Ota yhteyttä Kirjaudu Avautuu uuteen välilehteen
Hae sivustolta

Kuntarahoitus etsii vuoden vihreää edelläkävijää – tutustu finalisteihin!

Vihreä edelläkävijä -kilpailussa Kuntarahoitus etsii ilmasto- ja ympäristöasioissa edistyksellisintä asiakastaan. Kilpailun palkinto on 10 000 euroa, jonka voittaja saa käyttää haluamaansa kestävän kehityksen hankkeeseen.

Vuoden vihreä edelläkävijä palkittiin ensi kerran vuonna 2019, jolloin kilpailun voitti Joensuun kaupunki ”kokonaisvaltaisella otteellaan” (linkki). Kilpailussa painotetaan tänäkin vuonna laajaa ja pitkäjänteistä sitoutumista kestävään kehitykseen. Finalistit ovat asettaneet kunnianhimoisia tavoitteita ilmasto- ja ympäristötyölleen ja tuovat niitä esimerkillisesti osaksi arkea. Vuoden vihreän edelläkävijän valitsee Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen työryhmä.

Syksyn aikana Kuntarahoitus esittelee verkkosivuillaan kilpailun finalisteja sekä hankkeita, jotka ilmentävät tahojen kunnianhimoista työtä ilmasto- ja ympäristötavoitteiden edistämiseksi. Voittaja paljastetaan 29. marraskuuta.

Vuoden 2023 vihreä edelläkävijä -kilpailun finalistit ovat:

Kokkolan kaupunki

Kokkola liittyi kunnianhimoisia päästövähennyksiä tavoittelevien kuntien HINKU-verkostoon (linkki) kesäkuussa 2022, mutta on tehnyt ilmastoviisaita valintoja jo pitkään. Kokkolan Piispanmäkeen valmistuu 2025 monitoimitalo, jota rakennetaan poikkeuksellisen vihreällä otteella. Sitoutuminen ympäristökysymyksiin ja kestävään rakentamiseen läpileikkaavat hanketta. Onnistuminen on vaatinut kaupungilta sitoutumista, ​halua ja kykyä ohjata hanketta haluttuun suuntaan.​ Tutustu Piispanmäen ”tummanvihreään” monitoimitaloon. (linkki)

Oulun Sivakka

A-energialuokka ei ole Oulun Sivakalle vain tavoite vaan minimitaso. Oulun kaupungin omistaman vuokratalokonsernin uudet kerrostalot Kaukovainiolla ovat poikkeuksellisen energiatehokkaita. Kiitos kuuluu uudenlaiselle lämmitysratkaisulle, jonka yhtiö toivoo näkevänsä myös laajemmassa käytössä Euroopassa. Lue lisää Kaukovainion vihreistä ja kohtuuhintaisista vuokrakerrostaloista. (linkki)

Pirkkalan kunta

”Viiden tähden” Pirkkala pitää paalupaikkaa Kuntarahoituksen ESG-sovelluksessa (linkki), joka seuraa kuntien kestävän kehityksen tunnuslukuja. Pirkkalan vastuullisuustyö on pitkäjänteistä: kunnassa on seurattu samoja tunnuslukuja viimeiset kuusi vuotta, ja niitä seurataan vielä kaksi lisää. Energiapihi Pirkkala-kampus on poikkeuksellinen hanke, jonka maltillinen energiankulutus ja kohtuullinen hiilijalanjälki vaativat huolellista suunnittelua. Tutustu kunnan historian suurimpaan rakennushankkeeseen. (linkki)

Siuntion kunta

Siuntio on kuulunut alusta alkaen HINKU-verkostoon. Puolet merenrantakunnan rantaviivasta on varattu virkistyskäyttöön tai metsien monimuotoisuutta turvaavan METSO-ohjelman piirissä. Kunnan sitoutuminen kestävään kehitykseen näkyy sivistys- ja hyvinvointikampus Siuntion Sydämessä, jonka monikäyttöiset ja muunneltavat tilat tuovat eri palveluja saman katon alle. Lue artikkeli (linkki) Siuntion Sydämestä tai tutustu kohteeseen ratkaisupankissamme. (linkki)

Y-Säätiö

Y-Säätiö on suurin valtakunnallisesti toimiva voittoa tavoittelematon vuokranantaja Suomessa. Säätiö haluaa mahdollistaa asukkailleen reilun siirtymän kohti hiilineutraalia elämää ja kannustaa kestäviin elämäntapavalintoihin. Y-Säätiön suunnitteilla oleva Elonkirjotalo on hieno esimerkki luonnon monimuotoisuutta edistävästä ja vähähiilistä elämäntapaa tukevasta rakentamisesta. Luonto huomioidaan niin rakenteissa, maanpinnan käytössä kuin kattokerroksen hyödyntämisessä. Lue lisää Elonkirjotalosta. (linkki)


Vihreä edelläkävijä -kilpailu huipentuu voittajan paljastukseen keskiviikkona 29. marraskuuta.

KuntarahoitusVastuullisuusVihreä edelläkävijä

Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste: Ensi vuoden bkt-ennuste alas, kuntien lainakanta kasvaa lähes 8 miljardilla 2027 mennessä

Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste, syyskuu 2023Lataa
Taulukko: Kuntarahoituksen ennuste Suomen talouden keskeisistä tunnusluvuista, kuten bruttokansantuotteesta ja työllisyydestä, vuosille 2022–2025.

Kuntarahoitus laskee ennustettaan ensi vuoden talouskasvusta lähes prosenttiyksiköllä. Kesäkuussa julkaistussa suhdanne-ennusteessa yhtiö arvioi Suomen bruttokansantuotteen kasvavan 0,5 prosenttia vuonna 2024. Nyt julkaistu syyskuun ennuste povaa 0,3 prosentin laskua. Muutosta selittävät eritoten asuntotuotannon äkkijarrutus sekä huonosti vetävä vienti.

– Rakentaminen kärsii erityisen paljon korkotason ja materiaalikustannusten noususta sekä asuntokaupan hyytymisestä. Konkursseja on nähty paljon, ja ala on iso työllistäjä. Rakennussektorin alakulon kerrannaisvaikutukset painottuvat vuoteen 2024, kertoo Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala.

Kuntarahoitus ei ennusta talouden taantumasta syvää tai pitkäkestoista. Myös työttömyyden odotetaan nousevan vain maltillisesti.

– Palkansaajien ostovoima on onneksi kääntymässä nousuun, ja korkohuippukin alkaa olla käsillä. Inflaatio on kuitenkin niin sitkeässä, ettei Euroopan keskuspankilta kannata vielä odottaa merkittäviä koronlaskuja, pääekonomisti Vesala arvioi.

Kuntien lainakanta kasvaa lähes kahdeksalla miljardilla 2027 mennessä

Tuleva vuosi tietää käännettä myös kuntien talouteen. Kuntarahoituksen ennusteessa kuntien tulos putoaa ja niiden lainakanta kasvaa lähes kahdella miljardilla eurolla vuonna 2024.

