Ota yhteyttä Kirjaudu Avautuu uuteen välilehteen
Hae sivustolta

Janakkala, Joensuu ja Vantaa jatkavat Klash-kilpailussa: jaossa jopa miljoona euroa kehitykseen

Jatkoon valittujen kuntien ongelmat ovat sellaisia, joihin on haastekilpailun kautta mahdollista löytää ratkaisu, mutta ne jättävät sopivasti tilaa myös ideoinnille ja innovoinnille.

–  Tavoitteena on, että ongelmien ratkaisut hyödyttävät koko kuntakenttää, kertoo Klash-­kisan projektipäällikkö Maritta Mäkelä. 

Janakkalan haasteena on julkisen liikenteen saatavuuden ja kannattavuuden turvaaminen sekä taloudelliset ja ympäristöystävälliset yhteistyömallit. Kunnan tavoitteena on luoda palvelumalli, jossa yhdistyvät kunnan, yritysten ja asukkaiden liikenteen tarjonta ja käyttö. Joensuun kaupunki hakee haastekilpailun kautta toimintamalleja ja työkaluja kuntalaisten yhteisöllisyyden ja osallistamisen parantamiseksi sekä hyvinvoinnin ja elinvoiman lisäämiseksi. Vantaan johdolla etsitään ratkaisuja toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa olevien opintojen keskeyttämisasteen pienentämiseen.

– Haasteiden isäntäkunnat muodostavat kokoluokaltaan kiinnostavan läpileikkauksen suomalaisista kunnista. Mihinkään ongelmista ei ole ilmiselvää vastausta eikä mikään niistä ratkea pelkästään teknisellä ratkaisulla kuten sovelluksen tai teknisen alustan rakentamisella. Toisaalta vastaus haasteeseen voi olla yksinkertainenkin, sanoo Klash-tuomaristossa vaikuttava Kuntarahoituksen asiakkuuspäällikkö Rami Erkkilä.

Jatkoon päässeistä ongelmista muotoillaan haasteet, joiden ratkaisuun voivat osallistua 15.1.2019 lähtien myös ulkopuoliset tiimit ja työryhmät, kuten pk-yritykset, start upit, yhdistykset ja opiskelijat. Kilpailun vaiheesta valitaan jatkoon kuusi ratkaisuehdotusta, joille Klashin yhteistyökumppanit tarjovat mentorointia ideoiden jalostamiseen.

Voittaja julkistetaan joulukuussa 2019, ja voittaneiden ratkaisujen jatkokehittämiseen ja käyttöön on varattu jopa miljoonan euron tuki. Rahoittajina kilpailussa toimivat Kuntaliitto, Suomen Kuntasäätiö, Kuntarahoitus, Keva, FCG, KL-Kuntahankinnat sekä KL-Kustannus. 

Seuraa kilpailun etenemistä Twitterissä: @kunta_klash ja #kuntaklash sekä verkkosivuilla www.klash.fi

Talous

Kiinteistöleasing – kaikki kustannukset yhdelle sopimukselle

Yksi kiinteistöleasingin ja taselainan merkittävimmistä eroista on se, että leasingissa hyödyt ja kustannukset kulkevat käsi kädessä. Leasingvuokraa ei makseta rakentamisaikana, vaan leasingmaksuja maksetaan vasta rakennuksen valmistuttua. Myös kaikki suunnittelu- ja rakennusvaiheessa syntyneet korot maksetaan vasta, kun kohde otetaan käyttöön.

– Kiinteistöleasingin etu on myös se, että kaikki hankkeen kulut mukaan lukien purku-, suunnittelu- ja valvontakustannukset saadaan yhdelle sopimukselle. Näin esimerkiksi purkukustannukset eivät rasita yksittäistä tilikautta vaan ne saadaan jaksotettua jopa 20 vuodelle. Lisäksi kunnan sisäinen työ, esimerkiksi sisäisten vuokrien määritteleminen helpottuu, kun kaikki kustannukset ovat yhdellä sopimuksella, Kuntarahoituksen leasingtuotteiden rahoituspäällikkö Karl Lintukangas kuvailee.

Puitesopimus kattaa ennen rakentamista syntyneet kulut

Mikäli purku- ja suunnittelukustannukset halutaan leasingsopimukselle, kannattaa solmia kiinteistöleasingin puitesopimus. Puitesopimuksen perusteella voidaan rahoittaa hankkeeseen liittyviä suunnitteluvaiheen kustannuksia eli kustannuksia, jotka syntyvät ennen rakentamisen aloittamista. Tällöin urakkaa ei ole vielä kilpailutettu eikä urakoitsijoita ole vielä valittu.

– Näin kaikki laskut saadaan suoraan leasingsopimuksen alle ja kunta säästyy neljän prosentin varainsiirtoveron kustannuksilta, Lintukangas kertoo.

Varainsiirtoverokustannus kuitenkin syntyy, mikäli asiakas maksaa ensiksi itse hankkeeseen liittyviä kuluja ja haluaa siirtää ne myöhemmässä vaiheessa kiinteistöleasingsopimuksen alle.

Kiinteistöleasingin puitesopimus voidaan tehdä kun hankesuunnitelma on valmis, investointipäätös on tehty ja rahoitusmalli päätetty. Mikäli kyseessä on esimerkiksi hyvinvointikeskus tai sairaala, sosiaali- ja terveysministeriön luvat täytyy olla hankittuna siinä vaiheessa kun puitesopimus solmitaan.

Puitesopimuksen perusteella voidaan rahoittaa hankkeeseen liittyviä suunnitteluvaiheen kustannuksia eli kustannuksia, jotka syntyvät ennen rakentamisen aloittamista. Rakentamisvaiheen kustannuksia sen sijaan ei voida rahoittaa puitesopimuksella, vaan lopulliset kiinteistöleasingsopimukset allekirjoitetaan aina urakkasopimusten allekirjoittamisen yhteydessä.

– Puitesopimusta ei siis ole välttämätöntä tehdä, vaan on myös mahdollista tehdä suoraan kiinteistöleasingsopimus siinä vaiheessa kun urakkasopimukset allekirjoitetaan. Tätä vaihtoehtoa käytetään esimerkiksi silloin, kun rakentaminen päätetään rahoittaa kiinteistöleasingilla, mutta suunnitteluvaiheen kustannukset otetaan omaan taseeseen, Lintukangas tarkentaa.

Rakentamisvaiheen kustannukset lopulliselle sopimukselle

Kaikki rakentamisvaiheen kustannukset rahoitetaan aina lopullisella kiinteistöleasingsopimuksella ja kaikki rakentamisvaiheen laskut tulee osoittaa suoraan rahoittajalle.

