Kuntoutuminen lähtee kodista – peruskorjatussa Pessissä tilaa yhä useammalle asunnottomalle

Helsingin Vallilassa sijaitseva Pessi tarjoaa 125 kotia helsinkiläisille, joilla on päihde- tai mielenterveysongelmia. Peruskorjauksen ansiosta talossa on nykyisin tilaa aiempaa useammalle pitkäaikaisasunnottomalle.

Sininauha Oy tarjoaa tuettua asumista ihmisille, jotka ovat jääneet asunnottomiksi ja kärsivät päihde- tai mielenterveysongelmista. Heidän isoin asumispalveluyksikkönsä Pessi kävi läpi mittavan peruskorjauksen, joka valmistui vuonna 2023. Aiemmin talossa sijainnut säätiön hallinto muutti pois ja teki tilaa 27 uudelle asunnolle.

– Tälle asiakasryhmälle on todella vaikea löytää asuntoja. Oli hyvä ratkaisu rakentaa lisää asuntoja kiinteistöön, jossa oli jo ennestään samassa tilanteessa olevia asukkaita ja palvelut valmiina, perustelee Sininauhasäätiön kiinteistöpäällikkö Elli Korte-Lilja.

Kuntarahoituksen yhteiskunnallinen rahoitus mahdollisti peruskorjauksen, jonka myötä talosta tuli aiempaa turvallisempi ja viihtyisämpi. Vanhaan kiinteistöön rakennettiin myös esteettömiä asuntoja uudelle 16-paikkaiselle osastolle.

– Meillä oli pitkään haasteena, että Pessissä ei ollut paikkoja liikuntarajoitteisille ihmisille. Normaalisti he menisivät palveluasumiseen tai tehostettuun asumiseen, mutta päihteidenkäytön vuoksi niihin ei pääse. Asumispaikkoja oli pakko saada, jotta nämä ihmiset saavat tarvitsemaansa tukea ja apua, Sininauha Oy:n liiketoimintajohtaja Sanni Joutsenlahti kertoo.

Koti on perusoikeus, ei palkinto

Aran viime vuoden tietojen mukaan Suomessa on noin tuhat pitkäaikaisasunnotonta. Aran tiedot perustuvat kunnilta saatuihin tietoihin. Kaikista kunnista lukuja ei ole saatu, joten todellinen pitkäaikaisasunnottomien lukumäärä voi olla myös jonkin verran korkeampi. Pitkäaikaisasunnottomiksi lasketaan ihmiset, jotka ovat olleet ilman asuntoa yhtäjaksoisesti vähintään vuoden tai toistuvasti viimeisen kolmen vuoden aikana.

Sininauhasäätiö auttaa kaikkein haavoittuvaisimmassa asemassa olevia sekä tekee työtä asunnottomuuden poistamiseksi. Konserniin kuuluva Sininauhakoti tarjoaa tuettua asumista asunto ensin -periaatteella. Se tarkoittaa sitä, että vakituinen koti on kuntoutumisen ensimmäinen askel – ei palkinto, joka ansaitaan päihteettömyydellä. Mallin ansiosta Suomi on onnistunut tehokkaasti vähentämään asunnottomuutta.

– Ajatuksena on, että meille voi tulla asumaan ensin ja vasta sitten rupeamme miettimään kuntoutumista yksilöllisesti. Kun on koti, mihin mennä nukkumaan, ihmisen elämäntilanne rauhoittuu, Sanni Joutsenlahti kuvailee.

Pessin asukkailla on omaohjaajat, jotka tukevat heitä kuntoutumisessa ja arjen asioissa. Liikkeelle lähdetään perusasioista: ensin harjoitellaan vuorokausirytmejä ja säännöllistä syömistä. Moni pessiläinen tarvitsee tukea arkisissa askareissa, kuten perunoiden keittämisessä, siivoamisessa, tai oman talouden hallinnassa.

Ihmisiä jonottamassa ruokaa ja puuhaamassa keittiössä.

Yhteisön ja toiminnan kautta kiinni elämään

Vaikka asukkailla on erilaisia haasteita arjessaan, Pessin toiminta muistuttaa monella tavalla mitä tahansa taloyhtiötä. Asukkaat saattavat puida viikoittaisissa yhteisökokouksissaan talosaunan kiuasta tai ikkunoista tulevaa vetoa.

Työntekijät ja asukkaat muodostavat tiiviin yhteisön, joka järjestää yhteistä tekemistä, aina pihakeikoista elokuvateatterikäynteihin ja musiikkiryhmiin. Asukkaille on tarjolla myös erilaisia kuntoutumisessa auttavia vertaisryhmiä.

Roolissaan Sanni Joutsenlahti on saanut huomata, mikä merkitys työllä on ihmisille. Talon asukkaat saavat kokeilla siipiään erilaisten töiden ja koulutusten kautta.

– Toimijuuden kautta tulee onnistumisen kokemuksia. Meillä asuu paljon ammattimiehiä, kuten maalareita ja sähkömiehiä, ja työn kautta päästään jaloilleen. Monet tekevät alkuun pieniä ahkeruusrahatöitä talon sisällä. Kun huomaa, että jaksaa ja pystyy, voi kokeilla esimerkiksi kuntouttavaa työtoimintaa tai työharjoittelua, Joutsenlahti kuvailee.

– Jollekin voi olla maailman tärkein asia, että aina keskiviikkoaamuisin minun tehtäväni on keittää porukalle puuro.

Yhteiskunnallinen rahoitus

Kuntarahoituksen yhteiskunnallista rahoitusta myönnetään investoinneille, jotka tuottavat laaja-alaista yhteiskunnallista hyötyä. Rahoitettavilla hankkeilla on positiivisia vaikutuksia ympäristöönsä ja sen yhteisöön: ne edistävät yhdenvertaisuuden, yhteisöllisen hyvinvoinnin tai alueen elinvoiman toteutumista.

Teksti: Taru Inkinen
Kuvat: Sininauhasäätiö

Kiinteistöleasing sopii myös peruskorjauksiin ja laajennuksiin

Kiinteistöleasing uudiskohteiden rahoitusmuotona on yleistynyt voimakkaasti viimeisten vuosien aikana. Leasing soveltuu uudisrakennusten lisäksi myös peruskorjausten ja laajennusten rahoitukseen.

Kuntarahoitus on rahoittanut leasingilla jo yli 200 rakennusta ympäri Suomen. Suurin osa rahoitetuista kohteista on uudisrakennuksia, esimerkiksi kouluja ja päiväkoteja, paloasemia, sairaaloita tai jätevedenpuhdistamoja. Osa rahoitetuista kohteista on siirrettäviä tilaelementtejä.

Uudisrakentamisen lisäksi kiinteistöleasing sopii myös peruskorjaus- ja laajennushankkeiden rahoitukseen tietyin ehdoin. Leasingin soveltuvuus kohteen rahoitukseen arvioidaan tapauskohtaisesti.

Rahoittaja omistaa kohteen

Kiinteistöleasingissa rahoittaja omistaa kohteen ja asiakas maksaa siitä leasingvuokraa. Peruskorjauksissa ja laajennuksissa leasingrahoituksen edellytyksenä on, että rahoittaja ostaa kohteen. Kauppakustannus lisätään leasingpääomaan.

