Ota yhteyttä Kirjaudu Avautuu uuteen välilehteen
Hae sivustolta

NAL Asuntojen kohde Espoon Suvelassa tarjoaa kohtuuhintaisia koteja nuorille aikuisille

NAL Asunnot on Nuorisoasuntoliitto NAL ry:n omistama yleishyödyllinen vuokrataloyhtiö, joka rakennuttaa, vuokraa ja hallinnoi kohtuuhintaisia koteja alle 30-vuotiaille. Espoon Suvelassa sijaitseva kohde on yksi yhtiön uusimmista ja tarjoaa 59 kohtuuhintaista vuokrakotia. Rakennus on osa isompaa kokonaisuutta, jonka pääasiallisena veturina on Espoon Asunnot. 

– Talomme on vain pieni osa aluetta, mutta olemme sentään korkeimmalla kohdalla, yhtiön toimitusjohtaja Samuli Killström nauraa.  

– Suvelan tulevaisuutta on mietitty pitkään. Tavoitteena on ollut tuoda 60–70-luvulta peräisin olevan rakennuskannan joukkoon modernia ja tehokasta, mutta myös monimuotoisempaa asumista. Espoon Asunnot rakensi alueelle vuokra-asuntoja kaikille kohtuuhintaista vuokra-asumista kaipaaville ryhmille, Asuntosäätiö tarjoaa asumisoikeusasumista ja meillä on Kirstinharju 4:ssä yksiöitä ja pieniä kaksioita nuorten aikuisten tarpeisiin. Alueella haluttiin korostaa myös yhteisöllisyyttä ja tarjota asukkaille muun muassa laajat yhteiskäyttötilat, joita voi varata vaikka omien syntymäpäivien viettämiseen tai etätöiden tekemiseen. 

Suunnittelu alkoi virallisesti 2017, mutta visio ja kaavoitus oli tällöin jo monella tapaa pitkällä. Vuonna 2021 käynnistynyttä rakennusvaihetta kesti noin 20 kuukautta. Kohde valmistui syyskuussa 2022 ja asukkaat muuttivat Kirstinharjuun syys-lokakuun vaihteessa.  

Korona kiritti ensiasuntojen kysyntää entisestään 

Pandemian alkuvaiheessa NAL Asunnoilla odotettiin, että asuntojen kysyntä sakkaisi. Arvio oli, että harvempi nuori uskaltaisi epävarmassa tilanteessa vaihtaa paikkakuntaa ja esimerkiksi ravintola-alan supistuminen kaventaisi työllistymismahdollisuuksia. Lopputulos olikin lopulta päinvastainen: vuonna 2020 NAL Asuntojen käyttöaste nousi historiallisen korkeaksi ja hakijamäärät olivat korkeammat kuin kertaakaan yhtiön kolmekymmentävuotisen historian aikana. 

– Korona-aikana hakijoiden keski-ikä laski. Vuoden 2022 alussa se oli 23,5 vuotta, kun aikaisemmin hakijoiden keski-ikä oli kuitenkin lähempänä 25 vuotta. Todella moni kertoo etsivänsä omaa asuntoa, koska kotona on rauhatonta. Etätyöt ja -koulu johtivat siihen, että äkkiä koko perhe olikin kotona kellon ympäri. Moni nuori aikuinen huomasi nopeasti kaipaavansa rauhallisempaa ympäristöä, jossa alkaa rakentaa omaa elämäänsä. 

Nuorten aikuisten on tärkeää päästä kiinni omaan kotiin. Ensimmäiseen vuokra-asuntoon muuttaminen merkitsee monelle itsenäistymistä, joka myös edistää ja sujuvoittaa työelämän alkutaivalta, Killström kuvailee.  

– Kun vaikkapa vastavalmistunut sairaanhoitaja aloittaa työt pääkaupunkiseudulla, on hänen vaikea löytää järkevän työmatkan päästä kohtuuhintaista kotia. Meidän tavoitteemme on korjata tätä epäkohtaa. Onnellisimmat tarinamme ovat esimerkiksi niitä, joissa nuori aikuinen ponnistaa meidän asuntomme kautta hienosti itsenäisen elämän alkuun: isompaan asuntoon ansioiden parantuessa, ehkä yhteiseen kotiin uuden puolison kanssa, tai jopa ensimmäiseen omistusasuntoonsa.  

Yksi NAL Asuntojen tavoitteista on myös ehkäistä asunnottomuutta. Suomessa asunnottomuus on vuosia vähentynyt, mutta nuorten tilanne ei ole kohentunut samaa tahtia muiden ikäryhmien kanssa. Killström sanookin monen nuoren jäävän tilastoissa näkymättömäksi piiloasunnottomaksi. 

– He eivät nuku ulkona, mutta vakituinen osoite puuttuu. Nuori saattaa asua pätkittäin sukulaisten luona tai kavereiden sohvalla. Fakta on, että vaikka Suomessa monen nuoren asiat ovat todella hyvin, osalla menee tosi huonosti. Tämä jako on korostunut viiden viime vuoden aikana: meille se näkyy siinä, että palveluidemme kysyntä kasvaa koko ajan.  

Kysyntää valtavasti, tarjontaa niukasti 

NAL Asuntojen painopiste on pääkaupunkiseudulla, mutta kohteita on myös muissa yliopistokaupungeissa kuten Joensuussa ja Turussa. Strategiana on rakentaa kasvukeskuksissa niille alueille, joilla nuorten sukupolvien uskotaan asuvan myös tulevaisuudessa.  

– Toimivat joukkoliikenneyhteydet ja palvelut korostuvat. Kirstinharju on tässä mielessä mainio sijainti: Espoon keskus on lähellä, alueella on hyvin kauppoja, päiväkoti ja muita palveluja. Myös seudun raide- ja bussiyhteydet ovat toimivat.  

Jokainen valmistuva koti tulee tällä hetkellä todellakin tarpeeseen. Kysyntää kohtuuhintaisille vuokra-asunnoille on ollut vuosikausien ajan paljon enemmän kuin mihin pystytään vastaamaan.  

– Kohteidemme tekninen käyttöaste on 96,5 prosenttia. Asuntohakujärjestelmässämme on 2500 avointa hakemusta ja asuntoja on tarjolla joitain kymmeniä. Vuokra-asuntojen tarjonta on yleisesti kyllä kasvanut, mutta siitä huolimatta kohtuuhintaisille vuokra-asunnoille on kysyntää laajasti.  

Yhteiskunnallinen rahoitus

Kuntarahoituksen yhteiskunnallista rahoitusta myönnetään investoinneille, jotka tuottavat laaja-alaista yhteiskunnallista hyötyä. Rahoitettavilla hankkeilla on positiivisia vaikutuksia ympäristöönsä ja sen yhteisöön: ne edistävät yhdenvertaisuuden, yhteisöllisen hyvinvoinnin tai alueen elinvoiman toteutumista. 

Lue lisää yhteiskunnallisesta rahoituksesta


Teksti: Tuomas Mäkinen
Kuva: NAL Asunnot Oy

AsiakastarinatAsuntotoimijoiden asiakastarinatYhteiskunnallinen rahoitus

Energiaremontti säästää rahaa ja ympäristöä Savonlinnassa

Savonlinnan Vuokratalojen tehtävänä on tarjota ja edistää kohtuuhintaista vuokra-asumista Savonlinnan alueella. Asuntokanta on enimmäkseen peräisin 1970-1990-luvuilta, mutta vanhimmat kohteet ovat jo 1800-luvun puolella rakennettuja. Näistä vuokrataloista löytyy koteja laajalle joukolle kaupunkilaisia, toimitusjohtaja Hannu Kurki kertoo. 

– Väkilukuun suhteutettuna olemme melko iso toimija: omistamme ja vuokraamme yhteensä 2 091 asuntoa, pääosin kerros- ja rivitalokohteissa. Jokunen luhtitalokin löytyy. Savonlinnan Opiskelija-asunnot Oy sulautui 1. tammikuuta osaksi toimintaamme, joten kohderyhmä laajeni samalla myös opiskelija-asujiin. 

Savonlinnan väestörakenne on ollut kovassa turbulenssissa kautta 2000-luvun. Alue on kärsinyt pitkään muuttotappiosta ja vuonna 2018 tapahtunut opettajankoulutuksen lakkautus iski opiskelijaelämään. Kurki sanookin, että ellei mitään olisi tehty, asuntomarkkinat olisivat ”levinneet pahasti käsiin.”  

– Olemme saneeranneet asuntomarkkinoita rankalla kädellä viimeisten viiden vuoden aikana. Noin 700 asuntoa on purettu. Meillä näkyy sama trendi kuin monissa muissakin pienissä kaupungeissa: kaupungin laidoilla kysyntää on vähän ja sinne muodostuu ylikapasiteettia, mutta keskustasta asuntoja menisi enemmän kuin kykenemme tarjoamaan. 