– Toisin sanoen asiakas ei voi ottaa rakentamisvaiheen kustannuksia omaan taseeseen, Lintukangas selventää.

Siinä vaiheessa kun lopullinen kiinteistöleasingsopimus allekirjoitetaan, urakkasopimuksiin ja maanvuokrasopimukseen liittyvien päätösten tulee olla lainvoimaisia. Tällöin myös hankkeen lopulliset kustannukset, toteutusmalli ja urakoitsijat ovat tiedossa ja ne voidaan yksilöidä leasingsopimukselle.

Mikäli kiinteistöleasingin puitesopimus on jo tehty, varsinaisen kiinteistöleasingsopimuksen tekemistä varten ei tarvita uutta, erillistä rahoituspäätöstä. Puitesopimus sisältää aina lopullisen kiinteistöleasingsopimuksen teon.

Digitaaliset palvelutLeasing

Hyvien päätösten analyyttiset taustajoukot

Kuntarahoituksen käytävällä vastaan astelee hyväntuulinen kolmikko Joona Torniainen, Tommi Karvinen ja Teo Hall, jotka työskentelevät talossa riskianalyytikkoina. Miehet tekevät töitä sekä rahoituslaitoksen oman varainhankinnan että asiakkaiden luottotarpeita koskevien analyysien parissa. Torniaisen, Karvisen ja Hallin työ on läsnä merkittävissä pöydissä, sillä heidän tekemänsä analyysit toimivat pohjana niin oman talon johdon kuin asiakkaidenkin päätöksenteossa.

Riskianalyytikot työskentelevät Kuntarahoituksessa kahdessa tiimissä, riskienhallinnan ja analytiikan, sekä luottoriskianalyysien parissa.

– Riskienhallinnan ja analytiikan tiimissä tuotamme tietoa myös valvontaviranomaisille eli Euroopan keskuspankille ja Finanssivalvonnalle, Karvinen kertoo.

Torniainen työskentelee luottoriskianalyysitiimissä, jossa arvioidaan asiakkaan kokonaistaloudellista tilannetta ja välillä myös yksittäisten investointien kannattavuutta sekä taloudellista kantokykyä.
Hall kuuluu Karvisen tavoin riskienhallinnan ja analytiikan tiimiin, mutta vaihtaa tarvittaessa lennosta markkina- ja korkoriskien arvioinnista asiakasanalyysien pariin.

Data-analytiikkaa kansainvälisessä työympäristössä

Tiedon tuottaminen kulloisiinkin tarpeisiin perustuu pitkälti kvantitatiiviseen työskentelyyn, jossa avainasemassa ovat lukujen seuranta ja jatkuva datan analysointi. Torniainen, Karvinen ja Hall hyödyntävät työssään sekä talon sisäistä tietokantaa että ulkopuolisten markkinalaitosten tietokannoista saatua dataa. Luottoriskianalyyseissa pohjana on myös asiakkaalta tullut tieto.

Vaikka Kuntarahoituksen sisäinen työkieli on suomi, on riskienhallinta hyvin kansainvälistä, mikä on yllättänyt positiivisesti.

– Kaikki rahoitus tulee käytännössä ulkomailta, mikä on loogista, mutta mitä en osannut tänne tullessa ajatella, Hall kertoo.

– Erittäin harvoin esimerkiksi lähetämme talon ulkopuolelle työsähköposteja suomeksi. Myös suurin osa konsulteista, joita tapaamme projektien merkeissä, tulevat Suomen ulkopuolelta, Karvinen täydentää. 

Ongelmanratkaisu haastaa ja palkitsee

Kuntarahoitukseen nuoret miehet päätyivät harjoittelusta, josta heille avautui ovi vakinaiseen työhön rahoitusalalla. Ensimmäisessä työpaikassaan he ovat päässeet alusta alkaen mukaan monipuolisiin projekteihin oppimaan ja kehittymään, mistä he ovat kiitollisia. Vastuualueet ovat lisääntyneet sitä myöten kun omat valmiudet niiden hallintaan ovat kehittyneet, mikä on lisännyt työn mielekkyyttä.

– Odotin työelämältä sitä, että pääsen käytännössä käyttämään oppimaani ja syventämään osaamistani itseäni kiinnostavissa aiheissa. Kuntarahoituksessa nämä odotukset ovat täyttyneet ja olen ollut erittäin tyytyväinen, kertoo viimeisimpänä taloon tullut Hall.

Työ riskianalyytikkona ei ole käynyt tylsäksi, sillä päivästä toiseen toistuvia rutiineja ei vauhdikkaassa työssä juuri ole.

– Yleensä päivälle tehdyt työsuunnitelmat vaihtuvat uusiin lennossa, miehet naurahtavat.

Tämä ei kuitenkaan haasteista syttyvää kolmikkoa haittaa. Mielenkiintoinen työ on sopivasti vaativaa ja antaa mahdollisuuden kehittyä. Välillä tulee vastaan ongelma, jota kukaan ei ole aiemmin ratkaissut, eikä valmiita sapluunoita ole. Tällöin ratkaisu on löydettävä itse.

– Työssämme ei selvitetä kädestä pitäen mitä tehdä, vaan ongelmien ratkaiseminen vaatii omaa ajattelua. Ajoittain työ on haastavaa, mutta samalla myös erittäin opettavaista ja palkitsevaa, Torniainen toteaa.  

Samoissa tekijöissä piilee kolmikon mukaan myös työn suola.

– Palkitsevinta on, kun saan tuotettua hyödyllistä ja laadukasta analyysiä ja huomaa oman asiantuntemuksensa kasvavan työn mukana.

Vaikka työ edellyttää itsenäistä ajattelua, tiukan paikan tullen apua on aina saatavilla.

– Riskien hallinnassa on hyvä henki ja porukka. Työkavereiden ja esimiehen apuun voi aina luottaa, Karvinen sanoo.

Kehuja kolmikolta saa myös Kuntarahoituksen palautekulttuuri.

– Meillä kiitoksia onnistumisista ei onneksi säästellä.

KuntarahoitusTöihin meille

Apollo kokoaa rahoituksen hallinnan ja talouden suunnittelun työkalut yhteen palveluun

Kuntarahoituksen digitaalinen Apollo-palvelu on laajentunut palvelukokonaisuudeksi, jossa asiakkaat voivat hallita rahoitussopimuksiaan ja sijoituksiaan sekä seurata takauksiaan ja markkinainformaatiota yhdestä paikasta. Pilvipohjainen palvelu saa pian odotetun lisän, kun pilotointivaiheessa oleva talousennustetyökalu tuodaan kuntien käyttöön ensi vuoden alussa. Työkalu mahdollistaa tulevaisuuden talousennusteiden rakentamisen ja investointien vaikutusten arvioinnin kuntatalouteen pitkällä aikavälillä. 

