Ota yhteyttä Kirjaudu Avautuu uuteen välilehteen
Hae sivustolta

Taistelu tasapainosta

Umpipöllö uudistus. Iso harppaus menneisyyteen. Vaarantaa koko maan uudistumisen. Olisi parempi perua koko homma.

Muun muassa näin Helsingin kaupungin pormestari Jan Vapaavuori (kok.) on kuvaillut sote- ja maakuntauudistusta julkisuudessa.

Kun Vapaavuoren puoluetoverit sattumoisin istuvat hallituksessa ajamassa uudistusta läpi, Helsingin herran linjaa on kutsuttu milloin sooloiluksi, milloin kapinaksi. Vapaavuoren mukaan kyse on kuitenkin jostain sellaisesta, joka on paljon ikävämpi hyväksyä: matematiikasta.

Vapaavuori on toki kritisoinut reippain sanavalinnoin myös uudistuksen laatimisen prosessia. Hän on todennut, että maan historian suurinta hallintouudistusta on runnottu eduskunnassa eteenpäin kiireellä, niukalla enemmistöllä ja puoluepoliittiset laput silmillä. Mutta pohjimmiltaan hänen kritiikkinsä on aina palannut siihen, että kaupunki on mallintanut uudistuksen vaikutuksia erilaisilla työkaluilla nyt kahden vuoden ajan, eivätkä luvut toistaiseksi ole antaneet Helsingille aihetta juhlaan.

Vapaavuori näkee asian näin: 

– Kun uudistus heikentää kaupungin taloudellista asemaa ja kasvavan kaupungin mahdollisuuksia investoida, on vaikea löytää siitä mitään hyvää.

Kaksi vuotta sote-matematiikkaa

Helsingin kaupunginkanslian talous- ja konserniohjausyksikön sote-matematiikkaharjoitukset alkoivat toden teolla keväällä 2016. Kun sote- ja maakuntauudistuksen rahoitusmuutoksen käytännön toteutustavat alkoivat hahmottua, valtioneuvosto antoi pääkaupunkiseudun kunnille mahdollisuuden esittää pääkaupunkiseudun erillisratkaisua sote-palvelutuotannon järjestämiseen.

– Samalla täytyi mallintaa, mitä rahoitusmuutos tarkoittaa ja miten se tulee kuntien talouteen vaikuttamaan, jos se toteutuisi ilman erillisratkaisua, sanoo johtava suunnittelija Ari Hietamäki.

Pääkaupunkiseudun erillisratkaisu ei lopulta mennyt läpi, koska hallituksen mukaan siinä oli perustuslaillisia ongelmia. Sote-laskuharjoitukset kuitenkin jatkuivat.

Matkan varrella laskelmia on tehty paitsi yhdessä naapurikaupunkien, myös muiden suurimpien kaupunkien kanssa. Lisäksi muun muassa Kuntarahoitus on kehittänyt omaa laskentatyökalua kaikkien kuntien käyttöön, ja Helsinki on ollut mukana mallinnustyökalun pilottihankkeessa. Ennen kaikkea Helsingin talous- ja konserniohjausyksikkö on panostanut omiin skenaariomalleihinsa ja laskentajärjestelmiinsä.

Talouden mallintamisessa ei tietenkään ole yksikölle mitään uutta: yksikön päätehtävä on pitää Helsingin kaupungin talous tasapainossa, laatia talousarviot ja tilinpäätökset. Uudistuksen vaikutusten arvioiminen on kuitenkin ollut vähintäänkin haastavaa.

Ensinnäkin uudistus on valtavan laaja kokonaisuus, jota on valmisteltu paloittain. Mallin yksityiskohdat ovat tarkentuneet hitaasti.

– Vieläkin on ihan ratkaisevia elementtejä, joista ei ole selkeyttä, Hietamäki sanoo.

Toiseksi tietoa laskelmien pohjaksi on ollut saatavilla rajoitetusti.

– Varmaan siinä, miten tietoa on jaettu, on ollut hyvä tarkoitus, mutta ei siihen erityisen paljon resursseja ole käytetty, Hietamäki muotoilee diplomaattisesti.

Vapaavuori toteaa suorasukaisemmin, ettei hallitus ole ”juuri edes yrittänyt” arvioida uudistuksen vaikutuksia kaupunkien talouteen. Helsingin pormestaristo ja hallituksen edustajat ovat vääntäneet aiheesta keväällä myös Helsingin Sanomien mielipidesivuilla. Valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri Päivi Nergin ja osastopäällikkö Jani Pitkäniemen mukaan kuntatalouslaskelmia on tehty kattavasti, ja valtio on myös valmis esimerkiksi hiomaan valtionosuusjärjestelmää, jos vaikkapa suurten kaupunkien tilanteessa on havaittavissa ongelmia.

Tarkennettu arviointi uudistuksen vaikutuksista kuntatalouteen käynnistetään hallituksen mukaan kuitenkin vasta eduskunnassa olevien maakunta- ja sote-uudistuksen lakien hyväksynnän jälkeen.

– On lähes pöyristyttävä ajatus, että kokonaisuudesta päätetään ennen kuin sen vaikutukset arvioidaan, Vapaavuori sivaltaa.

Investointikyky vaarassa

Millaisia tuloksia Hietamäen ja kumppanien Excel-taulukoista sitten on putkahtanut?

Vuonna 2019 Helsingin toimintamenot ovat arviolta 4,4 miljardia, toimintatulot 1,3 miljardia ja verotulot noin 3,5 miljardia. Uudistuksen myötä menoista poistuu noin kaksi miljardia, tuloista noin 200 miljoonaa ja verotulokertymästä noin 1,8 miljardia.

Kuntasektori saa tällä hetkellä 31,5 prosenttia yhteisöverotuloista, valtio loput. Kuntien osuudesta leikataan uudistuksen yhteydessä noin 10 prosenttiyksikköä valtiolle.

Laskelmien mukaan investointitaso laskee kuitenkin verrattain vähän, 720 miljoonasta 700 miljoonaan. Suurin osa kasvavan kaupungin investointitarpeista liittyy muuhun kuin soteen.

Sitten on vielä se, mitä Hietamäki kutsuu harmaaksi alueeksi. Sillä hän viittaa tehtäviin, joiden järjestämisvastuun on määrä siirtyä maakunnille, mutta joiden kustannusten siirtymisestä ei vielä ole varmuutta. Käytännössä ei siis tiedetä, kuka tehtävät jatkossa tekee vai tekeekö kukaan.

Joka tapauksessa mallinnuksen tulokset viittaavat siihen, että Helsingin vuosittainen verotulokasvu on sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen olennaisesti pienempi kuin nyt, mutta investointeihin pitäisi silti löytää lähes saman verran rahaa.

Hankepäällikkö Juha Viljakainen korostaa, että tarvittavat investoinnit ovat kaupungin kasvun kannalta merkittäviä: pitäisi rakentaa asuntoja ja asuinalueita, pikaratikkaa ja niin edelleen.

Esimerkiksi asuntotuotantotavoite on tällä hetkellä 6000 vuodessa, ja 2019 vuonna se pitäisi saada nostettua 7000:een.

Helsingin kaupunki on jo viilannut taloudenpitoaan varovaisemmaksi laskelmien takia. Kaupungin arvion mukaan yhtälö tulee silti tarkoittamaan investointien priorisointia eli joidenkin hankkeiden viivästymistä, kaupungin velkaantumista – tai helsinkiläisten veroprosentin nousua.