Öljystä maalämpöön vihreän rahoituksen tukemana 

Olemassa olevasta asuntokannasta halutaan pitää huolta ja kehittää sitä moderniin suuntaan. Savonlinnan Vuokratalot sai Kuntarahoitukselta vihreän rahoituksen lainaa energiaremontteihin – tähän mennessä lainaa on haettu 1,5 miljoonaa euroa.  

Energiaremontissa taloudellinen hyöty ja ympäristön etu käyvät käsi kädessä. Hanke tuottaa kaupungille selkeästi mitattavaa hyötyä ja edustaa hyvin myös Kuntarahoituksen tavoitetta auttaa asiakkaitaan tekemään talouden ja ympäristön kannalta kestäviä investointipäätöksiä, jotka tukevat hyvinvoivaa yhteiskuntaa myös tulevaisuudessa. 

Savonlinnan Vuokratalojen yli sadasta kohteesta noin 30 on öljylämmitteisiä, joista useissa tekniikka alkoi olla tiensä päässä. Yhtiössä haluttiin katsoa ennakoivasti eteenpäin: lainan turvin uusitaan nyt energiaratkaisuja kahdessatoista kohteessa, joista löytyy yhteensä 215 asuntoa. 

– Öljy ei ole ympäristön kannalta kestävä ratkaisu. Eikä myöskään taloudellisin vaihtoehto: öljyn hinnan nousu ajoi myös hanketta eteenpäin. Lämmitysmuodosta riippumatta tekniikkaa on säännöllisesti uusittava, joten nyt oli luonteva sauma öljykattiloiden uusimisen sijaan ajatella kokonaisuutta uusiksi ja siirtyä maa- ja kaukolämpöön.  

Aktiivinen suunnittelu käynnistyi vuoden 2020 alussa. Päätökset tehtiin saman vuoden maaliskuussa ja pilottikohteen energiaremonttia alettiin valmistella.  

– Prosessi on melko pitkä, kun haetaan energia-avustusta. Maalämpöratkaisujen kanssa on myös porattava kaivoja, jotka vaativat huolellista pohjatyötä. Ensimmäinen pilotti päästiin energiaremontoimaan syksyllä 2021: se onnistui hyvin ja seuraavia kohteita on tavoitteena päästä toteuttamaan tulevana kesänä. Tarkka määrä ja ajankohta riippuu avustus- ja korkotukilainojen käsittelyajoista ja päätöksistä. Monesta kohteesta odotamme esimerkiksi vielä ARAn päätöksiä energia-avustuksesta, Kurki kertoo.  

Sähköä säästäen, mutta tinkimättä viihtyvyydestä 

Energiaremontti tulee nostamaan kohteiden sähkönkulutusta jonkin verran, mutta öljynkulutuksen päättyminen vie lopputuloksen selkeästi plussalle. Pilottikohde, 28:n asunnon rivitalokohde Telakkatiellä, säästää energiaremontin jälkeen vuosittain noin 35–40000 euroa.  

Maalämmön avulla Telakkatien E-luku tulee putoamaan alle puoleen aiemmasta. Moderneja ja kestäviä ratkaisuja pohditaan ja otetaan käyttöön myös muilla tavoin, kun mahdollisuuksia ilmenee. Keväällä Savonlinnan Vuokratalot alkaa rakennuttaa keskustaan uutta seniorikohdetta Kipparintornia; hankkeen suunnitelmaan kuuluvat myös katolle asennettavat aurinkopaneelit.  

–  Tänä talvena olemme lisäksi kiinnittäneet huomiota pienempiin seikkoihin, joilla voidaan minimoida tarpeetonta sähkönkulutusta. Saunavuorolistoista olemme poistaneet tyhjiä vuoroja välistä, säätäneet yleisten tilojen lämpöä pienemmälle, ja niin edespäin. Aina pidämme kuitenkin mielessä sen, miten edistämme kaupunkistrategian mukaisesti ”parasta elämänlaatua Saimaan sydämessä”. Meille se on asumisviihtyvyyttä kohteissamme ja kohtuuhintaisen asumisen mahdollistamista.


Vihreä rahoitus

Kuntarahoitus myöntää vihreää rahoitusta hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia positiivisia ympäristövaikutuksia. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa vihreää rahoitusta on myönnetty vuodesta 2016, ja tänä päivänä rahoituksen piirissä on jo lähes 200 hanketta Helsingistä Inariin.

Lue lisää vihreästä rahoituksesta


Teksti: Tuomas Mäkinen
Kuva: Savonlinnan Vuokratalot Oy

AsiakastarinatAsuntotoimijoiden asiakastarinatKestävä rahoitusVihreä rahoitus

Harmaantuva ”puutalo” on Naantalin uusi maamerkki

TA-Yhtiöiden rakennuttama Tuulensuunkatu 27 on ekologinen asumisoikeustalo, joka valmistui keväällä 2022. Viisikerroksinen, puuverhoiltu talo sijaitsee Naantalin ydinkeskustassa, Vanhankaupungin itäpuolella. Tuulensuunkatu 27 on osa TA-Yhtiöiden omistamaa keskustakorttelia, jonka tontinluovutuskilpailun yhtiö voitti vuonna 2016.

– Keskustakorttelihankkeesta on toteutettu puolet. Ensimmäinen vaihe valmistui toukokuussa 2020. Tällä hetkellä korttelissa on 50 omistusasuntoa ja 22 asumisoikeusasuntoa, ja suunnitteilla on vielä 40 omistusasuntoa lisää, kertoo TA-Yhtiöiden aluejohtaja Matti Keitilä.

Uusi Tuulensuunkadun kerrostalo sijaitsee vanhalla seurakuntatalon tontilla ja kohteen naapurissa on suojeltu asemapäällikön talo. Naantalin torille on kävellen alle kilometri.

Ilmakuva TA-yhtiöiden asumisoikeustalosta Naantalin Tuulensuunkadulla.
Naantalin keskustassa palvelut ovat lähellä.

Tuulensuunkadun asunnot menivät käsistä

Tuulensuunkadun kerrostalo oli vuoden 2022 asuntomessujen oheiskohde. Talossa on näyttävä sisääntulo kadun puolelta, jossa korkean aulatilan ikkunat nousevat porrashuoneen kattoon asti. Valoa tulvii sisään viidestä kerroksesta.

Kaikissa asunnoissa on oma lasitettu parveke. Ylimmässä kerroksessa sijaitsee asukkaiden yhteinen sauna, vilvoitteluparveke ja kerhotila. Katon aurinkopaneelit tuottavat myös energiaa asuntojen ilmanvaihtoon. Kivijalan liiketilojen päällä on pihakansi, jossa on viljelyslaatikoita, istutuksia ja pergola.

Asuntomessukohteena talosta löytyy myös muita hienouksia. Talon hissi on toteutettu Koneen flow-järjestelmällä, joka keskustelee asukkaiden älypuhelimien kanssa. Kun asukas saapuu alaovelle, hissi tulee automaattisesti alas ja osaa viedä asukkaan tämän asuinkerrokseensa – nappia painamatta.

– Järjestelmään kuuluu myös älykäs ovipuhelin, jonka avulla asukas näkee kännykästään, kuka ovipuhelinta soittaa. Vastaavia ratkaisuja ei ole toteutettu kovin monessa asuintalossa, Keitilä lisää.

Kaikki kohteen 22 asumisoikeusasuntoa löysivät asukkaansa helposti. Asuntoja on kaksioista neliöihin; asuntojen pinta-alat vaihtelevat 51–79 neliömetrin välillä. Hakijoita asuntoihin oli yhteensä noin kahdeksankymmentä.

– Kysyntä oli erinomaista. Asumisoikeudet myytiin kaikkiin asuntoihin jo hyvissä ajoin, vajaa vuosi ennen talon valmistumista, Keitilä kertoo.

Vehreä pihakansi TA-yhtiöiden asumisoikeustalossa Naantalin Tuulensuunkadulla
Vehreä pihakansi kutsuu viihtymään.

Tärkeät palvelut ja hyvät joukkoliikenneyhteydet ovat lähellä

Tuulensuunkadun pohjakerroksessa on kaksi liiketilaa. Toisessa tiloista on kauneushoitola ja toista vuokraa fysioterapeutti. Kerrostalon välittömässä läheisyydessä sijaitsee ruokakauppa sekä terveyskeskus, ja lisää palveluita löytyy lyhyen matkan päästä.

