heidipenttinen, Author at Kuntarahoitus

Määrätietoisuus vahvistaa kuntalaisten luottamusta tulevaan

14.2.2019

Koko uransa julkisen sektorin parissa työskennellyt Tuomas Aho on viime vuodet keskittynyt kuntasektorin juridisiin haasteisiin. Tällä hetkellä miestä työllistävät eniten maakunta- ja sote-uudistukseen liittyvät kilpailutukset ja ulkoistukset, potilastietojärjestelmiin liittyvä juridiikka, erilaiset kiinteistöjärjestelyt sekä julkisen rakentamisen hankkeet.

– Olen saanut viime vuosien aikana hyvin läheltä seurata, minkälaista epävarmuutta sote-uudistuksen pitkittyminen on tuonut kuntiin ja sairaanhoitopiireihin sekä niiden päätöksentekoon. Kaikkien toiveissa on, että asiaan saataisiin pian joku selkeys, Aho sanoo.

Ahon mukaan huoli on suurin maakuntien pienissä kunnissa, jotka pelkäävät joutuvansa uudistuksessa säästöjen kohteeksi. Pitkään jatkunut epätietoisuus on avannut markkinoita yksityisille palveluntarjoajille.

– Pienillä paikkakunnilla pelätään palvelujen kaikkoamista maakuntien keskuskaupunkeihin. Peruspalvelujen säilyminen lähellä on haluttu varmistaa ainakin joksikin aikaa eteenpäin tekemällä sopimuksia yksityisten palveluntuottajien kanssa. Tämä on kuntalaisten näkökulmasta ymmärrettävää.

Pitkään jatkunut sotevellonta tuskastuttaa myös Ahoa.

– Useat soteen linkitetyt uudistukset olisi voitu toteuttaa jo nykyisen lainsäädännön puitteissa. Muutoksia olisi voitu tehdä myös vapaaehtoisesti, niiden tarve on ollut tiedossa. Nyt olisi tärkeää varmistaa, että julkinen sotepalvelujen tuotanto saadaan järjestettyä tehokkaasti, sanoo Aho, joka kertoo myös pohtineensa julkisomisteisen soteyhtiön mallia.

Uusille sopimusmalleille on tarvetta

Soteen liittyvän juridiikan lisäksi kunnissa on viime aikoina kaivattu runsaasti apuja kiinteistöihin ja rakentamiseen liittyvissä sopimuksissa. Uutisotsikoiden kestoaiheeseen, sisäilmaongelmiin, etsitään ratkaisuja ympäri Suomen. Ongelmat eivät rajoitu vain vanhoihin rakennuksiin, uusienkaan rakennusten laatu ei aina ole toivotulla tasolla. Aho näkee kasvaneen korjausvelan ja sisäilmaongelmien yhdeksi syyksi myös säästöt kunnossapidossa. Uusissa rakennuksissa laatuongelmiin johtaa usein kiire.

– Tällä hetkellä tuntuu siltä, että tilaaja joutuu aina maksajaksi, vaikka ongelma olisi rakentamisessa. Siksi kaivattaisiin uusia sopimusmalleja, joilla osaoptimointi saataisiin eliminoitua ja löytyisi laadukas ja kohtuuhintainen tapa rakentaa. Allianssimalli on esimerkki tällaisesta, sitä pitäisi kehittää myös pienempiin julkisiin urakoihin soveltuvaksi.

Päättäjiä uudet rahoitus- ja toteutusmallit saattavat epäilyttää, jos niistä ei ole riittävästi tietoa.

– Aikaisemmasta poikkeavat mallit, joissa yritys kantaa aiempaa suuremman vastuun rakennuksen kunnossapidosta voidaan tulkita yksityistämiseksi, mistä ei ole kysymys. Uusia malleja kannattaisi ottaa rohkeasti käyttöön, Aho kannustaa.

Yksi uusimmista julkisen hankintamenettelyn muodoista on innovaatiokumppanuus, joka kannustaa tiiviiseen yhteistyöhön tilaajien ja tarjoajien välillä. Mallissa tilataan ensi vaiheessa kehitystyötä, joka tähtää sellaiseen tuotteeseen, palvelukonseptiin tai jopa uuteen rakennushankkeeseen, jota ei sellaisenaan tiedetä löytyvän markkinoilta.

– Innovaatiokumppanuus on hyvä esimerkki uudenlaisista julkisen kilpailuttamisen malleista. Haluaisin löytää myös uusia, innovatiivisia sopimusjuridisia malleja, joilla ongelmiin voitaisiin puuttua, kertoo Aho, joka teki taannoin Tekesille (nyk. Business Finland) Innovaatiokumppanuutta koskevan käsikirjan.

Turha epäröinti pois!

Suomi ja sen paikkakunnat ovat viimeisen viiden vuoden aikana tulleet Tuomas Aholle tutuksi – hänen asiakkaanaan on kuntia Etelä-Karjalasta Lappiin. Usein matkaseurana on Kuntarahoituksen tytäryhtiö Inspiran toimitusjohtaja Anssi Wright.

– Joitain vuosia sitten tunnistimme, että meillä on Inspiran kanssa toisiamme täydentävää osaamista; Inspira tuo projekteihin taloudellisen osaamisen, me juridisen. Lisäksi meitä yhdistää sotesektorin tuntemus ja toiminnan valtakunnallisuus, Aho kertoo yhteistyöstä.

Hän kokee olevansa etuoikeutettu voidessaan tehdä työtä kuntien kanssa ympäri Suomen ja tutustua eri paikkakuntien arkeen ja päätöksentekoon. Mitä hän sitten ajattelee päätöksenteosta suomalaisissa kunnissa?

– Kunnissa epäröidään usein turhaan. Päätöksenteossa pitäisi luottaa hyvään valmisteluun ja edetä määrätietoisesti. Tunnistettuja, kuntaa hyödyttäviä asioita täytyy viedä eteenpäin päättäväisesti, jotta luodaan kuntalaisille uskoa tulevaisuuteen. Kuntien kannattaisi panostaa entistä enemmän elinvoimaan. Siellä on paljon käyttämätöntä potentiaalia. Olisi myös tärkeää, että kaikilla alueilla olisi riittävästi käytössään osaamista.

Myös yhteistyössä olisi Tuomas Ahon mielestä kehittämisen varaa.

– On harmillista, että energiaa kuluu paljon turhaan vastakkainasetteluun pienten ja suurien, etelän ja pohjoisen välillä. Vastakkainasettelun sijaan pitäisi yrittää löytää vahvuuksia ja viedä asioita eteenpäin yhdessä.

Kunta-/aluevaikuttaja

Turun T3 – Uuden ajattelun sairaalamaailma valmistuu 2021

14.2.2019

”Kestää junan törmäyksen”, uutisoi Yle kesäkuussa 2018. Puolitoista vuotta aiemmin uutisten sävy oli toinen: Helsingistä Turkuun johtavan rauta- ja moottoritien päälle rakennettavan uuden T3-sairaalan betonikannen perustus- ja pystyrakenteissa oli huomattu virheitä. Betoni oli liian haurasta, eikä sen lujuuden arvioitu enää kestävän mahdollisen törmäyksen aiheuttamaa rasitusta. Purku- ja korjaustyöt aloitettiin heti, mutta lujuusongelmaista betonia oli ehditty valaa jo lähes 3 000 kuution edestä. Rakentamisessa jouduttiin ottamaan aimo loikka taaksepäin.

”Kertaalleen tehtyjen rakenteiden purkaminen ja uudelleenrakentaminen viivyttää valmistumista noin kymmenellä kuukaudella. Urakoitsija vastaa purkamisen ja uudelleenrakentamisen kustannuksista, mutta viivästyksestä syntyy myös sairaanhoitopiirille merkittäviä kustannuksia. Tapaus on tietenkin harmillinen, mutta saimme onneksi neuvoteltua kustannuksia ja joustavan rahoituksen”, kertoo hankejohtaja Timo Seppälä.

