Vestia Oy palvelee kuuttatoista kuntaa Pohjois- ja Keski-Pohjanmaalla. Alueella asuu noin 92 000 asukasta vauvasta vaariin. Pääasiassa haja-asutusalueella ja maaseudulla toimivan yhtiön suurin kaupunkikeskittymä on 15 000 asukkaan Ylivieska.

– Vestian jätehuolto palvelee asukkaita Siika-, Pyhä-, Kala- ja Lestijokilaaksoissa. Huolehdimme kuntalaisten jätteen vastaanotosta, käsittelystä, hyödyntämisestä, kuljetuksesta ja kierrätysneuvonnasta, kertoo yhtiön toimitusjohtaja Olavi Soinio.

Uudet lajittelupihat parantavat alueen jätehuoltoa

Alun perin vuonna 2005 alueelle rakennettiin 15 hyötyjäteasemaa, jonne kuntien asukkaat saivat viedä jätettä, jota ei voinut kierrättää kodinjäteastioissa. Asemilla lajiteltiin esimerkiksi kodin kemikaalit ja maalit, rikkinäiset huonekalut ja suuret sähkölaitteet.

– Vanhat hyötyjäteasemat olivat hyvin yksinkertaisia. Asemilla oli keskimäärin kerran viikossa henkilökuntaa paikalla vastaanottamassa jätettä, ja siksi asemille muodostui toisinaan pitkiäkin jonoja. Kuntalaisten näkökulmasta lajittelua oli haastava sovittaa arjen muiden menojen kanssa yhteen.

Palvelun saatavuutta haluttiin parantaa. Vuodesta 2020 alkaen vanhoja asemia on korvattu uusilla itsepalveluun pohjautuvilla lajittelupihoilla, jotka vastaanottavat kotitalouksien ja pienyritysten jätteitä peräkärrykuormalasteittain pidemmillä aukioloajoilla.

– Itsepalvelumallin ansiosta uudet lajittelupihat ovat auki käytännössä joka arkipäivä, mikä on parantanut huomattavasti alueen jätehuoltoa. Palvelun saatavuus on moninkertaistunut, ja itsepalvelumalli on otettu hyvin vastaan. Lajitteluapua saa tarvittaessa etävalvomon asiakasneuvojilta, jotka työskentelevät Ylivieskasta käsin.

Vastuu hankkeen toteuttamisesta jätehuoltoyhtiöllä

Hanke eteni suunnittelusta toteutukseen, kun kuntalaisten palautteen perusteella Vestia halusi pohtia parempaa vaihtoehtoa vanhalle järjestelylle. Rahoitus hankkeen toteutumiselle järjestyi Kuntarahoituksen kautta, ja rahoituksen takasivat yhtiön omistajakunnat.

– Ensimmäistä lajittelupihaa pilotoitiin Kalajoen kaupunkialueella, missä on paljon turismia ja satunnaisia kävijäpiikkejä. Seuraavia pilottikohteita valikoitui maantieteellisesti etäälle Ylivieskasta, mikä tarjosi tilaisuuden testata etävalvontaa ja tietoliikenteen toimivuutta. Täysin vastaavia lajittelupihoja ei ole nimittäin aiemmin toteutettu Suomessa ja olimme hankkeen kanssa uuden äärellä. Pilotista karttunut kokemus oli arvokasta.

Uusi lajittelupihaverkosto on haluttu rakentaa kolmessa vuodessa, jotta palvelutarjonta olisi mahdollisimman samanlaatuista kuntien kesken. Alkuperäistä suunnitelmaa on kasvatettu vielä parilla täysin uudella lajittelupihalla, joten tämän hetken arvio on, että kaikki hyötyjäteasemat on uusittu 2024 kevääseen mennessä.

– Käytännössä kaikilla Vestian omistajakunnilla on oma lajittelupihansa. Sijainnit tarkastettiin yhdessä kuntien kanssa, sillä vanhojen asemien rakentamisen jälkeen kunnat ovat kehittyneet ja muuttuneet. Osassa kunnista sijainti vaihtui uudelle tontille ja osassa pysyttiin vanhan aseman sijainnissa.

Positiivista palautetta palvelun paremmasta saatavuudesta

Lajittelupihoille voi viedä huonekalujen ja kemikaalien lisäksi muun muassa lasia, pahvia, paperia, metallia, purkujätettä ja puutarhajätettä. Mitä perusteellisemmin jäte on lajiteltu ennen pihalle tuontia sitä pienempi käsittelymaksu kuntalaista odottaa.

– On hyvä, että Vestia omalta osaltaan myös tällä tavoin kannustaa kuntalaisia lajittelemaan jätteitä ja siten saamaan jätteitä hyötykäyttöön, pohtii Nivalan kaupunginjohtaja Päivi Karikumpu.

– Lajittelupihoista on saatu oikein hyvää palautetta. Aiemman palautevirran suurimmat risut liittyivätkin pitkälti hyötyjäteasemiin ja erityisesti niiden aukioloaikoihin. Jotta uusista pihoista saatiin mahdollisimman toimivia, asiakasystävällisyys ja käytettävyys huomioitiin osallistamalla kuntalaisia erilaisin kyselyin ennen hankkeen toteuttamista, Soinio lisää.

– Parannus entiseen on huomattava, ja nyt mentiin kerralla nykyaikaan. Etävalvonta on lisännyt aukioloja huomattavasti ja on helpottanut muun muassa työssäkäyvien asiointia, kehuu Pyhäjärven kaupunginjohtaja Henrik Kiviniemi kaupungin uutta lajittelupihaa.

Jokilaaksojen alueella on 140 Vestian omaa ekopistettä ja 51 Suomen Pakkauskierrätys Rinki Oy:n ekopistettä. Peruspisteellä kerätään paperia, lasipakkauksia ja pienmetallia. Keskustaajamien pisteillä on lisäksi säiliöt keräyskartongille. Rinki Oy kerää osalla ekopisteitään myös muovipakkauksia. Yhteinen jätehuolto niittää Jokilaaksossa kiitosta.

– Vestian toiminnan kautta olemme saaneet pidettyä koko alueella saman hintatason palveluissa, mikä on tärkeää asukkaiden yhdenvertaisuuden kannalta. Pyhäjärvellä meitä miellyttää myös Vestian kiertotalousliiketoimintojen kehitys, sillä kaupunkina olemme itsekin kiertotalouden edelläkävijöitä. Yhtiöllä on kehitystyössä hyvä ote, Kiviniemi hymyilee.

– Vestia on näkyvä toimija alueella ja yhtiö hoitaa alueen jätehuollon palvelut laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Vestia tarjoaa kuntalaisille laadukasta ja myös edullista palvelua. Nivalan kaupungin näkökulmasta voimme olla erittäin tyytyväisiä Vestian toimintaan, Karikumpu päättää.

Teksti: Sara Pitzén ja Roope Huotari
Kuvat: Vestia