Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste: Kustannuspaine koettelee niin kotitalouksia kuin kuntia – kuntatalouteen miljardi-isku vuonna 2024

Taulukko, jossa esitetään Kuntarahoituksen arvio Suomen talouden keskeisimpien tunnuslukujen kehityksestä vuosina 2022, 2023 ja 2024.


Suomen talous painui vuoden 2022 jälkipuoliskolla tekniseen taantumaan, ja vuoden viimeisellä neljänneksellä kysyntä heikkeni laajasti, toteaa Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala yhtiön vuoden ensimmäisessä suhdanne-ennusteessa. Erityisen voimakkaasti laskivat vienti ja investoinnit.

– Venäjän hyökkäyssota seurannaisvaikutuksineen näyttäisi iskeneen Suomen talouteen pahemmin kuin muihin euromaihin keskimäärin. Nettoviennin heikko kehitys sekä elinkustannusten ja korkojen nousu ovat nakertaneet kasvun eväitä, pääekonomisti Vesala arvioi.

Nopeasti nouseva korkotaso puree kotitalouksiin kipeästi, ja etenkin asuntokauppa ja rakentaminen pysyvät jäissä. Toisaalta laskevat energiahinnat, euroalueen ennakoitua parempi talouskehitys ja toiveet Aasian viennin vedosta piristävät Suomen taloutta. Kuntarahoitus pitää arvionsa Suomen talouskasvusta ennallaan: yhtiö ennustaa Suomen bruttokansantuotteen supistuvan 0,5 prosenttia vuonna 2023 ja kasvavan 1,5 prosenttia vuonna 2024.

Arvaamaton inflaatiokehitys tuo epävarmuutta rahapolitiikan ja talouden näkymiin.

– Viimeisimmät inflaatioluvut ylittivät jälleen odotukset. Euroopan keskuspankki saattaa joutua nostamaan korkoja selvästi enemmän kuin vielä vuoden alussa odotettiin, Vesala pohtii.

Kuntarahoitus nostaa kuluvan vuoden inflaatioennusteensa 5 prosenttiin. Vuonna 2024 yhtiö arvioi inflaation laskevan 2,3 prosenttiin.

Kuntatalouden todellisuus on talousarvioita karumpi

Kustannuspaine tuntuu myös valtion ja kuntien taloudessa. Valtiolla kasvavat erityisesti korkokustannukset sekä menot indeksisidonnaisiin sosiaalietuuksiin, kunnissa käyttömenot.

Loppuvuodesta laadituissa talousarvioissaan lähes puolet kunnista, noin 140, ennakoi taloutensa kääntyvän alijäämäiseksi vuoteen 2025 mennessä. Inflaatio ja korkotaso ovat sittemmin jatkaneet nousuaan, palkkaratkaisut nostavat kuntien kuluja, eivätkä investointitarpeetkaan juuri laske. Kuntatalouden tila heikkenee siis vielä arvioituakin enemmän. Yksin korkojen nousu nostaa kuntien rahoituskuluja 150–200 miljoonaa euroa vuodessa.

– Vielä kuluvan vuoden aikana kuntataloutta suojaavat sote-uudistuksesta koituvat, viiveellä maksettavat verohännät, mutta vuodesta 2024 kuntatalous kääntyy selvästi heikommaksi, sanoo Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio.

Kuntarahoitus on laatinut painelaskelman, jossa yhtiö arvioi, miten inflaatio, korkojen nousu ja sote-uudistuksen korjauserät vaikuttavat kuntatalouden kehitykseen. Painelaskelmassa kuntien talous heikkenee selvästi talousarvioita enemmän: kuntien vuosikate laskee noin miljardilla eurolla, ja lainaa on otettava noin kaksi ja puoli miljardia euroa arvioitua enemmän vuoteen 2025 mennessä. Taloutta vahvistavia toimia tai lisärahoitusta kaivataan kipeästi.


Taulukko, jossa esitetään Kuntarahoituksen painelaskelma siitä, miten esimerkiksi inflaatio ja korkokehitys muuttavat kuntatalouden näkymiä vuosina 2023–2025.


– Kuntien on vaikea vyöryttää kustannuspainetta eteenpäin, joten korkean inflaation olosuhteissa kulukuri on normaaliakin tärkeämmässä roolissa. Käynnissä on paljon pitkäkestoisia hankkeita, mutta erityisesti uusia investointeja on harkittava tarkkaan, ja taloutta tulee vahvistaa määrätietoisesti. Koulutuksesta ei kuitenkaan soisi leikattavan, eli keinot ovat aika vähissä, Kallio pohtii.

– Isossa osassa kuntia on paineita veronkorotuksiin vuonna 2024, kun kunnat saavat sote-uudistuksen jälkeen taas tehdä muutoksia veroprosenttiinsa.

Lisätietoja:

Soili Helminen, vs. viestintäpäällikkö
ext-soili.helminen@kuntarahoitus.fi
puh. 0400 204 853


Pääekonomistimme Timo Vesala avaa talouden näkymiä ja vuoden ensimmäisen suhdanne-ennusteen taustoja Huomisen talous -podcastissa. Kuuntele jakso ja seuraa podcastia Spotifyssa, SoundCloudissa tai Applen tai Googlen podcast-palveluissa. Jakso on nauhoitettu torstaina 9. maaliskuuta.

”Tästä se uudistus vasta alkaa” – Etelä-Savossa toivotaan hyvinvointialueelle riittävää rahoitusta ja työrauhaa

Vastuu sosiaali- ja terveyspalveluista sekä pelastustoimesta siirtyi vuodenvaihteessa kunnilta hyvinvointialueille. Miten uudistus on sujunut Etelä-Savossa?

”Vuosi on lähtenyt hyvin käyntiin. Olemme keskittyneet siihen, että välttämättömät toiminnot rullaavat: että asiakkaiden turvallisuus on taattu ja palveluihin pääsee. Yhtään vakavaa vaaratilannetta ei ole tullut. Mutta tästä se uudistus vasta alkaa. Vuodenvaihteen starttia korostettiin julkisuudessa ehkä turhankin paljon.”

Millaiset asiat ovat erityisesti työllistäneet sinua viime aikoina?

”Etelä-Savossa liitettiin yhteen kolme isoa organisaatiota ja muutama pienempi. Isoissa organisaatioissa kulttuurit ja toimintatavat ovat vakiintuneita, ja niiden yhdistäminen vie aikaa. Hyvinvointialueella on esimerkiksi 850 erilaista tietojärjestelmää, joiden määrää lähdemme nyt karsimaan. Tehtävää ei ole helpottanut niukka valmistelurahoitus, jota valtio myönsi sillä oletuksella, että Etelä-Savossa olisi ollut yksi yhdistetty sote-kuntayhtymä.”

Entä missä riittää eniten työsarkaa tulevina kuukausina?

”Kevään aikana laadimme palveluille tuotantosuunnitelman, jossa otamme kantaa siihen, mitä palveluita Etelä-Savossa tuotetaan ja missä. Tällä hetkellä näyttää valitettavasti siltä, että palvelutasoa on pakko sopeuttaa ja supistaa, jotta toiminta pysyy rahoitusraameissa. Toki tilanne vielä elää, mutta nykymenolla hyvinvointialue tekee noin 75 miljoonan euron alijäämää.”

Miltä hyvinvointialueen tulevaisuus näyttää pitkällä aikavälillä?

”Etelä-Savo on Suomen ikääntynein maakunta, eli väki vähenee ja eläkeläisten määrä kasvaa nopeasti. Samalla palveluita tarvitaan enemmän ja työvoimakustannukset paisuvat, kun työikäisiä on vähemmän. Edessä on isoja haasteita, joita ryhdymme nyt ratkomaan. Kaikki paukut pistetään palveluntuotantoon: rakennamme Etelä-Savoon mahdollisimman ketterää ja matalaa organisaatiota, jossa henkilöstö saa vaikuttaa työnteon tapoihin. Kehitämme johtamista ja organisaatiokulttuuria sekä satsaamme työhyvinvointiin ja työsuhde-etuihin. Toivottavasti näillä keinoilla saadaan alueelle tekijöitä.”