Nyt työmaalta kuuluu jälleen hyviä uutisia. Uusi betonikansi on tarpeeksi luja ja paikallaan, ja uusi sairaala valmistuu syksyllä 2021. Uudisrakennukseen sijoitetaan huonokuntoisen, 1960-luvulta asti palvelleen U-sairaalan keskeisiä toimintoja, kuten lasten ja nuorten sairauksien hoito, synnytykset ja naistentautien hoito, korva-, nenä- ja kurkkutautien hoito sekä sairaanhoidollisia tukipalveluita, kuten kliininen neurofysiologia ja kuvantaminen.

Kiinteistöleasingilla joustavaa rahoitusta

Alkuperäinen hankesuunnitelma uudesta T3-rakennuksesta sai hyväksynnän vuonna 2014. Jättihankkeessa on mukana useita yhteistyökumppaneita. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirille kuuluva projekti sijaitsee Turun kaupungin maalla. Uuden sairaalan alta kulkevat puolestaan rautatiekiskot ja vilkas Turku-Helsinki moottoritie.

Kolme vuotta sitten yhteistyöhön tuli mukaan myös Kuntarahoitus hankkeen rahoittajana. T3-sairaala on poikkeuksellinen hanke paitsi arkkitehtuurinsa myös rahoituksensa näkökulmista. Se päädyttiin rahoittamaan joustavalla kiinteistöleasingilla.

”Vuonna 2012 käynnistyneessä talouden vakauttamisohjelmassa sitouduimme sairaanhoitopiirissämme 200 miljoonan lainakannan maksimiin. Suuren investointiohjelmamme vuoksi velkaantumisasteemme oli jo varsin korkea. Halusimme pienentää jälleenrahoitukseen liittyvää hintariskiä, mutta pitää rahoitusmallin kuitenkin vertailukelpoisena oman taseemme rahoitukseen nähden. T3-sairaalahanke oli välttämätöntä aloittaa, ja siksi valitsimme Kuntarahoituksen tarjoaman joustavan kiinteistöleasingin”, kertoo sairaanhoitopiirin johtaja Leena Setälä.

T3-sairaalahanke on Kuntarahoituksen ensimmäinen kiinteistöleasingilla toteutettu sairaalahanke.

Kiinteistöleasing on joustava vaihtoehto perinteiselle taselainalle. Leasing-rahoituksella kustannukset jakautuvat pitkälle aikavälille, eikä investointi rasita tasetta, kuten taselainalla rahoitettaessa.

”Toimimme käytännössä T3-sairaalan rahoittajana ja omistajana. Sairaanhoitopiiri on kilpailuttanut kohteen rakentamisesta vastaavan urakoitsijan ja vuokraa meiltä leasing-sopimuksella kohteen sen valmistuttua”, avaa Kuntarahoituksen osastonjohtaja Kirsi Räbinä.

T3-sairaalan kaltaisen pitkän rakennusaikavälin hankkeessa myös rahoitus on pohdittava pitkällä tähtäimellä. Kahdeksankerroksinen, kokonaispinta-alaltaan noin 55 000 neliömetrin uudisrakennuksen vastikään päivitetty hintalappu on noin 190 miljoonaa euroa.

Hankesuunnitelmassa projektin kustannukset on arvioitu vuoden 2014 tarjoushintaindeksin mukaisesti. Rakentamisen kustannustaso oli tuolloin kuitenkin täysin erilainen kuin mitä se tulee olemaan vuonna 2021, johon asti T3-sairaalan rakentaminen ja rahoitus jatkuvat. Rakennuskustannusten ennakoitua nopeamman nousun ja betoniongelmasta johtuvan sairaalan valmistumisaikataulun pitkittymisen vuoksi hankkeen rahoitusta oli tarkasteltava uudelleen. Kesällä 2017 seurasi budjettineuvottelu.

”Kävimme läpi hankkeen kustannuksia, rakennuskustannusindeksien kehittymistä tulevina vuosina ja lisäkustannuksia aiheuttaneet tekijät, kuten betoniongelmat. Joustava rahoituksen uudelleenneuvottelu oli voitto hankalassa tilanteessa”, Setälä kiittelee.

Puuttuva palanen yhdistää kokonaisuudeksi

Suomen sairaalakanta on tullut vaiheeseen, jossa se vaatii myös rakennusteknisesti uusia ratkaisuja. Uudet tekniset mahdollisuudet ja tarpeet vaativat tarkkaa suunnittelua ja hieman myös ennustajan lahjoja.

”Sairaalan on kestettävä aikaa, ja sen on kyettävä palvelemaan paitsi tämänhetkisiä myös tulevaisuuden terveydenhoidon tarpeita. Suunnittelussa on otettu huomioon demografisia tekijöitä, tulevaisuuden sairauksia ja tilojen toimivuutta”, Setälä sanoo.

Uuden T3-sairaalan kunnianhimoinen ja näyttävä sijainti ei ole vain arkkitehtoninen intohimo. Nopeiden kulkuyhteyksien päälle sijoitettu sairaala helpottaa pääsyä sairaalaan ulkoa tuleville, mutta tuo myös sairaalan sisällä synergiaetuja. T3 muodostaa jatkumon sairaalan muiden osien kanssa. Samassa pihapiirissä komeilevat 1930-luvulla rakennettu A-sairaala sekä Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan tilat eli niin sanottu Medisiina D. Tuleva kampusalue mahdollistaa muun muassa opetuksen ja tutkimuksen kiinteän yhteistyön sekä tilojen jakamisen opiskelijoiden ja sairaalan välillä.

”Siinä missä aiemmin rauta- ja moottoritie halkoi sairaala-aluetta ja erotti yksiköitä toisistaan, nyt ne yhdistyvät toimivaksi kokonaisuudeksi”, toiminnallisen suunnittelun hankejohtaja Riikka Aaltonen kertoo.

Suunnittelun lähtökohtana ovat olleet eri toiminallisuuksien synergiaedut.

”Haemme toiminnallisia uudistuksia, jotka vähentävät esimerkiksi tarpeetonta tavara- ja ihmisliikennettä. Uusi yhteys mahdollistaa esimerkiksi leikkaussalien toimimisen samassa talossa yhtenä leikkausosastona. Tämä hyödyttää sekä potilaita että henkilökuntaa”, Aaltonen jatkaa.

Yhdistyminen on merkittävä asia paitsi toiminnallisuuden myös symboliikan näkökulmasta: T3 on sairaala-alueen puuttuva palanen.

Miltä uuden ajattelun sairaala näyttää?

Sairaalakokonaisuutta on ohjannut kolmen t:n periaate. Rakennuksen pitää olla terve, turvallinen ja toimiva. Tämän lisäksi on haluttu haastaa se, miltä sairaala näyttää ja tuntuu. Uuden sairaalan halutaan olevan myös visuaalisesti kaunis ja viihtyisä.

Arkkitehti Mikko Sinervo arkkitehtiryhmä Reino Koivula Oy:stä vastaa sairaalan visuaalisesta ilmeestä. Suunnittelu lähti tarinasta, jonka Sinervo loi yhdessä sairaalahankkeen taidehankinnoista vastaavan TaT Matti Tainion kanssa.

Valmistuvan sairaalan tarina perustuu saaristomaisemaan, jossa sairaala on saari ja alla vilisevä moottoritie on virtaavaa vettä. Talon huipulta ympäristöä valaisee majakka. Sairaalan katolle rakennettava konehuone valaisee ympäristöä.

Tarina jatkuu sisätiloissa, ja siihen kuuluvat saaren eläimet. Tunnuseläimillä on kahdenlainen tehtävä: ne antavat mukavaa ajateltavaa ja toimivat opasteina. Talossa on rakenteellisesti kaksi isoa valoaulaa, jotka ovat lattiasta kattoon lasia.

”Miksi sairaalan pitäisi näyttää sairaalalta? T3 mullistaa ja rikkoo monia raja-aitoja. Uudet tilat mahdollistavat myös taidetta ja kulttuuria eli juuri niitä asioita, jotka tekevät paikasta viihtyisän sekä työntekijöille että potilaille”, Aaltonen summaa.