– Kunnat saivat sote-uudistuksesta kertaluontoisia verohäntiä ja sote-kiinteistöjen myynnistä tuloja, jotka pönkittivät niiden taloutta. Nyt hyvät ajat päättyvät ja kuntatalous kääntyy kivuliaasti kohti normaalia, sanoo Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio.

Kuntarahoituksen mukaan kuntien taloutta painaa erityisesti investointien rahoittaminen. Kuntien vuosikate heikkenee, ja yhä suurempi osa investoinneista joudutaan rahoittamaan velalla. Kuntarahoituksen ennusteessa kuntien lainakanta kasvaa lähes kahdeksalla miljardilla eurolla vuoteen 2027 mennessä.

– Näyttää siltä, että tulevina vuosina kunnat tarvitsevat lisärahoitusta noin 400 miljoonaa euroa enemmän vuodessa kuin mitä kesäkuussa ennustimme. Näkymä on vaikea, eikä vähiten hallitukselle, jonka tavoitteena on saattaa julkinen velkasuhde laskuun, Kallio arvioi.

Kuntarahoitus odottaa, että kunnat joutuvat lykkäämään investointeja ja jättämään hankkeita toteuttamatta. Tasapainotusohjelmia, palveluverkon tiivistyksiä ja veronkorotuksia nähtäneen myös.

Taulukko: Kuntarahoituksen ennuste kuntien talouden kehityksestä vuosina 2022–2027.

Vihreä siirtymä luo kasvun eväitä

Kuntarahoituksen ennusteessa todetaan, ettei julkisen talouden ongelmia ratkota yksin säästöin ja supistamalla: talouden tasapainottaminen vaatii tuottavuutta ja uusia tuloja. Kurjan suhdannenäkymän takana itää onneksi myös kasvun versoja.

– Suomeen kaavaillaan vihreän siirtymän investointeja noin 140 miljardin euron edestä. Todennäköisesti vain osa hankkeista toteutuu, mutta jo muutama prosentti tietäisi piristysruisketta, jonka eteen kuntienkin kannattaa tehdä kiivaasti töitä, toimitusjohtaja Kallio kehottaa.

Ennusteessa muistutetaan, että investointien toteutuminen edellyttää uusiutuvan energiantuotannon moninkertaistamista, mikä vaatii satsauksia myös sähkön siirtokapasiteettiin sekä energian välivarastointiin.

– Jos investoinneissa käynnistyy positiivinen kierre, talouskasvu voi nopeutua selvästi totuttua ripeämmäksi. Parhaassa tapauksessa talous yltää vuosikymmenen jälkipuoliskolla kasvulukuihin, jollaisia ei ole pitkään jatkuvana trendinä nähty sitten finanssikriisin, pääekonomisti Vesala pohtii.

– Se tietäisi paluuta parempiin vuosiin myös monen kunnan taloudelle, Kallio päättää.

Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste, syyskuu 2023Lataa

Lisätietoja:

Heidi Penttinen, viestintäpäällikkö
heidi.penttinen@kuntarahoitus.fi
puh. 045 139 3229

Huomisen talous: Rakentaminen hyytyy, vienti yskii – edessä viileä taloussyksy

Podcastin syyskauden avausjakso pureutuu Kuntarahoituksen syyskuun suhdanne-ennusteeseen. Äänessä pääekonomisti Timo Vesala. Kuuntele uusin jakso ja seuraa Huomisen talous -podcastia Spotifyssa, SoundCloudissa tai Applen tai Googlen podcast-palveluissa. Syyskauden aikana podcast ilmestyy joka toisen viikon tiistaina.

KuntarahoitusPääekonomistiTalous

Vihreän rahoituksen kolmikko kirittää kestävää kehitystä kotimaassa ja vahtaa kansainvälistä sääntelyä

Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen sisäinen arviointiryhmä täytti vastikään vuoden. Kolmihenkiseen kokoonpanoonsa ryhmä asettui elo-syyskuussa 2022, kun yhtiö päivitti vihreän rahoituksen viitekehyksensä. Uusi viitekehys on sujuvoittanut vihreän rahoituksen myöntämistä: ulkopuolisesta arviointiryhmästä luovuttiin, ja vastuu hankkeiden arvioinnista siirtyi talon sisälle Rami Erkkilälle, Mikko Noroselle ja Kalle Kinnuselle.

– Sisäinen arviointiryhmä voi kokoontua tarvittaessa nopeastikin. Se tarkoittaa, että hankkeita voidaan arvioida sitä mukaa, kun asiakkaat tarvitsevat rahoitusta, vastuullisuuspäällikkö Kinnunen sanoo.

Aikataulu siis joustaa, kriteerit eivät. Kuntarahoituksen uusi vihreän rahoituksen viitekehys on entistä tiukempi ja läpinäkyvämpi.

– Vihreää rahoitusta ei esimerkiksi enää myönnetä hankkeisiin, joissa lämmitykseen käytetään suoraan fossiilisia energianlähteitä, selventää Erkkilä, joka toimii tiimissä vastuullisen rahoituksen senior asiantuntijana.

Arviointia, raportointia ja vaikutuslaskentaa

Hankkeiden arviointi ja dokumenttien läpikäynti vie suuren osan Erkkilän ja Norosen työajasta. Tullakseen valituksi vihreän rahoituksen portfolioon, kahden arviointiryhmän jäsenen tulee arvioida ja hyväksyä hanke. Kuntarahoituksen vastuullisuustyötä johtava Kinnunen tuuraa kaksikkoa tarvittaessa.

­– Käymme viikon mittaan läpi toistemme tekemiä päätösesityksiä ja keskustelemme niistä palavereissa perjantaisin, kertoo työryhmän tuorein kuntarahoituslainen, vastuullisuusanalyytikkona viime vuoden toukokuussa aloittanut Noronen.

– Jos päätös vaatii tarkempia tietoja, voimme kysyä asiakkaalta täydennystä. Ulkopuolinen arviointiryhmä kokoontui harvemmin, ja silloin päätös oli ”kyllä” tai ”ei”, Erkkilä muistelee.

Kolmikko osallistuu myös asiakastapaamisiin, pitää yhteyttä pankkeihin ja muihin sidosryhmiin sekä seuraa vastuullisen rahoituksen ympärillä vellovaa sääntelyä. Isona osana työtä on vuosittain tehtävä vihreän rahoituksen vaikutusraportointi eli hankkeiden ympäristövaikutusten laskeminen ja julkaisu.

Kotimaan ja kansainvälisen risteyksessä, välillä ristivedossa

Arviointiryhmän toinen jalka on kotimaassa, toinen kansainvälisillä markkinoilla.

– Yhtäältä pitää katsoa, mihin rahoitusta myönnetään ja mitä laki sanoo kotimaassa. Toisaalta taas pitää miettiä, mitä kansainvälinen sääntely ja sijoittajat vaativat. Molempiin suuntiin pitää olla uskottava, Kinnunen pohtii.

Ristivetoakin saattaa syntyä, kun mennään yksityiskohtiin ja puhutaan esimerkiksi veden virtausnopeuksista.

– EU-taksonomia sanoo, ettei vesi saisi virrata suihkuissa nopeammin kuin kahdeksan litraa minuutissa. Suomen rakennusmääräyksissä vähimmäistaso on yhdeksän litraa minuutissa. Näitä kahta on sitten aika hankala sovittaa, Erkkilä naurahtaa.