Hyvät joukkoliikenneyhteydet ovat TA-Yhtiöille tärkeitä, ja myös ARA korostaa kestävää liikkumista rahoituspäätöksissään. Tuulensuunkadulta pääsee bussilla Turkuun lähes vartissa ja matkan kesto Raision suuntaan on suunnilleen sama. Kerrostalon viereisellä pysäköintipaikalla on kuusi sähköauton latauspistettä tarjolla asukkaille.

Tuulensuunkatu 27:n julkisivu on valmistettu käsittelemättömästä lehtikuusesta, joka harmaantuu vanhetessaan. Talon näyttävä ulkokuori ja sen keskeinen sijainti ovat tehneet asumisoikeustalon tunnetuksi nopeasti; Naantalilaiset puhuvat Tuulensuunkatu 27:stä ”puutalona”. A-energialuokan talo rakennettiin Kuntarahoituksen vihreällä rahoituksella.

Lue myös:


Vihreä rahoitus

Kuntarahoitus myöntää vihreää rahoitusta hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia positiivisia ympäristövaikutuksia. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa vihreää rahoitusta on myönnetty vuodesta 2016, ja tänä päivänä rahoituksen piirissä on jo lähes 200 hanketta Helsingistä Inariin.

Lue lisää vihreästä rahoituksesta


Teksti: Sara Pitzén
Kuvat: TA-Yhtiöt

Asuntotoimijoiden asiakastarinatVihreä rahoitus

Satakuntatalon yhteisöllinen arki tiivistyy kongien keittiöissä

Satakuntatalon viidennen kerroksen osakuntahuoneistossa keitetään kahvia ja vaihdetaan kuulumisia. Tila on vuorokauden ympäri avoin osakunnan jäsenille ja asukkaille. Eero Kemppinen, 24, Mikko Höytö, 21, ja Anniina Tolonen, 22, istuvat keittiönpöydän ääressä ja kertovat arjestaan.

Oikeustieteen maisteriopiskelija ja osakunnan juhlamestari Eero on ollut neljä vuotta osakunnan jäsenenä ja asunut talossa jo ennen peruskorjausta.

– Kun muutin aikanaan Raumalta Helsinkiin opiskelemaan, kaverini vinkkasivat, että kannattaa hakea Satakuntatalosta asuntoa. Täällä yhteisö muodostui nopeasti ympärilleni. Juuri mukavien ihmisten takia halusinkin muuttaa takaisin tänne remontin valmistuttua, sanoo Eero.

Kodista ainutlaatuisen tekee sen, että yhteisissä tiloissa tapahtumia järjestetään viikoittain ja samanhenkistä seuraa löytyy joka kerroksesta. Juhlamestarin näkökulmasta kätevää on myös se, että yhden katon alla asuvat niin juhlien järjestäjät kuin osallistujatkin.

– Meillä on täällä suuri poikkitieteellinen yhteisö, joille järjestämme säännöllisesti teeiltoja, sitsejä ja suurempia juhlia, kuten joka vuosittaiset pikkujoulut, Eero kertoo.

Asukkaat ovat satakuntalaisia tai ”satakunnanmielisiä”

Satakuntatalon solut on nimetty asuinkerroksen mukaan. Taloustieteen kandidaattiopiskelija Mikko asuu kuudennen kerroksen suuressa, neljäntoista hengen solussa eli kutoskongissa. Kerrosta ylempänä Eero asuu viiden hengen solussa eli seiskapäädyssä.

Yhteistila, jossa iso sininen kulmasohva ja puinen sohvapöytä. Takana ikkuna ja toisella seinällä kalaverkko.
Satakuntalaisuus näkyy tilojen sisustuksessa monin tavoin.

– Kun vertasin helsinkiläisten asuntojen hintoja, löysin Satakuntatalon kodit. Keskeinen sijainti ja matala vuokra nappasivat huomioni. Kämppisten määrä hieman jännitti alkuun, mutta päätin kokeilla yhteisöllistä asumista. Kutoskongissa on hyvä yhteishenki ja oma kulttuurinsa, hyvää seuraa löytyy läheltä ja omassa huoneessa saa myös nauttia omasta rauhasta, Mikko kertoo.

Osakuntaan ovat tervetulleita niin satakuntalaiset kuin satakunnanmielisetkin. Mikko on kotoisin Kuopiosta ja Anniina pääkaupunkiseudulta. Eero on satakuntalainen.

– Täällä asuessa oppii tuntemaan muuta Suomea Helsingistä käsin, taloustieteen maisteriopiskelija Anniina kertoo. Hän asuu seitsemännen kerroksen kymmenen hengen solussa. Talon tapaan sanoen siis seiskakongissa.

– Pidän päivittäin tiiviisti yhteyttä kämppisteni kanssa. Kun omanikäisiä ja samanhenkisiä ihmisiä on ympärillä paljon, arjessa syntyy helposti uusia tuttavuuksia, Anniina kertoo.

Solumestari pitää arjen järjestyksessä

Peruskorjauksen yhteydessä kaikki asunnot ja yhteiset tilat korjattiin. Uutta on se, että nyt kaikissa soluasunnoissa on oma yhteiskeittiö. Lisäksi Satakuntatalosta löytyy asukkaiden paljon käyttämät saunatilat, kiltahuone, kirjasto ja kattoterassi, jossa grillataan kesäisin.

– Puitteet ennen peruskorjausta alkoivat olla huonossa kunnossa. Nyt keittiöt ovat tilavampia ja pinnat raikkaampia. Myös ilmanvaihto toimii, mikä merkitsee asumismukavuudelle paljon etenkin kesäisin ja talvisin, Eero pohtii.

Näkymä Satakuntatalon moderniin keittiöön, jossa ikkunaseinällä alakaapistot ja teiskiallas, toisella seinustalla kaapistot ja keittiökoneita.
Viisi-tilan yhteinen, modernisoitu keittiö.

Jotta asunnoissa arki pysyy järjestyksessä, jokaiseen soluun on nimetty solumestari. He pitävät huolen muun muassa siitä, etteivät siivousaineet ja tiskiharjat lopu.

– Toimin itse kutoskongin solumestarina. Tilat pysyvät helposti siistinä, mikä mielestäni kertoo yhteisöllisyydestä. Lisäksi yhteiskeittiössä syntyy spontaaneja iltapalahetkiä. Pari ihmistä menee pöydän ääreen istumaan ja pian koko pöytä on täynnä, Mikko kertoo.

– Kun oma jääkaappi näyttää tyhjältä, ruokaa tulee laitettua yhdessä. Yhtäkkiä kasassa on kokonainen ateria jaettavaksi kämppisten kesken, oman kerroksensa solumestari Anniina lisää.

”Hienointa on, että talon elämä jatkuu”

– Tämä on opiskelijoille arvopohjaista asumista. Rakennus on kuin satakunnan oma Tylypahka, täällä on historiaa ja mysteerisiä asioita ja tiloja jäsenistölle toteuttaa itseään ja opiskella. Voi vain kiittää niitä, jotka vuosikymmeniä sitten herättelivät idean satakuntatalosta, kertoo osakunnan kuraattori Riikka Pasanen.

Satakuntatalo ulkoa kuvattuna

Uudet ja vanhat asukkaat saivat muuttaa takaisin taloon syksyllä 2022. Vaikka asuinhuoneistot ovat jo valmiit, on yhteisen kuntosalin ja puuverstaan viimeistely vielä kesken.

– Asuin täällä itsekin opiskelijana ja olen yleisesti vaikuttunut siitä, miten iso ero on saatu aikaan ja että rahoitus saatiin kohdilleen. Ihan kaikkea ei ole vielä saatu valmiiksi, mutta hienointa on, että talon elämä jatkuu, Riikka lisää.

 – Sain muuttaa uutena asukkaana remontoituun satakuntataloon, mutta on mahtavaa, että asukkaita on kuunneltu ja tilat on rempattu. Yleisestikin satakuntatalossa tuntuu siltä, että asukkaat voivat matalalla hierarkialla vaikuttaa asioihin, Mikko sanoo.

– Opiskelijana oma identiteetti kehittyy jatkuvasti. Täällä asuminen on merkityksellistä minulle ja tuntuu antavan koko yhteisölle vahvan identiteetin, kertoo Anniina.

Satakuntatalon peruskorjaus toteutettiin Kuntarahoituksen yhteiskunnallisella rahoituksella. Lue lisää remontista Kuntarahoituksen ratkaisupankista.

Yhteiskunnallinen rahoitus

Kuntarahoituksen yhteiskunnallista rahoitusta myönnetään investoinneille, jotka tuottavat laaja-alaista yhteiskunnallista hyötyä. Rahoitettavilla hankkeilla on positiivisia vaikutuksia ympäristöönsä ja sen yhteisöön: ne edistävät yhdenvertaisuuden, yhteisöllisen hyvinvoinnin tai alueen elinvoiman toteutumista.