–  Investointi- ja rahoituspäätöksillä on pitkän aikavälin vaikutuksia kuntien talouteen. Kokoamme siihen liittyvän tiedon ja päätöksenteon työkalut Apollo-palveluun pala kerrallaan. Samalla viemme eteenpäin digitaalisten palveluiden kehitystä, talouden suunnittelua ja vastuullista päätöksentekoa koko sektorilla, kertoo Apollon kehitysprosessista vastaava Kuntarahoituksen apulaisjohtaja Lauri Pekkilä. 

Jo yli 160 asiakkaan käytössä oleva Apollo on Pekkilän mukaan otettu ilolla vastaan.

– Olemme saaneet hyvää palautetta palvelusta kokonaisuudessaan, sen notkeasta pilvikäytettävyydestä, sisällöistä sekä yksityiskohdista. Kiitosta on saanut esimerkiksi se, että talouden ennusteita voidaan esittää lukujen ohella myös visuaalisesti graafeina, mikä auttaa niiden viestimisessä. 

Asiakkaan kanssa asiakkaan asialla

Apollon työkalujen kehitystä onkin alusta alkaen ohjannut asiakaslähtöisyys ja päätökset palvelun kehityssuunnista on tehty yhdessä asiakkaiden kanssa. Esimerkiksi uutta talousennustetyökaluja on rakennettu palvelumuotoilun menetelmin nopeissa kehityssprinteissä, mikä on vauhdittanut sen käyttöönottoa.

– Jaettu halu ja intressi kehittää digitaalisia työkaluja eteenpäin on ollut laajalti läsnä. Asiakkaat ovat lähteneet innolla mukaan työkalun kehitystyöhön ja olleet mukana ideoinnissa ja pilotoinnissa sekä haastatteluissa aktiivisesti, Pekkilä kiittelee.

Kuntarahoitus on Pekkilän mukaan luontainen taho rahoituksen hallinnan ja talouden suunnittelun digitaalisten palveluiden kehittämiseen, koska sillä on laaja näkymä sektorilla toteutettaviin hankkeisiin ja niiden rahoitukseen.

– Teemme nimenomaisesti kunta- ja yleishyödyllisen asuntokentän kanssa töitä, joten asiakaskuntamme on samanhenkistä. Valtaosa asiakkaistamme on myös omistajiamme, joten vauhdittaessamme digipuolta ja vastuullista päätöksentekoa keskitetysti koko sektorilla olemme myös omistajien asialla.

Pekkilän mukaan Kuntarahoituksen asiantuntijat tulevat jatkossakin palvelemaan asiakkaitaan rahoituksen tarpeissa henkilökohtaisesti, mutta tarvitaan myös Apollon kaltaisia uudentyyppisiä palveluita ohjaamaan keskustelua oikeisiin asioihin ja tuomaan siihen lisää näkemystä.

– Tähtäämme siihen, että voimme enenevässä määrin tuoda asiakkaidemme käyttöön tietoa siitä, millaisia investointeja sektorilla toteutetaan, mitkä ovat olleet toimivat toteutustavat ja parhaat rahoitusvaihtoehdot ja millaisia hyötyjä niistä on saatu. Näin pystymme auttamaan asiakasta tekemään vastuullisia ja kaukonäköisiä talouspäätöksiä.

Kattava digitaalinen työkalupakki

Apollo-palvelun tavoitteena on helpottaa asiakkaiden rahoituksen hallintaan ja talouden suunnitteluun liittyvää arkipäivän työtä ja lisätä tietoa päätöksenteon tueksi.

Palvelun avulla asiakkaiden on mahdollista hallita kaikkia rahoitussopimuksia yhdestä paikasta.

– Kuntarahoituksen lainat ja johdannaiset siirtyvät Apolloon rajapintojen kautta automaattisesti ja palveluun on mahdollista syöttää tiedot myös muiden rahoituslaitosten sopimuksista, jolloin saadaan kattava näkemys kokonaisuudesta, Pekkilä kertoo.

Palvelussa asiakkaat voivat analysoida rahoitussalkkujaan sekä simuloida eri rahoitusvaihtoehtoja esimerkiksi kilpailutusten yhteydessä. Apollo mahdollistaa myös vaihtoehtoisten markkinaskenaarioiden tarkastelun. Palvelun avulla voi ennakoida esimerkiksi sitä, miten korkokäyrän yhden prosentin nousu vaikuttaa koko salkun korkokustannuksiin tulevina vuosina.

Yhteistyö asuntoyhtiöihin erikoistuneen Pandia Finance -ohjelman kanssa on suoraviivaistanut myös asuntoyhtiöiden salkkujen hallintaa Apollo-palvelussa, mikä on lisännyt läpinäkyvyyttä koko kuntakonsernien taloustilanteeseen.

Vuoden alusta alkaen Apollossa on ollut mahdollista lainojen ohella ajantasaisesti hallita kuntien eri yhtiöille myöntämiä takauksia. Palvelun takausaikataulusta voi seurata takausten elinkaarta, taattujen saldojen kehitystä ja takausprovisioita. Järjestelmään saa tallennettua myös takauksiin liittyvät vastavakuudet ja palvelun avulla voi arvioida sitä, ovatko ne tasapainossa takauksiin nähden. 

Vastuiden lisäksi Apolloon voi lisätä myös varat sijoitustenhallinnan sovelluksen avulla, joka on kehitetty yhteistyössä suomalaisen FA Solutionsin kanssa. Sovellus mahdollistaa varallisuuden salkuttamisen omaisuusluokkiin. Perinteiset sijoitustuotteet markkina-arvoistetaan automaattisesti ja omaisuuserien digitalisoiminen auttaa myös kirjanpidon hoitamisessa.

Digitaaliset palvelut

Lahden ympäristösatsaukset luovat perustaa kestävälle kasvulle

Miten Lahden kaupungilla menee?

Lahdessa on tapahtunut paljon positiivisia asioita. Uusi strategia suuntaa kaupungin tekemistä entistä enemmän kasvuun, haastaa meitä tekemään kunnon kasvuloikan.

Talouden lähtökohdat ovat monin tavoin hyvät. Kaupungin väkiluku on nousussa ja muutenkin yleinen kiinnostus Lahtea kohtaan kasvaa. Nopeat liikenneyhteydet alkavat vaikuttaa ja kaupungin isot yleisötapahtumat vetävät hyvin.