Tätä ja muita ”käytettävyyshaasteita” ratkotaan parhaillaan unionin asettamissa työryhmissä. Varmaa kuitenkin on, että sääntely kestävän rahoituksen ympärillä kiristyy. Samalla raportoinnilta vaaditaan enemmän.

– Rimaa hilataan ylöspäin ja asiakkailtakin varmaan halutaan entistä tarkempia tietoja. Siihen kannattaakin jo varautua, Noronen kehottaa.

Kinnunen sanoo, että toimijoiden ja hankkeiden vastuullisuutta sekä ESG-riskejä aletaan jo katsoa kokonaisuutena – tulevaisuudessa vielä laajemmin.

– Enää ei keskitytä vain yhteen kirjaimeen. Voi olla, että meilläkin toiminta muuttuu niin, että arvioimme asiakkaidemme vastuullisuutta kokonaisvaltaisesti.

Entä millaisia hankkeita vihreän rahoituksen sisäinen arviointiryhmä haluaisi nähdä lisää?

– Tänä vuonna arvioitiin ensimmäinen biodiversiteettihanke. Se oli mielenkiintoinen tapaus, liittyi joen ennallistamiseen. Näitä lisää, Noronen toivoo.

Vihreä rahoitus

Kuntarahoitus myöntää vihreää rahoitusta hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia positiivisia ilmasto- ja ympäristövaikutuksia. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa vihreää rahoitusta on myönnetty vuodesta 2016, ja tänä päivänä rahoituksen piirissä on yli 300 hanketta Helsingistä Inariin.

Lue lisää vihreästä rahoituksesta.

Lue myös:

KuntarahoitusVastuullisuus

USA:n talous käy kuumana, Euroopassa syksy alkaa viileämmin – Kuntarahoituksen markkinakatsaus 08/2023 on julkaistu

Kuntarahoituksen markkinakatsaus, elokuu 2023Lataa

Alkuvuoden talouskasvu on ylittänyt odotukset lähes kaikkialla länsimaissa, sanoo Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala yhtiön elokuun markkinakatsauksessa. Yhdysvalloissa makrotalouden uutisvirta on jatkunut vahvana läpi kesän, Euroopassa taloutta ovat kannatelleet valtioiden energiatuet, palvelualojen vahva veto sekä korkea työllisyys ja Suomessakin bkt-kasvu elpyi vuoden ensimmäisellä puoliskolla odottamattoman paljon.

Yhdysvalloissa talous ei näytä jäähtymisen merkkejä vielä syksyn kynnykselläkään. Euroopassa tilanne on toinen.

– Kiristynyt rahapolitiikka vaikuttaa talouteen viiveellä, ja loppuvuodelle suhdanneodotus on jo selvästi heikentynyt. Näkymät ovat synkentyneet erityisesti teollisuudessa ja rakentamisessa, mutta myös palvelualojen kasvussa paras terä on taittumassa, pääekonomisti Vesala arvioi.

Maailmantalouden ykkösriskinä Vesala pitää Kiinaa, jonka taloudesta kantautuu nyt lähes yksinomaan huonoja uutisia.

– Koronarajoitusten poistumisen jälkeen kotimarkkinoiden elpyminen ei ole jatkunut Kiinassa toivotusti. Kiinteistömarkkinoiden ongelmat ovat syventyneet, eikä vientikään vedä entiseen malliin, Vesala pohtii.

Kasvuyllätykset mutkistavat keskuspankkien työtä

Pääekonomisti arvioi pahimman inflaatiopiikin olevan takanapäin, mutta kuluttajahintojen kehitykseen liittyy yhä epävarmuutta.

– Euroopassa talouden tasapainottumista hidastavat erilaiset rakenteelliset jäykkyydet, ja EKP:n on vaikea arvioida, milloin rahapolitiikkaa on riittävästi kiristetty, Vesala selventää.

Markkinat odottavat Euroopan keskuspankilta enää yhtä koronnostoa. Korkohuippu saatetaan saavuttaa syksyn aikana, mutta sitkeän pohjainflaation ei odoteta antavan EKP:lle sijaa nopeisiin koronlaskuihin.

Peli on yhä auki myös Yhdysvalloissa. Kesän positiivisilla talousyllätyksillä on kääntöpuolensa, muistuttaa Vesala.

– Kasvun piristyminen ja kireät työmarkkinat voivat yhä vaikeuttaa hintapaineiden talttumista. Markkinoiden toiveissa Fed olisi jo koronnostonsa tehnyt, mutta mitenkään varmaa se ei ole.

Suomessa ostovoiman luisu on pysähtymässä

Suomen talous on kasvanut pitkälti palvelualojen varassa. Teollisuudessa ja rakentamisessa suhdanne on kääntynyt jo selvästi heikompaan suuntaan. Kuluttajille on onneksi luvassa helpotusta.

– Palkankorotusten myötä kuluttajien ostovoiman lasku on onneksi pysähtymässä, mikä yhdessä vahvan työllisyyden kanssa on hyvä vastalääke suhdanneluisua jyrkentäville voimille.

Alkuvuoden kasvuyllätys sysää matalasuhdannetta myöhemmäksi, sanoo pääekonomisti Vesala.

– Vuosi 2023 saattaa osoittautua ennustettua vahvemmaksi, mutta vuoden 2024 kasvuarvoihin liittyy suuria kysymysmerkkejä – ei vähiten rakentamisen äkkijarrutuksen vuoksi.

Kuntarahoituksen markkinakatsaus, elokuu 2023Lataa

Kuntarahoituksen syyskuun suhdanne-ennuste julkaistaan tiistaina 12. syyskuuta. Ilmoittaudu julkaisutapahtumaan klo 13–14 täällä tai tilaa esitysmateriaali täällä.

KuntarahoitusPääekonomistiTalous

”Tuleva vuosi on hyvinvointialueille totuuden hetki” – Keski-Suomessa kurotaan umpeen 51 miljoonan alijäämää

Vastuu sosiaali- ja terveyspalveluista sekä pelastustoimesta siirtyi vuodenvaihteessa kunnilta hyvinvointialueille. Miten uudistus on sujunut Keski-Suomessa?

”Vuodenvaihteessa tavoitteena oli toteuttaa turvallinen siirtymä. Siinä sanoisin, että tavoitteet saavutettiin onnistuneesti: kouluarvosanaksi antaisin 8 ½.

Asiakkaiden näkökulmasta palvelut siirtyivät ilman isoja muutoksia: näkyvin ero oli varmaan, että terveyskeskusten ikkunoihin tulivat uudet hyvinvointialueen logot. Henkilöstön kannalta palkanmaksu oli iso koeponnistus. Tammikuun 13. oli noin 9 500 hyvinvointialueen työntekijän palkkapäivä: vajaa 70 ei saanut palkkaa, mutta tämä päästiin korjaamaan viimeistään seuraavana päivänä, ja noin kolmellasadalla oli haasteita palkanlisien kanssa. Kokonaisuutena se sujui kuitenkin melko hyvin.

