunta Silkki on hieno avaus kohtuuhintaisesta, osuuskuntamuotoisesta vuokra-asumisesta, Simunaniemi iloitsee. 

Hanke rahoitettiin ARAn myöntämällä valtion takauslainalla, jonka rahoittajana toimii Kuntarahoitus.  

– Voin suoraan todeta, että ilman Kuntarahoitusta tämä ei olisi ollut mahdollista, kiittelee Simunaniemi.

Teksti: Hannele Borra 
Kuva: Järvenpään Mestariasunnot Oy 

AsiakastarinatAsuntotoimijoiden asiakastarinatKuntien asiakastarinat

Vuokranantajana kaupunki – Heka pyyhkii pölyt pinttyneistä mielikuvista

Lokakuussa 2010 Helsingin kaupunginvaltuusto sinetöi 21 erillisen kaupungin kiinteistöyhtiön yhdistämisen yhdeksi kokonaisuudeksi, Helsingin kaupungin asunnot Oy:ksi. Vajaassa kymmenessä vuodessa alueyhtiömallista siirryttiin eri välivaiheiden kautta yhden yhtiön malliin. Vuosien varrella Hekaan on fuusioitu myös pienempiä yhtiöitä, kuten erityisasuntoyhtiö. 

Taustalla on Helsingin kaupungin asunto-omaisuuden hallinnan selkeyttäminen, vapaarahoitteiset ja ARA-rahoitteiset asunnot ovat nyt pääosin omissa yhtiöissään.

– Varsinainen fuusio, jossa koko omaisuusmassa siirtyi Hekalle, tapahtui vuodenvaihteessa 2011–2012. Nyt, kymmenen vuotta perustamisen jälkeen, voimme vihdoin siirtää fokuksen pois yhdistymisistä ja keskittyä yhden yhtenäisen yhtiön toiminnan kehittämiseen. Yhtenä yhtiönä olemme vahvempi toimija, Hekan toimitusjohtaja Jaana Närö iloitsee. 

Vuokra-asuminen ja mielikuva siitä ovat Hekan yli sadan vuoden taakse ulottuvan historian aikana kokeneet melkoisia muutoksia. 

– Asumisen laatu on kehittynyt kohisten. Tämän päivän vuokra-asunnot ovat tosi hienoja. Ne eivät laadullisesti poikkea muusta asuntokannasta, Närö kertoo. 

Myös vuokralla asumisen suosio on vaihdellut vuosikymmenten saatossa. Hekan vanhimmat talot ovat 1900-luvun alusta, jolloin vuokra-asuminen oli huomattavasti omistusasumista yleisempää. Tuolloin jopa 85 prosenttia helsinkiläisistä asui vuokralla. Viime vuosina luku on jälleen ollut kasvussa, nyt yli puolet helsinkiläisistä asuu vuokra-asunnossa. 

– Suosion takana on varmasti osittain vuokra-asumisen imagon yleinen parantuminen. Uskon myös, että yhden vahvan Heka-brändin alla toimiminen on parantanut mielikuvaa kaupungin vuokra-asunnoista. 

Uudet asunnot ovat hienoja ja haluttuja, mutta myös vanhempien asuntojen joukossa on kohteita, jotka herättävät paljon kiinnostusta.  

– Vallilan ja Käpylän puutaloalueet ovat ainutlaatuisia kenties koko maailman mittakaavassa. Ja myös hyvin haluttuja asuinpaikkoja, Närö kertoo.

Ei miniasunnoille 

1900-luvun alussa melkein puolet Helsingin asunnoista sijaitsi hellahuoneissa. Välillä väljemmin asuneita helsinkiläisiä halutaan taas asuttaa miniasuntoihin. Miten Heka vastaa tähän trendiin? 

– Olen ylpeä siitä, että Heka ei ole lähtenyt miniasuntojen tielle. Meidän taloihin tehdään edelleen väljempiä ja eri kokoisia asuntoja yksiöistä tai pienistä kaksioista jopa viiden huoneen asuntoihin. Pyrimme siihen, että samassa talossa asuisi mahdollisimman monenlaisia asukkaita – yksinasujia, pariskuntia ja eri kokoisia perheitä, Närö kertoo. 

Entä mielikuva vähemmän houkuttelevasta kaupungin vuokra-asunnosta, miten se on saatu muutettua? 

– Asunnot ovat hyvälaatuisia, niistä pidetään hyvää huolta ja ne sijaitsevat hyvillä paikoilla. Helsingin kaupunki on jo aikapäiviä sitten lakannut rakentamasta erillisiä vuokra-asuntoalueita. Asuntoja sijoitetaan tasaisesti ympäri kaupunkia, myös kaupungin parhaille paikoille. Näin alueiden eriytymistä pyritään ehkäisemään, Närö luettelee. 

Tilanne ei ole sama esimerkiksi Ruotsissa, jossa vielä viime vuosisadan lopulla rakennettiin asuinalueita, joissa on pelkästään kaupungin vuokra-asuntoja. Helsingissä ainoa tällainen alue on 1960-luvulla rakennettu Jakomäki, josta on Närön mukaan monella aivan vääränlainen mielikuva. 

– Jakomäki on täynnä hyvin hoidettuja ja siistejä Hekan taloja. Se on vehreä kaupunginosa korkealla mäen päällä, näköalat ovat huikeat. Kannattaa käydä tutustumassa! 

Viisasta vedenkäyttöä ja energian talteenottoa 

Asuminen ja asunnot ovat Hekan yli sadan vuoden historian aikana muuttuneet, mutta niin on asukaskin. Minkälaisia ovat nykyasukkaiden huolet ja tarpeet? 

– Asumiseen liittyvät huolet ovat ihan samoja kuin muuallakin Suomessa. Esimerkiksi parveketupakointi ja ympäristökysymykset herättävät keskustelua. 

Helsinkiläiset eivät ole yhtä kovia saunojia kuin ennen. Närön mukaan saunojen käyttö on vähentynyt ja niiden koko pienentynyt, mutta niitä harvoin enää sijoitetaan kellareihin. 

– Sauna- ja kerhotilat sijaitsevat nykyään usein parhaalla paikalla kattokerroksessa tai yhteydessä pihaan. Kerhotilat ovat nykyään tosi kivoja, tilavia ja viihtyisäksi kalustettuja, Närö kuvailee. 

Ympäristö- ja energia-asioihin kiinnitetään Hekan taloissa paljon huomiota niin uudisrakentamisessa kuin peruskorjattavissa kohteissa. Nämä asiat näkyvät eniten suunnittelussa ja rakentamisessa, mutta oman kortensa kekoon kantavat myös asukkaat.   

– Tämän päivän asukkaat ovat kyllä hyvin ympäristötietoisia, ahkeria kierrättäjiä ja lajittelijoita. Veden kulutukseen kiinnitetään huomiota. Uusissa asunnoissa asukkaat voivat seurata esimerkiksi sisälämpötilaa ja veden kulutusta asuntokohtaisista mittareista, Närö jatkaa. 

Joillain alueilla energiatehokkuus suorastaan loistaa myös ohikulkijoille. Esimerkiksi ilmastoviisaassa Kuninkaantammen kaupunginosassa osa Hekan kerrostalojen käyttämästä sähköstä tuotetaan katoille sijoitetuilla aurinkopaneeleilla. Kuninkaantammen talot on rakennettu Kuntarahoituksen vihreällä rahoituksella.

Mitä Suomen suurimman vuokranantajan toimitusjohtaja odottaa rahoittajilta? 