Lahden ja Nastolan kuntaliitos astui voimaan 2016 alusta. Liitokseen ei ole liittynyt suurta dramatiikkaa. Kouluverkosto on puhuttanut, mutta toteutetut ratkaisut olisi pitänyt tehdä ilman kuntaliitostakin. Pelättyä ylimiehitystäkään ei ole syntynyt, vaan kaupungin henkilöstön määrää on saatu sopeutettua eläköitymisen ja normaalin vaihtuvuuden keinoin.      

Mitä uutta kaupungissa tapahtuu?

Lahdesta on tullut yliopistokaupunki: LUT-yliopisto muuttaa vuodenvaihteessa nimensäkin Lappeenrannan–Lahden teknilliseksi yliopistoksi. Kaupunki on pitkäjänteisesti panostanut opiskelumahdollisuuksiin ja yhteistyöhön, ja yliopiston kannalta kiinnostavaa Lahdessa olikin se, että meillä elinkeinoelämä on ihan korkeakoulutoiminnan iholla.

Opiskelijoiden kiinnostus tulla opiskelemaan Lahteen on ollut odotettua parempaa ja opiskelupaikan saaminen on ollut vaikeaa. Lahdessa on selvästi ollut tilausta yliopisto-opiskelulle, sillä opiskelijoiden sisäänpääsyprosentti on kymmenen tienoilla. Yliopisto onkin selvittänyt aloituspaikkojen määrän lisäämistä Lahteen.

Minkä toivoisit olevan ensimmäinen mielikuva, joka Lahden kaupunkiin liitetään ja miksi?

Haluaisin että Lahti mielletään ympäristökaupungiksi jossa tapahtuu. Olemme nyt hakemassa kolmatta kertaa peräkkäin Euroopan vihreän pääkaupungin statusta. Aiempina vuosina olemme päässeet finaaliin, ja uskon, että ensi kerralla voitamme. Se merkitsisi vihreän pääkaupungin asemaa vuodelle 2021.

Lahtelaisuuteen liittyy vahvasti ympäristötietoisuus. Meillä on näyttöjä merkittävistä ympäristöteoista kuten Vesijärven puhdistamisesta. Lahdessa ympäristöpainotukset eivät ole vain kaupungin johdon päätöksiä, vaan myös kaupunkilaisten omaa aktiivista tekemistä.

Päättynyt kesä oli erinomaisen hyvä esimerkki Lahden vetovoimasta ja toimivuudesta tapahtumapaikkana. Cheekin uran päätöskonsertit ja Lahti-Hollolan Jukolan viesti olivat onnistuneita esimerkkejä isoista ja keskenään hyvin erilaisista massatapahtumista. Ironman-triathlonkisat istuivat yllättävän hienosti kaupunkiympäristöön: uinnille, pyöräilylle ja puolimaratonille löytyi toimivat reitit aivan kaupungin keskustasta.

Mihin Lahteen liittyvästä käsityksestä haluaisit päästä eroon?

Lahtea tituleerataan edelleen joskus Suomen Chicagoksi. 70–80-luvulla syntynyt mielikuva kylmästä bisnescitystä ei vastaa lainkaan todellisuutta. Lahdessa on tehty iso käännös ja panokset on suunnattu ympäristökaupungin vahvistamiseen.

Suomessa ei useinkaan ei ymmärretä, että meillä on käsissämme ratkaisun avaimet, jotka kiinnostavat globaalisti. Me puhumme mielellämme teknisistä innovaatioista, mutta ympäristöön liittyvät ratkaisut yhdistävät talouskasvun ja kestävän kehityksen. Tämä on vaikkapa Kiinassa hyvin relevanttia osaamista: sielläkin on havahduttu siihen, että maapallon resurssit loppuvat. Lahti on elävä esimerkki, kaupungin kokoinen laboratorio siitä miten ympäristöosaamiseen satsaamalla voidaan kasvaa kestävällä tavalla.

Mitkä kolme tekijää ratkaisevat Lahden kehityksen lähivuosina ja -vuosikymmeninä?

  1. Asuinympäristön viihtyisyyden ja älykkyyden kehittäminen. Meidän on tarjottava ympäristö jossa ihmiset haluavat asua, ja toimivuus on iso osa vetovoimaa. Kaupungistumistrendin myötä yhä suurempi osa suomalaisista asuu kaupungeissa, mutta 2030-luvulla kaupungit tulevat olemaan perusratkaisuiltaan hyvin erilaisia kuin nyt. Liikkuminen ei voi jatkossa rakentua yksityisautoilun varaan.
  2. Korkeatasoisen ja monipuolisen koulutustarjonnan kehittäminen.
  3. Yhteistyö elinkeinoelämän ja muiden alueen toimijoiden kesken sekä yleinen yritysmyönteisyys. Yritysten määrä suhteessa asukaslukuun on jo nyt Päijät-Hämeen alueella suurin Suomessa.

Mitä kaikkea olet tehnyt työurallasi?

Suoritin ekonomin tutkinnon Turun kauppakorkeakoulussa ja valmistuin KTM:ksi. Valmistumisen jälkeen työskentelin kymmenisen vuotta Turun kaupungin palveluksessa, pääasiassa erilaisissa taloushallinnon ja erityisesti rahoituksen tehtävissä. Sen jälkeen olin mukana perustamassa rahastoyhtiötä. Lahden kaupungin palvelukseen siirryin 1999.

Mikä on henkilökohtainen suhteesi Lahteen?

Olen syntyperäinen turkulainen. Minulla on vene Turun saaristossa ja vierailen myös perhesyistä edelleen paljon Turussa. Olemme kuitenkin perheen kanssa viihtyneet Lahdessa hyvin. Lahti on huikean hieno asuinpaikka, koska täällä on kaikki ison kaupungin palvelut mutta luontoympäristö on läsnä. Kaupungin sijainti on todella keskeinen: kesänopeusrajoituksilla noin puolet suomalaisista asuu tunnin ajomatkan päässä Lahdesta.

Minkä kirjan luit viimeksi?

Jossain vaiheessa luin useita romaaneja viikossa, nykyisin ehdin lukea vähemmän. Veneily on lähellä sydäntäni, ja siksi minulle tärkeä kirja on Joshua Slocumin Yksinpurjehdus maapallon ympäri. Se oli kulttiteos joka piti lukea. 

Kenet kollegasi haluaisit nähdä haastateltavana seuraavassa Huomisen tekijöissä?

Seuraava haastateltava voisi olla Jyväskylän talousjohtaja Ari Hirvensalo, joka on minun laillani intohimoinen purjehtija.

Kestävä kuntaKunta-/aluevaikuttaja

Herkkien asioiden äärellä

Perinteinen talkoohenki on edelleen voimissaan, vaikka vapaaehtoistoiminta muuttaakin muotoaan yhteiskunnan muuttuessa.