Mitä terveisiä lähettäisit päättäjille kunnissa tai valtion tasolla?

”Tärkeintä on, että hyvinvointialueiden rahoitus riittää. Alueilta pitää vaatia tuottavuutta ja niiden taloutta tulee seurata, mutta rahahanoja ei voi kiristää niin tiukalle, että toiminnasta tulee mahdotonta. Kun riittävä rahoitus on turvattu, pitäisi olla malttia katsoa, mihin kokonaisuus asettuu. Moni uudistus, mistä nyt päätetään, astuu voimaan vasta muutaman vuoden päästä. Sitä ennen tarvitaan työrauhaa.”

Mitä kaikkea olet tehnyt työurallasi?

”Minusta piti tulla akuuttilääkäri ja teinkin pitkään töitä päivystyksessä. Olin perusterveydenhuollon ylilääkärinä Pieksämäellä, josta siirryin johtamaan Essoten päivystystä, kun kuntayhtymä perustettiin vuonna 2017. Vuonna 2019 sain vastuulleni Essoten terveyspalveluiden kokonaisuuden, ja siitä päädyin tähän nykyiseen tehtävään. En osaa tarkkaan ottaen sanoa, missä vaiheessa kliininen työ vaihtui hallintohommiin, mutta on siitä jo useampi vuosi. Tein terveydenhuollon erikoislääkäritutkinnon ja päivitin osaamista sote-johdon MBA-tutkinnolla. Mutta kyllä se päivystyskin toi hyvää johtamisoppia: siellä tehdään jatkuvasti töitä äärimmäisen kovassa paineessa, ja jokainen päätös vaikuttaa ihmishenkiin.”

Kenen kunta- tai aluevaikuttajan mietteitä haluaisit kuulla sarjassa seuraavaksi?

Janne Kinnunen aloitti vuodenvaihteessa työt Mikkelin kaupunginjohtajana. Emme ole vielä ehtineet tutustua, mutta olisi mielenkiintoista kuulla, miten Kinnunen näkee yhteistyön kaupungin ja hyvinvointialueen välillä.”


SANTERI SEPPÄLÄ
Työ: Hyvinvointialuejohtaja, Etelä-Savon hyvinvointialue
Koulutus: Erikoislääkäri, MBA
Syntynyt: 1987
Kotoisin: Tampereelta
Asuu: Mikkelissä


Lue juttusarjan aiemmat osat:


Teksti: Roope Huotari
Kuva: Etelä-Savon hyvinvointialue

800-vuotias Turku aikoo olla Suomen ensimmäinen ilmastopositiivinen kaupunki

Vuonna 2029 tulee kuluneeksi 800 vuotta siitä, kun Suomen piispanistuin siirrettiin Nousiaisista Koroistenniemelle, nykyisen Turun ylioppilaskylän pohjoispuolelle. Tuolta paikalta alkoi Suomen vanhimman kaupungin historia. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, kuuden vuoden päästä 800-vuotisjuhliaan viettää vanha mutta vetreä, ilmastopositiivinen Turku.

Turun kaupunginvaltuusto hyväksyi tavoitteen kaupungin hiilineutraaliudesta kesäkuussa 2018. Ilmastosuunnitelmassa Turun päästöjä verrataan vuoteen 1990: tavoitteena on vähentää päästöjä 90 prosenttia vuoteen 2029 mennessä, ja loput kymmenen prosenttia kaupunki kompensoi. Vuodesta 2029 eteenpäin Turku aikoo olla ilmastopositiivinen kaupunki, joka sitoo hiiltä enemmän kuin se tuottaa.

Turun ilmastotyö on hyvässä vauhdissa. Viimeisen seitsemän vuoden aikana kaupunki on leikannut hiilidioksidipäästöjään noin 600 kilotonnin edestä ja vuodelle 2021 asetettu välitavoite päästöjen puolittamisesta ylitettiin. Tahtia on silti syytä kiristää, sanoo Turun kaupungin ilmastojohtaja Risto Veivo.

– Nykytasosta pitäisi leikata vielä 400 kilotonnia ja mitä pienemmiksi päästöt käyvät, sitä hankalampi niitä on vähentää. Työ on edellä aikataulusta, mutta kyllä sitä vielä riittää.

Liikenne sähköistyy odotettua nopeammin

Viime vuosina katu- ja tieliikenne on ollut Turun suurin yksittäinen päästölähde energian käytön ja tuotannon ohella. Energiassa päästöjä on vähennetty nopeasti, liikenteessä verkkaammin. Liikenteen päästöjä on vähennetty 29 prosenttia vuoden 1990 tasosta; tavoitteena on 50 prosentin vähennys 2015-tasosta vuoteen 2029 mennessä.

Vuonna 2016 Turku sähköisti kokonaisen joukkoliikennelinjan ensimmäisenä Suomessa. Hankkeeseen myönnettiin Kuntarahoituksen vihreää rahoitusta, ja kaupungin joukkoliikenneyhtiö hankki kuusi sähköbussia. Viime vuonna sähköbusseja oli jo 70.

– Viimeisen kahden–kolmen vuoden aikana olemme painottaneet kilpailutuksissa sähkön käyttöä energialähteenä. Käytännössä kävi kuitenkin niin, että sähköbussit menivät myös kustannuspuolella kirkkaasti ohi dieselkalustosta, ilmastojohtaja Veivo kertoo.


Sähköbusseja varikolla. Kuva: Pasi Leino
Sähköbusseja varikolla. Kuva: Pasi Leino


Elokuussa 2021 astui voimaan EU-direktiivi, joka velvoittaa kuntia ja kaupunkeja lisäämään sähköautojen osuutta ajoneuvohankinnoissaan. Lakimuutoksen yhteydessä kunnat ja kaupungit kantoivat huolta siitä, riittääkö sähköautoja kaikille. Samaa pohdittiin Turussa.

– Kaupunki hankki kolmisenkymmentä henkilöautoa pari vuotta sitten. Silloin oli iso huoli sähköautojen hinnasta ja maahantuojien varastoista, mutta autoja saatiin lopulta huomattavasti ennakoitua nopeammin. Hintakin asettui pelättyä alemmaksi, kertoo Veivo ajoneuvohankinnoista, jotka kaupunki rahoitti Kuntarahoituksen vihreällä rahoituksella.

Liikenne sähköistyy nopeasti, ja se auttaa myös Turkua kaupungin päästövähennystavoitteissa. Pelkän sähköistymisen varaan tavoitteita ei silti voi laskea: yksityisautoilua tulee vähentää.

– Kaksi kolmasosaa liikkumisesta pitäisi tapahtua joukkoliikennevälineillä, pyörällä tai kävellen. Nyt autoilun osuus on noin puolet, ja niillä paikkeilla se on pyörinyt pitkään.

Kestävän liikkumisen mallia haetaan maailmalta, esimerkiksi Pohjois-Saksan Rostockista ja Belgian Gentistä. Hyviä esimerkkejä löytyy myös lähempää: Oulussa on panostettu pyöräilyyn, Tampereella raitioliikenteeseen. Helsingin seudulla joukkoliikenteen palvelutaso on Euroopan terävintä kärkeä.

– Jos nämä laitetaan yhteen ja lisätään mukaan vielä Turun jokiranta kävelykeskustana, saadaan liikkumisen kannalta aika lailla täydellinen kaupunki, Veivo pohtii.


