Ota yhteyttä Kirjaudu Avautuu uuteen välilehteen
Hae sivustolta

Energiatehokkuustoimet kutistavat kuntien käyttömenoja ja päästöjä

Suomi sitoutui Pariisin ilmastosopimuksessa vähentämään päästöjään vuoteen 2030 mennessä vähintään 39 prosentilla vuoden 2005 tasosta. Kunnat ovat merkittävässä roolissa sopimuksen täytäntöönpanossa, sillä kaikki päästöt tapahtuvat kunnissa.

Merkittävä osuus valtakunnallisista kasvihuonekaasuista on peräisin energiantuotannosta ja kulutuksesta, jonka vuoksi energiatehokkuuden parantaminen on ilmasto- ja energiapoliittisten tavoitteiden kannalta yksi keskeisimmistä osa-alueista.

Julkisella sektorilla energiaa kuluttavat etenkin rakennusten lämmitys, valaistus ja vesi. Lisäämällä kiinteistöjensä energiatehokkuutta kunnat voivat vähentää päästöjä nopeasti.

– Uudessa rakennuskannassa energiatehokkuus huomioidaan jo heti suunnittelusta alkaen, mutta rakennuskanta uudistuu hitaasti. Siksi tärkein keino energiatehokkuuden lisäämiseen on olemassa olevien rakennusten energiakorjaukset, kertoo Kuntaliiton energia-asiantuntija Vesa Peltola.

Suuria energiatehokkuuden parantajia ovat esimerkiksi rakennusten ilmanvaihdon ajanmukaistaminen, vedenkulutuksen ja valaistuksen sekä lämmitysverkon säädöt ja ohjaus.

– Joskus myös pieniltäkin tuntuvat säätötoimenpiteet voivat vaikuttaa energiankulutukseen merkittävästi. Myös valaistuksen uusiminen led-valoihin tai pysäköintipaikkojen lämpötolppien aikaohjaus voi tuottaa ilmeisiä energiasäästöjä, Peltola muistuttaa.

Energiatehokkuusinvestointeja ei kannattavaa lykätä

Monissa kunnissa on Peltolan mukaan tehty paljon hyviä kiinteistöjen energiatehokkuutta lisääviä toimia. On kuitenkin myös paikkakuntia, joissa työ on vasta alussa.

Motivan tilastojen* mukaan vuosina 1992–2015 käynnistyneissä kuntasektorin energiankatselmuskohteissa energiansäästöpotentiaali oli lämmitysenergian osalta keskimäärin 15 prosenttia, sähkön osalta 5,5 prosenttia ja vedenkulutuksen osalta 6,5 prosenttia.

– Useissa kunnissa energiatehokkuustyö saattaa jäädä muiden kiireellisten toimien tai investointitarpeiden jalkoihin, Peltola arvioi.

Esimerkiksi monella kunnalla on syntynyt vuosien saatossa korjausvelkaa, jonka selättäminen vaatii mittavia peruskorjaustoimia. Peruskorjausten yhteydessä olisi kuitenkin järkevää toteuttaa myös energiatehokkuutta lisääviä korjaustoimenpiteitä.

– Energiatehokkuustoimet vaativat toki investointeja ja vaikuttavat kunnan käyttömenoihin, mutta maksavat yleensä itsensä takaisin pienentyneinä energiakuluina usein jo alle viidessä vuodessa. Pitkällä aikavälillä niistä syntyy hyötyä paitsi ympäristölle myös kunnille, huomauttaa Kuntarahoituksen leasing- ja myyjäyhteistyöstä vastaava apulaisjohtaja Juha-Pekka Ketola.

Kuntarahoitus auttaa tytäryhtiönsä Inspiran kanssa kuntia arvioimaan investointiensa kannattavuutta. Ketola korostaa, että euromääräisten prioriteettien ohella kunnan kannattaisi tarkastella investoinneissaan myös sitä, mitä niillä saadaan aikaan.

– Jos katsotaan vain taloudellista vaikuttavuutta, energiatehokkuushankkeet jäävät usein isojen investointien jalkoihin. Tällöin ne tulevat usein liian helposti torpatuiksi talouspäätöksiä tehtäessä, hän pohtii.

Kuntarahoitus tukee kuntien energiatehokkuustoimia muun muassa tarjoamalla investointeihin tavanomaista lainaa edullisempaa vihreää rahoitusta, jota kunnat voivat hakea ympäristölle ystävällisiin hankkeisiin.

– Vihreä rahoitus on mahdollista yhdistää myös leasingrahoitukseen, joka on perinteistä lainaa joustavampaa ja soveltuu täten paremmin pienimuotoisiinkin investointeihin, Ketola kertoo.

Vapaaehtoisuudella parempia tuloksia

Toisin kun monissa muissa EU-maissa, Suomessa kuntien energiatehokkuustoimet perustuvat pitkälti vapaaehtoisuuteen. Kunnat voivat halutessaan liittyä mukaan kunta-alan energiatehokkuussopimukseen. Käytännössä energiatehokkuussopimukseen liittyvä kunta sitoutuu energiatehokkuuden jatkuvaan parantamiseen ja asettaa vähintään 7,5 % energiansäästötavoitteen vuoteen 2025.

– Olemme Suomessa lähteneet siitä, että vapaaehtoisuudella saavutetaan parempia tuloksia. Kunnat voivat sopimuksen nojalla toteuttaa niitä energiatehokkuustoimia, jotka ovat kullekin sopivia ja tarkoituksenmukaisia. Sopimuksen piirissä on jo noin 70 prosenttia kunnista asukasmäärällä mitattuna. Lisää liittyjiä silti tarvitaan, Peltola painottaa.

Käytännössä energiatehokkuussopimukseen liittyvä kunta sitoutuu energiatehokkuuden jatkuvaan parantamiseen. Kunta laatii toimintasuunnitelman, johon voi sisältyä esimerkiksi energiakatselmuksia. Energiakatselmuksissa kartoitetaan kohteen energiankäyttö ja tehdään toimenpide-ehdotuksia sen tehostamiseksi tuleville vuosille. Toimenpiteiden ja tavoitteiden toteutumista seurataan ja niistä raportoidaan.

Automatisaation ja tekoälyn kehittyminen helpottavat reaaliaikaista seurantaa ja hyötyjen konkretisointia.

– Digitalisaation kautta saamme aiempaa helpommin keskeistä tietoa energiankulutuksesta. Kaikkea mitä voidaan mitata, voidaan myös entistä paremmin ohjata ja johtaa, Peltola painottaa.