– Arki on hektistä ja nykyisin lähdetään mielellään mukaan erilaisiin lyhytkestoisiin, pop up -tyyppisiin tehtäviin. Vapaaehtoistoimintaan osallistumisen pitää olla helppoa ja kokonaisuudesta halutaan löytää se itselle sopiva palanen, Hope Yhdessä & Yhteisesti ry:n toiminnanjohtaja Eveliina Hostila kuvailee.

Hope ry:n toiminnan ytimen muodostavat autettavat perheet, vapaaehtoiset ja lahjoittajat. Auttaa voi monenlaisin tavoin, eikä vapaaehtoisuus vaadi erityistaitoja. Hopen varastolla otetaan vastaan lahjoituksia, lajitellaan ja hyllytetään tavaroita ja kootaan avustuspaketteja. Lisäksi voi osallistua asiakkaiden kohtaamiseen, lasten ja nuorten harrastustoiminnan tukemiseen tai vaikka kampanjasuunnitteluun.

Eveliina Hostilan mukaan monet sitoutuvat edelleen myös pitkäaikaiseen auttamistyöhön ja Hope-yhdistyksenkin riveihin on kymmenen toimintavuoden aikana liittynyt jatkuvasti lisää vapaaehtoisia. Yhteistä kaikille on halu nähdä, että apu menee perille ja että sillä on oikeasti vaikutusta toisen ihmisen elämään. Parhaimmillaan vapaahtoistoiminta rikastuttaa omaa arkea.

–Auttaminen ei onneksi ole koskaan pois muodista. Ihmiset kaipaavat merkityksellisyyden ja yhteenkuuluvuuden kokemuksia, ja niitä vapaaehtoistoiminta pystyy tarjoamaan. Meillä avuntarve ja vapaaehtoisten määrä ovat kohdanneet hyvin, mistä olemme iloisia ja kiitollisia, Hostila sanoo.

Perheiden ääni esiin

Perinteisen joulusesongin ohella syksy ja kevät ovat Hopen väelle kiireistä aikaa. Silloin monissa vähävaraisissa lapsiperheissä on kova tarve uusille vaatteille ja toisaalla taas laitetaan pieneksi jääneet vaatteet kiertoon.

–Tavarat ja vaatteet halutaan kierrättää jo ekologisistakin syistä, ja tavaralahjoituksista on tullut suosituin tapa auttaa. Tämä on erinomainen asia, sillä on perheitä, joilla ei ole varaa hankkia esimerkiksi vaatteita edes kirppikseltä.

Autettavien perheiden tilanteet ovat aina erilaisia ja niin myös perhettä kohdanneiden vaikeuksien takana olevat syyt.

– Osalle on todella vaikeaa pyytää apua, häpeän tunne esimerkiksi köyhyyden ympäriltä on vasta poistumassa. Tärkeä tehtävämme on nostaa perheiden ääni esiin yhteiskunnassa. Avuntarvetta on todella paljon ja asiasta pitäisi puhua enemmän, Hostila peräänkuuluttaa.

Myös Hope pyrkii vastaamaan uudenlaisiin avuntarpeisiin.

– Vapaaehtoisemme kuulostelevat avoimin korvin kentältä kantautuvia viestejä ja tiimeissä ideoidaan ja kokeillaan uusia toiminnan muotoja. Esimerkiksi moni vähävarainen opiskelija on ollut vaarassa joutua keskeyttämään opintonsa, ja osaa heistä olemme pystyneet tukemaan taloudellisesti, Eveliina Hostila kertoo.

Pieni suuri apu

Kuntarahoituksen joululahjoitus ohjataan Hopessa lasten ja nuorten harrastustoiminnan sekä perheiden yhteisen vapaa-ajan toiminnan tukemiseen. Hostila muistuttaa, että tilanteet perheissä ovat hyvin herkkiä, ja pienet asiat ja apu arjessa voivat olla todella merkityksellisiä. Hopen ensisijainen avun kohde on aina lapsi.

– On esimerkiksi tilanteita, joissa lapsi on vaarassa joutua lopettamaan pitkään jatkuneen, tärkeän harrastuksen perhettä kohdanneen vaikean tilanteen vuoksi. Silloin hän jäisi syrjään myös tutusta kaveripiiristä. Tai nuori ei kehtaa pyytää vanhemmilta rahaa vaikkapa keikkalippuun, kun tietää miten tiukilla perheessä ollaan, eikä myöskään sanoa kavereille, miksi ei voi tulla mukaan. Lahjoittamamme jäsenmaksu, harrastusvarusteet tai pääsylippu on siinä tilanteessa iso asia perheelle, eikä kenenkään tarvitse tietää, mistä se on peräisin.

Hostilan mieltä lämmittää yhä monen vuoden takainen joulumuisto.

– Tapasin viisilapsisen perheen yksinhuoltajaäidin, joka haaveili voivansa viedä lapset edes kerran elokuviin. Leffaliput mahdollistivat tälle perheelle aivan uuden, yhteisen kokemuksen. Iloinen hetki voi kannatella eteenpäin pitkän aikaa.

KuntarahoitusVastuullisuus

Yksintyöstä yhteistyöhön

Luulen, ettei kovin moni palannut muisteloissaan matikan tiistaitunnille.

Yhteistyöstä ja sen tärkeydestä puhutaan paljon työelämässä. On kuitenkin olemassa aliarvostettu yhteistyömuoto, jota sallisi hyödynnettävän laajemminkin – nimittäin yhteistyö koulujen ja oppilaitosten kanssa.

Jokainen meistä on kuluttanut koulunpenkkiä ja varmasti jossain vaiheessa tuskaillut sitä, mitä tosielämän hyötyä opituilla asioilla on. Ja varmasti moni on myös työelämässä tuskaillut, kun uusien näkökulmien, kokeilujen tai työn merkityksellisyys puuttuu. Samaan aikaan kun työelämässä puuhaillaan neljän seinän sisällä, koulumaailmassa puuhaillaan neljän seinän sisällä. Tästä yksintyöskentelyn asetelmasta on rationaalista pyrkiä pois.

Koulumaailman ja työelämän yhteistyöllä saavutetaan hyötyjä, joita ei yksin saataisi. Tapoja toteutukseen on lukemattomia: työpajasta innovointikilpailuun tai teemapäivästä yritysvierailuun.

Työelämässä hyödytään tuoreista ajatuksista, näkemyksellisyydestä ja innokkaista tekijöistä. Koulu- ja oppilaitosyhteistyön kautta voi saavuttaa jopa mainetta ja kunniaa ja lisätä yhteiskunnallista vaikuttavuuttaan. Koululaiset ja opiskelijat hyötyvät saadessaan konkretiaa oppikirjasisältöihin, työelämäkontakteja ja -kokemusta. Arvokas hyöty on myös tunne oman aherruksen merkityksellisyydestä.