AutoVerkkokaupan Mika Maunu opastaa Turun ympäristötarkastaja Petri Uggeldahlia kaupungin uuden sähköisen yhteiskäyttöauton Renault Zoen saloihin.
AutoVerkkokaupan Mika Maunu opastaa Turun ympäristötarkastajaa Petri Uggeldahlia kaupungin uuden sähköisen yhteiskäyttöauton Renault Zoen saloihin

Vetoapua verkostoista

Ilmastotyössä Turku vannoo verkostojen ja yhteisten mallien nimeen. Kaupungin ilmastosuunnitelma noudattaa yleiseurooppalaista Covenant of Mayors (CoM) -sitoumusta, joka on maailman laajin paikallistason ilmasto- ja energiatoimenpiteiden ohjelma. CoM-kunnat ja -kaupungit saavat verkostolta esimerkiksi toimenpidesuosituksia, koulutusta ja opastusta sekä tukea ilmastotyön seurantaan.

– Euroopan komissio myös arvioi ja validoi laskelmat ja suunnitelmat. Ne raportoidaan kahden vuoden välein maailmanlaajuiseen järjestelmään, Veivo kertoo.

Turku on mukana myös Hinku-verkostossa, ja yhteistyö eri kokoisten kuntien ja kaupunkien välillä on tiivistä. Kuntaliiton ILMAVA-valmennuksessa Turku, Tampere ja Lahti tekivät vertaisarvioinnit kaupunkien ilmastojohtamisesta. Valmennuksen järjestämistä tukivat ympäristöministeriö, Sitra, Kuntarahoitus ja Kestävä Lahti -säätiö.

– Yhteistyö on hyvin käytännönläheistä, siinä opitaan toisilta koko ajan. Kansainväliset verkostot ovat myös erittäin tärkeitä. Yhteiset opit eivät rajoitu Suomeen.

Turussa työn vahvuus on sen systemaattisuus. Ilmastotavoitteet ovat osa kaupungin energiapolitiikkaa, elinkeinopolitiikkaa, koulutuspolitiikkaa ja vetovoimaa; työ on koko kuntaorganisaation yhteinen asia. – Esimerkiksi kaupungin yrityspalveluissa on vahva näkemys siitä, että ilmastotyö on iso menestystekijä Turun seudulle. Se tuo sijoituksia ja uutta yritystoimintaa tänne. Kunnianhimoisen ilmastotyön edut ovat aika suuret.

Lue myös:


Vihreä rahoitus

Kuntarahoitus myöntää vihreää rahoitusta hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia positiivisia ympäristövaikutuksia. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa vihreää rahoitusta on myönnetty vuodesta 2016, ja tänä päivänä rahoituksen piirissä on jo lähes 200 hanketta Helsingistä Inariin.

Lue lisää vihreästä rahoituksesta


Teksti: Roope Huotari
Kuvat: Jonne Mattila, Pasi Leino, Turun kaupunki

Harmaantuva ”puutalo” on Naantalin uusi maamerkki

TA-Yhtiöiden rakennuttama Tuulensuunkatu 27 on ekologinen asumisoikeustalo, joka valmistui keväällä 2022. Viisikerroksinen, puuverhoiltu talo sijaitsee Naantalin ydinkeskustassa, Vanhankaupungin itäpuolella. Tuulensuunkatu 27 on osa TA-Yhtiöiden omistamaa keskustakorttelia, jonka tontinluovutuskilpailun yhtiö voitti vuonna 2016.

– Keskustakorttelihankkeesta on toteutettu puolet. Ensimmäinen vaihe valmistui toukokuussa 2020. Tällä hetkellä korttelissa on 50 omistusasuntoa ja 22 asumisoikeusasuntoa, ja suunnitteilla on vielä 40 omistusasuntoa lisää, kertoo TA-Yhtiöiden aluejohtaja Matti Keitilä.

Uusi Tuulensuunkadun kerrostalo sijaitsee vanhalla seurakuntatalon tontilla ja kohteen naapurissa on suojeltu asemapäällikön talo. Naantalin torille on kävellen alle kilometri.

Ilmakuva TA-yhtiöiden asumisoikeustalosta Naantalin Tuulensuunkadulla.
Naantalin keskustassa palvelut ovat lähellä.

Tuulensuunkadun asunnot menivät käsistä

Tuulensuunkadun kerrostalo oli vuoden 2022 asuntomessujen oheiskohde. Talossa on näyttävä sisääntulo kadun puolelta, jossa korkean aulatilan ikkunat nousevat porrashuoneen kattoon asti. Valoa tulvii sisään viidestä kerroksesta.

Kaikissa asunnoissa on oma lasitettu parveke. Ylimmässä kerroksessa sijaitsee asukkaiden yhteinen sauna, vilvoitteluparveke ja kerhotila. Katon aurinkopaneelit tuottavat myös energiaa asuntojen ilmanvaihtoon. Kivijalan liiketilojen päällä on pihakansi, jossa on viljelyslaatikoita, istutuksia ja pergola.

Asuntomessukohteena talosta löytyy myös muita hienouksia. Talon hissi on toteutettu Koneen flow-järjestelmällä, joka keskustelee asukkaiden älypuhelimien kanssa. Kun asukas saapuu alaovelle, hissi tulee automaattisesti alas ja osaa viedä asukkaan tämän asuinkerrokseensa – nappia painamatta.

– Järjestelmään kuuluu myös älykäs ovipuhelin, jonka avulla asukas näkee kännykästään, kuka ovipuhelinta soittaa. Vastaavia ratkaisuja ei ole toteutettu kovin monessa asuintalossa, Keitilä lisää.

Kaikki kohteen 22 asumisoikeusasuntoa löysivät asukkaansa helposti. Asuntoja on kaksioista neliöihin; asuntojen pinta-alat vaihtelevat 51–79 neliömetrin välillä. Hakijoita asuntoihin oli yhteensä noin kahdeksankymmentä.

– Kysyntä oli erinomaista. Asumisoikeudet myytiin kaikkiin asuntoihin jo hyvissä ajoin, vajaa vuosi ennen talon valmistumista, Keitilä kertoo.

Vehreä pihakansi TA-yhtiöiden asumisoikeustalossa Naantalin Tuulensuunkadulla
Vehreä pihakansi kutsuu viihtymään.

Tärkeät palvelut ja hyvät joukkoliikenneyhteydet ovat lähellä

Tuulensuunkadun pohjakerroksessa on kaksi liiketilaa. Toisessa tiloista on kauneushoitola ja toista vuokraa fysioterapeutti. Kerrostalon välittömässä läheisyydessä sijaitsee ruokakauppa sekä terveyskeskus, ja lisää palveluita löytyy lyhyen matkan päästä.

Hyvät joukkoliikenneyhteydet ovat TA-Yhtiöille tärkeitä, ja myös ARA korostaa kestävää liikkumista rahoituspäätöksissään. Tuulensuunkadulta pääsee bussilla Turkuun lähes vartissa ja matkan kesto Raision suuntaan on suunnilleen sama. Kerrostalon viereisellä pysäköintipaikalla on kuusi sähköauton latauspistettä tarjolla asukkaille.

Tuulensuunkatu 27:n julkisivu on valmistettu käsittelemättömästä lehtikuusesta, joka harmaantuu vanhetessaan. Talon näyttävä ulkokuori ja sen keskeinen sijainti ovat tehneet asumisoikeustalon tunnetuksi nopeasti; Naantalilaiset puhuvat Tuulensuunkatu 27:stä ”puutalona”. A-energialuokan talo rakennettiin Kuntarahoituksen vihreällä rahoituksella.

Lue myös:


Vihreä rahoitus

Kuntarahoitus myöntää vihreää rahoitusta hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia positiivisia ympäristövaikutuksia. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa vihreää rahoitusta on myönnetty vuodesta 2016, ja tänä päivänä rahoituksen piirissä on jo lähes 200 hanketta Helsingistä Inariin.