Lue lisää yhteiskunnallisesta rahoituksesta


Teksti: Sara Pitzén
Kuvat: Sami Lamberg ja Satakuntalainen osakunta

AsiakastarinatAsuntotoimijoiden asiakastarinatKestävä rahoitusYhteiskunnallinen rahoitus

Vuoden ARA-neliöt -palkinto Jyväskylään – Kortepohjan ylioppilaskylän perusparantaminen ”poikkeuksellinen menestystarina”

Kortepohjan ylioppilaskylä rakennettiin 1960- ja 70-lukujen taitteessa Laajavuoren virkistysalueen ja Tuomiojärven välimaastoon, Jyväskylän keskustan luoteispuolelle. Ylioppilaskylä on laajasti tunnettu, ainutlaatuinen opiskelija-asumisen keskittymä, jonka 18 kerrostaloa ja yhteisötalo Rentukka muodostavat arkkitehtonisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävän kokonaisuuden.

Viime vuosina ylioppilaskylän rakennuskantaa on nykyaikaistettu määrätietoisesti. Työ on vaatinut Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnalta ja sen kiinteistöomaisuutta hallinnoivalta Soihdulta näkemyksellisyyttä, rohkeutta ja laajaa yhteistyötä. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA palkitsi hankkeen Vuoden parhaat ARA-neliöt -tunnustuksella. ARA kehuu Kortepohjan perusparantamista poikkeuksellisena menestystarinana, joka toteuttaa myös kiitettävästi kiertotalouden tavoitteita.

– Suurta muutosta on valmisteltu kokonaisuutena, mutta työt on tehty hanke kerrallaan. Alulle saatu positiivinen kierre on vahvistunut ja saanut opiskelijat palaamaan takaisin Kortepohjaan, Soihdun kiinteistöjohtaja Kimmo Moilanen kertoo tiedotteessa.

Ylioppilaskylän laaja uudistaminen alkoi 2017, kun Kortepohjan viisi yhdeksänkerroksista kerrostaloa, ”tornitaloina” tunnetut A-, B-, C-, D- ja E-talot uusittiin peräkkäisinä vuosina. Samalla uusittiin ylioppilaskylän keskusrakennus Rentukka, jossa toimi 1980-luvulla yksi Jyväskylän suosituimmista iltaravintoloista. Vuonna 2018 avattu uusi Rentukka toi opiskelijahintaisen lounasravintolan takaisin ylioppilaskylän ytimeen. Rentukassa on nyt myös valoisa kuntosali, sauna, itsepalvelupesula, opiskelu- ja ryhmätiloja sekä iso oleskeluaula. Asuntojen määrä tornitaloissa kasvoi seitsemällä 727:ään.

– Uudistuksen myönteinen vaikutus opiskelijoiden asumiskokemukseen on näkynyt selvästi asukkailtamme saadussa palautteessa, kertoo Soihdun palvelupäällikkö Jenna Pigg.

– Palveluiden keskittäminen Rentukkaan nähdään arkea helpottavana ja jakamistaloutta edistävänä asiana. Lisäksi yhteisissä tiloissa tapahtuvat arjen kohtaamiset lisäävät yhteisöllisyyttä luonnostaan.

Aukio Rentukka-talon edustalla.
Rentukassa on mahdollista järjestää tapahtumia ja harrastustoimintaa.
Näyttelytila Kortepohjan ylioppilaskylän C-talon kivijalassa.
Näyttelytila C-talon kivijalassa.

Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2025. Suurimmat päästölähteet ovat kaukolämmön ja sähkön kulutus; kiinteistöt ovat avainasemassa tavoitteen saavuttamisessa. Tornitalojen ja Rentukan remonttien vaikutus rakennusten elinkaaren aikaisiin ilmastovaikutuksiin on suotuisa: peruskorjauksessa rakennusten laskennallinen energiankulutus laski yli kolmanneksen.

ARAn rahoituksen lisäksi Kortepohjan ylioppilaskylän uudistaminen on saanut Kuntarahoituksen vihreää rahoitusta.

– Ylioppilaskylän uudistaminen oli ensimmäinen peruskorjaushanke, johon Kuntarahoitus myönsi vihreää rahoitusta, kertoo Kuntarahoituksen asiakkuuspäällikkö Sari Sistonen.

– Kortepohjan uudistaminen on erinomainen esimerkki siitä, miten vanha rakennuskanta tuodaan tähän päivään alueen identiteetille uskollisella tavalla – ja vieläpä resurssiviisaasti. Sekä soihtulaisten että asukkaiden ylpeys uudistuneesta ylioppilaskylästä on käsinkosketeltavaa. Hanketta on ollut ilo seurata, Sistonen kehuu.

Kehittyvän Kortepohjan ytimessä

Ylioppilaskylän uudistaminen on tiivis osa Kortepohjan kaupunginosan kehittämistä. Alueen tulevaisuutta hahmoteltiin vuonna 2018 julkaistussa kehittämissuunnitelmassa, jonka Jyväskylän kaupunki laati yhteistyössä Kortepohjan toimijoiden kanssa. Kaupunginosaan haluttiin lisää asuntoja, tiiviimpää kaupunkirakennetta, uusia palveluita ja parempaa liikkumista. Syksyllä Kortepohjaan valmistui uusi päiväkoti- ja koulurakennus, joka pitää sisällään myös kirjaston.

Ylioppilaskylä on Kortepohjan näyttävin maamerkki, jossa asuu vajaa neljäsosa kaupunginosan 8 000 asukkaasta. Ylioppilaskunta ja Soihtu ovat mukana alueen kehittämisessä vahvasti ja pitkäjänteisesti.

– Olemme tässä yhtenä toimijana, jolla on vaikutusvaltaa koko kaupunginosan ja kaupungin pitovoimaan. Laaja yhteistyö alueen toimijoiden kanssa mahdollistaa parhaan mahdollisen onnistumisen opiskelija-asukkaille ja kaikille kaupunkilaisille, totesi kiinteistöjohtaja Moilanen ARA-viestin haastattelussa syyskuussa 2022.

Vuoden parhaat ARA-neliöt -tunnustuspalkinto

Palkinto on myönnetty vuodesta 2017 alkaen yhdelle ARAn rahoittamalle uudisrakentamis- tai perusparantamiskohteelle. Palkinnon saavan kohteen valitsee ARA. Palkinto jaetaan vuosittain. Palkintona on ”Vuoden ARA-neliö”, palkitun rakennuksen seinään kiinnitettävä laatta. ARA valitsee palkinnon tekijäksi vuosittain nuoren taiteilijan tai muotoilijan. Tämän vuoden palkintolaatan ovat suunnittelut ja toteuttanut LAB Muotoiluinstituutin opiskelijat Alex Domeney ja Netta Aavikko.

Lähde: Vuoden parhaat ARA-neliöt 2023 -palkinto Kortepohjan ylioppilaskylälle, ARA, uutiset ja tiedotteet 2023

Vihreä rahoitus

Kuntarahoitus myöntää vihreää rahoitusta hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia positiivisia ympäristövaikutuksia. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa vihreää rahoitusta on myönnetty vuodesta 2016, ja tänä päivänä rahoituksen piirissä on jo lähes 200 hanketta Helsingistä Inariin.

Lue lisää vihreästä rahoituksesta

Teksti: Roope Huotari
Kuvat: Jari Kuskelin

Asuntotoimijoiden asiakastarinatVihreä rahoitus

Joogahuone, kokkailupaikka ja opiskelutila – VOAS muutti soluja yksiöiksi opiskelijoiden toiveita kuunnellen

Vaasan opiskelija-asuntosäätiö VOAS oli 1990-luvulla rakennuttanut keskustan tuntumaan Vöyrinkaupunkiin Olympiakorttelin. Korttelilla oli kyseenalainen maine, vaikka asukkaat pääosin viihtyvät alueella. Ongelmaa lähdettiin ratkomaan yhdessä kaupungin ja Vaasan yliopiston kanssa Lähiö-Inno-hankkeessa. Tavoitteena on parantaa Olympiakorttelin imagoa ja tuoda se tiiviimmäksi osaksi keskustaa.

VOASin toimitusjohtaja Marko Ylimäki VOAS-kyltin alla toimiston edustalla
Marko Ylimäki VOASin toimiston edustalla

Olympiakorttelissa on yhteensä noin 600 asuntoa, joista neljä viidesosaa on opiskelija-asuntoja.

– Olympia II -rakennuksessa oli asuntoja paljon tyhjillään. Varsinkaan kahden hengen solut eivät enää houkutelleet opiskelijoita asukkaiksi. Päätimme muuttaa asunnot yksiöiksi, VOASin toimitusjohtaja Marko Ylimäki kertoo.