– Vakavaraisuutta ja kilpailukykyä. Lähes kaikki asuntotuotanto rahoitetaan lainarahalla, joten velkaa tarvitaan paljon. Rahoittajan täytyy olla riittävän suuri, jotta se pystyy täyttämään valtavan rahoitustarpeen, Närö summaa. 

Rahoitukseen liittyen Näröllä on terveisiä myös Arkadianmäelle.  

– Korkotukilainsäädäntöä pitäisi uudistaa niin, että se olisi rahoituksen näkökulmasta kannustavampi toimijoille.  

”Kaikenlaisilla ihmisillä ja asukkailla täytyy olla mahdollisuus asua Helsingissä” 

Palataan vielä alkuun ja mahdollisuuteen kehittää Hekaa yhtenä yhtiönä. Mitä asioita Närö pitää yhtiön tämän hetken tärkeimpinä kehittämisen kohteina?  

– Digipalveluja meidän täytyy edelleen kehittää. Tätä kautta voimme parantaa myös asiakaskokemusta. Toinen iso haaste ovat hiilineutraaliustavoitteet, joihin meidän täytyy omalla toiminnallamme pystyä vastaamaan. 

Digitalisaatiosta Närö toivoo ratkaisuja myös hiipuvaan asukastoimintaan, joka aiemmin on ollut hyvin aktiivista. Heka tukee toimintaa monin tavoin. Jäsenille maksetaan kokouspalkkioita ja toimikunnat saavat määrärahaa erilaisiin tapahtumiin. 

– Asukastoiminta on jonkinlaisessa murroksessa, se ei nykymuodossaan houkuttele nuoria mukaan. Tähän meidän täytyy kehittää uudenlaisia toiminta-alustoja. 

Minkälainen yhtiö Heka on kymmenen vuoden kuluttua? 

– Heka tietysti jatkaa kasvuaan samalla, kun asuntojen tarve pääkaupunkiseuduille kasvaa. Kymmenen vuoden päästä on ehkä enemmän erilaista asumista, joka on jakaantunut tasaisesti ympäri Helsinkiä. Myös Östersundomissa ja Malmin lentokentän alueella on Hekan asuntoja. Asunnot ovat edelleen laadukkaita, asukkaat ja Hekan työntekijät tyytyväisiä. 

Helsingin päättäjille Näröllä on kehuja ja toive. Kaupunginosien eriytyminen huolestuttaa. 

– Toivon, että myös päätöksentekijät arvostaisivat vuokra-asumista, ja vuokrataloille varattaisiin hyviä tontteja. Helsingissä segregaatiokysymyksiä on vuosikymmeniä ratkaistu onnistuneesti. Toivon, että tällä tiellä jatketaan. Kaikenlaisilla ihmisillä ja asukkailla täytyy olla mahdollisuus asua Helsingissä, Närö painottaa.


FAKTA 
Helsingin kaupungin asunnot Oy 
– Noin 92000 asukasta 
– Yli 50000 asuntoa 
– 531 kohdetta (taloa/taloryhmää), joista 43 erityisasuntokohteita. 
– Keskimääräinen asumisaika noin 10 vuotta 
– Keskineliövuokra 11,83 € /kk (2020) 



Lue myös:


Teksti: Hannele Borra 
Kuvat: Heka / Aleksi Poutanen ja Anne Markkanen 

Asuntotoimijoiden asiakastarinatKuntien asiakastarinat

Kahden miljardin kaupunginosa – Kuopion Savilahti hakee Suomesta vertaistaan

Savilahden alueella Kuopion keskustan länsilaidalla on jo pitkään toiminut yksi kaupungin merkittävimmistä osaamiskeskittymistä. Kuopion keskussairaalan rakentaminen silloiseen Savilahden maalaismiljööseen aloitettiin jo 50-luvulla, ja alue on toiminut myös Kuopion yliopistoelämän kotina jo viidettä vuosikymmenettä.

Vuosikymmenien saatossa Savilahden alue on houkutellut entistä enemmän opetus- ja koulutusorganisaatioita sekä yritystoimintaa. Tätä nykyä Savilahti on koti lähes 240 yritykselle ja kolmelle eri koulutusasteelle. Tämä on kuitenkin vasta alkua: Vuoteen 2030 mennessä Savilahden alueelle tavoitellaan yli seitsemää tuhatta uutta asukasta, kuutta tuhatta työpaikkaa ja seitsemää tuhatta opiskelijaa. Alueelle rakennetaan yli 600 000 kerrosalaneliömetriä uutta tilaa.

Antti Niskanen vastaa Savilahden alueen kehittämisestä laajan kumppaniverkoston voimin. ”Maaliin mennään yhdessä”,
Niskanen toteaa.

Näihin neliöihin lukeutuu myös Savon ammattiopiston uusi kampusalue, joka on osin Kuntarahoituksen rahoittama.

Vastaavan kokoluokan hankkeita ei Suomessa montaa ole, ja valmistuessaan Savilahden alueen kehittämiseen on investoitu arviolta puolestatoista kahteen miljardia euroa.

Kuopion kaupungin hankejohtaja Antti Niskanen vastaa alueen kehittämisestä ja kunnianhimoisista tavoitteista. Niskasen mukaan erityisen Savilahdesta tekee sen keskeisyys: alueelta on vapautunut puolustusvoimien ja kaupungin puutarhojen tontteja, joiden sijainti ei jätä toivomisen varaa.

– On aivan ainutlaatuista, että tällaista kokonaisuutta päästään rakentamaan aivan keskustan kupeeseen – käytännössä torin viereen, Niskanen kuvaa. – Alue on paitsi optimaalinen työpaikoille, myös asumiselle. Asuminen onkin aivan uusi toiminto, joka Savilahdelle nyt rakennetaan. Konseptiajatuksena meillä on ollut se, että alueelle tiivistyvät kaikki elämän eri osa-alueet; koulutus, työ, asuminen ja vapaa-aika, Niskanen jatkaa.


Kestävät ratkaisut vastuulliseen kaupunginosaan 

Savilahden alue on yksi Kuopion seudun tärkeimmistä kärkihankkeista. Ainutlaatuisen alueesta tekee sen monimuotoisuus ja keskeisyys, mutta myös upea luonto ja järvimaisema.  

–  Teemme paljon kehitysprojekteja paitsi fyysiseen kaupunkiympäristöön, mutta myös bisnekseen liittyen. Pidämme ovet avoinna tulevaisuutta varten, Niskanen kertoo. – Esimerkiksi Kuopion Energia rakentaa alueelle laajaa kiinteistöjen jäähdytysjärjestelmää, joka toimii läheisen järven syvänteistä saatavalla viileällä vedellä. Myös katuinfraa on uudistettu laajasti tulevia kevyen liikenteen väyliä ja julkista liikennettä silmällä pitäen.


On aivan ainutlaatuista, että tällaista kokonaisuutta päästään rakentamaan aivan keskustan kupeeseen – käytännössä torin viereen.


Savilahden alueen suunnittelutyötä ohjaa kolmiosainen visio, jonka alueen eri toimijat ovat työstäneet yhdessä. Vision kolme pääteemaa ovat uniikki yhdistelmä, yhdessä enemmän ja inspiroiva ympäristö.