– Kohde ostetaan tasearvolla, ja peruskorjauksen tai laajennuksen täytyy olla vähintään kauppahinnan suuruinen, Kuntarahoituksen asiakkuuspäällikkö Karl Lintukangas kertoo.

Uutta rahoitettavaa tulee olla siis vähintään 50 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista, jotka muodostuvat vanhan rakennuksen kauppahinnasta sekä korjaus- tai laajennusurakan kustannuksista.

Kauppa tehdään ennen urakan aloittamista, kuitenkin niin, että mahdolliset purkutyöt on tehty. Kuntarahoituksen on oltava mukana hankkeessa sen alusta asti.

– Kun kauppa tehdään purkutöiden jälkeen ja ennen urakan aloittamista, minimoidaan varainsiirtoveron määrä. Kiinteistökauppoja koskevaa varainsiirtoveroa laskettiin vuonna 2023, ja se on myös näissä kaupoissa nykyään 3 prosenttia aiemman 4 prosentin sijaan, asiakkuuspäällikkö Daniel Eriksson muistuttaa.

Leasingrahoituksessa on monia etuja

Leasingin marginaali on hyvin lähellä taselainan marginaalia, eikä siinä ole muita kustannuksia tai indeksikorotuksia. Leasingilla rahoitettu kohde ei rasita asiakkaan tasetta. Sopimuskauden päättyessä asiakas voi lunastaa kohteen, osoittaa sille ostajan tai sopia uudesta leasingvuokrakaudesta.

Kiinteistöleasingilla rahoitusmallina on monta etua taselainaan verrattuna:

  • Leasingmaksut tulevat maksuun vasta, kun kohde on valmis.
  • Rahoituskustannukset ovat alkuvaiheessa selkeästi pienemmät kuin yhtä pitkässä tasalyhenteisessä lainassa.
  • Selkeä yksi kohdekohtainen sopimus sisältää kaikki hankkeeseen liittyvät kulut. Tämä helpottaa edelleenvuokrausta ja esimerkiksi sisäisen vuokran laskemista.
  • Purkukustannukset on mahdollista jaksottaa koko leasingsopimuskaudelle. Taseinvestointiin ne eivät voi sisältyä, vaan ovat purkuvuoden käyttötalouden kustannus.
  • Rahoituskustannukset kiinteistöleasingissa ovat lähes vastaavat kuin taselainavaihtoehdossa.
  • Kiinteistöleasingin voi vaihtaa taselainaksi ilman ylimääräisiä kustannuksia aina marginaalin tarkistushetkellä.

Kysy lisää leasingista Kuntarahoituksen asiantuntijoilta!

Kiinteistöleasing

Kuntarahoituksen kiinteistöleasing antaa mahdollisuuden rahoittaa kiinteistöhankkeita perinteisistä rahoitusratkaisuista poiketen. Kiinteistöleasing soveltuu erinomaisesti erilaisten yhteiskunnallisten rakennuskohteiden hankintaan sekä tietyin ehdoin myös peruskorjaus- ja laajennushankkeisiin. Tyypillisiä leasingkohteita ovat esimerkiksi koulut, päiväkodit ja monitoimitalot.

Tutustu myös:
Kymmenen vuotta kiinteistöleasingia – uusi rahoitusmuoto toi asiakkaille kustannustehokkaan vaihtoehdon ja muutti markkinaa

Leasingilla rahoitetut kohteet Kuntarahoituksen ratkaisupankissa

Kerrostalokaksoset täyttivät kaksi vuotta – voittaako puu vai betoni?

TVT Asunnot halusi vertailla, kumpi rakennusmateriaali on parempi ilmastovaikutuksiltaan ja asumismukavuudeltaan: puu vai betoni. Kirsikka ja Kide, ainoastaan runkomateriaaliltaan eroavat kerrostalot, antavat yhtiölle arvokkaita oppeja tuleviin talohankkeisiin.

Puutalo Kirsikka ja betonitalo Kide valmistuivat asuinkäyttöön tammikuussa 2022 Turun Arolaan. TVT Asunnot rakensi kerrostalot tismalleen samanlaisiksi pohjaratkaisuja ja pinta-alaa myöten – ne erosivat toisistaan vain rakennusmateriaalissa. Hankkeen tavoitteena oli selvittää, millaisia eroja ilmenee talojen kustannuksissa ja sitä kautta myös ympäristöystävällisyydessä. 

– Meillähän on tiedossa, että puurakennus on monessa mielessä parempi ilmastovaikutuksiltaan. Olemme halunneet tässä hankkeessa tutkia, mitkä muut asiat niihin vaikuttavat: millaisia eroja tulee talojen kustannuksiin, huollettavuuteen ja käytettävyyteen, niin meidän kuin asukkaiden näkökulmasta, kertoo Pauli Piekkari, TVT Asuntojen talotekniikka- ja energia-asiantuntija. 

Talojen erot odotettua pienemmät 

Rakennusten välisiä eroja on seurattu alusta lähtien. TVT Asunnot seuraa erityisellä kiinnostuksella kaukolämmön kulutusta, jota voidaan tarkastella talokohtaisesti. Huoneistojen olosuhdemittaukset – lämpötila, kosteus ja hiilidioksidimittaus – ovat Piekkarin mukaan myös tärkeät. Niitä seuraamalla nähdään, millä energiankulutuksella saadaan taloihin samanlaiset olosuhteet. 

Kahden asumisvuoden jälkeen on käynyt ilmi, että talojen ylläpitoon liittyvät erot ovat olleet odotettua pienemmät. Kaikkein yllättävintä onkin kohteen isännöitsijän Kati Leppiahon mukaan ollut se, miten vähän eroja talojen välillä on ilmennyt. 

Yksi harvoista havaituista eroista liittyy lämpötilaan. Puutalo Kirsikassa lämpötila vaihtelee vuorokauden sisällä enemmän kuin massiivisemmassa betonitalossa, joka sitoo itseensä lämpöä. Talot vaativat tämän vuoksi erilaista lämpötilan säätöä.  

Rakennusvaiheessa puurunkoinen Kirsikka tuli noin 13 prosenttia kalliimmaksi kuin Kide. Kirsikan hiilidioksidipäästöt olivat toisaalta noin 28 prosenttia pienemmät. 

TVT Asunnot seuraa säännöllisesti Kirsikan ja Kiteen asukkaiden tyytyväisyyttä.   

– Ensimmäisessä asukaskokemuskyselyssä vuonna 2022 asumiskokemukset olivat yhteneväisiä. Vastauksista ei siis ilmene, että asuminen jommassakummassa talossa olisi erityisesti parempaa tai huonompaa, Leppiaho kertoo. 

Kyselyssä nousi ainoastaan marginaalisen pieni ero talojen äänieristystä selvittävässä kysymyksessä: puutalon asukkaat kokivat, että äänet kantautuivat hieman helpommin.  

Hanke kartutti oppeja tulevaan 

TVT Asuntojen työntekijät eivät osanneet odottaa, miten samankaltainen Kirsikka olisi betonisen kaksosensa kanssa, koska betonirakentamisesta heillä on rutkasti enemmän kokemusta. Puurunkoisia taloja he ovat rakentaneet vasta muutamia.  