Jostain rahat yhteiskunnan kannalta tarpeellisiin investointeihin on kerättävä, Viljakainen toteaa.

– Lopultahan siinä mennään kuntalaisen lompakolle.

Mitä tuleman pitää

Istuvan hallituksen tavoitteena on ollut, että eduskunta päättäisi sote- ja maakuntauudistuslaeista kesäkuussa ja lait vahvistettaisiin kesä-heinäkuun aikana. Kiirettä pitää, sillä maakuntavaalit pitäisi järjestää jo lokakuussa. Jos kaikki menee niin kuin hallitus toivoo, uudistukset astuvat yhtä kaikki voimaan vuoden 2020 alusta.

Helsingin kaupungin talous- ja konserniohjausyksikön väki vaikuttaa suhtautuvan tulevaan muutoksen hieman kuin vuodenaikoihin: muuttui ilma kylmemmäksi tai lämpimämmäksi, muutos tulee joka tapauksessa. Vaikka laskelmia hyödynnetään kaupungin edunvalvonnassa, Hietamäen mukaan mallinnuksen ensisijainen tavoite on selvittää mahdollisimman objektiivisesti, millaisia vaikutuksia uudistuksella on.

Mikä sitten selittää sen, että Helsingin kaupungin ja maan hallituksen näkemykset uudistuksen vaikutuksista ainakin jollain tasolla eroavat toisistaan?

Hietamäki pitää valtiovarainministeriön työkalujen haasteena sitä, että kuntien käytännön toimijat eivät ole olleet tiiviisti mukana tekemässä niitä. Vapaavuoren mielestä eroja syntyy myös siitä, että maakuntien rahoituksen määräytymisen periaatteita ei ole riittävällä tavalla avattu.

Lopulta kaikki palaa siihen, että pitkän aikavälin arvioihin liittyy aina riskejä. Talous- ja työllisyyskehityksen ennustaminen on aina ennustamista. Lisäksi pieneltäkin vaikuttavat yksityiskohdat voivat vaikuttaa arvioihin merkittävästi: esimerkiksi kuntien vero- ja valtionosuustulojen siirtolaskelmien onnistuminen riippuu pitkälti siitä, kuinka tarkkaa tietoa kunnat ilmoittavat laskelmien pohjana käytettävään Tilastokeskuksen Kuntataloustilastoon.

Kun Hietamäeltä, Viljakaiselta ja erityissuunnittelija Mari Paanaselta kysyy, miltä uudistuksen eteneminen poliittisine turbulensseineen heistä tuntuu, he pysyvät virkamiesmäisen tyyninä.

– Onhan meillä kuitenkin velvollisuus tehdä kaikki työ aina objektiivisen arvion mukaisesti, Paananen sanoo.

Isompi kuva

Vapaavuori painottaa, ettei kyse ole pelkästään Helsingistä. Suurten kaupunkien myönteinen kehitys ja kyky investoida ovat elinehto koko Suomen menestykselle, hän sanoo, ja siksi uudistus vaarantaa nykyisellään ”koko maan uudistumisen, vetovoiman ja kilpailukyvyn”.

Hänen mielestään kritiikki on silti mennyt kuuroille korville.

– Kritiikki on ymmärretty vastakkainasetteluna kaupunkien ja maaseudun välillä tai sitä on jopa viekkaasti kutsuttu kaupunkikapinaksi.

Vapaavuori ei tunnista väitteitä.

– Talous ei ole nollasummapeliä ja edellytysten luominen maan isoimpien kasvukeskusten menestymiselle ei ole vastakkainasettelua. Päinvastoin, hän sanoo.

– Mitä paremmin Helsinki menestyy, sitä enemmän tästä potista kanavoidaan erilaisina tulonsiirtoina koko Suomen hyväksi.

Tähän liittyy myös Vapaavuoren väite siitä, että maakuntauudistus kurkottaa tulevaisuuden sijaan menneisyyteen. Kaupungistuminen vahvistuu, ja kaupunkien elinkeinopolitiikka vaatii kaupungin eri toimialoilta tiivistä yhteistyötä, hän sanoo.

Hallituksen kaavailema maakuntauudistus vie Vapaavuoren mukaan kehitystä päinvastaiseen suuntaan, koska se ”pirstoo tehtäviä ja vastuita usealle hallinnontasolle”. Sitä hän ei kiistä, etteikö maakuntamalli voisi soveltua osaan maata. Huhtikuun alussa Vapaavuori kertoi julkisuuteen yrittäneensä alkuvuodesta vielä kertaalleen ajaa läpi ehdotusta pääkaupunkiseudun omasta maakunnasta, jotta pääkaupunkiseudun erillispiirteet voitaisiin ottaa paremmin huomioon.

Helsingin Sanomien mukaan virkamiesarvio ei tällä kertaa löytänyt ehdotuksesta merkittäviä perustuslaillisia ongelmia. Hallitus arvioi kuitenkin, ettei ehdotusta voitaisi toteuttaa erityisesti aikataulusyiden takia.

Vapaavuori joutui pettymään ja jatkamaan jo tutuksi tullutta kritiikkiään.

– Maakuntamallin keskeiset heikkoudet ovat sen irrallisuus kaikista moderneista kehitystrendeistä ja yritys yhden ratkaisun survomisesta koko maahan, joka kuitenkin koostuu monista erilaisista alueista omine vahvuuksineen ja erityispiirteineen.

Kaupunkilähtöisempää kaupunkipolitiikkaa

Mitä pidemmälle sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu on edennyt, sitä enemmän Vapaavuoreen henkilöityvä kritiikki on kuitenkin herättänyt myös kysymyksen: jos uudistus kokonaisuudessaan todella on niin kehno kuin minä Vapaavuori sitä pitää, mitä se oikeastaan tarkoittaa? Eikö valtakunnan politiikassa ymmärretä kaupunkien merkitystä? Onko suurilla kaupungeilla liian vähän valtaa vai eivätkö ne vain ole onnistuneet käyttämään sitä?

– Kansallisen tason agendalla kaupunkipolitiikkaan ei juuri törmää eikä kaupunkien merkitystä ymmärretä, Vapaavuori aloittaa.

Hän myöntää kuitenkin, että kaupunkien täytyy myös katsoa peiliin: kaupunkipolitiikan näkymättömyys valtakunnan agendalla on myös kaupunkien oman aktiivisuuden puutetta.

Tätä aktiivisuutta vuosi sitten kesällä pormestarina aloittanut Vapaavuori onkin pyrkinyt edistämään. Syksyllä hän isännöi Suomen 21 suurimman kaupungin johtajien kokouksen, jossa päätettiin muodostaa niin sanotusta C21-verkostosta kaupunkien pysyvä edunvalvoja.

– Se piti perustaa, koska kaupunkipoliittinen keskustelu on erityisesti viime vuosina ollut maassamme varsin ohutta, ellei jopa olematonta, Vapaavuori sanoo.

Helmikuisen kokouksensa yhteydessä verkosto julkisti kannanoton, jossa kaupungit korostivat sote- ja maakuntauudistuksen heikentävän niiden investointikykyä. Kannanotto pohjautui kuuden suurimman kaupungin yhteiseen laskelmaan, jonka mukaan näiden investointien rahoituspohja leikkautuisi kumulatiivisesti yli 1,5 miljardilla eurolla seuraavien kymmenen vuoden aikana. 