Uniikilla yhdistelmällä kuvataan Savilahden tapaa yhdistää kaikki elämän osa-alueet – työ, opiskelu ja vapaa-aika – yhteen kaupunginosaan. Vision toinen osa-alue, yhdessä enemmän, puhuu alueen yhteisöllisyyden puolesta. Yhteisöllisyys ilmenee esimerkiksi alueen lukuisissa yhteiskäyttöratkaisuissa: siinä, miten koulutuskeskusten jaetut liikunta- ja väestönsuojatilat rakentuvat vanhoihin puolustusvoimilta vapautuneisiin kalliobunkkereihin sekä siinä, miten alueen pysäköintihaasteisiin on vastattu yhteiskäyttöisellä vuoropysäköinnillä. Vision kolmas kantava teema, inspiroiva ympäristö, koostuu Savilahden tunnusomaisesta urbaanin kaupunkielämän ja puhtaan pohjoissavolaisen järvimaiseman sekoituksesta.


Luonto on aina läsnä uudistuvalla Savilahden alueella.


Alueen yhteisöllinen suurhanke  

Valmiille Savilahden alueelle kaavaillaan tilaa yli seitsemälle tuhannelle asukkaalle. Koulujen ja yliopiston läheisyyteen rakentuvat opiskelija-asunnot tuovat Savilahteen paljon uutta väkeä seudun ulkopuolelta, mutta myös kuopiolaisia uusi alue kiinnostaa varmasti. Alueesta halutaan monipuolinen ja moni-ikäinen, ja sen palvelut rakentuvat toimimaan kaikenikäisille.  

Savilahtea suunnitellaan ja rakennetaan laajan yhteistyö- ja kumppanuusverkoston voimin. Yhteisöllisiä työtapoja ovat esimerkiksi olleet työpajat, mielipidekyselyt sekä Iloa ja valoa -tapahtuma, jossa kuopiolaiset ovat saaneet tutustua suurhankkeen suunnitelmiin ja Savilahden kehityksestä vastaavat toimijat kuulla näkemyksiä suoraan kaupunkilaisilta. 

– Näin valtavaa hanketta on mahdotonta tehdä yksin. Jokainen päivä tuo uudet haasteet, mutta kaikesta selvitään toimivan yhteisön ja kumppaniverkoston avulla, Niskanen summaa. – Kantava ajatus koko suunnittelussa on ollut, että alueesta halutaan tehdä yhteinen juttu – sitä kautta olemme saaneet sitoutettua laajan porukan mukaan hankkeeseen, ja maalia kohti mennään yhdessä, Niskanen kehuu.



Teksti: Elisa Korhonen & Roope Huotari
Pääjutun kuvat: Arkkitehtitoimisto AJAK & Sanna Pietikäinen, Kuopion kaupunki
Kainalojutun kuva: Työyhteenliittymä LUON Savilahti

AsiakastarinatAsuntotoimijoiden asiakastarinatKuntarahoitusKuntien asiakastarinat

Vihreällä rahoituksella nouseva Nokian Fabriikki tuo asukkaat yhteen

Kohteen rakennuttajan Toivo Group Oy:n hankekehitysjohtajan Tuomas Hemmilän ja rahoitus- ja riskienhallintajohtajan Aleksi Kallion mukaan rakennusprojekti on sujunut hienosti, ja kiitos siitä kuuluu hyvälle suunnittelutyölle ja taitaville tekijöille.

Parhaillaan rakennetaan neljättä kerrosta, ja kohteen odotetaan valmistuvan ensi vuoden maaliskuussa. Kohteen rakentajana toimii Tikirak Oy:n tiivis neljän hengen porukka, joka on taikonut taloon kerroksia tiuhaan, melkein yhden kerroksen, viikkotahtiin.

– Nokian Fabriikki on ollut tähän asti yksi meidän parhaista hankkeistamme tarkan suunnittelun ansiosta. Kaikki on edennyt aikataulussa. Kaikki sidosryhmät vaikuttavat innostuneilta, Kallio sanoo.

– Tällaisessa hankkeessa on miljoona yksityiskohtaa. Suunnittelu tehtiin nopeasti, mutta äärimmäisen huolellisesti, sanoo Hemmilä.

Asuntoja Nokian Fabriikkiin tulee 49 kappaletta: yksiöitä, kaksioita ja kolmioita. Hemmilän mukaan asunnot ovat kohtuuhintaisia, mutta viimeistellyin yksityiskohdin suunniteltuja kaupunkiasuntoja. Rakentaminen tapahtuu kestävän kehityksen periaatteet huomioiden.

– Toivo-yhteisön arvoissa korostuu vastuullisuus, asukkaiden hyvinvointi ja ympäristön huomioiminen, sanoo Hemmilä.

Arvot eivät jää sanahelinäksi, vaan näkyvät myös käytännön toteutuksessa. Rakennus on energiatehokkuudeltaan A-luokassa, ja se rahoitetaan Kuntarahoituksen vihreällä rahoituksella.

–  Vihreää rahoitusta voi hakea investointihankkeeseen, jossa syntyy selkeitä ja mitattavia ympäristölle hyödyllisiä vaikutuksia. Vihreän rahoituksen hankkeet saavat käyttää vihreän rahoituksen tunnusta osoituksena investoinnin ympäristöystävällisyydestä, ja se on asiakkaalle tavallista lainaa edullisempaa, kertoo Kuntarahoituksen rahoitusasiantuntija Päivi Petäjäniemi.

Yleishyödyllisenä kohteena Nokian Fabriikki toteutetaan Petäjäniemen mukaan ARA:n lyhytaikaisena korkotukilainana, joten asukasvalintaa ohjaavat ARA:n kriteerit asunnon tarpeen kiireellisyydestä, hakijan varallisuudesta sekä tuloista.

– Yhteistyö Kuntarahoituksen, ARA:n, Nokian kaupungin ja muiden tahojen kanssa on sujunut todella mutkattomasti, Hemmilä lisää.

Onnistuneen rakennusprojektin takana on tarkka suunnittelutiimi ja taitavat tekijät.
Vasemmalta oikealle: Heikki Myllymäki ja Tuomas Hemmilä (Toivo Group Oy), Jouni Walden ja Jaakko Ahvenvaara (Tikirak Oy), Aleksi Kallio (Toivo Group Oy).

Yhteisöllisiä tiloja yksinäisyyttä vastaan

Kallio muistelee lämpimästi lapsuudestaan taloyhtiön talkoiden tunnelmaa. Toivo Group on tilaratkaisuillaan halunnut mahdollistaa samankaltaista yhteisöllisyyttä, askareilla tai ilman.

– Paras tunne tulee siitä, kun työmaakäynnilläkin jo näkee, että tästä saa 49:n asunnon asukkaat hienon kodin, sanoo Kallio.

Nokian Fabriikkiin on suunniteltu poikkeuksellisen hienot yhteistilat. Asukkaiden käyttöön tulee yhteisparvekkeita, kattoterassi, saunaosasto, petanquekenttä, viljelypiha omenapuineen sekä esimerkiksi etätyöskentelyyn tai lasten syntymäpäivien viettoon sopiva tila keittiöineen.

– Syrjäytyminen on nykyään suuri ongelma. Yhteistiloilla pyritään vähentämään yksinäisyyttä. Esimerkiksi petanquekentän ja kesägrillausmahdollisuuden toivotaan tuovan asukkaita yhteen, sanoo Kallio.

– Nokian Fabriikille tulee myös oma asukkaiden ja kiinteistön hyvinvoinnista vastaava työntekijä. Isännöinnin ja vuokrasuhteiden ylläpidon lisäksi tehtäviin kuuluu järjestää yhteisiä tapahtumia asukkaille, Hemmilä lisää.