Toinen asia, jonka puolesta liputan, ovat vierailijaluennot. Nämä voivat olla suunnattuja mille tahansa koulutusasteelle aina ala-asteesta yliopistoon ja korkeakouluun. Käytännön toteutus voi olla esimerkiksi oppiainekohtainen luento tai vierailu opotunnilla. Kolmas mielenkiintoinen mahdollisuus yhteistyöhön on mentorina toimiminen opiskelijoille.

Näistä kaikista yhteistyön keinoista on arvokasta hyötyä ja oppimisen iloa niin opiskelijoille kuin mukaan ryhtyvälle ammattilaiselle tai yritykselle. Vai kuinka monta kertaa on jälkikäteen todettu, ettei yhdessä tekeminen ja keskustelu kannattanutkaan?

Käytännössä yhteistyö voi olla esimerkiksi tällaista: Kuntarahoitus on mukana Yrityskylä-toiminnassa sekä tekee aktiivisesti yhteistyötä yliopistojen kanssa. Uutukaisena esiin voi nostaa Helsingin yliopiston kanssa toteutettavan kokonaisuuden, johon kuuluu tutkijatyöpajoja, opiskelijoiden kanssa järjestetty monitieteinen hackathon ja lukuvuoden kestävä yhteiskehittämisohjelma, jossa opiskelijat ratkovat tulevaisuuden Suomen hyvinvoinnin elementtejä.

Haluan myös antaa kontribuutioni. Ajatuksenani on mennä joskus puhumaan ja vierailemaan omiin opinahjoihini, esimerkiksi pikkuiseen kyläkouluun Kautialan ala-asteelle ja Kangasalan lukioon – siellä ei tosin vielä tiedetä aikeistani vierailla. Myös yliopiston alumnitoiminta kiinnostaa.

Mitä työelämän ja koulumaailman yhteistyö voi siis parhaimmillaan ja eri muodoissa toteutettuna antaa? Uusia ajatuksia, arvokasta kokemusta, näkyvyyttä, konkretiaa, positiivista mielikuvaa, tulevia työntekijöitä ja paljon muuta. Tiivistettynä: yhdessä tekeminen koululaisten ja opiskelijoiden kanssa kannattaa – ovathan juuri he huomisen tekijöitä. Mahdollisuuksia on runsaasti, kunhan kääntää kiviä, käyttää mielikuvitusta ja uskaltaa uskaltaa. Mikä voisi olla sinun tai työpaikkasi tapa yhteistyöhön?

Eeva Toivonen

Kirjoittaja työskentelee analyytikkona Kuntarahoituksen yhteiskuntavastuutiimissä.


Näkökulmat

Toimiva vesihuolto tukee elinvoimaa

Vesihuoltoverkoston kuntoon on alettu kiinnittää viime vuosina entistä enemmän huomiota ja hiljattain valmistui myös maa- ja metsätalousministeriön teettämä selvitys vesihuoltoverkostojen tilasta.

Selvityksen mukaan vesihuollon toimintavarmuuden turvaaminen edellyttää nykyistä parempaa tietoa vesi- ja viemäriverkostojen kunnosta sekä verkostojen suunnitelmallista kunnossapitoa ja korjaamista. Erityisesti haja-asutusalueilla sijaitsevilla sadoilla pienillä laitoksilla on selvityksen mukaan usein epäselvä kuva vesihuoltoverkostonsa kunnosta ja riittämättömät resurssit tarpeellisten korjaustoimien toteuttamiseen.

– Pieniä vesiosuuskuntia on perustettu haja-asutusalueille aikanaan myös talkooperusteella. Uusi sukupolvi ei välttämättä ole kiinnostunut talkootöistä, ja osuuskuntien tehtävien hoitoon joudutaan pohtimaan uusia ratkaisuja, Inspiran toimitusjohtaja Anssi Wright pohtii.

Puhtaan veden saatavuudesta ja jäteveden viemäröinnistä vastaa Suomessa noin 1 500 vesihuoltolaitosta. Laitoksista noin 1 000 on vesiosuuskuntia ja loput kunnan omistamia vesilaitoksia. Vesilaitostoiminnan järjestämisessä on suuria kuntakohtaisia eroja.

Korjausvelka kasvussa

Vesihuoltoverkostojen korjausvelka kasvaa kovaa vauhtia. Vuosittain vesijohto- ja viemäriverkostoa saneerataan noin 900 kilometriä vuodessa. Tarve olisi kuitenkin jopa kolminkertainen. SYKEn ylläpitämään vesihuollon VEETI-tietojärjestelmään tallennettujen tietojen perusteella arviolta noin kuusi prosenttia (6 000 km) vesijohtoverkostosta on jo erittäin huonossa kunnossa.

– Korjausvelan kasvun syy on selvä –  investointeja ei ole syystä tai toisesta tehty tarvittavaan tahtiin, Inspiran apulaisjohtaja Tutta Pentinmikko sanoo.

Yksi syy investointihaluttomuuteen saattaa olla käyttömaksujen alhaisuus.

– Erityisesti vesiosuuskunnissa verkoston rakentamiskuluilla saattaa olla pitkä poistoaika ja pääomakulut on ehkä alimitoitettu. Käyttömaksuilla pystytään kattamaan vain puhtaan veden osto ja jäteveden puhdistus. Lain mukaan vesihuollon ja huleveden viemäröinnin maksujen pitäisi kuitenkin olla sellaisella tasolla, että niillä voidaan pitkällä aikavälillä kattaa vesihuoltolaitoksen jatkuvien kustannuksen lisäksi uus- ja korjausinvestoinnit, Pentinmikko jatkaa.

Talous ja riskit haltuun

Vesihuoltolaitoksessa saatetaan tunnistaa korjausinvestointien tarve, mutta investointien toteuttamiseen ei aina tahdo löytyä riittäviä resursseja. Toiminnan rakenteellisilla uudistuksilla voidaan luoda paremmat edellytykset investointien toteuttamiselle.

Kunnan olisi hyvä tarkastella vesilaitoksen organisointimuotoa – palvelisiko osakeyhtiömuoto paremmin sen toimintaa? Osakeyhtiössä tulot ja kulut ovat läpinäkyvämpiä kuin liikelaitoksessa, ja tällöin taloudellista tilaa on helpompi seurata. Lisäksi osakeyhtiöllä on oma investointibudjetti, mikä helpottaa saneerausten suunnittelua. Inspira onkin tehnyt kunnille selvityksiä vesilaitosten yhtiöittämisestä sekä vesiosuuskuntien uudelleenorganisoinneista.