Asiakastarinat Hyvinvointialueiden asiakastarinat Leasing

Pohjoismaiset liikkeeseenlaskijat päivittivät vihreiden bondien raportointisuosituksiaan

11.2.2019

Kuntarahoitus on yhdessä muiden pohjoismaisten julkisen sektorin liikkeellelaskijoiden kanssa päivittänyt vihreiden bondien pohjoismaista raportointisuositusta. Ensimmäinen versio suosituksesta julkaistiin lokakuussa 2017.

Position Paper on Green Bonds Impact Reporting on kymmenen pohjoismaisen julkisen sektorin liikkeeseenlaskijan yhteinen suositus, ja se muodostaa pohjan vihreiden bondien hankkeiden ympäristöhyötyjen arvioinnille. Tuore päivitys sisältää selkeytyksiä ja uusia suosituksia ilmastoon liittyvien riskien ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden raportoimiseen. Lisäksi kannanotto tarjoaa ehdotuksia kahdeksan eri projektikategorian indikaattoreiksi. Ehdotukset pohjautuvat ICMA:n (International Capital Market Association) Green Bond Principles -viitekehykseen sekä usean kehityspankin antamiin raportointisuosituksiin.

Vastuullinen rahoitus on noussut keskusteluihin myös EU-tasolla Euroopan komission kestävän rahoituksen toimintasuunnitelman myötä. Myös pohjoismaiset liikkeellelaskijat odottavat kiinnostuksen vihreiden bondien vaikutusraportteja kohtaan kasvavan entisestään. Ryhmä haluaa siksi antaa panoksensa alan käytäntöjen kehittämiseen.

– Tämän suosituksen kautta haluamme varmistaa läpinäkyvyyden ja tasalaatuisen raportoinnin pohjoismaisilla vihreiden bondien markkinoilla. Harmonisoidun ja korkeatasoisen metodologian luominen ympäristövaikutusten raportoinnille on sijoittajille tärkeää, sanoo Antti Kontio, joka vastaa Kuntarahoituksen varainhankinnasta ja yhteiskuntavastuusta.

Samalla kun vaikutusraportoinnin harmonisointi lisää pohjoismaisen vihreiden bondien markkinan läpinäkyvyyttä ja johdonmukaisuutta, se myös nostaa raportoinnin tasoa ja vertailtavuutta kautta linjan. Pohjoismaisten liikkeeseenlaskijoiden ryhmä toivoo, että suositukset toimivat apuna myös muiden maiden yksityisen sektorin liikkeeseenlaskijoille ja sijoittajayhteisölle.

Suositukset luonut pohjoismainen ryhmä koostuu Tanskan, Suomen, Norjan ja Ruotsin julkisen sektorin vihreiden bondien liikkeeseenlaskijoista. Ryhmään kuuluu pohjoismaisia julkishallinnon rahoittajia kuten Kuntarahoitus, norjalainen Kommunalbanken, ruotsalaiset Kommuninvest ja Swedish Export Credit Corporation (SEK) sekä seitsemän ruotsalaista kuntaa tai paikallista liikkeellelaskijaa. Ryhmän työskentelyssä apuna ovat olleet lisäksi CICERO (Center for International Climate Research), SEB, Crédit Agricole CIB ja kansainvälinen sijoittajayhteisö.

Lisätietoja:

Antti Kontio, Kuntarahoitus
osastonjohtaja, varainhankinta ja yhteiskuntavastuu
puh. 050 3700 285

Varainhankinta Vastuullisuus

Markkinakatsaus 2/2019

7.2.2019

Yhdysvallat

Makrodata Yhdysvalloista on ollut vahvaa – työttömyysluvut ovat alhaisia, mikä puolestaan tukee yksityistä kulutusta.
Teollisuuden ostopäällikköindeksi (ISM) on kohentunut saavuttaen 56,6 arvon, mikä on noin 2 indeksipistettä korkeampi joulukuuhun nähden. Mikäli kauppasota pitkittyy, tulee tällä olemaan negatiivinen vaikutus indeksiin.
FED ilmoitti tammikuisessa kokouksessaan odottavansa talouden kehityksen suuntaa ja voivansa mahdollisesti harkita muuttavansa taseen koon alasajostrategiaansa. Tällä tähdätään rahapolitiikan normalisaatioon, joka ei johtaisi suureen volatiliteettiin rahoitusmarkkinoilla.

Eurooppa

Inflaatio euroalueella on hieman laskenut viime vuoden lopulta (1,4 % tammikuu vs. 1,6 % joulukuu) johtuen pitkälti alhaisemmista energian hinnoista. Pohjainflaatio puolestaan nousi kymmenellä korkopisteellä saavuttaen 1,1 %.
EKP:n koronnostoa on povattu tälle vuodelle, mutta talousnäkymien epävarmuus ja vielä heikohko pohjainflaatio syövät analyytikkojen uskoa.
Epävarmuus Brexitin ympärillä ei laannu. Markkinakonsesus vaikuttaa puoltavan uskoa ettei sopimuksetonta Brexitiä synny. Tätä tukee punnan kurssin kehitys, joka on palautunut takaisin alle 0,9 suhteessa euroon.

Suomi

Talouskasvua voidaan edelleen odottaa vuodelle 2019 (1,5 % valtiovarainministeriön arvion mukaan), mutta kulmakerroin on kääntynyt loivemmaksi. Nettoviennin ja -investointien kasvu tulee todennäköisesti pysähtymään ja yksityinen kulutus kannattelee kasvua.
- Kohonnut työllisyysaste vaikuttaa kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin ja lisää yksityisen kulutuksen määrää.
- Mikäli Kiina elvyttää talouttaan, tulee tämä positiivisesti vaikuttamaan Suomen nettoviennin ja investointien määrään pienellä viiveellä.
Kestävyysvaje on edelleen mittava, valtiovarainministeriön mukaan seuraavan hallituksen tulisi tehdä sopeutustoimia noin kahdella miljardilla eurolla.

Euroalueen talousnäkymät

Lähde: Bloomberg

Euroalueen talouskehitystä ennakoiva ostopäällikköindeksi eli PMI päätyi tammikuun lopussa tasolle 50,7. Saksan vaikeudet erityisesti autosektorilla jatkuvat edelleen ja supistunut teollisuustuotanto heijastuu koko euroalueelle. Italian ja Ranskan PMI:t ovat tippuneet alle 50, indikoiden talouskasvun supistumista.

EMU PMI ostopäällikköindeksi seuraa tuotanto– ja palvelualojen trendiä (kysely 5000 yritykselle, 60 % tuotanto/40 % palvelu). Se toimii hyvänä indikaattorina talouskasvusta.

PMI > 50 : BKT:n odotetaan kasvavan

PMI < 50: BKT:n odotetaan supistuvan

Lähde: Bloomberg

Euroalueen talousluottamusta mittaava ESI-indikaattori on jatkanut alamäkeä ja tammikuun lopun lukema 106,2 oli yli yhden indeksiyksikön alhaisempi vuoden loppuun verrattuna.

European Economic Sentiment -indikaattori on Euroopan Komission teollisuuden ja kuluttajakyselyyn perustuva mittari. Sen pitkän ajan keskiarvo on 100.

Euroalueen korot

Lähde: Bloomberg

Euroalueen pitkät korot jatkavat edelleen syyskuussa alkanutta laskua. Syitä laskuun ovat mm. huoli talouskasvun hiipumisesta ja poliittinen epävarmuus Euroopassa.

Kymmenen vuoden korko tammikuun lopussa oli 0,663 % ja viiden vuoden korko 0,123 % ja 3kk euribor miinuksella 0,308 %. Rahamarkkinakorkojen odotetaan kohoavan nollan yläpuolelle vasta vuonna 2021, kun vielä viime vuonna uskottiin tämän tapahtuvan vuonna 2020.

Lähde: Bloomberg

Kiirettä koronnostoille euroalueella ei ole ja odotukset siirtyvät koko ajan eteenpäin. Mikäli pohjainflaatio osoittaa elpymisen merkkejä ja taloustilanne pysyy vakaana, tulee EKP harkitsemaan koronnostoa. Tämä todennäköisesti tapahtuu vuonna 2020, mutta tätäkään vuotta ei voi täysin sulkea pois.