Rakennuttamisen puolella on nyt kerrytetty arvokkaita oppeja puurakentamisesta tulevaisuuden hankkeita varten. Eroja havaittiin jo rakennusmateriaalien kuljettamisessa työmaalle. Elementtien tuli olla hyvin suojattuja kosteudelta kuljetuksen aikana, mutta työtä helpotti se, että puutalon runkoelementtejä pystyi keveytensä vuoksi tuomaan työmaalle enemmän. Kirsikan rakentaminen sujui myös nopeammin, sillä talvikuukausina rakentamista pystyttiin jatkamaan sääsuojan alla.  

Hanke on herättänyt myös kiinnostusta alan oppilaitoksissa, erityisesti arkkitehtuurin opiskelijoiden keskuudessa.


Teksti: Taru Inkinen
Kuva: TVT Asunnot Oy

Vihreä rahoitus

Kuntarahoitus myöntää vihreää rahoitusta hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia positiivisia ilmasto- ja ympäristövaikutuksia. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa vihreää rahoitusta on myönnetty vuodesta 2016, ja tänä päivänä rahoituksen piirissä on yli 400 hanketta Helsingistä Inariin.

Lue lisää vihreästä rahoituksesta

Niiralan Kulma on nostanut vihreät ja yhteiskunnalliset arvot etusijalle kymmenessä uudiskohteessaan

Niiralan Kulman tuoreet investoinnit vastaavat muuttuvan Kuopion tarpeisiin. Kaupunkiin tulee työn perässä uusia asukkaita, jotka tarvitsevat viihtyisiä koteja. Toisaalta Kuopio varautuu myös väestön ikääntymiseen rakentamalla palveluasumisen kohteita.

–  Kymmenen vuotta sitten puhuimme kohtuuhintaisesta ja laadukkaasta asumisesta. Nyt strategiamme on laajentunut vastuullisuuteen, jonka täytyy kattaa ympäristön lisäksi myös yhteiskunnalliset vastuut, kertoo Kari Keränen, Niiralan Kulman toimitusjohtaja.

Seitsemän uutta kerrostaloa rahoitetaan Kuntarahoituksen vihreällä rahoituksella. Yhteiskunnallisen rahoituksen tukemana on valmistunut kolme palveluasumisen kohdetta.

Pitkän korkotuen rahoitusta kilpailuttaessa saimme edullisimman tarjouksen Kuntarahoitukselta. Marginaalia pienensi ja korkoa laski se, että uudiskohteet ovat vihreitä ja yhteiskunnallisia.

Houkuttelevia ja ympäristöystävällisiä koteja

Niiralan Kulma rakentaa koteja seitsemään osoitteeseen eripuolille kaupunkia.

– Suunnittelemme ja rakennutamme viihtyisiä koteja, joissa on valjastettu tehokkaasti käyttöön energiaa säästävää tekniikkaa ja uusiutuvaa energiaa.

– Talotekniikassa on huomioitu energian sivuvirrat. Käytämme maalämpöä, otamme jätevedestä lämpöä talteen, taltioimme koneellisen ilmanvaihdon ylimääräistä energiaa sekä hyödynnämme aurinkoenergiaa. Erittäin tärkeää oli myös suunnitella talojen vaipparakenne huoltovapaaksi ja pitkäkestoiseksi.

Ympäristöystävällisyyden parantamiseen on löydetty monta keinoa. Uusissa asunnoissa ei ole hukkaneliöitä, joita tarvitsisi turhaan lämmittää. Huoneistoissa on riittävästi jäteastioita lajittelua varten.

– Asuintilojen lisäksi polkupyöräpaikkoihin on panostettu, ja sähköautoille on pystytetty latauspisteitä. Pienetkin yksityiskohdat ovat tärkeitä, esimerkiksi sähköisten ilmoitustaulujen myötä taloyhtiössä ei printata papereita turhaan.

Hoivakoti Liito-orava ilmasta kuvattuna.
Hoivakoti Liito-orava valmistui vuonna vuonna 2022.

Palveluasumista senioreille ja nuorille aikuisille

Alkuvuodesta 2020 valmistui kuntouttavaa palveluasumista nuorille aikuisille tarjoava Männistön Aimu. Vuonna 2022 valmistunut Hoivakoti Liito-orava tarjoaa tehostetun palveluasumisen asuntoja sekä senioreille suunnattuja vuokra-asuntoja. Viimeisimpänä käyttöön on otettu Leväsen palvelukeskus lokakuussa 2023.

– Sekä Leväsen palvelukeskuksessa että Liito-oravan hoitokodissa on 60 tehostetun asumisen paikkaa, jotka on vuokrattu Pohjois-Savon hyvinvointialueelle. Hyvinvointialue järjestää myös senioreille heidän tarvitseman hoivan.

Palvelukeskusten suunnittelussa osallistettiin kohteen pääkäyttäjiä, ja asukkaat sekä hoitohenkilökunta ovat olleet lopputulokseen tyytyväisiä. Männistön Aimun pienkerrostalon viihtyisyyteen panostettiin myös ulkoa katsoen: talon maalaamaton puupinta on luontoystävällinen ja erottuu hienosti katukuvasta.

Yhteiskunnallisen rahoituksen hankkeet ovat suuria. Arvonlisäverolla Männistön Aimu on 2,1 miljoonaa. Ilman arvonlisäveroa Liito-orava on 10,2 miljoonaa, sekä Leväsen palvelukeskus on 8,7 miljoonaa.

– Haluamme kiittää Kuntarahoituksen ammattitaitoista henkilökuntaa. Olemme saaneet paljon apua ja tarkkoja, selkeitä ohjeita, kun olemme niitä tarvinneet. Rahoituksen järjestely on sujunut mallikkaasti.

Vihreä rahoitus

Kuntarahoitus myöntää vihreää rahoitusta hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia positiivisia ilmasto- ja ympäristövaikutuksia. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa vihreää rahoitusta on myönnetty vuodesta 2016, ja tänä päivänä rahoituksen piirissä on yli 400 hanketta Helsingistä Inariin.

Lue lisää vihreästä rahoituksesta

Yhteiskunnallinen rahoitus

Kuntarahoituksen yhteiskunnallista rahoitusta myönnetään investoinneille, jotka tuottavat laaja-alaista yhteiskunnallista hyötyä. Rahoitettavilla hankkeilla on positiivisia vaikutuksia ympäristöönsä ja sen yhteisöön: ne edistävät yhdenvertaisuuden, yhteisöllisen hyvinvoinnin tai alueen elinvoiman toteutumista. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa yhteiskunnallista rahoitusta on myönnetty vuodesta 2020, ja rahoituksen piirissä on yli 120 hanketta.

Lue lisää yhteiskunnallisesta rahoituksesta

Teksti: Sara Pitzén
Kuvat: Niiralan Kulma

TA-Yhtiöiden Joutsenmerkityn asuintalon ratkaisut kannustavat ympäristöystävällisyyteen

Lieto on yksi Turun seudun voimakkaasti kasvavista kaupungeista. Liedon tavoitteena on olla kestävien valintojen kaupunki, jossa on viihtyisän vireä keskusta ja jota ympäröivät omaleimaiset kylät. Keskustaan valmistui viime elokuussa Varsinais-Suomen ensimmäinen joutsenmerkitty kerrostalo.