Lue lisää vihreästä rahoituksesta


Teksti: Sara Pitzén
Kuvat: TA-Yhtiöt

Vuoden ARA-neliöt -palkinto Jyväskylään – Kortepohjan ylioppilaskylän perusparantaminen ”poikkeuksellinen menestystarina”

Kortepohjan ylioppilaskylä rakennettiin 1960- ja 70-lukujen taitteessa Laajavuoren virkistysalueen ja Tuomiojärven välimaastoon, Jyväskylän keskustan luoteispuolelle. Ylioppilaskylä on laajasti tunnettu, ainutlaatuinen opiskelija-asumisen keskittymä, jonka 18 kerrostaloa ja yhteisötalo Rentukka muodostavat arkkitehtonisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävän kokonaisuuden.

Viime vuosina ylioppilaskylän rakennuskantaa on nykyaikaistettu määrätietoisesti. Työ on vaatinut Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnalta ja sen kiinteistöomaisuutta hallinnoivalta Soihdulta näkemyksellisyyttä, rohkeutta ja laajaa yhteistyötä. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA palkitsi hankkeen Vuoden parhaat ARA-neliöt -tunnustuksella. ARA kehuu Kortepohjan perusparantamista poikkeuksellisena menestystarinana, joka toteuttaa myös kiitettävästi kiertotalouden tavoitteita.

– Suurta muutosta on valmisteltu kokonaisuutena, mutta työt on tehty hanke kerrallaan. Alulle saatu positiivinen kierre on vahvistunut ja saanut opiskelijat palaamaan takaisin Kortepohjaan, Soihdun kiinteistöjohtaja Kimmo Moilanen kertoo tiedotteessa.

Ylioppilaskylän laaja uudistaminen alkoi 2017, kun Kortepohjan viisi yhdeksänkerroksista kerrostaloa, ”tornitaloina” tunnetut A-, B-, C-, D- ja E-talot uusittiin peräkkäisinä vuosina. Samalla uusittiin ylioppilaskylän keskusrakennus Rentukka, jossa toimi 1980-luvulla yksi Jyväskylän suosituimmista iltaravintoloista. Vuonna 2018 avattu uusi Rentukka toi opiskelijahintaisen lounasravintolan takaisin ylioppilaskylän ytimeen. Rentukassa on nyt myös valoisa kuntosali, sauna, itsepalvelupesula, opiskelu- ja ryhmätiloja sekä iso oleskeluaula. Asuntojen määrä tornitaloissa kasvoi seitsemällä 727:ään.

– Uudistuksen myönteinen vaikutus opiskelijoiden asumiskokemukseen on näkynyt selvästi asukkailtamme saadussa palautteessa, kertoo Soihdun palvelupäällikkö Jenna Pigg.

– Palveluiden keskittäminen Rentukkaan nähdään arkea helpottavana ja jakamistaloutta edistävänä asiana. Lisäksi yhteisissä tiloissa tapahtuvat arjen kohtaamiset lisäävät yhteisöllisyyttä luonnostaan.

Aukio Rentukka-talon edustalla.
Rentukassa on mahdollista järjestää tapahtumia ja harrastustoimintaa.
Näyttelytila Kortepohjan ylioppilaskylän C-talon kivijalassa.
Näyttelytila C-talon kivijalassa.

Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2025. Suurimmat päästölähteet ovat kaukolämmön ja sähkön kulutus; kiinteistöt ovat avainasemassa tavoitteen saavuttamisessa. Tornitalojen ja Rentukan remonttien vaikutus rakennusten elinkaaren aikaisiin ilmastovaikutuksiin on suotuisa: peruskorjauksessa rakennusten laskennallinen energiankulutus laski yli kolmanneksen.

ARAn rahoituksen lisäksi Kortepohjan ylioppilaskylän uudistaminen on saanut Kuntarahoituksen vihreää rahoitusta.

– Ylioppilaskylän uudistaminen oli ensimmäinen peruskorjaushanke, johon Kuntarahoitus myönsi vihreää rahoitusta, kertoo Kuntarahoituksen asiakkuuspäällikkö Sari Sistonen.

– Kortepohjan uudistaminen on erinomainen esimerkki siitä, miten vanha rakennuskanta tuodaan tähän päivään alueen identiteetille uskollisella tavalla – ja vieläpä resurssiviisaasti. Sekä soihtulaisten että asukkaiden ylpeys uudistuneesta ylioppilaskylästä on käsinkosketeltavaa. Hanketta on ollut ilo seurata, Sistonen kehuu.

Kehittyvän Kortepohjan ytimessä

Ylioppilaskylän uudistaminen on tiivis osa Kortepohjan kaupunginosan kehittämistä. Alueen tulevaisuutta hahmoteltiin vuonna 2018 julkaistussa kehittämissuunnitelmassa, jonka Jyväskylän kaupunki laati yhteistyössä Kortepohjan toimijoiden kanssa. Kaupunginosaan haluttiin lisää asuntoja, tiiviimpää kaupunkirakennetta, uusia palveluita ja parempaa liikkumista. Syksyllä Kortepohjaan valmistui uusi päiväkoti- ja koulurakennus, joka pitää sisällään myös kirjaston.

Ylioppilaskylä on Kortepohjan näyttävin maamerkki, jossa asuu vajaa neljäsosa kaupunginosan 8 000 asukkaasta. Ylioppilaskunta ja Soihtu ovat mukana alueen kehittämisessä vahvasti ja pitkäjänteisesti.

– Olemme tässä yhtenä toimijana, jolla on vaikutusvaltaa koko kaupunginosan ja kaupungin pitovoimaan. Laaja yhteistyö alueen toimijoiden kanssa mahdollistaa parhaan mahdollisen onnistumisen opiskelija-asukkaille ja kaikille kaupunkilaisille, totesi kiinteistöjohtaja Moilanen ARA-viestin haastattelussa syyskuussa 2022.

Vuoden parhaat ARA-neliöt -tunnustuspalkinto

Palkinto on myönnetty vuodesta 2017 alkaen yhdelle ARAn rahoittamalle uudisrakentamis- tai perusparantamiskohteelle. Palkinnon saavan kohteen valitsee ARA. Palkinto jaetaan vuosittain. Palkintona on ”Vuoden ARA-neliö”, palkitun rakennuksen seinään kiinnitettävä laatta. ARA valitsee palkinnon tekijäksi vuosittain nuoren taiteilijan tai muotoilijan. Tämän vuoden palkintolaatan ovat suunnittelut ja toteuttanut LAB Muotoiluinstituutin opiskelijat Alex Domeney ja Netta Aavikko.

Lähde: Vuoden parhaat ARA-neliöt 2023 -palkinto Kortepohjan ylioppilaskylälle, ARA, uutiset ja tiedotteet 2023

Vihreä rahoitus

Kuntarahoitus myöntää vihreää rahoitusta hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia positiivisia ympäristövaikutuksia. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa vihreää rahoitusta on myönnetty vuodesta 2016, ja tänä päivänä rahoituksen piirissä on jo lähes 200 hanketta Helsingistä Inariin.

Lue lisää vihreästä rahoituksesta

Teksti: Roope Huotari
Kuvat: Jari Kuskelin

Täyskäännös koronapolitiikassa, tasapainoilua Venäjän ja lännen välillä – mihin Kiina on matkalla?

Venäjän hyökättyä Ukrainaan Euroopan riippuvuus itänaapurinsa energiasta lävähti päin länsivaltojen kasvoja. Samalla havahduttiin toiseen idästä nousevaan riskiin, kokoluokaltaan monin verroin suurempaan.