Vastuunrajoitus

Tämä esitys on Kuntarahoitus Oyj:n tuottama markkinakatsaus. Materiaali on tarkoitettu vain yksityiseen käyttöön ja sen levittäminen tai kopioiminen ilman Kuntarahoitus Oyj:n kirjallista lupaa ei ole sallittua. Tämän katsauksen sisältö perustuu ulkopuolisiin lähteisiin ja vain sellaiseen informaatioon, jota Kuntarahoitus Oyj pitää luotettavana. Tämä ei kuitenkaan sulje pois mahdollisuutta, että esitetyt tiedot eivät kaikilta osin olisi täydellisiä tai virheettömiä.

Kuntarahoitus Oyj ja sen palveluksessa oleva henkilöstö eivät vastaa tästä katsauksesta saatavan informaation perusteella mahdollisesti tehtyjen sijoituspäätösten taloudellisesta tuloksesta tai muista vahingoista, jotka mahdollisesti aiheutuvat Kuntarahoitus Oyj:ltä saadun informaation käytöstä. Asiakas vastaa itse sijoituspäätöstensä taloudellisesta tuloksesta. Tätä Kuntarahoitus Oyj:n tuottamaa materiaalia ei tule pitää sijoitusneuvona, sijoitustutkimuksena, sijoitussuosituksena, sijoitusstrategiasuosituksena, sijoitusstrategiaehdotuksena eikä tarjouksena tai kehotuksena ostaa tai myydä arvopapereita tai muita rahoitusvälineitä.

Tätä esitystä tai sen kopioita ei saa levittää Yhdysvaltoihin eikä yhdysvaltalaisille sijoittajille vastoin Yhdysvaltojen laissa asetettuja rajoituksia. Myös muiden maiden lait ja säännökset voivat rajoittaa tämän esityksen levittämistä.

Talous

Kunnan talot kuntoon tai kumoon

5.2.2019

Kuntien ja kuntayhtymien omistuksessa olevien rakennusten pinta-ala on yhteensä noin 50,6 miljoonaa kerrosneliömetriä – ylläpidettävää tilaa on yli 7 000 jalkapallokentän edestä ²⁾. Tyhjiä rakennuksia on jo noin 1,8 miljoonaa kerrosneliömetriä ja määrän on arvioitu kasvavan väestörakenteen muutosten, digitalisaation sekä maakunta- ja sote-uudistuksen myötä. Lisäksi rakennuskannassa on paljon vajaakäytöllä olevia ja alkuperäiseen tarkoitukseensa soveltumattomia rakennuksia. Myös korjattavaa riittää vuosiksi eteenpäin.

– Pääosa kuntien hallinnoimista rakennuksista on peräisin 1970–80-luvulta, eivätkä kunnat ole vielä saaneet korjausvelasta niskalenkkiä. Jos nyt tehdään asiat hyvin, taitekohta korjausvelan kasvulle tulee noin 10 vuoden päästä. Tähän vaikuttaa myös se, että seuraavaksi peruskorjausikään tulee 1990-luvun rakennuskanta, joka on pienempi ja tehty kosteusteknisesti paremmin, FCG Suunnittelu ja tekniikan Rakennusterveys- ja sisäilmastopalvelujen toimialajohtaja Juhani Pirinen ennustaa.

Työtä terveiden talojen puolesta

Tekniikan tohtori Juhani Pirinen tunnetaan tulisieluisena terveiden talojen puolestapuhujana ja rakennuskannan vaalijana. Aiemmin ympäristöministeriön Kosteus- ja hometalkoita vuosia luotsannut mies on edelleen huolissaan sisäilma-asioista, mutta näkee myös valonpilkahduksia.

– Erityisesti asennepuolella on menty eteenpäin, sisäilmaongelmien tutkimista ei enää juurikaan tarvitse perustella, eikä oireilevia ihmisiä leimata luulosairaiksi. Myös kosteudenhallinnan valvominen työmailla on paranemaan päin, vaikka vielä ei olla sillä tasolla, millä sen pitäisi olla. Vuoden 2017 alussa voimaan tullut kosteuskoordinaattorivaatimus parantaa tilannetta ja Kuivaketju 10 -järjestelmä toteuttaa vaatimuksia, joskin sen käytettävyys vaatii vielä kehittämistä, Pirinen listaa.

Nykyisessä tehtävässään Pirinen asiantuntijajoukkoineen konsultoi rapistuvan kiinteistökannan parissa tuskailevia kuntia sekä tutkii ja korjaa niiden hallinnoimia rakennuksia. Parhaillaankin FCG:llä on käynnissä useita koulu- ja päiväkotityömaita eri puolilla Suomea. Mutta mitä kuntien pitäisi rakennuksilleen tehdä? Omistaa vai vuokrata tilat? Korjata vai jyrätä kelvottomat talot kumoon uusien tieltä? Pirisen mukaan polku on loppujen lopuksi yksinkertainen.

– Ensin kartoitetaan nykyinen kiinteistökanta ja rakennukset ’koritetaan’ vaikkapa neljään luokkaan niiden kunnon ja tarpeellisuuden mukaan. Alueiden palveluverkkoselvitys ja arvio tulevaisuuden tarpeista antavat näkymän siihen, mihin ja minkälaisia rakennuksia oikeasti tarvitaan. Turhista kiinteistöistä pitää rohkeasti luopua ja jäljelle jäävien hallinnointi keskittää suurempiin tilapalveluyksiköihin. Näihin yksiköihin pitää palkata kuntotutkimisen ja rakennusterveyden ammattilaisia ohjaamaan tutkimuksia ja korjaussuunnittelua.

– Hyvä johtoajatus tässäkin on se, että kunnan tehtävä ei ole omistaa, vaan tuottaa palveluja kuntalaisille.

Rahalla saa myös laatua

Monissa kunnissa tehdään jo määrätietoista työtä kiinteistöjen hallinnoinnin, ylläpidon ja kunnon parantamiseksi, mutta vielä on paljon kuntia, joissa vasta heräillään. Myös tuoreimman vuonna 2017 julkaistun ROTI-raportin mukaan rakennetun omaisuuden hallinnassa on suuria kuntakohtaisia eroja ³⁾.

– On aika surullista, että edelleen osa kuntapäättäjistä herää asiaan vasta, kun rakennusten käyttäjät hermostuvat niiden surkeaan tilaan lopullisesti ja päädytään koululakkoon tai valtakunnan uutisiin, Juhani Pirinen toteaa.

Pirinen muistuttaa, että rakentamisen ja korjaamisen laatuun voi vaikuttaa. – Rahoitusta kannattaa käyttää vipuvartena laadunvarmistamisessa jo kilpailutusvaiheessa. Pelkän hinnan tarkastelun sijaan tulisi esimerkiksi korjaushankkeissa edellyttää pätevien asiantuntijoiden ja tervetalo- tai kosteudenhallintakoordinaattorin käyttöä.

Viime vuosina kiinnostavaksi ratkaisuksi nousseessa elinkaarimallissa ulkopuolinen taho, esimerkiksi urakoitsija, vastaa rakennuksen suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta sopimuksen mukaisen ajan, joka on tyypillisesti 20 vuotta. Juhani Pirinen näkee tässä mallissa kunnan kannalta myös sudenkuopan.

– Rakennuksen tekninen arvo tippuu vuodessa 1,5–1,7 %, vaikka sitä olisi pidetty sopimuksen mukaisesti kunnossa. Elinkaarimallissa palvelusopimus päättyy yleensä juuri, kun rakennuksen isot korjaustyöt alkavat olla ajankohtaisia, Pirinen varoittaa ja kehottaa tähän malliin päädyttäessä kiinnittämään erityistä huomiota kumppanin valintaan sekä sopimuksen sisältöön myös pitkällä tähtäimellä.