Asumisoikeuskohde Simpukkatie 17 on ulkoapäin tyypillinen viisikerroksinen, yhden portaikon kerrostalo. Parvekkeellisia asuntoja on yksiöistä tilaviin neljän huoneen asuntoihin. Kohteen erityisyydestä kertoo ulkoseinän metallinen laatta, kiiltävä todiste Joutsenmerkistä.

Ympäristömerkintä Suomi Oy:n kriteerit varmistavat, että asuintalo on ympäristöystävällinen rakennusvaiheesta materiaalien kierrätykseen asti. Koko prosessia on valvottu ja vaatimukset koskevat energiankulutusta, rakennusjätteen vähentämistä ja kierrätystä, sekä viihtyvyyteen vaikuttavia tekijöitä, kuten päivänvalon määrää ja akustiikkaa.

– Tavoittelimme Joutsenmerkkiä määrätietoisesti. Se edellytti sekä pakollisten että valinnaisten vaatimusten toteuttamista. Rakentamisessa huomioitiin kestävyys monelta kantilta, missä onnistuimme lopulta erinomaisesti, kertoo Matti Keitilä, TA-yhtiön aluejohtaja.

Erinomainen mahdollisuus oppia uutta kestävästä rakentamisesta

Kestävyys huomioitiin alusta asti. Joutsenmerkin voi myöntää vasta talon valmistuttua, joten projektin aikana täytyi olla valppaana. Hanke tarjosi uusia oppeja ja onnistumisia.

– Huoneistot on suunniteltu niin, että niihin on saatu mahdollisimman paljon päivänvaloa. Yleisissä tiloissa valaistusta säädellään liiketunnistimilla. Kaikkien asuntojen saniteettikalusteet, liedet, kodinkoneet ja kylmäkoneet ovat energiatehokkaita. Lisäksi kerrostalossa on asuntokohtaiset vesimittarit, Keitilä kertoo.

Asuintalossa on huoneistokohtaiset mittarit ja jokainen maksaa käyttämästään vedestä, mikä kannustaa säästämään energiaa ja vettä. Myös jätteiden lajitteluun kiinnitettiin erityistä huomiota, ja jokaisessa asunnossa onkin monipuoliset jaelokerot eri kotitalousjätteille.

Rakennusjätteen kierrätysaste ylsi 75 prosenttiin

Lämpimän käyttöveden lämpöhäviötä hillitään lyhyillä kiertoputkilla ja riittävillä eristyksillä. Vesijohdoissa ei käytetty kuparia lukuun ottamatta näkyviä osia, minkä ansiosta putkiston valmistukseen kului tavallista vähemmän energiaa. Kestävä rakentaminen näkyi materiaalivalinnoissa, ja kemikaalit ja kiertotalous huomioitiin myös tarkasti, esimerkiksi formaldehydipäästöjen raja-arvojen osalta. Materiaaleista yli 50 prosenttia oli joutsenmerkittyjä, ja rakennusjätteen kierrätysaste oli 75 prosenttia.

Tontille kulussa näkyy ympäristöystävällisyyteen tukemisen viimeinen silaus. Polkupyörien säilytykseen on panostettu: pyörille on oma huoltotila ja 50 prosenttia pyöräparkeista on katetulla alueella. Parkkipaikoilla voi ladata sähkö- ja hybridiautoa, ja katolla on valmius aurinkopaneeleille.

Kuntarahoituksen vihreä rahoitus sopi mainiosti kohteen rahoitukseen, sillä Joutsenmerkin vaatimukset olivat hyvin linjassa vihreän rahoituksen myöntämisperusteiden kanssa. 

Vihreä rahoitus

Kuntarahoitus myöntää vihreää rahoitusta hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia positiivisia ilmasto- ja ympäristövaikutuksia. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa vihreää rahoitusta on myönnetty vuodesta 2016, ja tänä päivänä rahoituksen piirissä on yli 300 hanketta Helsingistä Inariin.

Lue lisää vihreästä rahoituksesta

Teksti: Sara Pitzén
Kuva: Hartela

Vuoden ARA-hanke: Turun Mäntymäessä yhdistyy 1950-luvun henki ja moderni asuminen

Turun keskustan lähellä sijaitseva Mäntymäki on kokenut mittavan uudistuksen viime vuosina. Osa alueen kerrostaloista oli teknisen käyttöikänsä päässä eikä niiden korjaaminen ollut taloudellisesti kannattavaa, minkä vuoksi päädyttiin purkavaan uudistamiseen. Purettujen talojen tilalle nousee yhdeksän rakennusta, joista neljä on nyt valmiina.

Uudistus tehtiin alueen historiaa kunnioittaen. Uusien kerrostalojen haluttiin ilmentävän alkuperäisten rakennusten 1950-luvun tyyliä, jota niiden selkeä muotokieli ja puistomaiset piha-alueet henkivät. Asunnot vastaavat samalla nykypäivän tarpeisiin: ne ovat moderneja, valoisia ja esteettömiä.

– Halusimme panostaa Mäntymäessä erityisesti yhteisöllisyyteen sekä vastata asukkaiden erilaisiin ja muuttuviin asumistarpeisiin. Olemme ylpeitä Mäntymäen alueesta ja sille myönnetystä tunnustuksesta, iloitsee Johannes Malmi, TVT Asuntojen rakennuttamis- ja hankekehityspäällikkö.

Yhteisöllistä asumista keskustan kupeessa

Turussa on kysyntää kohtuuhintaisille ja hyvälaatuisille vuokra-asunnoille, mikä näkyy TVT Asunnoille tulevissa hakemusmäärissä. Rakennushankkeen ansiosta Mäntymäkeen saadaankin 280 uutta asuntoa. Alueen sijainti vetää myös puoleensa: matka Mäntymäestä keskustaan on alle kaksi kilometriä. TVT Asuntojen toimitusjohtajan Teppo Forssin mukaan suurin osa asuntohakijoista toivoo kotia juuri keskusta-alueelta.

TVT Asunnot kutsui asukkaat mukaan asuntojen suunnitteluun. Lopputuloksena valmistuu asuntoja, joissa on huomioitu erilaiset elämäntilanteet. Esimerkiksi asuntojen alkovit ovat muunneltavissa eri tarpeisiin, vaikkapa työtilaksi, lastenhuoneeksi, varastoksi tai kuntoilutilaksi.

Uusiin taloihin on haluttu tuoda myös yhteisöllisyyttä tukevia ratkaisuja. Asukkaat saavat käyttöönsä muun muassa monitoimitilat sekä yhteiset ulkotilat.

Vihreä rahoitus

Kuntarahoitus myöntää vihreää rahoitusta hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia positiivisia ilmasto- ja ympäristövaikutuksia. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa vihreää rahoitusta on myönnetty vuodesta 2016, ja tänä päivänä rahoituksen piirissä on yli 300 hanketta Helsingistä Inariin.