Kiinan-kauppaa käydään paljon, niin Suomessa, Euroopassa kuin Yhdysvalloissa. Suomen tuonnista 9 prosenttia tulee Kiinasta, EU:ssa osuus on 22 prosenttia ja Yhdysvalloissa noin 18 (v. 2021). Puhe Kiinasta irtautumisesta, tai ”decouplingista” eli irtikytkennästä, on käynyt kuumana, mutta muutos on helpommin sanottu kuin tehty, toteaa Ulkopoliittisen instituutin tutkimusprofessori, Kiina-asiantuntija Mikael Mattlin Kuntarahoituksen Huomisen talous -podcastissa.

– Euroopan tilanne ei ole helppo, meiltä puuttuu monia Yhdysvaltojen vahvuuksia, kuten valtavat sisämarkkinat, Silicon Valleyn teknologiajätit ja hyvä omavaraisuus. Yhdysvalloilla on myös parempi tilanne demografisesti, väestö on nuorempaa, Mattlin luettelee.

– Heidän on helpompi puhua irtikytkennästä, tilanne on paljon hankalampi Euroopalle.

Onko Kiinalla varaa menettää sekä Eurooppa että Yhdysvallat?

Mattlinin mukaan Venäjän hyökkäys Ukrainaan herätti päättäjät pohtimaan Kiina-riskejä, erityisesti Euroopassa.

– Selvästi keskustelu muuttui meilläkin, alettiin katsoa eri silmin esimerkiksi Taiwaniin liittyviä riskejä. Investoinneissa kartetaan Kiinaa sijoituspaikkana, ei laiteta kaikkia munia samaan koriin. Tätä tapahtuu enemmän amerikkalaisissa yrityksissä, mutta myös Euroopassa, Mattlin toteaa.

Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala pohtii podcast-jaksossa Kiinan seuraavaa siirtoa: onko maalla varaa menettää suhdettaan sekä Yhdysvaltoihin että Eurooppaan?

– Nythän on nähty ystävällisiä vierailuja, esimerkiksi [Saksan liittokansleri] Scholz ja [Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja] Michel kävivät Pekingissä. Voiko Kiina jopa lähestyä Eurooppaa, avata markkinoitaan EU:n suuntaan ja hakea kumppanuuksia? Vesala kysyy.

– Periaatteessa näin, vastaa Mattlin. – Varsinkin aiempina vuosina Kiinassa on yritetty hakea EU:sta vastapainoa Yhdysvalloille. Pitkään se toimi hyvin, esimerkiksi Merkelin aikana Kiinan ja Euroopan johtohahmojen näkemykset taloussuhteista olivat yhtenäisemmät kuin Kiinan ja USA:n.

Nyt Kiina nähdään poikkeuksellisen huonossa valossa.

– Euroopassa tavalliset kansalaiset ovat huomattavan kriittisiä Kiinaa kohtaan, Mattlin sanoo.

– Vaikka EU:n johdossa olisikin valmiutta kuunnella Kiinaa ja palauttaa yhteistyötä, sitä rajoittaa kansalaisten valmius.

Terrorisminvastainen sota antoi Kiinalle aikalisän

Länsimaiden suhde Kiinaan on siis murroksessa, mutta muutos on tehnyt tuloaan jo pitkään. Välit ovat kiristyneet etenkin Tyynenmeren molemmin puolin.

Obaman aikaan näytti siltä, että Kiinaa pidetään silmällä, mutta yhteiseloa haetaan yhteistyön kautta. Donald Trumpin ja Joe Bidenin kausilla äänenpainot ovat koventuneet, Kiinan uhasta puhutaan avoimemmin, pääekonomisti Vesala pohtii.

Osansa on Yhdysvaltain ulkopolitiikalla ja maan geopoliittisilla tavoitteilla, sanoo Mattlin.

– On sanottu, että Yhdysvallat tarvitsee ulkoisen vihollisen. Ennen se oli Neuvostoliitto, nyt Kiina. Kiinaa oltiin nostamassa asemaan jo vuosituhannen alussa, kunnes syyskuun 11. päivän iskut veivät huomion terrorismiin. Se antoi Kiinalle 10–15 vuotta lisää aikaa ja tilaa keskittyä omaan kehitykseensä.

Vahvistuneen Kiinan vaikutusvalta on kasvanut erityisesti globaalin finanssikriisin jälkeen.

– Se on aika luonnollinen kehitys, pohtii Mattlin. – Kun maan merkitys kasvaa, se pyrkii vaikuttamaan enemmän asioiden kulkuun.

Viime vuosina Kiinan kasvu ei ole ollut yksioikoista. Talouden vire on hiipunut, ja velkaantuminen painaa niin yrityksiä ja paikallishallintoa kuin kuluttajia ja keskushallintoakin. Maalle tärkeä rakennusteollisuus on ajautunut näyttäviin ongelmiin: Kiinan asuntomarkkinasta on kadonnut lyhyessä ajassa yli 1 200 miljardia euroa.

– Kiinassa on samoja piirteitä kuin Japanissa 90-luvulla: yritetään rakentamalla ja velkaantumalla puoliväkisin pitää talouskasvua korkeammalla tasolla kuin mihin on edellytyksiä. Rakennetaan siltoja ei mihinkään, Mattlin selittää.

”Isoja riskejä järjestelmän näkökulmasta” – koronapolitiikan täyskäännös yllätti asiantuntijan

Loppuvuonna Kiinassa protestoitiin tiukkoja koronarajoituksia poikkeuksellisen rajusti: mielenosoittajat huusivat vapautta ja vaativat jopa Kiinan kommunistisen puolueen johtajan Xi Jinpingin eroa. Koronapolitiikassa tehtiin täyskäännös, kovista koronarajoituksista luovuttiin. Mattlin yllättyi.

– Ajattelin, että jos höllennyksiä tulee, ei niitä heti tehdä. Sehän antaisi järjestelmän näkökulmasta väärän viestin: muutos tulee, kun osoitetaan mieltä ja huudetaan kadulla puoluetta alas, hän pohtii. – Luulen, että tilanne oli mennyt jo niin pahaksi, että puolue joutui kohtaamaan tosiasiat. Virus oli riistäytynyt käsistä, ja nollakoronapolitiikasta oli pakko luopua. Muuten kaikki uskottavuus olisi mennyt.

– Voiko tässä käydä niin, että epidemia-aalto menee ohi nopeasti, ihmiset nauttivat rajoitusten purkamisesta ja Kiinan talous elpyy? pääekonomisti Vesala kysyy. – Voiko koronapolitiikan ilmaveivi kääntyä Xin voitoksi?

– Kyllä tässä on isoja riskejä järjestelmän näkökulmasta, Mattlin vastaa.

– Oli syy mikä tahansa, osa luultavasti pani merkille sen, että muutoksia saatiin läpi, kun mentiin kadulle. Se ei ehkä näy seuraavan kuukauden aikana tai ensi vuonna, mutta pidemmällä aikavälillä tällainen viesti on riski autoritääriselle järjestelmälle.

Kiina maalaa kotiyleisölleen kaikkivoipaista kuvaa maan hallinnosta, sanoo Mattlin. Koronan kanssa johto kuitenkin epäröi loppuvuodesta 2022; tilanne ei ollut täysin hallussa. Politiikkalinja ja viesti vaihtuivat lennosta.

Kuva kaikkivoipaisuudesta voi olla pienestä kiinni, ja kun sen menettää, voi menettää kaiken.

– Kuten Romaniassa [vuonna 1989], kun Ceaușescu puhui parvekkeella kansalle ja yksi ihminen huusi jotakin. Yhtäkkiä kansa kääntyi hallitsijaa vastaan ja koko järjestelmä lähti kaatumaan.

Kuuntele Vesalan ja Mattlinin keskustelu Huomisen talous -podcastissa:

Voit kuunnella ja seurata Huomisen talous -podcastia Spotifyssa, SoundCloudissa tai Applen tai Googlen podcast-palveluissa.