Haasteista on mainittava IT-järjestelmät. Henkilöstöä tuli 26 organisaatiosta ja erityisesti uudet kirjautumistavat vaativat aikaa, ennen kuin ne alkoivat muodostua rutiiniksi. Tältä osin voi nöyrästi myöntää, että olisimme organisaationa voineet onnistua paljon paremminkin.”

Keski-Suomen hyvinvointialueella toimii 22 kuntaa. Miten yhteistyö kuntien kanssa on lähtenyt käyntiin?

”Yhteistyötä tehtiin ahkerasti etenkin vuodenvaihteessa. Hyvinvointialueella ei ollut vielä valmista organisaatiota loppuvuodesta 2022, joten kunnat auttoivat meitä paljon esimerkiksi taloushallinnon asioissa. Vastaavasti tammikuun 1. päivä meille siirtyneet henkilöt tukivat kuntia tilinpäätöksissä ja auttoivat saamaan viimeiset asiat kirjoihin ja kansiin.

Yhteistyö on edelleen äärimmäisen tärkeää, vaikka hyvinvointialueen toiminta onkin käynnistynyt ja eletään uutta aikaa. Kuntien kanssa on löydyttävä paljon yhteistä pintaa, jotta saadaan turvattua jatkumo asiakkaiden palveluissa.

Olemme pitäneet viikoittaisia keskustelutilaisuuksia hyvinvointialueen johdon ja kuntajohtajien välillä etäyhteyksin, ja kerran kuussa on pyritty kokoontumaan kasvokkain. Aluepoliitikot ovat myös jalkautuneet kuntakierroksille kuulemaan ajatuksia ja palautetta henkilökunnalta, kuntajohdolta ja tietysti ihan tavallisilta keskisuomalaisilta. Kesällä hyvinvointialueen ylin johto vieraili viiden työpäivän ajan kunnissa ja eri toimipisteissä ympäri Keski-Suomea. Vierailuista halutaan vakituinen käytäntö ja osa arkea.”

Mitä on työpöydälläsi juuri nyt?

”Keski-Suomen hyvinvointialueen strategia hyväksyttiin ensimmäisten joukossa kesällä 2022. Nyt viemme sitä käytäntöön. Strategiaan kuuluu esimerkiksi tuottavuusohjelma, jossa kurotaan umpeen hyvinvointialueen 51 miljoonan euron alijäämää. Siinä riittää tehtävää tuleville kuukausille ja vuosille.

Tuleva vuosi on hyvinvointialueille totuuden hetki. Tänä vuonna budjettimme oli pitkälti suuntaa antava, koska vertailuluvut saatiin kunnilta. Seuraavassa budjetissa takana on vuosi itsenäistä elämää, joten rivejä voidaan verrata hyvinvointialueen omiin lukuihin. Silloin nähdään, miten organisaatio toimii ja mihin talous asettuu.”

Millaisia asioita aiot edistää hyvinvointialueen johdossa?

”Hyvinvointialueen strategiassa puhutaan paljon ihmislähtöisyydestä. Sitä aion itsekin tuoda esiin joka käänteessä. Tässä työssä ihminen on kaikki kaikessa, oli sitten kyse asiakkaista, työkavereista tai sidosryhmistä.

Johtajana pyrin noudattamaan ’servant leadership’ -ajattelua eli palvelevan johtamisen mallia. Minun tärkein tehtäväni on varmistaa, että muu organisaatio onnistuu työssään. Se vaatii psykologista turvallisuutta: sellaista ilmapiiriä, jossa virheitä ei tarvitse pelätä eikä epäkohdista vaieta.”

Mitä kaikkea olet tehnyt työurallasi?

”Minulla on pitkä tausta teollisuudessa, mikä on aika poikkeuksellista tällä alalla. Nuorena diplomi-insinöörinä vedin Lindströmin pesulaa Konalassa. Sittemmin olin kännykkäbisneksen ja energiateollisuuden palveluksessa Kaakkois-Aasiassa ja Kiinassa. Vuonna 2016 palasin Suomeen, ensin toimitusjohtajaksi hammashoitoalan yritykseen ja sitten Islab-laboratoriokeskukseen. Keski-Suomeen siirryin Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin johdosta.

Olen siis ammattijohtaja ja taustani on aika kirjava. Muutos on yhdistävä tekijä. Olen käynnistänyt toimintaa kuudessa eri yrityksessä ja tehnyt viisi isoa suunnanmuutosta eri toimialoilla ja eri puolilla maailmaa. Kun iso muutos on käynnissä, ihmiset haluavat lopulta aika samanlaisia asioita: perusturvaa, työtä, sitä että itse voi hyvin ja firma voi hyvin.”

Mitä kirjaa, sarjaa, elokuvaa tai podcastia suosittelisit?

”Suosittelen lämpimästi Paula Kilpisen kirjaa ’Inhimillinen strategia’ kaikille, jotka pohtivat strategian toiminnallistamista. Se on ensimmäinen suomalainen johtamiskirja, jossa ihminen on kaiken keskellä. Tutustuin Paulaan pari vuotta sitten, ja hän toimi hetken mentorinani. Olen saanut todella paljon irti keskusteluistani Paulan kanssa, ja samat oivallukset näkyvät kirjassakin.”

Kenen kunta- tai aluevaikuttajan mietteitä haluaisit kuulla seuraavaksi?

”Kuntayhteistyö on hyvinvointialueille toiminnan kulmakivi ja erittäin tärkeää myös alueen asukkaille. Hankasalmen kunnanjohtaja Matti Mäkinen johtaa kunnanjohtajien verkostoa Keski-Suomessa. Olisi mukava kuulla Matin ajatuksia yhteistyöstä kuntien ja hyvinvointialueen välillä.”

JAN TOLLET
Työ: Hyvinvointialuejohtaja, Keski-Suomen hyvinvointialue
Koulutus: DI, eMBA
Syntynyt: 1966
Kotoisin: Helsingistä
Asuu: viikot Jyväskylässä ja viikonloput Helsingissä

Lue juttusarjan aiemmat osat:

Teksti: Roope Huotari
Kuva: Tero Takalo-Eskola

AsiakastarinatHyvinvointialueiden asiakastarinatKunta-/aluevaikuttaja

Lainasalkku- ja kassaennustesovellukset ovat budjetoinnin pelastus

Lahden vanhusten asuntosäätiö otti käyttöönsä Kuntarahoituksen lainasalkkusovelluksen ja kassavirtaennusteet. Digitaalisen työkalun ansiosta säätiön budjetin suunnittelu on helpottunut huomattavasti haastavina aikoina.

Lahden vanhusten asuntosäätiö sr (LVAS) edistää Lahdessa seniorien asumista. Säätiö vuokraa esteettömiä ja kohtuuhintaisia koteja asukkaille, jotka ovat täyttäneet 55 vuotta. Valtaosa säätiön 23 asuintalosta sijaitsee kivenheiton päässä Lahden torilta.

– Asunnoissamme viihdytään hyvin, kodit ovat esteettömiä ja palvelut lähellä. Lisäksi työskentelemme yhteisöllisyyden eteen. Taloissamme on kerhohuoneita ja kuntosaleja, ja toisista pidetään huolta. Jos naapurista ei kuulu, asukkaiden aloitteesta on lähdetty usein selvittämään, onko naapurilla kaikki kunnossa, kertoo säätiön talousjohtaja Anne Tuovinen.