Peltola muistuttaa, ettei energiatehokkuus ole kunnan muusta toiminnosta erillinen osa-alue, joka annetaan asialle vihkiytyneen virkamiehen harteille, vaan sen tulisi olla osa kunnan johtamisjärjestelmää.

– Energiatehokkuus pitäisi huomioida kunnan kaikissa toiminnoissa hankinnoista lähtien. Näin kaikki mahdollisuudet energiankäytön tehostamiseksi tulevat hyödynnettyä ja saadaan aikaan parempaa vaikuttavuutta, hän summaa.

Lisätietoa:
Ilmasto-opas: ilmasto-opas.fi

* Motiva: Säästöpotentiaali palvelusektorilla

TalousVastuullisuus

"Kehittäjäporukasta lentää pois heti, jos suusta tulee 'ei voi'"

1. Luovuus käyttöön

Kun Raikko Törönen aloitti Imatran kaupungin kehittämiskoordinaattorina vuonna 2013, hän löysi uuden työhuoneensa pöydältä kaupungin talousarvion, tilinpäätöksen ja osavuosikatsauksen. Hän selaili opuksia ja yritti löytää osavuosikatsauksesta yhtymäkohtia talousarvioon. Se oli vaikeaa.

Törönen mietti, miksei tietoa voisi koota digitaalisesti yhteen paikkaan siten, että samalla kerrottaisiin, miten toteuma vastaa tavoitetta.

Törönen ei tiennyt ohjelmoinnista mitään, mutta se ei häntä haitannut.

–Viikonloppuna harjoittelin ohjelmointikielen, ja maanantaina oli kolmen sivun ohjelmademo valmiina. Siitä se sitten lähti.

Alusta on Törösen mukaan tärkein. Imatran tapauksessa sen olla avoin ja responsiivinen eli skaalautua kaikkiin näyttöpäätteisiin. Ja sitten sen piti tietysti olla halpa. Sopiva alusta löytyi Googlesta hakemalla ja kokeilemalla.

Alustan päälle rakentui lopulta neljä ohjelmaa, jotka mahdollistavat tarvittavat toiminnallisuudet. Rakentamisessa auttoi tietojohtaja Kari Perälä, joka kehotti myös myymään idean ensin sisäiselle tarkastukselle ja tarkastuslautakunnalle ja vasta sitten päättäjille. Se tepsi.

Nyt Imatran päättäjät voivat seurata kaupungin talouden kehittymistä mobiilisti kuukausittain päivittyvistä luvuista. Tavoitteiden toteutuminen päivitetään kolmesti vuodessa. Manuaalisesti tuotetun osavuosikatsausten julkistamista edeltänyt ”kahden viikon ryntäily” on Törösen mukaan jäänyt historiaan. Havaittuihin poikkeamiin ehditään reagoimaan nopeammin kuin ennen.

Imatran taloushallinnon digitalisoiminen onnistui pitkälti yhden innostuneen ideanikkarin voimin, mutta nykyisin talous- ja rahoitussuunnittelupäällikkönä työskentelevä Törönen tietää, että pienissä kunnissa resurssit ovat vähissä. Pelle Pelottomien palkkaaminen on investointi, mutta ilman ”luovaa hulluutta” kunta ei kehity, hän sanoo.

Toisaalta työntekijöistä jo löytyvän luovuuden esteiden raivaaminen ei maksa mitään. Esimerkiksi kun aletaan ideoida jotain ihan uutta, kriitikoille pitää näyttää ovea, Törönen sanoo.

–Kehittäjäporukasta lentää pois heti, jos suusta tulee ”ei voi”.

2. Kanavat auki tietoturva-avulle

Muutama vuosi sitten Solitan Cloud and Security Specialist Iiro Uusitalo valmisteli luentoa siitä, miten esimerkiksi Googlella voi etsiä digijärjestelmistä haavoittuvuuksia. Hän löysi vahingossa eräältä kunnalta haavoittuvuuden ja sitä kautta ”vähän isompiakin” tietoturvaongelmia.

Uusitalo ilmoitti löydöstä Kyberturvallisuuskeskukselle, mutta ajatus jäi kytemään. Uusitalo on mukana Team ROTissa, valkohattuhakkereiden ryhmässä, joka auttaa organisaatioita kehittämään tietoturvaansa. Mitä jos Team ROT auttaisi kuntia? Yhdenkin haavoittuvuuden löytämisellä voisi olla iso vaikutus, koska kunnat käyttävät usein samoja sovelluksia.

Syntyi #kuntahaaste-kampanja: kunnat saivat hakea avoimesti mukaan, ja muutama valittiin hakkerien tietoturvasyyniin. Hakkerit löysivät kaikkiaan yhdeksän haavoittuvuutta, kolme niistä kriittisiä.

Uusitalon mukaan kuntien tietoturva on huonolla tolalla. Rahaa on vähän, järjestelmiä ei välttämättä ole testattu riittävän hyvin eikä kuntien palkkalistoilta yleensä löydy haavoittuvuuksien etsimiseen erikoistuneita henkilöitä.

Yksi isoimmista haasteista on Uusitalon mielestä kuitenkin jo se, ettei kunnissa usein ole edes kanavaa, johon löytyneestä tietoturvaongelmasta voisi ilmoittaa, ja ihmisiä on vaikea saada kiinni. Uusitalon mukaan kuntien kannattaisikin aloittaa ilmoituskanavan luomisesta ja miettiä prosessit valmiiksi. Vinkkejä löytyy Tietoturvailmoitus.fi-sivulta.

Etsimiseen voi myös kannustaa – esimerkiksi Espoon kaupunki on valjastanut tähän lukiolaisiaan. Edistyneempi versio olisi niin kutsuttu bug bounty -järjestely, jossa kunta maksaisi hakkereille aukkojen löytämisestä. Kunnilla on valtava määrä kriittistä dataa, joka ei saisi päätyä vääriin käsiin, Uusitalo sanoo.

–Veikkaan, että bug bounty palvelisi koko yhteiskuntaa aika hyvin.
Sitä odotellessa Team ROTin hyväntekeväisyys saa jatko-osan nimeltään kouluhaaste, jossa kohderyhmänä ovat lukiot, ammattikoulut, ammattikorkeakoulut ja yliopistot.