Verkoston pidemmän aikavälin tavoitteena onkin ”kaupunkilähtöisemmän kaupunkipolitiikan
sisältöjen rakentaminen”.

Käytännössä tavoitteena on, että suuret ja pienemmätkin uudistukset tehtäisiin tulevaisuudessa niin, etteivät ne olisi valtion tai suurten kaupunkien johdon mielestä umpipöllöjä.

– Kaupunkivaikutuksia pitäisi entistä systemaattisemmin arvioida kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa, Vapaavuori sanoo.

AsiakastarinatKunta-/aluevaikuttaja

Uusi työkalu talouden ennustamiseen – tule mukaan kehittämään!

Pilvipalveluna käytettävä työkalu on täysin uusi ja ainutlaatuinen.Ennusteiden laatiminen palvelun avulla on nopeaa. Pitkä, tällä hetkellä vuoteen 2025 ulottuva ennustejakso, mahdollistaa talouden tarkastelun tyypillistä pidemmällä aikavälillä. Palvelu on testausvaiheessa, ja nyt kuntia kutsutaan mukaan kehittämään ja kertomaan palautetta työversiosta.

Talouden ennustamisen työkalua voi käyttää selaimessa eri käyttöjärjestelmillä, ja käyttäjällä on aina automaattisesti käytössään sen uusin versio. Palvelu käyttää talousennusteen pohjana kunnan viimeisimpiä tilinpäätöstietoja, talousarvioita jakäyttäjän itse täydentämiä tietoja. Talouden mallinnus perustuu tuloslaskelmaan, rahavirtalaskelmaan ja taseeseen.

Uudella työkalulla voidaan ennustaa investointien vaikutusta kunnan talouteen pitkällä aikavälillä sekä tarkastella eri toteutus- ja rahoitusvaihtoehtojen sekä taustaoletuksien vaikutusta talouden kehitykseen. Näin pystytään aiempaa paremmin arvioimaan investointien rahoitettavuutta ja kunnan talouden kehitystätyypillistä tarkastelua pidemmällä aikavälillä.

Työkaluon suunniteltu visuaalisuuden ja käytettävyyden ehdoilla, ja se tarjoaa selkeät kunnan talouden kehitysnäkymiä kuvaavat graafit.Ensimmäisessä vaiheessavisualisointion mahdollista saada kunnantuloksesta, taseesta ja kassavirrasta.Tavoitteena onlanseerata uusi työkalu asiakkaiden käyttöön syksyn 2018 aikana.

Työkalusta ja sen kehityksestä voi kysyä lisätietojaLauri Pekkilältä lauri.pekkila (at) kuntarahoitus.fi. Uusia kuntia otetaan mukaan palvelun kehitykseen juhannukseen asti.

Digitaaliset palvelut

Kuntarahoituksen ensimmäinen vastuullisuusraportti on julkaistu

Koska Kuntarahoituksen tarjoamalla rahoituksella on laaja yhteiskunnallinen vaikuttavuus niin suoraan kuin välillisesti, on vastuullisuus nostettu keskeiseen asemaan yhtiön strategiassa. Vuonna 2017 Kuntarahoitus määritteli vastuullisuuden pääteemat, joihin liittyviä tavoitteita ja mittareita avataan vastuullisuusraportissa tarkemmin. Vastuullisuuden kehittäminen Kuntarahoituksessa keskittyy neljään pääteemaan: vastuullisiin tuotteisiin ja palveluihin, kestävän kehityksen edelläkävijyyteen, työhyvinvoinnin kehittämiseen ja vastuulliseen hallintotapaan.

Jokaiselle pääteemalle yhtiö on määritellyt mittarit ja tavoitteet, joiden toteutumista raportoidaan vuosittain. Kuntarahoitus edistää työllään lähes jokaisen YK:n kestävän kehityksen tavoitteen täyttymistä.

Vuoden 2016 alussa Kuntarahoitus lanseerasi uuden rahoitustuotteen, vihreän rahoituksen, jonka avulla mahdollistetaan kestävää kehitystä ja ilmastotavoitteita tukevia hankkeita Suomessa. Vuonna 2017 yhteensä 25 projektia noin 600 miljoonan rahoituksella lisättiin vihreän rahoituksen salkkuun. Vuodesta 2016 alkaen vihreää rahoitusta on myönnetty jo yli miljardilla eurolla vuoden 2017 päätteeksi. Arvioitu vuotuisten suorien hiilidioksidipäästöjen vähennysvaikutus vuonna 2017 hyväksytyille projekteille on noin 19 420 hiilidioksiditonnia.

– Viime vuosien aikana olemme huomanneet, että vastuullisten sijoituskohteiden kysyntä kasvaa nopeasti. Näiden raporttien avulla toivomme antavamme uuden ja läpinäkyvän kuvan vastuullisesta toiminnastamme ja sitoumuksestamme kansallisten ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi, Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio kertoo.

Lisätietoja

www.kuntarahoitus.fi/vastuullisuus-kuntarahoituksessa

Vastuullisuusraportti verkkojulkaisuna >

Vihreän rahoituksen vaikutusarviointi verkkojulkaisuna > 

Esa Kallio, toimitusjohtaja, Kuntarahoitus, puh. 050337 7953, esa.kallio(at)kuntarahoitus.fi

Antti Kontio, yhteiskuntavastuu, Kuntarahoitus, puh. 050370 0285, antti.kontio(at)kuntarahoitus.fi

Vastuullisuus

Environmental Finance palkitsi Kuntarahoituksen vuoden parhaasta vihreästä bondista

Kuntarahoitus voittiEnvironmental Financen Green Bonds Awardsien kilpailusarjoissa SSA-liikkeeseenlaskijoiden parhaan vihreän bondin sekä isoimman paikallisen liikkeeseenlaskinnon palkinnot. 

Palkintojen valinta perustuu raatiin, jossa on edustettuna sijoittajia, pankkeja ja muita ympäristöalan asiantuntijoita. Niillä on merkittävä vaikutus kansainvälisten ympäristösijoittajien näkemyksiin sijoituskohteista.

Palkittu bondi oli Kuntarahoituksen historian kysytyin laina

Palkittu vihreä bondi oli syyskuussa 2017 liikkeeseen laskettu yhtiön historian toinen vihreä joukkovelkakirjalaina, syyskuussa liikkeeseen laskettu 500 miljoonan euron vihreä bondi ylimerkittiin tunnissa kuusinkertaisesti.

Järjestely oli Kuntarahoituksen historian kysytyin laina ja se hinnoiteltiin erittäin tiukasti. Lainan kysyntä on jatkunut myös jälkimarkkinoilla ja sillä on ollut positiivinen vaikutus Kuntarahoituksen kaikkiin euromääräisten viitelainojen arvostustasoihin.

Vuonna 2017 Kuntarahoitus järjesti myös historiansa ensimmäisen räätälöidyn vihreän bondin. Australian dollarimääräisen järjestelyn merkitsijä oli japanilainen henkivakuutusyhtiö Fukoku Life.

Kuntarahoitus lanseerasi ympäristöinvestointeihin korvamerkityn vihreän rahoituksen asiakkailleen vuonna 2016. Samana vuonna laskettiin liikkeeseen myös yhtiön ja Suomen ensimmäinen vihreä bondi.