Säätiön asunnot ovat suosittuja ja niihin olisi asukkaita jopa jonoksi asti. Ikääntyneiden asumista järjestetään sekä omana toimintana yhteisöllisissä senioritaloissa että eri palveluntuottajien toimesta ympärivuorokautisen palvelun kodeissa. Säätiön omistamissa taloissa asuu seniorien lisäksi myös mm. mielenterveyskuntoutujia.

Kuntarahoituksen digitaaliset työkalut ovat talousjohtajalle ”varsinainen aarre”

– Pienen säätiön talousjohtajana saa tehdä kaikkea. Vastuullani on budjetointi, rahoituksen suunnittelu, jälkilaskenta, ulkoinen laskenta ja kirjanpito. Tarjoamme asuntojen lisäksi kotona asumista palvelevia toimintoja, kuten ateriapalvelua, eli asiakkaiden koteihin vietäviä aterioita, Tuovinen kuvailee.

Kuntarahoituksen digitaalisten palveluiden kautta säätiö hallinnoi rahoitussopimuksiaan, ja seuraa markkinainformaatiota ja talousennusteita samasta paikasta.

– Lainasalkku- ja kassaennustesovellukset ovat varsinaisia aarteita näin talousjohtajan näkökulmasta. Ne ovat auttaneet meitä laatimaan budjetin, jonka ansiosta selviämme taloudellisesti haastavassa ajassa korkojen noustessa ja inflaation kasvaessa.

Ennusteet tarjoavat tärkeää näkyvyyttä korkojen kehitykselle

Säätiö otti Kuntarahoituksen digitaaliset palvelut käyttöön kesäkuussa 2022 pitkän suunnittelun jälkeen. Aiemmin käytössä oli ollut toinen lainahallintaohjelma, joka tarjosi näkymän korkosidonnaisuuksiin ja lyhennyksiin, mutta ei lainkaan ennusteita.

– Tarvitsimme kiperästi näkyvyyttä korkojen käyttäytymiseen ja ennusteita, kun Ukrainassa puhkesi sota ja maailma muuttui yhdessä yössä. Yksin pienehkössä toimintaympäristössä ei ole aikaa hankkia tarvittavia määriä dataa, jotta voisin ennustaa, miten kymmenien lainojen korot käyttäytyvät ja pohtia järkeviä vuokrakorotuksia. Työkalu on ollut oikea pelastus.

LVAS oli aiempina vuosina seurannut Kuntarahoituksen markkinakatsauksia. Sitä myöten myös työkalun ennusteisiin on ollut helppo luottaa.

– Seuraan tarkasti lainasalkun korkoennusteita suhteessa budjettiin ja kassavirtaan. Työkaluun kuuluu kassavirta-analyysi, josta näen lainojen korkokustannukset ja lyhennykset. Se helpottaa vuosittaisen kassavirran suunnittelua. Kun käsittelen kassasta heinäkuun lainahoitokuluja, on hyvä tietää, minkä verran kassasta liikkuu rahaa joulukuussa.

Nopeampaa ja uskottavampaa työtä luotettavan sovelluksen ansiosta

Säätiö suunnitteli työkalun käyttöönoton Kuntarahoituksen kanssa askel askeleelta. Aluksi muutama laina perustettiin yhdessä työkaluun, jotta jatkossa LVAS:n henkilöstön on ollut helppo käyttää sovellusta itsenäisesti. Tuovisen lisäksi sovellusta käyttävät säätiön kirjanpitäjä ja toiminnanjohtaja.

– Sovellus tuo uskottavuutta. Velkavetoisella ja velkavipuisella alalla lainakantamme on säätiön toimintaan nähden suuri, joten luotettavat ennusteet auttavat minua paitsi työssäni myös perustelemaan muille, mitä toimenpiteitä milloinkin kannattaa tehdä. Tein hiljattain esimerkiksi hallitukselle selvityksen lainoista ja sijoituksista ja siitä, miten kassamme riittää.

Tuovisen mielestä työkalun kirkkaimmat hyödyt näkyvät muun muassa budjetoinnissa, ennusteissa, kassavirrassa ja rahoituksen suunnittelussa. Tärkeimmät toiminnot ovat jo tulleet tutuksi, ja uuttakin opeteltavaa on edessä:

– Kuntarahoituksen digitaalisessa asioinnissa voi kuulemma tehdä lainahakemuksen yhteydessä tarjouspohjan muille rahoittajille, mikä on tosi hieno ominaisuus. Samaa työtä ei tarvitse tehdä moneen kertaan, mikä säästää luonnollisesti aikaa. Odotan kovasti, että pääsen kokeilemaan sitä.

Digitaalinen asiointi laajeni lainojen hakemiseen

Kuntatodistuksia ja pidempiä lainoja voi nyt hakea digitaalisesti asiointisovelluksessa. Sovellus on maksuton ja avataan kaikille asiakkaillemme.

Kirjaudu digitaalisiin palveluihin

Digitaaliset palvelutKuntarahoitus

Kymmenen vuotta kiinteistöleasingia – uusi rahoitusmuoto toi asiakkaille kustannustehokkaan vaihtoehdon ja muutti markkinaa

Kuntarahoituksen kiinteistöleasing täyttää tänä vuonna pyöreitä. Yhtiö toi uuden rahoitusmuodon markkinoille vuonna 2012, ja ensimmäinen kiinteistöleasingsopimus solmittiin seuraavana vuonna. Ensimmäisenä kiinteistöleasingia sai sairaanhoitopiiri uuden keskuskeittiön rakentamiseen. Seuraava kohde oli jätevedenpuhdistamo Varsinais-Suomessa.

Kiinteistöleasing moninkertaisti leasingrahoituksen määrän Kuntarahoituksessa. Ennen vuotta 2013 yhtiö rahoitti leasingilla vain irtaimen käyttöomaisuuden hankintoja sekä siirrettäviä tilaelementtejä. Sen jälkeen leasingia saatettiin myöntää myös kuntien suurimpien investointien, kuten esimerkiksi koulujen ja päiväkotien, rahoitukseen.

– Tavoitteena oli tuoda leasingmarkkinoille lisää vaihtoehtoja, läpinäkyvyyttä ja kilpailua, sanoo Kuntarahoituksen asiakkuuspäällikkö Karl Lintukangas.

”Ketsuppipullon korkki pamahti auki”

Kymmenen vuotta sitten kiinteistöleasingin käyttö oli kunnissa harvinaista. Rahoittajia oli vähän ja hinnat olivat korkeita.

– Leasing oli kallis vaihtoehto. Kuntarahoituksen tulo markkinoille sai muutkin laskemaan hintoja. Tätä nykyä marginaalit ovat aika lähellä tavallista lainarahaa, kertoo asiakkuuspäällikkö Daniel Eriksson.

Uuden rahoitusvälineen suosio kasvoi ensin hitaasti, sitten kertarysäyksellä. Yhtiön leasingkanta kasvoi useita kymmeniä prosentteja vuosi toisensa jälkeen. Eriksson puhuu ”ketsuppipulloefektistä”.