3. Ikä ei ole ongelma, jos niin päätetään

Digihype on herättänyt myös huolta siitä, pysyvätkö kaikki kyydissä. Miten käy esimerkiksi ikääntyneiden ja vammaisten, kun sosiaali- ja terveyspalveluja digitalisoidaan?

Hyvin, jos heidän osallistaminen vain pidetään mielessä palveluja kehitettäessä, sanoo Tampereen ammattikorkeakoulun sote-muutokseen erikoistunut lehtori ja asiantuntija Taru Lehtimäki.

–Hyvinkin iäkkäät ihmiset pystyvät ottamaan kantaa, jos menetelmä on suunniteltu sellaiseksi, että sillä on tarkoitus pystyä itse ottamaan kantaa asioihinsa.

Lehtimäki on ollut mukana hankkeissa, joissa on tarkasteltu sote-palvelujen digitalisaatiota erityisryhmien näkökulmista. Hänen mukaansa digipalvelujen kehittäminen esimerkiksi ikääntyneille tyssää usein jo ennakkoluuloihin siitä, ettei ”meidän äiti” osaa käyttää tietokonetta tai älypuhelinta.

–Vähitellen alkaa olla aika hyvää näyttöä siitä, että ikäihmiset voivat olla joissain digitaalisissa palveluissa jopa suurin käyttäjäryhmä. Eli meillä ei voi ikäkategorisoida.

Ikää huolestuttavampana tekijänä Lehtimäki pitää sitä, onko kaikilla varaa nettiyhteyteen tai älypuhelimeen.

Digitaalisuus voi tuoda myös vammaisille uudenlaisia osallistumisen mahdollisuuksia, jos esimerkiksi palveluja visualisoidaan kuvin. Puhumattakaan siitä, jos robotti oppii tulkitsemaan vammaista ja auttaa häntä ilmaisemaan itseään.

Lehtimäen mielestä on selvää, että erityisryhmät eivät ole kaupallisten toimijoiden näkökulmasta kiinnostavia.

–Meidän pitäisi nähdä kasvava volyymi ja varmaan osittain julkisin rahoin pystyä tukemaan palveluiden kehittämistä ja nimenomaan kantaa ottamisen mahdollisuutta.

Lehtimäki korostaa, että digitaaliset sote-palvelut eivät koskaan täysin korvaa perinteisiä, eikä se ole tarkoituskaan. Pitkällä tähtäimellä digitalisoiminen voi mahdollistaa perinteisten sote-palvelujen tuottamisen entistä paremmin, mutta ensin täytyy varmistaa, että resurssit riittävät jatkossakin edes nykyiseen tasoon, hän sanoo.

–Meillä ei ole sellaista vaihtoehtoa, että pidetään meidän hyvinvointipalvelumme sellaisina kuin ne ovat nyt. Siihen ei raha riitä eivätkä ihmiset.

Tästä huolimatta kuntien pitäisi Lehtimäen mukaan olla nyt kriittisiä digipalvelujen ostajia: arvioida niiden vaikuttavuutta ja käytettävyyttä tarkasti ja välttää tekemästä liian pitkiä sopimuksia, jotta kunnat pääsevät liittymään esimerkiksi tulevaisuuden maakuntien yhteisiin palveluihin.

–Kyllä kuntien näkökulmasta yhteistyössä on nyt voimaa.

4. Digi murtaa maantieteellisiä rajoja

Uudenlaisesta yhteistyöstä on saatu hyviä kokemuksia kuntien rakentamisen lupapalveluissa, joista suurin osa kulkee nykyään Lupapisteen läpi.

Lupapiste on digipalvelu, jonka kautta voi hakea rakennetun ympäristön lupia ja hoitaa niihin liittyvän viranomaisasioinnin sähköisesti. Palvelu sai alkunsa valtakunnallisesta sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelmasta. Nykyään kunnat ostavat palvelun Evoltalta, ja mukana on lähes 200 kuntaa.

Evoltan liiketoimintajohtaja Ilkka Mattilan mukaan vielä paperimaailmassa elävät ovat enimmäkseen pienimpiä kuntia, joissa lupahakemuksia tulee hyvin vähän. Vähänkään isommissa kunnissa keskitetyn palvelun hyöty tulee Mattilan mukaan siitä, että kaikki rakennuslupiin liittyvä tieto on saatavilla yhdessä paikassa ja asiakaspalvelu siten helpompi organisoida. Kustannushyötyjä saadaan esimerkiksi siitä, piirustusten käsittely ja arkistointi tehdään sähköisesti.

–Kaikki näkevät asiat, mitä siellä on keskusteltu, mitä materiaalia on toimitettu, mitä on luvattu ja pyydetty. Kaikki on siellä sen sijaan, että ne olisivat tarkastajien omissa sähköposteissa.

Lupapisteen kaltaisella digitaalisella yhteistyöllä on myös syvällisempiä, kuntien resurssien tehostamiseen liittyviä mahdollisuuksia. Mattila ottaa esimerkiksi Keski-Uusimaan, jonka kunnat ovat päättäneet tiivistää yhteistyötään rakennusvalvonnassa. Hyvinkää ja Järvenpää käytännössä jakavat jo työvoimaansa kummankin kiireen ja hankkeiden vaativuuden mukaan.
Evolta on kannustanut yhteistyöhön järjestämällä tapaamisia ja verkostofoorumeja. Mattilan visiossa siintää jo aika, jolloin rakennuslupien käsittely ei seisahtuisikaan heinäkuun lomasesongin takia.

–Ehkä jonain päivänä pystyttäisiin järjestämään se niin, että kunnat olisivatkin vähän eri aikaan lomilla ja pystyisivät hoitelemaan toistensa lupia.

NäkökulmatVastuullisuus

Vetovoimainen Jyväskylä satsaa liikuntaan

Miten Jyväskylän kaupungilla menee?

Meillä menee aika hyvin, monellakin mittarilla. Kaupungin vetovoima on erittäin kova. Viime vuonna maan sisäistä muuttovoittoa tuli noin 900 henkilöä, mikä on kaikkien aikojen ennätys. Kaupungin väkiluku kasvoi yli 1 200 hengellä eli lähes prosentilla.

Myös uusia asuntoja valmistui kaupunkiin ennätysmäärä, noin 2 000 kappaletta. Tämä kertoo aikamoisesta rakentamisen aktiivisuudesta.

Kaupungin talous on ollut kahdessa edellisessä, vuosien 2016 ja 2017 tilinpäätöksessä tasapainossa. Tasapaino näyttäisi jatkuvan 2018 tilinpäätöksessä ja kuluvan vuoden talousarviokin on tasapainoinen.