Mikael Mattlinin kuva: Ulkopoliittinen instituutti

Kustannustehokkaita päästövähennyksiä, yhteistyötä yli kuntarajojen – Vihdissä ilmastotyötä tehdään läpi kuntaorganisaation

Vihdin kunnanvaltuusto hyväksyi toukokuussa kunnan uuden strategian, joka korostaa Vihdin sijaintia ja sen alueelle tuomia etuja. Kuntastrategian mukaan kasvava Vihti haluaa olla Helsingin seudun saavutettavuuden edelläkävijä, ja hyvät liikenne- ja tietoliikenneyhteydet nähdään elinvoiman perusedellytyksinä.

Ilmasto- ja ympäristötyö sekä liikkuminen ovat kunnan uudessa strategiassa painopisteitä. Vihdissä ne kulkevat käsi kädessä, sillä tieliikenne tuottaa yli puolet kunnan päästöistä.

Vihdin kunnanjohtaja Erkki Eerola.
Vihdin kunnanjohtaja Erkki Eerola

– Vihti on liikenteen solmukohdassa: kunnan läpi kulkevat valtatiet 1, 2 ja 25 ovat kovin kuormittuneita. Yksin Turunväylää ajaa Vihdin alueella yli 15 000 ajoneuvoa päivässä. Saavutettavuuden kannalta valtatiet ovat hyvä asia, mutta läpiajoliikenteen päästöt kirjautuvat virallisessa päästölaskennassa Vihtiin, ellei niitä erikseen rajata pois, muistuttaa kunnanjohtaja Erkki Eerola.

Vihti on sitoutunut Suomen kansallisiin ilmasto- ja ympäristötavoitteisiin ja aikoo leikata asukaskohtaisia kasvihuonepäästöjä 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Pyöräilyn edellytyksiä parannetaan ja joukkoliikenteelle etsitään uutta järjestämistapaa. Pohjolan Liikenne vastasi Vihdin linja-autoliikenteestä markkinaehtoisesti, kunnes yhtiö lopetti liikennöinnin Länsi-Uudellamaalla kannattamattomana toukokuussa 2022.

– Joukkoliikenne järjestetään jatkossa Uudenmaan ELY-keskuksen johdolla. Tavoitteena on tehdä siitä entistä toimivampi, taata asukkaille tietty palvelutaso ja tarjota uusia lipputuotteita, kunnanjohtaja Eerola kertoo.

Joukkoliikenteessä kunnan suunnitelmat eivät pääty sen rajalle. Vihti puhuu ahkerasti Turun tunnin juna -hankkeen puolesta, joka toteutuessaan yhdistäisi Turun, Salon, Lohjan, Vihdin, Kirkkonummen ja pääkaupunkiseudun saman nopean raideyhteyden piiriin.

– Tunnin juna synnyttäisi Etelä-Suomeen 1,5 miljoonan ihmisen yhtenäisen työssäkäyntialueen ja saattaisi suuren osan Vihdin läpikulkuliikenteestä kestävämmille raiteille. Uusi junayhteys vaikuttaisi valtavasti paitsi Länsi-Uudenmaan elinvoimaan myös koko alueen ilmastotavoitteisiin.

Yhteinen ilmastokoordinaattori kartoittaa päästövähennyksiä kustannustehokkaasti

Vihdin kunnan ilmastotyötä ohjaa ilmastostrategiatyöryhmä ja sen toteutusta koordinoi kuntaorganisaation läpileikkaava poikkihallinnollinen ilmastotyöryhmä. Vuodelle 2023 kunta laati ensimmäisen ilmastobudjettinsa, joka sisältää päästöbudjetin ja ilmastotyön toiminnalliset tavoitteet. Päästöbudjetti asettaa katon kunnan päästöille ja toiminnallisiin tavoitteisiin on koottu päästö- ja talousvaikutuksiltaan merkittäviä ilmastotoimia, joiden etenemistä seurataan tilinpäätöksessä.

Ilmastoasioissa Vihti tekee tiivistä yhteistyötä naapurinsa Kirkkonummen kanssa. Huhtikuussa 2021 ympäristöministeriö myönsi avustuksen kuntien yhteiselle ilmastotyöhankkeelle, jossa kehitetään kustannustehokasta ilmastotyön mallia pienille ja keskisuurille kunnille. Hankkeen puitteissa kunnat palkkasivat yhteisen ilmastokoordinaattorin, jonka tehtävä on kartoittaa taloudellisesti kannattavia tapoja vähentää päästöjä molemmissa kunnissa.

Vihdin tekninen johtaja Matti Kokkinen

– On hyvä, että ilmastotyöllä on oma veturinsa, sanoo Vihdin kunnan tekninen johtaja Matti Kokkinen.

– Kuntaorganisaatiossa toimialat hoitavat oman tonttinsa, kun taas ilmastotyössä asioita olisi hyvä katsoa läpi hallinnon. Välissä kannattaa olla henkilö, jonka tehtävä on jakaa tietoa ja helpottaa yhteistyötä.

Vihdin ja Kirkkonummen yhteishanke päättyi marraskuussa 2022, jolloin julkaistiin myös rakennusohje kuntien kustannustehokkaaseen ilmastotyöhön (linkki, avautuu uuteen ikkunaan). Ilmastokoordinaattorin virka päätettiin vakinaistaa.

– Yhteinen resurssi osoittautui erittäin hyväksi ratkaisuksi, sanoo kunnanjohtaja Eerola.

– Kun naapurissa keksitään hyvä idea, se saadaan nopeasti käyttöön myös meillä – ja päinvastoin. Samoin yhteisiä ohjeita voidaan laatia molempien kuntien tarpeisiin.

Vihdissä ilmastotyö on lyönyt läpi laajasti. Kunta rakentaa parhaillaan uusia tiloja parille sadalle päiväkotilapselle sekä noin kuudellesadalle alakoululaiselle Etelä-Nummelaan. 36,5 miljoonan euron koulu- ja päiväkotikeskus lämpenee ja viilenee maalämmöllä, tilat valaistaan ledeillä ja katolle asennetaan aurinkopaneeleja. Aurinkovoimaloita on asennettu kunnan kiinteistöihin aiemminkin (linkki).

– Kilpailutuksessa vaadimme, että vähintään 30 prosenttia rakennuksen kokonaisenergiasta on tuotettava uusiutuvilla energialähteillä. Nyt näyttää siltä, että osuus menee yli 40:n. Tavoitteena on, että vuonna 2030 yksikään kunnan kiinteistö ei lämpene öljyllä, kertoo tekninen johtaja Kokkinen.

– Kaikki uudishankkeet lähtevät siitä, että vihreämpään suuntaan mennään, hän summaa.

Teksti: Roope Huotari
Kuvat: Erkki Eerola: Sami Lamberg, Kapina; Matti Kokkinen: Antti Hannuniemi, Mainostoimisto KN

Karl Lintukangas ja Daniel Eriksson: Kuntien vuokrasopimuksissa muhii inflaatiopommi

Einsteinkin sen tiesi, ”korkoa korolle” on maailman kahdeksas ihme. Aikojen saatossa tämä sijoittajien suosikki-ilmiö on luonut maailmantalouteen mittaamatonta varallisuutta – ja hyvä niin, rakentuuhan sen varaan Suomen eläkejärjestelmäkin. Kaikki haluavat saada korkoa korolle, mutta harva sitä haluaa maksaa. Viime aikoina moni kunta ja hyvinvointialue on valitettavasti saanut todistaa ilmiön ikävän puolen.

Vuonna 2018 kunnat ja kuntayhtymät omistivat rakennuksia noin 20 miljardin euron edestä. Viime vuosina kiinteistöjä on myyty tiuhaan tahtiin, erityisesti sijoittajille ja kiinteistöyhtiöille, joista on tullut vuokranantajia kunnille ja hyvinvointialueille. Vuokramallin suosio on kasvanut myös uusissa rakennushankkeissa.