Digitaaliset palvelut Talous

Minna Karhunen luotsaa Kuntaliittoa monien muutosten edessä

1.2.2019

Minna Karhunen valittiin marraskuussa Kuntaliiton uudeksi toimitusjohtajaksi. Valinnan perusteina olivat vahva kuntaosaaminen sekä julkishallinnon tuntemus. Karhusta perusteellisemmin ei juuri kunta-alaan ja julkishallintoon voisi perehtyäkään. Hän on toiminut urallaan niin kunnassa, kuntayhtymässä kuin valtiolla sekä luottamushenkilön että virkamiehen roolissa.

Kuntaliittoon Karhunen siirtyi Etelä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtajan tehtävästä ja on ensimmäinen nainen liiton johdossa. Karhunen haki tehtävään, sillä hän näkee Kuntaliiton toimitusjohtajan työn suomalaisessa yhteiskunnassa ja paikallisyhteisöjen näkökulmasta merkityksellisenä.

– Olen pohjimmiltani ja sielultani kuntaihminen. Kulunutta neljää vuotta ja kansanedustaja-aikaa lukuun ottamatta olen tehnyt lähes koko urani kuntapuolella. Kunta-asiat ovat minulle tärkeitä ja Kuntaliiton toimitusjohtajana voin hyödyntää kaikkea kokemustani minulle tärkeiden asioiden eteen.

Kehittyviä palveluita kentän eriytyviin tarpeisiin

Kuntaliiton rooli on Karhusen mukaan muutoksessa, johon vaikuttavat paitsi kuntakentän eriytyminen, myös maakunta- ja soteuudistuksen tuleva kohtalo.

– Tietysti me kaikki jännitämme, miten maakunta- ja soteuudistuksen kanssa käy. Se määrittelee pitkälti kuntakentän ja Kuntaliiton tulevaisuutta. Maakuntien Suomi olisi hyvin erilainen kuin tämän päivän kuntien Suomi, Karhunen sanoo.

Uudistuksen toteutuessa yksi ratkaistava seikka on myös se, miten mahdollisten maakuntien edunvalvonta ja asiantuntijatuki tulevaisuudessa järjestetään ja mikä on Kuntaliiton suhde tuleviin maakuntiin.

– Se on ristiriitainen kysymys, johon en ole halunnut ottaa vielä kantaa. Toisaalta olisi hölmöä hukata se osaamispohja, mikä on tehty maakuntien sosiaali- ja terveyspalveluita varten, mutta on myös pohdittava, onko kunnilla ja maakunnilla kovin erilaiset intressit, Karhunen miettii.

Maakunta- ja soteuudistuksen ohella jo pitkään jatkunut kuntakentän eriytyminen tuo haasteita Kuntaliiton tehtävään edunvalvojana. Esimerkiksi julkisuudessa on noussut keskusteluun se, ajaako Kuntaliitto enää kaikkien jäsentensä asiaa.

Karhunen näkee, että Kuntaliiton olemassaololla on vain yksi tavoite: palvella jäseniä mahdollisimman hyvin. Jotta tämä toteutuisi, tarvitaan uudistumista, jolla varmistetaan, että tarjottavat palvelut vastaavat entistä paremmin toimintaympäristön vaateisiin ja kuntakentän erilaisiin tarpeisiin.

– Meidän on muututtava, jotta voimme palveluillamme tuottaa lisäarvoa jokaiselle kunnalle. Ei ole järkevää luopua kuntien yhteistoiminnasta ja asiantuntijuuden rakentamisesta Kuntaliittoon, mutta asiakaspalvelun tavat tulevat olemaan tulevaisuudessa hyvin erilaisia.

Karhunen painottaa, että Kuntaliiton uudistus- ja kehitystyö tehdään yhdessä kuntien kanssa. Hän nimeääkin tärkeäksi tulevaisuuden tehtäväkseen dialogin lisäämisen.

– Tarvitaan keskustelua jäsenien kanssa siitä, mitä he haluavat. Me haluamme tarjota Suomen parhaan asiantuntemuksen niihin haasteisiin, joita kunnat tulevaisuudessa kohtaavat. Välillä on tunne, että kunnat unohtavat, että Kuntaliitto on yhtä kuin kunnat. Jos toimintaamme ollaan tyytymättömiä, sitä pitäisi muuttaa sisältä päin, hän muistuttaa.

Karhunen katsoo, että esimerkiksi kuntaverkostot ovat tulevaisuudessa yksi avain Kuntaliiton palveluiden kehittämiseen kuntien erilaisia haasteita vastaaviksi.

– Kuntaliitto toimii jo nyt suurten kaupunkien, seutukaupunkien, kehyskuntien ja maaseudun kuntien muodostamien kuntaverkostojen fasilitaattorina. Tätä toimintaa tulemme tulevaisuudessa vahvistamaan ja palvelemaan erilaisia verkostoja, hän selventää.

Hyvinvointi luodaan lähellä ihmistä jatkossakin

Puhuttaessa kuntasektorin tulevaisuudesta, Karhunen innostuu, sillä hän näkee kuntien tulevaisuuden valtavan mielenkiintoisena. Monien kuntaihmisten ripotellessa maakunta- ja sotetuhkaa päälleen, antaa mahdollinen uudistus Karhusen mielestä kunnille myös resursseja panostaa elinvoimaisuuteen ja kuntalaisten hyvinvointiin sekä tilaa mielenkiintoisten paikallisyhteisöjen kehittymiselle.

– Jos ajatellaan, että suomalainen elinvoima ja hyvinvointi on rakennettu kunnissa, niin se rakennetaan mielestäni niissä vastakin. Ihmisten, erityisesti lasten ja nuorten hyvinvointi luodaan kunnissa, lähellä ihmistä. Peruskunnassa tehtävät ratkaisut perheiden tukemisessa, osaamisen kehittämisessä, yhdyskuntasuunnittelun, -tekniikan ja infrastruktuurin kysymyksissä ovat kauhean tärkeitä koko Suomen tulevaisuuden kannalta. Kyllä kuntapäättäjille siis jatkossakin löytyy mielenkiintoisia haasteita, Karhunen vakuuttaa.

Myös globaalit muutokset heijastuvat suomalaiseen kuntasektoriin. Karhunen viittaa Ruotsin vastikään uudelleenvalitun pääministerin Stefan Löfvenin hallitusohjelmaa esittelevään puheeseen, jossa hän nimesi maan hallituksen suurimmiksi haasteiksi ilmastonmuutoksen ja maahanmuuton kysymykset.

– Nämä haasteet ovat isoja myös meillä Suomessa ja ne ratkotaan nimenomaan kunnissa. Jos ajattelemme esimerkiksi ilmastokysymyksiä, ne liittyvät vahvasti infrastruktuuriin, rakentamiseen ja liikenteeseen. Niiden ratkaisut ovat kuntien käsissä esimerkiksi kaavoituksen, joukkoliikenteen ja ympäristöluvituksen kautta.

Samoin pakolaisuuden ja työperäisen maahanmuuton kysymyksiin voidaan Karhusen mielestä vaikuttaa kotouttamisen ja osaamisen kehittämisen kautta ratkaisevasti juuri kunnissa.

– Reunaehdot kaikelle tälle luo tietysti elinkeinoelämän ja työllisyyden tilanne globaalissa taloudessa, jotka määräävät sen, millaisia työpaikkoja ja verotuloja kuntiin kehittyy, hän huomauttaa.

Tulevaisuudessa tarvitaan rohkeita päätöksiä

Karhusen mielestä kunnissa pitää pystyä tekemään tulevina vuosina esimerkiksi ilmastonmuutosta ajatellen sellaisia vaikeita päätöksiä, jotka ovat välttämättömiä, ja joita ihmiset odottavat.

– Olen itse kriittinen kuluttaja, mutta odotan, että siellä missä ratkaistaan isoja kysymyksiä, pystytään tekemään vielä vaikuttavampaa ympäristötyötä, kuin mitä itse teen pienillä valinnoilla arjessa. Oikeasti maailma pelastetaan siellä, missä syntyy teollinen tuotanto ja yhdyskuntarakenteen sekä liikkumisen ratkaisut.