Yksi suurimmista hankkeistamme eli liikunnan ja hyvinvoinnin osaamiskeskittymä Hippos2020 etenee suunnitellusti. Nyt näyttää siltä, että useamman vuoden kestävät rakennustyöt voisivat alkaa ensi syksynä.

Mitkä ovat Jyväskylän vahvuudet?

Yksi Jyväskylän ehdottomista vahvuuksista on opiskelijavaltaisuus. Oppilaitoksemme, Jyväskylän yliopisto, ammattikorkeakoulu ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia ovat suosittuja ja tuovat hyvää sykettä kaupunkiin. Opiskelijoiden suuri osuus väestöstä leimaa kaupunkia ja sen tunnelmaa, täällä on eloisa ilmapiiri.

Jyväskylä on sopivan kokoinen kaupunki, ei liian suuri eikä liian pieni. Muuttohalukkuustutkimuksissa kaupunki on ollut kärkipäässä. Jyväskylää pidetään hyvänä kaupunkina.

Myös liikunta ja urheilu kuuluvat ehdottomasti vahvuuksiimme. Yksi kaupunkimme strategian neljästä kärjestä on olla Suomen liikuntapääkaupunki, ja tämän tavoitteen arvoisia pyrimme jatkossakin olemaan. Hippos-osaamiskeskittymän lisäksi kaupungin tavoitteena on lisätä asuinympäristöjen liikkumismahdollisuuksia, luoda mahdollisuuksia elinikäiseen liikkumiseen sekä kehittää uudenlaisia yhteistyö- ja palvelumalleja.

Mitkä ovat Jyväskylän suurimmat haasteet?

Talous on jatkuva haaste, rahareikiä on nähtävissä joka puolella. Talouden tasapainossa pysymisen eteen on tehtävä paljon töitä yhdessä päättäjien kanssa.

Työttömyysluvut ovat Jyväskylässä melko korkeat, kuten monella muullakin paikkakunnalla. Meillä opiskelijoiden suuri osuus kaupunkimme väestöstä vaikuttaa myös varmasti työttömyyslukuihin. Vihdoin työttömyys on hieman taittunut laskuun. Usein opiskelijat haluaisivat jäädä töihin Jyväskylään, mutta kaikki eivät valitettavasti työllisty kaupunkiin.

Myös Jyväskylän liikenteellinen asema aiheuttaa päänvaivaa. Kaupungin maantieteellinen sijainti on hyvä, mutta liikenneyhteyksiä pitäisi kehittää nopeammiksi. Tunnin juna Tampereelle olisi erittäin tarpeellinen!

Lisäksi kohtuuhintaisten asuntojen puute vaivaa Jyväskylääkin. Markkinat tuntuvat tuottavan vain sijoitusasuntoja ja yksiöitä. Mistähän tähän löytyisi lääke?

Miten Jyväskylässä varaudutaan maakunta- ja sote-uudistuksen kiemuroihin?

Olemme olleet aktiivisesti mukana soten valmistelussa. Seuraamme tietysti tarkasti tilannetta ja valmistaudumme siihen, ettei sote toteudukaan suunnitellussa aikataulussa. Olemme pohtineet myös vapaaehtoista kuntayhtymää yhtenä vaihtoehtona.

Jyväskylään on valmistumassa uusi sairaala, johon on tulossa myös perusterveydenhuollon sairaansijoja. Niiden käsittely riippuu siitä, mitä koko sote-uudistukselle tapahtuu. Lakien läpimenosta riippumatta paljon konkreettisia asioita on ratkaistavana.

Mitä kaikkea olet tehnyt työurallasi? 

Ylioppilaaksi tulon jälkeen kävin Lahdessa maanviljelyskoulun ja valmistuin maanviljelysteknikoiksi. Sen jälkeen opiskelu alkoi kiinnostaa ihan uudella tavalla. Valmistuin Jyväskylän yliopistosta ja olin onnekas, että sain jäädä tänne töihin. Opintojen jälkeen tein Jyväskylän kaupungille päivähoidon tarveselvityksen, silloin kunnallinen päivähoito oli vasta alkamassa. Tämän jälkeen olin sairaanhoitopiirillä eri taloustehtävissä noin kymmenen vuotta, minkä jälkeen siirryin kaupungin leipiin. Ensin toimin terveyskeskuksen talouspäällikkönä, sitten kaupungin taloussuunnittelupäällikkönä ja talousjohtajana 2000-luvun alkupuolelta asti.

Minkä kirjan luit tai minkä elokuvan katsoit viimeksi? 

Jonkun verran tulee luettua. Viimeksi luin joululahjaksi saamani kirjan, Mikko Paasin Sukellus valoon. Kirja oli erittäin mielenkiintoinen, koska itsekin harrastan sukellusta. Siksikin se oli ihan pakko lukea!

Kenet kollegasi haluaisin nähdä haastateltavana seuraavassa Huomisen tekijöissä?

Seuraavaksi haluaisin nähdä palstalla Tampereen kaupungin talousjohtajan Jukka Männikön. Suuret kaupungit tekevät melko tiiviisti yhteistyötä, hän on sitä kautta minulle tuttu mies.

Kunta-/aluevaikuttajaTöihin meille

Apollo sopii myös asuntorakennuttajille

Kuntarahoituksen Apollo-palvelua on kehitetty ja pidetty kunnille suunnattuna palveluna. Nyt ratkaisu tarjoaa kehittyneet työkalut myös yleishyödyllisen asuntotuotannon toimijoille oman lainaposition analysointiin ja raportointiin sekä rahoitussalkun elinkaaren mallintamiseen.

– Palvelun asuntorakennuttajille tarjoamat hyödyt ovat samat kuin kunnille ja kuntakonserneille. Apolloon saa kaikki rahoitussopimukset, ja analyyseja ja raportteja salkun kehityksestä voi tehdä tuoreeseen markkinadataan perustuen. Apollo pystyy auttamaan esimerkiksi sen arvioimisessa, miten Valtiokonttorin osuus vaikuttaa korkotukilainojen kokonaiskorkoriskiin, Kuntarahoituksen rahoituspäällikkö Okko Rostedt kuvailee.

