Määrätietoisuus, laaja-alainen yhteistyö, rohkeus ja konkreettiset teot tuovat vauhtia ilmastotyöhön kunnissa
Kuntarahoituksen toukokuussa alkaneessa Ilmasto & kunnat -tapahtumasarjassa keskusteltiin ilmastonmuutoksen torjunnasta, siihen sopeutumisesta sekä luonnon monimuotoisuudesta useasta eri näkökulmasta. Tapahtumat keräsivät linjoille satoja kuntien vastuullisuustyöstä kiinnostuneita kuulijoita.
Luontokato ja ilmastonmuutos ratkaistaan yhdessä
Tapahtumasarjan ensimmäisessä osassa 31.5. keskusteltiin luonnon monimuotoisuuden edistämisestä. Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timonen, SYKE:n biodiversiteettiasiantuntija Riku Lumiaro ja Kuntarahoituksen Sustainability Analyst Mikko Noronen pohtivat kuntien roolia luontokadon torjumisessa ja toivat esiin parhaita käytäntöjä työn käynnistämiseen.
Timonen ja Lumiaro korostivat luonnon monimuotoisuuden roolia kunnan vetovoimatekijänä. Lähiluonnon arvostus ja käyttö ovat koronapandemian myötä kasvaneet entisestään.
– Tärkeintä on aloittaa työ ja tehdä sitä määrätietoisesti: näin on mahdollista päästä pitkälle. Taikavoima tavoitteisiin pääsemiseksi on alueen keskeisten toimijoiden sitouttaminen kestävyysajatteluun. Kunnassa täytyy myös olla ihmisiä, joiden vastuulla nämä asiat ovat, Timonen painotti.
Mikko Noronen korosti, että luontokatoa ja ilmastonmuutosta ei voi ratkaista erikseen. Molempia on torjuttava yhdessä. Kaikki kolme asiantuntijaa olivat yhtä mieltä siitä, että tarvitsemme kulttuurista muutosta kohti yhteiskuntaa, jossa luonto on arvostuksen keskiössä.
Vähähiilisyyden edistäminen edellyttää laaja-alaisuutta ja vuorovaikutusta
Vähähiiliseen rakentamiseen pureuduttiin tapahtumasarjassa 17.6. Kiinteistö- ja rakennusalan asiantuntijakonserni Granlund Oy:lla hiilineutraaliuden kehittämisestä vastaava Tytti Bruce-Hyrkäs kertoi, että alan tavoitteena on laskea energiankäytön päästöjä 90 prosenttia ja puolittaa materiaali- ja työmaiden päästöt vuoteen 2035 mennessä. Hän korosti, että kunnat voivat edistää tätä kehitystä tekemällä kestäviä valintoja sekä omissa kiinteistöissään että maankäytön ja kaavoituksen kautta.
Mestaritoiminta Oy:n toimitusjohtaja Jani Kervinen kertoi, että Järvenpäässä resurssiviisautta edistetään laajalla sektorilla kaupunkirakenteen ja liikkumisen suunnittelusta energian ja materiaalien kulutukseen. Vuorovaikutus on työssä keskeisessä asemassa. Hän korosti uskalluksen ja markkinavuoropuhelun merkitystä kestävyyden edistämisessä.
– Meidän pitäisi uskaltaa purkaa syvään juurtuneita tilaaja-tuottajamalleja ja muistaa, että toimimme kohti yhteistä maalia, Kervinen korosti.
Kuntarahoituksen vastuullisen rahoituksen senior asiantuntija Rami Erkkilä kertoi vihreän rahoituksen hyödyistä ja kriteereistä sekä valotti EU-komission vihreän taksonomian vaikutuksia kiinteistö- ja rakennusalaan. Erkkilä pitää taksonomian tuomaa harmonisointia tervetulleena, Hyrkäs myönsi sen herättävän alalla vaihtelevia tuntemuksia, mutta näki sen myös tuovan isoja mahdollisuuksia.