Lue lisää vihreästä rahoituksesta

Tietoa palkinnosta

Asumisen rahoitus ja kehittämiskeskus Ara palkitsee vuosittain laadukasta rakentamista Vuoden parhaat ARA-neliöt tunnustuksella. Palkinto myönnetään yhdelle kohteelle, jossa on tavoiteltu vähimmäistasoa korkeampaa laatua sekä elinkaarikustannuksiltaan kohtuuhintaista asumista. Palkintona on ”Vuoden ARA-neliö”, palkitun rakennuksen seinään kiinnitettävä laatta. Ara valitsee palkinnon tekijäksi vuosittain nuoren taiteilijan tai muotoilijan. Tämän vuoden palkintolaatan ovat suunnitelleet ja toteuttaneet LAB Muotoiluinstituutin opiskelijat Janika Leppioja ja Elisa Vehkala.

Teksti: Taru Inkinen
Kuvat: TVT Asunnot

Inspiran laatima arvio luototusasemasta auttaa TVT Asuntoja ohjaamaan talouttaan

Koronapandemian ja Venäjän Ukrainassa käymän hyökkäyssodan aiheuttamat kustannusten kohoaminen ja korkotason nopea nousu sekä satsaukset ilmastonmuutoksen vastaisiin toimiin ovat vaikuttaneet merkittävästi myös asuntoyhtiöiden talouteen. Turun kaupungin omistama TVT Asunnot halusi varmistaa, että sen talous on vahvalla pohjalla kohtamaan erilaisia tilanteita myös tulevaisuudessa.

– Talousympäristö oli pitkään ollut poikkeuksellinen, kun korot ja inflaatio olivat matalia. Lyhyessä ajassa tilanne muuttui merkittävästi. Halusimme varmistaa, että ymmärrämme talouttamme oikein ja osaamme ohjata sitä oikein. Ulkopuolinen arvioitsija huomaa joskus asioita, joita ei itse näe, TVT Asuntojen toimitusjohtaja Teppo Forss kertoo.

Kumppanikseen talouden tilannekuvan luomiseen TVT Asunnot valitsi Inspiran, jonka kanssa yhteistyötä oli tehty aiemminkin.

– Inspira tuntee meidät ja kaltaisemme toimijat. Asiantuntijoilla on perustiedot valmiina ja osaaminen kohdillaan, pääsimme suoraan asiaan, Forss kiittelee.

”Kyse ei ole pelkästään numeroista vaan myös toimintaympäristöstä”

TVT Asunnot ja Inspira ottivat työn alle kaksi aihetta: arvion yhtiön luototusasemasta sekä talouden mallinnuksen. Arvioon luottoluokitusasemasta päädyttiin, koska virallisen luottoluokituksen hankkiminen on raskas ja kallis prosessi. Asia haluttiin selvittää kevyemmin ja ketterämmin.

Aluksi Inspiran asiantuntijat tutkivat eri toimijoiden menetelmiä laatia luottoluokitus.

– Luottoluokituksen arvioinnissa tarkastellaan karkeasti ottaen kahta asiaa: miltä yritys näyttää taloudellisesti ja miten sitä johdetaan. S&P:lla on kiinteistötoimialalle luottoluokituksen teoria ja sen sisällä vielä julkiselle ja sosiaaliselle asuntotuottajalle oma menetelmänsä. Tähän perustuen teimme TVT Asuntojen taloudesta arvion, Inspiran konsultti Elias Hämäläinen kertoo.

Analyysissaan Inspira arvioi muun muassa toimintaympäristöä, asuntojen vuokrattavuutta ja käyttöastetta sekä vuokraa verrattuna markkinavuokriin. Lisäksi TVT:n johto haastateltiin johtamisen ja ohjauksen arvioimiseksi. Osa-alueet pisteytettiin. Puolet arviosta koostui numeraalisista tunnuslukuanalyyseista, jotka laskettiin historiatiedoilla ja tulevilla ennusteluvuilla, toinen puoli kvalitatiivisesta arviosta.

– Lopputuloksena syntyi alustava arvio TVT:n luototusasemasta luottoluokittajan menetelmiä käyttäen. Tätä luototusasema-arviota vertailimme muiden vastaavien toimijoiden luottoluokituksiin, Hämäläinen jatkaa.

TVT Asunnoille sosiaalisen asuntotuotannon luottoluokituskehikon käyttäminen avasi silmiä.

– Yritysanalyysista, joka toi esiin ja arvioi toimialariskejä, markkina-asemaa sekä meidän omaa toimintaamme, on meille suuri lisäarvo. Luottoluokituskehikko antaa hallinnolle ja omistajille kuvan maailmasta, jossa eletään. Se paljastaa, että kyse ei ole pelkästään numeroista vaan myös toimintaympäristöstä, kuten lainsäädännöstä ja markkinaehtoisten toimijoiden vaikutuksesta, sekä meidän omasta johtamisestamme ja hallinnosta, Forss kuvailee.

Forssin mukaan luottoluokituskehikon käyttäminen ja ymmärtäminen tuo selkänojaa toiminnan ohjaukselle ja päätöksille.

– Arvio luototusasemasta perustuu ulkopuolisten toimijoiden laatimiin kriteereihin ja sisältää tietoa, jota rahoittajat käyttävät. Analyysi tarjoaa mittareita, joita voidaan käyttää strategisessa suunnittelussa ja ohjauksessa. Kehys auttaa meitä ohjaamaan toimintaa niin, että talouden tasapaino on hyvä ja meillä on mahdollisuus saada rahoitusta erilaisissa markkinatilanteissa, mikä taas mahdollistaa yhteiskunnallisen hyvän tekemisen. Toisaalta, jos joskus joutuu tekemään kipeitä ratkaisuja, sillekin löytyy tästä kehikosta perusteet.

Forss suositteleekin luototusaseman arviointia ja pitkän aikavälin talouden analyysia muillekin toimijoille.

– Asuntotoimijoilla on Suomessa erilaisia toimintaympäristöjä – on kasvavaa kaupunkiseutua ja alueita, joissa väestö vähenee sekä vakaamman toimintaympäristön alueita. Investointien ohjaaminen on erilaista eri toimintaympäristöissä.

Luottoluokitusaseman arvioinnin jälkeen Inspira teki vielä katsauksen asuntosektorin joukkovelkakirjarahoituksen hintaan. TVT sai osana työtä myös esittelyn joukkovelkakirjalainoista rahoitusmuotona tälle sektorille.

– Kohonnut korkotaso heijastuu joukkovelkakirjarahoituksen hintaan ja siksi markkinalla on tällä hetkellä hiljaista, Inspiran konsulttiHämäläinen kertoo.

Analyysi näyttää tunnuslukujen tavoitetason

Työn kolmantena teemana oli talouden mallinnus ja taloudellisten mittarien laatiminen. Inspira mallinsi TVT Asuntojen talouden kymmeneksi vuodeksi eteenpäin. Mallinnukseen otettiin mukaan luottoluokitusmittarit ja sovitut tunnusluvut.

– Mallinnuksessa tarkasteltiin myös investointisuunnitelmaa ja sitä, miten se vaikuttaa yhtiön talouteen ja asuntojen vuokriin. Etsimme tunnusluvuille tavoitetason, joilla investoinnit pystytään toteuttamaan ja talous pysyy tasapainossa. Mallinnuksessa on mukana myös riskianalyysi, jossa on huomioitu esimerkiksi korkojen nousu, kustannusten kasvu ja asuntojen tyhjäkäyttö, Inspiran konsultti Lassi Vuorela kuvailee.