Vihreän rahoituksen kysyntä on yllättänyt positiivisesti, ja hankeportfolion koko ylitti viime vuodenvaihteessa miljardin euron rajapyykin.

Hankkeiden vaikuttavuutta arvioidaan erityisesti energiatehokkuuden ja hiilidioksidipäästöjen vähenemisen kautta, mutta myös välillisten vaikutusten kautta. Vihreän rahoituksen vaikutuksia on arvioitu tarkemmin erillisessä arviointiraportissa.

Lue Environmental Finance -lehden artikkeli Green Bond Awards -voittajista >

Lisätietoja: 

Antti Kontio, Head of CSR, Kuntarahoitus
puh. 050 3700 285, antti.kontio(at)kuntarahoitus.fi

Vastuullisuus

Kestävän kasvun kirittäjä

Täyttä vauhtia ensimmäisestä päivästä lähtien. Siten Turun kaupunginjohtaja Minna Arve kuvaa ensimmäistä kolmea kuukautta uudessa tehtävässään.

Se ei ole mikään ihme, sillä Turun seudulla menee lujaa: meriteollisuus vetää, työllisyys kohenee, väkiluku kasvaa. Kaupungin näkökulmasta tämä tarkoittaa myös enemmän verotuloja, mutta käytännössä vaikutukset julkiseen talouteen näkyvät viiveellä ja vielä tulevina vuosina kaupungin nettovelka kasvaa. Juuri nyt koilliseen osoittavat käyrät tarkoittavat ensisijaisesti kasvavaa asuntotarvetta, painetta liikenteen sujuvuudelle sekä pulaa teknologia-alan osaajista.

Näihin tarpeisiin Turun pitäisi pystyä vastaamaan samalla kun se hilaa kasvihuonekaasupäästöjään alemmas ja pyrkii kaupunkien etulinjaan ilmastonmuutoksen torjunnassa. Kokoomuksen entinen puoluesihteeri Arve uskoo, että valtiot ovat liian hitaita ja kankeita ratkaisemaan ilmastonmuutoksen haasteita.

–  Sanoisin, että ne toimijat, jotka parhaiten voivat vaikuttaa ilmastonmuutoksen torjunnassa onnistumiseen, ovat kaupungit, yritykset ja kansalaiset.

Energiassa ja liikenteessä eniten tekemistä

Ainakin Turussa ilmastotavoitteissa on kieltämättä edetty reippaasti. Turun tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2040 mennessä, mutta Arven mukaan tämä on mahdollista saavuttaa jo kymmenen vuotta etuajassa. Tavoitteita on siis syytä kiristää ja toimenpiteitä vahvistaa keväällä laadittavaan uuteen strategiaan. Oikeastaan Arve puhuisikin tavoitteita mieluummin siitä mitä kaupungissa on tehty ja tehdään niiden saavuttamiseksi.

Turun ylivoimaisesti suurin päästölähde on sen energiajärjestelmä: lämmitys ja sähkönkulutus tuottavat tällä hetkellä yhteensä 66 prosenttia Turun kokonaispäästöistä. Isojen investointien osalta tilanne on onnellinen, sillä Naantalin uusi 260 miljoonan euron monipolttoainelaitos on muutamien teknisten vaikeuksien selättämistä vaille valmis käytettäväksi. Turun Seudun Energiatuotannon laitos voi pyöriä pelkästään uusiutuvalla energialla. Arven mukaan voimala tulee vähentämään kaupungin päästöjä merkittävästi jo tänä vuonna.

– Muutos tapahtuu välittömästi, kun saamme sinne muita polttoaineita kuin hiiltä.

Toinen haastava alue on liikenne, joka tuottaa tällä hetkellä viidenneksen Turun päästöistä. Liikenteen osalta kaupunkiorganisaatio voi vaikuttaa Arven mukaan eniten kehittämällä joukkoliikennettä ja karsimalla sen päästöjä. Yksi Turun bussilinjoista kulkee jo kokonaan sähköllä, ja tulevaisuudessa sähköbusseja on tarkoitus olla ainakin puolet Turun reittejä liikennöivistä noin 250 linja-autosta. Loput kalustosta voisi toimia biokaasulla ja biodieselillä. Civitas Eccentrics -EU-hankkeen myötä Turun joukkoliikennejärjestelmä saa tänä vuonna myös koko joukon uusia kulkupelejä, nimittäin ympärivuotiset kaupunkipyörät. Myös ratikasta tehdään päätös tänä vuonna – raiteilla tai ilman, jolloin kyseessä olisi superbussijärjestelmä.

Arve kokee, että kaupunkilaiset ovat jo hyvin valveutuneita arkensa ilmastovaikutusten suhteen, mutta harva on valmis valitsemaan ympäristöystävällisempää vaihtoehtoa, jos se hankaloittaa hänen elämäänsä. Siksi joukkoliikenteen on oltava aidosti sujuvaa, nopeaa ja helppoa käyttää, Arve sanoo.

– Pyrimme varmistamaan, että reittejä on riittävästi, niissä on riittävän tiheät vuorovälit ja kalusto sekä imagoltaan että tosiasiallisesti kiinnostaa ja lisää mielenkiintoa joukkoliikennettä kohtaan.

Osaajat tervetuloa

Miten ilmastotavoitteet sitten linkittyvät kaupungin kasvutavoitteisiin?

Arve nostaa merkittävimmän keinon, joilla Turku pyrkii vähentämään työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen haastetta: uusien asuntojen ja asuinalueiden rakentamisen. Esimerkiksi Skanssin rakenteilla oleva kaupunginosa on suunniteltu alusta alkaen niin, että siellä asuminen ja eläminen tuottavat mahdollisimman pienen hiilijalanjäljen. Tiet ja liikennejärjestelyt on suunniteltu joukkoliikennepainotteisesti ja lämmitysratkaisuissa on painotettu uusiutuvaa energiaa. Samoin on yliopistokampusten ja Kupittaan alueelle levittyvällä Tiedepuiston alueella, jonka kehittämiselle kaupunki on perustanut oman kärkihankkeen. Junaradan varteen rakentuvasta alueesta on määrä tulla paitsi yrityksille houkutteleva koulutus-, tutkimus- ja osaamiskeskittymä, myös Turun energiatehokkain alue.

Aivan yksin Turku ei kasvun haasteiden kanssa ole. Lounais-Suomen kasvupotentiaali on niin suurta, että sitä seurataan silmä kovana myös valtakunnan politiikan tasolla. Viime vuonna julkaistussa työ- ja elinkeinoministeriön tilaamassa selvityksessä korostetaan tarvetta yhdistää kansallisten ja alueellisten toimijoiden voimavarat ”kasvua uhkaavien pullonkaulojen estämiseksi”.

Esimerkiksi osaamisen ja työntekijöiden liikkuvuuden parantamisen osalta istuva hallitus puuhaa Helsingin ja Turun välille nopeampaa junayhteyttä samaan aikaan kun Turku pohtii miten telakan alueen liittymissä vältytään tukoksilta, kun siellä liikkuva väkimäärä tuplaantuu.

Asumisen ja liikkumisen tehostamisen lisäksi Turku pyrkii suitsimaan rakennetyöttömyyttä kehittämällä koulutustarjontaansa, tehostamalla elinkeinopalveluja sekä työllisyyskokeilulla, jossa Turku on ottanut järjestämisvastuun nuorisotyöttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden osalta.