Sen sijaan, että asunnot olisi rakennettu totuttuun tapaan, VOAS halusi suunnitella asunnot yhdessä käyttäjien kanssa. Opiskelijoita kutsuttiin etätyöpajaan, jossa heiltä kysyttiin, mitä kaikkia tarkoituksia kodin täytyy palvella. Työpajan teemana oli päivä opiskelijan kotona.

– Etäopiskelu on selvästi muuttanut tarpeita. Kodin täytyy olla joogahuone, kuntosali, opiskelutila ja soveltua yhdessä kokkailuun. Ratkaisujen miettiminen opiskelijoiden kanssa oli erittäin kiva ja hyödyllinen kokemus, Ylimäki kuvailee.

Opiskelijat saivat toiminnallisuuden lisäksi vaikuttaa asuntojen visuaalisuuteen. Heille annettiin äänestettäväksi kolme eri värimaailmaa, joista asuntoihin valikoitui beigensävyinen Hiekka.

Toimivuus, kestävyys ja kustannustehokkuus keskiössä

Kuntarahoituksen yhteiskunnallisella rahoituksella rahoitetussa remontissa 60-neliöinen kahden hengen solu muuttui kahdeksi 28 neliömetrin yksiöksi. Ensimmäinen kolmesta talosta valmistui syys-lokakuun vaihteessa, seuraavat kaksi taloa valmistuvat helmikuussa ja heinäkuun lopussa.

Soluasuntojen suuri koko oli onni, mutta niiden halkaiseminen ei ollut helppoa.

– Mietimme pitkään, mikä olisi järkevin tapa remontoida asunnot kustannustehokkaasti. Suunnitelmaa hierottiin niin kauan, että saimme haluamamme hinnan ja laadun. Vasta viidennellä kierroksella olimme tyytyväisiä ratkaisuun. Asunnoista päädyttiin tekemään peilikuvia, joissa kylpyhuoneet ovat vastakkain. Näin säästimme putkivedoissa, Ylimäki kertoo.

Tilava kylpyhuone, jonka seinät valkoista kaakelia
Uusien yksiöiden kylpyhuoneet ovat tilavia.

Talot pyrittiin remontoimaan mahdollisimman vastuullisiksi ja varustelemaan nykyvaatimusten mukaisesti. Remontin yhteydessä ikkunat vaihdettiin ja asuntoihin lisättiin älykkäästi säätyvä korjausilmaventtiili. Kiinteää valaistusta ja kaappitilaa lisättiin opiskelijoiden toiveiden mukaisesti. Materiaalivalinnoissa painotettiin kestävyyttä.

– Uusien asuntojen lattiat ovat vinyylilankkua, jolla on 15 vuoden takuu. Materiaali on laminaattiin verrattuna tuplahintainen, mutta se kestää kolme kertaa kauemmin. Työpajassa tuli selväksi, että kylpyhuoneen on oltava tilava ja siellä on oltava pesukoneliitäntä. Keittiöön saa helposti asennettua astianpesukoneen ulosvedettävän kaapin tilalle. Pyrimme huomioimaan opiskelijoiden toiveet mahdollisimman kattavasti.

Remontin yhdessä pohdittiin myös energiaratkaisua. Kaukolämmön vaihtamiselle toiseen energiamuotoon ei kuitenkaan nähty tarvetta, koska Vaasassa kaukolämpö tuotetaan 85-prosenttisesti uusiutuvalla energialla eikä hinnankorotuspaineita ole kuten monella muulla kunnallisella energiayhtiöllä.

Yhteistilat remontoidaan myöhemmin. Niiden ratkaisuja mietitään, kun Lähiö-Inno-hankkeen lopulliset tulokset ovat selvillä.

VOAS panostaa digitalisaatioon ja yhteisöllisyyteen

VOAS viettää tänä vuonna 50-vuotisjuhlavuotta. Taivalta juhlistettiin kutsuvierasjoukolla marraskuussa kaupungintalolla ja opiskelijoita muistettiin sponsoroimalla Vaasa Campus Festivalille artistivieraita.

Säätiön portfoliossa on monenlaisia kohteita. Ensimmäiset VOASin omat asunnot valmistuivat vuonna 1973 Palosaarelle, jossa myös korkeakoulujen kampukset sijaitsevat. Vuonna 1987 Vaasan kaupunki, opiskelijajärjestöt ja VOAS sopivat, että opiskelija-asumisen järjestäminen keskitetään VOASille. Tuolloin säätiölle siirtyivät muun muassa yliopistokampuksella sijaitsevat 1800-luvulla valmistuneet puutalot, jotka aiemmin palvelivat puuvillatehtaan työntekijöiden asuntoina.

– Myös puutalot ovat opiskelijoiden keskuudessa haluttuja. Niissä kiinnostaa ainutlaatuisuus ja yksilöllisyys, Ylimäki arvioi.

Marko Ylimäki on VOASin kolmas toimitusjohtaja. Hänen edeltäjänsä laittoi yhtiön talouden kuntoon, Ylimäen tavoitteena on digitalisoida tekeminen. Mitä muuta VOASissa on meneillään?

– VOASin uusi strategia valmistuu pian. Siinä korostuu asumisen yhteisöllisyys, jonka eteen teemme jo nyt paljon töitä, Ylimäki kertoo.

– Jatkamme tietysti myös Olympiakorttelin kehittämistä. Toivoimme, että asuntojen käyttöaste paranee ja alue muuttuu houkuttelevammaksi. Meillä on korttelin toisen omistajan, Vaasan kaupungin kanssa hyvä keskusteluyhteys. Tahtotila alueen kehittämiseen on yhteinen, Ylimäki jatkaa.

Yhteiskunnallinen rahoitus
Kuntarahoituksen yhteiskunnallista rahoitusta myönnetään investoinneille, jotka tuottavat laaja-alaista yhteiskunnallista hyötyä. Rahoitettavilla hankkeilla on positiivisia vaikutuksia ympäristöönsä ja sen yhteisöön: ne edistävät yhdenvertaisuuden, yhteisöllisen hyvinvoinnin tai alueen elinvoiman toteutumista.

Kestävä asuminen – valtion tukeman asuntotuotannon nykytila ja näkymät
Kuntarahoitus toteutti keväällä 2022 kyselyn, jossa yhtiö kartoitti asuntosektorin asiakkaidensa näkemyksiä valtion tukemasta asuntotuotannosta. Kyselyn tuloksia käsitellään keskustelupaperissa, jossa Kuntarahoitus yhdessä ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa nostaa esiin kolme suositusta Suomen asuntopolitiikkaan. Lue lisää ja lataa julkaisu



Teksti: Hannele Borra
Kuvat: Vaasan opiskelija-asuntosäätiö VOAS

AsiakastarinatAsuntotoimijoiden asiakastarinatYhteiskunnallinen rahoitus

Olutta, makeisia ja unelmakoteja: tehdasalue muuttui viihtyisiksi kodeiksi Turun Kärsämäessä

Turun Kärsämäessä sijaitseva Villa Gardberg on poikkeuksellinen hanke, sillä se sijaitsee paikallisen teollisuushistorian keskipisteessä. Uunituore aso-kohde on rakennettu samoille sijoille, joilla on viimeisen 150 vuoden aikana pantu olutta ja valmistettu makeisia.  

– Tontilla sijaitsi ennen Amalienborgin panimo, joka toimi Turussa vuodesta 1855 vuoteen 1913. Hellaksen makeistehdas perustettiin panimon entisiin tiloihin vuonna 1919 ja Villa Gardbergin nimi onkin hatunnosto tehtaan perustajan, turkulaisen Rudolf Gardbergin suuntaan, kertoo kohteen rakennuttaneen Varsinais-Suomen Asumisoikeus Vason toimitusjohtaja Maria Aspala.  

Nyt mallasjuomat ja makeiset ovat jääneet historian havinaan, ja tilalle on noussut koteja. Villa Gardbergin ensimmäiset asukkaat muuttivat asuntoihin viime kesäkuussa. 

Puistoja ja palveluja lapsiperheille 

Vaso hankki Villa Gardbergin asunto-osakeyhtiön urakkasopimuksineen sekä tontteineen julkisen kilpailutuksen kautta loppuvuodesta 2019. Suunnittelu käynnistyi nopeasti kauppojen jälkeen Vason saatua ARA:lta hyväksytyn lainapäätöksen. Kuntarahoitus myönsi kohteeseen pitkän, 40 vuoden korkotukilainan. Urakkasopimus allekirjoitettiin Aura Rakennuksen kanssa syksystä 2021, kohteen suunnitteli Casagrande Arkkitehdit Oy.  

Kärsämäki on rakentunut asuinalueeksi kerroksittain ja onkin harvinaista, että tällaisilta seuduilta tulee tontteja tarjolle, toimitusjohtaja Aspala kertoo. Vasossa nähtiin nopeasti alueen mahdollisuudet. 