Muutenkin Karhunen peräänkuuluttaa kuntapäättäjiltä lisää rohkeutta tehdä päätöksiä, jotka eivät välttämättä miellytä kaikkia.

– Esimerkiksi kustannusrakenteemme ei kestä sitä, että kaikissa kunnissa on tulevaisuudessa kaikki palvelut, vaan palvelurakenteen pitäisi pystyä joustamaan sen mukaan, millainen väestötilanne on. Nämä ovat vaikeita kysymyksiä, eikä helppoja päätöksiä ole luvassa, hän sanoo.

Myös valtakunnan päättäjille Karhunen lähettää samoja terveisiä.

– Mikäli maakunta- ja soteuudistus toteutuu suunnitellusti, toivon, että se myös toimii suunnitellusti ja vähentäisi palveluiden kustannuksia.

Tämä vaatii hänen mukaansa rakennemuutosten ohella myös vastuullista päätöksentekoa. – Kyllä ihmisillä, jotka ovat lähteneet viemään maakunta- ja soteuudistusta eteenpäin, on myös iso vastuu tavoitteiden toteutumisessa. Ne eivät toteudu pelkkiä rakenteita muuttamalla, vaan vaativat kipeitä päätöksiä.

Yhteistyöllä kohti parempaa ymmärrystä

Karhusen mukaan yhteistyö kuntia palvelevien organisaatioiden välillä on tärkeää, sillä eri tavoitteisiin perustetuilla kuntakentän toimijat ovat toisilleen elintärkeitä.

– Kuntaperhe on juuri oikea termi kuvaamaan kuntia palvelemaan perustettuja organisaatioita, sillä kaikkien työ on sidoksissa toisiinsa. Yhteistyön on kuitenkin oltava aitoa, rehellistä ja luottamukseen perustuvaa, hän painottaa.

Tulevaisuudessa yhteistyön kuntakentän toimijoiden välillä korostuu etenkin tiedon ja osaamisen jakamisessa.

– Meidän on toimittava samansuuntaisesti. Yhdessä pystymme tukemaan toisiamme, tunnistamaan tulevaisuuden haasteita sekä rakentamaan käsityksen toimintaympäristön muutoksesta, Karhunen pohtii.

Kunta-/aluevaikuttaja

Kuopaksen uudet opiskelijatalot näyttävät suuntaa opiskelija-asumisen trendeissä

29.1.2019

Kuopion Puijonlaaksoon Samoilijantielle on rakentunut vuoden 2018 aikana viisi uutta opiskelijataloa. Vanhojen asuntoloiden tilalle rakennetut, arkkitehtonisesti vaikuttavat rakennukset sijaitsevat Puijon ulkoilualueen kupeessa, Kallaveden järvimaisemissa, reilun 10 minuutin kävelymatkan ja muutaman minuutin pyörämatkan päässä yliopiston kampusalueelta.

Kuntarahoituksen rahoittamissa viidessä rakennuksessa on yhteensä 254 yksiötä kuudessa kerroksessa. Kuopaksella yksiöiden tarve on ollut suuri, sillä yhtiön aiempi asuntotuotanto on keskittynyt pääosin 80-luvulle, jolloin valtion tuki edellytti soluasuntojen rakentamista.

– Neljän hengen solut yksine saniteettitiloineen ja keittiöineen eivät kuitenkaan täytä parhaiten tämän päivän opiskelijoiden toiveita yksityisyydestä, kertoo Kuopaksen toimitusjohtaja Tuula Vartiainen.

Peruskorjauksen tarpeessa olleet vanhat soluasuntolat päätettiin siksi purkaa uudisrakennusten tieltä.

– Rakenteista johtuen vanhoja soluasuntoja ei ollut mahdollista muuttaa yksiöiksi. Myös yhteisöllisyyttä, jota halusimme rakennuksissa lisätä, ja jota ARAkin tuessaan korostaa, olisi ollut vaikea luoda 80-luvun kellaritiloihin, Vartiainen taustoittaa.

Lopulta peruskorjaukselle ei löytynyt taloudellisiakaan edellytyksiä, sillä vuokrataso pysyi uudisrakennuksissa samana.

Viihtyisät yhteistilat houkuttelevat ajanviettoon ja opiskeluun yhdessä

Kuopaksella uusien rakennusten suunnittelun lähtökohtana oli asumisen yhteisöllisyyden parantaminen, mikä on tutkitusti opiskelijataloissa nouseva trendi.

– Opiskeluasunto on usein nuoren ensimmäinen oma koti, jonne saatetaan muuttaa kaukaakin. Kestää aikansa, ennen kuin ystäväpiiri uudelle paikkakunnalle rakentuu. Yhteisöllisyyttä lisäämällä haluamme ehkäistä opiskelijoiden yksinäisyyttä ja parantaa asumisen viihtyvyyttä, Vartiainen kertoo.

Asukkaiden kohtaamista rakennuksessa on mietitty kulkureittien kautta alusta loppuun. Arkkitehtiopiskelijat ovat suunnitelleet ja sisustaneet rakennuksen jokaiseen kerrokseen opiskelijoiden tarpeet huomioiden yhteiskäytössä olevat tilat, joilla kullakin on oma teemansa: yksi on suunniteltu oleskeluun, toinen pelaamiseen, kolmas kuntoiluun ja neljäs elokuvien katseluun. Viidennessä tilassa on mahdollista viettää aikaa ystävien kesken tai järjestää vaikka syntymäpäiväjuhlia. Myös yhteiseen opiskeluun soveltuvia tiloja löytyy rakennuksista useampi.

Modernisti nimettyjen ja sisustettujen tilojen seinät on tehty lasista, jotta kynnys niiden käyttöön olisi mahdollisimman matala. Myös postit on sijoitettu kerrokseen, josta yhteiset tilat alkavat. Kuntosalia lukuun ottamatta kunkin tilan yläkerrassa on lisäksi hyvin varusteltu keittiö, jossa voi kokata ja ruokailla yhdessä. Pesutiloista voi siirtyä odottamaan pyykinpesun tai kuivumisen valmistumista muihin viihtyisämpiin tiloihin.

Helppoa asumista ja yhteistä vastuunkantoa

Opiskelijoiden tarpeet on asunnoissa huomioitu myös muilla tavoin. Yksiöt ovat osittain valmiiksi kalustettuja, mikä tuo helpotusta muuttoon.

– Jokaisessa asunnossa on tilava parvisänky, joka vapauttaa asuntojen lattiapinnan muuhun käyttöön. Valmiina asunnoissa ovat lisäksi valaisimet, työpöytä ja hyllyköt. Osittainen kalustus auttaa myös kansainvälisiä opiskelijoita asettumaan uuteen kotimaahansa, Vartiainen näkee.

Kulkemista helpottaa kiinteistön tuntumassa sijaitsevat bussipysäkit, joista pääsee mutkattomasti linja-autolla kampukselle tai kaupungin keskustaan. Rakennuksissa on huomioitu myös opiskelijoiden suosima polkupyöräily, ja kulkuvälineille on varattu riittävästi tilaa. Vuokraan sisältyy lisäksi Kuopaksen hankkima yhteinen sähköauto, jolla opiskelijat voivat taittaa matkan esimerkiksi pidemmällä sijaitseviin huonekaluliikkeisiin.

Kuopiossa uudet asuintilat on otettu Vartiaisen mukaan erinomaisen hyvin vastaan. Opiskelijoiden välillä on alkanut syntyä aitoa yhteisöllisyyttä, jota pidetään yllä myös opiskelijatalojen omissa WhatsApp- ja Facebook-ryhmissä.

– Naapureilta voi hyvin matalalla kynnyksellä kysyä lainaksi jauhoja tai vaikka työntöapua lumihankeen juuttuneelle autolle, ja apua on ollut myös nopeasti tarjolla.

Myös alun perin mietityttänyt vastuu yhteisistä tiloista on kasvanut ajan saatossa.

– Jos jollain jää jäljet siivoamatta, ryhmissä siitä kyllä huomautetaan ja laiminlyönteihin puututaan tilanteiden vaatimalla tavalla. Yhteisesti pidetään myös huolta tiloista, Vartiainen summaa.