– Haluamme olla aktiivinen mahdollistaja yritysten ja korkeakoululaitosten välillä, saada oikeasti kehittymään sellaista tulevaisuutta yrityksille ja koko alueelle, että kaikki voivat menestyä, Arve sanoo.

Data avuksi

Arve myöntää, että jos jokin häntä on kaupunginjohtajan työssä yllättänyt, se on ollut se, miten laaja kirjo asioita hänen pöydälleen päätyy. Oma kysymyksensä onkin, miten kaupunkiorganisaatio rajallisine resursseineen pystyy aidosti johtamaan kokonaisuutta, jossa ilmasto- ja kasvutavoitteet jakaantuvat kaupungin arjessa lukuisiksi erilaisiksi isommiksi ja pienemmiksi hankkeiksi ja toimenpiteiksi.

Turussa uskotaan, että vastaus on data ja sen parempi hyödyntäminen. Yksi kaupungin suurimmista kehityskohteista on datalla johtamisen tehostaminen Smart and Wise Turku -kärkihankkeen alla. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, tulevaisuudessa Turun kaupungin johdon on huomattavasti helpompi seurata eri tavoitteiden ja hankkeiden toteutumista sekä viilata toimenpiteitä tulosten perusteella. Arven mukaan kyse on uudenlaisen tietoalustan luomisesta ja sen hyödyntämisestä johtamisessa.

– Uskon, että tämä tulee olemaan tulevaisuudessa yksi isoimpia juttuja, mitä me teemme.

Kunta-/aluevaikuttaja

Toimeliaita tulevaisuudennäkymiä

Meillä Suomessakin talous on päässyt hyvälle kasvu-uralle, työllisyystilanne jatkaa paranemistaan ja edellytykset taloudelliseen aktiivisuuteen lisääntyvät. Kotimaan tummat pilvet liittyvät työmarkkinatilanteeseen. Vuoden alusta voimaan astunut työttömyysturvan aktiivimalli on saanut kehnon vastaanoton ja voi vaarantaa talouden hyvää kehitystä.

Työllisyystilanteen parannuttua myös kuntien viime vuoden talousluvut näyttävät odotettua paremmilta. Kuntarahoitukseen tämä heijastui rahoituksen kysynnän maltillisena kasvuna. Kunnat pystyvät vahvistamaan tasettaan ja varautumaan tulevaisuuden haasteisiin, mikä on makrotalouden kannalta hyvä asia.

Rahoitustarpeita kunnilla riittää tulevaisuudessakin, vaikka tällä hetkellä näyttää siltä, että sote-investoinnit jäävät pois kuntien kontolta. Kuntarahoituksessa tekemiemme laskelmien mukaan kuntien investointitarve sosiaali- ja terveyspalveluihin tulee kuitenkin laskemaan ennakoitua vähemmän, noin 10–15 %. Rahoitustarvetta pitävät yllä kiinteistöjen korjausvelka sekä maan sisällä tapahtuva muuttoliike, joka lisää kasvukeskusten tarvetta lisätä infrastruktuuriin kohdistuvia investointeja.

Kuntarahoitusta tarvitaan myös sote-uudistuksen ja muiden yhteiskunnallisten muutosten keskellä. Tätä ja tulevaisuutta silmällä pitäen olemme uudistaneet strategiamme, josta kerromme tarkemmin tässä lehdessä. Rahoitus on edelleen Kuntarahoituksen ydintehtävä ja siinä visiomme on olla asiakkaillemme paras asiantuntija muuttuvassa maailmassa. Olemme luotettava kumppani koko rahoituksen elinkaaren ajan, jo suunnittelusta lähtien.

Esa Kallio
vt. toimitusjohtaja
Kuntarahoitus Oyj
Twitter @EsaKallio1

Näkökulmat

Ilmastonmuutos ratkaistaan kaupungeissa

Asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen tasapainottelee työssään isojen haasteiden keskellä. Ilmastonmuutos on globaalisti päivänpolttava ja kaikkeen vaikuttava ongelma, joka vaatii pikaisia ratkaisuja. Tiilikaisen ministerisalkun vastuualueet ovat laajoja, mutta niillä kaikilla on suoria vaikutuksia ilmastoon.

Tiilikaisen ministerikaudella Suomi on nostanut kansainvälistä profiiliaan ilmastoasioissa. Suomalaiset olivat vahvasti neuvottelemassa YK:n Pariisin ilmastosopimusta. Monen keskeisen virkamiestyöryhmän vetäjänä nähtiin suomalaisia ja ministeri Tiilikainen oli yksi EU:n ministeritason neuvottelijoista.

Vaikka Donald Trumpin valtaannousu Yhdysvalloissa on vakavasti nakertanut uskoa Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden toteutumiseen, Tiilikainen uskoo edelleen sen merkitykseen.

– Mahdollisuudet pysyä Pariisissa sovitussa alle kahden asteen lämpötilan nousun tavoitteessa ovat varmasti olemassa. Se edellyttää kuitenkin huikean päättäväistä asennetta, Tiilikainen sanoo nyt, reilut pari vuotta Pariisin ilmastosopuun pääsyn jälkeen.

– Kyseessä on mitä suurimmassa määrin kansainvälinen yhteistyöharjoitus. Suomella on kuitenkin kaikki mahdollisuudet olla ilmastokysymyksissä kokoaan suurempi toimija, kunhan kotityöt tehdään hyvin.

Tiilikaisen kaudella Suomi on aktivoitunut myös EU:n sisäisissä ilmastokysymyksissä. Suomi on vaikuttanut paljon keinoihin, joilla unioni pyrkii saavuttamaan ilmastotavoitteet. Tammikuussa Euroopan parlamentti äänesti uusiutuvan energian direktiivin käsittelyssä ministerineuvoston ehdotusta kunnianhimoisempien tavoitteiden puolesta. Parlamentin hyväksymä esitys kestävän bioenergian käytön lisäämisestä perustui Suomen ja Ruotsin näkemyksiin.

Viime syksynä Suomi kokosi yhdessä Kanadan ja Iso-Britannian kanssa Irti hiilestä -liittouman, joka kannustaa hallituksia, yritysmaailmaa ja eri organisaatioita luopumaan nopeasti perinteisestä hiilivoimasta.

– Tavoitteena on, että Suomi luopuu kivihiilestä kokonaan viimeistään 2030. Mahdollisesti irtautuminen onnistuu nopeamminkin, Tiilikainen sanoo.

Kunnat ovat muutoksen generaattoreita

Arvotutkimusten mukaan ilmastonmuutos on suomalaisten suurin huolenaihe.

– Jos ilmastokysymykset kiinnostavat suomalaisia ihmisiä, niiden täytyy kiinnostaa myös päättäjiä. Vastuu kuuluu kaikille. Valtiovallan ja poliittisten linjausten täytyy näyttää suuntaa, asettaa päämääriä ja nostaa rimaa riittävän korkealle tasolle; linjausten käytännön toimeenpano jää kuitenkin päätöksiä ja valintoja tekeville tahoille. Kun 70–80 prosenttia päästöistä syntyy kaupungeissa, niin ilmastonmuutoksen vastainen taistelukin voitetaan tai hävitään niissä.