– Yksi asiakaskunnassamme korostuva ryhmä ovat palvelujen lähellä viihtyvät lapsiperheet, joille Villa Gardberg sopii loistavasti. Alue on viihtyisä ja hyvien liikenneyhteyksien varrella. Vastapäätä sijaitsee Leaf Areena, vieressä Palsanpuisto, ja ulkoilureittejä riittää. Jo pelkästään sijaintinsa vuoksi tämä oli siis tosi hauska kohde, Aspala kuvailee. 

Vaso halusikin rakentaa tontille poikkeuksellisen potentiaalin arvoisia aso-koteja. Villa Gardbergistä löytyy kahdesta rivitalosta, kahdesta luhtitalosta, sekä yhdestä paritalosta yhteensä 24 asuntoa. Asuinneliöitä on kaiken kaikkiaan noin 1600 m2.  

– Valmiin kohteen arkkitehtuuriin ja muotokieleen onnistuttiin saamaan pelkistettyä ja erilaista, hieman keskieurooppalaista henkeä. Vanhoja huonokuntoisia varastokiinteistöjä purettiin, mutta yksi suojeltu rakennus on säilytetty. Sen suhteen suunnitelmat ovat vielä auki: yksi mahdollisuus on tehdä siihen jatkossa yhteistiloja tai ehkä joku innostuu kunnostamaan sen omakotitaloksi, mutta aika näyttää. Suojeltu rakennus on Villa Gardbergin rakentaneen Aura Rakennus Oy:n omistuksessa. 

Automatiikka auttaa hillitsemään energiankulutusta 

Myös ympäristötekijöitä pyrittiin huomioimaan suunnittelu- ja rakennusvaiheessa. Alun perin Villa Gardbergiin suunniteltiin maalämpöä, mutta tarkemmassa tutkimuksessa selvisi, että kohde on pohjavesialueella. Maalämpö vaihtui vesi-ilmalämpöpumppuihin. 

– Kiinteistöihin asennettiin myös älykästä lämmönhallinnan automatiikkaa, jolla asukkaat voivat seurata kotinsa lämpötilaa ja tarkastella veden ja sähkön kulutustaan. Läsnäolo- ja poissaolokytkimillä voi myös helposti ohjata asunnon lämmitystä, ilmastointia ja sähköä. Liikkumisen uusiin trendeihinkin on seudulla varauduttu: Villa Gardbergissä on sekä täyssähkö- että hydridiautoihin sopivia latauspisteitä.  

Villa Gardbergin rakentaminen ajoittui sekä koronan että Venäjän hyökkäyssodan aikaan. Koronatapauksilta ei täysin vältytty, mutta työ eteni Aspalan mukaan yllättävän hyvin. 

– Pääsimme melko vähäisillä vaikutuksilla ja kohde valmistui urakkasopimuksen mukaisessa aikataulussa. Valtaosa materiaalitilauksista oli tehty ennen sodan käynnistymistä, joten tästäkään johtuvia viivästyksiä ei tullut.  

Valmis kohde on saanut kiitosta jo ensimmäisessä asukaskyselyssä. Myös Vasolla on oltu varsin tyytyväisiä puitteisiin, jotka entinen tehdasmiljöö on saanut.  

– Joitakin yksityiskohtia olisi ehkä voinut katsoa suunnittelupöydällä tarkemmin, mutta nämä ovat melko pieniä kysymyksiä: tiettyjä julkisivun yksityiskohtia, keittiösuunnittelua ynnä muuta. Pieniä korjauksia tehdään kuten kaikissa kohteissa, mutta kokonaisuutena Villa Gardberg onnistui oikein hienosti.


Teksti: Tuomas Mäkinen

Kuva: Varsinais Suomen Asumisoikeus Vaso Oy

AsiakastarinatAsuntotoimijoiden asiakastarinat

Asuntosäätiö rakennuttaa Joutsenmerkkiä tavoittelevia aso-koteja Karakallioon

Asuntosäätiön uusi kerrostalokohde Karakalliontie 1:ssä on jo käytännössä valmis ja odottaa luovutusta, jonka on tarkoitus tapahtua lokakuun lopulla. Hankkeen projektipäällikkö Pekka Sainio naulaa varmalla äänellä kiinni tarkemman aikataulun.

– 26. lokakuuta klo 9 otamme kohteen vastaan ja se on tarkka, Sainio kertoo. – Hanke on edennyt ja pysynyt erittäin hyvin aikataulussa. Asuntosäätiön taloa ei ole pystytty vain vielä luovuttamaan, koska se on osa laajempaa kokonaisuutta ja odotamme muiden talojen sekä yhteisen pihakannen alaisen autohallin valmistumista.

Kohde on yksi kolmesta Karakalliontielle kohoavasta kerrostalosta. Täydennysrakennushankkeessa vanhojen vuokratalojen katutasossa oleva parkkialue otetaan asuinkäyttöön ja pysäköintipaikat järjestellään uudelleen osin pihakannen alle. Espoon Asunnot Oy toteuttaa taloista kaksi; Asuntosäätiö liittyi hankkeeseen, kun suunnitelmat kolmannen kohteen eli L-talon osalta päivittyivät.

– Alun perin Espoon Asunnot ja NCC kehittivät hanketta sillä ajatuksella, että NCC toteuttaisi L-talon vapaarahoitteisena hankkeena. Alustava suunnittelu aloitettiin 2016 ja asemakaavan päivitys tuli lainvoimaiseksi 2017. Lopulta vapaarahoitteisesta osasta hanketta kuitenkin luovuttiin ja tilalle haluttiin ARA-toimija, joka voisi rakentaa asumisoikeusasuntoja, Sainio valottaa.

Asuntosäätiö tuli mukaan L-talon rakennuttajaksi; NCC pysyi mukana KVR-urakoitsijan roolissa. Rakennuslupa saatiin marraskuussa 2020 ja rakentaminen käynnistyi joulukuussa.

Kokonaisvaltaisen kestävyyden kriteerit vaativat paljon

Karakalliossa päämääränä on kestävä asuminen ja tähän yltämistä myös mitataan käytännössä. Talo on Joutsenmerkkiin tähtäävä hanke ja saanut Kuntarahoituksen vihreää rahoitusta. Nämä molemmat asettavat rakentamiselle ja toteutuneelle kohteelle useita kriteerejä ekologisuuden suhteen.

– Joutsenmerkittyyn rakentamiseen kuuluu 41 pakollista kriteeriä. Ympäristöystävällisyyden lisäksi esimerkiksi tilojen valoisuuteen on kiinnitettävä huomiota, jotta merkin vaatimukset saavutetaan. Kaikki valinnat on tehtävä kriteeristön mukaan – jos se ei ole mahdollista, pitää pystyä perustelemaan ja osoittamaan, että valinta kuitenkin täyttää vaatimukset.

Sainio kuvailee toiminnan kokonaisvaltaista kestävyyttä kaiken kaikkiaan vaativaksi prosessiksi, joka ulottuu myös aikaan rakennusvaiheen jälkeen. Hän luettelee keskeisiä Karakalliossa tehtyjä kestävän rakentamisen valintoja.

– Hankkeen lämmitysmuoto on maalämpö. Rakennus on A-energialuokassa, joka kuuluu myös vihreän rahoituksen kriteereihin. Kohteessa hyödynnetään myös aurinkopaneeleja. Kestävyys ja ympäristöystävällisyys on huomioitu materiaalivalinnoissa sekä kierrätys- ja lajitteluratkaisujen suunnittelussa.

Hankkeen hiilijalanjälkitavoitteena on päästä alle 1,25 hiilidioksiditonniin per bruttoneliö, ja laskelmien mukaan tähän ollaan yltämässä. Asuntosäätiö pyrkii mahdollistamaan asukkaiden omia pyrkimyksiä hiilijalanjälkensä minimointiin kierrätykseen ja lajitteluun sekä sähkön-, veden- ja lämmönkulutukseen liittyvillä neuvoilla ja ohjeistuksilla.

Kohteesta halutaan myös tuleville asujille yhteisöllinen kotitalo. Yhteisöllisyyden määrä ja muoto riippuu tietenkin lopulta asukkaista itsestään, mutta lähtökohdaksi halutaan tarjota hyvät puitteet tavata naapureita ja järjestää yhteistä toimintaa, Sainio kertoo.

– Taloon tulee yhteisiä kerhotiloja, pesulatilat ja talosaunat. Asuntosäätiö kannustaa asukastoimikuntia aktiiviseen toimintaan.   Alueesta ollaan tekemässä rakentamisen yhteydessä myös viihtyisämpää, kun parkkialue siirtyy pihakannen alle ja tilaa vapautuu viheralueita varten. Piha-alueeseen on panostettu runsain istutuksin ja sinne tuodaan myös asukkaille laatikoita, joissa nämä voivat kasvattaa omia istutuksiaan.