Hemmilän mukaan talo on suunniteltu kestämään aikaa ja mukautumaan muuttuviin tarpeisiin.

– Asukkaat ja heidän tarpeensa ovat erilaisia, joten me rakennuttajana pyrimme tarjoamaan toimivaa asumista vielä 50 vuoden päästäkin. Vaikka kyseessä ei ole varsinainen perhekohde, on yhteistilassa mahdollisuus järjestää tulevaisuudessa vaikka lasten päivähoitoa.

Vihreitä valintoja

Nokian Fabriikki edustaa Petäjäniemen mukaan edellä käyvää rakennuttamisen osaamista.

–  Energiatehokkuudeltaan se on A-luokassa, ja lisäksi edistää asukkaiden mahdollisuutta vaikuttaa ympäristöönsä, mistä esimerkkinä ovat yhteiskäyttöön tulevat viljelylaatikot ja komposti. Kohde on hieno osoitus siitä, miten hyvällä suunnittelulla saadaan aikaan jotain vähän erilaista, ympäristö ja asukkaat huomioiden, sanoo Petäjäniemi.

Yksi merkittävimmistä vihreyttä edistävistä valinnoista Nokian Fabriikissa on Hemmilän mukaan maalämpö. Lisäksi huoneistokohtainen ilmanvaihto, parhaan energialuokan laitteistot ja valaisimet, vedenkäytön suunnittelu sekä rakennusmateriaalit ovat syy siihen, miksi rakennus on energiatehokkuudessaan A-luokassa.

–  Insinööritoimisto Vesitaito Oy on sparrannut meitä hienosti suunnittelussa ja auttanut meitä simuloimaan kohteen hiilijalanjälkeä, kertoo Kallio.

Toivo Groupille Nokian Fabriikki on ensimmäinen Kuntarahoituksen rahoittama kohde.

–  Tämä on meille hieno avaus Kuntarahoituksen ja vihreän rahoituksen kanssa. Näen, että tämä kannustaa myös meitä organisaationa työskentelemään paremman huomisen eteen. Tämä on meille tietynlainen merkkipaalu pitkässä juoksussa, Kallio iloitsee.

FAKTA: VIHREÄ RAHOITUS

Kuntarahoituksen vihreä laina ja leasing on suunnattu ympäristöystävällisten investointien rahoittamiseen.

Rahoitusta voi hakea isompiin tai pienempiin investointihankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia ympäristölle hyödyllisiä vaikutuksia.

Rahoitettavien hankkeiden on kuuluttava johonkin näistä osa-alueista:

– uusiutuva energia
– julkinen liikenne
– kestävä rakentaminen
– vedenpuhdistus ja jätevesien käsittely
– energiatehokkuus
– jätteenkäsittely
– ympäristönhallinta ja luonnonsuojelu

Vihreän rahoituksen ehdot ovat muutoin samat kuin Kuntarahoituksen muussakin rahoituksessa, mutta vihreä rahoitus on asiakkaalle tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa.

Teksti ja kuvat: Jenni Heikkilä

Luonnoskuva rakennuksesta: Toivo Group Oy

AsiakastarinatAsuntotoimijoiden asiakastarinatKuntarahoitusVastuullisuus

Urheilu ja opiskelu ne yhteen sopii – Urhea-kampus tuo helpotusta urheilevan opiskelijan arkeen

Vuodesta 1961 nykyisellä paikallaan Helsingin Vallilassa sijainnut Mäkelänrinteen lukio on perinteisesti toiminut opinahjona Suomen nuorille urheilijalupauksille. Vuoden 2021 alkusyksystä koulun historiassa kääntyy uusi lehti, kun lukion kylkeen kohoava laajennusosa, uusi urheiluhalli sekä Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö Hoasin uusi asuintalo valmistuvat.

Kampukselle kohoava Hoasin asuintalo on ensimmäinen urheilijoille suunnattu opiskelija-asuntokohde Helsingissä.

Matti Tarhio

– Rakennushanke on Suomen mittakaavassa ainutlaatuinen. Pystymme tarjoamaan opiskeleville urheilijoille helpotusta kiireiseen arkeen, jota treenit ja opiskelu rytmittävät. Ajanhallinta helpottuu huomattavasti, kun opiskelijan asunto sijaitsee treenipaikkojen ja koulun välittömässä läheisyydessä. Kampuksen eri rakennukset ovat myös suorassa sisäyhteydessä toisiinsa, eli kulku niiden välillä on sujuvaa, kertoo Hoasin toimitusjohtaja Matti Tarhio.

Opiskelijoille suunnatuissa uudiskohteissa yksiöiden määrä kaikista asunnoista on tänä päivänä noin 80 prosenttia. Urhea-kampuksen opiskelijatalossa kuitenkin vain 40 prosenttia kaikista asunnoista tulee olemaan yksiöitä.

– Asuntojakaumassa erityistä huomiota on kiinnitetty urheilevien opiskelijoiden yhteisöllisyyteen. Esimerkiksi saman urheilulajin opiskelijat voivat asua yhteisessä kimppa-asunnossa, Tarhio kertoo.

Hieman normaalista poikkeavan asuntojakauman lisäksi kohteessa on muitakin pieniä erikoisuuksia. Urhea-kampuksen opiskelijatalossa yhteistiloja on hiukan tavallista enemmän, ja niiden sijoittelu on suunniteltu sujuvoittamaan opiskelijoiden arkea.

Simo Tarvonen

– Opiskelun ja urheilun ristiaallokossa voi helposti käydä niin, että opiskelijat viettävät kaiken liikenevän vapaa-aikansa neljän seinän sisällä omassa asunnossaan. Koulun ja asuintalon välille sijoitetut sauna- ja lounge-tilat houkuttelevat viettämään aikaa ja tapaamaan opiskelukavereita. Myös pyykinpesu kuuluu yllättävänkin isona osana urheilijan arkeen. Kampuksen pesutilat onkin sijoitettu taktisesti heti urheilutilojen välittömään läheisyyteen, kertoo Pääkaupunkiseudun urheiluakatemian ja Urhea-halli Oy:n toimitusjohtaja Simo Tarvonen.

Myös muutamaan opiskelija-asuntoon tullaan asentamaan erikoisuutena mahdollisuus niin sanottuun hypoksiavaraukseen, jonka avulla huoneiston ilman happitasapaino voidaan säätää vastaamaan vuoristo-olosuhteita.

– Tämä auttaa täällä merenpinnan tasolla asuvia urheilijoita tehostamaan harjoittelua. Myös ympäristönäkökulmasta hypoksiavarauksella on etunsa – pystytäänhän sen avulla välttämään turhat matkat ulkomaille vuoristo-olosuhteiden saavuttamiseksi, Tarvonen toteaa.

– Asuntojen erikoisjärjestelyjä ei luonnollisestikaan rahoiteta ARA-mallilla, vaan niiden rahoitus tulee urheiluakatemian kautta. Itse asuinrakennus rakennetaan samaan tapaan kuin mikä tahansa opiskelija-asuntokohde, ja asuntojen sisäiset erikoisratkaisut rahoitetaan ARA-mallin ulkopuolelta, Hoasin Tarhio vielä korostaa.