Päällimmäisenä tavoitteena Suomessa on Tiilikaisen mukaan päästä eroon hiilestä ja muista fossiilisista polttoaineista energianlähteinä. Kunnilla on tässä ratkaiseva asema, koska ne päättävät millä tavalla kaukolämpö tuotetaan.

Energiakysymysten merkityksen takia Tiilikainen nostaa kunnissa keskeiseen päätöksentekijärooliin luottamushenkilöiden ja ylimmän virkamiesjohdon lisäksi energia-asioista ja kaukolämmön tuotantotavoista päättävät.

Uusiutuvan energian lisäksi kunnat voivat vaikuttaa ilmastovaikutuksiinsa monin eri tavoin. Tiilikainen nostaa esimerkiksi vaikkapa ledeihin siirtymisen katuvalaistuksessa sekä puurakentamisen.

– Ilmastotyö etenee eri kunnissa vaihtelevasti. Edelläkävijät ovat tärkeitä, ja siksi esimerkiksi Syken koordinoima, hiilineutraaliuteen tähtäävien Hinku-kuntien verkosto on merkittävä.

Rakentamisen valinnoilla on massiivinen vaikutus

Rakennukset ja rakentaminen aiheuttavat noin kolmanneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä ja noin 40 prosenttia energiankulutuksesta. Rakentamisen ympäristövaikutusten vähentäminen on siksi keskeinen keino Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamisessa.

– Kun kysyntä rakentamisessa on kova – kuten parhaillaan on – niin alalla ei välttämättä nähdä tarvetta tehdä muutoksia. Uskon kuitenkin, että seuraavan 10–20 vuoden aikana rakennusala kokee isoja mullistuksia, ministeri Tiilikainen povaa.

Yksi Tiilikaisen ennustamista murroksista on puurakentamisen läpilyönti. Puu on uusiutuvaa materiaalia ja rakennukset itsessään toimivat hiilinieluina.

– Vaikka osa rakennuttajista onkin jo aktivoitunut puumateriaalin käytössä, niin yleisesti puurakentamiseen suhtaudutaan vielä hymähdellen. Mutta vielä 10–15 vuotta sitten uusiutuvan energian roolia vähäteltiin ja puhuttiin naureskellen risupaketeista. Nyt harva kyseenalaistaa uusiutuvan energian merkitystä.

Rakennusalan energiatehokkuusmääräykset ovat sitovia ja energiatehokkuutta on kehitetty jo pitkään. Tiilikaiselle se ei enää riitä. Vuoden 2017 syksyllä ympäristöministeriö julkaisi julkiselle sektorille vähähiilisen rakentamisen hankintaohjeet. 

– Nyt on myös käynnistetty valmistelutyö sen pohjustamiseksi, että ensi vuosikymmenen puolivälissä rakennusten olisi saavutettava tietty elinkaaren aikainen hiilijalanjälki. Rakennuttaja voisi itse päättää tavat riittävän pienen hiilijalanjäljen saavuttamiseksi. Seuraavaksi mallia on tarkoitus pilotoida ja lopulta asettaa kokonaisvaltainen rakentamisen hiilijalanjälkinormi.

Tiilikainen näkee kunnilla ison vastuun myös rakentamisen suuntaamisessa kestävämmille urille.

– Kunnat voivat omissa rakennushankinnoissaan asettaa tiukempia ympäristövaatimuksia kuin lainsäädäntö edellyttää. Lisäksi niillä on mahdollisuus kaavoituksella edistää haluamansa kaltaista rakentamista, esimerkiksi puun käyttämistä rakennusmateriaalina.

Tuupalan uuden puukoulun rakehtaminen oli vuodenvaihteessa 2016-2017 pitkällä. Parhaillaan on käynnissä C-osan yläpohjan eristys ja B-osan elementtien asennus.

Kohtuuhintaiseen asumiseen tarvitaan valtion vetoapua

Rakennusala on tällä hetkellä onneksi vahvassa vedossa, mutta valtion tukemalla asuntotuotannolla on nykytilanteessakin iso merkitys, Kimmo Tiilikainen sanoo. Monilla alueilla on edelleen kova tarve asunnoista.

– Valtion tukeman asuntotuotannon keskeinen hyöty on se, että sen avulla pystytään varmistamaan kohtuuhintaisten asuntojen saatavuus. Asuntojen on oltava saavutettavia tavallisille palkansaajille ja niillekin, joilla ei ole työpaikkaa.

Parhaillaan ympäristöministeriössä on meneillään pitkän korkotukimallin uudistaminen. Mallia on arvosteltu kannustimien puutteesta, ja siksi uudistuksessa siihen on yritetty löytää elementtejä, joilla tehdä tukijärjestelmästä houkuttelevampi rakennuttajien kannalta. Tiilikainen pitää hyvänä aloitteena myös selvitysmies, ARAn ylijohtaja Hannu Rossilahden selvitystä asukkaiden kohtuuhintaisen asumisen osuuskuntamallista.

– Euroopassa tämän tyyppinen rakentaminen on vireämpää kuin Suomessa. Meillä on kuitenkin pitkä osuuskuntatoiminnan perinne ja asukkaiden näkökulmasta asunto-osuuskuntamalli on hyvinkin kiinnostava, joten sitä kannattaa ehdottomasti viedä eteenpäin.

Talous

Hylkää idealismisi, maailmanparantaja

Tuolloin oli lama, ja isäni oli ollut työurallaan monissa tiukoissa paikoissa. Hän oli sarjayrittäjä aikana, jolloin kukaan ei vielä puhunut sarjayrittäjyydestä. Savolainen äijä, jolla oli vahvat mielipiteet ja suoraviivainen käsitys siitä mitkä asiat ovat hyödyllisiä ja tärkeitä.

1990-luvun alussa yhteiskuntavastuu ei ollut yrityksille tärkeiden asioiden joukossa. Sillä ei ollut tuolloin roolia isäni suunnitelmissa, mutta ei se ollut isompienkaan yritysten agendalla. Edes yhteiskuntavastuun tuomaa brändihyötyä ei kovin usein tunnistettu.

Nyt yritykset eivät voi enää olla välittämättä vastuullisuudesta. Myös Kuntarahoituksessa vastuullisuus on nostettu julkisesti strategian ytimeen. Syyskuusta lähtien olen suunnitellut päätyökseni paitsi firmamme viestintää, myös toimintatapojen vastuullisuuden kehittämistä.

Omasta vastuullisuudesta kertominen on melkoista tasapainottelua. Vaikka on paljon organisaatioita, jotka hoitavat tonttinsa tosi hienosti, vastuullisuudessa täydellistä tekijää ei ole olemassakaan. Aiemmin yritykset ovat kertoneet vain niistä jutuista, joissa ovat jo valmiiksi hyviä ja joissa on antaa kovia näyttöjä.

Vastuulliseksi julistautumisen myötä pitäisi kuitenkin pystyä kertomaan julkisesti myös niistä asioista, joissa on kehittämisen varaa ja joita halutaan siksi parantaa. Tunnustaa suoraan, että tässä ollaan vielä kesken, ja ehkä aika kaukanakin maalista. Se on mille tahansa yritykselle on aikamoinen kulttuurinmuutos. Meille ainakin.