Ajankohtaista tietoa päätöksenteon tueksi

Setlementtiasunnot otti Apollon käyttöönsä joulukuussa 2018. Ratkaisua lainojen hallintaan oli etsitty jo vuoden ajan. Tiedon näkyväksi tekemisen lisäksi Apollon odotetaan tuovan tehokkuutta toimintaan.

– Apollo on meille todella tärkeä ja odotettu työkalu suunnittelun ja budjetoinnin tueksi. Nyt saamme ajantasaista tietoa nopeasti, Setlementtiasuntojen palvelutoiminnasta ja taloudesta vastaava johtaja Tuija Kemppainen kertoo.

Aiemmin Setlementtiasuntojen lainasalkkuja hallinnoitiin Excelissä. Apollosta saatavat raportit ovat Kemppaisen mukaan ”kuin toisesta maailmasta”.

–  Saamme nyt muutamalla klikkauksella hyvät raportit ja näkymät sekä johdolle että hallitukselle päätöksenteon tueksi. Aiemmin raporttien tekeminen oli käytännössä mahdotonta, lisäksi Excel oli hyvin riskialtis työkalu.

Kemppaisen kokemuksen mukaan Apollo sopii Setlementtiasuntojen tarpeisiin hyvin.

– Talomme ja samalla korkotukilainamme ovat melko uusia, Apollo mallintaa lainatietojamme hyvin.

Jatkuvaa kehitystä monipuolisiin tarpeisiin

Setlementtiasunnot otti päätöksen jälkeen Apollon käyttöön nopeasti. Kemppainen kiitteleekin sujuvaa käyttöönottoa ja asiantuntevaa palvelua.

– Meillä on sellainen tunne, että Apolloa kehitetään jatkuvasti ja meitä kuunnellaan. Mikäli meillä olisi jotain muutostoiveita, uskon, että niistä pystyisi keskustelemaan Kuntarahoituksen kanssa, Kemppainen pohtii.

Okko Rostedt vahvistaa, että kehitystyötä tehdään jatkuvasti myös yleishyödyllisen asuntotuotannon toimijoiden tarpeet huomioiden.

– Kehitämme Apolloa jatkuvasti asiakkaidemme tarpeiden mukaisesti. Tutkimme esimerkiksi mahdollisuutta viedä dataa Apollosta muihin järjestelmiin. Myös Apollon integroitavuutta toisiin järjestelmiin parannetaan jatkuvasti, Rostedt kertoo.

AsiakastarinatAsuntotoimijoiden asiakastarinatDigitaaliset palvelut

Lempäälä sanoi kyllä digitalisaatiolle

Elämyksellinen, yhteisöllinen, edelläkävijä – näin kuvaa henkilöstöjohtaja Auli Nevantie Tampereen kainalossa sijaitsevaa Lempäälän kuntaa. Lempäälä on 23 000 asukkaan elinvoimainen kotiseutu, joka houkuttelee asukkaikseen monipuolisesti erilaisia kuntalaisia ja erityisesti lapsiperheitä. Tasaisesti kasvava väkiluku vaatii Lempäälältä aktiivista otetta digitaalisten palveluiden kehittämiseen.

Kuntia ei kuitenkaan perinteisesti ole mielletty digitalisaation edelläkävijöiksi. Silti arjen toimivuudessa juuri kunnallisilla palveluilla on valtava merkitys. Lempäälässä aihe kirjattiin uuteen strategiaan, jonka ytimessä on ajatus kunnasta myönteisenä keskustelukumppanina. ”Kunta, joka sanoo kyllä” on Lempäälän palvelulupaus, jonka mukaisesti kunta haluaa olla laajasti kuntalaisten tavoitettavissa niin sähköisesti kuin kasvokkain.

– Haluamme olla ihmisen näköinen kunta. Tämä tarkoittaa jatkuvaa palveluiden kehittämistä ja järkeviä investointeja. Uhkapuheen sijaan päätimme keskittyä digitalisaation tarjoamiin mahdollisuuksiin. Periaatteemme on, etteivät sähköiset palvelut riistä kuntalaisilta kasvokkaiseen kohtaamiseen perustuvia palveluita. Päinvastoin: haluamme tarjota lempääläisille tärkeitä palveluita ympärivuorokautisesti sähköisesti ja panostaa niihin kohtaamisiin, joita todella tarvitaan, Nevantie kertoo.

Palvelumuotoilusta pontta uusille toimintatavoille

Lempäälässä strategiaa toteutetaan kokonaiskehittämisen mallilla, jolloin mukana on koko kuntakonsernin palvelut. Käytännön suunnittelutyössä on hyödynnetty palvelumuotoilun tekniikoita, joiden keskiössä on asiakaslähtöisyys.

– Olennaista ei ole se, miten palvelut on aiemmin järjestetty. Sen sijaan pohdimme aidosti, miten ja millaisista palveluista kuntalaiset eniten hyötyvät ja missä nämä palvelut ovat saatavilla. Tämä on iso näkökulmamuutos perinteiseen lähestymistapaan, Nevantie sanoo.

Kunnan palvelut ovat yhteisiä palveluita, minkä vuoksi lempääläläiset otettiin alusta asti mukaan suunnitteluun. Keskustelua kuntalaisten kanssa käytiin tilaisuuksissa ja oppimiskahvila-tyyppisissä työpajoissa, joissa selvitettiin kuntalaisille tärkeitä sähköisten palveluiden elementtejä. Tarpeiden ja toiveiden perusteella syntyi muun muassa kohderyhmäkortteja, joiden avulla mallinnetaan kuntalaisten elämää ja mielikuvitellaan tulevaisuuden palveluita.

– Yhdessä tekeminen luo ymmärrystä ja läpinäkyvyyttä. Iso työ menee mönkään, jos palveluiden käyttäjät eivät ole mukana suunnittelussa. Yksi konkreettinen oppimme oli se, miten tärkeitä sähköiset palvelut ovat erityisryhmille, joille liikkuminen on vaikeaa, Nevantie kertoo.

Tulevaisuuden visiona kuntalaisten verkkokauppa

Kuten monissa muissakin Suomen kunnissa myös Lempäälässä digitalisaatio etenee pienin askelin. Samaan aikaan on pidettävä mielessä iso kuva ja pienet yksityiskohdat sekä huolehdittava siitä, että jokainen kuntalainen pysyy muutoksessa mukana. Se vaatii läsnäoloa, kohtaamisia ja oikeanlaista viestintää.