– Kunnissa päätöksiä peilataan aika usein naapurikuntiin tai muihin verrokkeihin. Myös kiinteistöleasing otettiin varovasti vastaan. Taisi mennä vuosi, että saimme ensimmäiset kaupat tehtyä. Mutta sitten kun kentältä alkoi kantautua hyviä kokemuksia, ketsuppipullon korkki pamahti auki, hän naurahtaa.

Myös elinkaarimallin käyttö kuntien toimitilahankkeissa yleistyi samoihin aikoihin. Kiinteistöleasing sopii erityisen hyvin yhteen elinkaarimallin kanssa.

– Elinkaarimallissa kunnille voidaan tarjota 20 vuoden leasingsopimusta 50 prosentin jäännösarvolla. Silloin saadaan rahoitusrakenne, joka vastaa 40 vuoden poistoaikaa. Kustannukset voidaan siis pilkkoa pienempiin osiin kuin lainassa, jossa takaisinmaksuaika on enimmillään 30 vuotta, Lintukangas selventää.

Vuonna 2016 Kuntarahoitus toi markkinoille vihreän rahoituksen ensimmäisenä rahoitusalan toimijana Suomessa. Suosittu vihreä rahoitus kasvatti myös kiinteistöleasingin kysyntää: ensimmäisenä vuonna vihreää kiinteistöleasingia myönnettiin neljään kouluhankkeeseen Hollolassa ja Joensuussa sekä uuteen palvelukeskukseen Hämeenlinnassa.

Kysytty kiinteistöleasing jatkaa kasvuaan

Tätä nykyä Kuntarahoitus rahoittaa kymmeniä kiinteistöleasinghankkeita vuodessa. Yhteensä rahoituskohteita on jo noin 150. Yhtiön leasingkanta on kasvanut kymmenessä vuodessa reilusta kuudestakymmenestä miljoonasta 1,3 miljardiin euroon.

Koulut ja päiväkodit ovat edelleen yleisimpiä kiinteistöleasingkohteita, mutta leasingilla rahoitetaan myös esimerkiksi jätevedenpuhdistamoja, hyvinvointikeskuksia ja paloasemia. Kiinteistöleasingia käytetään etelästä pohjoiseen, joka maakunnassa.

Rahoitetut kohteet ovat pääasiassa uudiskohteita, mutta myös peruskorjaus- ja laajennushankkeita on rahoitettu kiinteistöleasingilla. Voit tutustua Kuntarahoituksen rahoittamiin kiinteistöleasingkohteisiin ratkaisupankissa. (linkki)

Kysyntä jatkaa kasvuaan, uskovat asiakkuuspäälliköt.

– Yleinen trendi on se, että kunnat pohtivat taselainan lisäksi myös muita vaihtoehtoja. Siinä vertailussa kustannustehokas ja indeksikorotuksista vapaa kiinteistöleasing on vahvoilla, Lintukangas päättää.

Kiinteistöleasing

Kuntarahoituksen kiinteistöleasing antaa mahdollisuuden rahoittaa kiinteistöhankkeita perinteisistä rahoitusratkaisuista poiketen. Kiinteistöleasing soveltuu erinomaisesti erilaisten yhteiskunnallisten rakennuskohteiden hankintaan. Tyypillisiä kohteita ovat esimerkiksi koulut, päiväkodit ja monitoimitalot.

Lue lisää Kuntarahoituksen leasingrahoituksesta täällä. (linkki)

Katso video kiinteistöleasingista rahoitusmuotona:

KuntarahoitusLeasing

Parempia päätöksiä ja apua arkeen – Jaakko Suhonen kehittää digitaalisia palveluja asiakkaiden tarpeisiin

Suhonen toimii senior asiantuntijana Kuntarahoituksen digitaalisissa palveluissa. Osana kolmihenkistä tiimiä hän vastaa siitä, että Kuntarahoituksen laina- ja sijoitussalkku, talous- ja kassaennuste, digitaalinen asiointi ja ESG-sovellus toimivat ja vastaavat asiakkaiden tarpeisiin. Kiinnostus rahoitusalaa kohtaan virisi jo varhain.

– Isäni on tehnyt pitkään töitä rahoitusohjelmistojen kanssa. Hänen työtään seuratessa tuli ajatus, että tämä voisi olla minunkin alani. Ajattelen myös aika matemaattisesti, mikä sopii tähän työhön, Suhonen pohtii.

Ohjelmistojen kehittäminen on tavalla tai toisella ollut osa Suhosen työuraa alusta asti. Opiskeltuaan rahoitusta hän aloitti oman alansa työt Nordeassa. Sieltä Suhonen siirtyi FA Solutions -ohjelmistoyritykseen, joka kehittää varainhoidon ohjelmistoja.

– Minut palkattiin sinne ymmärtämään asiakasta, Suhonen kuvailee.

– Ymmärsin esimerkiksi monimutkaisten korkojohdannaisten hinnoittelua. Siitä oli paljon hyötyä, kun tulkkasin asiakkaiden toiveita kehittäjille.

Digipalveluilla parempia päätöksiä

Suhonen on työskennellyt Kuntarahoituksessa pian neljä vuotta. Työpäivissä vuorottelevat asiakastapaamiset ja kehitystyö. Asiakkaat ovat Suhoselle työn suola ja tärkeä vetovoimatekijä Kuntarahoituksessa.

– Tein aiemmin enemmän töitä tekniikan parissa. Nyt kaiken keskellä ovat asiakkaat ja heidän haasteensa, joita ratkotaan yhdessä ohjelmistojen tuella. Tosielämän ongelmien ratkominen ja asiakkaiden auttaminen ovat tässä työssä parasta.

Kuntarahoituksessa pidetään aidosti asiakkaan puolta, ja siitä Suhonen pitää.

– Me emme tee voittoa digitaalisilla palveluilla. Vuosimaksuilla katetaan vain kustannukset. Jos asiakkaalla on esimerkiksi hyvä lainasalkkusovellus jo valmiiksi käytössään, meidän ei tarvitse sitä korvata.

Tavoitteena on helpottaa asiakkaiden arkea ja auttaa muuttuvassa maailmassa. Nyt ajankohtainen aihe on korkokustannusten mallintaminen.

– Korot olivat pitkään nollassa, ja tulevien korkokulujen arvioiminen oli helppoa, kun kunnat maksoivat lainoistaan pelkän marginaalin. Nyt kustannukset ovat moninkertaistuneet. Näissä tapauksissa tulevien lainatarpeiden mallintaminen lainasalkkuun ja niistä saatavat korkoennusteet tuovat todella paljon apua.

Suhoselle työn merkitys muodostuu tästä: hän ja muut kuntarahoituslaiset auttavat asiakkaita tekemään parempia päätöksiä.

– Kunnilla ei aina ole tietoa kaikista mahdollisista rahoitusmalleista ja niiden vaikutuksista. Yritämme osaltamme auttaa siinä, että asiakkaillamme olisi paras mahdollinen tieto päätöstensä tueksi ja keskustelemme mielellämme, mitkä toimet ovat parhaat kunnan talouden kannalta. Näillä toimilla ja sillä, että kunnan rahoitusasiat ovat kunnossa, voi olla iso merkitys paikallisesti tässä haastavassa markkinatilanteessa.