Inspiran asiantuntijat näkevät, että työn tuloksena syntynyt viitekehys voi toimia apuna, kun TVT:n taloudesta halutaan viestiä päättäjien suuntaan.

– Tämän avulla pystyy kertomaan, millä tasolla talouden tunnuslukujen pitäisi olla, että investointisuunnitelmat voidaan toteuttaa, Vuorela jatkaa.

Yhteinen projekti kesti noin kolme kuukautta, jonka aikana suunnitelmia ja tuloksia käytiin läpi virtuaalipalavereissa. Inspiran toteuttama analyysi ei tuottanut TVT:n johdolle varsinaisia yllätyksiä, ennemminkin se tuki yhtiön omaa näkemystä talouden tilasta.

– Analyysi vahvisti, että taloudellinen tilanteemme on kohtuullisen hyvä. Nyt meillä on pitkän aikavälin talouskehys ja ohjausmittarit, jotka auttavat meitä ohjaamaan omaa talouttamme.

Forssin mukaan Inspiran työ antoi sen mitä haluttiinkin – eväät talouden kriittiseen itsetutkiskeluun. Joihinkin asioihin on pureuduttu analyysin jälkeen itse vielä syvemmälle. Parhaillaan TVT:ssä on käynnissä taloudellisen tilanteen analysointi yhdessä hallituksen ja omistajaohjauksen kanssa.

– Talouden analyysi osoitti, että pystymme joitain taloutta vahvistavia toimia tekemään. Mutta ensin muodostamme yhteisen kuvan siitä, mitä tämä meille tarkoittaa ja mitä päätöksiä mahdollisesti tehdään. Mitään radikaalia ei ole tulossa, kaikki toimet edellyttävät huolellista harkintaa, Forss päättää.

Inspira on kuntien talouteen ja rahoitukseen erikoistunut asiantuntijayritys, joka on Kuntarahoituksen kokonaan omistama tytäryhtiö. Keskeisimpiä palvelualueitamme ovat kuntatalous, investoinnit sekä omistusten ja palvelutuotannon uudelleenjärjestelyt. Asikkaitamme ovat ovat Suomen kunnat sekä niiden yhtiöt, kuntayhtymät, hyvinvointialueet sekä valtion tukema asuntotuotanto. Lisätietoja inspira.fi


Teksti: Hannele Borra
Kuva: Saija Aalto / TVT Asunnot

Elonkirjotalo vaalii luonnon monimuotoisuutta

Y-Säätiö on asunnottomuuden poistamisen suunnannäyttäjä, joka vuokraa ja rakennuttaa kohtuuhintaisia koteja. Suurimpana valtakunnallisena ja voittoa tavoittelemattomana vuokranantajana Y-Säätiö haluaa olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.

Elonkirjotalo-hanke yhdistää Euroopassa aiemmin kokeiltuja ympäristöystävällisiä rakentamistapoja yhteen hankkeeseen. Valmiille konseptille etsitään tällä hetkellä sopivaa tonttia Helsingistä. Hanke on myös hyväksytty osaksi Helsingin kaupungin Kehittyvä kerrostalo -ohjelmaa.

Asuintalon alle jää koskematonta maaperää, millä voi olla hyviä ympäristövaikutuksia

Elonkirjotalon keskeinen ajatus on mahdollisimman avoimeksi jätetty maantasokerros. Näin tontin elonkirjoa voitaisiin vaalia ja pitää luontainen maaperä mahdollisimman koskemattomana. Säätiö ja Helsingin kaupunki etsivät ihanteellista tonttia, joka olisi tasaisella maalla, lähellä puistoa tai metsää.

– Elonkirjotalo on kunnianhimoinen hanke. Haluamme löytää tapoja, joilla rakentamisen hiilijalanjälkeä ja ympäristövaikutuksia voisi pienentää. Rakentamalla ympäristöystävällisiä kohteita tuemme ja mahdollistamme myös asukkaiden kestävää asumista, kertoo Y-säätiön toimitusjohtaja Teija Ojankoski.

Avoimeksi jätetty maaperä sitoo hiiltä ja auttaa myös hallitsemaan tontin hulevesiä. Rankat sateet ja sulavat lumet saattavat kerryttää asuintalojen asfaltoiduille alueille ylimääräistä vettä, jota pitää johtaa tontilta pois. Elonkirjotalon tontille kaavailtujen viheralueiden ansiosta vesi imeytyy paremmin maahan ja pääsee haihtumaan.

Rakentamisessa huomioidaan hiilijalanjälki, luonto ja yhteisöllisyys

Elonkirjotalon muita suunniteltuja tiloja ovat kasvihuonekattokerros, oleskelusivukäytävät ja luonnontilainen piha. Hankkeen avulla voitaisiin selvittää, miten rakennetun ympäristön elonkirjo vaikuttaa asukkaisiin ja asumiseen.

– Luonnolla on monia positiivisia vaikutuksia. Kasvihuonekattokerros voisi lisätä asukkaiden läheisyyttä luontoon ja jopa kohentaa hyvinvointia. Katolla saisi kasvattaa vihanneksia ja puutarhassa puuhastelu voi lieventää stressiä ja tuoda asukkaita yhteen.

Elonkirjotalon yksi tavoite on mahdollistaa jokaiselle asukkaalle kahden tonnin hiilibudjetti, kun keskiarvoltaan suomalaisten hiilijalanjälki on yli kymmenen tonnia. Puurakentamisessa rakennusmateriaali sitoo hiiltä ja vähentää asumisen energiankulutusta. Tavoitteessa onnistuminen vaatii myös sitoutumista asukkailta.

Kuntarahoituksen vastuullisesta rahoituksesta vastaava senior asiantuntija Rami Erkkilä pitää Elonkirjotaloa hienona esimerkkinä siitä, miten valtion tukeman asuntotuotannon toimijat kehittävät kestävää rakentamista ja asumista.

– Elonkirjotalo on yksi osoitus Y-Säätiön sitoutumisesta kestävään kehitykseen ja halusta etsiä uusia, kestäviä toteutustapoja ja ravistella koko toimialan käytänteitä. Tällaisia toimijoita tarvitaan, kun halutaan saada aikaan muutoksia nopeasti, Erkkilä kiittelee.

Erkkilä haastaa oletuksen kestävän rakentamisen korkeista kustannuksista.

– Innovatiivisia hankkeita ja kestävää rakentamista pidetään usein niin sanottua tavallista tekemistä kalliimpana. Valtion tukeman asuntotuotannon kohteet kuitenkin rakennetaan ARA:n asettaminen kustannusrajojen puitteissa, mikä osoittaa, että kestäviä ratkaisuja voi toteuttaa kustannustehokkaasti, Erkkilä painottaa.

Elonkirjotalo-hankeon saanut rahoitustaYmpäristöministeriönKasvua ja kehitystä puusta -ohjelmasta. Hanke tuottaa uutta teknistä tietoa ja ymmärrystä puurakentamisesta. Säätiö on aiemmin rakennuttanut puukerrostaloja Jyväskylään ja Kuopioon.