Kiinteistöjen vuokrasopimukset sidotaan tavallisesti elinkustannusindeksiin tai rakennuskustannusindeksiin. Matalan inflaation ja nollakorkojen aikana vuokrasopimusten vuotuiset indeksikorotukset jäivät maltillisiksi, mutta nyt indekseissä muhii suoranainen inflaatiopommi. Kuluttajahintojen vuosimuutos oli joulukuussa 9,1 prosenttia, ja rakennuskustannukset nousivat 5,3 prosenttia vuodentakaisesta. Moni vuokralainen havahtuu pian tilanteeseen, jossa myydystä kiinteistöstä maksetaan lähes kymmenen prosenttia enemmän vuokraa kuin vuosi sitten. Pitkissä vuokrasopimuksissa korotukset kertautuvat, siitä pitää huolen ”korkoa korolle” -ilmiö.

Kun rahaa säästetään tai sijoitetaan, korkoa ei kerry ainoastaan säästetystä pääomasta, vaan myös jo kertyneestä korosta. Vuokrasopimuksissa yhtälö puraisee maksajaa: vuotuiset korotukset kohdistuvat paitsi sopimushetkellä solmittuun vuokraan, myös vuosien varrella kertyneisiin indeksikorotuksiin. Mitä suuremmista rahasummista on kyse ja mitä pidempään korotukset rullaavat, sitä enemmän sijoittaja nauttii ”korkoa korolle” -ilmiön hyödyistä. Tästä syystä sijoittajat suosivat pitkiä vuokrasopimuksia. Parinkymmenen vuoden aikana 1,5 miljoonan euron vuosivuokra paisuu lähes 2,2 miljoonaan jo maltillisella 2 prosentin vuosittaisella korotuksella. Kauden päätteeksi vuokra on siis 45 prosenttia suurempi kuin sopimusta solmittaessa.

Tilanteessa, jossa kunta pohtii tarvetta rakennuttaa uusi kiinteistö ja asettua siihen vuokralle, kannattaa vertailuun ottaa myös indeksivapaa kiinteistöleasing. Se tarjoaa joustavan vaihtoehdon rahoittaa hanke tilanteessa, jossa kunta haluaa jättää kiinteistön ulos taseestaan. Leasingmaksuja ei sidota hintaindeksiin vaan markkinakorkoon.

Yhdessä asiassa vuokrasopimus yhä peittoaa leasingin: leasingkauden päätteeksi kiinteistö jää kunnan omistukseen. Kuntien onkin syytä miettiä, onko jäännösarvovastuu niin suuri, että sen ulkoistamisesta kannattaa maksaa monin verroin enemmän. Useimmiten ei.

Karl Lintukangas ja Daniel Eriksson
Kirjoittajat työskentelevät Kuntarahoituksessa asiakkuuspäälliköinä vastaten Kuntarahoituksen leasingrahoituksesta.

Tutustu Kuntarahoituksen joustavaan leasingrahoitukseen.

Ohi inflaatiohuipun, taantuma tuloillaan – Kuntarahoituksen markkinakatsaus 1/2023 on julkaistu

Talousvuosi alkaa miinusmerkkisenä, mutta maailmantalouden taantuman odotetaan jäävän lieväksi ja lyhytkestoiseksi. Yhdysvalloissa työmarkkinat pitävät pintansa, ja Eurooppa on sopeutunut energiakriisiin odotettua paremmin. Talouskehitys on silti hyvin arvaamaton, toteaa Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala yhtiön tammikuun markkinakatsauksessa.

– Yhdysvaltojen, euroalueen ja Kiinan yhtäaikainen jäähtyminen voi tuoda odottamatonta lisävoimaa talouden laskukierteeseen. Kiinan raju koronatilanne voi myös aiheuttaa uusia häiriöitä globaaleihin toimitusketjuihin, mikäli työvoiman korkea sairastavuus vähentää tuotantokykyä.

Vesala muistuttaa, että ilmassa on myös positiivisia riskejä: Kiinan koronapolitiikan täyskäännös lupaa hyvää maailmantaloudelle, Euroopassa investoidaan vihreään siirtymään ja omavaraisuuteen.

Inflaatiohuippu lienee ohitettu, EKP:llä näytön paikka

Vuoden 2023 merkittävin suhdanneriski liittyy kuitenkin rahapolitiikkaan. Keskuspankit ovat saamassa otteen inflaatiosta, seuraavaksi haetaan täystyrmäystä.

– Inflaatiohuippu on todennäköisesti ohitettu, mutta ongelma ei ole poistunut. Hinnat nousevat yhä liian laajasti ja nopeasti. Euroopan keskuspankki seuraa tarkasti myös sitä, miten sopimuspalkat kehittyvät euroalueella, pääekonomisti Vesala kertoo.

Vesalan mukaan EKP:llä voi olla edessään niin sanottu aikaepäjohdonmukaisuuden ongelma.

– Palkka-inflaatiokierteen torjumiseksi EKP:n saattaa olla nyt optimaalista sitoutua rahapolitiikkaan, joka muuttuu onnistuessaan epäoptimaaliseksi, pääekonomisti selittää. – Mikäli voimakkaat kiritystoimet tepsivät ja inflaatio palaa tavoitetasolle, EKP voisi alkaa elvyttää taloutta. Keskuspankki ei kuitenkaan halua, että markkinat hinnoittelevat rahapolitiikan keventämistä etukäteen, koska markkinakorkojen lasku vaikeuttaisi pyrkimystä torjua akuuttia inflaatio-ongelmaa.

Vesala odottaa EKP:n jatkavan haukkamaista viestintää vuoden alkupuolella. Pääekonomisti arvioi EKP:n nostavan talletuskorkonsa 3,0–3,5 prosentin välimaastoon, jolloin rahamarkkinakorkojen huippu asettuisi hieman yli 3,5 prosenttiin.

Kuluttajat kiristävät vyötä, mutta yritykset haluavat pitää osaavasta työvoimasta kiinni

Talousennusteet piirtävät yhteneväistä kuvaa myös Suomen taloudesta: näköpiirissä on lievä ja suhteellisen lyhytkestoinen taantuma. Epävarmuus on silti suurta, ja myös heikompi kehitys on mahdollista.

– Viime vuonna voimistunut kustannuspaine osuu kuluttajiin osin pitkälläkin viiveellä: monilla sähkösopimusten päivittyminen ja asuntolainojen korontarkistuspäivät ovat vasta edessä. Kotitalouksien säästöpuskurit myös ohenivat viime vuonna, jolloin tarve säästää menoista saattaa jatkossa kasvaa, Vesala kertoo.

Vahva työllisyys on paras vastalääke taantumaan. Työvoimapula on muuttumassa rakenteelliseksi, ja yrityksissä on valmiutta katsoa suhdannekuopan yli: osaavasta työvoimasta halutaan pitää kiinni, jotta elpymiseen päästään mukaan.

– Yritysten kärsivällisyys voi kuitenkin joutua koetukselle, mikäli kuluttajien vyönkiristys voimistuu, Vesala huomauttaa. – Silläkin on vaikutusta, mistä kotitaloudet säästävät. Jos ihmiset tinkivät ulkomaanmatkoista eivätkä niinkään kotimaisista palveluista, vaikutukset kotimarkkinayrityksiin ovat vähäisemmät.

Riskejä piilee myös asuntomarkkinoissa ja rakentamisen nopeassa jäähtymisessä.

– Rakennusinvestoinnit ovat Suomessa usein merkittävä suhdanneajuri ja nyt niistä on luvassa negatiivista kasvukontribuutiota.