Lisäksi kunnille on tehty kartoituksia vesiosuuskuntien tilanteesta takausvastuiden näkökulmasta. Näissä selvityksissä on tarkasteltu, kuinka todennäköistä vastuiden realisoituminen olisi.

– Pelkästään tilinpäätöksiä tutkimalla vesiosuuskunnan taloudellisesta tilanteesta voi olla vaikea saada oikeaa kuvaa. Osuuskuntien käytännöt ovat hyvin kirjavia, esimerkiksi saamiset liittymän haltijoilta voivat puuttua kokonaan taseesta. Tämä saattaa antaa kuvan, että osuuskunta on velkainen, Pentinmikko kertoo.

Sen lisäksi että Inspira on selvityksissä ottanut kantaa osuuskunnan tulokseen ja taseeseen, se on selvittänyt jatkuvuutta ja riskienhallintaa. Kunnille on myös tehty toimialuerajojen selkiyttämiseen tähtääviä selvityksiä. Vesihuoltoverkosto on saattanut vuosikymmenten saatossa muuttua runsaastikin.

– Olemme tarkastelleet, mikä vesihuoltolain näkökulmasta on mahdollista. Lain mukaanhan asiakkaita ei voida liittää toiseen vesiosuuskuntaan tai laitokseen ilman, että luovuttava osapuoli eli toinen vesihuoltolaitos tähän suostuu. Lisäksi olemme selvittäneet, mitä taloudellisia vaikutuksia ja kompensaatiovaihtoehtoja aluerajojen siistimisellä voisi olla.

Vesiosuuskunnat toimivat usein hyvin itsenäisesti ja yhteydet kuntaan saattavat olla vähäiset. Wright ja Pentinmikko suosittelevatkin kuntia selvittämään alueidensa vesihuoltolaitosten toimintaedellytyksiä.

– On tärkeää kartoittaa oman alueen vesihuoltolaitosten tilanne. Vasta tämän jälkeen voi miettiä tarvetta ja vaihtoehtoja esimerkiksi uudelleenorganisoitumiselle ja saneerauksille. Toimiva vesihuolto on elintärkeä osa kunnan infranstruktuuria ja sen kunnosta huolehtimisella ylläpidetään osaltaan kunnan elinvoimaa.

Lisätietoa:
Maa- ja metsätalousministeriö mmm.fi/vesi/vesihuolto
Vesilaitosyhdistys: vvy.fi/

Digitaaliset palvelutNeuvonantopalvelut

Kriisikuntakriteerien uudistus on tervetullut

­– Kriisikuntakriteerien uudistaminen on tervetullutta, sillä vanhat kriteerit eivät kuvaa kuntien taloutta riittävästi esimerkiksi rahoituksen riittävyyden näkökulmasta, Kuntarahoituksen rahoituksesta vastaava johtaja Jukka Helminen kiittelee.

Uudessa esityksessä kunnan velkaantumisen tarkastelussa on pyritty huomioimaan sekä pidempää että lyhyempää aikajännettä. Ehdotettu kertynyt alijäämä -kriteeri kuvaa pääsääntöisesti hyvin kunnan taloutta pidemmällä aikajänteellä. Se ei tunnuslukuna välttämättä kuitenkaan anna oikeaa kuvaa kunnan nykytilasta. Lisäksi erilaiset yhtiöittämiseen liittyvät järjestelyt vaikuttavat tämän tunnusluvun arvoon, vaikka ne eivät välttämättä vaikuta kunnan taloudelliseen tilaan.

Kuntien ja rahoitusmallien tasa-arvoinen kohtelu varmistettava

Suurin haaste uudistusehdotuksessa liittyy siihen, miten eri rahoitusmalleja käsitellään konsernitilinpäätöksen lainojen ja vuokravastuiden määrää tarkasteltaessa. Ehdotuksessa kiinteistöleasingvastuut katsotaan vuokravastuueräksi, mutta esimerkiksi PPP-hankkeisiin, erilaisiin kumppanuussopimuksiin tai elinkaarihankkeisiin liittyviä, tosiasiallisesti rakennuksiin kohdistuvia sopimusvastuita ei uudistusehdotusta koskevassa luonnoksessa ole selkeästi rinnastettu vuokravastuueriksi. Tällaisena uudistusehdotus asettaisi lainoja ja vuokravastuita koskevaa tunnuslukua laskettaessa paitsi erilaiset rahoitusmallit myös kunnat tulkinnallisesti eriarvoiseen asemaan, koska erilaisiin rahoitusmalleihin sisältyvät kunnan vastuut saattavat olla suuruudeltaan erittäin merkittäviä.

– Huolenamme on, että laskennallisten tunnuslukujen ulkopuolelle ”muina sopimusvastuina” katsottaisiinkin kuuluvan myös tosiasiallisesti rakennusten vuokravastuiksi katsottavissa olevia eriä. Tämä asettaisi kiinteistöleasingin eriarvoiseen asemaan verrattuna esimerkiksi erilaisen palvelumaksun sisältäviin kumppanuussopimuksiin, elinkaarihankkeisiin tai PPP-hankkeisiin. Vuokravastuun kriteereitä pitääkin jo valmisteluvaiheessa varsinaiseen lakitekstiin täsmentää, jotta tätä tunnuslukua laskettaessa rakennuksiin tosiasiallisesti kohdistuvia vastuita ja rahoitusmalleja kohdellaan samalla tavoin, Helminen painottaa.

Vuokravastuiden kuntakohtaisia tietoja ei vielä ole kattavasti kerätty, joten uuden konsernitilinpäätöksen lainojen ja vuokravastuiden määrä -tunnusluvun toimivuus herättää tältäkin osin kysymyksiä. Pienemmissä kunnissa isot rakennushankkeet tai muut yksittäiset suuremmat investoinnit aiheuttavat merkittäviä vuositason poikkeamia. Uusi tunnusluku mahdollistaisi esimerkiksi kunnan velkaantuneisuuden pidemmän aikavälin kehityksen analysoinnin vasta kun tunnuslukuja on kertynyt riittävän pitkältä aikaväliltä.

Suhdanteet ja sote-uudistus huomioitava aikataulussa

Uudistuksessa on myös tärkeää pitää huoli siitä, että raja-arvoja ei aseteta liian tiukoiksi. Nyt on ehdotettu, että uudistus toteutettaisiin vuosin 2016 ja 2017 konsernilukujen perusteella, jotka ovat olleet kunnille hyviä vuosia. Uudistuksen ajoituksessa on myös huomioitava maakunta- ja soteuudistuksen aikataulu.