Kaikki palvelut kampusalueella

Ainutlaatuisen hankkeesta tekee myös kampusalueen moniammatillisuus. Urheilutilojen, koulun ja asuinrakennuksen lisäksi alueelta tulee löytymään muitakin urheilevan nuoren arjessa tärkeitä palveluita. Urheiluvalmennuksen lisäksi kampusalueella on mahdollisuus psyykkiseen valmennukseen, fysioterapiaan sekä lääkäri- ja kuntoutuspalveluihin. Tämän lisäksi kampusalueelta tulee löytymään myös tutkimus- ja innovaatiotoimintaa – yhtenä esimerkkinä jo aiemmin mainittuun hypoksiaan ja sen sovellusmahdollisuuksiin eri sairauksien hoidossa liittyvä tutkimus. Sitä tekee Urheilulääketieteen säätiön ylläpitämä Helsingin Urheilulääkäriasema, joka toimii Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan tutkimusyksikkönä.

– Lähtökohtana on, että kampus palvelee päivisin opiskelevia urheilijoita. Ilta-aikaan paikalliset urheiluseurat pääsevät toki myös hyödyntämään tiloja, Tarvonen kertoo.

Koko hankkeen lähtökohtana on ollut halu tukea nuoria urheilijoita ja siivittää heitä yhä parempaan menestykseen – aktiiviuran jälkeistä aikaa unohtamatta.

– Erityislahjakas ihminen kaipaa tukea, oli kyseessä mikä tahansa osaamisalue pianonsoitosta tieteeseen tai huippu-urheiluun. Urheilijat ovat kovilla sekä henkisesti että fyysisesti, joten on erittäin tärkeää, että elämän turvaverkot ovat kunnossa, ja urheilu-uran päätyttyä heillä on mahdollisuus siirtyä sujuvasti ja ongelmitta seuraavaan elämänvaiheeseen, Tarvonen pohtii.

– Tässä on kyse arjen helpottamisesta ja siitä, että opiskelevien urheilijoiden perustarpeet ovat kunnossa. Myös henkinen hyvinvointi, yhteisöllisyys ja sosiaaliset suhteet ovat nuorelle urheilijalle tärkeitä – ja ne ovatkin toimineet hankkeen suunnittelun kulmakivinä, lisää Tarhio.

FAKTA:

Vuonna 2021 valmistuva Urhea-kampus koostuu Urhea-urheiluhallista, Hoasin kerrostalosta sekä Mäkelänrinteen lukiosta ja sen uudesta laajennusosasta.

Urhea-halli käsittää kaikkiaan yli 14 000 m2 urheilutiloja. Hallista löytyvät suorituspaikat yleisurheilulle, koripallolle, telinevoimistelulle, rytmiselle voimistelulle, painille ja judolle.

Hoasin kerrostaloon rakentuu yhteensä 88 opiskelija-asuntoa, joissa on tilaa 176 opiskelijalle.

Kuntarahoitus on yksi kampuksen opiskelija-asuntojen rahoittajista. Se tarjoaa asuntotuotannon rahoitusta Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn yleishyödyllisiksi nimeämille asuntoyhteisöille. Urhea-kampus saa myös Suomen Urheiluliiton, Suomen Voimisteluliiton, Koripallosäätiön, Urheiluopistosäätiön ja Kisakalliosäätiön tukea. Lisäksi Jane ja Aatos Erkon säätiö on tukenut hanketta 1,5 miljoonalla eurolla.

Teksti: Anne Laiho
Havainnekuva: Arkkitehtitoimisto Tuomo Siitonen Oy
Muut kuvat: Haastateltavat

Asuntotoimijoiden asiakastarinat

Puinen ”majakka” kohosi maamerkiksi Joensuun kattojen ylle

Lighthouse-nimisen talon harjakaisia vietettiin viime vuoden kevään korvilla maaliskuussa, ensimmäiset asukkaat pääsivät muuttamaan uusiin koteihinsa elokuun lopussa, ja syyskuun alussa viimeinenkin asunto talosta oli vuokrattu.

Talon lupavaiheeseen, urakan kilpailutukseen, suunnitteluun ja rakentamiseen kului lopulta noin 40 kuukautta, kertoo rakennuttajana toimineen Joensuun Ellin toimitusjohtaja Jarmo Ojalainen. Joensuun Elli vastaa kaupungin opiskelija-asunnoista. Talon suunnittelu alkoi vuonna 2016, mutta varsinaiset rakennustyöt alkoivat pari vuotta myöhemmin.

Hän myöntää, että suunnitteluvaihe oli ajoittain hieman raskas.

– Perustamisvaihe ja itse rakentaminen sujuivat onneksi jo paljon ripeämmin. Heti kun päästiin kakkoskerroksesta ylöspäin, alkoi helpottaa ja suuremmilta vastoinkäymisiltä vältyttiin.

Ojalaisen mukaan idea Suomen korkeimman puukerrostalon rakentamiselle lähti Joensuun kaupungin aloitteesta. Kaupungissa on entuudestaan useita alueelle tärkeitä puurakennuksia, mutta yksi haluttiin myös Penttilänrannan asuinalueelle.

 – Kaupungin tytäryhtiönä halusimme toimia esimerkkinä muille siinä, että puurakentaminen on yksi erittäin potentiaalinen mahdollisuus muiden rakentamistyylien joukossa. Tontilla oli valmis kaava, joka mahdollisti rakentamisen aina 14 kerrokseen asti, joten pitihän se rakennusoikeus käyttää, hän kertoo.

Puurakentamisen monet edut

Lighthouse on Suomen korkein puukerrostalo. Kuva: Rami Saarikorpi
Lighthouse-talon suunnittelu alkoi vuonna 2016, mutta varsinainen rakentaminen alkoi pari vuotta myöhemmin.

Penttilänrannan puutalo rakennettiin siten, että sen rakenteet säilyivät koko prosessin ajan kuivina. Puun työstäminen on yleensä myös helpompaa kuin betonin.

– Talon runkoa ei tarvinnut sen valmistumisen jälkeen kuivata ollenkaan toisin kuin betonitalon runkoa usein tarvitsee. Myös työmaa-aikaiset olosuhteet olivat puun ansiosta työntekijöille miellyttävämmät kuin tavallisesti betonirakentamisessa, Jarmo Ojalainen kertoo.

Hänen mukaansa puu ei merkittävästi muuta asumismukavuutta esimerkiksi betoniin verrattuna, mutta yksi erityinen etu sillä on.

– Puutalossa ääni ei kaiu niin voimakkaasti kuin betonisessa, joten asuminen on akustisesti erittäin miellyttävää.

Mitä kustannuksiin tulee, on puutalon rakentaminen kertainvestointina Ojalaisen arvion mukaan noin 10 prosenttia kalliimpaa kuin betonirakentaminen. Hän uskoo tämän muuttuvan tulevaisuudessa, kun rakennustavat kehittyvät.

– Kehityksen myötä puutaloja pystytään tekemään kilpailukykyisemmin kuin aiemmin, eli hintatasokin alkaa varmasti laskea.

Kaikki tarvittavat puuelementit taloon saatiin Stora Ensolta. Seinäelementit on tehty viilupuusta eli LVL:stä, jota valmistetaan Varkaudessa. Lattian välipohjan elementit ovat puolestaan CLT:stä eli monikerroslevyistä.

Asukkaiden mieleen

Talo herätti runsaasti huomiota Joensuussa jo rakennusaikanaan. Paikalla järjestettiin avoimet ovet pariinkin otteeseen.

– Toisella kerralla paikalla kävi kolmen tunnin sisällä lähes 500 ihmistä. Kohde tuntui jo rakennusvaiheessa kiinnostaneen ihmisiä. Sijainti on loistava, lähellä oppilaitoksia, keskustaa ja rautatieasemaa. Lisäksi talosta on todella hulppeat näkymät, Ojalainen sanoo.