”Teot ja rohkeus ovat ilmastotyön pahin puollonkaula”
Ilmasto & kunnat -tapahtumasarjan kolmannessa osassa 15.8. puitiin ilmastolain vaikutuksia kuntiin. Ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo kiitti suomalaisia kuntia ilmastotyön edelläkävijyydestä ja valtiotason tavoitteiden kirittämisestä. Hän myös korosti kuntien roolia ilmastotyön alustana ja mahdollistajana.
– Kuntakonsernin suorassa vaikutuspiirissä on usein ehkäpä vain 10 prosenttia alueen kasvihuonekaasupäästöistä. Onkin siis selvää, että kuntakonsernin kannattaa kirittää alueensa muiden tahojen ja toimijoiden päästövähennyksiä, Ohisalo sanoi.
Helsingin kaupungin ilmastoyksikön päällikkö Kaisa-Reeta Koskinen peräänkuulutti lainsäätäjiltä johdonmukaisuutta ja ilmastotyötä tekeviltä konkreettisia toimia. Hänen mukaansa suunnitelmien ja raportoinnin sijaan pitäisi keskittyä päästöjä vähentäviin tekoihin.
– Jos Suomi haluaa olla hiilineutraali vuonna 2035, on pystyttävä tekemään myös vaikeita päätöksiä, joita kaikki eivät kannata. Keinot ja teknologiat ovat olemassa, teot ja rohkeus ovat tällä hetkellä pahin pullonkaula, Koskinen sanoi.
Koskinen myös toivoi valtiolle vahvempaa roolia yhteisten käytäntöjen luomisessa sekä liikenteen päästöjen vähentämisessä.
Kuntarahoituksen vastuullisuuspäällikkö Kalle Kinnunen kertoi rahoitusalan tukevan vihreää siirtymää sekä huomioivan ilmastonmuutoksesta aiheutuvat riskit. Kuntarahoituksen rahoittamilla tahoilla on merkittävästi suuremmat mahdollisuudet vaikuttaa päästöihin kuin yhtiöllä itsellään, minkä takia yhteistyö on tärkeää.
Strategiasta toimenpiteisiin – tärkeintä on päästä alkuun
Tapahtumasarjan viimeisessä osassa 30.9. annettiin vinkkejä siihen, miten ilmastotavoitteet voidaan muuttaa käytännön toiminnaksi. Motivan asiantuntija Anna Sahiluoma painotti, että toiminnan muuttaminen vaatii sitoutumista ja ajattelun muutosta koko organisaatiossa.
– Kaikki toimialat on saatava mukaan, ja ajattelu on ulotettava myös muihin toimijoihin kunnan alueella. Kunnan alueella kuntakonserni vastaa vain pienestä osasta päästöjä. Siksi voimaa on haettava esimerkiksi yritysyhteistyöstä, Sahiluoma sanoi.
Joensuun kaupungin ympäristöpäällikkö Jari Leinonen korosti ilmastotyön vaikuttavuuden arvioinnin merkitystä.
– Jos halutaan viestiä, että asiat ovat tärkeitä, täytyy pystyä osoittamaan myös niiden vaikutus, Leinonen sanoi.
Joensuun ilmastotyön kehitykselle verkostoilla, erityisesti Resurssiviisaiden edelläkävijäkuntien (FISU) -verkostolla, on ollut suuri merkitys. Myös Inspiran konsultti Pauliina Haro kehotti ottamaan mallia muilta.
– Tässä työssä kopiointi on sallittua, koska kaikilla on sama tavoite. Ilmastotyössä kannattaa edetä askel askeleelta ja edistää muutamaa toimenpidettä kerrallaan, Haro sanoi.
Lue lisää tapahtumista:
- Kunnat luonnon monimuotoisuuden vartijoina
- Vähähiilinen rakentaminen
- Ilmastolaki
- Strategiasta käytäntöön