Millaisen jäljen jätät ja miten sen teet

Nykyisessä maailmantilanteessa ei ole enää varaa siihen, ettei jokainen meistä tekisi kaikkea voitavaansa minimoidakseen oman toimintansa negatiivisia seurauksia. Se on vähintä mitä voimme tehdä. Sen lisäksi meidän pitää maksimoida oman toiminnan positiivisia vaikutuksia. Eikä viivan alle jäävä tulos ole ainoa kädenjälki, vaikka se onkin tärkeä.

Aina on niitä, joita vastuullisuuspaasaus ärsyttää. Osa pitää vastuullisuutta liiketoiminnasta irrallisena hyväntekeväisyytenä ja on sitä mieltä, ettei yrityksillä aidosti ole muuta tehtävää kuin tuottaa omistajilleen tulosta. Osa näkee vastuullisuuden pelkkänä markkinointipuheena.

Jos pitäisi valita, olen mieluummin naiivi kuin kyyninen. Onneksi tässä asiassa ei ole pakko valita.

Jokaisen yrityksen missiona ei ole maailman parantaminen, eikä tarvitsekaan olla. Vastuulliseen toimintatapaan panostavat yritykset ovat kuitenkin tutkitusti tuottavampia. Syitä voi olla monia: motivoituneemmat työntekijät, hiotummat prosessit, toimivammat kumppanuussuhteet ja sitoutuneemmat asiakkaat?

Isä oli loppujen lopuksi oikeassa siinä, että idealismini on vuosien mittaan karissut, kun monet tosielämän realiteetit ja reunaehdot – jotka usein ovat taloudellisia – ovat alkaneet tarkemmin hahmottua. Aika usein pitää tinkiä ihanteesta.

Kun hyväksyy oman epätäydellisyytensä, tärkeäksi tulee pyrkimys kohti parempaa. Enemmän kuin koskaan uskon siihen, että jokaisella teolla on väliä. Parantaa voi vähän kerrallaan, ja jatkuvaa parantamista minäkin haluan työssäni edistää.

Kyse ei kuitenkaan ole idealismista. Vastuullisuus on realismia. Se on sellaisten valintojen tekemistä, jotka pystyy perustelemaan ja joiden takana voi seistä, kyseenalaisti niitä kuka tahansa. Sitä isäkin olisi arvostanut.

Soili Helminen
Kirjoittaja on Kuntarahoituksen viestintäpäällikkö.

Näkökulmat

Avain laadukkaaseen rahoitusriskienhallintaan

Käyttäjiensä tarpeiden mukaan kehittyvä Apollo nyt reilusti yli sadan tyytyväisen suomalaisen kunnan käytössä. Samaa pilvipalvelua käyttävät päivittäin myös ruotsalaiset ja norjalaiset kunnat ja maakunnat.

Korkokustannukset kuriin

Korkoriski syntyy kun rahoitussopimusten korkokustannukset ovat riippuvaisia korkomarkkinoiden muutoksista. Apollo auttaa riskien hallinnassa.

– Korkoriskien tiedostaminen ja hallinta ovat kunnille ensiarvoisen tärkeitä esimerkiksi nyt kun epätietoisuus korkomarkkinoiden tulevasta suunnasta on lisääntynyt. Epävarmuus näkyy markkinakoroissa ja niiden ennusteissa, sanoo Kuntarahoituksen rahoituspäällikkö Okko Rostedt.

Apollon korkokustannusanalyysillä voidaan tehdä laskelmat niin menneistä kuin tulevista korkokustannuksista. Analyysin näyttämät korkokustannukset perustavat kunnan salkun sopimusten todellisiin kassavirtoihin sekä Apollon korkomarkkinaennusteisiin. Apollon avulla voidaan myös simuloida erilaisia markkinaskenaarioita, kuten korkokäyrän yhden prosentin nousun vaikutusta kunnan korkokustannuksiin tulevina vuosina.

– Palvelussa voi nähdä miten vaikkapa nostettava talousarviolaina tulee vaikuttamaan kunnan korkomenoihin, jatkaa Rostedt. Apolloa hyödynnetäänkin usein erilaisten rahoitusratkaisujen vaikutusten vertailuun kilpailutusten yhteydessä.

Korkoriskien hallinta

Apollo tarjoaa valmiit ja helppokäyttöiset analyysit rahoitussalkun riskien hallintaan. Niiden avulla voidaan kuvata salkun suojausastetta tietyllä hetkellä tai sen kehittymistä tulevina vuosina.

– Kun Apollo-palvelua lähdettiin rakentamaan, analyysimalleja kehitettiin nimenomaan kuntasektorin tarpeisiin, kertoo Kuntarahoituksen rahoituspäällikkö Jukka Leppänen.

Korkoriskin jakauma-analyyseissä Apollo tutkii rahoitussopimusten pääomapainotettua korkosidonnaisuutta eli korkoduraatiota. Palvelun avulla voidaan ennustaa tai simuloida suojausastetta tuleville vuosille esimerkiksi tilanteessa, jossa ollaan harkitsemassa korkojen nousulta suojaavia rahoitusratkaisuja kuten johdannaisia.

Korkosidonnaisuuden jakauma-analyysin toimintaperiaate sen sijaan on yksinkertainen ja sellaisenaan toimiva monille asiakkaille. Analyysi kuvaa rahoitussalkun jakautumista kiinteään ja vaihtuvaan viitekorkoon.

Korkoriskianalyysi näyttää sekä pääoma- että korkositoumusten jakautumisen, mikä helpottaa erilaisten rahoitusratkaisujen vaikutusten vertailua salkun rahoitusriskiaseman näkökulmasta.

Jälleenrahoitusriski

Poikkeuksellisissa markkinatilanteissa myös kuntien rahoituskustannukset voivat nousta merkittävästi. Jälleenrahoitusriski syntyy siis tilanteissa, joissa olemassa olevia lainasitoumuksia erääntyy maksettavaksi, mutta ne joudutaan jälleenrahoittamaan. Riski kasvaa, mikäli lainojen maturiteetit ovat lyhyitä tai lyhennystyyppinä on kertalyhenteinen eli bullet-laina.

Jälleenrahoitusriskien kartoittamisessa auttavat Apollon analyysit, joiden avulla voidaan suunnitella esimerkiksi kunnan sopimusten laina-aikojen hajauttamista riskien minimoimiseksi.

Ennakoi sopimustapahtumat

Rahoitussopimukset sisältävät usein aikasidonnaisia erityisehtoja, esimerkiksi jatko- ja purkuoikeuksia tai marginaalien tarkistuksia. Apollon kalenteritoiminto auttaa erilaisten tapahtumien, kuten marginaalien tarkistusten seurannassa. Tapahtumista voi tilata muistutuksen sähköpostiin halutulla ennakointiajalla, jolloin ikäviltä yllätyksiltä voidaan välttyä.

– Sopimustapahtumat, kuten rahoituslaitosten yksipuoliset marginaalintarkistusoikeudet, tapahtuvat kuitenkin usein pitkän ajan kuluttua sopimuksen allekirjoittamisesta, muistuttaa Leppänen.

– Kaikkien rahoitussopimusten tapahtumien löytyminen yhdestä sähköisestä kalenterista helpottaa erityisehtojen hallintaa ja myös minimoi niihin liittyvää henkilöriskiä.

Rahoituspolitiikka käytäntöön

Apolloon lisättävissä olevat compliance-ohjeet mahdollistavat kunnan salkun riskiasemaa kuvaavien lukujen raportoinnin ja ennustamisen rahoituspolitiikan mukaisesti.