Teksti: Sara Pitzén
Kuva: Y-Säätiö / Planetary Architecture

Innovatiivinen hybridilämmitys siivittää Oulun Sivakan uusia kerrostaloja entistä parempaan energiatehokkuuteen

Oulun Sivakka suhtautuu kunnianhimoisesti uusien vuokratalojensa energiatehokkuuteen: A-energialuokka ei ole vain tavoite, vaan minimitaso. Kaukovainiolle rakennettuihin uusiin kerrostaloihin toteutettiin hybridilämmitys, jonka yhtiö toivoo näkevänsä myös laajemmassa käytössä Euroopassa.

Sivakka on Oulun kaupungin omistama vuokratalokonserni, joka tuottaa ja tarjoaa kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja oululaisille. Yhtiömuotoisena toimintaa on tehty 30 vuotta.

– Tällä hetkellä meillä on noin 8 400 vuokra-asuntoa. Oulu kuuluu onnekkaisiin kasvukeskusalueisiin ja siksi kasvatamme parhaillaan asuntokantaamme, Sivakan toimitusjohtaja Raimo Hätälä kertoo.

Sivakka huomioi kohteissaan myös ympäristöarvot. Eräs esimerkki tästä on vuoden 2021 lopulla valmistunut kerrostalo osoitteessa Hiirihaukantie 12 A.

Tehtävänä metsälähiön uudistus

Hiirihaukantie 12 A sijaitsee Oulun Kaukovainion kaupunginosassa. Alue ilmentää hyvin 60-lukulaista suomalaista kaupunkisuunnittelua ja metsälähiöajattelua, Hätälä kertoo. Kaukovainio – tai Kaketsu, kuten alue paikallisesti tunnetaan – on hänen mukaansa varsin tyypillinen metsälähiö: alueella kulkee ympyräkehätie, jonka ulko- ja sisäkehille on rakennettu kerrostaloja.

Alue on aikansa lapsi myös rakennuskantansa puolesta. Kaukovainion keskuksen kiinteistöissä toimivat pitkään ostoskeskus, päiväkoti ja seurakuntakeskus. Nämä rakennukset olivat kerrostalokantaa matalampia ja aikanaan halvalla rakennettuja kohteita, jotka kärsivät muun muassa sisäilmaongelmista. Vuonna 2014 Oulun kaupunki kääri hihat ja käynnisti Kaukovainion keskuksen kehittämishankkeen. Suunnitelma syntyi ideointi- ja arkkitehtikilpailujen pohjalta.

– Ostari, päiväkoti, seurakuntakeskus, sekä joitain kerrostaloja purettiin. Tilalle päätettiin rakentaa marketti, johon tuli myös muita kauppapalveluita. Kerrostalojen tilalle puolestaan lähdettiin toteuttamaan merkittävästi täydennysrakentamista.

Kehitystyöhön toi uuden ulottuvuuden EU:n MAKING-CITY-hanke, jonka tavoitteena on löytää uusia rakennusinnovaatioita ja -ratkaisuja, joita voitaisiin toistaa myös muualla Euroopassa. Hankkeesta tiedusteltiin, olisiko Oulussa kiinnostusta selvittää energiaomavaraisen kaupunginosan toteutusta. Kaukovainion kehitys oli käynnissä, joten intoa löytyi sekä kaupungintalolta että Sivakan toimistolta. Hiirihaukantie 12 valikoitui koerakennuskohteeksi.

Hiirihaukantien keskeisenä innovaationa Hätälä nostaa esiin hybridilämmitysratkaisun, jota on sovellettu myös toisessa Kaukovainion uudiskohteessa, Jalohaukantie 5:ssä. Oulun Energia ja Sivakka hyödynsivät kohteissa lämpöpumpputeknologiaa, kaukolämmön paluulämpöjä sekä erilaisia hukkalämpöjä. Näin pystyttiin painamaan tontin ulkopuolelta tulevan primäärienergian määrä lähes nollaan. Tällä ratkaisulla on heijastevaikutus myös kaukolämmön tuotantolaitoksiin, joissa sähköntuotannon hyötyteho paranee.

Paneelit sinne, mihin paistaa

Hiirihaukantiellä on panostettu talotekniikkaan. Jäteveden lämmön talteenotto, tarkka huoneanturointi, ilmamääräsäätöinen ohjausjärjestelmä sekä maapiiristä tuleva esilämmitys ja -viilennys auttavat kaikki optimoimaan energiankulutusta ja asumisoloja.

– Asensimme myös ulkoseiniin aurinkopaneelit. Vertailimme dataa Jalohaukantie 5:n katolle asennetuista paneeleista: totesimme, että seinäasennus voisi tuoda paremman vuosihyödyn. Oulun korkeudella lumi peittää kattopaneelit kevättalvella pidempään, kun taas seinälle asennetut paneelit tuottavat energiaa jo helmi-maaliskuussa.

Hiirihaukantie 12 A:n aurinkopaneelit on asennettiin katon sijasta seiniin paremman vuosihyödyn saamiseksi.

Myös rakennuksen suunnittelussa on luotettu tehokkaisiin ja hyviksi havaittuihin valintoihin. Pohjapiirrokseltaan Hiirihaukantie 12 A on pistetalotyyppinen, “jopa tylsä, suorakaiteen muotoinen laatikko”, toimitusjohtaja Hätälä nauraa.

– Mutta tällainen rakenne on ikiaikaisen hyväksi ja toimivaksi todettu. Talon vaipparakenteessa kiinnitimme huomiota hyvään eristykseen, jolla minimoidaan ilmavuodot. Rakennus- ja käyttökustannusten optimoinnilla on positiivinen yhteys toisiinsa: vaipparakenteeltaan yksinkertainen talo on paitsi energiatehokas, myös edullinen ylläpitää.

Vihreästi rakennettu, mutta aina myös kohtuuhintainen

Sivakan vihreitä ratkaisuja ohjaavat yhtiön strategia sekä Oulun kaupungin asettamat omistajatavoitteet. Toimitusjohtaja Hätälä pitää Kaukovainion kohteita hienona onnistumisena, koska niissä yllettiin esimerkillisesti ympäristövastuullisuuden tavoitteisiin: energiatehokkuus paranee, hiilijalanjälki pienenee, ja kiertotaloutta edistetään monipuolisesti.

– Etenkin energiatehokkuus parani niin selvästi, että teemme varmasti saman ratkaisun jatkossakin. Toivomme myös, että kaukolämmön paluulämmön hyödyntäminen yleistyisi ratkaisuna MAKING-CITY-hankkeen kautta: se on systeemitasollakin hyvä innovaatio.

Vihreästi rakennettaessakin Sivakka pitää mielessä ydintehtävänsä.

– Hintataso on asukkaillemme ykkösasia, siksi sen on oltava sitä myös meille. Kaukovainiolla se toteutuu: Hiirihaukantiellä esimerkiksi 44,5 neliön kaksion vuokra on 566 euroa ja 65,5 neliön kolmion vuokra 770 euroa eli olemme vapaita markkinoita selvästi edullisempia.

Sivakka pyrkiikin toteuttamaan ympäristöä huomioivat ratkaisut luontevana osana toimivan asuinkohteen suunnittelua. Tästä ajattelusta kertoo myös Hiirihaukantielle yhteiskäyttöön tarkoitettu sähköauto, joka käy hiilineutraalilla pohjoismaisella vesivoimalla. Menopeli mahdollistaa kestävää liikkumista, mutta tuo myös asumismukavuutta.