Yksi talon asukkaista on Pinja Juurakko, joka opiskelee Joensuun ammattikorkeakoulussa metsätalousinsinööriksi. Juurakko kertoo viihtyvänsä yksiössään erittäin hyvin.

– Suorastaan yllätyin, kuinka hyvin olen viihtynyt. Minkäänlaisia ongelmia ei ole ollut missään vaiheessa. Aion näillä näkymin asua tässä koko opiskeluajan, syyskuussa taloon muuttanut Juurakko sanoo.

Hän allekirjoittaa sen, että puutalossa asuminen on akustisesti toimiva ratkaisu.

– Talossa on tosi hiljaista, eikä kaiu. Tämä on ehdottomasti paikan positiivisimpia puolia. Samoin kuin se, että asukkaat ovat ystävällisiä toisilleen ja kommunikoivat keskenään, vaikka eivät tuntisikaan toisiaan, hän kiittelee.


FAKTA: Tekoja hyvinvointiyhteiskunnan edistämiseksi
Suomen korkein puukerrostalo Lighthouse on Kuntarahoituksen rahoittama kohde. Kuntarahoituksen rahoittamilla kohteilla ylläpidetään ja kehitetään suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa.


Teksti: Pihla Hakala
Kuvat: Rami Saarikorpi

Asuntotoimijoiden asiakastarinat

Kalasataman taidekortteli tuo eri sukupolvet samojen kattojen alle

Kevättalvella 2020 Kalasatamaan valmistuva Viehe123-taidekortteli tuo eri sukupolvet yhteen pihapiiriin. Uudenlaisen korttelin rakennuttajia ovat Kiinteistöyhtiö Ars Longa Oy, NAL Asunnot sekä Setlementtiasunnot Oy. Yhteisenä tavoitteena on hyvän, yhteisöllisyyden ja hyvinvointia tukevan asumisen tarjoaminen eri-ikäisille.

Kolme kerrostaloa yhdistävä kortteli pitää sisällään eri-ikäisille suunnattujen asuntojen ohella yhteisiä inspiroivia ja toiminnallisia kohtaamistiloja. Naapurustoajatus nähdään tulevaisuuden trendinä – eri sukupolvet toimivat yhdessä aktivoiden ja luoden turvallisen ja huolehtivan ilmapiirin toisilleen.

Kolme toimijaa, yhteinen tavoite

Idea yhteisestä korttelihankkeesta oli muhinut jo pitkään eri toimijoiden päässä. Kun Helsingin kaupungin tontinluovutusmenettelyn kautta saatiin kolme vierekkäistä tonttia Kalasatamasta, vireillä olleet suunnitelmat konkretisoituivat ja hankkeen liikkeellepanija Setlementtiasunnot, nuorille aikuisille asuntoja vuokraava NAL Asunnot sekä taiteilijoiden ja muotoilijoiden Kiinteistöyhtiö Ars Longa Oy ryhtyivät yhdessä toteuttamaan tulevaisuuden yhteisöllistä korttelihanketta. Korttelin suunnittelijana toimii arkkitehtitoimisto Arkkitehdit Hannunkari & Mäkipaja Oy.

Yhteistyön käynnistäminen oli helppoa ja luontevaa, kun toimijoiden tavoitteet olivat samankaltaiset. Tärkeää kaikille kolmelle oli, että projekti tehtäisiin mahdollisimman ekologisesti ja resurssitehokkaasti. Urakkasopimus tehtiin yhden, yhteisen urakoitsijan kanssa, jotta hanke saataisiin toteutettua mahdollisimman sujuvasti. Yhdessä tekeminen tuotti myös taloudellista säästöä esimerkiksi kilpailutuksessa.

Urakoitsijana toimivan Jatke Uusimaan työnjohto on ollut erittäin ammattitaitoista, ja rakennukset valmistuvat sovitussa aikataulussa. Rakentaminen aloitettiin toukokuussa 2018, asunnot ovat muuttovalmiit alkuvuodesta 2020. Haku osaan asunnoista on jo alkanut ja kiinnostus on ollut erittäin suurta.

– Meille on tullut jo haun alkuvaiheessa yli 300 hakemusta, joten saamme varmasti kaikki 77 asuntoa vuokrattua, NAL Asuntojen toimitusjohtaja Samuli Killström kertoo.

– Uudenlainen kortteli herättää selvästi todella suurta kiinnostusta ja kertoo myös tarpeesta kohtuuhintaisille vuokra-asunnoille pääkaupunkiseudulla ja etenkin Helsingissä.

Taidekortteli pitää sisällään kolme kahdeksankerroksista, toisiinsa kiinni rakennettua ja esteetöntä kerrostaloa, joiden kohtuuhintaiset asunnot vuokrataan eri-ikäisille asukkaille. Kiinteistöyhtiö Ars Longa Oy:n taloon valmistuu 56 vuokrahuoneistoa pääasiallisesti seniori-ikäisille, mutta myös työikäisille taiteilijoille, muotoilijoille sekä kirjailijoille. NAL Asunnot tarjoaa 77 asuntoa työssäkäyville ja työelämään hakeutuville nuorille aikuisille. Setlementtiasuntojen taloon valmistuu 81 asuntoa Diakonia-ammattikorkeakoulu Diakin opiskelijoille.

Sujuvasti yhdessä

Mallia taidekortteliin etsittiin maailmalta. Suomessa ei vastaavanlaisia vielä ole, vaikka esimerkiksi taiteilijakodit Lallukka ja Jallukka Helsingistä löytyvätkin.

­– Maailmalla, ja meillä Suomessakin, on jo käytössä muutamia, tarkoituksella eri sukupolville rakennettuja kortteleita, mutta tällainen taidepainotteinen korttelihanke on ainutlaatuinen. Tulevaisuudessa yhteisöllisyys ja yhteinen asuminen tulevat varmasti yleistymään ja Viehe123 näyttääkin hyvää esimerkkiä seuraajille, Setlementtiasunnot Oy:n toimitusjohtaja Heli Kotilainen kertoo.

Taloissa on paljon yksiöitä ja kaksioita, koska niitä tulevat asukkaat pääasiallisesti toivoivat. Tarve pienille kohtuuhintaisille asunnoille on pääkaupunkiseudulla valtava. Yksinasujien määrän uskotaan tulevaisuudessa kasvavan, kun väestön ikärakenne muuttuu ja maahanmuutto lisääntyy.

Eri sukupolvien elon korttelissa odotetaan sujuvan hyvin. Käyttäjien erilaisten vuorokausirytmien ansiosta tilojen käyttö jakautuu tasaisesti pitkin päivää; työssäkäyvät voivat käyttää tiloja iltaisin, kotona olevat seniorit voivat vaikka pestä pyykkiä keskellä päivää.

– Setlementtiasuntojen taloon muuttavat Diakin opiskelijat opiskelevat sosiaalialaa, joten siitä voi syntyä esimerkiksi harjoitteluja tai talon senioreille sekä erityisryhmille suunnatun toiminnan kehittämistä, Kotilainen lisää.

Tulevien asukkaiden toivotaan ottavan osaa yhteiseen toimintaan. Taloihin perustettavat asukastoimikunnat ja tulevat hoitokunnat kehittävät asumista jatkossa. Yhteiset tapaamiset aloitetaan heti kun asukasvalinnat vuoden alussa valmistuvat, joten tutustuminen tuleviin naapureihin voi alkaa jo ennen muuttoa.