– Uusien palveluiden on lähtökohtaisesti tuotava kuntalaisille jotain uutta, esimerkiksi parempi palveluprosessi, läpinäkyvyyttä ja vuoropuhelua. Tästä lisäarvosta on myös viestittävä aktiivisesti, jotta palvelut alkavat herättää kiinnostusta. Pelkkä manuaalisen lomakkeen vieminen sähköiseen ympäristöön ei innosta ketään, sanoo Lempäälän kunnan digipäällikkö Arto Mattila.

– Digitalisoituminen ei ole ylhäältä johdettua, vaan se tapahtuu verkostoissa. Meillä kohtaamiset ja oppiminen tapahtuvat luontaisissa paikoissa, esimerkiksi yhdistysten kautta. Lempäälään on syntymässä kulttuuri, jossa kuntalaiset auttavat ja opastavat toisiaan. On ollut ilo huomata, miten joistain kuntalaisista on kuoriutunut digiaktiiveja, jotka toimivat myytinmurtajina ja omaehtoisesti opastavat muita palveluiden käytössä, Nevantie jatkaa.

Lempäälän digiremontti on aloitettu palveluista, joita kuntalaiset käyttävät eniten. Pienimuotoiseksi menestystarinaksi on noussut verkossa toimiva karttapohjainen palautekanava, jonka välityksellä kuka tahansa lempääläinen voi saada muutoksessa äänensä ja toiveensa kuuluviin. Yksi toivottu uudistus on ollut rakennuslupien sähköistäminen, joka on poikinut kuntalaisilta hyvää palautetta.

Lempäälässä digitalisaatio on vasta alussa, mutta Nevantien ja Mattilan haavelistalla siintää jo suurempi kokonaisuus, kuntalaisten verkkokauppa.

– Haluamme haastaa sen, mitä kunta tarkoittaa. Meille kunta ei ole vain sen tuottamat palvelut, vaan kaikki ihmiset, yritykset ja yhdistykset. Olemme rakentamassa yhteisöä, jonka kotipesä kuntalaisen verkkokauppa olisi. Sieltä löytyisivät kaikki palvelut, tieto ja mahdollisuudet helposti ja ilman, että kuntalaisen tarvitsisi tietää, mistä järjestelmästä tai hallintokokonaisuudesta mikäkin ratkaisu kumpuaa, Nevantie summaa.

AsiakastarinatDigitaaliset palvelutKuntien asiakastarinat

Tylsien työvaiheiden poistaja

Kuntarahoituksessa on otettu viime vuosina isoja harppauksia järjestelmien kehittämisessä ja automatisoinnissa. Moni aiemmin manuaalinen työvaihe on siirtynyt historiaan ja leasingsopimuksia käsittelevä robotti Väinökin saanut jo muutaman kollegan. Yksi syy nopeaan edistykseen löytyy kehitysasiantuntija Waltteri Vuorimaan työpöydän äärestä.

– Digitalisaation avulla toimintaa voidaan kehittää entistäkin sujuvammaksi ja keskittää ihmisten voimavarat siihen, missä niitä eniten tarvitaan ja mikä on jokaiselle mielekästä. Käytän aikaani siihen, että automatisoin ihmisiltä tylsiä työvaiheita pois, Waltteri Vuorimaa kiteyttää.

Vuorimaan työsarka Kuntarahoituksessa käynnistyi opintojen ohella reilut kolme vuotta sitten. Isossa projektissa uusittiin tiettyihin tuotteisiin ja back office -palveluihin liittyvät järjestelmät. Nykyisin Vuorimaalla on päävastuu ohjelmistorobotiikan kehittämisessä.

– Rahoitusalaan liittyy paljon sääntelyä, joka pitää huomioida, ennen kuin voidaan luottavaisin mielin ulkoistaa tehtäviä tekoälylle. Ensimmäiset isommat tekoälykokeilut tehdään lähitulevaisuudessa, ja ohjelmistorobotiikan puolella työn alla on muun muassa viranomaisraportointimme uudistaminen.

Pieni suuri vaikuttaja

Nuorelle osaajalle Kuntarahoitus on tarjonnut kiehtovan näköalapaikan rahoituksen ja yhteiskunnallisen toimijan maailmaan.

– Kuntarahoitus on yhtä aikaa pieni ja suuri. Joukkueena olemme pieni ja tiivis, mutta toiminnallamme on laaja vaikutus yhteiskuntaan. On hienoa olla mukana, kun isoja ja tärkeitä asioita tapahtuu, Vuorimaa sanoo.

Näköala toisenlaiseen yhteiskuntaan avautui viime vuonna, kun Vuorimaa vietti opintoihin liittyvän harjoittelujakson Intiassa. Maan kovimpaan MBA-kouluun on vuosittain yli 200 000 hakijaa, joista alle kolmesataa pääsee sisään.

– Kokemus oli mielenkiintoinen ja avasi itselleni uudenlaisen kuvan Intiasta. Kilpailu siellä on todella kovaa ja töitä tehdään paljon, osaamisessa olemme kuitenkin aivan samalla viivalla. Uskon, että voimme hyötyä toisistamme sen sijaan, että pelkäämme muiden vievän omat työmme.

Töihin meille

Kasvun ja kehityksen vuosi

Kuntarahoituksen vuoteen 2022 ulottuvan strategian mukaan yhtiö haluaa olla asiakkailleen paras rahoituksen asiantuntija muuttuvassa maailmassa. Tämä tavoite mielessä yhtiön arvot kirkastettiin ja asiakasstrategia täsmennettiin viime vuonna.

Arvoja työstettiin tiiviissä yhteistyössä henkilöstön kanssa ja lopputulemana Kuntarahoituksen yhteisiksi arvoiksi hyväksyttiin asiakaskeskeisyys, avoimuus ja vastuullisuus.

– ­­Vastuullisuus on toiminnassamme läsnä sisäänrakennettuna, ja henkilöstön kanssa käytyjen keskustelujen perusteella oli selvää, että se nousee myös yhdeksi arvoistamme, Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio kertoo.

Asiakkaalle parhaan osaamisen ja sopivimman ratkaisun tuominen ohjaa yhtiön kaikkea toimintaa rahoitusratkaisuista ja sisäisestä kehittämisestä varainhankintaan.

– Avoimuus tulee näkymään asiakkaalle tarjottavan tiedon ja koko yhtiön osaamisen lisääntyvänä hyödyntämisenä. Lisäksi tavoitteenamme on entistä enemmän jakaa näkemyksiämme ja osallistua yhteiskunnallisiin keskusteluihin, Kallio jatkaa.