Kuntarahoituksen seuraava markkinakatsaus julkaistaan keskiviikkona 15. helmikuuta. Ilmoittaudu julkaisutapahtumaan klo 10–11 täällä! (linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

Kuuntele myös Huomisen talous -podcast: Selviääkö talous kriisitalvesta säikähdyksellä? (linkki)

”Hyvinvointialueille asetettu laihdutustavoite ei voi olla kaikille sama” – Pohjois-Karjalassa vuosi alkaa kulukuurilla

Vastuu sosiaali- ja terveyspalveluista sekä palo- ja pelastustoimesta siirtyi vuodenvaihteessa kunnilta hyvinvointialueille. Miten uudistus on sujunut Pohjois-Karjalassa?

”Olemme hyvinvointialueista edelläkävijöiden joukossa, sillä Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä on vastannut koko maakunnan sote- ja pela-palveluista pian kuusi vuotta. Muutos on silti suuri myös täällä. Entisellään ei voida jatkaa, siitä pitää huolen niin valtionrahoitus kuin henkilöstön saatavuus.”

Millaiset asiat ovat erityisesti työllistäneet sinua viime aikoina?

”Iso osa loppuvuodesta meni laatiessa hyvinvointialueen ensimmäistä talousarviota ja investointisuunnitelmia. Valtion rahoituslaskelmia muutettiin valmistelun aikana useaan otteeseen – meidän kannaltamme onneksi useimmiten parempaan suuntaan. Valtionrahoitus ei silti kata palvelutuotannon todellisia kustannuksia ja poikkeuksellista kustannustason nousua. Tämän vuoksi hyvinvointialueella on laadittu talouden tavoiteohjelma, jossa haetaan säästöjä 26 miljoonan euron edestä ensi vuoden aikana. Henkilökunnasta ei ole varaa vähentää, mutta muilta osin kaikki menolajit perataan. Palvelurakennettakin pitää keventää, tarkastella vuodeosastopaikkoja ja kalliita ostopalveluja. Se on kaikilla hyvinvointialueilla edessä. Mutta paniikkiratkaisuihin ei pidä ryhtyä, päätösten täytyy perustua tietoon ja kestää aikaa.”

Entä missä riittää eniten työsarkaa tulevina kuukausina?

”Seuraavaksi työstetään sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategia, joka ohjaa hyvinvointialueen taloutta ja toimintaa. Vuodenvaihteen yli mentiin vuonna 2017 laaditulla kuntayhtymän palvelutuotantosuunnitelmalla. Palvelustrategiassa ja siihen kuuluvassa palveluverkkosuunnitelmassa määritellään hyvinvointialueen tavoitteita pitkällä aikavälillä ja otetaan kantaa esimerkiksi siihen, missä ja mitä palveluita tarjotaan tai kuinka nopeasti niiden piiriin pitäisi päästä. Tilanne on siinä mielessä hyvä, ettei meidän tarvitse niinkään pohtia hyvinvointialueen organisaatiota tai hallinnon järjestämistä. Kaikki paukut voidaan pistää peruspalvelujen ja toimintatapojen uudistamiseen.”

Millaiset haasteet uutta hyvinvointialuetta odottavat?

”Hyvinvointialueen talous on kovassa puristuksessa, mutta kenties suurempi haaste on pula osaavasta henkilökunnasta. Koetamme kaikin keinoin rekrytoida osaajia maakuntamme ulkopuolelta ja ulkomailtakin. Meneillään on esimerkiksi hanke, jossa hoitohenkilökuntaa rekrytoidaan Myanmarista, he opiskelevat suomea ennen saapumistaan. Ensimmäinen noin neljänkymmenen hengen työntekijäryhmä saapui ennen vuodenvaihdetta. Yhteistyötä tehdään myös paikallisten oppilaitosten kanssa, opiskelijoille tarjotaan esimerkiksi maksutonta asumista harjoittelun ajaksi.

Pohjois-Karjalassa väki vähenee ja vanhenee, sairastavuus on muuta maata suurempaa ja sosiaali- ja terveyspalveluille riittää kysyntää. Yhä niukemmilla voimavaroilla pitäisi tuottaa yhä enemmän ja laadukkaampia palveluita – siinäpä sitä haastetta onkin.”

Millaisia asioita aiot edistää hyvinvointialueen johdossa?

”Sosiaali- ja terveydenhuollossa on tutkitusti paljon hukkaa. Tutkin väitöskirjassani lean-johtamista terveydenhuollossa. Tavoitteenani on uudistaa hyvinvointialueen palvelutuotantoa ja johtamista näiden oppien avulla. Palveluiden käyttäjille se voi näkyä esimerkiksi niin, että vastauksen saa heti ensimmäisessä yhteydenotossa: laboratoriolähete, hoitosuunnitelman päivitys tai reseptin uusiminen hoituu yhdellä puhelinsoitolla sen sijaan, että varataan aika vastaanotolle monen viikon päähän. Ihannetilanteessa asiakkaan palvelutarve määrittäisi sen, mitä tehdään ja ammattitaitoinen henkilökunta ratkaisee, miten tehdään. Heillä kun on paras näkemys siitä, miten asiat hoituvat asiakkaan kannalta fiksusti ja tehokkaasti.”

Mitä terveisiä lähettäisit päättäjille kunnissa tai valtion tasolla?

”On hyvä, että hyvinvointialueuudistus saatiin vihdoin maaliin, mutta rahoitusmalli vaatii nopeita korjauksia: hyvinvointialueet eivät voi toimia ilman lainanottovaltuutta ja investointikykyä. Investoinnit, opetuksen, tutkimuksen ja kehittämisen riittävä resursointi ovat asiantuntijaorganisaation uudistumisen perusedellytyksiä. On hyvä myös muistaa, ettei rakenteiden ja palvelujen uudistamistyö hyvinvointialueilla käynnisty samalta viivalta. Vapaaehtoisesti perustetut kuntayhtymät tulisi ottaa huomioon ja palkita niissä jo tehty sopeuttamistyö. Leikillisesti voisi sanoa, että valmiiksi alipainoisen on vaikea laihduttaa saman verran kuin reippaasti ylipainoiseen. Siksi hyvinvointialueille asetettu laihdutustavoite ei voi olla kaikille sama.”

Mitä kaikkea olet tehnyt työurallasi?

”Minulla on takana yli 30-vuotinen työura erilaisissa hoitotyön johtamisen tehtävissä erikoissairaanhoidon moniammatillisessa toimintaympäristössä. Viimeiset kaksi vuotta toimin KYS Uudistuu -hankkeen johtajana ja vastasin yliopistollisen sairaalan mittaviin rakennushankkeisiin liittyvästä toiminnallisesta uudistamisesta yhdessä linjajohdon ja asiantuntijoiden kanssa. Insinöörien kanssa työskenteleminen oli oikein opettavaista. Uskon, että terveydenhuollon substanssin tuntemuksesta sekä kehittämisen ja tutkimuksen osaamisestani on paljon hyötyä hyvinvointialueen johtamisessa ja toimintojen asiakaslähtöisessä uudistamisessa. Yksin emme saa mitään aikaan, mutta yhdessä mitä vaan!”

Kenen kunta- tai aluevaikuttajan mietteitä haluaisit kuulla sarjassa seuraavaksi?

”Seuraavaksi haluaisin kuulla Etelä-Savon hyvinvointialuejohtajan Santeri Seppälän mietteitä kuntien ja hyvinvointialueiden valtionrahoituksesta. Ns. kiikkulautamekanismi voi jäädä hiertämään kuntien ja hyvinvointialueiden välejä vuosikausiksi, ellei rahoitusmallin valuvikoja korjata osana uudistusta.”


KIRSI LEIVONEN
Työ: Hyvinvointialuejohtaja, Pohjois-Karjalan hyvinvointialue – Siun Sote
Koulutus: Kätilö, TtM, TtT, eMBA
Syntynyt: 1966
Kotoisin: Nurmeksesta
Asuu: Leppävirralla


Lue juttusarjan aiemmat osat:


Teksti: Roope Huotari
Kuva: Antti Pitkäjärvi/Siun Sote