Jatkokehitystä ja palautetta varten Kiinteistöyhtiö Ars Longa tulee teettämään Aalto-yliopiston kanssa korttelin asukkaille suunnatun seurantatutkimuksen, jossa selvitetään, miten asuminen yhteisöllisyyteen kannustavassa eri ikäisten korttelissa on sujunut. Tutkimus hyödyttää paitsi asukkaita myös rakennuttajia ja yhteiskuntaa.

Yhteistyö mahdollisti uniikit ratkaisut

Yhteisöllisyyteen kannustavat vapaaehtoisen asukastoiminnan lisäksi korttelin erilaiset tilat. Yhteisiin tiloihin kuuluvat muun muassa pesula, katolle rakennettava saunaosasto, erilaiset harrastehuoneet sekä kattoterassi, jolla voi harrastaa vaikkapa puutarhanhoitoa tai kuntoilua. Katolle rakennetaan kolmea taloa kiertävä kuntoilupolku, talvi- sekä laatikkopuutarha, jotka kannustavat yhteiseen toimintaan naapuruston sisällä.

Yhteiset tilat rakennetaan tarpeeseen, sillä tulevilta asukkailta on kysytty, mitä he taloihin kaipaavat.

– Kortteliin haluttiin paljon erilaisia, eri-ikäisille sopivia tiloja. Galleriat ja esimerkiksi katolle valmistuva talvipuutarha ovat erikoisuuksia, joita joka talosta ei löydykään, Kiinteistöyhtiö Ars Longan toimitusjohtaja Tuula Paalimäki iloitsee.

Viehe123-korttelin katolle rakennetaan kolmea taloa kiertävä kuntoilupolku, talvi- sekä laatikkopuutarha, jotka kannustavat yhteiseen toimintaan naapuruston sisällä.

– Yhteiskäyttöön sopivat loistavasti myös esimerkiksi sisäpiha tai alakerran harrastetilat, joista löytyy myös keittiö. Tilat kannustavat vaikkapa yhteisiin brunsseihin, elokuvailtoihin tai pihajuhliin, Paalimäki jatkaa.

Talojen läpi kulkevaa katutason kävelyreittiä voidaan käyttää esimerkiksi galleriana, jossa talon asukkaat voivat esitellä töitään. Katutasoon rakentuu myös galleriatila, joka toimii ikään kuin näyteikkunana korttelille. Tilaa tullaan mahdollisesti tarjoamaan myös ulkoisten toimijoiden käyttöön, esimerkiksi vanhempi–lapsi-toimintaan tai liikuntaan.

– Uskon, että korttelin toiminnot viihdyttävät ja yhdistävät eri sukupolvia ja luovat paljon mahdollisuuksia asukkaille, Heli Kotilainen sanoo.

Kun budjetti jakautuu kolmelle rakennuttajalle, yhteistiloihin voitiin panostaa paljon enemmän kuin yleensä. Esimerkiksi saunatiloista saatiin hulppeammat keskittämällä rahat yhteen ja rakentamalla jokaisen talon oman saunan sijaan vain yksi, iso saunaosasto.

Haasteet tilojen käytölle ja sukupolvien yhteiselle asumiselle nähdään pienenä. Kompastuskivet vältetään yhteisillä ja reiluilla pelisäännöillä.

Sujuvaa ja keskustelevaa yhteistyötä

Kuntarahoitus toimii korttelin rahoittajana ja hankkeen aktiivisena neuvonantajana.

– Kaupungin kehittäminen vaatii uudenlaisia asumisympäristöjä toimintoineen. Taidekortteli eri ikäisille ja taustaisille ihmisille on loistava esimerkki modernista ja kulttuuria vahvistavasta hankkeesta, Kuntarahoituksen rahoituspäällikkö Paula Merta kertoo.

Kolmen eri rakennuttajan, urakoitsijan ja rahoittajan välinen toiminta vaatii kaikilta osapuolilta joustavuutta ja ratkaisukykyä. Yhteistyö on kuitenkin sujunut pääasiallisesti erittäin hyvin.

– Yhteistyö on kolmen rakennuttajan välillä ollut erittäin hyvää ja sujuvaa. Valitsimme vain yhden urakoitsijan, mikä helpottaa myös asioita. Lisäksi Kuntarahoitus on auttanut ja neuvonut todella kattavasti ja joustavasti prosessin eri vaiheissa, Setlementtiasuntojen Heli Kotilainen toteaa.

 – Niin Kuntarahoituksen kuin meidän muidenkin toimintaa leimaavat ihmisläheisyys ja keskusteleva henki. Niillä ominaisuuksilla ei voi kuin onnistua, Killström NAL Asunnoista täydentää.


Kuntarahoitus suunnittelee yhteiskunnallisen rahoituksen tuomista markkinoille

Ympäristöinvestointeihin suunnattu vihreä rahoitus ja vihreät bondit ovat jo vakiinnuttaneet asemansa markkinoilla. Sijoittajien kiinnostus vastuullisiin sijoituskohteisiin on yhä vahvistunut, ja siksi Kuntarahoitus suunnittelee ensimmäisenä pohjoismaisena rahoituslaitoksena yhteiskunnallisen rahoituksen lanseeraamista.

Käytännössä kaikki Kuntarahoituksen rahoittamat investoinnit kohdistuvat yhteiskunnan kehittämiseen, olipa kyse kunnallisinfrasta, sairaalasta tai päiväkodista. Suunnitteilla oleva yhteiskunnallinen rahoitus on kuitenkin rajattu yleishyödylliseen asuntotuotantoon sekä hyvinvointi- ja koulutusinvestointeihin, jotka edistävät kuntien elinvoimaa.

Uusi rahoitustuote on tarkoitus tuoda markkinoille alkuvuonna 2020. Ajantasaista tietoa tuotteen lanseerauksesta saa Kuntarahoituksen verkkosivuilta ja sosiaalisen median kanavista.


Teksti: Elisa Korhonen
Kuvat: Annukka Pakarinen

Asuntotoimijoiden asiakastarinatKestävä rahoitus

JYY peruskorjaa ilmastoystävällisesti Jyväskylässä

Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta JYY:n opiskelija-asunnot Kortepohjan kaupunginosassa ovat Kuntarahoituksen historian ensimmäiset vihreän rahoituksen peruskorjauskohteet. Korjaus koskee viittä kerrostalokohdetta ja peräti 720 asuntoa.

Tuoreella videolla JYY:n toimitusjohtaja Marko Huttunen ja yhteisömanageri Jenna Pigg kertovat, millaisin periaattein JYY peruskorjaa opiskelija-asuntokohteitaan Jyväskylän Kortepohjassa ja miten niiden vaikutus näkyy opiskelijoiden elämässä.

– Opiskelijat ovat erittäin ympäristötietoisia. Yksi ylioppilaskunnan ydintehtävistä on siksi tehdä investointeja kestävällä tavalla. Energiatalousinvestoinneilla pystymme pitämään myös vuokratason kohtuullisena, Marko Huttunen sanoo.

– Kannustamme asukkaitamme kestävämpään elämäntapaan. Jakamistalous ja yhteisöllisyys ovat tärkeitä: kaikkea ei tarvitse omistaa itse, Jenna Pigg täydentää.