Arvojen näkymistä käytännön työssä on pohdittu henkilöstön kanssa myös alkuvuonna 2019 ja Kallion mukaan työtä arvojen ja strategian parissa jatketaan.

Lisää tietoa ja tehokkuutta

Digitaalisten ratkaisujen kehittäminen on keskeisessä roolissa Kuntarahoituksen strategian toteuttamisessa. Erilaisia teknologioita hyödynnetään yhä enemmän niin asiakkaille kehitettävissä palveluissa, oman toiminnan tehostamiseksi, jatkuvasti lisääntyvään sääntelyyn vastaamiseksi kuin riskienhallinnan parantamiseksi.

– Haluamme tarjota asiakkaillemme entistä enemmän tietoa heidän päätöksentekonsa tueksi. Uusilla digitaalisilla ratkaisuilla lisäämme tehokkuutta ja läpinäkyvyyttä, niin asiakkaiden talouden hallintaan kuin omaan toimintaammekin. Jatkamme merkittäviä panostuksia palvelutarjonnan ja järjestelmien kehittämiseen myös tänä vuonna, Kallio kertoo.

Asiakkaille näkyvin ilmentymä kehitystyöstä on rahoitussalkun hallinnan ja talouden suunnittelun työkalu Apollo, joka laajentui vuonna 2018 yli 160 kunnan käyttöön.

– Olemme sitoutuneet Apollo-palvelun jatkuvaan kehittämiseen, ja aiomme tehdä sitä jatkossakin tiiviissä yhteistyössä asiakkaidemme kanssa.

Konsernin avainluvut

 31.12.2018 31.12.2017
Liikevoitto (milj. euroa) 190,0 198,4
Korkokate (milj. euroa) 236,3 228,5
Taseen loppusumma (milj. euroa) 35 677 34 738
Omat varat yhteensä (milj. euroa) 1 413 1 293
Omat varat yhteensä suhteessa riskipainotettuihin eriin, % 87,97 72,50
Henkilöstö 151 134

Kuntarahoitus - Vuosi 2018

Lue Kuntarahoituksen vuosikertomus, vastuullisuusraportti ja vihreän rahoituksen raportti: kuntarahoitus.fi/

Talous

Vuosi 2018 lukuina: Kuntarahoituksen vuosikertomus, vastuullisuusraportti ja vihreän rahoituksen raportti on julkaistu

Vuosi 2018 lukuina: Kuntarahoituksen vuosikertomus, vastuullisuusraportti ja vihreän rahoituksen raportti on julkaistu | Kuntarahoitus

Kuntarahoitus julkaisi 7.3.2019 vuosikertomuksen vuodelta 2018. Samalla yhtiö julkaisi myös historiansa toisen vastuullisuusraportin sekä raportin ympäristöinvestointeihin suunnatun vihreän rahoituksen vaikutuksista.

Koska Kuntarahoituksen tarjoamalla rahoituksella on laaja yhteiskunnallinen vaikutus, on vastuullisuus nostettu keskeiseen asemaan yhtiön strategiassa ja yhdeksi yhtiön arvoista.

Vastuullisuusraportissa avataan vastuullisuuden pääteemoja Kuntarahoituksessa sekä niihin liittyviä tavoitteita ja mittareita. Vastuullisuuden kehittämisessä Kuntarahoitus keskittyy neljään pääteemaan: vastuullisiin tuotteisiin ja palveluihin, kestävän kehityksen edelläkävijyyteen, työhyvinvoinnin kehittämiseen ja vastuulliseen hallintotapaan.

Vihreä rahoitus jatkaa kasvua

Kuntarahoitus on tarjonnut asiakkailleen vihreää rahoitusta vuodesta 2016 alkaen. Vihreän rahoituksen avulla yhtiö haluaa nopeuttaa ilmastotavoitteita tukevien hankkeiden yleistymistä Suomessa.

Vuonna 2018 yhteensä uutta 20 projektia lisättiin vihreän rahoituksen salkkuun. Vuodesta 2016 alkaen vihreää rahoitusta oli vuoden 2018 loppuun mennessä nostettu yli 1,143 miljardilla eurolla.

Vihreän rahoituksen osuus Kuntarahoituksen antolaina- ja leasingsalkusta on viisi prosenttia, kun yhtiön tavoitteena on, että vuoden 2022 loppuun mennessä vihreän rahoituksen osuus on jo 10 prosenttia koko rahoitusportfoliosta.

Lisätietoja

Soili Helminen, viestintäpäällikkö, puh. 0400 204 853
Eeva Toivonen, ESG-analyytikko, puh. 050464 3073

KuntarahoitusTalousVastuullisuus

Ilmastotoimien aika on nyt – Nuorten ilmastokokous toi nuorten äänen kuuluviin

Lauantaina 2.3. Helsingin Finlandia-talo täyttyi puheensorinasta, kun Meidän ilmasto 2030: Nuorten ilmastokokous keräsi paikan päälle yli 500 nuorta ilmastoaktiivia. Nuorten Agenda2030 -ryhmän ja Sitran yhteistyönä järjestämä tapahtuma huipentui julkilausumaan, joka tuo suomalaisten nuorten näkemykset osaksi kansallista ilmastokeskustelua.

Nuorten ilmastojulkilausumassa vaaditaan päättäjiltä aktiivisia toimia ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi, kuten ilmastopolitiikan priorisoimista ulko- ja EU-politiikassa, hiiliveron käyttöönottoa ja ilmastokasvatuksen kytkemistä kaikkien luokka-asteiden opintosuunnitelmaan. Julkilausumaa on ollut työstämässä lukuisat kotimaiset nuoriso-, ympäristö- ja kehitysyhteistyöjärjestöt.

Ilmastoseinä innosti nuoret pohtimaan vaikeita kysymyksiä

Yhdessä muiden merkittävien kansallisten toimijoiden kanssa myös Kuntarahoitus oli mukana tapahtumassa osoittamassa tukeaan nuorten ilmastotavoitteille. Tapahtumassa Kuntarahoitus antoi nuorille mahdollisuuden kertoa ilmastohuolensa kuntapäättäjille kirjoittamalla ilmastopoliittisia odotuksiaan ja vaatimuksiaan koti- ja asuinkunnilleen. Visuaalinen ja suora tapa viestiä innoitti jakamaan valtavan määrän ideoita sekä fyysisellä seinällä että sosiaalisessa mediassa.