Vapaa aika menee Mikkelissä mökkiä kunnostaessa

Näyttöpäätetyön vastapainona Suhonen kuntoilee ja ulkoilee. Kehitystyötä riittää myös vapaa-ajalla, mökkiprojektin muodossa.

– Ostimme vaimon kanssa Mikkelistä 70-luvulla rakennetun mökin järven rannalta. Siellä on töitä tehtäväksi, perustuksetkin ovat vinossa ja vaativat uusimista, hän naurahtaa.

Aikaa on kulunut suunnitteluun, mutta pian päästään tositoimiin.

– Se vie varmaan kaikki vapaat viikonloput seuraavan parin vuoden aikana. Mutta meistä molemmista vaimon kanssa on mukavaa tehdä asioita käsin. Lisäksi on hienoa, kun voi toteuttaa omia suunnitelmiaan käytännössä ja siten nähdä, miten mökistä vähitellen rakentuu meidän oma unelmien mökkipaikka.


Meillä töissä -sisältösarja kertoo kuntarahoituslaisten arjesta ja siitä, millaista on työskennellä yhdessä Suomen vaikuttavimmista luottolaitoksista. Lue lisää Kuntarahoituksesta työnantajana Töihin Kuntarahoitukseen -sivultamme!


Teksti: Roope Huotari
Kuva: Sami Lamberg

KuntarahoitusMeillä töissä

Liperin leasingrahoitetut katuvalot säästävät rahaa ja ympäristöä ilman että käyttötalousmenot kasvavat

12 000 asukkaan Liperillä oli takanaan tiukkoja investointivuosia. Kunnan kolmea päätaajamaa valaisivat energiasyöpöt elohopealamput, joita oli uusittu pistemäisesti tiehankkeiden yhteydessä. Katuvalot vaativat säännöllistä huoltoa, ja niiden ylläpitoon ja uusimiseen oli varattu 30 tuhannen euron vuosibudjetti. Se riitti vuosihuoltoihin muttei laajaan remonttiin. Loppuvuodesta 2020 kunnalle selvisi, ettei katuvalojen uusiminen vaadi käyttötalousmenojen kasvattamista ja uutta lainaa. Hankkeita voidaan viedä laajasti ja nopeasti käyttöön leasingrahoituksen avulla.

– Liperiin oli valmistumassa uusi koulu, johon haimme vihreää rahoitusta Kuntarahoitukselta. Palaverissa Kuntarahoituksen asiantuntijat esittelivät energiansäästöhankkeita, joita yhtiö oli rahoittanut vihreällä leasingilla. Huomasin katuvalot uutena rahoituskohteena ja kiinnostuin heti, muistelee Liperin talousjohtaja Pellervo Hämäläinen.

Keskusteluja seurasi muutaman kuukauden tuumaustauko, jonka jälkeen Liperissä ryhdyttiin hommiin.

– Teimme aluksi vuoden mittaiset puitesopimukset vuosille 2021 ja 2022; valoja uusittiin ensin kirkonkylältä, sitten Honkalammelta. Kahtena ensimmäisenä vuonna vaihdoimme noin 120 pylvästä valaisimineen, Hämäläinen kertoo.

Uusia katuvaloja Liperin kirkonkylällä, Ruuskankallio alueella. Puiden reunustama tie poutasäässä. Kuva: Heini Myller / Liperin kunta.
Uusia katuvaloja Liperin kirkonkylällä, Ruuskankallion alueella

Kuva urakasta tarkentui

Leasingrahoitteisessa energiansäästöhankkeessa on yleensä 5–7 vuoden takaisinmaksuaika. Jopa 10 vuoden leasingsopimus on mahdollinen. Sopimuksen jäännösarvo ja sopimusaika  räätälöidään usein siten, että hankkeesta syntyvä energiansäästö kattaisi leasingmaksut tai ainakin mahdollisimman suuren osan niistä. Tähän pyrittiin myös Liperissä, mutta urakka osoittautui odotettua laajemmaksi.

– Selvisi, että kunnassa on paljon vanhoja lyhtypylväitä, jotka on hyvä uusia samalla. Led-valaisimet säästävät sähköä, mutta pylväät eivät, joten emme saaneet niistä kustannussäästöjä, Hämäläinen toteaa mutta lisää: – Onneksi Kuntarahoitus hyväksyi ne saman sopimuksen piiriin. Pylväät olisi pitänyt joka tapauksessa uusia.

Ensimmäisten puitesopimusvuosien aikana urakan kokonaiskuva tarkentui.

– Aluksi arvioimme katuvalojen määrän selvästi alakanttiin, mutta nyt se on tiedossa. Niitä on vielä seitsemisen sataa katualueilla ja 400–500 urheilualueilla, eli olemme vasta alussa. Loppupäässä on onneksi myös valaisimia, joista voidaan uusia pelkät lamput.

Energiansäästöhankkeessa kunnan kannattaa kilpailuttaa urakka ja rahoitus erikseen. Kunnan omalla riskitasolla hankittu rahoitus on merkittävästi laitetoimittajan yritysriskiä edullisempaa, jolloin hankkeen takaisinmaksuaika lyhenee.

Korkotaso ja sähkön hinta syynissä

Liperi käyttää katuvaloihin jatkossakin Kuntarahoituksen leasingrahoitusta. Liperin kunnanvaltuusto päätti viime syksynä viiden vuoden puitesopimuksesta, jossa on 1,25 miljoonan euron limiitti. Vuoden lopulla kunta voi valita, kiinnittääkö se hankekustannukset kuuden kuukauden vaihtuvaan korkoon vai seitsemän vuoden kiinteään. Korkojen kehitystä seurataankin Liperissä tarkkaan, kuten myös sähkön hintaa. Molemmat vaikuttavat energiansäästöhankkeiden kannattavuuteen huomattavasti.

– Korot ovat nousseet, mutta niin on välillä sähkön hintakin. Pitää laskea tarkkaan, mikä kannattaa ja mikä ei. Tällä hetkellä leasingrahoitus on yhtä hyvä vaihtoehto kuin pari vuotta sitten, Hämäläinen pohtii.

Puitesopimus on Hämäläisen mukaan hyvin joustava. Kunnan ei ole pakko käyttää 1,25 miljoonan rahoituslimiittiä, vaan se saa itse päättää mitä se uusii ja milloin.

– Joinain vuosina voimme jättää valojen vaihtamisen kokonaan väliin, jos hyviä kohteita ei ole tai rahoituskustannukset uhkaavat nousta liian suuriksi.

Uudet katuvalot säästävät paitsi euroja, myös ympäristöä. Kestävän kehityksen tavoitteet olivat Liperille tärkeä syy ryhtyä remonttiin.

– Energiaa säästyy ja ledien huoltotarve on merkittävästi vanhoja valaisimia vähäisempää, mikä tuo lisäsäästöjä. Uudet katuvalot myös valaisevat paremmin ja lisäävät turvallisuutta; tätä on kunnan elinympäristöpalvelut korostanut.