Peruskorjaus- ja energiansäästökohteissa on valtava ilmastoinvestointien potentiaali

– Suomessa on paljon korjausvelkaa, ja sen myötä potentiaali uusille vihreän rahoituksen peruskorjauskohteille on suuri. Myös pienemmät energiansäästöhankkeet voivat soveltua vihreän rahoituksen piiriin, muistuttaa Kuntarahoituksen vihreästä rahoituksesta vastaava rahoituspäällikkö Rami Erkkilä.

– Kuntien ja sosiaalisen asuntotuotannon toimijoiden näkökulmasta ilmastoystävällisissä peruskorjaushankkeissa on vain voitettavaa. Energiankulutussäästöt näkyvät rakennuksen elinkaaren aikana nopeasti kustannussäästöinä, samalla vastataan asukkaiden toiveisiin ympäristöystävällisemmästä asumisesta ja lisäksi rahoitukseen voi saada marginaalihyödyn, Erkkilä sanoo.

Lisätietoa vihreästä rahoituksesta >

AsiakastarinatAsuntotoimijoiden asiakastarinatDigitaaliset palvelutVastuullisuus

Asuntomessuilla ei ole pelkkiä kovan rahan asuntoja

Pitkän urakan ensimmäinen etappi saadaan pian päätökseen, kun messualueen ovet aukeavat perjantaina 12. heinäkuuta.

Kouvolan asuntomessuille, Korian Pioneeripuiston Paja-aukiolle rakentuu kaksi kohdetta, jotka valmistuessaan muodostavat neljän rivitalon ja yhdeksän pienyhteisötalon kokonaisuuden. Hankkeista vastaavat Kouvolan Asunnot ja ikäihmisten asuinratkaisuja tarjoava Virkkulankylä. Kohtuuhintaisten ja laadukkaiden vuokra-asuntojen rakentaminen perinteisten messukohteiden lomaan on asuntomessujen historiassa uusi ja raikas tuulahdus. Kohteiden toivotaan muuttavan messuvierailijoiden käsitystä vuokralla asumisesta.

– Vuokra-asuntoihin ja eritoten kaupungin tai kunnan vuokra-asuntoihin liittyy valtavasti ennakkoluuloja. Myytti kunnan nuhruisesta asuntotoimistosta elää edelleen vahvana. Paja-aukion kohteilla haluamme näyttää, ettei vuokralla asuminen tarkoita tinkimistä tai kompromissia laadusta, Kouvolan Asuntojen toimitusjohtaja Auvo Viiru kuvaa hanketta.

Paja-aukion rivitaloissa panostetaan laatuun | Kouvolan Asunnot
Kouvolan Asuntojen rivitaloissa panostetaan laatuun | Suunnittelutoimisto Pilke Oy (Tiina Henttonen)

 

Paja-aukiolle niin ikään rakentuva Virkkulan kylä murtaa myös vuokra-asumisen raja-aitoja. Yrityksen ydinajatuksena on rakentaa yhteisöllisiä asuinympäristöjä, joissa eläkeikään siirtyvät ihmiset voivat asua vuorovaikutuksessa ympäröivän yhteisön kanssa.

Vaikka syksyn taitteessa valmistuva Virkkulan kylä on jo viides lajiaan, on messukohde ensimmäinen, joka ei rakennu palvelutalon ympärille. Hankkeen taustalla olevan outokumpulaisen Kuusikkoaho Oy:n talousjohtajan Teemu Turusen mukaan tämä on yritykselle iso askel.

– Virkkulan kylän perusajatuksena on, että meillä kaikilla tulisi olla mahdollisuus elää pidempään kotona tutussa ja turvallisessa ympäristössä. Tämä ajatus toteutuu messukohteessa ensimmäistä kertaa, Turunen iloitsee.

Kohteet kiinnostavat Australiaa myöten

Kohteiden suuri kysyntä on yllättänyt sekä Turusen että Viirun.

– Kiinnostuneita on pitkä lista, ja alamme nyt ottaa hakemuksia sisään. Virkkulan kylä on ARA-kohde, joten varsinainen asukashaku tehdään ARA-prosessien ja -säännösten mukaisesti. Aktiivinen kysyntä enteilee hyvää, Turunen iloitsee.

Kouvolan Asuntojen rivitalokohteet ovat herättäneet kiinnostusta yllättävissäkin paikoissa.

– Eräs rouva soitti Australiassa asuvan lapsuuden ystävänsä puolesta ja kertoi tämän olevan kiinnostunut asunnosta. Ystävä on alun perin Kouvolan seudulta kotoisin, mutta muutti jo nuorena Australiaan ja rakensi elämänsä maailman toisella puolen. Nyt hän haluaa takaisin kotikonnuilleen eläkepäiviään viettämään. Voi siis sanoa, että kohteilla on suorastaan globaalia kysyntää! Viiru naurahtaa.

Monimuotoinen rakentaminen lisää messujen kiinnostavuutta

Sekä Virkkulan kylä että Kouvolan Asuntojen rivitalokohteet ovat Kuntarahoituksen rahoittamia. Yhteistyö osapuolten kesken on sujunut jouhevasti.

– Toimistomme sijaitsee Pohjois-Karjalassa, ja suosimmekin usein sähköisiä asiointikanavia. Kuntarahoitus on vienyt sähköiset prosessinsa niin pitkälle, ja työkalut ovat henkilökunnalla niin hyvin hallussa, että hommat ovat hoituneet etänä loistavasti, Turunen kiittää.

Kuntarahoitus on Kouvolan Asuntojen pitkäaikainen kumppani ja saa myös Viirulta kiitosta toiminnan sujuvuudesta.

– Kuntarahoitus oli ainoa, joka ymmärsi tarpeemme heti ja vastasi tarjouspyyntöön kokonaisuudessaan. Helppo ja luotettava kumppani, jonka kanssa on ilo asioida.

Paja-aukio rakentuu yhteisön ympärille

Paja-aukion messukohteet muodostavat kokonaisuuden, joka mahdollistaa puitteiltaan ja asuntotyypeiltään eri sukupolvien edustajien yhteisasumisen.

Kouvolan Asuntojen rivitaloissa kullakin asuntotyypillä on oma kohderyhmänsä ja oma tarinansa. Kotikompaktiksi ristitty yksiö on suunniteltu opiskelijalle, kotikaksikko isälle ja pojalle ja kotikolmio kolmihenkiselle perheelle.

– Halusimme, että kohteiden ensivaikutelma on harkittu ja persoonallinen. Asuntojen ja niiden asukkaiden tarinat on huomioitu niin rakenteellisissa ratkaisuissa kuin sisustuksessa, Viiru kertoo.

Molemmissa kohteissa on asukkaiden käyttöön tarkoitetut yhteiskäyttötilat, ja Virkkulan kylään valmistuva kylätalo mahdollistaa myös laajempien tapahtumien järjestämisen asukkaiden niin halutessa. Jokaiseen Virkkulan kylään perustetaan oma Virkkulan ystävät -yhteisö, joka päättää muun muassa yhteiskäyttötiloista sekä vastaa mahdollisista asukastapahtumista.

– Monesti yhteisöllisyys jää ulkopuolisen koordinoinnin puuttuessa vain puheen tasolle, ja varsinkin käynnistysvaiheessa tuki on tärkeää. Tavoitteenamme on luoda asukkaista yhteisöllisyyden vetureita ja yhteisöstä alueen sydän, Turunen tiivistää.

Virkkulan kylän yhteistiloja | Pasi Widgren, Arkkitehtitoimisto Oy
Virkkulan kylän yhteistiloja | Pasi Widgren, Arkkitehtitoimisto Oy

AsiakastarinatAsuntotoimijoiden asiakastarinat