– Yhteinen sähköauto on selvästi ollut lisä, jonka kätevyyttä moni ei ensi alkuun hoksannut. Datasta näemme, että sen käyttö on kuitenkin koko ajan kasvussa ja maine selvästi kiirii. Se on vähän sellainen piste i:n päälle: kun pelastetaan maailmaa, niin pelastetaan sitten monipuolisesti ja loppuun asti.

Vihreä rahoitus

Kuntarahoitus myöntää vihreää rahoitusta hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia positiivisia ympäristövaikutuksia. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa vihreää rahoitusta on myönnetty vuodesta 2016, ja tänä päivänä rahoituksen piirissä on lähes 200 hanketta Helsingistä Inariin.

Lue lisää

Teksti: Tuomas Mäkinen
Kuva: Oulun Sivakka

Kestävää kaupunkirakentamista: Postipuistoon nousee näyttävä puukerrostalokortteli

Pohjois-Pasilan vanhan maaliikennekeskuksen alueelle on rakennettu uutta asuinaluetta vuodesta 2019 alkaen. Keskuspuistoa reunustava Postipuisto sijaitsee lähellä Ilmalan ja Käpylän juna-asemia. Alueen lähipalveluihin on kaavoitettu päiväkoti ja koulu. Alueelle rakennetaankin yksiöiden ja kaksioiden ohella perheasuntoja, joita on toivottu lisää ydinkeskustan tuntumaan.

Puukorttelihanke syntyi osana Asuntoreformi Helsinki 2020 -arkkitehtuurikilpailua. Postipuiston tontin voittajaidean suunnitteli KUMP Arkkitehdit Oy, ja hankkeen varsinainen suunnittelutyö syntyi yhteistyönä A-Konsultit Oy:n ja Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli Oy:n kanssa. Ideassa korostui yhteisöllisyys ja puumateriaalin käyttö. Rakennuttajaksi valittiin Asuntosäätiö ja A-Kruunu Oy sekä KVR-urakoitsijaksi JVR Rakenne Oy.

– Tällä hetkellä tontilla tehdään perustustöitä, ja puuelementtiasennus on alkamassa. Asuntosäätiön asumisoikeusasunnoista A- ja B-rappu valmistuvat tämän vuoden loppuun mennessä, C-rappu loppuvuodesta 2024. Kohteen noin 90 asuntoa pitävät sisällään niin yksiöitä kuin jopa viiden huoneen perheasuntoja, kertoo Pekka Sainio, Asuntosäätiön hankkeen projektipäällikkö.

Asun­to­sää­tiön ja A-Kruu­nun puu­ra­ken­teis­een kort­te­liin valmistuu yhteensä lähemmäs 200 asu­mi­soi­keus- ja vuok­ra-asun­toa. Korttelin rakentaminen rahoitetaan Kuntarahoituksen vihreällä rahoituksella.

– A-kruunun vuokra-asuntoja rakennetaan yhtä aikaa Asuntosäätiön kanssa. Taloissa tulee olemaan noin 90 kotia, jotka valmistuvat kahdessa vaiheessa, osa elokuussa 2024 ja loput saman vuoden joulukuussa, kertoo Jouni Isomöttönen, A-kruunun rakennuttamisjohtaja.

Havainnekuva katunäkymästä Asuntosäätiön ja A-kruunun puukerrostalokorttelin yhteydessä Postipuistossa Helsingin Pasilassa.

Puurakentamista kaupunkiympäristössä

Kotimainen valmistus ja suomalainen puu rakennusmateriaalina pienentävät rakentamisesta aiheutuvaa hiilijalanjälkeä. Postipuiston A-energialuokan korttelista ympäristöystävällisen tekevät myös kohteen aurinkopaneelit, viherkatot ja viherseinämät.

– Olen ensimmäistä kertaa mukana rakentamassa tämän mittakaavan puukerrostaloa. Projekti on tarjonnut paljon oppeja. Paljasta puuta ei esimerkiksi jätetä asunnoissa näkyviin kovin paljoa, sillä paloturvallisuuteen on kiinnitettävä huomiota. Betonikerrostaloista poiketen taloihin asennetaan myös kattava sprinklerijärjestelmä, kertoo Sainio.

Puurakentamista on edistetty lähivuosina ympäri Suomea. Joissain kaupungeissa ja kunnissa tontteja jopa kaavoitetaan niin, että tontille saa rakentaa vain puusta.

– A-kruunu on rakennuttanut useampia puukerrostalokohteita. Valmiita kohteita meillä on Tampereella, Sipoossa ja Kuninkaantammessa. Postipuiston ohella puukerrostaloasuntoja on rakenteilla Nurmijärvellä, kertoo Raisa Turtiainen, A-kruunun hankkeen projektipäällikkö.

Yhteisöllisiä tiloja löytyy pihapiiristä ja Postivarikon kylätalosta

Korttelin yhteisöllisyys näkyy talojen porraskäytävien yhteistiloissa, joissa voi tehdä etätöitä, leikkiä lasten kanssa ja hoitaa kasveja. Kuusikerroksisten puurakenteisten talojen väleihin sijoittuvat valopihat ja viherseinämät tuovat sisäpihalle varjoa kesäisin ja luonnonvaloa talvisin.

Koko Postipuiston alueella yhteisöllisyyttä luo pian ovensa avaava “kylätalo”. Postivarikko-niminen yhteisötalo tarjoaa asukkaille monipuolisia tiloja joustavaan käyttöön. Postivarikko pitää sisällään muun muassa kuntosalin, kahvilatilat ja verstaan. Tiloissa voi järjestää myös ohjattua toimintaa.

– Postivarikko valjastetaan asukaskäyttöön lähiaikoina. Siellä on tarkoitus järjestää kaikenlaista toimintaa ja harrastusmahdollisuuksia. Jännittävää nähdä, miten asukkaat ottavat tilan ja sen palvelut haltuunsa. Sijainti on keskeinen, se on kaavasta katsoen kuin alueen sydän, kertoo Turtiainen.

Korttelikokonaisuus on edistynyt mallikkaasti

A-Kruunu ja Asuntosäätiö ovat tehneet yhteistyötä lukuisia kertoja. Hankkeen suunnitteluun, toteutumiseen ja etenemiseen on oltu tyytyväisiä puolin ja toisin.

– Korttelikokonaisuutta on ollut mahtavaa rakentaa yhdessä Asuntosäätiön kanssa. Yhteistyö on sujunut mallikkaasti ja myös JVR-Rakenteen suunnittelutiimi on tehnyt hirmu hyvää työtä. Ei tällaisia hankkeita ihan jatkuvasti rakenneta, yhdessä syntyy hyvää jälkeä, Isomöttönen kehuu.

Lue myös:


Vihreä rahoitus

Kuntarahoitus myöntää vihreää rahoitusta hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia positiivisia ympäristövaikutuksia. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa vihreää rahoitusta on myönnetty vuodesta 2016, ja tänä päivänä rahoituksen piirissä on lähes 200 hanketta Helsingistä Inariin.

Lue lisää vihreästä rahoituksesta


Teksti: Sara Pitzén
Kuvat: Asuntosäätiö