– Nuorilla on valtava määrä ideoita ja potentiaalia pohtia vaikeita kysymyksiä, kun siihen annetaan tilaa ja alusta. Ilmastoseinä herätti keskustelua sekä toimi vaikuttamisen ja vuoropuhelun kimmokkeena. Yksittäisistä odotuksista ja toiveista syntyi nopeasti seinällä dialoginen ketju, jossa osoitettiin tukea, kehitettiin ideoita eteenpäin ja haastettiin toisia. Oli ilo huomata, miten perinteisesti mollisävytteinen ilmastokeskustelu sai tapahtumassa uusia sävyjä: tapahtuman ilmapiiri oli motivoiva ja ratkaisukeskeinen, ja esiin nousi paljon konkreettisia mahdollisuuksia toiminnan uudistamiseen, kertoo Kuntarahoituksen yhteiskuntavastuun parissa työskentelevä Eeva Toivonen.

Nuorten odotukset kuntapäättäjiltä vaihtelivat laidasta laitaan. Toiveita esitettiin niin hiilineutraaliuudesta, kasvisruoasta kuin kierrätysmahdollisuuksista. Monenkirjavia toiveita yhdistää yksi seikka:

– Monet ehdotukset vaikuttivat helposti toteutettavilta. Jäin itse usean ratkaisuehdotuksen kohdalla miettimään, miksei näin jo toimita, jatkaa Toivonen.

Ratkaisuja etsitään kuntien vaikuttajien kanssa

Ilmastoseinälle kirjoitetut odotukset eivät kulu musteen mukana, sillä jatkosuunnitelmat ovat jo selvillä. Kuntarahoitus koostaa nuorten odotuksista yhteenvedon sekä etsii keskeisiin esiin nouseviin teemoihin kuntapäätöksentekoon soveltuvia ratkaisuja yhdessä asiantuntijoiden ja kuntien vaikuttajien kanssa. Tietylle kunnalle osoitetut odotukset toimitetaan suoraan kunnan johdolle.

Vaikka edessä oleva tie on pitkä, valoi tapahtuma uutta uskoa sukupolvien välisen yhteistyön voimaan.

– Parasta tapahtumassa oli yhteishenki. Kaikki etsivät yhteisiä ratkaisuja, eikä keskusteluissa sorruttu turhaan vastakkainasetteluun tai syvennetty ikäluokkien välistä kuilua. Näistä nuorista on kasvamassa paremman huomisen tekijöitä, ja kannustankin heitä seuraamaan kutsumustaan ilmastoasioiden parissa, summaa Toivonen.

Kevään 2019 mittaan Huomisen tekijät -lehden verkko- ja printtiversioissa avataan nuorten ilmastokokouksessa esiin nousseita teemoja. Ratkaisuja ehdotusten nopeampaan käyttöönottoon kunnissa etsitään yhdessä virkamiesten, päättäjien ja asiantuntijoiden kanssa.

NäkökulmatVastuullisuus

Tutkimustulos vahvistaa suurkaupungistumis­trendin: tulevaisuuden kehitykseen voi silti vaikuttaa

Uuden tutkimuksen mukaan kahdenkymmenen vuoden kuluttua kasvukäyrällä ovat enää Helsingin, Turun ja Tampereen kaupunkiseudut, ja niissäkin kasvu keskittyy kaupunkien ytimeen.

Tiedot perustuvat aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n laatimaan tuoreeseen selvityksen Suomen väestökehityksen alueellisista trendeistä.

Uusi väestöennuste saattaa olla yllätys niille nykyisille kasvukeskuksille ja näiden kehyskunnille, joissa tämänhetkinen väestökasvu näyttää ennakoitua nopeammin kääntyvän lasku-uralle. Merkittävin syy tähän on syntyvyyden romahdus ja sen kerrannaisvaikutukset.

Kuntarahoitus on yksi MDI:n selvityksen tilaajista. Tilastokeskus ei viime vuonna julkaisemassaan väestöennusteessa julkistanut aiempien ennusteiden tapaan alueellista ennustetta. Sille on kuitenkin ehdottomasti tarvetta, jotta päätöksenteossa osataan valmistautua tulevaan.

Ennakoiva tieto antaa myös mahdollisuuden kääntää kehityskulkuja.

Kasvukeskuksissa ja väestömäärältään pienenevissä kunnissa virkamiehet ja päättäjät joutuvat vastaamaan eriytyviin tarpeisiin ja tilanteisiin.

Kasvukeskuksissa pitää pystyä ennakoimaan palvelutarpeen muutoksia, tarjota asuntoja uusille tulokkaille ja ehkäistä alueellista eriytymistä. Vähenevän väestön alueilla päänvaivaa aiheuttavat palvelujen turvaaminen, työvoiman saatavuus, kunnan elinvoiman säilyttäminen ja vetovoiman lisääminen.

Kuntarahoitus on keskittynyt kehittämään ja edelleen kehittää tietoon perustuva päätöksentekoa. Keräämme tietoa laajasti muun muassa markkinoiden kehityksestä, asiakkaiden taloustilanteesta ja toimintaympäristön muutostrendeistä. Näitä tietoja yhdistämällä suunnittelemme omaa toimintaamme ja autamme myös muita muutosten keskellä.

Ennakoivan tiedon hyödyntämiseksi Kuntarahoitus on kehittänyt myös uusia palveluita, kuten Apollon, joka lanseerattiin vuonna 2016 auttamaan asiakkaitamme rahoitussalkun kokonaishallinnassa ja rahoitusvaihtoehtojen simuloinnissa. Muutamassa vuodessa se on laajentunut käsittämään muun muassa sijoitusten ja takausvastuiden hallinnan, mutta myös yleisemmän talouskehityksen mallintamisen ja ennakoinnin. Palvelua kehitetään jatkuvasti asiakkaiden tarpeiden mukaan.

Etsimme koko ajan uusia tapoja auttaa asiakkaitamme varautumaan erilaisiin kehityspolkuihin ja pyrkiä vaikuttamaan kehityksen suuntaan. Tässä työssä meitä saa sparrata ja haastaa.

Vanha sanonta pitää paikkansa: huonoin uutinen on olematon uutinen, koska silloin ei tiedetä missä mennään. Huonokin uutinen on hyvä uutinen, koska se antaa mahdollisuuden reagoida tulevaan.

Lue lisää: MDI:n ennuste: Suomessa on 20 vuoden kuluttua vain kolme aitoa kasvuseutua

Näkökulmat