Asiakastarinat Asuntotoimijoiden asiakastarinat

Joensuu on vuoden vihreä edelläkävijä

23.1.2019

Palkinnon Joensuulle luovuttivat ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sekä Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio.

– Palkinnolla haluamme nostaa esiin toimijoita, jotka ovat asettaneet kunnianhimoisia tavoitteita ja ovat esimerkillisesti integroineet ympäristöajattelun kaikkeen toimintaansa, Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio perusteli palkintoa.

Joensuulla on kokonaisvaltainen ote ympäristöajattelussa. Ympäristötavoitteet on kirjattu kaupungin strategiaan, ilmasto huomioidaan kaikessa suunnittelussa ja toiminnassa. Ympäristöajattelu konkretisoituu myös kaupunkilaisten arjessa vihreää teknologiaa hyödyntävissä ja Kuntarahoituksen vihreällä rahoituksella rahoitetuissa uusissa päiväkodeissa ja kouluissa.

Kaupunginjohtaja Kari Karjalaisen mukaan ympäristövaikutukset huomioidaan laajasti julkisissa hankinnoissa.

– Joensuulla on kunnianhimoinen tavoite olla hiilineutraali vuonna 2025. Tämä vaatii konkreettisia toimia. Investoimme rakentamiseen joka tapauksessa, joten miksi emme huomioisi siinä tilatarpeiden lisäksi myös ympäristövaikutuksia? Sama ajattelu toistuu julkisissa hankinnoissamme. Viime vuonna huomioimme ympäristökriteerit yli 90 prosentissa kaupunkimme kaikista kilpailutuksista.

Palkintona vihreästä edelläkävijyydestä Kuntarahoitus lahjoittaa Joensuun kaupungille ympäristötaideteoksen näkyvälle paikalle kaupungin ydinkeskustassa. Teos valmistuu kesällä 2019 Joensuun torin lähettyvillä sijaitsevalle leikkipaikalle kävelykadun varrelle. Kohteen suunnittelusta vastaa luovaan ympäristösuunnitteluun erikoistunut suomalainen Berry Creative.

Vilkasta keskustelua rakentamisen ympäristövaikutuksista

Vihreän edelläkävijän palkinto luovutettiin Joensuulle Kuntarahoituksen järjestämässä vähähiilisen rakentamisen seminaarissa 23.1. Tilaisuudessa käytiin vilkasta keskustelua rakentamisen ja rakennetun ympäristön ympäristövaikutuksista.

Ministeri Kimmo Tiilikainen totesi avauspuheenvuorossaan, että talkoiden aika ilmastoon liittyvissä kysymyksissä on ohi, nyt myös rakennusalalla on totisen työnteon aika.

Kommuninvestin Björn Söderlundh loi katsauksen länsinaapuriin, jossa 90 % kunnista on ilmastoon liittyvät tavoitteet, ja kunnat kilpailevat saavutuksilla keskenään. Kuntarahoituksen Antti Kontio korosti valtion, kuntien ja yritysten välisen yhteistyön olevan ainoa keino päästä asetettuihin ilmastotavoitteisiin.

Energisessä paneelissa ruodittiin muun muassa kaupunkisuunnittelun ja kaavoituksen roolia ilmastovaikutusten vähentämisessä, materiaalien roolia ja mahdollisuuksia sekä normien tarpeellisuutta valintoja ohjaavana tekijänä.

Lahden ympäristöjohtaja Saara Vauramo loi katsauksen Lahden tavoitteisiin ja siellä tapahtuneeseen muutokseen. Lahti ottaa tänä vuonna ensimmäisenä kaupunkina käyttöön kaupunkilaisten päästökaupan mahdollistavan sovelluksen.

Aktiivisesti osallistunut yleisö äänesti rakennusten elinkaareen vaikuttamisen tärkeimpänä ilmastovaikutuksia aiheuttavana tekijänä rakentamisen ja rakennetun ympäristön ylläpidossa.

Lue myös: Vihreää voimaa rakentamiseen

Asiakastarinat Kestävä kunta Kuntien asiakastarinat Vastuullisuus

Elinkaarimallin ABC – Osa 3: Mitä elinkaarihanke maksaa?

17.1.2019

Dataa, dataa ropisee…

Seuraavassa on toteutuneita hintoja uudisrakennuksena toteutetuista koulu- ja monitoimitalohankkeista (mm. koulu, päiväkoti, kirjasto jne. palvelut samassa rakennuksessa). Aineisto koostuu vuosina 2011-2018 toteutuneista 13 hankkeesta, joissa on yhteensä 15 kohdetta. Yksittäisiä päiväkoteja ei ole elinkaarimallilla toteutettu ja hyvinvointi-/terveyskeskuksien aineisto sisältää vielä liian vähän osumia, jotta siitä voisi esittää kovin luotettavia johtopäätöksiä. Peruskorjaushankkeita on toteutettu viisi, joissa on yhteensä 10 kohdetta. Nämä ovat elinkaarimallin ideologian näkökulmasta kuitenkin hieman outolintuja, joten jätän ne käsittelemättä.

Tarkasteluaineiston elinkaarihankkeiden investointikustannukset, eli KVR-urakkasopimusten mukaiset kiinteät urakkahinnat, ovat olleet keskimäärin 2 166 €/brm². Tämä kustannus on suoraan verrattavissa omien kouluhankkeidenne investointikustannukseen. Miltä näyttää?

Aineiston hankkeissa kiinteistöpalveluiden kustannukset ovat olleet keskimäärin yhteensä 6,87 €/brm²/kk tai koko 20 vuoden palvelujakson aikana 1649 €/brm². Palvelut sisältävät isännöintipalvelut, kiinteistönhoidon ja –kunnossapidon, ulkoalueiden hoidon ja kunnossapidon, siivouksen sekä energian laskennallisen kustannuksen. Miten kiinteistöpalveluiden kustannukset vertautuvat omiin koulukohteisiinne?

Samaisessa aineistossa peruskorjausten (PTS) kustannukset ovat olleet 9,92 €/brm²/vuosi eli 198 euroa/brm² 20 vuodessa. Tämä summa riittää varautumaan kaikkiin 20 vuoden ajalle suunniteltuihin pitkän tähtäimen korjaustoimenpiteisiin. Mikä teidän kuntanne keskimääräinen korjausvaraus on ja riittääkö se tuleviin korjauksiin?

Edellä mainitut kustannukset, yhteensä 4 013 euroa/brm², ovat siis keskimääräisen elinkaarihankkeen kustannuksia 20 vuoden aikana. Näiden lisäksi tilaajalle ei tule muita kustannuksia riippumatta siitä, joudutaanko elinkaarihankkeen kohdetta ylläpitämään ja korjaamaan suunniteltua laajemmin.

Jäikö jotain uupumaan?

No jäi. Koko elinkaarimallin ideahan on selkeästi määritellä rakennuksen suunnitteluun, rakentamiseen ja ylläpitoon liittyvät vastuut ja velvollisuudet sopimusosapuolten välillä. Kun jokin rakennushankkeen elinkaaren aikana ei mene kuin Strömsössä, voimme puhua riskin toteutumisesta. Ja riskillä on hinta. Kustannuksia vertailtaessa tulisikin huomioida myös tilaajalta palveluntuottajalle siirrettyjen riskien hinta. Tilaajan kustannustarkastelun osalta mielenkiintoista on huomioida vertailtavissa malleissa tilaajan vastattavaksi jäävien riskien euromääräinen kustannus.

Riskit ovat siitä kimurantteja, että ne eivät lupaa olla toteutumatta tai toteutua. Riskit eivät myöskään liiemmin vaivaudu etukäteen määrittelemään aiheuttamaansa haittaa. Näinpä ollen joudumme käsittelemään riskien kustannuksia odotusarvoisina pyrkien huomioimaan niiden todennäköisyys ja euromääräinen vaihteluväli.