Viivästykset vältetty hyvällä suunnittelulla: “Nappisuoritus”

Karakallion L-taloon tulee 52 asuntoa, joiden keskipinta-ala on reilut 41 neliömetriä: tämä on Sainion mukaan melko pieni keskipinta-ala Asuntosäätiön aso-asunnoiksi. Hanke toteutui ARA:n hyväksymällä neuvottelumenettelyllä, jossa NCC toimii kokonaisvastuu-urakoitsijana. Järjestely edellytti ARA:n hyväksyntää, koska lähtökohtaisesti ARA-hankkeet on aina kilpailutettava.

– ARA suhtautui kuitenkin myönteisesti tähän menettelyyn, koska kyseessä oli Joutsenmerkkiä tavoitteleva hanke ja olimme tunnistaneet jo alkuvaiheessa, että mukaan tarvitaan rakennusliikkeen osaamista ja vetoapua. ARA:n hyväksymin ehdoin, hinnoin ja suunnitelmin on edetty joka vaiheessa, Sainio kertoo.

NCC vastaa kohteen suunnittelun ja rakentamisen lisäksi myös toiminnallisuudesta. Lisäksi rakennusyhtiö on ottanut jonkin verran huoltovastuita, esimerkiksi maalämmön toimintaan liittyen.

Sainion mukaan hankkeessa kävi osittain hyvä tuurikin, koska suunnitelmat ja materiaalihankinnat oli tehty ennakkoon, joten maailmanpoliittinen levottomuus ja markkinaepävarmuus eivät ole ulottuneet Karakallioon asti. Hän antaa kiitosta kokonaisuuden sujuvasta etenemisestä kautta projektin.

– NCC:llä oli hyvin tarkat koronaohjeet, joita myös noudatettiin: turhat vierailut työmaalla karsittiin minimiin ja työmaakokoukset pidettiin Teamsin välityksellä. Hygienia- ja maskisuosituksia on myös noudatettu jämäkästi. Asuntopohjatkin ovat saaneet kiitosta ja talo myytiin nopeasti täyteen. Kaiken kaikkiaan hanketta voi pitää nappisuorituksena.

Vihreä rahoitus
Kuntarahoitus myöntää vihreää rahoitusta hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia positiivisia ympäristövaikutuksia. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa vihreää rahoitusta on myönnetty vuodesta 2016, ja tänä päivänä rahoituksen piirissä on jo lähes 200 hanketta Helsingistä Inariin.


Teksti: Tuomas Mäkinen
Kuvat: Asuntosäätiö

AsiakastarinatAsuntotoimijoiden asiakastarinatVihreä rahoitus

Kuokkalaan kohoava puukortteli kannustaa kohtaamisiin

Yrjö ja Hanna -Säätiö rakennuttaa Jyväskylän Kuokkalaan puukerrostalokorttelin, jonka tavoitteena on olla niin ekologisuuden kuin yhteisöllisyydenkin suunnannäyttäjiä. Kuokkalan Kalon -nimeä kantava kokonaisuus on Asuntoreformi 2018 -arkkitehtuurikilpailun voittajatyö. Nimi Kalon juontaa juurensa antiikin Kreikan filosofiaan. Se merkitsee moraalista, pintaa syvempää kauneutta.

Kokonaisuuteen kuuluu viisi puukerrostaloa, ja yhteensä 166 asuntoa.

– Kalon täydentää jo olemassa olevaa kokonaisuutta. Rakennusten arkkitehtuuri ja materiaalit sitovat sen osaksi viereisiä rakennuksia, puukirkkoa ja Puukuokkaa, puukerrostalorakentamisen edelläkävijää, Yrjö ja Hanna -Säätiön kiinteistöjohtaja Ilkka Murto kertoo.

Rakennukset toteutetaan teollisena esivalmistettuna puurakentamisena. Talot tehdään 70–80-prosenttisesti tehtaalla, josta valmiit elementit tuodaan rakennustyömaalle.

Kalonin asunnot tulevat lämpenemään maalämmöllä, sähköä saadaan katolle asennettavista aurinkopaneeleista. Tulevat asukkaat pystyvät seuraamaan energiankulutustaan reaaliajassa.

– Säätiössä on linjattu, että maalämmön hyödyntämistä selvitetään ensisijaisena energiamuotona. Maalämpökaivojen sijoittelu Kalonin pienehkölle pihalle aiheutti kyllä vähän päänvaivaa. Se on kuitenkin kannattava investointi, joka maksaa itsensä takaisin, Murto korostaa.

Tarkoituksellista ruuhkaa

Kalon-kortteli koostuu viidestä puukerrostalosta, joihin tulee yhteensä 166 asuntoa. Taloista neljä on rahoitettu Kuntarahoituksen vihreällä rahoituksella. Rakentaminen käynnistyy syksyllä 2022 ja valmista pitäisi olla parin vuoden kuluttua. Yhteen taloista tulee asumisoikeusasuntoja, kaksi on omistettu yhteisölliselle senioriasumiselle, yksi talo suunnitellaan muistiongelmaisille sopivaksi. Kortteliin tulee myös yksi vapaarahoitteinen, niin sanottu kovan rahan asuntojen kohde.

– Olemme tutkineet muistiesteetöntä asumista yhteistyössä muun muassa Aran ja Aalto-yliopiston kanssa. Hyvin suunnitelluissa rakennuksissa lievästi muistiongelmaiset henkilöt pystyvät asumaan pidempään omissa kodeissaan turvallisesti. Heidän arkensa sujuvuutta voidaan tukea esimerkiksi oivaltavalla värien käytöllä, Murto kertoo.

Kalonin suunnittelussa on panostettu yhteisöllisyyteen. Yhteisten tilojen lisäksi kohteeseen hankitaan yhteiskäyttöautoja, tavaralainaamoakin on kaavailtu.

– Yhteisöllisyys on korttelikokonaisuuden myötä syntyvä lisäarvo. Ennen jokaiseen taloon tehtiin pieni kerhohuone, jota kuitenkin käytettiin vähän. Yhdistämällä viiden talon yhteiset toiminnot yhteen rakennukseen saadaan isommat ja toiminnallisemmat yhteistilat.

Kalonin taloissa yhteisiä tiloja ovat yhteiskeittiö, sauna ja pesula. Korttelin sisäiseen liikkumiseen on kiinnitetty erityistä huomiota. Asukkaat kulkevat yhteistilan ohi bussipysäkille mennessään. Postia ei jaeta asuntoihin vaan se noudetaan yhteistilojen yhteydessä sijaitsevista postilaatikoista.

– Asukastila on sijoitettu liikkumisen ja toiminnallisuuden kannalta kiinnostavimpaan paikkaan. Pyrimme tarkoituksella ruuhkauttamaan korttelin sisäistä liikennettä, jotta syntyisi spontaaneja kohtaamisia, Murto kertoo.

Yhteisöllisyyttä tukee myös korttelin yhteinen asukaskoordinaattori. Toimintaa ja toimintoja kehitetään asukkaiden tarpeiden mukaan.

– Käytön aika näyttää, minkälaista yhteistoimintaa tai -käyttöä syntyy, ja mikä jää pysyväksi tavaksi toimia.

Hyvä suunnittelu helpottaa kaikkien arkea

Asumisen kehittäminen on tärkeä osa Yrjö ja Hanna -säätiön toimintaa. Kalonin asunnot on suunniteltu muuntojoustaviksi, erilaisten elämäntilanteiden mukaan muuntautuviksi. Ikäihmisten asuntojen ratkaisuja, kuten nollakynnyksiä ja tai apuvälineiden säilytystiloja on tuotu myös perheasuntoihin. Esteettömyyden suhteen säätiössä ollaan ehdottomia.

– Erään pyörätuolilla liikkuville tarkoitetun kohteemme suunnittelu onnistui niin hyvin, että jonkun ajan kuluttua 14 asukkaasta puolet pystyi liikkumaan kotonaan kokonaan ilman pyörätuolia. Melko pienin panoksin pystytään tekemään erittäin toimivia ratkaisuja, kunhan ne vaan suunnitellaan ajoissa ja hyvin. Monet ikäihmisten arkea helpottavat ratkaisut parantavat myös lapsiperheiden asumista, Murto korostaa.

Kalonin taloihin, kuten muihinkin säätiön kohteisiin tehdään normaalia isommat hissit. Ne helpottavat ikähimisten lisäksi lastenvaunujen kanssa liikkuvia. Kehittävissä ja kokeilevissa hankkeissa suunnittelun ja yhteistyön merkitys korostuu.