– Mikäli maakunta- ja soteuudistus toteutuu, kuntien luvut saattavat näyttää hyvin erilaisilta sen jälkeen. Tämä voisi johtaa raja-arvojen ja mahdollisesti myös arviointikriteerien uudelleen määrittämiseen, Helminen huomauttaa.

Valtiovarainministeriön lausuntopyyntö sekä lausunnot ovat luettavissa täällä.

Talous

Markkinakatsaus 11/2018

Maailmantalouden kasvuhuippu on ohitettu

  • Euroalueen ostopäällikköindeksin (PMI) laskeva trendi päätyi lokakuun lopussa tasolle 53,1. Se oli hieman odotusten yläpuolella, mutta:
    • Euroalueen BKT:n kasvuvauhti hidastui vuositasolla 1,9 prosenttiin. Saksan talous supistui ensi kertaa yli kolmeen vuoteen ja BKT jäi 0,2 prosenttia pienemmäksi kuin edellisellä vuosineljänneksellä. Myös kauppasodan uhka sekä öljyn hinnan nousu vaikuttivat kasvun supistumiseen.
  • Euroalueen inflaatio on kiihtynyt johtuen lähinnä energian hinnan ja erityisesti öljyn kallistumisesta. Inflaatio on pysynyt kahden prosentin tuntumassa ja oli lokakuun lopussa 2,2 prosenttia. Pohjainflaatio on pysynyt hyvin alhaisena (lokakuu 1,10 prosenttia) ja voisi olla perustelu koronnostojen lykkäämiselle.
  • EKP:n arvioidaan nostavan korkoja vuoden 2019 lopulla ja toisen kerran vuonna 2020.
  • Määrällisen keventämisen (QE) ohjelmaan kuuluvat arvopapeiden netto-ostot ovat supistuneet 15 miljardiin kuukaudessa ja ensi vuonna EKP lopettaa netto-ostot kokonaan.
  • Euroalueen huolia lisää poliittinen levottomuus, jotka liittyvät Brexitiin ja Italian uuteen hallitukseen, joka ei halua noudattaa euroalueen finanssipolitiikkaa sääteleviä periaatteita ja lisää systeemiriskin mahdollisuutta alueella.
    • Italia on euroalueen kolmanneksi suurin talous, jolla on yli 130 prosenttia bkt:stä käsittävä julkinen velka.
  • USA:ssa finanssipolitiikan kevennysten nopeuttama talouskasvu ja kiihtyvä inflaatio ovat lisänneet Fedin paineita nostaa ohjauskorkoja.
    • Fedin ennustetaan nostavan korkoja kolme kertaa vuonna 2020, minkä lisäksi Fed jatkaa taseensa supistamista.

Euroalueen talousnäkymät

Lähde: Bloomberg

Euroalueen talouskehitystä ennakoiva ostopäällikköindeksi eli PMI päätyi lokakuun lopussa tasolle 53,1 .

Tuotannon kasvu hidastui eniten Saksassa, Italiassa ja Irlannissa, mutta piristyi eniten Ranskassa ja Espanjassa.

EMU PMI ostopäällikköindeksi seuraa tuotanto- ja palvelualojen trendiä (kysely 5000 yritykselle, 60% tuotanto/40% palvelu).  Se toimii hyvänä indikaattorina talouskasvusta.

PMI > 50 : BKT:n odotetaan kasvavan
PMI < 50: BKT:n odotetaan supistuvan

Lähde: Bloomberg

Euroalueen talousluottamusta mittaavan ESI-indikaattorin lasku lokakuun aikana johtui pääsääntöisesti heikentyneestä luottamuksesta teollisuuden ja palvelujen sekä erityisesti vähittäiskaupan sektoreilla. Mittari on kuitenkin korkeammalla kuin kertaakaan vuoden 2012 jälkeen. 

European Economic Sentiment – indikaattori on Euroopan Komission teollisuuden ja kuluttajakyselyyn perustuva mittari. Sen pitkän ajan keskiarvo on 100.

Euroalueen korot

Lähde: Bloomberg

Euroalueen pitkät korot ovat nousseet maltillisesti kesästä lähtien. Kymmenen vuoden korko on nyt 0,957 prosenttia ja viiden vuoden korko on 0,353 prosenttia. 6 kk:n kuluttua tasojen ennustetaan olevan noin 10 korkopistettä korkeammalla tasolla.

3kk euribor muistuttaa kuolleen aivokäyrää ja oli lokakuun lopussa -0,365%.

Korkojen odotetaan nousevan maltillisesti seuraavien vuosien aikana. 

Lähde: Bloomberg

Koronnosto-odotukset (Euribor forwards) ovat maltillistuneet suhteessa viime kevääseen. 

EKP:n odotetaan edelleen aloittavan koronnostot vuoden 2019 syksyllä ja jatkavan nostoja vuonna 2020.

Euroalueen korot (pitkä historia vs forward)

Lähde: Bloomberg

Vastuunrajoitus

Tämä esitys on Kuntarahoitus Oyj:n tuottama markkinakatsaus. Materiaali on tarkoitettu vain yksityiseen käyttöön ja sen levittäminen tai kopioiminen ilman Kuntarahoitus Oyj:n kirjallista lupaa ei ole sallittua. Tämän katsauksen sisältö perustuu ulkopuolisiin lähteisiin ja vain sellaiseen informaatioon, jota Kuntarahoitus Oyj pitää luotettavana. Tämä ei kuitenkaan sulje pois mahdollisuutta, että esitetyt tiedot eivät kaikilta osin olisi täydellisiä tai virheettömiä.

Kuntarahoitus Oyj ja sen palveluksessa oleva henkilöstö eivät vastaa tästä katsauksesta saatavan informaation perusteella mahdollisesti tehtyjen sijoituspäätösten taloudellisesta tuloksesta tai muista vahingoista, jotka mahdollisesti aiheutuvat Kuntarahoitus Oyj:ltä saadun informaation käytöstä. Asiakas vastaa itse sijoituspäätöstensä taloudellisesta tuloksesta. Tätä Kuntarahoitus Oyj:n tuottamaa materiaalia ei tule pitää sijoitusneuvona, sijoitustutkimuksena, sijoitussuosituksena, sijoitusstrategiasuosituksena, sijoitusstrategiaehdotuksena eikä tarjouksena tai kehotuksena ostaa tai myydä arvopapereita tai muita rahoitusvälineitä.

Tätä esitystä tai sen kopioita ei saa levittää Yhdysvaltoihin eikä yhdysvaltalaisille sijoittajille vastoin Yhdysvaltojen laissa asetettuja rajoituksia. Myös muiden maiden lait ja säännökset voivat rajoittaa tämän esityksen levittämistä.

Talous