Palvelu voidaan asettaa hälyttämään, mikäli seurattava tunnusluku – vaikkapa suojausaste – alittaa määritellyn kynnyksen tai esimerkiksi lainojen yhteissaldo uhkaa nousta asetettua maksimiarvoa korkeammaksi.

Myös sijoitusriskit hallintaan Apollon avulla

Kuntarahoitus julkisti vuodenvaihteessa yhteistyönsä suomalaisen FA Solutionsin kanssa kuntien sijoitustenhallinnasta Apollossa. Yhteistyön avulla kuntakonsernin varat ja velat ovat samassa palvelussa, mikä tuo läpinäkyvyyttä sijoitustoimintaan liittyviin riskeihin.

Kunnat ovat ulkoistaneet sijoituksiaan eri varainhoitajille, jolloin esimerkiksi tuottoja ja kustannuksia sekä koko sijoitussalkun kehittymistä voidaan nyt vertailla Apollo-palvelussa.

Lisätietoja Apollosta ja Apollo-tiimiltä, apollo(at)kuntarhoitus.fi

Digitaaliset palvelut

Faktat lyötiin tiskiin

Inspiran apulaisjohtaja Jon Forssell korostaa tunnelihankkeessa kysyntäriskin vaikutusta. Kyseessä on megaluokan projekti. Jos tunnelin kautta kulkevalle henkilö- ja tavaraliikenteelle onkin vähemmän kysyntää kuin ennakoitu, riskinä on, että tunnelista tulee iso taakka Suomen ja Viron veronmaksajille.

Forssell huomauttaa, että esimerkiksi Etelä-Euroopassa moottoriteistä kerättäviä käyttömaksuja on suunnitteluvaiheessa arvioitu yläkanttiin.

– Infrahankkeiden kysyntäarvioissa pitäisi olla konservatiivinen, koska niiden vaikutukset pitkäkestoisen hankkeen kannattavuudelle ovat niin suuret, Forssell toteaa.

Koska vaikutukset ovat suuret, niistä pitää Forssellin mukaan keskustella nyt. Suunnitelmissa on, että rakentaminen voidaan aloittaa vuonna 2025. Valmista tulisi vuonna 2040.

– Julkisella rahalla ei pidä lähteä tekemään mitään hankkeita kovin ylitoiveikkailla taustaskenaarioilla. Sen sijaan on hankittava lisää tietoa hankkeesta ja katsottava riskit realistisesti. Sen jälkeen poliitikot päättävät, onko tällainen infrastruktuuri tarpeen kyseisellä riskitasolla ja ennakoiduilla kustannuksilla, Forssell sanoo.

Myös selvitystyön projektijohtaja Kari Ruohonen korostaa rahoituskysymysten tarkkaa punnitsemista. Ruohonen oli projektissa mukana Uudenmaan liiton toimeksiannosta.

– Tässä täytyy miettiä fiksusti. On suunniteltava tekniset ratkaisut kunnolla, mutta ehkä jopa tätäkin tärkeämpää on ratkaista rahoitus siten, että se ei ole liian suuri taakka Suomen ja Viron talouksille. Tässä on syytä pitää mielessä, että tunnelin hyödyt tulevat vasta, kun rakentaminen on saatu valmiiksi eli aikaisintaan vuoden 2040 jälkeen, Ruohonen sanoo.

”Rahoitusmalli on rakennettavissa”

Toteuttamisselvityksen mukaan tunneli voi olla viisas investointi, jonka laajemmat yhteiskunnalliset ja kansantaloudelliset hyödyt ylittävät kustannukset.

– Tunneli poistaisi Suomen saarimaisen aseman meren takana ja yhdistäisi meidät eurooppalaiseen rautatieverkkoon, Ruohonen toteaa.

Toisaalta Suomen asema ”saarena” ei ole pelkästään haitta. Meriyhteys on halvin tapa kuljettaa suuria määriä tavaraa.

– Sen hyöty toteutuu vain, kun kuljetetaan isoja määriä ja raskasta tavaraa. Jos ajatellaan kallista tavaraa, jolla on kiire, niin nopea junayhteys Eurooppaan on parempi, Ruohonen sanoo.

– Jos uskotaan siihen, että tunnelin tuomat laajemmat hyödyt ovat huomattavat, tämäntyyppinen hanke voi olla julkiselle rahoittajalle huomattavan maksusitoumuksen arvoinen, Forssell muotoilee.

Forssellin mukaan tunneliprojektille on mahdollista luoda toimiva rahoitusmalli.

– Näkemykseni mukaan tällaiseen hankkeeseen pystyy tekemään toimivan rahoitusrakenteen, ja niitä tehdään jatkuvasti hankkeissa ympäri maailmaa.

Forssell korostaa, että rahoitusrakenteessa pitää kuitenkin huomioida hankkeeseen liittyvät riskit ja osapuolet, jotka niitä kantavat.

– Lisäksi pitää huomioida tarvittavan rahoituksen suuri määrä, joka vaikuttaa markkinoihin ja jopa valtiotason vastuisiin.

Projekti vaatisi EU-rahoitusta

Tunneliprojektin helmikuisen raportin mukaan rahoitus olisi mahdollista rakentaa yhdistämällä julkista ja yksityistä rahoitusta. Lisäksi yhtälö vaatisi tukirahoitusta esimerkiksi EU-rahan muodossa.

Valmistumisen jälkeen tunnelia pitäisi vielä subventoida julkisista varoista hieman samaan tapaan kuin kunnat ja valtio nyt subventoivat julkista liikennettä.

– Tunnelihanke on mahdollista toteuttaa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuusmallilla, jossa yksityinen sektori rahoittaa tunnelin rakentamisen. EU:n tukirahoituksen määräksi tehdyissä laskelmissa on arvioitu 40 prosenttia kustannuksista, mikä vastaa muiden suurten tunnelihankkeiden EU:n rahoitusosuutta, Forssell sanoo.

Tunnelin avaamisen jälkeen junien lipputulot ja käyttömaksut kattavat vuosittaiset operointikustannukset eli liikennöinti- ja kunnossapitokustannukset. Tästä huolimatta tunnelista vastaava yksityinen junien liikennöinnistä vastaava yhtiö tarvitsee lisärahoitusta pääomakulujen kattamiseen.

Kiina mukaan kuvioon?

Kari Ruohonen huomauttaa, että myös Kiina on otettava huomioon projektin suunnittelussa. Hän muistuttaa, että Kiina on jo avannut suoran tavarajunayhteyden Kouvolasta Kiinaan.

Ruohonen kehottaakin pohtimaan tunnelihanketta myös osana laajempaa rautatieverkoston kehittämistä, joka kytkisi Kiinan, Skandinavian maat, Baltian ja itäisen Euroopan yhdeksi rautatiekokonaisuudeksi.

– Voisiko Kouvolasta Kiinaan kulkevaa junayhteyttä yhdistää siten, että Suomenlahden ali kulkeva tunneli muodostaisi tälle oman pohjois–eteläsuuntaisen käytävän, Ruohonen visioi.

Kiinaa on julkisuudessa väläytelty myös yhtenä mahdollisena rahoittajana hankkeelle. Tunnelihankkeen toteuttamisselvityksessä ”Kiina-korttia” ei kuitenkaan käsitellä.

KuntarahoitusNeuvonantopalvelut