Noh, näitä riskien odotusarvoisia kustannuksia ei tietenkään mikään tietopankki tarjoa, vaan ne joudutaan arvioimaan hanke hankkeelta tilaajan ja neuvonantajien yhteistyönä. Tämä menetelmä sisältää omat heikkoutensa, mutta on siitä huolimatta parempi tapa kuin jättää riskit tyystin huomiotta.

Näin arvioituja odotusarvoisia riskien kustannuksia jää tilaajan kannettavaksi elinkaarihankkeissa keskimäärin 149 €/brm². Vaihtoehtoisessa hankintamallissa (KVR + palvelut + PTS erikseen hankittuna) tilaajalle jäävien riskien odotusarvoinen kustannus on noin 476 €/brm².

Kallista vai halpaa?

Euroista puhuttaessa on syytä verrata elinkaarimallia johonkin muuhun tapaan hankkia vastaavan laajuisesti rakennuksen suunnittelu, rakentaminen ja ylläpito. Me suosittelemme toteuttamaan jokaisessa elinkaarihankkeessa vaihtoehtoisen hankinnan kustannusarvion. Kun tässä kustannusarviossa huomioidaan vielä eri hankintamallien riskit edellä kuvatusti, meillä on kaksi vertailukelpoista euromääräistä hintaa.

Vaihtoehtoisten hankintojen kustannusarviot ovat olleet keskimäärin investointien osalta 2193 €/brm², kiinteistöpalveluiden osalta 1489 €/brm² (6,21 €/brm²/kk) ja PTS-korjaustoimenpiteiden osalta 338 €/brm². Yhteensä vaihtoehtoisen hankinnan kustannus on siis keskimäärin 4020 €/brm² 20 vuoden tarkastelun aikana. Tähän kun lisätään riskien odotusarvoinen kustannus 476 €/brm² saamme vertailtavaksi kokonaiskustannukseksi 4 496 €/brm². Elinkaarimallin keskimääräiset kustannukset ovat riskit huomioiden 4 162 €/brm².

Nopeimmat teistä huomasivatkin jo, että elinkaarimalli on tämän aineiston perusteella edullisempi kuin vaihtoehtoinen tapa hankkia vastaava rakennus vastaavan laajuisella palvelukokonaisuudella. Niin se on. Mutta huomasitko myös, että jopa ilman tilaajalta palveluntuottajalle siirrettävien riskien huomioimista elinkaarimalli on edullisempi? Niinpä, olen ihmetellyt tätä myös itse. Saatavilla olevaan dataan perustuen vaikuttaakin siltä, että elinkaarihankkeen palveluntuottaja pystyy kantamaan hankkeeseen liittyvät riskit selvästi edullisemmin kuin tilaaja ja tämä näkyy edullisempana kokonaishintana.

Tiivistettynä: elinkaarimalli ei ole kallis.

Seuraavassa blogissa sitten se elinkaarimallin rahoitus.

Kirjoittaja Juho Paananen työskentelee apulaisjohtajana mm. elinkaarihankkeiden neuvonantoa tarjoavassa Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy:ssä.

Lue myös:

Elinkaarimallin ABC– Johdanto: Lämpiöstä parrasvaloihin

Elinkaarimallin ABC – Osa 1: Mikä on elinkaarimalli?

Elinkaarimallin ABC – Osa 2: Mihin sitä elinkaarimallia tarvitaan?

Näkökulmat

Markkinakatsaus 1/2019

14.1.2019

Kiina

Markkinat huolissaan Kiinan talouskasvusta (+6,5 % Q3:n aikana, mikä on matalin vuoden 2009 jälkeen).
Pääasiallisimmat syyt ovat kotimaisen kysynnän heikkeneminen ja teollisuustuotannon hyytyminen.
Kauppasodan laajeneminen vaikuttaa negatiivisesti talouteen, mutta toistaiseksi vientisektori on toiminut hyvin.

USA

Talouskasvun odotetaan jatkuvan alkuvuoden vahvana
- Kasvun ennustetaan hidastuvan loppuvuodesta, kun verouudistuksen ja talouspolitiikan tuki häviää.
- Työmarkkinat hyvässä vedossa ja yksityinen kulutus toimiikin talouden veturina.
- Kiristyvät työmarkkinat, kasvava yksityinen kulutus ja tuontihintojen nousu lisäävät inflaation kiihtymisen riskiä.
- FED on ilmoittanut aikaisemmin kahdesta (jopa kolmesta) koronnostosta vuonna 2019.
  - Markkinat pitävät koronleikkausta todennäköisempänä kuin koronnostoa tänä vuonna.

Poliittiset riskit huolenaiheina

Eurooppa ja Suomi

Talouskasvu hidastuu edelleen kaikissa keskeisissä teollisuusmaissa.
Yleistä talousluottamusta kuvaava indeksi laskenut jo vuoden yhtämittaisesti.
> Koronnostoille ei perusteita vuonna 2019
> EKP:n ensimmäinen koronnosto siirtyy mahdollisesti vuoteen 2020
Lisääntyneet huolet politiikassa (Italian valtava velkataakka, Brexit)
- Brexit- sopimuksen hyväksyntä edelleen erittäin epävarmaa
- Britannia lähtee EU:sta 29.3.2019 – joko sopimuksen kanssa tai ilman sitä
Euroalueen työttömyys asettunut noin 8 prosenttiin, mikä näkyy mahdollisesti palkankorotusvaateina.
Suomen työllisyysaste 72 % on nousustaan huolimatta 3–4 prosenttiyksikköä alemmalla tasolla kuin Suomeen verrattavissa Skandinavian maissa.
Valtiovarainministeriö on ennustanut työllisyysasteen nousevan 73,3 prosenttiin ja työttömyysasteen laskevan 6,6 prosenttiin vuonna 2021.

Euroalueen talousnäkymät

Lähde: Bloomberg

Euroalueen talouskehitystä ennakoiva ostopäällikköindeksi eli PMI päätyi joulukuun lopussa tasolle 51,1.
Euroalueen suurimman talouden Saksan vaikeudet ja supistunut teollisuustuotanto heijastuu koko euroalueelle.

EMU PMI ostopäällikköindeksi seuraa tuotanto- ja palvelualojen trendiä (kysely 5000 yritykselle, 60% tuotanto/40% palvelu). Se toimii hyvänä indikaattorina talouskasvusta.
PMI > 50 : BKT:n odotetaan kasvavan
PMI < 50: BKT:n odotetaan supistuvan

Lähde: Bloomberg

Euroalueen talousluottamusta mittaava ESI-indikaattori on laskenut alimmilleen kahteen vuoteen ja oli joulukuussa 107,3.
Jo vuoden yhtämittaista laskua selittää mm. Kiinan heikentynyt kuluttajakysyntä, joka näkyy varsinkin Saksassa. (Espanja -3.0 , Italia -2.0 , Saksa -1.9 , Italia -1.4)

European Economic Sentiment -indikaattori on Euroopan Komission teollisuuden ja kuluttajakyselyyn perustuva mittari. Sen pitkän ajan keskiarvo on 100.

Euroalueen korot

Lähde: Bloomberg

Euroalueen pitkät korot jatkoivat laskua joulukuussa. Syitä laskuun olivat jo edellä mainitut syyt eli huoli talouskasvun hiipumisesta ja polittinen epävarmuus Euroopassa. Kymmenen vuoden korko vuoden lopussa oli 0,812 prosenttia ja viiden vuoden korko 0,198 prosenttia ja 3kk euribor miinuksella 0,309 %. Rahamarkkinakorkojen odotetaan kohoavan nollan yläpuolelle vasta vuonna 2020.

Lähde: Bloomberg

Koronnosto-odotukset (Euribor forwards) ovat siirtyneet eteenpäin. Niin kauan kuin inflaatio pysyttelee matalalla, kiirettä koronnostoille ei ole näkyvissä. EKP:n koronnosto-odotukset ovat siirtyneet eteenpäin ja ensimmäistä koronnostoa odotetaan aikaisintaan tämän vuoden lopussa, mutta yhä todennäköisemmin vasta vuonna 2020.

Vastuunrajoitus

Talous