– Jos halutaan rakentaa puusta kustannustehokkaasti, on tärkeää, että kumppani valitaan aikaisessa vaiheessa. Tällöin ratkaisut voidaan suunnitella yhdessä toimittajan kanssa ja rakennuksen aikaisia yllätyksiä tulee vähemmän. Näin saadaan myös pidettyä kustannuksia kurissa, Murto painottaa.

Kalonin asuntoihin haluttiin rakentaa mahdollisimman suuret parvekkeet ja yhteistiloista toiminnalliset.

– Pyrimme haastamaan alan vallitsevia käytäntöjä. Kohtuuhintaisten asuntojen rakentamisessa täytyy kuitenkin kaikki valinnat punnita huolella, jotta vuokra saadaan pidettyä riittävän alhaisena. Tässäkin hankkeessa on ollut pakko tehdä kompromisseja, Murto harmittelee.

Yrjö ja Hanna -Säätiö on tehnyt tiivistä yhteistyötä arkkitehdin ja urakoitsijan lisäksi myös Jyväskylän kaupungin ja Kuokkalan alueseurakunnan kanssa. Asumisoikeustalon alakertaan rakennetaan tilat seurakunnan tarjoamalle lasten päivätoiminnalle. Suunnitteilla on myös yhteistä ohjelmaa, joka tarkentuu myöhemmin asuntojen valmistuessa.

– Tämä hanke on ollut tosi mukava ja yhteistyö kaikkien toimijoiden kanssa on ollut erittäin sujuvaa, Murto kiittelee.

Vihreä rahoitus
Kuntarahoitus myöntää vihreää rahoitusta hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia positiivisia ympäristövaikutuksia. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa vihreää rahoitusta on myönnetty vuodesta 2016, ja tänä päivänä rahoituksen piirissä on jo lähes 200 hanketta Helsingistä Inariin.


Teksti: Hannele Borra
Kuva: Collaboratorio Oy

AsiakastarinatAsuntotoimijoiden asiakastarinatVihreä rahoitus

Viherkatto ja metro lähellä – Espoon Asunnot rakentaa ekologista kerrostalokohdetta Finnooseen

Kaksitoistakerroksiseen kerrostaloon valmistuu 98 uutta asuntoa. Noin 17,5 miljoonan euron hanke toteutetaan Kuntarahoituksen vihreällä rahoituksella. Syvänsalmenkadulla on käytetty monia ekologisuutta korostavia ratkaisuja ja kohde kuuluu A-energialuokkaan, kuten vihreän rahoituksen kriteerit edellyttävät.

Suunnittelu- ja materiaalivalinnoissa Espoon Asunnot panostaa aina minimitasoa enemmän kestäviin ratkaisuihin esimerkiksi julkisivuissa ja pintamateriaaleissa. Tämä mahdollistaa kohteille sekä pitkän elinkaaren että pienemmät ylläpitokustannukset, kertoo yhtiön toimitusjohtaja Jaakko Kammonen.  

– Syvänsalmenkadulla näistä keskeisimmät ratkaisut liittyvät energiantuotantoon ja -tehokkuuteen. Rakennukseen tulee aurinkosähköpaneelit, jotka on mitoitettu kattamaan kiinteistösähkön kulutus kesäaikaan. Parvekkeet lasitetaan ja lämmitys toteutetaan kaukolämpönä, jota ohjataan älykkään ja oppivan säätöjärjestelmän avulla. Lisäksi talousrakennuksen katolle on luvassa viherkatto, Kammonen valottaa.

Espoon Asunnot tähtää hiilineutraaliksi vuoteen 2030 mennessä. Uudiskohteet yhtiö suunnittelee A-energialuokkaan ja pyrkii kattavissa peruskorjauksissa 30 prosentin parannukseen energiatehokkuudessa. Myös yhtiön ensimmäinen puukerrostalokohde on rakenteilla.  

Tavoitteena kestäviä asuntoja ja yhteisöjä

Finnoo kiinnosti Espoon Asuntoja alusta asti alueena, jota kaupunki kehittää ja jolle on suunniteltu paljon uutta rakentamista koko 2020-luvun ajalle.

– Alueen etuihin kuuluu myös tulevaisuudessa rakennettava Finnoon metroasema: sen ansiosta kohde sopii niin autoileville kuin julkisen liikenteen käyttäjille. Myös meri on kohtuullisen lähellä ja lisää seudun vetovoimaa.

Finnoon rakentamista ohjaavat vähäpäästöiset ratkaisut. Djupsundsbäckenin alueelle kaavaillaan esimerkiksi geotermistä lähilämpöverkkoa, jonka avulla asuinalue voisi olla lämmitys- ja jäähdytysenergian suhteen päästötön. Tällainen lähilämpöverkko olisi ensimmäinen laatuaan Suomessa.

Kestävän rakentamisen ja asumisen odotukset ovat Espoon Asuntojen toiminnan mukaisia niin tässä kuin muissakin kohteissa, Kammonen kertoo: ympäristöystävälliset ratkaisut ovat kuuluneet yhtiön strategiaan enemmän jo kahdenkymmenen vuoden ajan. Suunnittelussa huomiota on kiinnitetty energiatehokkuuteen, asumisessa muun muassa kierrätys- ja jätteenlajitteluratkaisuihin.

– Viime vuosina ilmastokysymykset ovat alkaneet näkyä enemmän myös mediassa. Se on lisännyt asiakkaidemme mielenkiintoa aihetta kohtaan, mikä on pelkästään positiivista.

Ekologisen kestävyyden lisäksi Espoon Asunnot edistää kohteissaan sosiaalista kestävyyttä. Syvänsalmenkadun asukkaat valitaan tarveharkintaisesti ja ARAn kriteerejä noudattaen.

– Asuntojen keskikoko on noin 46 neliömetriä, mutta ne vaihtelevat noin 30 neliömetrin yksiöistä aina neljän huoneen ja 76 neliömetrin koteihin. Erikokoisilla asunnoilla pyritään siihen, että asukkaissa olisi myös erikokoisia perheitä ja ruokakuntia: tämä luo pitkällä aikajänteellä kestävämpiä asuinyhteisöjä.

Kohtuuhintaisille vuokra-asunnoille jatkuva kysyntä

Espooseen on rakennettu paljon uutta asuntokantaa viime vuosina. Paikallisesti kehitystä vauhdittavat Espoon seudun väestönkasvu sekä Länsimetron rakentaminen.

– Koko Suomea koskeva ilmiö eli perhekokojen pienentyminen vaikuttaa myös kysyntään. Asuntomarkkinoilla on entistä enemmän yksinasujia ja pieniä perheitä, jotka etsivät tietynkokoisia koteja, Kammonen kertoo.

Espoon Asunnot tarjoaa vuokra-asuntoja noin kolmanneksen yleistä markkinahintatasoa halvemmalla. Kammosen mukaan korona-aika on laskenut vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen käyttöastetta ja vuokranantajat ovat joutuneet tinkimään hinnoistaan. Kohtuuhintaisiin asuntoihin sen sijaan on jatkuvasti enemmän kysyntää kuin mihin voidaan vastata.

– Meille on käytännössä koko ajan voimassa 5 000–7 000 hakemusta. Pyrkimys on tarjota aina parhaan mahdollisen hinta-laatusuhteen asunto hyvillä vuokraehdoilla.

Uusiin koteihin ensi vuoden alussa

Espoon Asunnot teki investointipäätöksen Syväsalmenkadun kerrostalosta maaliskuussa 2021 ja rakennustyöt käynnistyivät toukokuussa. Ajat ovat olleet koko rakennussektorille monimutkaiset, mutta yhteistyö rakentajana toimivan PakRak Oy:n kanssa on sujunut hyvin.

– Kaikista haasteista selvitään, kun on yhteistyöhalua, Espoon Asuntojen kohteesta vastaava projektipäällikkö Outi Auvinen kertoo.

– Korona-aika on vienyt palaverit Teamsiin, mutta vähitellen on löydetty sopivat käytännöt siihen, milloin etäpalaveri on järkevin ratkaisu ja milloin kannattaa tavata kasvotusten. Vaikka rakennustarvikkeiden saatavuudessa on ollut haasteita, on hanke valmistumassa aikataulun mukaisesti alkuvuodesta 2023.


Vihreä rahoitus
Kuntarahoitus myöntää vihreää rahoitusta hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia positiivisia ympäristövaikutuksia. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa vihreää rahoitusta on myönnetty vuodesta 2016, ja tänä päivänä rahoituksen piirissä on jo lähes 200 hanketta Helsingistä Inariin.


Teksti: Tuomas Mäkinen
Kuva: Arkkitehtitoimisto HML Oy

Asuntotoimijoiden asiakastarinatVihreä rahoitus