Katuvalojen uusiminen leasingrahoituksella on vielä verrattain harvinaista. Hämäläinen ihmettelee miksi.

– Ehkä jotkut ajattelevat, että nämä ovat niin pieniä hankkeita, että ne kannattaisi tehdä taserahoituksella. Mutta äkkiä siitä tulee iso urakka, jos aikoo käydä koko kunnan valaisinkannan läpi.

Liperin kunnalle leasingrahoitus on sopinut katuvalojen uusimiseen hyvin.

– Leasingrahoitus on vauhdittanut katuvalojen uusimista huomattavasti. Samalla säästyy rahaa ja edistetään kestävän kehityksen tavoitteita. Meille tämä on ollut erittäin hyvä ratkaisu, Hämäläinen päättää.

Katso videolta esimerkkilaskelma energiansäästöhankkeiden rahoittamisesta leasingrahoituksella:

Tutustu Kuntarahoituksen leasingrahoitukseen!


Teksti: Roope Huotari
Kuvat: Heini Myller / Liperin kunta

Kuntien asiakastarinatLeasingVihreä rahoitus

Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste: Kasvun eväät vähissä – kuntataloudessa miljardin ennuste-ero

Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste, kesäkuu 2023Lataa
Taulukko: Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste, kesäkuu 2023. Arvio Suomen talouden keskeisistä tunnusluvuista vuosina 2022–2024.

Kansantalouden tuoreen neljännesvuositilinpidon mukaan Suomen bruttokansantuote kasvoi kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 0,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Puoli vuotta jatkunut talouden supistuminen siis katkesi, mutta kasvun eväitä on vähän, arvioi Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala yhtiön vuoden toisessa suhdanne-ennusteessa.

– Rahapolitiikan historiallisen nopea kiristäminen alkaa toden teolla purra kysyntään vasta kuluvan vuoden aikana. Rahoituskustannusten nousu näkyy jo talouden korkoherkimmillä sektoreilla, kuten kiinteistömarkkinoilla ja rakentamisessa. Rakennusinvestointien aallonpohja leikkaa tänä ja ensi vuonna tuntuvasti bkt-kasvua.

Palkansaajien ostovoima romahtanut vuoden 2009 tasolle – Kuntarahoitus laskee tulevan vuoden bkt-ennustettaan

Talouden suhdannekuvaa nakertaa myös yksityinen kulutus, jonka tila on aneeminen. Elinkustannusten nousu on laittanut kotitaloudet ahtaalle, sanoo pääekonomisti Vesala; kuluttajien ostovoima on romahtanut.

– Reaaliansiot ovat laskeneet 14 vuoden takaiselle tasolle. Vuoden 2009 jälkeen saavutettu ostovoiman kasvu on lyhyessä ajassa pyyhkiytynyt kokonaan pois, eikä nopeaa toipumista ole luvassa. Kotitalouksilla lienee edelleen jonkin verran ylimääräisiä säästöjä jäljellä, mutta jossain vaiheessa kuluttajilla tulee perälauta vastaan.

Kuntarahoitus laskee vuoden 2024 kasvuennustettaan prosenttiyksiköllä 0,5 prosenttiin ja ennustaa pientä nousua työttömyyteen. Yhtiö pitää kuluvan vuoden bkt-ennusteensa ennallaan -0,5 prosentissa.

Kylmä suihku talouteen jäähdyttää myös hintapaineita.

– Elintarvikkeiden hinnat ovat todennäköisesti kääntymässä laskuun rivakan nousujakson jälkeen. Myös kysynnän jäähtyminen vaimentaa inflaatiopaineita. Vuoden 2023 keskimääräinen inflaatiovauhti yltää vielä kuuteen prosenttiin, mutta ensi vuonna kuluttajahintojen nousu hidastuu jo lähelle normaalia, kahden prosentin tasoa.

Kuntatalous kääntyy kivuliaasti kohti normaalia – Kuntarahoituksen ennusteessa miljardiero valtiovarainministeriön laskelmiin

Kuntarahoitus on laatinut vuoteen 2027 ulottuvan ennusteen kuntien talouden kehityksestä. Ennuste peilaa kuntien talouden kolmen kuukauden toteumatietoja valtiovarainministeriön Julkisen talouden suunnitelmaan, joka on julkaistu maaliskuussa. Kuntarahoituksen ennuste vastaa ministeriön laskelmia vielä kuluvan vuoden osalta. Myöhemmin ero kasvaa merkittäväksi.

– Ennusteemme kuntien tuloksesta on vuodesta 2024 alkaen noin miljardi euroa heikompi kuin valtiovarainministeriön laskelmissa, varoittaa Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio.

Puuttuvaa miljardia selittävät eritoten heikkenevä taloussuhdanne, kulujen kasvu (inflaatio, palkkaratkaisu) sekä maltillisemmasta veroennusteesta johtuva tuottojen hiipuminen.

Taulukko: Kuntatalouden kehitys Kuntarahoituksen ennusteessa.

Kuntarahoituksen ennusteessa kuntien investoinnit kasvavat reilusta neljästä miljardista eurosta noin viiteen miljardiin. Ennusteessa kuntien lainakanta kasvaa vuoteen 2027 mennessä noin 24 miljardiin euroon. Kunnille tulisi tällöin noin 4 miljardia euroa enemmän lainaa kuin valtiovarainministeriö arvioi.

Riskinä on, että hyvin menestyvä pieni vähemmistö kuntia ja kaupunkeja ”häivyttää” suuren enemmistön rahoitukselliset ja rakenteelliset haasteet.

– Jo kuluvana vuonna 21 kuntaa tuottaa kolme neljäsosaa kuntien tuloksesta. Ensi vuonna, kun kuntien tulos putoaa 400 miljoonaan euroon, noin 260 kuntaa jää alijäämäisiksi tai pääsee nollaan. Kuntien eriytymisestä on puhuttu paljon, mutta nyt vaarassa on kuntien tasapäinen keskijoukko.

Säästöjä on syytä etsiä käyttötaloudesta, neuvoo Kallio.

– Vahva vuosikate pitää tuloksen plussalla ja mahdollistaa investoinnit. Kuntien kulukuri ja taloutta vahvistavat toimet ovat nyt tarpeen. Yksin ne eivät kuitenkaan riitä, vaan kuntien velvoitteita pitäisi myös tarkastella kriittisesti.

Kallio muistuttaa, että kuntien ongelma on koko julkisen talouden ongelma.

– Tilanne ei ratkea siirtämällä rahaa lompakosta toiseen. Ratkaisut on pystyttävä toteuttamaan palvelutuotannossa, hallinnon rakenteissa ja pääomakustannuksissa. Kasvu vaatii näkemystä, investointeja ja rohkeutta. Talouden talkoita ei ratkota pelkällä juustohöylällä, panostuksia tulevaan tarvitaan myös.

Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste, kesäkuu 2023Lataa

Lisätietoja:

Heidi Penttinen, viestintäpäällikkö
heidi.penttinen@kuntarahoitus.fi
puh. 045 139 3229

KuntarahoitusPääekonomistiTalous